Kepulaisten kallis pakkomielle

Keskusta­lais­ten pakkomielle alen­taa ruuan arvon­lisäveroa alkaa raivos­tut­taa. Han­kkeessa ei ollut järkeä, sil­loin kuin siitä hal­li­tu­so­hjel­mas­sa sovit­ti­in, mut­ta tässä talousti­lanteessa koko han­ke on tolku­ton. Olen kir­joit­tanut tästä aiem­minkin, mut­ta ker­rat­takoon vielä:

Ruuan arvon­lisäveron alen­nus ei hyödytä suo­ma­laisia maanvil­jeli­jöitä, kos­ka se tuskin saa tämän yli­pain­oisen kansan syömään aiem­paa enem­män. Se hyödyt­tää jonkin ver­ran eines­te­ol­lisu­ut­ta ja jonkin ver­ran sil­lä tue­taan kalli­ita tuon­ti­herkku­ja. Han­ke on kansan­ter­vey­del­lis­es­ti arve­lut­ta­va, kos­ka alen­nus kohdis­tuu myös makeisi­in ja virvoitusjuomiin.

Kun kau­pas­ta oste­tun piz­zan alv on 12% ja pizze­ri­as­sa syö­dyn 22%, vääris­tetään markki­noi­ta ja tuho­taan työ­paikko­ja rav­in­to­la-alal­la. Rav­in­to­lat alka­vat var­maankin myy­dä innokkaasti annok­sia ulos, jol­loin nekin pää­sevät alem­paan verokantaan.

Pien­i­t­u­loiset käyt­tävät ruokaan suurem­man osan tulois­taan, mut­ta euromääräis­es­ti vähem­män rahaa kuin suu­rit­u­loiset. Alen­nuk­seen käytet­tävästä 500 miljoonas­ta eurosta medi­aan­i­t­u­loa varakkaam­mat saa­vat noin 2/3 ja medi­aan­i­t­u­loa köy­hem­mät noin 1/3.  Jos halut­taisi­in aut­taa köy­hiä, alen­net­taisi­in pien­i­t­u­lois­t­en vero­tus­ta ja/tai lisät­täisi­in tulonsiirtoja.

Köy­hät eläkeläiset ja työt­tömät eivät hyödy koko alen­nuk­ses­ta juuri lainkaan, luku­un otta­mat­ta ensi vuot­ta. Hei­dän tulon­sa on sidot­tu kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in, joka ale­nee, kun ruuan hin­ta las­kee. Alen­nus on ajoitet­tu siten, ettei alen­nus ehdi vaikut­taa ensi vuo­den indek­si­tark­istuk­seen, mut­ta seu­raavaan se kyl­lä vaikut­taa. Kepu­laiset pitävät ihmisiä kovin lyhyt­muis­tisi­na tai muuten yksinkertaisina.

Ehdo­tus nos­taa kun­nal­lista perusvähen­nys­tä on paljon parem­pi, mut­ta ei sekään ole paras mah­dolli­nen. Paljon parem­min rahat käytet­täisi­in, jos sil­lä nos­tet­taisi­in asum­is­tukea, kos­ka kalli­iden asumiskus­tan­nusten ja huonon sosi­aal­i­tur­van ja/tai matal­ien palkko­jen yhdis­telmä on se, joka köy­hyyt­tä tuot­taa. Jos asum­is­tukea saisi­vat työt­tömien lisäk­si myös pieni­palkkaiset, ne kuu­luisat työn­teon kan­nus­timetkin oli­si­vat parem­mas­sa kunnossa.

156 vastausta artikkeliin “Kepulaisten kallis pakkomielle”

  1. “Paljon parem­min rahat käytet­täisi­in, jos sil­lä nos­tet­taisi­in asumistukea”

    Edel­lisessä kir­joituk­ses­sa maat­aloustuen todis­tet­ti­in siir­tyvän pel­tomaan hin­taan. Mik­si sama logi­ik­ka ei enää päde, ts asum­is­tu­ki ei siir­ty­isi asun­to­jen vuokriin?

    1. Jonkin ver­ran asum­is­tu­ki var­maankin siir­tyy vuokri­in, mut­ta ei kovin paljon : asum­istues­sa hyväksytään aika mata­lat vuokrat, paljon mata­lam­mat kuin toimeen­tu­lotues­sa. Kun viimeisiä vuokraeu­ro­ja ei kor­va­ta, vaiku­tus on vähäi­nen. Edelleen vuokrata­son on sidok­sis­sa asun­to­jen hin­taa. Suurin osa asun­noista on omis­tusasun­to­ja. Jos vuokrat nousi­si­vat tolkut­tomasti yli asun­to­jen hin­tata­sos­ta johden­tun tuo­ton, syn­ty­isi tarjontaa.
      Lain­o­jen koro­jen vähen­nysoikeus sen sijaan siir­tyy sel­l­aise­naan asun­to­jen hin­toi­hin ja sitä kaut­ta myös vuokriin .

  2. Het­ki­nen, eikös Katainen lupail­lut juuri suureen ääneen julk­isu­udessa, että kulut­ta­jahin­to­jen alen­t­a­mi­nen ei vaikut­taisi (ainakaan ensi vuon­na) eläkkeitä, työt­tömyysko­r­vauk­sia jne. alentavasti. 

    Voisit selkeyt­tää aihet­ta hie­man tältä osin.

    Huomiot ovat muuten täyt­tä asiaa.

    1. Tuo lupaus vaikut­taa asi­aan vain niin kauan kuin Suo­mi on deflaa­tios­sa. Heti kun kulut­ta­jahin­tain­dek­si kään­tyy nousu­un, tulon­si­ir­roista leikataan tuo ruuan alv-alen­nus pois. Kos­ka alv-alen­nus ei olisi muutenkaan ehtinyt vaikut­ta­maan ensi vuo­den hin­tain­dek­si­in, ei näil­lä kahdel­la asial­la ole tekemistä keskenään.

  3. Maat­alous­tu­ki on tietysti paljon varmem­pi ja helpom­min las­ket­ta­va tuloau­tomaat­ti, mut­ta yhtä lail­la vuokralais­ten mak­sukyvyn nousu siir­tyy asun­to­jen vuokri­in ja vaik­ka asun­to­jen hin­toi­hin asti, ainakin niil­lä seuduil­la mis­sä kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan (esim ydinkeskusta).

  4. “Keskusta­lais­ten pakkomielle alen­taa ruuan arvon­lisäveroa alkaa raivostuttaa.”
    “Ruuan arvon­lisäveron alen­nus ei hyödytä suo­ma­laisia maanvil­jeli­jöitä, kos­ka se tuskin saa tämän yli­pain­oisen kansan syömään aiem­paa enemmän.”

    Keskus­ta ei tosi­asial­lis­es­ti halua alen­taa ruuan hin­taa, vaan se halu­aa lisää tuot­toa kau­palle. Ei se muuten tätä ajaisi, SOK on Keskus­tan leir­iä. Siinäpä olisi seu­raa­va penkomisen aihe tiedo­tusvä­lineille. Jot­ta Keskus­ta saisi ajet­tua lisää tuot­toa kau­palle, ei se tietenkään voi suo­raan sanoa, että alen­namme arvon­lisäveroa, jot­ta saamme elin­tarvikekau­palle lisää rahaa.

    “Ehdo­tus nos­taa kun­nal­lista perusvähen­nys­tä on paljon parem­pi, mut­ta ei sekään ole paras mah­dolli­nen. Paljon parem­min rahat käytet­täisi­in, jos sil­lä nos­tet­taisi­in asum­is­tukea, kos­ka kalli­iden asumiskus­tan­nusten ja huonon sosi­aal­i­tur­van ja/tai matal­ien palkko­jen yhdis­telmä on se, joka köy­hyyt­tä tuottaa.”

    Toi voisi jopa toimi­akin, sen takia se on Keskustalle ja Kokoomuk­selle huono ratkaisu, eihän he tosi­asial­lis­es­ti ole köy­hien asial­la. Köy­hät eivät äänestä heitä.

    Mikä muu voisi olla parem­pi tapa myy­dä ihmisille aja­tus vähit­täiskau­pan tuo­ton nos­tamis­es­ta, kuin se että muka ollaan alen­ta­mas­sa ruuan hintaa.

    Keskus­ta- ja kokoomus­poli­itikot ovat jo osoit­ta­neet miten taitavasti he osaa­vat kirkkain silmin selitel­lä jopa mus­tan valkoisek­si. Mei­dän kan­nat­ta ymmärtää se, että ajaes­saan tiet­tyä päämäärää ihmi­nen todel­lakin osaa olla sosi­aalis­es­ti ovela. 

    Osmoa kun raivos­tut­taa toi keskusta­lais­ten pakkomielle ruuan arvon­lisäveron alen­tamisek­si, niin kan­nat­taa ajatel­la asia juuri tak­tise­na temp­puna, eli siinä ei aje­ta ihan sitä asi­aa mitä julk­isu­udessa halu­taan näyttää.

  5. Osmo:“Jos halut­taisi­in aut­taa köy­hiä, alen­net­taisi­in pien­i­t­u­lois­t­en vero­tus­ta ja/tai lisät­täisi­in tulonsiirtoja.”

    Entä jos halu­taan aut­taa köy­hiä vähän enem­män kuin rikkaita?

    Ei sil­lä, että pitäisin tätä ruoan alv-alea järkevänä, mut­ta toisaal­ta Fried­manin sanoin:“I’ve nev­er seen a tax cut I did­n’t like.”

    “kos­ka se tuskin saa tämän yli­pain­oisen kansan syömään aiem­paa enemmän.”

    Häh? Väitätkö, että kun tuot­teen hin­ta las­kee sitä ei kysytä enem­pää? Sitä mukaa kun ruo­ka on hal­ven­tunut ihmiset ovat kulut­ta­neet enem­män kalor­e­i­ta. Mikä saa sin­ut usko­maan, että tren­di kään­tyy juuri nyt?

  6. Asum­is­tu­ki vaikut­taa vuokranhintoihin. 

    Esim. Hiek­ka ja Viren (2008): http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/tyopaperit/sel241.pdf, jos­sa aineis­tona käytet­ti­in Turun seudul­la asum­is­tukea 2000-07 saanei­ta koti­talouk­sia. Hiek­ka & Viren arvioi­vat, että asum­istues­ta n. 15% val­uu (mahd. jopa 25%) vuokranhintoihin. 

    Ongelma­han tässä on se että tämä vuokrien nousu kohdis­tuu sekä asum­istuen saa­ji­in että mui­hinkin vuokral­la asu­ji­in. Asum­istuen koro­tuk­set nos­ta­vat siis kaikkien vuokria. Tämä pienen­tää ei tukea saavien käytet­tävis­sä ole­via tulo­ja ja kas­vat­taa asum­is­tukea tarvit­se­vien määrää.

  7. Art­turi, hin­nan lask­ies­sa kaut­ta lin­jan ihmiset voivat käyt­tää rahansa mielu­um­min kalli­impi­in tuot­teisi­in kuin ennen ja sik­si joidenkin tuot­tei­den kysyn­tä voi laskea kun hin­nat laskevat.

  8. Keskustapuolue on käsit­tääk­seni poli­it­ti­nen puolue siinä mis­sä vihreätkin. Veroalen­nuk­sen valmis­telu­asi­akir­jat osoit­ta­vat, että ei meil­lä suot­ta talousti­eteil­i­jöitä kouluteta.

  9. “Kun kau­pas­ta oste­tun piz­zan alv on 12% ja pizze­ri­as­sa syö­dyn 22%, vääris­tetään markki­noi­ta ja tuho­taan työ­paikko­ja rav­in­to­la-alal­la. Rav­in­to­lat alka­vat var­maankin myy­dä innokkaasti annok­sia ulos, jol­loin nekin pää­sevät alem­paan verokantaan.”

    Ruot­sis­sa verokan­nat eroa­vat ja kas, alem­man verokan­nan mukainen ulos­myyn­nin osu­us on jo yli 40 %. Suomes­sa ulos­myyn­tiä on nyt 5%. Suomes­sa käy kuin Ruot­sis­sa eli kas­sakoneeseen lyödään mitä sat­tuu. Jostakin muis­tan luke­neeni, että täl­löin mene­tys olisi 130 miljoon­aa euroa.

  10. Tiedemies: Väität siis, että tren­di ruoan hin­nan laskun ja kulutet­tu­jen kalo­rien kasvun välil­lä on rikkoutunut juuri nyt. Mil­lä perusteella?

    1. Väit­tääkö Art­turi nyt ihan oikeasti, että 2000-luvun toimis­to­työläi­nen kulut­taisi kalore­ja enem­män kuin 1960-luvun met­suri? Min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys, ettäkalorinku­lu­tuk­swen kasvun yhteys tulota­soon on katken­nut ajat sit­ten, eikä kor­ralaa­tio­ta ole myöskään poikit­tai­saineis­tossa ainakaan niin, että köy­hät oli­si­vat jotenkin hoikem­pia kuin rikkaat.

  11. Ei S‑ryhmä mihinkään Keskus­tan leiri­in kuu­lu ja vaik­ka kuu­luisi, ei se mitenkään kil­pail­i­joitaan enem­män hyö­ty­isi veronalennuksesta.

    Muuten olen sitä mieltä, että on aika epä­to­den­näköistä, että Keskus­ta ajaa alvin alen­tamista, kos­ka ovat tyh­miä. Pitäisi kek­siä mekanis­mi, joka hyödyt­tää kepulaisia. 

    Mieleen tulee vain (mah­dolli­nen) pitkän ajan strate­gia: Kepus­sa arvel­laan, että koh­ta Suomen maat­alouden älytön tukem­i­nen lop­puu. Mitä maanvil­jeli­jä tekee sit­ten? Ehkä hän on onnis­tunut jalosta­maan tuotan­toaan viinien, valmis­ruok­ien, luo­mun jne. suun­taan. Jalostusas­teen nos­tamiseen alvin alen­nus antaa kan­nus­ti­men, jos olete­taan, että ihmiset jatkos­sa käyt­täi­sivät suurin piirtein saman sum­man ruokaan kuin tähänkin asti.

    Toinen, vielä epämääräisem­pi aja­tus on, että alvin alen­nuk­sen jäl­keen iänikuinen urpu­tus suo­ma­laisen ruoan kalleud­es­ta vähe­nee — täkäläis­ten hin­to­jen korkeushan johtuu pääasi­as­sa raskaam­mas­ta vero­tuk­ses­ta. Se taas vähen­tää maat­alouden ja ruoka­te­ol­lisu­u­den kiel­teistä julkisuutta.

    Mut­ta en oikein tiedä kuin­ka hyviä syitä nämä sit­tenkään ovat.

  12. Aihep­i­irin yhtey­dessä on käy­ty keskustelua tukien vaiku­tuk­ses­ta maan ja asun­to­jen hintaan.

    Min­ua kiin­nos­taa kovasti, kuin­ka paljon yksi­ty­is­lääkärien kela-kor­vauk­set lääkärip­u­lan val­lites­sa mah­dol­lis­es­ti nos­ta­vat yksi­ty­is­lääkärei­den ja myös kun­nal­lis­ten lääkärien hintaa.

    On nimit­täin ajateltavis­sa, että syn­tyy palkkak­il­pailu, jos­sa yksi­tyiset lääkäri­ase­mat imevät lääkäre­itä puoleen­sa, joka­puolestaan pakot­taa julkisen puolen nos­ta­maan palkko­ja. Ja näin kum­mas­sakin ter­vey­den­hoidon kus­tan­nuk­set nousevat. 

    Tulisiko siis pois­taa tuet yksi­tyiseltä puolelta kokon­aan, että saataisi­in julkiselle puolel­la enem­män lääkäre­itä ja ter­vey­den­hoidon kus­tan­nuk­sia alas. Tämä myös motivoisi poli­itikko­ja ja parem­min toimeen­tule­via panos­ta­maan paljon par­jat­tuun julkiseen ter­vey­den­huoltoon. Luon­nol­lis­es­ti tämä voisi vähen­tää kas­vanut­ta ter­vey­den epätasa-arvoa.

  13. “Tuo lupaus vaikut­taa asi­aan vain niin kauan kuin Suo­mi on deflaa­tios­sa. Heti kun kulut­ta­jahin­tain­dek­si kään­tyy nousu­un, tulon­si­ir­roista leikataan tuo ruuan alv-alen­nus pois.”

    Miten tämä nyt oikein toimii? Veronalen­nus las­kee kulut­ta­jahin­tain­dek­siä, mut­ta tämä ei vähen­nä tulon­si­ir­to­ja. Seu­raus: Tulon­si­ir­roil­la saa ostet­tua enemmän. 

    Sit­ten jatkos­sa tulon­si­ir­rot kehit­tyvät kulut­ta­jain­deksin mukaan kuten kehit­tyivät tähänkin asti. Seu­raus: Tulon­si­ir­roil­la saa ostet­tua saman ver­ran kuin sai tuon veronalen­nuk­sen jäl­keen (ja siis enem­män kuin ennen sitä). 

    En siis ymmär­rä, miten tuo alv-alen­nus leikataan pois muuten kuin siten, että jatkos­sa kulut­ta­jahin­tain­dek­siä ei käytetä tulon­si­ir­to­jen koro­tusten määrit­tämiseen, vaan tulon­si­ir­to­ja korote­taan vähem­män kuin kulut­ta­jahin­nat ovat nousseet. Onko näin siis ilmoitet­tu tehtävän tuon ensi vuo­den poikkeuk­sen jälkeen? 

    Mitä tuo­hon kulutet­tuun kalorimäärään suh­teessa ruuan hin­taan tulee, niin minäkin näk­isin mielel­läni tilas­to­ja, joka tämän osoit­taa. Siis kehit­tyneis­sä län­si­mais­sa. Jos­sain nälästä kär­sivis­sä kehi­tys­mais­sa uskon tuon yhtey­den kyl­lä pätevän. Itseni kohdal­la en ainakaan sanoisi tulo­jen nousun suh­teessa ruuan hin­taan johta­neen kulutet­tu­jen kalo­rien määrän kas­vamiseen, mut­ta kyl­läkin siihen, että han­kin ne samat kalorit syömäl­lä parem­pia elintarvikkeita.

    1. En ole näh­nyt hal­li­tuk­sen esi­tys­tä indek­si­laista, mut­ta melko var­maan sen sel­l­ainen, että jos hin­nat nyt laske­vat pros­entin, ja nou­se­vat seu­raa­vana vuon­na neljä, tuo­ta pros­entin laskua ei siir­retä eläkkeisi­in, mut­ta seu­raa­vana vuon­na eläk­keet nou­se­vat vain kolme pros­ent­tia, vaik­ka hin­nat ovat nousseet neljä.

      Ja vaik­ka näin ei olisi, kos­ka alv-alen­nus näkyy indek­sis­sä vas­ta seu­raa­vana vuon­na, tuo deflaa­tion pois sulkem­i­nen tuskin vaikut­taa asi­aan. Olisi vaikea uskoa, että Suo­mi olisi kak­si vuot­ta deflaa­tios­sa. Vuo­den 2010 indek­siko­ro­tus on siis alv-alen­nuk­sen ver­ran pienem­pi, joten alen­nus leikataan eläkeläisiltä ja työt­tömiltä pois.

  14. samaa mieltä osmon kanssa,mutta kai mei­dän kansan(valtion)yksi suurim­mista epäko­hdista on vis­si­in mei­dän liian paisunut sosiaaliturva:
    ‑yksinäi­nen ihmi­nen vail­la tulo­ja saa kunnalta:vuokran+n.350euroa puh­taana käteen toimeentulotukena.perheellisistä en lukemia ala edes hakemaan.

    -jos vuokra on vaik­ka 400e/kk, niin jokaisen “kannustinloukussa“olevan tulot­toman pitäisi päästä vähintään(arvio)1500euron bruttoansioihin,että työssäkäyn­ti “kannattaisi”,ei ihme että ei osaa ihmi­sistä paljon mansikanpoiminta/siivoustyöt yms. kiinnosta,kun n.350e tipah­taa otto-automaatista automaattisesti.

    ehkäpä tule­va sata-komitean lop­putu­los olisinkin sem­moinen että toimeen­tu­lotuen ylära­ja tiputet­taisi­in vaik­ka 200euro/kk niin ei pää­sisi syn­tymään näitä “kan­nustin­loukku­ja”.

    suurin osa poli­itikoista kai tämän ymmärtää/tietää,mutta asian sanomi­nen ääneen olisi yhtäkuin polit­i­cal suiside.

  15. “Pitäisi kek­siä mekanis­mi, joka hyödyt­tää kepulaisia.”

    Maakun­nan jokainen Osu­la on kepu­la, siitä ei pääse mihinkään. Sit­ten tulee maagi­nen lista, jos­ta sin­un pitää vali­ta yksi, joka ei kuu­lu joukkoon:

    Atria
    Maitokolmio
    Valio
    Järvi-Suomen Portti
    HKScan
    Raisio
    Län­nen Tehtaat
    Pouttu
    Microsoft
    Satamaito
    Munakunta

    Aivan oikein! Microsoftis­sa vil­jeli­jät eivät käytä suur­in­ta ääni­val­taa, se ei ole enti­nen tuot­ta­jao­su­uskun­ta eivätkä sen johtokun­nan puheen­jo­hta­ja ja kaikkien hallintoelin­ten jäsenet ole maanviljelijöitä.

    Kepu-MTK:n omis­tuk­seen kuu­lu­va maamme kaikkein merkit­tävin elin­tarvike­te­ol­lisu­us halu­aa osansa ruoan arvon­lisäveros­ta. Se on se mekanis­mi. Kepul­la on käsi jokaises­sa pap­in­säkissä pel­lol­ta pöytään.

  16. Nykyiset osu­uskau­pat tahkoa­vat rahaa maakun­tien­sa isois­sa kaupungeis­sa. Sik­si niis­sä on todel­la tehty töitä maalais­ten miehit­tämien entis­ten hallintoneu­vos­to­jen tuhoamisek­si. Mut­ta muuten tuo kytkös elin­tarvike­te­ol­lisu­us­teen maat­alouden lisäk­si voi hyvin selit­tää Kepun alvi-intoilun.

  17. On san­ot­tu että kaik­ki tuet vääristävät kil­pailua ja nos­ta­vat hin­to­ja, olen taipu­vainen ajat­tele­maan samal­la taval­la. Aina kun joku antaa rahaa vastik­keet­ta, löy­tyy taho joka on sitä halukas otta­maan ja lisäk­si kol­mas osa­puoli joka näkee ko. transak­tios­sa mah­dol­lisu­u­den vetää välistä. Usein käy niin että itse tuet eivät ole se pääon­gel­ma vaan se välistävetävä ‘SOK’, maat­aloustuet sata­vat kau­pan kas­si­in vähin­tään yhtä paljon kuin viljeliän.

  18. Kom­ment­ti kir­joituk­sen “Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 31.7.2009 kel­lo 19:06” alkuosaan:

    Eli siis hal­li­tuk­sen suun­nitelmis­sa voisi olla “laina­ta” eläkeläisille jne. deflaa­tion ajak­si indek­simuu­tos, joka sit­ten parem­pi­en aiko­jen tul­lessa mak­sate­taan heiltä takaisin. Kuu­lostaa pöyristyttävältä!

    Sin­ul­la kun on koke­mus­ta hal­li­tustyösken­telystä olisi muka­va lukea tari­noi­ta tapah­tuneista vas­taav­istä sumutusvedätyksistä.

    1. Kuten san­ot­tu, en ole näh­nyt hal­li­tuk­sen esi­tys­tä, mut­ta arvaan, että se menisi näin.

      Vuosi indek­si eläke
      2009 100 100
      2010 99 100
      2011 103 103

      Tämä on täysin loogi­nen. Jos tehtäisi­in toisin, johtaisi tilanne, jos­sa indek­si las­kee joka toinen vuosi ja nousee joka toinen vuosi, täysin kum­mal­l­liseen eläkkei­den tason nousuun.

  19. Pohdiske­li­jan kom­ment­ti­in tarkennusta. 

    Yksinelävän min­imisuo­ja on 417,45 euroa. Tämä on sum­ma, joka tulee jäädä käteen vuokran, ves­i­mak­sun, sähkö- ja koti­vaku­u­tus­laskun ja nor­maale­ja suurem­mik­si kat­sot­tu­jen ter­vey­den­hoit­o­meno­jen jälkeen. 

    Tämä tarkoit­taa pääkaupun­gin vuokrata­sol­la 1200–1300 euron net­to­tu­lo­ja kuus­sa eli esim. täysipäiväisen siivoo­jan tulo­ja. Ei ihme, ettei kusis­ten metro­hissien luut­tuami­nen houkuttele…

    Olen tässä sat­tuneista syistä tutus­tunut myös tutus­tunut kotona asu­vien 18-vuo­ti­aiden toimeen­tu­loon. Täysin van­hempi­en tuloista riip­pumat­ta tilille rop­sah­taa 305 euroa kal­jara­haa kuussa. 

    Edel­ly­tyk­senä on nuoren sana siitä, että mak­saa van­hem­milleen elatuk­ses­taan. Kuinka­han moni 18-vuo­tias kotona asu­va mak­saa asumis­es­ta ja ruuas­ta van­hem­milleen ja kuin­ka moni nos­taa tämä tuen? 

    Kysymys on puh­taan retorinen.

  20. ”Han­ke on kansan­ter­vey­del­lis­es­ti arve­lut­ta­va, kos­ka alen­nus kohdis­tuu myös makeisi­in ja virvoitusjuomiin.”

    Aivan, se on kansan­ter­vey­del­lis­es­ti järjetön.
    Samaan aikaan toisaalla:
    ”Yhdys­val­lois­sa ehdote­taan hait­taveroa limon­adeille ja muille sok­erip­i­toisille juomille. Paljon sok­ere­i­ta (nopei­ta eli korkean gly­keemisen indeksin omaavia hiil­i­hy­draat­te­ja) sisältäviä vir­voitusjuo­mia pide­tään yht­enä syynä väestön liikalihavuuteen.”

    http://takkirauta.blogspot.com/2009/07/limsavero.html

  21. “Kun kau­pas­ta oste­tun piz­zan alv on 12% ja pizze­ri­as­sa syö­dyn 22%, vääris­tetään markki­noi­ta ja tuho­taan työ­paikko­ja ravintola-alalla.”

    HuuHaa. Minkä ver­ran uskot, että pizze­ri­at suomes­sa mak­sa­vat vero­ja!? Suurin osa työn­tek­i­jöistäkin on töis­sä pimeesti ja samal­la pump­paa rahaa sos­sus­ta. Se siitä työ­paikko­jen tuhoamisesta.

    Ne kun­non rav­in­to­lat jos­ta saa piz­zaa eivät kil­paile kau­pan piz­zo­jen kanssa.

  22. Juha H. kir­joit­ti: “Min­ua kiin­nos­taa kovasti, kuin­ka paljon yksi­ty­is­lääkärien kela-kor­vauk­set lääkärip­u­lan val­lites­sa mah­dol­lis­es­ti nos­ta­vat yksi­ty­is­lääkärei­den ja myös kun­nal­lis­ten lääkärien hintaa.”

    Hmmm… ei ihan selkeä ongel­ma. Tässä on var­maan mon­een­su­un­taan vaikut­tavia tekijöitä.

    Jos olete­taan, että ter­veyspalvelu­jen kysyn­tä on hyvin epäe­lastista nyky­is­ten hin­to­jen ympäristössä (eli parinkym­men pros­entin hin­nan vai­hte­lut ei vaiku­ta siihen menetkö lääkärille vai et), niin toi kela-kor­vaus val­unee suo­raan yksi­tyisen hin­toi­hin (eli lääkärit ulosot­ta­vat kor­vauk­sen palkkoinaan). Tämä luon­nol­lis­es­ti kas­vat­taa lääkärei­den halukku­ut­ta tehdä yksi­ty­istä prak­ti­ikkaa vs. julk­ista virkaa. Täten myös julkisel­la toimivien palkkoi­hin nousupaineita.

    Toisaal­ta, julkisen sek­torin kus­tan­nuk­set ovat suurem­mat jos poti­las käy julkisel­la kuin jos tämä menee yksi­tyiselle jos­ta kela kor­vaa osan [HUOM. poti­las mak­saa siis omas­ta taskus­taan osan joka muuten olisi mak­set­tu verovaroin!!!] Verovaro­jen kannal­ta voi olla kus­tan­nuste­hokas­ta ohja­ta siis osa kun­nal­lis­ten palvelu­jen ulkop­uolelle [vaik­ka yhteen­sä lääkäreille mak­set­taisi­inkin enemmän!!]

    Toisaal­ta korkeam­mat palkkiot lääkäreille, kas­vat­tanevat lääkärien halukku­ut­ta tehdä lisää tun­te­ja, mikä lieven­tää “lääkärip­u­laa”.

  23. “Yksinelävän min­imisuo­ja on 417,45 euroa.”

    Toisin­sa­noen 13.90 €/päivä kaikki­in kus­tan­nuk­si­in asumisen jälkeen.

    Tätä ennen on pitänyt käyt­tää kaik­ki mah­dol­liset säästöt, myy­dä rahak­si muutet­ta­va omaisu­us — usein myös asun­to, sil­lä sosi­aal­i­toimis­to ei mak­sa kenenkään velko­ja. Kun­nas­ta riip­puen tulee kol­men-neljän kuukau­den kulues­sa muut­taa halvem­paan asun­toon, jos sosi­aal­i­toimis­to kat­soo vuokra-asun­non liian kalliiksi.

    Tuo 13,90 annetaan siis ihmiselle, jol­la ei ole enää mitään tai ole koskaan ollutkaan. Sum­ma riit­tää juuri ja juuri elämiseen: ruokaan, vaat­teisi­in ja saippuaan.

    Esimerkik­si savukeas­ki 4,80 € tai munkkikahvit 3,70 € ovat jo hirvit­tävän kalli­ita 14 euron tuloil­la. Tai bus­silip­pu 2 €. Tai 8‑pack 13 €. Jälkim­mäi­nen vas­taa hinal­taan yksi­na­su­valle keskipalkkaiselle 65 euroa, savukeas­ki n. 23 euroa. Kukaan keskipalkkainen ei joisi 17 euron pul­lakahve­ja Essol­la. Eikä toimeen­tu­lotuen saa­ja 3,70 euron. Niin tiukalla hei­dän talouten­sa on. Siis ihan kolikkopeliä, jota ei viit­sisi kadehtia.

    Ote­taan tähän se jo aiem­min käyt­tämäni val­tiono­su­us toimeen­tu­lo­tuki­menoista, 50 % ja 200 miljoon­aa euroa. Se on saman ver­ran kuin “maat­alousyrit­täjien” lomailu­un käytet­tävä summa.

    Val­tio rahoit­taa kaikkein köy­himpi­en 300 00:n elämistä samal­la sum­mal­la kuin kaikkein varakkaim­paan väestönosaan kuu­lu­van 30 000:n maa­jussin lepäilyä.

    Mik­si ette siitä puhu?

  24. “Val­tio rahoit­taa kaikkein köy­himpi­en 300 00:n elämistä samal­la sum­mal­la kuin kaikkein varakkaim­paan väestönosaan kuu­lu­van 30 000:n maa­jussin lepäilyä.”

    Kor­jaus: “Val­tio rahoit­taa kaikkein köy­himpi­en 300 000:n elämistä samal­la sum­mal­la kuin kaikkein varakkaim­paan väestönosaan kuu­lu­van 30 000:n maa­jussin lepäilyä.”

  25. Tuo 13,90 annetaan siis ihmiselle, jol­la ei ole enää mitään tai ole koskaan ollutkaan. Sum­ma riit­tää juuri ja juuri elämiseen: ruokaan, vaat­teisi­in ja saippuaan.

    Niin aivan! Mitä mielestäsi pitäisi antaa, jos työssä käyväl­lä on aivan sama tilanne? 

    Jos kokopäivä­työssä ole­valle henkilölle jää pääkaupunkiseudun vuokran jäl­keen tämä sama sum­ma. Niin pitäisikö mielestäsi toimeen­tu­lo­tukea korot­taa vai mitä pitäisi tehdä?

  26. Ruuan arvon­lisäveron alen­nus oli alun perin demarien idea, jos muis­tan oikein! He sen­tään ovat tulleet järki­in­sä ja vas­tus­ta­vat omaa kuningasajatustaan 😀

    Kaik­ki veropo­h­jan rapaut­ta­mi­nen tieten tah­toen on huonoa poli­ti­ikkaa. Joudumme joka tapauk­ses­sa lähivu­osi­na laske­maan monia keskeisiä vero­ja verokil­pailun takia, joten jäl­jelle jäävistä on pidet­tävä kiinni.

    Antti: “Edel­lisessä kir­joituk­ses­sa maat­aloustuen todis­tet­ti­in siir­tyvän pel­tomaan hin­taan. Mik­si sama logi­ik­ka ei enää päde, ts asum­is­tu­ki ei siir­ty­isi asun­to­jen vuokriin?”

    Asum­is­tu­ki on yhtä fik­sua kuin omis­tusasumisen tukem­i­nen korkovähen­nyksin. Kaik­ki menee suo­raan hin­toi­hin. Nyt lama-aikaan on oikea het­ki put­sa­ta val­tion bud­jetista tämän kaltaisia järjettömyyksiä.

  27. Ruoan alv-alen­nus menee kau­pan pus­si­in, kuten ruoan hin­takate menee maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iön teet­tämän tutkimuk­sen mukaan. Iltale­hden uutisen mukaan tutkimus­tu­losta ei julka­ista, vaan sen sijaan selvi­tys­ryh­mälle annet­ti­in tehtäväk­si selvit­tää, miten kulut­ta­jat saataisi­in hyväksymään ruoan hin­nan nousu. [1] YLE ker­toi pari päivää myöhem­min, että elin­tarvikealan voitot val­u­vat kau­palle, eivät tuot­ta­jille. [2]

    Ruoan kulut­ta­jahin­ta ei siis tule laske­maan. Sen sijaan ruoan alv:ssä menetet­ty vero­tu­lo on saata­va jostain muual­ta eli jotkut muut hin­nat nousevat.

    Kun vero­ja las­ke­taan, hin­nat nousevat. 😀

    [1] http://www.iltalehti.fi/uutiset/200903179254384_uu.shtml

    [2] http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/03/ruoan_hinta_kallistuu_suomessa_eun_ennatystahtia_629351.html

  28. “Jos kokopäivä­työssä ole­valle henkilölle jää pääkaupunkiseudun vuokran jäl­keen tämä sama sum­ma. Niin pitäisikö mielestäsi toimeen­tu­lo­tukea korot­taa vai mitä pitäisi tehdä?”

    Olisi­pa noloa vaa­tia toimeen­tu­lotuen korot­tamista, että saisi lisää palkkaa. 

    Vai­h­takaa Ann Selin ensin niin työ­nan­ta­japuo­likin uskoo, että nyt olette kovat pii­pus­sa vaa­timustenne kanssa. Jos itse osoi­tat­te valin­nal­lanne hyväksyvänne kaik­ki lehmänkau­pat, jot­ka on vas­toin jäsenistön kan­taa tehty, eipä teitä tarvitse palkkapöy­dässäkään kuun­nel­la, kun työ­nan­ta­ja voi aina luot­taa siihen, että puheen­jo­hta­janne on puolel­laan. Ja kävelee ylit­senne ja tyy­dytte sosi­aal­i­toimis­ton toimeen­tu­lo­min­imin mukaiseen palkkata­soon niinäkin vuosi­na, kun kysyn­tää työ­panok­ses­tanne oli ja tulev­ina, joina kysyn­tää tulee olemaan.

    Tässä kohdas­sa kehoit­taisin siis kat­so­maan peili­in. Teil­lä on sos­sun asi­akkai­ta enem­män mah­dol­lisuuk­sia vaikut­taa palkkata­soonne. Vai­h­toe­htois­es­ti voitte olla jatkos­sakin sekä her­ro­jen että köy­hien kanssa mar­jas­sa. Mut­ta ette duu­nar­ien eli toistenne.

    “Duunare­i­ta emme ole, her­ro­ja meistä ei tule, pysytelkäämme siis rutiköyhinä”

  29. ku(u)sessa ollaan enem­män tule­vaisu­udessa jos kansa opete­taan siihen että sos­sun luukul­ta saa 415euroa+vuokrat,sähköt,vesimaksun.

    työn pitää aina olla se ensisi­jainen toimeen­tu­lon lähde muuten tämä suo­mi oy:n käy huonosti.

    mut­ta täm­möisek­si tämä nyky-yhteiskun­ta on mennyt.

    alku­vi­ikos­ta tuli pavin(tanssilava)historiasta ker­to­va ohjelma,jossa eräs van­hempi kom­mu­nisti sanoi samantapaisesti,että yhteiskunnal­ta saa nyky­isin liikaa rahaa tekemät­tä mitään,kun hänen mielestään TYÖ on tärkein toimeen­tu­lon lähde.

    -en ole kom­mu­nisti saati por­vari mut­ta ker­tonee hyvin että saman­laisia ajatuk­sia on sekä ääri­vasem­mis­tossa kuin oikeistossa.

  30. “Kun kau­pas­ta oste­tun piz­zan alv on 12% ja pizze­ri­as­sa syö­dyn 22%, vääris­tetään markki­noi­ta ja tuho­taan työ­paikko­ja ravintola-alalla.”

    Tuo logi­ik­ka ei iske. Kau­pan ruo­ka on ela­tus­varo­ja, joiden kulu­tus on kiin­teä. Oli sen alv sit­ten 0% tai 30%. Pizze­ria on palveluelinkeino, jon­ka itse kukin voi ottaa tai jät­tää. Ain­oas­taan ela­tus­varoista yli jäävä osu­us vai­hde­taan kil­pailullisil­la markki­noil­la. Kau­pan ruoan hin­noil­la ei ole mitään vaiku­tus­ta markki­noiden kil­pailu­ti­lanteeseen. Ain­oas­taan markki­noil­la vai­hde­tun rahan määrään. Jos ela­tus­varo­jen hin­ta las­kee, markki­noil­la vai­hde­tun rahan määrä kasvaa.

  31. “ku(u)sessa ollaan enem­män tule­vaisu­udessa jos kansa opete­taan siihen että sos­sun luukul­ta saa 415euroa+vuokrat,sähköt,vesimaksun.”

    Tuo­tas noin; 80–90 ‑luvuil­la tuet oli­vat samaa tasoa tai jopa korkeam­mat kuin nyt. Mis­sä sil­loin olimme? Vai ovatko ikälu­okat nyt entistä huonom­pia — kuten aina ennenkin?

  32. “ku(u)sessa ollaan enem­män tule­vaisu­udessa jos kansa opete­taan siihen että sos­sun luukul­ta saa 415euroa+vuokrat,sähköt,vesimaksun.
    työn pitää aina olla se ensisi­jainen toimeen­tu­lon lähde muuten tämä suo­mi oy:n käy huonosti.
    mut­ta täm­möisek­si tämä nyky-yhteiskun­ta on mennyt.”

    Ihmiset eivät yleen­sä näytä kovin hyvin tun­te­van toimeen­tu­lotuen periaatteita.

    Laki toimeen­tu­lotues­ta 30.12.1997/1412
    1 luku
    1 §
    “Toimeen­tu­lo­tu­ki on sosi­aal­i­huoltoon kuu­lu­va viime­si­jainen taloudelli­nen tuki…”

    Myöskin sel­l­aisia harhaku­vielmia aina sään­nöl­lis­es­ti joutuu luke­maan, jois­sa luullaan
    että toimeen­tu­lo­tu­ki putoaa tilille sään­nöl­lis­es­ti. Näin­hän asia ei tietenkään ole.
    Esi. työkyvyt­tömyy­seläke tulee tilille sään­nöl­lis­es­ti, mut­ta tästä toimeentulotuki
    eroaa oleel­lis­es­ti siinä, että toimeen­tu­lo­tukea on joka kuukausi haet­ta­va erik­seen ja
    vira­nomainen arvioi myös joka kuukausi hak­i­jan osalta tuen tarvetta.

    Toimeen­tu­lo­tu­ki eroaa myös siltä osin muista tuista, että tukea ei saa jotain vakiomäärää tililleen, kuteen yleen­sä ihmiset kir­joit­ta­vat. Vaan tuki määräy­tyy todel­lis­ten meno­jen mukaan, siis sel­l­ais­ten meno­jen jot­ka hak­i­ja pystyy toisas­ial­lis­es­ti näyttämään.

    On täysin harhaan­jo­htavaa täm­möset kir­joituk­set: “…sos­sun luukul­ta saa 415euroa+vuokrat,sähköt,vesimaksun”, kos­ka ihmiset saat­ta­vat todel­lakin luul­la että tom­mosia sum­mia kaik­ki toimeen­tu­lo­tu­keen oikeutetut saa­vat. Näin­hän asia ei ole, menot pitää olla oikeasti ole­mas­sa ja esim. yhteistalouk­sis­sa menot jae­taan. Myös tilille tule­vat muut tulot pienen­tävät tukia esim. veronpalautus.

    Toimeen­tu­lo­tukea ei saa aina sään­nöl­lis­es­ti joka kuukausi samaan aikaan, vaan riip­puu käsit­telya­joista, on aika tyyp­il­listä, että köy­hä joutuu ole­maan ilman rahaa kun hake­muk­sen käsit­te­ly kestää ja edel­lis­es­tä tues­ta on jo kulunut reilusti yli kuukauden.

    “ku(u)sessa ollaan enem­män tule­vaisu­udessa jos kansa opete­taan siihen että sos­sun luukul­ta saa 415euroa+vuokrat,sähköt,vesimaksun.”

    Täm­mö­nen tek­sti myös tuo esi­in mui­ta iso­ja väärinkäsi­tyk­siä toimeen­tu­lotues­ta. Tästä saa sel­l­aisen käsi­tyk­sen, että jos kansalle ker­rot­taisi­in tukea saata­van näin ja näin paljon, ne jäi­sivät loikoile­maan toimeen­tu­lotuelle. Lain mukaan toimeen­tu­lo­tukea ei saa täl­laiseen käyt­tää, vaan työkykyiset pitää ensisi­jais­es­ti ohja­ta työ­markki­noille. Eli hei­dän ensisi­jainen toimeen­tu­lo­muo­ton­sa on eri­laiset työt­tömyyspäivära­hat. Näyt­tää, että radikaaleim­mat mielip­i­teet köy­hyy­destä ja sosi­aal­i­tu­ista on niil­lä, jot­ka siitä vähiten tietävät. Sen ver­ran paljon olen eri­laisia keskustelu­foo­rumei­ta ja ketju­ja seu­ran­nut siitä asti kun niitä on ollut ja olen aina huo­man­ntu tämän saman asen­teen tois­tu­van köy­hyyt­tä koskev­as­ta keskustelus­ta toiseen. Voisi kut­sua asen­net­ta jonkin­laisek­si köy­hyysvi­hak­si. Luulisi, että älykkäät ihmiset osaisi­vat kyseenalais­taa myös omia ajatuk­si­aan ja pohtia eri­laisia uusia ratkaisu­ja yhteiskun­nal­lisi­in ongelmi­in ja lopet­taisi­vat epä-älyl­lisen leimaamis- ja arvostelukeskustelun sivu­un. Täl­laista keskustelua on ollut ja kauan, eikä se ole mihinkään johtanut, siitä ei ole ollut mitään hyö­tyä, se kan­nat­taisi vai­h­taa ratkaisu­jen etsimiseen köy­hyy­den ja sosi­aal­is­ten ongelmien suhteen.

    Köy­hyy­den ja sosi­aal­i­tukien arvostelijois­sa ei taidaa juurikaan olla sel­l­aisia, jot­ka oli­si­vat itse hak­e­neet ja saa­neet toimeen­tu­lo­tukea, joten eivät he voi oikeasti edes tietääkään mis­tä on kysymys. Tuen hakem­i­nen on mon­imutkaista ja se on työläs pros­es­si ja joka kuukausi se täy­tyy tehdä.
    Esimerkik­si Helsin­gin sosi­aaliasi­ami­esten selvi­tyk­sistä saa hyvän kuvan toimeen­tu­lo­tukien hak­i­joiden ja saa­jien kohtelus­ta sosi­aalivi­ras­tossa ja toimeen­tu­lo­tu­keen liit­tyvistä ongelmista. Tämä todel­lisu­us on jyrkästi ris­tiri­idas­sa sel­l­ais­ten kir­joi­tusten kanssa jos­sa luul­laan, tukien ole­van help­poa rahaa joiden turvin vietetään mukavaa elämää.

  33. “Tuo logi­ik­ka ei iske. Kau­pan ruo­ka on ela­tus­varo­ja, joiden kulu­tus on kiin­teä. Oli sen alv sit­ten 0% tai 30%. Pizze­ria on palveluelinkeino, jon­ka itse kukin voi ottaa tai jättää”
    Heh, ei ole eroa pais­te­taanko piz­za kau­pan vai rav­in­tolan uunis­sa syöjän näkökulmasta.
    Mut­ta kum­mas­ta se oste­taan , siihen vaikut­ta hin­ta ja jos piz­zat ovat saman­laisia niin var­maan useim­mat ostavst sen sieltä, mis­tä sen halvem­mal­la saa.

    Eikä tuos­sa palvelus­sakaan ole juuri eroa, saman­lainen pais­t­a­mi­nen ja pakaami­nen on tehtävä kau­pas­sa ja noutopizzeriassa

  34. Suurin osa joukos­ta joille tulee ongelmia sos­sun rahan­jaon kanssa on ammat­ti­maisia työn­vieroksui­ja. Itse olen saanut sieltä vuosia sit­ten väli­aikaista tukea ja kos­ka olen osan­nut osoit­taa tuen­tarpeeni ja sen että tuki on vain väli­aikaista, asi­at ovat men­neet ihan kivasti, ehkä parem­min kuin muidenkin vira­nomais­ten kanssa, sil­lä sos­sun naistyön­tek­i­jät var­maankin ovat keskimääräiä vira­nomaisia empaat­tisem­paa ihmisiä. Eri asia on tietysti sos­sun asenne eri­lai­sis­sa huolta­ju­uski­is­tois­sa, mut­ta omas­sa elämässäni en ole sel­l­aiseen tör­män­nyt. Muutenkin ainakin min­un kohdal­lani suo­ma­lainen jär­jestelmä mm koulu­tuk­sen ja ter­vey­den­huol­lon kohdal­la on toimin­ut kohtu­ullisen hyvin.

  35. Kyl­läpäs keskustal­la on nyt har­ras­tus­ta puo­lus­tel­la alen­nus­ta eri mediois­sa. HS oli puolestaan ottanut esi­in sen rav­in­to­la- ja kaup­paruoan tule­van verokan­nan eron vaiku­tuk­set tääl­läkin maini­t­ul­la 40 %:n “ohi­lyön­nil­lä”.

    300 miljoon­aa olisi siis rav­in­to­laruoan veroalen hin­ta. Mut­ta brut­to. Sen alem­man verokan­nan mukainen myyn­ti mak­saa myös, eräs näkemäni arvio on, että 130 miljoonaa.

    PTT:n Holm esi­in­tyi HS:n jutus­sa myös. Puo­lusti de fac­to raflo­jen korkeam­paa verokan­taa. Ja itse oli het­ki sit­ten ainakin muka­mas alen­ta­mas­sa sitä. Vaan kuka­pa enää yllät­ty­isi kepu­laisen takinkäännöstä?

  36. “Suurin osa joukos­ta joille tulee ongelmia sos­sun rahan­jaon kanssa on ammat­ti­maisia työnvieroksuija. ”

    Ja heitä on tuen­saa­jista se pienin osa. Kuitenkin tuen hakem­i­nen näyt­tää teh­dyn kuin kaik­ki oli­si­vat avus­tusten väärinkäyttäjiä.

    Onko ihmisiltä kadon­nut se tol­er­anssi, jota ennen osoitet­ti­in mielestäni enem­män? Musta­laiset, retkut, lestin­heit­täjät, kylähul­lut; kaik­ki sulatet­ti­in parem­min. Vai oliko niin, että jupina ei näkynyt ja kuu­lunut, kait osittain.

    Mut­ta ei heitä näin vieroksut­tu kansan paris­sa, vaan kat­sot­ti­in, että kyl­lä maail­maan mah­tuu hänkin ja lie­neekö jotenkin tarpeelli­nenkin; että jospas hänel­lä on joku tehtävä, jon­ka tarpeel­lisu­ut­ta ei min­un tarvitse pystyä arvostele­maan. Joten siinäpäs ilveilkööt.

    Samoin tun­tuu, että köy­hiä läh­es vihataan. Luulen, että kyse on huonos­ta omatun­nos­ta: arvostele­mal­la heitä peit­el­lään sitä sosi­aalisen omatun­non ään­tä tai sen puutetta.

    Kyl­lä minä kum­mek­sun, että jotain rutiköy­hän almu­na saa­maa 400 euron suo­lara­haa saate­taankin kade­htia. Että kehdataankin. Ja her­ran­pösö ajaa Mer­sul­la ohitse ja heit­tää ämpäril­lisen kuraa niskaan. Reak­tio on se, että “Kyl­lä sil­lä Top­il­la on rah­haa.” Ja köy­hä ei saisi kävel­lä edes samal­la puolel­la kat­ua, ettei haju tartu.

    Ihmette­len kovin.

  37. “Heh, ei ole eroa pais­te­taanko piz­za kau­pan vai rav­in­tolan uunis­sa syöjän näkökulmasta.
    Mut­ta kum­mas­ta se oste­taan , siihen vaikut­ta hin­ta ja jos piz­zat ovat saman­laisia niin var­maan useim­mat ostavst sen sieltä, mis­tä sen halvem­mal­la saa.
    Eikä tuos­sa palvelus­sakaan ole juuri eroa, saman­lainen pais­t­a­mi­nen ja pakaami­nen on tehtävä kau­pas­sa ja noutopizzeriassa”

    En kyl­lä tiedä yhtään kaup­paa, joka pais­taa ja pakkaa piz­zaa. Toisaal­ta, jos ostaa mukaan, niin eikös se vero jo nyt ole sama.

  38. Taitaa Kepu olla pani­ikissa, kun sen täy­tyy ajaa näin epä­toivois­es­ti hanketta.
    Kokoomus on taitavasti nyhtänyt Kepul­ta syömäham­paat: Kepu pis­tet­ti­in aja­maan eläkeiän nos­toa ja tulos oli Kela-mak­sun pois­to, indek­si­la­ki meni Kokoomuk­sen piikki­in, perusvähen­nyk­sen nos­to samoin.
    Vaik­ka moni asia on silmän­lumet­ta niin kyl­lä se antaa pis­teitä nimeno­maan Kokoomukselle.
    Ruuan alvin alen­t­a­mi­nen on aika epä­toivoinen keino paran­taa pien­i­t­u­lois­t­en asi­aa, kun edun kohde on alle miljoona niin etu­us jae­taan yli 5 miljoonalle.

    Tuot­ta­jakaan ei saa juuri mitään, siitä tehokas keskit­tynyt kaup­pa pitää huolen

  39. Gc:“Suurin osa joukos­ta joille tulee ongelmia sos­sun rahan­jaon kanssa on ammat­ti­maisia työn­vieroksui­ja. Itse olen saanut sieltä vuosia sit­ten väli­aikaista tukea ja kos­ka olen osan­nut osoit­taa tuen­tarpeeni ja sen että tuki on vain väli­aikaista, asi­at ovat men­neet ihan kivasti, ehkä parem­min kuin muidenkin vira­nomais­ten kanssa…”

    Tämä tilanne ei ainakaan ole Helsingis­sä, mitä olen Sosi­aaliasi­ami­esten selvi­tyk­siä lukenut. Meil­lä on myös se ongel­ma, että sel­l­aisia tukia jää jopa käyt­tämät­tä joiden osalta lais­sa ja ohjeis­sa määrä­tyt myön­tämis­pe­rus­teet täyttyvät.

    “Työtävieroksu­jille” on sosi­aal­i­toimes­sa omat keinot, jot­ka on lais­sa säädet­ty. Jos ei ole alko­holi- tai huume­on­gelmia tai syr­jäy­tynyt, sosi­aalivi­ra­nomainen edel­lyt­tää työn­hakemista. Mikäli sosi­aal­ituen tarve pitkit­tyy on sit­ten mui­ta eri­ty­is­toimen­piteitä käytössä. 

    Meil­lä on se ongel­ma, että päi­hdeon­gel­maisia on työvoima­toimis­ton kortis­tossa, se vääristää tilas­to­ja ja kulut­taa työvoimavi­ra­nomais­ten resursse­ja tarpeet­tomasti. Päi­hdeon­gel­mais­ten paik­ka on sosi­aalivi­ras­tossa eri­ty­is­toimen­pitei­den paris­sa. Nyt työkkäritä­tien pitää antaa työhönosoituk­sia esim. juopoille. Voitte vaan kuvitel­la mitä työ­nan­ta­jat ajat­tel­e­vat työkkäristä kun täm­möstä poruk­ka tulee haastatteluun.

  40. Jore kir­joit­ti noista työhönosoituk­sista, mikä sai min­ut miet­timään kysymys­tä, johon en ole vas­taus­ta löytänyt. Täältä var­maan löy­tyy tätäkin asi­aa tarpeek­si tun­te­via. Eli kuin­ka nuo työhönosoituk­set toimivat?

    Cron­berghän piti ainakin yht­enä oikein nerokkaana työl­lisyyt­tä edis­tävänä toimen­piteenä sitä, että työhönosoituk­sia laite­taan nopeam­min ja enem­män työt­tömik­si jääneille. Itse olen tuon keinon suh­teen todel­la skepti­nen. Työ­paikko­ja­han tuo ei tuo lainkaan lisää, eikä poista myöskään työl­list (ä/y)misen esteitä.

    Varsi­nainen kysymyk­seni: Jos olisin työ­nan­ta­ja, jol­la olisi tar­jo­ta työtä ja halu­aisin ilmoit­taa avoimen paikan tuonne MOLin sivuille, olisiko min­ul­la oikeus pyytää, että en halua vira­nomais­ten lähet­tävän min­ulle työhönosoituk­sia? Vai poimi­vatko työvoima­to­is­mis­ton virkail­i­jat niitä paikko­ja, joi­hin osoituk­sia lait­ta­vat, ihan tuol­ta samoil­ta sivuil­ta kuin me taval­liset tarkkailijat?

    Iloise­na pätkä­työn­tek­i­jänä en ole joutunut työt­tömäk­si ilmoit­tau­tu­maan sit­ten kaukaisten nuoru­usvu­osieni. Nyt olen kuitenkin miet­tinyt, että entä jos taan­tu­ma iskee myös pääkaupunkiseudun työ­paikkoi­hin niin rajusti, että edes täl­lainen kaikkiruokainen ja vähän vaa­ti­va ei löytäisikään töitä? Olen lukenut kauhutari­noi­ta siitä, kuin­ka haas­tat­telus­sa pitää olla kieli keskel­lä suu­ta, jos on tuol­laisen osoituk­sen saanut. Jos nyt sit­ten saisin osoituk­sen paikkaan, johon haet­taisi­in vaik­ka “pitkäaikaista, sitou­tu­miskyky­istä hyvää tyyp­piä”, eikö olisi työ­nan­ta­jan kannal­ta reilua, että ker­toisin, jos paik­ka vaikut­taisi minus­ta siltä, että heti, kun parem­man löytäisin, lähtisin pois? (Ja ehkä olisi myös reilua ker­toa intro­vertistä luon­teesta, joka ei halua kovin usein räpät­tää kahvi­huonekeskusteluis­sa eikä varsinkaan osal­lis­tua työa­jan ulkop­uoliseen kimp­paki­vaan.) Mut­ta voitaisi­inko tuol­laiset tun­nus­tuk­set tulki­ta työvoimavi­ra­nomais­ten tahol­ta yhteistyökyvyt­tömyy­dek­si ja työhaluttomuudeksi?

    Käytin tässä itseäni esimerkkinä, mut­ta vas­taavia tilanteista voi var­maan syn­tyä hyvin eri­laisil­la tilanteil­la. Onko jol­lain fak­tati­etoa näistä työhönosoituskäytännöistä?

  41. Ruuan ALV kan­nat­taisi muut­taa sekä ter­veys- että päästöpo­h­jaisek­si, jos sitä ollaan muut­ta­mas­sa. Nau­dalle, lam­paalle, makeisille yms korkein vero ja perunalle sekä muille koti­maisille juurek­sille nol­la %. Lop­ut siitä väliltä vaik­ka kolmeen eri luokkaan jakaen. Ei mitenkään mah­do­ton­ta hoitaa ja ohjaisi .

    Olisiko­han Kepus­sa val­tiomi­es­ta­son poli­itikkoa joka uskaltaisi ja kykenisi viemään täl­laisen han­kkeen läpi?

  42. TMJ:lle

    Jos saat työhönosoituk­sen, tulee paikkaa hakea.
    Se on ain­oa vaatimus.

    Ei työvoima­toimis­to voi arvostel­la huonoa hake­mus­tasi tai sitä, ettet pär­jän­nyt haas­tat­telus­sa. Saati lait­taa karenssi­in sen takia. 

    Tietysti, jos haas­tat­telu­un menee umpi­juovuk­sis­sa tai ker­tomaan kirosanoin höys­tet­tynä, että paik­ka ei kiin­nos­ta, niin mah­dol­lis­es­ti seu­raa­muk­sia voi olla. 

    Mut­ta kyl­lä työhaas­tat­telus­sa voi osoit­taa epäsovel­tuvuuten­sa huo­mat­tavasti hien­o­varaisem­min keinon tullen kuitenkin ymmärretyksi. 

    Ja eihän haas­tat­telun asteelle tarvitse joutua. Eli jos paik­ka ei miel­lytä, niin lait­taa niin lyhyen ja nuiv­an hake­muk­sen, ettei var­masti tule haas­tateltaviksi valit­tu­jen joukkoon. 

    Käytän­nössä työvoima­toimis­tolle riit­tää oma ilmoi­tus siitä, että on paikkaa hak­enut. Eivät he perään kyse­le ja vaik­ka kyse­le­sivätkin, niin mitäpä he asialle voivat, että paik­ka ei irronnut. 

    Eli hom­ma toimii vain oikeasti työhaluisille.

  43. “Päi­hdeon­gel­mais­ten paik­ka on sosi­aalivi­ras­tossa eri­ty­is­toimen­pitei­den paris­sa. Nyt työkkäritä­tien pitää antaa työhönosoituk­sia esim. juopoille. Voitte vaan kuvitel­la mitä työ­nan­ta­jat ajat­tel­e­vat työkkäristä kun täm­möstä poruk­ka tulee haastatteluun.”

    Tätäkin on tutkit­tu, työssäkäyvistä juop­po­ja on n 6–7 % ja työt­tömistä 17–18 %.

    Se merk­it­see, että työt­tömistä on 82–83 % aivan taval­lisia alko­holin käyt­täjiä, joten ei kan­na­ta enis­m­mäisenä huol­stua hei­dän työll­si­tymis­es­tään, alko­holit­to­mia työt­tömiäkin kun on 250000 ja työ­paikko­ja 30–40000.

    Mut­ta kyl­lä noi­ta karensse­jakin mätk­itään, n 60000 vuodessa.
    Olen aina ilmoit­tanut työkkäri­in, jos joku on tul­lut haas­tat­telu­un kän­nis­sä tai kra­pu­las­sa ja henkilö on saanut karenssin.
    Kun työn­hak­i­joi­ta on nor­maal­isti 100–200 on ja haas­tat­telu­un saak­ka ete­nee 5–10 niin on vaikea sanoa, kuka on työn välttelijä.

  44. Eli­nalle lisäkysymys: Olisiko kyse vain urbaani­le­gen­doista, kun olen lukenut, että osoituk­sen saanut olisi joutunut karenssi­in esim. sil­lä perus­teel­la, että on haas­tat­telus­sa sanonut hak­e­neen­sa paikkaa, kos­ka sai osoituk­sen (eikä siis omas­ta innos­taan kyseistä paikkaa kohtaan).

    Sekin jäi vielä auki, että saisinko työ­nan­ta­jana kieltää osoituk­set avoimek­si ilmoit­ta­maani paikkaan. Tietääkö joku?

  45. Saa toki työ­nan­ta­ja määritel­lä työhönosoituk­set haun ulkop­uolelle. Ihmette­len vain mik­si joku niin tekisi. 

    Ihan taval­lisia työt­tömäk­si jääneitähän osoituk­sen kanssa hake­vat val­taos­altaan on.

    Sekoit­tanet mah­dol­lis­es­ti palkkatukipaikkoihin?

    Työhönosoituk­set pyritään suun­taa­maan niille, joil­la on avoimeen paikkaan sovel­tuvu­ut­ta eli työ- ja elinkeino­toimis­to (käytin äsken epähuomios­sa van­haa nimeä työvoima­toimis­to) tekee jo työ­nan­ta­jan puoles­ta alkukarsin­nan eli vähen­tää työ­nan­ta­jan työtä. 

    ++++++++

    Tuo­hon urbaani­le­gen­daan on yksi­tyisko­htia tun­tem­at­ta mah­do­ton­ta sanoa mitään. Jos leg­en­dan päähenkilö on tul­lut oves­ta sisään “hais­takaa pas­ka” ‑asen­teel­la ja korostanut, ettei tod. paikkaa halua, vaan tulee vain osoituk­sen takia vält­tääk­seen karenssin, niin kai tuo on mahdollista. 

    Sinän­sä se, että mainit­see saa­neen­sa osoituk­sen ei voi mitenkään olla karenssin syynä.

  46. Osmo:“Väittääkö Art­turi nyt ihan oikeasti, että 2000-luvun toimis­to­työläi­nen kulut­taisi kalore­ja enem­män kuin 1960-luvun metsuri?”

    En tietenkään. Minä väitän, että mitä halvem­paa ruo­ka on sitä enem­män sitä oste­taan. (kulute­taan, syödään…)

    Tämä tren­di saat­taa kyl­lä olla kään­tymässä ainakin tämän tutkimuk­sen mukaan, tosin tuos­sakin vas­ta kir­joite­taan, että kulu­tus reagoi vähem­män elin­ta­son nousu­un, kuin ennen.

    Food con­sump­tion and eco­nom­ic devel­op­ment in Turkey and Euro­pean Union countries:

    “The empir­i­cal results show that per capi­ta food con­sump­tion is becom­ing less respon­sive to changes in income and appears to be reach­ing a ceil­ing in the major­i­ty of EU coun­tries and Turkey.”

    Antti Lehtoranta:“os olete­taan, että ter­veyspalvelu­jen kysyn­tä on hyvin epäe­lastista nyky­is­ten hin­to­jen ympäristössä”

    Ei kan­na­ta olet­taa sel­l­aista mikä on tutkit­tu ja vääräk­si havaittu.

  47. Tämä ketju vaikut­taa vähän puolue­poli­it­tiselta, muu­ta sanom­pa jonkun sanan ruuan verot­tamis­es­ta yleensä.
    Ruoka­han on aivan ihan­nevä­line verot­ta­jalle: Tätä veroa ei voi kiertää pimit­tämäl­lä tai salakul­jet­ta­mal­la. Sen tuot­to on suh­teel­lisen riip­puma­ton suh­dan­nevai­hteluista päin­vas­toin kuin muu arvon­lisävero. Ja ennekaikkea, sil­lä saadaan myös vähä­varaiset osal­lis­tu­maan yhteiskun­nan ylläpi­toon läh­es samal­la sum­mal­la kuin varakkaatkin. Tätä ei muil­la veroil­la uskalleta tehdä.

  48. “Olen aina ilmoit­tanut työkkäri­in, jos joku on tul­lut haas­tat­telu­un kän­nis­sä tai kra­pu­las­sa ja henkilö on saanut karenssin.”

    En itse nykyaikana uskaltaisi työ­nan­ta­jana täl­laista tehdä jos vähänkään oma ter­veys on itselleen kallis. Tol­la­nen että ilmoit­taa työkkäri­in ja toinen saa karenssin, siitä ei vält­tämät­tä itselleen heti tule ikävyyk­siä, mut­ta sekin aika tulee kun tekee sen väärälle miehelle sil­loin voi käy­dä huonos­ti. Tästä syys­tä esim. sosi­aalivi­ras­tois­sa on nykyään var­tioin­nit ja Helsingis­sä niis­sä on met­allinpal­jas­timet ovil­la, kun asi­akki­den joukos­sa on oikeasti vaar­al­lista porukkaa, eikä aina päästä asiois­sa yhteisym­mär­ryk­seen. Työ­nan­ta­jas­ta joka naraut­taa porukkaa työkkäri­in, alkaa sana kiertämään ja toisaal­ta jos kyse on sel­l­ais­es­ta alko­holis­tista, joka on myös sosi­aalivi­ra­nomais­ten asi­akas, karenssil­la ei ole mitään merk­i­tys­tä. Se että ei ole saanut juomista kuri­in, ei ole peruste sosi­aal­i­tukien pienen­tämiselle, vaan osoit­taa ilmeistä hoidon tarvetta.

  49. “Tietysti, jos haas­tat­telu­un menee umpi­juovuk­sis­sa tai ker­tomaan kirosanoin höys­tet­tynä, että paik­ka ei kiin­nos­ta, niin mah­dol­lis­es­ti seu­raa­muk­sia voi olla.”

    Ei muuten ole lainkaan väärin ker­toa, että paik­ka ei kiin­nos­ta vaan se pitääkin ker­toa. Eikä siitä saisi seu­ra­ta karenssia, joka nap­sah­taa ilmeisen herkästi ja kait aivan lähtökohtaisesti?

    Itse palkkasin henkilön työvoima­toimis­ton kaut­ta. Hän tuli jol­lain osoituk­sel­la muiden työvoima­toimis­ton seu­lomien kan­di­en lail­la. Ei sit­ten sopin­ut tehtävään­sä vaik­ka toki ilmaisi halu­a­vansa sen — ehkä karenssin pelossa? 

    Olim­mepas liemessä, kun rekry­toin­tivirheeni ilmeni sekä työn­tek­i­jälle itselleen että min­ulle. Minähän siinä olin tehnyt väärän valin­nan mut­ta aika paljon “sys­teemin avus­ta­mana”: Väärät ehdokkaat tar­jolle ja lisäk­si työn­tek­i­jän koke­ma karennssin pelko (että ker­ron ties minkä tulk­in­tani halut­to­muud­es­ta työvoima­toimis­toon) lie­nee estänyt papru­jen ja aiem­man koke­muk­sen val­os­sa lois­tavaa kan­dia ker­tomas­ta riit­tävän selvästi, että ei ehkä sovi hommaan. 

    Nyt työn­tek­i­jää uhkasi karenssi, kun purimme sovus­sa työ­suh­teen. Pakko oli, sil­lä ei ollut mah­dol­lista palkata tois­takaan siihen ja hom­mat kaa­tu­i­v­at niskaan.

    Asia meni työvoimalau­takun­taan ja annoin sinne pitkän sepus­tuk­sen siitä, että on oikein hakea kaikkia tehtäviä — sel­l­aiseen­han kan­nuste­taan — ja on vielä enem­män oikein sekä työ­nan­ta­jaa että työn­tek­i­jää kohtaan myön­tää ajois­sa, että työ­nan­ta­ja on tehnyt väärän valin­nan eikä siitä kuu­lu kurit­taa työntekijää.

    Teki tosin mieli vinoil­la, että pitääkö työn­tek­i­jää ran­gaista kun te itse lähetätte viisaudessanne sato­jen mah­dol­lis­ten joukos­ta juuri ne kolme väärää ehdokas­ta ja olette lisäk­si pelotelleet hei­dät karenssil­la otta­maan vääriä töitä.

    Asia ratke­si lop­ul­ta työn­tek­i­jän eduk­si mut­ta siitä oli lau­takun­nas­sa vääntöä.

  50. “Olisiko kyse vain urbaani­le­gen­doista, kun olen lukenut, että osoituk­sen saanut olisi joutunut karenssi­in esim. sil­lä perus­teel­la, että on haas­tat­telus­sa sanonut hak­e­neen­sa paikkaa, kos­ka sai osoituk­sen (eikä siis omas­ta innos­taan kyseistä paikkaa kohtaan).”

    Aika herkästi tuo karenssi pis­tetään, Tut­ta­vani uno­hti soit­taa määräpäivänä työkkäri­in ja soit­ti vas­ta seu­raa­vanaa aamu­na. Karenssi määrät­ti­i­in vaik­ka kaver­il­la oli jo eläkepäätös ja jäi eläk­keelle kuukau­den kuluttua

  51. “Ei muuten ole lainkaan väärin ker­toa, että paik­ka ei kiin­nos­ta vaan se pitääkin ker­toa. Eikä siitä saisi seu­ra­ta karenssia, joka nap­sah­taa ilmeisen herkästi ja kait aivan lähtökohtaisesti?”

    Valitet­tavasti tästä kyl­lä tulee karenssi. Ehdot­tomasti ei kan­na­ta sanoa mitään mikä voi edesaut­taa sitä, ettei työ­paikkaa saa.

    “Olisiko kyse vain urbaani­le­gen­doista, kun olen lukenut, että osoituk­sen saanut olisi joutunut karenssi­in esim. sil­lä perus­teel­la, että on haas­tat­telus­sa sanonut hak­e­neen­sa paikkaa, kos­ka sai osoituksen.”

    Tämän saman myös minä muis­tan jostakin, joko kuulleeni tai luke­neeni. Vaikea sanoa onko totta.

    Eräs tut­tuin sai karenssin, kun työ oli pölyisessä ympäristössä tapah­tu­vaa ja ker­toi, että hänel­lä on pölyal­ler­gia (lääkäri toden­nut), ei aut­tanut selvi­tyk­set eikä todistukset.

    Muis­tan aikanaan edel­lisen laman aikana luke­neeni, jostain Helsin­gin paikallisle­hdestä uutisen jos­sa oli kat­sot­tu, ettei työtön ole työ­markki­noiden käytet­tävis­sä, kun ker­toi työvoimavi­ra­nomaiselle käyvän­sä päivisin kun­tos­alil­la. Tämä herät­ti siihen aikaan jonkun ver­ran keskustelua jon­ka seu­rauk­se­na tulk­in­to­ja lieven­net­ti­in. Har­mi etten sil­loin älyn­nyt ottaa jut­tua tal­teen ja lähdettä.

    Se mikä käy sekä myön­nety­istä karens­seista, että ns. urbaani­le­gen­doista esi­in, on se että karenssien myön­tämi­sis­sä on paljon mieli­v­al­taa ja se osaltaan syn­nyt­tää näitä leg­en­do­ja joista osa on kyl­lä var­masti myös tosi­jut­tu­ja ja osa ei.

    Jonkin aikaa sit­ten luin jostain lehdestä, että olis jopa sel­l­aisia kaavailu­ja, että karenssipäätök­set siir­ret­täisi­in työkkäritädeille. Onko­han tämäkin osa val­tion­talouden säästämiso­hjel­maa. Sehän vas­ta mieli­v­al­taa lisäisi entis­es­tään. Sil­loin viimeistään työvoima­toimis­toi­hin joudut­taisi­in palkkaa­maan var­ti­jat ja asen­ta­maan met­allinpal­jas­timet oville. 

    Ainakin Helsingis­sä työvoima­toimis­tois­sa on sel­l­aista ylim­ielistä asen­net­ta lakien nou­dat­tamisen suh­teen. Olen kuul­lut virkail­i­joiden totea­van, ettei heil­lä ole aikaa jokaisen lain mukaa men­nä, kun työt­tömät ovat perän­neet oikeuksiaan.

    Meil­lä pitäisi olla jonkin­lainen työvoima­palvelu­asi­amies, jon­ka toimenku­va olisi saman­lainen kuin sosi­aaliasi­amiehel­lä. Kukaan ei näytä tosi­asial­lis­es­ti puo­lus­ta­van työt­tömien oikeuk­sia ja hei­dän oikeuk­si­aan riit­tävi­in työvoima­palvelui­hin. Nää työt­tömien yhdis­tyk­set eivät aja käytän­nössä työt­tömien etu­ja, kos­ka niiden rahoi­tus tulee työvoima­hallinnol­ta ja jou­tu­isi­vat siten vas­takkain rahoit­ta­jan kanssa.

  52. Aiheesta, kesku­tan pää-äänenkan­nat­ta­ja kir­joit­taa otsikol­la “Bud­jetin teko on nyt vaa­ti­vaa tasapainoilua”;
    “Val­tion ensi vuo­den talousarvion tek­i­jöitä ei kan­na­ta nyt kade­htia. Hei­dän pitäisi löytää oikea lin­ja, joka elvyt­tää ja estää siten työt­tömyy­den kasvua – mut­ta kuitenkin niin, että val­tio ei velka­an­nu kohtalokkaal­la tavalla…
    Oma lukun­sa on vielä ruoan arvon­lisäveron alen­nus, mikä tulee voimaan syksyl­lä – monien hyvä­tu­lois­t­en vas­tarin­nas­ta huoli­mat­ta. Se paran­taa eri­tyis­es­ti pien­i­t­u­lois­t­en ostovoimaa.”
    http://www.suomenmaa.fi/Paakirjoitus.php

    Se on Ode elvy­tys­tä, et vaan hyvä­tu­loisu­ut­tas ymmärrä.

    1. Paljon parem­paa elvy­tys­tä olisi tehdä kohdis­tet­tu veroale pien­i­t­u­loisille ja nos­taa työ­markki­natukea. Viidel­lä sadal­la miljoon­al­la saisi ihmweitä aikaan.

  53. Päivämäärät ovat kyl­lä ehdot­to­mia eli jos mis­saa sovi­tun yhtey­de­no­ton työkkäri­in, niin karenssi on automaatti. 

    Sen sijaan vähän epäilen, että haas­tat­teli­jan sub­jek­ti­ivi­nen arvio kra­pu­las­ta riit­täisi karenssin perusteeksi. 

    Sehän olisi aivan mieli­v­al­taista. Jos hak­i­ja sanoo, ettei ole ollut kra­pu­las­sa, niin siinä on sana sanaa vas­ten ja laki on kyl­lä “kra­pu­laisen” puolella.

  54. Entäs sit­ten sem­moi­set, joil­la on tulo­ja sen ver­ran vähän, että eivät yletä verot­ta­jan piiri­in ja eivät kuu­lu myöskään työvoima­toimis­ton asi­akkaisi­in? Minus­ta ruo­ka ja pieni asun­to kuu­lu­vat sel­l­aisi­in perus­tarpeisi­in, että niiden verot­ta­mi­nen kohdis­tuu ylisuh­teel­lis­es­ti pien­i­t­u­loisi­in. Niistä pitäisi päästä eroon. Val­tion lisä­tu­lot han­kit­takoon sit­ten muil­la keinoil­la varakkaam­mil­ta, esim. yleistä alvia korot­ta­mal­la ja säätämäl­lä asun­to­tulovero ylisu­urille asunnoille.

  55. “Sehän olisi aivan mieli­v­al­taista. Jos hak­i­ja sanoo, ettei ole ollut kra­pu­las­sa, niin siinä on sana sanaa vas­ten ja laki on kyl­lä “kra­pu­laisen” puolella.”

    Samal­la taval­la myös muiden väit­tei­den osalta mitä työ­nan­ta­ja esit­tää. Työtön voi ne kiistää ja riitaut­taa hom­man. Siinä vaan käy niin, että asia käsitel­lään ja menee aikaa siihen voit­taa jutun tai ei niin käsit­telyaikana ei saa mis­tään rahaa ja joutuu fat­taan luukulle.

  56. “Sen sijaan vähän epäilen, että haas­tat­teli­jan sub­jek­ti­ivi­nen arvio kra­pu­las­ta riit­täisi karenssin perusteeksi.

    Sehän olisi aivan mieli­v­al­taista. Jos hak­i­ja sanoo, ettei ole ollut kra­pu­las­sa, niin siinä on sana sanaa vas­ten ja laki on kyl­lä “kra­pu­laisen” puolella.”

    Karenssista päät­tää työvoima­toimikun­ta ja useim­miten ne ne nou­dat­ta­vat työ­nan­ta­jan sanomisia.
    Mut­ta ei se aivan automaat­tista ole

  57. “Paljon parem­paa elvy­tys­tä olisi tehdä kohdis­tet­tu veroale pien­i­t­u­loisille ja nos­taa työ­markki­natukea. Viidel­lä sadal­la miljoon­al­la saisi ihmweitä aikaan.”

    On todel­la tyh­mää verot­taa pien­i­t­u­loinen sosiaaliluukulle.
    Mut­ta jos kun­nal­lisvero­tuk­sen perusvähen­nys­tä nos­te­taan niin se muut­taa kun­nal­lisvero­tus­ta pro­gres­si­i­iviseen suun­taan ja sitä vas­tus­taa Kokoomus.

    Kepu­lan­di­as­sa taas tulot ovat pieniä, joten kun­nal­lisveroakaan ei voi paljoa nos­taa joten Kepu­lan­dia menisi konkurssi­in kun kun­nan ain­oik­si veron­mak­sajik­si jäi­sivät kylän koirat.

    Joten myös Kepu vas­tus­taa pien­i­t­u­lois­t­en verovähennyksiä

  58. Olin pari kuukaut­ta työtön työn lop­pumisen ja yliopis­ton alka­misen välis­sä. Joku yrit­täjähem­mo päät­ti kiusa­ta ja tar­josi töitä ihan kohtu­ut­tomil­la ehdoil­la. Sanoin, että ei käy ja että olen sitä pait­si menos­sa opiskele­maan. Uhkasi ilmoit­taa työkkäri­in. Sanoin, että ilmoi­ta vaan. En tiedä ehtikö ilmoittaa.

    Se on ain­oa työt­tömyyskoke­muk­seni — vaik­ka työ­nan­ta­jia on ollut kym­meniä — ja täy­tyy myön­tää, että hiukan hävettää. 

    Töitä löy­tyy aina, jos his­to­ria on kun­nos­sa. Jos ei ole, se on liki mah­do­ton­ta tai ainakin todel­la paljon han­kalam­paa. Miten todis­taa työn­haku­ti­lanteessa lopet­ta­neen­sa ryyppäämisen? 

    Työt­tömyy­den kasvu lamas­sa ei tarkoi­ta, että työn­hak­i­ja ei saisi töitä vaan sitä, että työ­paikan saamiseen kuluu yhä enem­män aikaa.

  59. Kat­selin tuo­ta val­tion bud­jet­tia . Oamo on usien väit­tänyt, että perus­päivära­haa ei voi­da korot­taa, kos­ka se tulisi liian kalli­ik­si kun se tulee myös ansiosi­don­naist saavillekin.

    Shde näyt­täsi ole­van, että jos perus­päivära­haa ja työ­markki­natukea nos­te­taan esim 250 miljoon­al­la niin siitä menee 200 miljoon­aa noille perus­tur­van varas­sa oleville ja 50 miljon­aa ansiosi­don­naista saaville.

    Ei kovin huono hyö­ty­suhde, ainkin parem­pi kuin ruuan alvin alen­nus, jon­ka puoles­ta vihreätkin joutu­vat äänestämään

    1. Tältä istu­mal­ta sanon, että jako on lähel­lä fisty-fiftyä. Ne hei­jas­tuk­set ovat hyvin mon­imutkaisia. Muista, että jos työ­markki­natuk­i­lainen saa myös toimeen­tu­lo­tukea, hän ei hyödy koro­tuk­ses­ta mitään eikä se sik­si julkiselle taloudelle mitään mak­sakaan. On las­ket­ta­va myös vaiku­tuk­sen asum­is­tu­keen jne.

  60. “ältä istu­mal­ta sanon, että jako on lähel­lä fisty-fiftyä. Ne hei­jas­tuk­set ovat hyvin mon­imutkaisia. Muista, että jos työ­markki­natuk­i­lainen saa myös toimeentulotukea,”

    Tuokin on ilmeis­es­ti mitu-tun­tu­ma. ei se ansiosi­don­nainenkaan ole niin korkea, etteikö myös moni ansiosi­don­naisel­la ole­vakin saisi toimeen­tu­lo­tukea ja toisaal­ta, per­su­ur­van paran­nushan tähtääkin siihen, että toimeen­tu­lo­tu­keen ei tarvitse niin usein tukeutua

  61. Art­turi kir­joit­ti 3.8.2009 klo 10:14:
    “Antti Lehtoranta:”os olete­taan, että ter­veyspalvelu­jen kysyn­tä on hyvin epäe­lastista nyky­is­ten hin­to­jen ympäristössä”

    Ei kan­na­ta olet­taa sel­l­aista mikä on tutkit­tu ja vääräk­si havaittu.”

    Jaa mus­ta se kuul­losti oman koke­muk­seni mukaan ihan järkevältä ole­tuk­selta. No goo­glas­in­pa sit­ten vähän.RANDin julkaise­ma “The Elas­tic­i­ty of Demand of Health Care — A Review of the Lit­er­a­ture and Its Appli­ca­tion to the Mil­i­tary Health Sys­tem” vetää yhteen empi­irisiä tutkikuk­sia ja sen abstrak­tis­sa san­o­taan mm. “Despite the wide vari­ety of empir­i­cal meth­ods and data sources used in the lit­er­a­ture, the demand for health care is con­sis­tent­ly found to be price inelas­tic, with val­ues cen­ter­ing around ‑0.17. The demand for some spe­cif­ic med­ical ser­vices such as pre­ven­tive care or phar­ma­cy, how­ev­er, is found to be more price sen­si­tive with val­ues around ‑0.30.”

    Kyl­lä ainakin noi tuos­sa siteer­atut esti­maatit määrit­telisivät ter­veyspalve­jen kysyn­nän aika inelas­tisek­si. Mihinköhän tutkimuk­seen Art­turi viittaat???

  62. Amerikan kieltä lukeville ja kuun­televille sikäläisen riip­pumat­toman radio/tv/nettiohjelma Democ­ra­cy Now:n tämän päivän pätkä lihomis­es­ta ja elintarviketeollisuudesta:

    http://www.democracynow.org/shows/2009/8/3

    Yhdys­val­lois­sa on roskaruokakult­tuuri vielä jok­seenkin eri tasol­la kuin tääl­lä, mut­ta perässä tul­laan. Itse olen äimis­tel­lyt sok­er­il­imu­jen kulu­tus­ta. Omas­sa lap­su­udessa muinaisel­la 80-luvul­la kau­pas­sa oli kol­men desin limupul­lo­ja hyllyssä, nyt on trukkilavavuo­ria 2x2 litran pakkauk­sia. Osaltaan tuo johtunee siitä, että kaup­pa on keskit­tynyt hyper­mar­ket­ti­in, jos­sa varas­to yhtä kuin ko. trukkilavaläjä, mut­ta silti limuis­sa menee kansan kurkus­ta menee aika huimaa­va määrä sok­e­ria. Sokerit­tomatkin totut­ta­vat makeaan ja niil­lä on sama vaiku­tus ruoka­tot­tumuk­si­in yleen­sä, vaik­ka sok­e­ria sinän­sä ei juo­mas­sa olisikaan. Jos vero­ja muutel­laan, niin tart­tis selkeästi ohja­ta kaup­paa tar­joa­maan vähem­män pros­es­soitua ruokaa.

  63. Liian van­ha: “Kepu­lan­di­as­sa taas tulot ovat pieniä, joten kun­nal­lisveroakaan ei voi paljoa nos­taa joten Kepu­lan­dia menisi konkurssi­in kun kun­nan ain­oik­si veron­mak­sajik­si jäi­sivät kylän koirat.”

    Arkikoke­muk­seni perus­teel­la näyt­täisi siltä, että monis­s­wa keskus­tan hal­lit­se­mis­sa kun­nis­sa osa­taan ja halu­taan hoitaa hyvin sairai­ta ja vanhoja.

    Hyvä keskusta­lainen tietää, miten pitää tuotan­toeläimet ter­veenä mah­dol­lisim­man pienin eläin­lääkärikus­tan­nuksin. Ehkä tieto lev­iää myös ihmis­puolelle niin groteskia kuin se onkin.

    Olen tutk­in­ut muu­ta­man päivän ajan sekä kepu‑, kokoomus- että vasem­mistop­uoluei­den Pohjois-Poh­jan­maa­ta. Pohjois-Poh­jan­maan pienet ran­nikkokun­nat ovat siis­te­jä ulkonäöltään, vaik­ka asukkail­la ja kun­nil­la ei käsit­tääk­seni ole paljoa tulo­ja käytössään. 

    Limin­gas­sa tuli­vat vas­taan Suomen kauneim­mat katu­val­ot ja seudun huoltoasemien suun­nit­telus­sa lie­nee käytet­ty hyväk­si asiantun­ti­ja-apua. Jotkut huoltoase­mat suo­ras­taan kut­sui­v­at luok­seen suunnittelullaan.

    Suosit­te­len Kepu­lan­di­aan ja muuhunkin Suomeen tutus­tu­mista jalka­u­tu­mal­la maas­toon. Aikaa Suo­mi-bon­gailu vie, samoi­hin paikkoi­hin kan­nat­taa pala­ta uudestaan.

  64. “Suosit­te­len Kepu­lan­di­aan ja muuhunkin Suomeen tutus­tu­mista jalka­u­tu­mal­la maas­toon. Aikaa Suo­mi-bon­gailu vie, samoi­hin paikkoi­hin kan­nat­taa pala­ta uudestaan”

    Olen syn­tynyt ja asunut nuoruuteni Kepulandiassa.
    Vaik­ka kakku on kau­nis päältä niin sisältö on silkkoa

  65. Antti Lehtoranta:“Kyllä ainakin noi tuos­sa siteer­atut esti­maatit määrit­telisivät ter­veyspalve­jen kysyn­nän aika inelas­tisek­si. Mihinköhän tutkimuk­seen Art­turi viittaat”

    Min­ul­la oli mielessä se Caton paperi jostain 80-luvul­ta, mis­sä tutkit­ti­in ihmis­ten ter­veyspalvelu­iden käyt­töä, riip­puen vaku­u­tuk­sen co-pay­mentin suu­ru­ud­es­ta ja siinä havait­ti­in, että jen­gi käyt­ti huo­mat­tavasti enem­män ter­veyspalvelui­ta, jos co-pay­ment oli pieni. Yritin löytää sitä pape­ria, mut­ta en onnis­tunut kohtu­ullisel­la vaival­la. Mä en tiedä arvioiko ne siinä kysyn­nän hintajoustoa.

    Toisaal­ta kysyn­nän hin­ta­jous­to­han riip­puu paljon siitä mis­sä hin­nois­sa liiku­taan, eli jos esim. ver­rataan markki­nahin­taan tar­jo­tun toimen­piteen kysyn­tää nol­la co-pay­ment vaku­u­tuk­sen kat­ta­maan toimenpiteeseen…

  66. Uskoisin että myös roskan määrä eri­laiset pikaruokar­avin­toloiden ympäristössä moninker­tais­tuu, kun ihmiset nap­paa­vat sen edullisem­man ham­puri­laisen mukaansa ja pop­si­vat naa­maan siinä rav­in­to­la pihalla.

  67. Liian van­ha kir­joit­ti: “Olen syn­tynyt ja asunut nuoruuteni Kepulandiassa.
    Vaik­ka kakku on kau­nis päältä niin sisältö on silkkoa”
    Jäikö ennakkoperin­nöt liian pieneksi?

  68. “Jäikö ennakkoperin­nöt liian pieneksi?”

    Isäni ja äiti­ni elävät vielä ja jos nou­dat­ta­vat suku­per­in­töä niin 100 vuot­ta mene rikki.
    Kyl­lä ne perin­nöt on jo tes­ta­men­tat­tu jo lapsenlapsilleni

  69. LV: “Karenssista päät­tää työvoima­toimikun­ta ja useim­miten ne ne noudattavat…”

    Kaikkien osa­puolien etu on, että hak­i­joista saadaan kar­sit­tua pois spurgut, joista ei ole todel­lisu­udessa työmarkkinoille.

  70. “Kaikkien osa­puolien etu on, että hak­i­joista saadaan kar­sit­tua pois spurgut, joista ei ole todel­lisu­udessa työmarkkinoille”

    Kyseessähän on vai etuuk­sien leikkaus, ei ketään pois­te­ta kortistosta

  71. “Suosit­te­len Kepu­lan­di­aan ja muuhunkin Suomeen tutus­tu­mista jalka­u­tu­mal­la maas­toon. Aikaa Suo­mi-bon­gailu vie, samoi­hin paikkoi­hin kan­nat­taa pala­ta uudestaan”

    ““Olen syn­tynyt ja asunut nuoruuteni Kepu­lan­di­as­sa. Vaik­ka kakku on kau­nis päältä niin sisältö on silkkoa.””

    Olisi kiin­nos­tavaa tietää, minkälaisi­in lop­putu­lok­si­in päästäisi­in kol­men suuren puolueen johtamis­sa kunnissa.

    Pelkään­pä, että kokoomusjo­htoises­sa maail­mas­sa saadaan aikaan vähiten tulosta enim­mäl­lä rahamääräl­lä, näin on asian­lai­ta ainakin taloy­htiö­ta­sol­la. Kataisen pelim­ies­logi­ikkaan en pääse kiin­ni yrit­tämäl­läkään, pelkään­pä, että siitä ei hyvä seuraa.

  72. Eihän meil­lä nytkään ham­puri­lainen ole ulos­myyn­nis­sä yhtään halvem­pi kuin sisäl­lä syödessä, vaik­ka vero­jen mukaan pitäisi olla. Pit­sois­sa on sama jut­tu ja molem­pi­en hin­nat ovat myös vero­muu­tok­sen jäl­keen samat sisäl­lä ja ulos myydessä.
    Itseasi­as­sa myyn­ti­hin­nal­la ei ole suo­raa kon­tak­tia siihen mitä sen tuot­teen han­kkimi­nen mak­saa, vaan siihen mitä asi­akas on siitä valmis maksamaan.

    1. Ulos myytäessä on tarvin­nut antaa ker­takäyt­tölau­traset sun muut mukaan, joten ero­tus on huven­nut niihin. Nyt veroero on kas­va­mas­sa niin­su­ur­fek­si, että ainakin ham­puri­laisketjut aiko­vat antaa puis­ton penkil­lä syöville alen­nus­ta. Kepun pakkomielle on johta­mas­sa siis myös roskaan­tu­misen­lisään­tymiseen, kos­ka ham­puri­lais­baarien­jäte­vuoret pää­tyvät kaduille ja puistoihin.

  73. Onhan nyt selvää että ulos­myyn­nin kus­tan­nuk­set ovat selvästi pienem­mät kuin asi­aka­s­paikan ylläpi­to rav­in­tolan sisäl­lä (liiketilo­jen kus­tan­nuk­set ovat val­tavia jo ihan pelkkänä hallinnas­sa ole­vana tilana). Nyt on var­maan joku avus­ta­ja vas­taile­mas­sa O.S:n tun­nuk­sil­la, sil­lä en voi uskoa että tuo vas­taus olisi O.S:n kir­joit­ta­ma (siitä puut­tuu täysin se asiantun­te­vu­us johon on totuttu).

    1. Lähtöko­htana on, että se tila on siel­lä jo. Sil­loin rav­in­to­lalle ei tule säästöä siitä, että tila jää tyhjäk­si ja asi­akkaalle pitää antaa ker­takäyt­töas­ti­at mukaan. Jos rav­in­to­la erikois­tuu katukeit­tiök­si, joka suun­nitel­mallis­es­ti rak­en­taa ison keit­tiön ja pienen rav­in­to­lati­lan, sil­loin on edullista myy­dä ulos.

  74. Osmo:“Lähtökohtana on, että se tila on siel­lä jo.” 

    Jos on näin älytön lähtöko­h­ta sitä kantsii vaihtaa.

  75. “Lähtöko­htana on, että se tila on siel­lä jo.”

    Kos­kee kaup­paakin mut­ta toises­sa mielessa: nehän ovat kor­van­neet 1,5 metriä kylmätiskiä läm­pötiskil­lä ja tuo­vat siihen osan lihatuot­teis­taan ym. uunin kaut­ta. Jo ole­mas­sa ole­vien lait­tei­den lisäk­si tarvi­taan useim­min vain yksi tai kak­si neliön lat­ti­ati­laa vaa­ti­va varsin edullista jo mainit­tua uunia. Pesukalus­to­han on ole­mas­sa ja nykyiset uunit pesevät itsensä. 

    Kuka tahansa kau­pan työn­tek­i­jä osaa vali­ta annosko­r­tis­sa maini­tun uunin ohjel­man. Ruoat (valmi­it kom­po­nen­tit siis) kyp­syvät omia aiko­jaan ja työmenekkikin on aivan minimaalinen. 

    Tuo oli kau­palle kan­nat­tavaa jo pienem­mäl­lä verokan­to­jen erolla.

  76. Ham­puri­lais­rav­in­tolois­sa­han on aina ker­takäyt­töas­ti­at ja kulut ovat siis astioiden puoles­ta samat sisäl­lä ja ulos myy­dessä. Pit­sapaikois­sa pahvipakkauk­sen ja tiskauk­sen kulut ovat lähel­lä toisi­aan. Eikä rav­in­toloi­ta yleen­säkään las­ke­ta tuol­la taval­la sum­mas­sa. Varsinkin ham­puri­lai­s­paikois­sa on selvä lasken­ta­malli jol­la määritetään tarvit­ta­vat asi­aka­s­paikat ja keit­tiön koko yhdis­tet­tynä ulos­myyn­ti­in. Taval­lisellekin rav­in­to­lalle on pelkkää säästö myy­dä ulos niin paljon kuin keit­tiö vain pystyy tekemään, sil­lä se puskuroi asi­aka­s­paikko­jen tarvet­ta ja vähilläkin pöytä­paikoil­la pystyy kas­vat­ta­maan liike­vai­h­toa. Pikaruoka­paikat on vieläpä opti­moitu sis­us­tuk­sel­lis­es­ti niin ettei niihin halu­ta jäädä istu­maan syön­nin jäl­keen, jol­loin kyetään palvele­maan mah­dol­lisim­man monia asiakkaita.

    Nyt on siel­lä vas­taus­logi­ikaas­sa sen ver­ran aukko­ja ja kapeakat­seisu­ut­ta ettei oikea O.S tek­isi tuol­laisia. Siis­pä loogi­nen päätelmä on että siel­lä on apu­laisia vastaamassa.

    1. Kir­joituk­seni perus­tui HS:n uutiseen, että nyt ham­puri­lais­rav­i­to­lat suun­nit­tel­e­vat alen­nus­ta ulosmyyjille.
      Syön usein Sushi-rav­in­to­las­sa, jon­ka ulos­myyn­ti on aqrvioni mukaan kol­man­nek­sn luokkaa (toimis­tosi­h­teeri hakee ruu­at esimiehilleen) Se on ollut saman­hin­taista, mikä on peri­aat­teessa väärin, mut­ta selitet­tävis­sä noil­la kertakäyttöastioilla.

      Tmän jäl­keen tul­laan mie­lenki­in­toiseen rajauk­seen. Jos rav­in­to­la myy ulos ja asi­akas syö ruuan 20 metrin päässä puis­ton penkil­lä ja heit­tää roskat maa­han, Suomen keskus­ta kokee vält­tämät­tömäkd­si tukea tätä 10 pros­entin vero­helpo­tuk­sel­la . Entä jos Itäkeskus jär­jestää Rav­in­to­la­mail­man viereen pöy­dät “pic­nic-ruokail­i­joille” ja jär­jestä paikalle roskik­set, onko tämäkin ulosmyyntiä?

  77. Joku mainit­si aiem­min kun­nal­li­sivero­tuk­sen vähen­nysoikeu­den laa­jen­tamis­es­ta suurem­paan määrään kuin nyt on.

    No, eipä vähen­nysoikeud­es­ta hyödy rahal­lis­es­ti ainakaan toimeen­tu­lo­tuki­a­saikas ainakaan sil­loin, kun sosi­aal­i­toi­mi las­kee veron­palau­tuk­sen kun­nal­lisveron vähen­nysoikeud­es­ta johtuen toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaan tuloksi.

    Eli Jouluku­us­sa­han veron­palau­tuk­set tule­vat tileille.

    Köy­hän tulot pysyvät just sel­l­aise­na kuin toimeen­tu­lo­tuki­nor­mi sen määrit­tää. Että paikallista sosi­aal­i­toimea kun­nal­isveros­ta perusvähen­nyk­sen laa­jen­t­a­mi­nen hyödyt­tää mielestäni enim­mil­lään kuntaa.

    Siis, jos kunnl­lisvero­tuk­sen muu­tok­sil­la halu­taan vaikut­taa oikeisi­in köyh­mipi­in ja vähä­varaisimpi­in talouk­si­in, niin paikallisen sosi­aal­i­toimen tulisi ummis­taa silmän­sä ja olla huo­maa­mat­ta kunnallisveronpalautuksen
    saa­jaan sen het­k­istä todel­lista taloudel­lista asemaa.

    Että toimeen­tu­lo­tuk­i­laki­in tulisi kir­ja­ta, “että kun on tarpeek­si vähä­varainen, niin vähä­varainen saisi veron­palau­tuk­set kokon­aan itselleen -> n. 100 — 500 euroa.”

  78. “..heit­tää roskat maahan”

    Keskusta­laiset ovat sit­ten sot­tapyt­tyjä. Kuka voi äänestää näin epäsi­is­tiä puoluetta?

  79. Ketju ei olekaan kuol­lut, joten esitän min­ua jo päiväkau­sia askar­rut­ta­neen kysymyk­sen Osmolle: 

    Mis­sähän työ­paikas­sa toimis­tosi­h­teeri nykypäivänä kipit­tää hake­mas­sa lounas­ta esimiehelleen?

    Onko täl­laisia äijäkult­tuurin lin­nakkei­ta vielä ole­mas­sa? Ilmeis­es­ti on, kos­ka niistä niin vapau­tuneesti veis­telet. Ker­ro mis­sä, niin tiedän kiertää kaukaa!

  80. Mik­si muual­la EU:ssa ruuan alv on Suomea mata­lampi ? Mik­si Suomes­sa ei voi­da har­mon­isoi­da ruuan vero­tus­ta muun Euroopan tasolle ? Onhan kuitenkin kulut­ta­jil­la sel­l­ainen vaa­timus, että ruuan pitää olla yhtä hal­paa kuin EU:ssa yleisesti.

    Vero­tuk­sen seu­rauk­se­na suo­ma­laiset tuot­ta­jahin­nat ovat maitoa luku­unot­ta­mat­ta muu­ta EU:ia mata­lampia. Onko Soini­vaaran per­im­mäisenä ajatuk­se­na maanvil­jeli­jöi­den kyykyttäminen ?

    Soini­vaara pitää 500 miljoo­nan euron elvyt­tävää rahapot­tia raivos­tut­ta­vana. Ver­tailuk­si voidaan esit­tää 500 miljoon­aa mak­sa­neet liito-ora­vatun­nelit Turun uuden moot­tori­tien rakentamisessa:

    “Tien rak­en­tamiseen on liit­tynyt monia haastei­ta: lukuisat taitorak­en­teet, kuten 75 sil­taa ja seit­semän tun­nelia tur­val­lisu­usjär­jestelm­i­neen sekä ympäristö­vaa­timuk­set liito-oravi­neen, luon­tovyöhykkei­neen ja melu- ja poh­javesisuo­jauksi­neen ovat aset­ta­neet rak­en­tamiselle ja myös vuorovaiku­tuk­selle lisä­vaa­timuk­sia. Haasteisi­in ja vaa­timuk­si­in on nyt vastattu.”

    Suo­ma­lainen kansan­talous näyt­tää kestävän Suomen ruskean kul­lan, turpeen, hyö­dyn­tämät­tömyy­den. Vedo­taan IPCC:n väärin perustein las­ket­tuun päästök­er­toimeen. Suo­ma­lainen met­sänkas­va­tus on suit­sit­tu niin tiukasti, että puu ei ole kil­pailukykyi­nen venäläiselle luon­non­ti­las­sa kas­va­neelle puulle.

    Samoin on käynyt suo­ma­laiselle maat­aloudelle. Pitäisi tuot­taa Itäeu­roopan hin­noil­la Län­sieu­roopan vaa­timuk­set täyt­täväl­lä tavalla.

    Kaupunki­laiset mieltävät maat­alouden yli­tuotan­nok­si pitkäl­lä aikavälil­lä merk­i­tyk­set­tömät sato­vai­hte­lut sekä markki­noiden lyhy­taikaiset suh­dan­nevai­hte­lut. Tuotan­toa pitäisi vähen­tää tai lisätä vuo­den sisäl­lä. Maat­aloudessa se ei onnis­tu käytännössä.

    Suomenkaan kokoinen , pieni talousalue, ei muu­tu nopeas­sa tahdis­sa. Ei se ole kuin kaupunki­laisen jääkaap­pi. Jos viikon­lop­un ruokatarpeista puut­tuu sun­nun­ta­iaa­mu­na yksi maitop­urk­ki, niin lähisi­wasta voi heti hakea tölkin täy­den­nyk­sek­si ja ehkä myös kar­jalan kyytipojaksi.

    Nykyisenkaltaisi­in lievi­in yli­tuotan­toti­lanteisi­in pitää reagoi­da tuoteke­hi­tyk­sel­lä ja viennillä.

  81. joku­vaan:
    “Pikaruoka­paikat on vieläpä opti­moitu sis­us­tuk­sel­lis­es­ti niin ettei niihin halu­ta jäädä istu­maan syön­nin jäl­keen, jol­loin kyetään palvele­maan mah­dol­lisim­man monia asiakkaita.”

    Tuo ei nykyään enää pidä paikkaansa ainakaan McDon­ald­sis­sa. Mäkkärin sis­us­tus ovat ainakin tääl­lä viimeisen vuo­den aikana vai­h­tunut yhtä mukavak­si kuin mis­sä tahansa hal­vahkos­sa rav­in­to­las­sa. Eli ei enää kovia tuo­lia, vaan kaik­ki ovat mukavia pehmustet­tu­ja ja muutenkin sis­us ja väri­maail­maa miel­lyt­tää entistä enem­män silmää.

    Ilpo Per­naa
    “Mik­si muual­la EU:ssa ruuan alv on Suomea matalampi ?”

    Mik­si muual­la EU:ssa _kaikki_ alvit ovat Suomea mata­lampia? Tai itseasi­as­sa, mik­si EU:ssa _kaikki_ verot ovat Suomea matalampia?

    Vas­taus on tietenkin suo­ma­lais­ten usko suun­nitel­mat­alouteen ja halu korkeaan veroasteeseen.

    “Mik­si Suomes­sa ei voi­da har­mon­isoi­da ruuan vero­tus­ta muun Euroopan tasolle ? ”

    Mik­si juuri ruoan alv? Mik­sei las­ke­ta kaikkia arvon­lisävero­ja? Tai mik­si ihmeessä pitää laskea juuri arvon­lisävero­ja, mik­sei lähde­tä laske­maan tulovero­ja? Niil­lä sen­tään on jonkin­laisia kan­nuste­vaiku­tuk­sia kun taas ruoan alvil­la taas on lähin­nä päin­vas­tainen vaikutus.

    “Samoin on käynyt suo­ma­laiselle maat­aloudelle. Pitäisi tuot­taa Itäeu­roopan hin­noil­la Län­sieu­roopan vaa­timuk­set täyt­täväl­lä tavalla.”

    Suomes­sa on EU:n huonoin ilmas­to maanvil­je­lylle ja samaan aikaan suh­teessa BKT:hen suurim­mat tuet. Mitähän järkeä tässä on?

    “Kaupunki­laiset mieltävät maat­alouden yli­tuotan­nok­si pitkäl­lä aikavälil­lä merk­i­tyk­set­tömät satovaihtelut ”

    Kylmä fak­ta on, että EU:n alueel­la yli­tuotan­to on kroon­ista. Kyseessä ei ole sato­vai­htelu­iden aiheut­ta­ma sat­un­naisilmiö, vaan tukien aikaansaa­ma rak­en­teelli­nen vääristymä.

    “Nykyisenkaltaisi­in lievi­in yli­tuotan­toti­lanteisi­in pitää reagoi­da tuoteke­hi­tyk­sel­lä ja viennillä.”

    Tarkoi­tat siis, että mei­dän veron­mak­sajien rahoil­la pitää tukea yli­tuotan­toti­lanteen jatku­mista tuke­mal­la tuot­ta­jia. Samaan aikaan pitää varmis­taa, että leikin mak­sa­ja, eli me veron­mak­sa­jat, emme pääse vahin­gos­sakaan hyö­tymään yli­tuotan­non takia laske­vista hin­noista, vaan yli­tuotan­to viedään tietenkin verora­hoil­la joidenkin tois­t­en syötäväksi. 

    Tämäpä kuu­lostaa aivan hel­vetin hyvältä diililä! Mak­samme siis lisää vero­ja siitä, että saamme syödä entistä kalli­im­paa ruokaa! Jippii!

    On se perkele kum­ma kun tuot­ta­jahin­to­jen noustes­sa tukia ei leika­ta, mut­ta lask­ies­sa kyl­lä mak­se­taan lisää!

  82. Eikös markki­na­t­aloudessa nimeno­maan vaa­di­ta, että tuotan­non pitää kas­vaa? Myyjäpuolen tehtävänä on hoitaa markki­noin­ti. Myyn­nin pitää kas­vaa tuotan­non mukana. Jos myyjät ovat ammat­ti­taidot­to­mia, niin sil­loin porukan pitää kat­soa peili­in ja antaa tilaa osaavam­malle joukolle.

    Tuot­ta­jahin­to­jen noustes­sa ei tukia leika­ta sen vuok­si, että nousseet hin­nat läh­estyivät (tilapäis­es­ti) oikea­ta tasoa. Kum­masti vain nousun yhtey­dessä kallis­tu­i­v­at kaik­ki tuotan­toon kulu­vat panok­set, joten tuot­ta­jahin­to­jen nousu leikkaan­tui väliportaille.

    Toinen tek­i­jä on myös kau­pan huimat kat­teet. Suomes­sa mak­set­tavien tukien ansios­ta teol­lisu­us ja kaup­pa saa­vat Euroopan halvim­mat raa­ka-aineet. Samal­la myös ko. por­taan kat­teet ovat Euroopan suurim­mat. Joten on täysin jär­jetön­tä syyt­tää maanvil­jeli­jää ruuan hin­nas­ta Suomessa.

    Kokon­aisu­udessa Suo­mi on maat­alous­tuot­tei­den suh­teen aliomavarainen, se on fakta.

    On myös huo­mat­ta­va, että ns. ruuan maail­man­markki­nahin­ta koos­t­uu val­tioiden mak­samista eri­lai­sista tuista maat­alous­tuotan­nolle ja siihen liit­tyville elinkeinoille. Mis­sään ei ole puh­taasti markki­na­t­alouteen perus­tu­vaa hintaa.

    Ei myöskään pidä paikkaansa, että Suomes­sa olisi EU:n huonoin ilmas­to maat­alous­tuotan­toa varten. Päin­vas­toin monien kasvi­tau­tien kannal­ta mui­ta mai­ta edullisem­pi ilmas­to. Kar­jankas­vatuk­selle , met­sän vil­je­lylle ja turpeen kas­vatuk­selle Suo­mi on läh­es ihanteelli­nen maa.

    Suomes­sa ruokaan kuluu n. 12 pros­ent­tia elinkus­tan­nuk­sista. Sehän on pos­ket­toman pieni osa muus­ta kulu­tuk­ses­ta. Esim. nykya­jan vapaa-ajan har­ras­tuk­set ovat yhä suurene­va uhka ilmas­tolle ja luon­nolle . Onko amerikkalainen kulut­tamiseen perus­tu­va elämän­ta­pa vienyt kehi­tys­tä oikeaan suun­taan mil­lään elämän osa-alueella?

  83. “Onko täl­laisia äijäkult­tuurin lin­nakkei­ta vielä ole­mas­sa? Ilmeis­es­ti on, kos­ka niistä niin vapau­tuneesti veis­telet. Ker­ro mis­sä, niin tiedän kiertää kaukaa!”

    Helsin­gin kaupun­ki esimerkik­si. Naa­pureis­tani moni on töis­sä kaupungilla ja kuule­man­i­tar­i­nat ovat aivan usko­mat­to­mia. Helsin­gin kaupun­gin organ­isaa­tio ja toim­intakult­tuuri ovat suo­raan tsaarin ajan jäänteitä

  84. Ilpo Pernaa:“Suomessa mak­set­tavien tukien ansios­ta teol­lisu­us ja kaup­pa saa­vat Euroopan halvim­mat raaka-aineet.”

    Mitenkäs tämä nyt oikein toimii? Euroopan maid­en välil­lähän ei ole mitään kau­pan esteitä, joten mikä estää muiden EU-maid­en elin­tarvike­te­ol­lisu­ut­ta osta­mas­ta suo­ma­laisia maat­alous­tuot­tei­ta, jos ne ovat nii­i­i­i­in halpoja?

    Toisek­si, kir­joitit näp­pärästi “Euroopan halvim­mat”, ja vähin äänin vaiken­it siitä, että koko Euroopan talous on tuon­ti­t­ullein suo­jat­tu ulko­maiselta kil­pailul­ta. Jos tukien pois­toon yhdis­tet­täisi­in tuon­ti­t­ul­lien pois­to, ei teol­lisu­udelle olisi mikään ongel­ma saa­da raa­ka-ainei­ta samal­la tai jopa halvem­mal­la hin­nal­la maailmanmarkkinoilta. 

    “Kar­jankas­vatuk­selle , met­sän vil­je­lylle ja turpeen kas­vatuk­selle Suo­mi on läh­es ihanteelli­nen maa.”

    No, vil­jeltäköön sit­ten sitä met­sää! Maat­alous­tukien yksi idioot­ti­mainen vaiku­tus onkin juuri siinä, että havupuiden kasvulle oival­lista Suomen maaperää käytetään siihen, että vil­jel­lään laje­ja, joiden tuot­toon Suomen lyhyt kesä oikeasti aiheut­taa hait­taa ja joi­ta olisi siis paljon järkeväm­pää tuo­da sieltä, mis­sä ilmas­to on niiden kas­vatuk­selle suo­tu­isam­paa. Vaik­ka suo­ma­laisia met­siä kut­su­taan usein puu­pel­loik­si ja siten mol­lataan niiden vähäistä mon­imuo­toisu­ut­ta, niin ovat ne silti paljon mon­imuo­toisem­pia kuin vaikka­pa vehnäpel­to, jos­sa kas­vaa vain yhtä lajia. 

    “Suomes­sa ruokaan kuluu n. 12 pros­ent­tia elinkus­tan­nuk­sista. Sehän on pos­ket­toman pieni osa muus­ta kulutuksesta.”

    Sitä suurem­mal­la syyl­lä kan­nat­taa sit­ten lopet­taa se pelot­telu, että ilman maat­alouden tukea kulut­ta­jat oli­si­vat pulas­sa ja seu­raisi jopa nälän­hätää. Vaik­ka ruuan hin­ta kaksinker­tais­tu­isi, se veisi silti alle neljän­nek­sen kaik­ista kuluista. Ja tuo­hon kaksinker­tais­tu­miseen pitäisi sit­ten maat­alouden tuot­tei­den hin­nan var­maan vähin­tään 10-ker­tais­tua, kos­ka sin­un omien sano­je­si mukaan elin­tarvike­te­ol­lisu­udessa on isot kat­teet, jot­ka eivät tietenkään kas­vaisi samas­sa suh­teessa raa­ka-ainei­den hin­nan nousun kanssa (samal­la tavoin kuin raakaöljyn hin­nan kym­menker­tais­tu­mi­nen vuosikymme­nessä ei ole nos­tanut ben­san hin­taa kymmenkertaiseksi).

    1. “Euroopan maid­en välil­lähän ei ole mitään kau­pan esteitä, joten mikä estää muiden EU-maid­en elin­tarvike­te­ol­lisu­ut­ta osta­mas­ta suo­ma­laisia maat­alous­tuot­tei­ta, jos ne ovat nii­i­i­i­in halpoja?”

      Kul­je­tuskus­tan­nusten takia. Ne tekevät mah­dol­lisek­si sen, että vil­jan hin­ta on (tai ainakin oli, en ole kat­sonut viimeaikaisia tilas­to­ja) Suomes­sa halvem­paa kuin muual­la ja maito vas­taavasti huo­mat­tavasti kalli­im­paa. Maid­on osalta hin­taero on niin suuri, ettei tilan­net­ta voi pitää kestävänä.

    2. Sitä suurem­mal­la syyl­lä kan­nat­taa sit­ten lopet­taa se pelot­telu, että ilman maat­alouden tukea kulut­ta­jat oli­si­vat pulas­sa ja seu­raisi jopa nälänhätää.

      Pelot­telu ei ole aivan turhaa. Nälän­hätää ei tule tänne, mut­ta vil­jan hin­nan vaikka­pa vain kolminker­tais­tu­mi­nen toisi nälän­hädän kehi­tys­maid­en slum­mei­hin. Näin­hän oli käy­dä, kun vil­jan hin­ta vähän nousi vuosi sit­ten. Sil­loin toisaal­ta moni kehi­tys­maa aset­ti vil­jalle vien­ti­t­ulle­ja; jopa Venäjä muis­taak­seni asetti. 

      Pitkäl­lä aikavälil­lä maat­alouskau­pan vapaut­ta­mi­nen johtaisi tas­apain­oti­lanteeseen, jos­sa maanvil­je­ly ei ole Euroopas­ta lop­punut, kehi­tys­maid­en maat­alous voi huo­mat­ta­van hyvin ja slum­mien tilanne on hoidet­tu jotenkin; var­maankin kovin kan­nat­ta­mat­tomak­si käynyt­tä maat­alout­ta verot­ta­mal­la. Tämä edel­lyt­tää pitkää sopeu­tu­mi­saikaa, joten maalia kohden on edet­tävä hitaasti.

      Suomes­sa maat­alous­tukien asteit­tainen alen­t­a­mi­nen alen­taisi pel­lon hin­taa. Maanvil­jeli­jä ei köy­hty­isi, kos­ka pel­lon hin­ta on hänelle kus­tan­nus, mut­ta kaupunki­in muut­ta­va sis­ar köyhtyisi. 

  85. Ilpo Per­naa
    “Eikös markki­na­t­aloudessa nimeno­maan vaa­di­ta, että tuotan­non pitää kasvaa?”

    Mitä ihmettä sem­moinen markki­na­t­alous on, jos­sa tulos muo­dos­tuu täy­del­lis­es­ti val­tion mak­samista tuista ja val­tio jus­teer­aa kaiken­ma­ial­man kiin­tiöil­lä tuotan­tomääriä? Suun­nitel­mat­aloudelta tuo kyl­lä haiskahtaa.

  86. “Kul­je­tuskus­tan­nusten takia. Ne tekevät mah­dol­lisek­si sen, että vil­jan hin­ta on (tai ainakin oli, en ole kat­sonut viimeaikaisia tilas­to­ja) Suomes­sa halvem­paa kuin muual­la ja maito vas­taavasti huo­mat­tavasti kalliimpaa.”

    Vil­jan­hin­nat ovat olleet ver­tailukelpoi­sis­sa tuot­teis­sa varsin samat kuin muual­la (ohraakin tuote­taan rehuk­si, mal­taak­si ja myllyyn).

    Sen sijaan keski­hin­ta kun kaik­ki las­kee, on toki voin­ut olla alhainen, kos­ka sadon laatu vai­htelee paljon. Myl­lykelpoista har­voin 60 %.

    Hin­noista:
    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/agriculture/data/main_tables

  87. Saarel­ma: “Vaik­ka suo­ma­laisia met­siä kut­su­taan usein puu­pel­loik­si ja siten mol­lataan niiden vähäistä mon­imuo­toisu­ut­ta, niin ovat ne silti paljon mon­imuo­toisem­pia kuin vaikka­pa vehnäpel­to, jos­sa kas­vaa vain yhtä lajia.”

    Tätä näkökul­maa ei aina tarpeek­si koroste­ta. Vil­japel­to on kaikkea muu­ta kuin “luon­nolli­nen” ilmiö. Se on täy­del­listä hallintaa, asfaltin esi­aste suorastaan.

    Linko­la kiteyt­ti joskus, että Suo­mi on yhtä kuin met­sä. Met­sien antimil­la luulisi ole­van tääl­lä nykyistä(kin) suurem­pi taloudelli­nen merk­i­tys. Sin­nemäen ja muiden keho­tuk­set kek­seliäisyy­teen ovat paikallaan.

  88. “Sil­loin toisaal­ta moni kehi­tys­maa aset­ti vil­jalle vien­ti­t­ulle­ja; jopa Venäjä muis­taak­seni asetti.”

    Intia, Pak­istan, Indone­sia oli­vat myös vaik­ka taita­vat olla myös tuo­jia. Lisäk­si lan­noitekaup­pa taisi men­nä myyjän markki­noik­si pitkäk­si aikaa, kun kaik­ki, jot­ka kykenivät, osti­vat varas­to­ja. Egyp­ti osti muis­taak­seni vuo­den tarpeen jotain NPK:ta.

    “Suomes­sa maat­alous­tukien asteit­tainen alen­t­a­mi­nen alen­taisi pel­lon hin­taa. Maanvil­jeli­jä ei köy­hty­isi, kos­ka pel­lon hin­ta on hänelle kus­tan­nus, mut­ta kaupunki­in muut­ta­va sis­ar köyhtyisi.”

    Ja eri­lais­ten luop­umisjär­jeste­ly­jen paris­sa ole­vat. Pel­lot ja tuet ovat osa elinkeinoaan, vaik­ka joku muu kuokkii ne. Pitäisikö olla niin, että etenkin mak­sullis­es­ti luop­ues­sa maa katoaa aina tukien parista? Sama koskisi van­hu­useläk­keelle jäävää, jos jatka­jaa ei ole eikä ole ajois­sa myynyt de fac­to tukioikeut­taan pel­to­jen­sa kera. Akti­ivivil­jeli­jältä ostet­tu tukioikeus antaisi oikeu­den puoleen oste­tun nimell­ishe­htaarimäärän tues­ta. Puo­let alas­ta katoaisi vil­jelystä tuos­sa tapauksessa.

    Akti­ivi-isän­näl­lä olisi sit­ten 50 ha maa­ta ja tukioikeus osalle, kaikille tai jopa enem­mälle kuin vil­jelee. Mut­ta vil­jelisi vain sen parhaan, muut met­sälle ja edullisik­si suo­javyöhykkeik­si. Ja ostaisi lisää, jos oikeuk­sia olisi.

    Kum­minkin aina jos­sakin pitäisi vil­jelystä kado­ta se luovut­tu määrä tai puo­let (tai jotain).

    Varakkail­la alueil­la olisi tietenkin useil­lakin pohjois­es­ta ostet­tu­ja tukioikeuk­sia taskus­sa, joten se nos­taisi vau­raiden seu­tu­jen pellonhintaa. 

    Tuostapa voisi jotain kehitellä?

  89. Vil­jahin­nat ovat Suomes­sa alhaisem­pia kuin muis­sa mais­sa. Hin­taeroa lisää vielä se, että Suomes­sa tuot­ta­ja mak­saa rahdin tehtaalle. Mis­sä muus­sa tuot­teessa myyjä mak­saa rahdin ?

    Keskustelu pain­ot­tuu yksi­no­maan ruuan hin­taan. Min­ua kiin­nos­ta etenkin Soini­vaaran mielipi­de vihreänä, eet­tisyy­den, kestävän kehi­tyk­sen ja tuotan­non puh­tau­den merk­i­tyk­ses­tä hin­nan muodostumiseen.

    Onko ruuan halpu­us ain­oa kri­teeri ? Esim. suo­ma­lainen maito on laadul­taan korkeata­soisem­paa kuin muual­la. On myös havait­tu, että kar­jakoon suuren­tu­mi­nen lisää taute­ja. Taloudel­lisu­u­den paran­tu­mi­nen edel­lyt­tää suurem­pia tilakokoja. 

    http://www.maitohygienialiitto.fi/Utareterveystyoryhman_mietinto.pdf

    Lue ainakin sivu 22.

    USA:ssa lyp­sykar­jan hoito on teol­lista. Eläim­iä lääk­itään antibioot­tire­huil­la, jot­ta kan­nat­tavut­ta heiken­tävät tau­dit saataisi­in ehkäistyä ennal­ta. Tule­vaisu­udessa tulee ole­maan suuri resistens­sion­gel­ma, ja sitä se on USA:ssa jo nyt. 

    Entä geen­imuun­nel­tu ruo­ka ja sen rin­nakkaise­lo taval­lisen ja luo­mu­tuotan­non kanssa ? Entä tuot­ta­jaa kohtaan reilu kaup­pa ? Globaali agrobusi­ness vs. suo­ma­lainen per­hevil­jelmä­malli tai kestävän kehi­tyk­sen mukainen viljely?
    Tuot­tavu­u­den paran­t­a­mi­nen edel­lyt­tää myöskin suurem­paa eläin­ti­heyt­tä kaikil­la tuotan­toeläimil­lä. Mil­lä taataan eet­tisen tuotan­non toteu­tu­mi­nen? Lain­säädän­nöl­lä ja valvon­nal­la, se ei ole hal­paa , ja koituu kulut­ta­jan rasit­teek­si. Onko hal­van hin­nan vaa­timus myöskin em. tavoit­tei­den kanssa sopu­soin­nus­sa, Soini­vaara ? (rim­maa hyvin)

    Halu­am­meko hal­paa ruokaa esim. täl­laisel­la tavalla ?

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Belgian_Blue

  90. “Vil­jahin­nat ovat Suomes­sa alhaisem­pia kuin muis­sa maissa. ”

    Ks. EUstats yllä. Väit­teesi on ris­tiri­idas­sa kerät­ty­jen hin­tati­las­to­jen kanssa.

    “On myös havait­tu, että kar­jakoon suuren­tu­mi­nen lisää tauteja.”

    Läh­teestäsi: “Hoitoin­si­d­enssi lyp­sykaudel­la on nyt
    Suomes­sa arvi­ol­ta 34 % eli edelleen korkeampi kuin Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa (noin 28 %).”

    Meil­lä on pienin kar­jakoko mainituista.

    “Entä geen­imuun­nel­tu ruo­ka ja sen rin­nakkaise­lo taval­lisen ja luo­mu­tuotan­non kanssa ?”

    Lue tuo MMM:n raport­ti, jos sin­ul­la on aikaa ja arvu­ut­tele meitä uudelleen:

    http://wwwb.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2005/trm2005_16.pdf

    “Onko ruuan halpu­us ain­oa kri­teeri ? Esim. suo­ma­lainen maito on laadul­taan korkeata­soisem­paa kuin muualla. ”

    Jos­ta lukenet mielel­läsi tämän:

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2009/05/kuka-puhuisi-maidon-terveyshaitoista.html

    “Halu­am­meko hal­paa ruokaa esim. täl­laisel­la tavalla ?”

    Emme. Sik­si pitää vali­ta läh­teek­si Brasil­ia tai Argen­ti­ina. Kun val­it­semme ne, ei liial­lista jalostus­ta tarvita.

    Toki tuonkin mainit­se­masi kar­jan son­nit kel­paisi­vat meil­lä jalostuk­seen, mut­ta kun eivät käy parhaal­la taval­la lyp­sykar­jaro­tu­is­ten nau­to­jen siemen­nyk­seen, on valit­tu ne muut.

  91. Ilpo Pernaa:“Millä taataan eet­tisen tuotan­non toteutuminen?”

    Sil­lä, että annetaan kulut­ta­jien ostaa juuri halu­a­mal­laan taval­la tuotet­tua ruokaa, eikä yritetä sörkkiä markki­noi­ta mil­lään määräyk­sil­lä, tuil­la ja tulleilla.

    “Halu­am­meko hal­paa ruokaa esim. täl­laisel­la tavalla ?”

    Jotkut halu­a­vat, jotkut eivät. Annetaan siis halukkaiden syödä näitä. Ne, jot­ka eivät halua voivat jät­tää ostamatta.

  92. Viljo­jen hin­tati­las­to­ja olen seu­ran­nut vuosikymmenet ja eili­nenkin noteer­aus (TIKE) näyt­tää, että esim. Sak­sas­sa vkol­la 30 rehuohran hin­ta oli n. 100 euroa/tonni ja Suomes­sa 90/tonni ja lisäk­si vielä mii­nus rahti. Suo­ma­laiset hin­nat ovat hie­man korkeampia kuin Puolan, Viron, Liet­tuan jne. Ja sama suun­ta on kaikissa viljatuotteissa.

    http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=249&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=262

    Läh­teestä otit sit­ten tämän: “Hoitoin­si­d­enssi lyp­sykaudel­la on nyt
    Suomes­sa arvi­ol­ta 34 % eli edelleen korkeampi kuin Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa (noin 28 %).”

    Luit kuten piru raa­mat­tua ja toit esi­in heikoim­man tun­nus­lu­vun Suomen kohdal­ta ja ver­t­a­sit sitä EU:n ulkop­uolisen Nor­jan vas­taavaan luku­un. Hoitoin­si­d­enssin suu­ru­us Suomes­sa ker­too myös senkin, että hoitokyn­nys on mata­la kos­ka maid­on solu­lu­vut ovat EU:n pienimmät.Ruotsi ja Tan­s­ka ovat kokon­aisu­udessaan Suomen takana maito­talouden laadus­sa. Ja sieltä tuo­daan kri­ti­ikit­tä halpo­ja konkurssi­maito­tuot­tei­ta Suomeen. Mitä ovat lisäk­si Nor­jan elin­tarvike­hin­nat ver­rat­tuna Suomeen?

    Pseu­do­nyymiä en kehtaisi esitel­lä luotet­ta­vana läh­teenä. Siihen ver­rat­tuna Prav­dakin on kuin pyhäk­oul­u­lais­ten psalmikokoelma.

    Suomes­sa lehmien maid­on keski­tuo­tos on EU:n suurimpia:(lue ainakin s. 23 etp. )

    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf

    Seu­raavas­sa link­ki tehomaat­alouden ongelmista uudel­la man­tereel­la. Sivus­to tosin on veg­aanien, mut­ta alku­peräi­nen lähde on World­watch- instituutin.

    http://www.vegaaniliitto.fi/liha.htm

    Seu­raavas­sa ote siitä miten haavoit­tu­va on ruokahuolto , jos meil­lä ei ole omaa tuotantoa:

    http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/article505467.ece

    Siel­lähän ne saa­vat nau­dat vael­lel­la vapaasti pam­pak­sel­la, olisi vaan syötävää…

    Jos elin­tarvike­huolto poh­jau­tu­isi markki­na­t­alouteen ruokapörssin lail­la, niin ruuan hin­nan ja saatavu­u­den vai­hte­lut oli­si­vat meil­lä suuria. Esim. vil­jan ja lihan hin­ta nousee heti läpi maa­pal­lon kun tulee ilmoi­tus jostakin luon­non katas­trofista suuril­la tuotan­toalueil­la. Siis ruo­ka ei ole vähissä, mut­ta siitä ennuste­taan tule­van pulaa. Onko mitään järkeä siinä, että hin­ta nousee heti? 

    Onko tule­vaisu­us saman­lainen kuin arvopa­peripörssis­sä, joka on saanut suuria kol­hu­ja keinot­telu­iden vuoksi.Nykyinen maail­man­talouden lama olisi vielä syvem­pi jos siinä oli­si­vat mukana ruuan tuotan­non futuurit.

  93. Art­turille; “Jotkut halu­a­vat, jotkut eivät. Annetaan siis halukkaiden syödä näitä. Ne, jot­ka eivät halua voivat jät­tää ostamatta.”

    Sin­un mielestäsi markki­na­t­alous pitää parhait­en huol­ta eläin­ten oikeuk­sista. Niin­pä. Mitäs ovat syn­tyneet eläimik­si, kukin on oman onnen­sa seppä.

    Oletko näh­nyt doku­mentin, jos­sa 800 kilon nau­to­ja lai­vataan etukuor­maa­jal­la nau­dan jalka­an kiin­nite­tyn ket­tin­gin väl­i­tyk­sel­lä. Ne nos­te­taan korkealle ja pudote­taan “elävänä” muiden nau­to­jen päälle lastiru­umaan. Yksi jal­ka poik­ki ole­via aje­taan sähköpi­iskalla las­taus­rampin kaut­ta pois laivasta. 

    On todel­la kus­tan­nuste­hokas­ta, sil­lä “elävänä” kul­je­tuk­sis­sa ei tule kylmälaitekus­tan­nuk­sia ja sit­ten on hal­paa lihaa niille, jot­ka sitä halu­a­vat. Eikä tuot­teen selostuk­ses­sa ole taku­ul­la main­in­taa kul­je­tus­tavas­ta saatik­ka muus­ta jäljitettävyydestä.

  94. Ilpo Pernaa:“Onko mitään järkeä siinä, että hin­ta nousee heti?”

    Tot­takai on! Korkea hin­ta on sig­naali siitä, että ruokaa pitää säästää, eli varautua tule­vaan ruoka­pu­laan. (Onnis­tunut) Keinoit­telu tasoit­taa hin­nan vaihteluita.

    “Sin­un mielestäsi markki­na­t­alous pitää parhait­en huol­ta eläin­ten oikeuksista.”

    Ei todel­lakaan pidä!

    Min­un mielestä markki­na­t­alous pitää parhait­en huol­ta ihmis­ten oikeuk­sista ja minus­ta kenel­läkään ihmisel­lä ei ole oikeut­ta men­nä sanomaan toiselle miten hänen pitää suh­tau­tua tuotantoeläimiin.

    Kos­ka minä pidän tuotan­toeläin­ten kär­simyk­siä haitallisi­na, niin olen valmis mak­samaan ruoas­tani korkeam­paa hin­taa, jot­ta tuotan­toeläin­ten elämä on mukavam­paa, mut­ta en ole pakot­ta­mas­sa ketään mak­samaan korkeam­paa hin­taa vastentahtoisesti.

    En ole näh­nyt kyseistä doku­ment­tia, kos­ka pidän (tuotan­toeläin­ten kär­simys­ten lisäk­si) myös omia kär­simyk­siäni haitallisina.

  95. “Min­un mielestä markki­na­t­alous pitää parhait­en huol­ta ihmis­ten oikeuk­sista ja minus­ta kenel­läkään ihmisel­lä ei ole oikeut­ta men­nä sanomaan toiselle miten hänen pitää suh­tau­tua tuotantoeläimiin.”

    Kyl­lä on oikeus ja se real­isoituu eläin­ten suo­jelu­lais­sa. Tässä asi­as­sa ei ole jous­ton varaa, eläin­rääkkäyk­ses­tä saa ran­gais­tuk­sen. Ran­gais­tus tuot­ta­muk­sel­lisu­ud­es­ta tulisi määrätä myös niille, jot­ka vaa­ti­vat yhä halvem­paa ruokaa.Ihmisen mukavu­u­den ja nautin­non halu ovat mielestäsi tärkeämpiä asioi­ta kuin eläin­ten hyvä kohtelu. Siis, hal­pa ruo­ka, jot­ta riit­tää rahaa kuluttamiseen.

    Miten köy­hä, jol­la on juuri ja juuri varaa ruokaan, säästää sitä, korkean hin­ta­suh­dan­teen koittaessa ?

  96. Heh, ei huolto­var­muudel­la enää tässä tarkoite­ta sodanaikaa, vaan kan­sain­välisen kau­pan häir­iöitä. Siis jos tulee häir­iö ruuan tuon­ti­in, niin mitä me sil­loin tääl­lä sit­ten syömme vai syöm­mekö mitään.

    Jos taas tulee sota, niin sil­loin ei syödä mitään. Ainakaan kovin kauaa.

  97. Ilpo Pernaa:“Ihmisen mukavu­u­den ja nautin­non halu ovat mielestäsi tärkeämpiä asioi­ta kuin eläin­ten hyvä kohtelu.”

    Ei tietenkään. Minus­ta tärkein asia on se mitä ihmiset arvosta­vat oli se sit­ten eläin­ten hyvä kohtelu tai mukavu­u­den ja nautin­non halu.

    “Miten köy­hä, jol­la on juuri ja juuri varaa ruokaan, säästää sitä, korkean hin­ta­suh­dan­teen koittaessa ?”

    Häh? Onko sun mielestä jotenkin parem­pi, että tule­vaisu­udessa hin­ta nousee vielä rajum­min ja vielä use­ampi kär­sii nälänhädästä?

    Muista: onnis­tunut keinot­telu tasoit­taa hin­nan vaihteluita.

  98. Juha:“Heh, ei huolto­var­muudel­la enää tässä tarkoite­ta sodanaikaa, vaan kan­sain­välisen kau­pan häir­iöitä. Siis jos tulee häir­iö ruuan tuon­ti­in, niin mitä me sil­loin tääl­lä sit­ten syömme vai syöm­mekö mitään.”

    Ruokaan menee nyky­isin niin pieni osa ihmis­ten tuloista ja ruuan hin­nas­ta on vain pieni osa raa­ka-aineen hin­taa, joten raa­ka-ainei­den hin­to­jen pitäisi nous­ta todel­la radikaal­isti (kym­menker­tais­tu­mi­nen ei var­maan riit­täisi), jot­ta ihmisil­lä ei olisi varaa ruokaan Suomes­sa. Ja siis paljon ennen tuo­ta kehi­tys­maid­en ihmisiltä olisi lop­puneet rahat ja ruuan myyjät oli­si­vat lopet­ta­neet sinne myyn­nin ja tuoneet ruokansa Suomeen. 

    Jos taas fyy­si­sistä ulko­maankau­pan esteistä puhutaan, niin sel­l­aisia vas­taan olisi joka tapauk­ses­sa järkevää varautua var­muus­varas­toin oman tuotan­non sijaan. 

    Mietipä, mitä Suomelle kävisi, jos öljyn, kaa­sun ja hiilen tuon­ti lop­puisi ja näi­hin ei olisi var­muus­varas­to­ja. Mik­si näis­sä samal­la tavoin yhteiskun­nan toimin­nalle kri­it­ti­sis­sä raa­ka-aineis­sa on ihan ok, että olemme ulko­maisen tuotan­non varas­sa, mut­ta sit­ten ruuan kohdal­la sama ei enää kelpaakaan?

    1. Maail­man­markki­noiden armoil­la ole­vanko­hta­lo ei kyl­lä ole kovin tur­valli­nen, jos jostain odot­ta­maty­tomas­ta sääilmiöstä tai muus­ta syys­tä johtuen vil­jasato jäik­ka EU-aikana ä maail­mal­la tavanomaista pienem­mäk­si. Vuosi sit­ten tuli parin pros­entin markki­nahäir­iö, ja vil­jan hin­ta nousi yli kaksinker­taisek­si. Kysyn­nän hin­ta­jous­to on siis ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä läh­es olema­ton. Hin­nan kaksinker­tais­tu­mi­nen ei ole vielä paljon rikkalle Suomelle, mut­ta huolestut­tavaa oli, että moni vil­jan­viejä­maa suo­jasi koti­markki­noitaan vien­ti­t­ulleil­la. Omien suut ovat lähempänä kuin kaup­pakump­panien suut. Jos häir­iö olisi ollut kymme­nen pros­entin luokkaa. Kos­ka on toden­näköi­nen tai ainakin mah­dolli­nen ske­naario, että olemme Aasian maid­en elin­ta­son nousun mukana menos­sa kohden ruuan kysyn­nän merkit­tävää kasvua, jonk­i­nasteinen omavaraisu­us on hyväk­si, vaikkei sotaa pelkäisikään.

      Kan­nat­taa muuten huo­ma­ta, että vaik­ka EU-aikana tilo­jen lukumäärä on laskenut huo­mat­tavasti, maat­alous­tuotan­to ei ole pienen­tynyt. Tämä myös merk­it­see, että Suomen maat­alouden tuot­tavu­us vil­jeli­jää kohden on kas­vanut merkittävästi.

  99. jonk­i­nasteinen omavaraisu­us on hyväk­si, vaikkei sotaa pelkäisikään.

    Siitä kai kaik­ki ovat samaa mieltä, että Suomen kan­nat­taa varautua kri­isin var­al­ta. Eiköhän erim­ielisyys val­litse siitä, voisiko varautu­misen hoitaa järkeväm­min kuin kaata­mal­la mil­jarde­ja rahaa vuodes­ta toiseen maatalouteen. 

    Täl­lais­es­ta maal­likos­ta se tun­tu jär­jet­tömältä mon­es­takin syys­tä. Eri­tyis­es­ti on ihme­tyt­tänyt jo vuosia se, mik­si ei kerätä merkit­täviä, esimerkik­si pari vuot­ta kestäviä, var­muus­varas­to­ja puskureiksi. 

    Kun en kek­si seli­tys­tä enkä ole löytänyt seli­tys­tä googlaa­mal­lakaan, tulee mieleen, että tässä leikitel­lään suo­ma­lais­ten hengillä lyhyt­näköis­ten poli­it­tis­ten tavoit­tei­den vuoksi.

    Suo­raan san­ot­tuna tärkeäm­pää saat­taa olla pitää Keskus­tan ydinkan­nat­ta­ja­joukko, “maaseu­tu” tyy­tyväisenä sil­läkin uhal­la, että sopi­van kri­isin sattues­sa maat­alouden tuotan­to rom­ah­taa, kun ulko­mail­ta han­kit­tavien tuotan­topanos­ten tulo lop­puu. Sen jäl­keen sit­ten jyr­sitään män­nyn kuor­ta, kun ei ole riit­täviä var­muus­varas­to­ja kerät­ty. Var­muus­varas­to­ja ei taas voi kerätä, kos­ka se romut­tasi myytin omavaraisen tuotan­non vält­tämät­tömyy­destä ja siten kyseenalais­taisi koko nykyisen maat­alous­poli­ti­ikan tukineen.

    Toivon, että olen väärässä. Toivon, että joku osaisi selit­tää, mitä järkeä tässä touhus­sa oikeasti on.

    1. Pari vuot­ta kestävis­sä var­muus­varas­tois­sa on se vika, että sil­loin joudu­taan jatku­vasti syömään pari vuot­ta van­haa viljaa.

      Min­ul­la on se käsi­tys, että maat­alous­tuotan­to pysy­isi kyl­lä pystyssä myös ilman näin kor­fkei­ta tukia. Korkea tuki kap­i­tal­isoituu pel­lon hin­taan ja aika korkea se maan pel­lon on. 

      Moni vil­jeli­jä on kuitenkin ostanut pel­lon sis­ar­il­taan tai naa­pureil­taan maat­aloustuen paisut­ta­mal­la hin­nal­la, joten ker­ras­ta poik­ki ‑maat­aloustuen leikkaus ei toimisi. 

      Kun olen aika var­ma, että vil­jan hin­ta nousee seu­raavien vuosikym­menten aikana, olisi tietys­tui kohtu­ullista vas­taavasti leika­ta hehtaar­itukia vil­jan hin­nan noustessa.

  100. Osmo:“Koska on toden­näköi­nen tai ainakin mah­dolli­nen ske­naario, että olemme Aasian maid­en elin­ta­son nousun mukana menos­sa kohden ruuan kysyn­nän merkit­tävää kasvua,”

    Mik­si ruoan tar­jon­ta ei kas­vaisi samas­sa suhteessa?

    Jos ker­ta vil­jaa varas­toimal­la voi tehdä sat­u­maisia voit­to­ja, mikä estää yksi­ty­isiä yrit­täjiä keinot­tele­mas­ta vil­jan hin­nal­la ja näin tasoit­ta­van tar­jon­nan heilahtelun vaiku­tuk­sia hintaan?

    Mik­si eduskun­ta osaisi parem­min ottaa nämä heilahte­lut huomioon, kun niil­lä ei ole läh­eskään niin voimakkai­ta kan­nus­timia kuin yksi­ty­isil­lä yrittäjillä?

    Eli lyhyesti: mik­si julkisen val­lan tulisi yrit­tää tas­apain­ot­taa vil­jan hin­nan vai­htelui­ta (tuke­mal­la koti­maista maat­alout­ta), kun markki­nat pystyvät siihen paremmin?

  101. Vuosi sit­ten tuli parin pros­entin markki­nahäir­iö, “ja vil­jan hin­ta nousi yli kaksinker­taisek­si. Kysyn­nän hin­ta­jous­to on siis ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä läh­es olema­ton. Hin­nan kaksinker­tais­tu­mi­nen ei ole vielä paljon rikkalle Suomelle, mut­ta huolestut­tavaa oli, että moni vil­jan­viejä­maa suo­jasi koti­markki­noitaan vientitulleilla”

    Ja osa maista teki myös vien­tikiel­topäätök­sen. Sil­loin raa­ka-ainet­ta eisaa edes rahalla .
    Kun nälkäi­nen kansa läh­tee kaduille niin poli­tikko­jen ain­oa vai­h­toe­hto on vientikielto

  102. Saarelma:“Mietipä, mitä Suomelle kävisi, jos öljyn, kaa­sun ja hiilen tuon­ti lop­puisi ja näi­hin ei olisi varmuusvarastoja.”

    Annoit helpon kysymyk­sen: huonos­ti kävisi jos öljyn/hiilen tuon­ti lop­puisi. Yllä­ty­itkö tästä?

    Saarel­ma jatkaa:“Miksi näis­sä samal­la tavoin yhteiskun­nan toimin­nalle kri­it­ti­sis­sä raa­ka-aineis­sa on ihan ok,että olemme ulko­maisen tuotan­non varas­sa, mut­ta sit­ten ruuan kohdal­la sama ei enää kelpaakaan?”

    Ei tähänkään ole vaikea vas­ta­ta: öljyn ja hiilen suh­teen ei ole vai­h­toe­htoa, kos­ka koti­maista tuotan­toa ei ole. Oliko tämä yllätys?

    Ruuan suh­teen voimme taas suo­ja­ta itseämme eri­laisia häir­iöitä ja ongelmia vas­taan pitämäl­lä yllä omaa tuotan­toa. Tämä on etuoikeus.

  103. Ruokatur­van heikoin lenk­ki on tosi­aan öljy, mut­ta sen suh­teen ollaan tuon­nin varas­sa kai lähin­nä sik­si, että Suomen­lahdel­la ei ole yhtä iso­ja öljylähteitä kuin Pohjanmerellä.

    Trak­tor­ei­hin menisi pitkässä kri­i­sis­sä ehkä biodieseliäkin ja öljy käytet­täisi­in siihen, että trak­torit ja puimu­rit toimi­si­vat ja ruo­ka saataisi­in kaupunkei­hin, ei huviajeluun.

    Tilanne jos­sa suo­ma­laisille ei riit­täisi jokaiselle rätin­gin mukaisia kalor­e­i­ta kuu­lostaa aika epäuskot­taval­ta — sen täy­ty­isi olla tosi hir­muinen kri­isi. Mut­ta valikoima yksinker­tais­tu­isi ja kasvi­s­pain­ot­tuisi, jos pitkä kri­isi tulisi.

    http://tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1011&vl=2008

  104. Esimerk­ki ruuan hin­to­jen noususta:

    http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/08/sokerin_hinta_ennatyskorkealla_904611.html?origin=rss

    EU:n toimes­ta halut­ti­in sok­erin tuotan­toa vähen­tää Union­in alueel­la yli­tuotan­non vuok­si. Suomen sok­erin tuotan­to annet­ti­in läh­es ilmaisek­si tan­skalaisille. Taisi tan­skalaisen maat­alouskomis­saarin käden­jäl­ki näkyä asi­as­sa koti­maansa hyväksi.

    Jos Suomen maat­aloud­es­ta ajataan alas muitakin tuotan­to­su­un­tia, niin ruuan hin­ta tulee meil­lä nouse­maan sok­erin lail­la. Vapaan kil­pailun usko­vaiset uskot­tel­e­vat, että muut maat kil­voit­tel­e­vat siitä kuka saa myy­dä meille puut­tuvat elin­tarvikkeet halvimmalla.

    En myöskään ymmär­rä sitä, että tuet halut­taisi­in pois­taa vain Suomes­ta. Muiden maid­en maat­aloudelleen mak­sama tuki on ok, mut­ta suo­ma­lainen ei. Epäre­hellis­es­ti tuo­daan esille aina se, että Suo­mi mak­saa tuotan­nolleen eniten kansal­lista tukea. Ei ker­ro­ta sitä, että muiden maid­en saa­ma EU-tuki (pl. uudet EU-maat) on Suomen EU-tukea suurempi.

    Väitetään Suomen maat­alouden ole­van huonos­ti tuot­tavaa. Niin­pä tietenkin kun tuot­ta­jille mak­se­taan Union­in alhaisimpia tuottajahintoja(pl. uudet EU-maat).

    Tuot­tavu­ut­ta pitää mita­ta esim. lehmien maid­on tuo­tok­sel­la, joka on Suomes­sa Euroopan suurimpia. Soini­vaarakin korostaa sitä, että maat­aloutemme on tehos­tunut enem­män kuin mikään muu tuotan­non­ala Suomessa.

    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_08_04_maatalous.html

    Vuon­na 1980 maatilo­ja oli Suomes­sa n. 200 000 ja täl­lä het­kel­lä n. 65 000. Ja nyt ruokaa tuote­taan entistä enem­män ja tek­i­jöitä on kol­mannes entis­es­tä määrästä. Tek­i­jöi­den vähen­tymi­nen on todel­lisu­udessa näitäkin luku­ja suurem­pi. Maati­lan töis­sä oli ‑80 luvul­la pääsään­töis­es­ti emän­tä isän­nän lisäk­si. Nyt toinen puolisoista ja monis­sa tapauk­sis­sa molem­mat kulke­vat työssä tilan ulkopuolella.

    Vil­jeli­jäper­heen elan­to ei ole paran­tunut yhtään enem­pää kuin palka­nsaa­jienkaan, pikem­minkin päin­vas­toin. Sitä vas­toin palka­nsaa­ja, kulut­ta­jana, on saanut tämän raken­neke­hi­tyk­sen edut täysimääräisenä hyväk­seen. Ruuan hin­ta on reaalis­es­ti laskenut.

  105. Osmo:“Viljaa ei voi varas­toi­da kovin pitkäk­si aikaa.”

    w0t?! Ensin­näkin tämä oli nyt mulle kyl­lä ihan uut­ta tietoa, että vil­jaa ei voi varas­toi­da ja toisek­seen ei sen tartte olla sitä samaa vil­jaa, joka on siel­lä varastossa.

    (Eli siis vil­jan hin­nal­la voi keinoitel­la silleen, että rak­en­taa varas­ton, jos­sa on kokoa­jan x määrä vil­jaa, joka kiertää sen varas­ton läpi.)

    1. Vil­ja säi­lyy muu­ta­man vuo­den. Kos­ka ei tiede­tä, mil­loin se sota tulee, var­muus­varas­toa kier­rätetään, siis täytetään tois­es­ta päästä ja syödään tois­es­ta. Mitä isom­pi varas­to suh­teessa kulu­tuk­seen, sitä van­hempaa vil­jaa syödään.

  106. “Vil­ja säi­lyy muu­ta­man vuoden.”

    No, jos ajatel­laan sel­l­aista kaup­pasaar­toa, ettei Suomeen pääse mitään “muu­ta­maan vuo­teen” (eikä luon­nol­lis­es­ti myöskään tapah­du mitään vien­tiä), niin mis­sä kun­nos­sa ajat­telisit koko yhteiskun­nan ole­van siinä vai­heessa, kun niiden vil­javaras­to­jen poh­ja alkaa pilkottaa? 

    Esimerkik­si öljyä Suomes­sa riit­tää käsit­tääk­seni jotain puolek­si vuodek­si. Kaa­su menee poik­ki suun­nilleen heti, kun rajat sulkeu­tu­vat. Hiiltäkään tuskin riit­tää “muu­ta­mak­si vuodek­si”. Jos esim. tuo öljy­tuon­ti koitet­taisi­in kor­va­ta koti­maisel­la biopolt­toaine­tuotan­nol­la, niin toden­näköis­es­ti ei edes riit­täisi, vaik­ka kaik­ki pel­lot muutet­taisi­in biopolt­toaine­pel­loik­si. Mis­täs se ruo­ka sit­ten otettaisiin? 

    Entä sit­ten ne kaik­ki teol­lisu­u­den tuot­teet, jot­ka nyky­isin ostamme ulko­mail­ta? Kri­i­seistä puhut­taes­sa mieleen ensim­mäisenä tule­vat aseet. Suomen armei­jan raskaista aseista suun­nilleen kaik­ki (lentokoneet, tankit, ohjuk­set,…) ovat ulko­maista tekoa. Ehkä jotain tykke­jä ja kranaat­in­heit­tim­iä tehdään vielä Suomes­sa. Miten ihmeessä on ajatel­tu jatket­ta­van sotimista “muu­ta­ma vuosi” ilman, että noi­ta asei­ta saataisi­in tuo­tua ulkoa? Eihän niin tehty edes viime sodas­sa. Jopa talvi­so­das­sa, kun NL hyökkäsi ja Sak­sa esti kau­pankäyn­nin, Suo­mi onnis­tui käsit­tääk­seni saa­maan asei­ta Ruotsista. 

    Ja jos tosi­aan men­nään jon­nekin “muu­ta­maan vuo­teen”, niin luulisi, että tuos­sa ajas­sa olisi tarvit­taes­sa mah­dol­lista aloit­taa oma vil­je­ly, vaik­ka pitäisi lähteä liik­keelle siitä, että kaade­taan met­sä. Ja sil­loin voisi keskit­tyä lajei­hin, jot­ka tuot­ta­vat kalor­e­i­ta tehokkaim­min, kun taas nykyvil­je­ly keskit­tyy siihen, mikä tuo eniten taloudel­lista voit­toa, mikä on johtanut siihen, että kas­vate­taan eläim­iä, mis­sä hukataan iso osa kasvien ener­gias­ta ja siinäkin käytetään vääriä laje­ja (nau­dat ovat kaikkein tehottomimpia). 

    Jos sit­ten puhutaan jostain kri­i­sistä, joka kestäisi selvästi pidem­pään kuin “muu­ta­man vuo­den”, niin onko mitenkään selvää, että nyky­muo­toinen maat­alous pysty­isi jatku­maan ilman ulko­maista tuon­tia (koneet, polt­toaineet, lan­noit­teet, jne.) niin pitkään?

  107. Mitäköhän Samuli nyt oikein hakee ? Pitääkö mielestäsi Suomen elin­tarvike­huolto toteut­taa huolto­var­muuskeskuk­sen kaut­ta nor­maali­aikoina ? Huolto­var­muuskeskuk­sen toim­inta on lais­sa säädel­ty tällaiseksi:

    http://www.huoltovarmuus.fi/organisaatio/huoltovarmuuskeskus/lyhyt-historia/

    Nytkö päivit­täi­nen ruo­ka tulisi han­kkia ulko­mail­ta huolto­var­muuskeskuk­sen varas­to­jen kaut­ta koti­talouk­sien ruokapöytään ? 

    Tykkien saatavu­ut­ta ei voi ver­ra­ta päivit­täiseen ruokahuoltoon, eikä yleen­säkään ruokaa (elävä mate­ria) koneisi­in ja lait­teisi­in. Muuten Ruot­si kieltäy­tyi myymästä Suomelle Boforsin tykke­jä talvi­so­dan aikana vaik­ka asi­as­ta oli ole­mas­sa jo esisopimus.

    Juuri saimme lukea uutisen siitä miten Venäjä kiel­si liet­tualaisen maid­on tuon­nin vedoten puh­tau­songel­maan. Pari vuot­ta sit­ten venäläiset kiel­sivät puo­lalais­ten ja samal­la myös tan­skalais­ten lihan­tuon­nin maa­han. Oman lukun­sa muo­dostaa myös Venäjän ener­gial­la tekemän “kauppa“politiikan.

    Halu­am­meko olla tämänkaltaisen poli­ti­ikan uhri­na ehdoin tah­doin ? Niin käy, jos meil­lä ei ole omaa tuotantoa.

  108. Ilpo Pernaa:“Nytkö päivit­täi­nen ruo­ka tulisi han­kkia ulko­mail­ta huolto­var­muuskeskuk­sen varas­to­jen kaut­ta koti­talouk­sien ruokapöytään ?”

    Jep, tuol­la peri­aat­teel­la hom­ma toimisi, jos hoitaisimme kri­isi­aiko­jen ruokahuol­lon nyky­istä järkeväm­min. Siis, tietenkään kaikkia elin­tarvikkei­ta ei sieltä varas­ton kaut­ta kier­rätet­täisi. Varas­tot keskit­ty­i­sivät vain niihin tuot­teisi­in, joi­ta voi säilöä pitkään.

    Johonkin nykyiseen lain­säädän­töön vetoami­nen on varsin type­r­ää, kun ehdotan koko sys­teemin täy­del­listä remont­tia, mikä tietenkin sisältäisi lain­säädän­nöl­lisiä muutoksia. 

    “Tykkien saatavu­ut­ta ei voi ver­ra­ta päivit­täiseen ruokahuoltoon, eikä yleen­säkään ruokaa (elävä mate­ria) koneisi­in ja laitteisiin.”

    Jaa, mik­sei? Aseet ovat sodankäyn­nille vähin­tään yhtä tärkeitä kuin ruoka. 

    Mitä Venäjään tulee, niin ensin­näkin esimerkkisi koski­vat Venäjän tuon­tia. Jos olemme itse ruuan tuot­ta­ja, niin sil­loin juuri voimme olla mainit­se­masi poli­ti­ikan uhri­na. Meitä on aika vaikea uhitel­la tuon­nin kieltämisel­lä, jos emme itse edes tuo­ta. Toisek­si me tuomme Venäjältä jo nyt kaiken kaa­summe ja osan sähköstä. Olemme siis jo Venäjän poli­ti­ikan “uhri­na” asiois­sa, joi­ta ei käytän­nössä voi kor­va­ta. Sen sijaan ruokaa voi tietenkin tuo­da vaik­ka mistä.

  109. Samuli Saarelma:“vaikka pitäisi lähteä liik­keelle siitä, että kaade­taan metsä.”

    Kask­ivil­jely­su­un­nitel­mat vaan pystyyn vil­javaras­to­jen lisäk­si ja koti­maiselta maat­aloudelta tuet poikki.

    Ilpo Pernaa:“Haluammeko olla tämänkaltaisen poli­ti­ikan uhri­na ehdoin tah­doin ? Niin käy, jos meil­lä ei ole omaa tuotantoa.”

    Ou-nou! Mitä teem­mekään sit­ten, jos meil­lä ei ole omaa maat­alous­tuotan­toa ja Venäjä ei suos­tu enää osta­maan maataloustuotteitamme?!

    Täl­lainen törkeä kiristys saa kyl­lä maan kuin maan polvilleen ja on varsin olen­nainen point­ti, kun puhumme huolto­var­muud­es­ta, joka siis ei tarkoi­ta var­muut­ta siitä, että saamme omat maat­alous­tuot­teemme kau­pak­si vaan sitä, että meiltä ei lopu ruo­ka ennen kuin tilanteemme on jo muutenkin täysin epätoivoinen.

  110. “Jaa, mik­sei? Aseet ovat sodankäyn­nille vähin­tään yhtä tärkeitä kuin ruoka”

    Tarkoi­tan sitä, että ruokaa tarvi­taan päivit­täin uut­ta, kos­ka ruo­ka säi­lyy huonom­min kuin rauta.

    “Ou-nou! Mitä teem­mekään sit­ten, jos meil­lä ei ole omaa maat­alous­tuotan­toa ja Venäjä ei suos­tu enää osta­maan maataloustuotteitamme?!”

    Tässä kohdas­sa edel­lytän laa­jem­paa ajat­telua, en insinöörilogi­ikkaa. Kun meil­lä ei ole omaa maat­alous­tuotan­toa, niin meille myyn­ti tapah­tuu sen ehdoil­la. Eivät muut maat kil­paile siitä kuka saa myy­dä meille ruokaa halvim­mal­la. Hin­tata­so läh­tee korkeam­mal­ta, kos­ka meil­lä ei ole omaa tuotantoa.

    Ker­ran eräs insinööri ihmetteli Suomen kie­len sanaa viiteke­hys. Hän ei ymmärtänyt sitä ilman x- ja y‑koordinaatin määrit­te­lyp­is­teitä… heh

    Mei­dän Venäjän vien­ti vetää jos Stub­bi ja kokoomus eivät hölmöile enää lisää…

  111. Ilpo Pernaa:“Eivät muut maat kil­paile siitä kuka saa myy­dä meille ruokaa halvimmalla. ”

    Vähän samal­la taval­la, kun ruokakau­patkaan eivät kil­paile siitä kuka saa myy­dä meille ruokaa, kos­ka nykyään niin har­va tuot­taa itse omat ruokansa?

    (Tämä on taas var­maan sitä väärää insinöörilogi­ikkaa… en tiedä mikä logi­ik­ka Ilpolle kel­paisi… käviskö kaupunki­laisjär­ki tai naisen logiikka?)

  112. VM/Katainen ker­too tänään, että rav­in­to­la­palvelu­jen ALV:n lasku mak­saisi vain 27 miljoon­aa vuodessa enem­män kuin pelkästään ruokakaupoille suun­nat­tu etu. (Tähän lie­nee las­ket­tu jotain dynaamisia vaiku­tuk­sia?) Jos tämä pitää paikkansa, niin mitään järkeä olla laa­jen­ta­mal­la ALV-alen­nus­ta myös rav­in­toloi­hin ei ole.

    1. Siinä taisi olla ajatuk­se­na, että molem­pi­en alv olisi 14 % kun nyt on ajatel­tu laskea kaup­paru­uan alv 12 prosenttiin.
      Kataisen ehdo­tus on hyvä.

  113. “Tarkoi­tan sitä, että ruokaa tarvi­taan päivit­täin uut­ta, kos­ka ruo­ka säi­lyy huonom­min kuin rauta.”

    Et kai vakavis­sasi tarkoi­ta, että a) olisimme jo nyt varas­toi­neet tarpeek­si asei­ta “muu­ta­man vuo­den” sodankäyn­tiä varten tai edes b) noin pitäisi tehdä? 

    Kyl­lä todel­lisu­udessa nykyaikainen sotakone tarvit­see “päivit­täin uut­ta” polt­toainet­ta, aset­ta ja ammus­ta vähin­tään samas­sa määrin kuin ruokaa. 

    Mitä Suomen omaan tuotan­toon tulee, niin jos lähdemme siitä, että joudumme totaaliseen saar­toon, niin jo nyt mei­dän pitää olla varautuneet siihen, että kun olemme nyt sadon kerän­neet (näinä viikkoina), niin seu­raa­van ker­ran sato saadaan vas­ta vuo­den päästä. Jos siis jou­tu­isimme nyt totaal­isaar­ron sisältävään sotaan, niin ruokavaras­to­jen on pakko riit­tää ensi vuo­teen. Oma tuotan­to ei siinä auta yhtikäs mitään. 

    Mikä olisi vikana siinä, että kun jo nyt mei­dän pitää olla varautuneet vuo­den varas­toin­ti­in, niin piden­täisimme sen vaik­ka pari­in vuo­teen? Ja ennen kaikkea, eikö se, että emme saisi sota­ma­te­ri­aalia esim. vuo­teen tun­nu paljon suurem­mal­ta uhal­ta kuin se, ettemme saisi ruokaa joskus parin vuo­den saar­ron jälkeen?

  114. Katainen kehot­taa myös kun­tia kiin­teistöveron nostoon.
    Vau. Ruoan ALV:n alen­nus ja kiin­teistöveron nos­to. Meil­lä on tässä oikea työväen­puolue. Näin hyvää pien­i­t­u­loisia tuke­vaa poli­ti­ikkaa ei vasem­mis­to koskaan saisi aikaan.
    Kiin­teistövero pitäisi vain uud­is­taa. Se ei saisi rasit­taa investoin­te­ja vaan kohdis­tua maan hintaan.

  115. Olen odot­tanut, että alet­taisi­in pohtia myös mui­ta kuin keskus­tan pakkomielteitä:

    Käytän kohtu­ullisen paljon rav­in­to­la­palvelui­ta sekä Helsingis­sä että muual­la Suomessa.

    Rav­in­to­la­palvelu­iden hin­nat ovat kohon­neet lamas­ta huoli­mat­ta. Mon­et rav­in­to­lat seiso­vat läh­es tyhjinä tai puoli­ty­hjinä vilkkaim­pana rav­in­to­la­palvelu­iden käyttöaikana.

    Kaikesta huoli­mat­ta lisää rav­in­toloi­ta ja rav­in­to­la­paikko­ja tulee kaiken aikaa.

    En viihdy tyhjässä tai puoli­ty­hjässä rav­in­to­las­sa ja ne tule­vat myös yhteiskun­nalle kalli­ik­si välil­listä kautta.

    Ketä rav­in­to­la­palvelu­iden lisääjät ajat­tel­e­vat, rak­en­ta­ji­ako vai ketä?

    Kus­tan­ta­isin mielu­um­min tuotan­toeläimille väl­jem­mät olot ja mak­saisin tuot­teista enemmän. 

    Ketjut ovat epäilemät­tä min­i­moi­neet kus­tan­nuk­set, tämä kus­tan­nusten min­i­moin­ti ei vain näy hinnoissa.

  116. Osmo Soini­vaara: “Siinä taisi olla ajatuk­se­na, että molem­pi­en alv olisi 14 % kun nyt on ajatel­tu laskea kaup­paru­uan alv 12 prosenttiin.
    Kataisen ehdo­tus on hyvä.”

    Mik­si ehdo­tus on hyvä ? Ilkan pää­toimit­ta­ja Kalliokos­ki analysoi Kataisen avausta :

    http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=441497

    Ehdo­tuk­sen takana on nähtävis­sä kokoomuk­sen pyrkimys hyvä­tu­lois­t­en ja työssä käyvien ase­man paran­t­a­mi­nen. Köy­hien asialle ei löy­dy kokoomuk­ses­ta ymmär­rystä. Se olisi valmis leikkaa­maan vähä­tu­loisille suun­nat­tua ain­oa­ta apua, ruuan alvin alen­nus­ta. Ruokavaeron alen­nus on myöskin ain­oa pien­i­t­u­loisille kohdis­tu­va avus­tus, jon­ka toteu­tu­mista käytän­nössä voidaan valvoa.

    Muiden tulon­lisäys­ten kohdal­la käy aina niin kuten kävi taan­noiselle opiske­li­joiden opin­tora­ho­jen koro­tuk­selle. Opiske­li­ja-asun­to­jen vuokrat nousi­vat välit­tömästi syö­den koro­tuk­sen vaikutuksen.

    Perus­tur­vau­ud­is­tusten ongelmien takia ei pitäisi vain peri­aat­teesta vas­tus­taa ruuan alv-alen­nus­ta. On myös muis­tet­ta­va se, että kaik­ki eläkeläiset ja kukaan pien­i­t­u­loi­sista ei syö rav­in­tolois­sa. He hake­vat ruokansa siwoista , min­i­maneista ja alepoista.

    Alv-alen­nuk­sen yhtey­dessä olisi myös ollut oikeu­den­mukaista siirtää osa veronalen­nuk­sen aiheut­ta­mas­ta peli­v­aras­ta tuot­ta­jahin­to­jen koro­tuk­seen. Kau­pan kat­tei­ta on varaa alen­taa. Ovathan suo­ma­laiset tuot­ta­jahin­nat Euroopan alhaisimpia. Maito tekee poikkeuk­sen, mut­ta onhan suo­ma­lainen maito laadul­taan mui­ta parempaa.

    1. Mon­tako ker­taa pitää sanoe, etteivät eläkeläiset ja työt­tömät hyödy ruuan arvon­lisäveron alen­nuk­sista, kos­ka hei­dän tulon­sa on sidot­tu kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in, jon­ka nousua ruuan arvon­lisäveron alen­nus hidas­taa. On muuten mie­lenki­in­toinen piirre suo­ma­laises­sa tiedonväl­i­tyk­sessä, että tämä Keskus­tan yhä vain tois­ta­va väärä väite työt­tömien ja eläkeläis­ten suosimis­es­ta menee läpi monis­sa lehdis­sä. Minus­ta lehtimiehen tehtävä olisi aina oikaista, jos poli­itikko valehtelee.

  117. Ruokavaeron alen­nus on myöskin ain­oa pien­i­t­u­loisille kohdis­tu­va avus­tus, jon­ka toteu­tu­mista käytän­nössä voidaan valvoa.

    Muiden tulon­lisäys­ten kohdal­la käy aina niin kuten kävi taan­noiselle opiske­li­joiden opin­tora­ho­jen koro­tuk­selle. Opiske­li­ja-asun­to­jen vuokrat nousi­vat välit­tömästi syö­den koro­tuk­sen vaikutuksen.

    Ruuan ALVin laskus­ta seu­raa kulut­ta­jahin­to­jen maltil­lisem­pi nousu, joka johtaa hin­tain­dek­si­in sidot­tu­jen etuuk­sien (eläk­keet, jne) mata­lam­paa kehi­tyk­seen. Siten se ulos­mi­tataan kokon­aisu­udessaan köy­him­miltä parin vuo­den aikana, kuten yllä on jo selitetty.

    Opin­totuen asum­is­lisän nos­to sen sijaan aut­toi suuren osan opiske­li­joista ase­maa todel­lis­es­ti, kos­ka useimpi­en vuokra oli jo selvästi yli asum­is­lisän rajan eikä sik­si nous­sut sen takia.

    400e vuokran saa mak­set­tua vähem­mäl­lä töis­säkäyn­nil­lä, jos saa 250e eikä 200e tukea siihen.

  118. Onko työt­tömil­lä ja eläkeläisil­lä asi­at niin hyvin, että heille on saman­tekevää, mitä ruo­ka mak­saa? Vai onko jopa niin, että mitä kalli­im­paa, sen parem­pi heille? Ehkä kuitenkaan ei aivan näin!
    Vaikeim­mas­sa ase­mas­sa kuitenkin lienevät aivan palkka­haitarin alapäässä ole­vat ja pien­in­tä yrit­täjä­tu­loa saa­vat. Heitä ei voi­da aut­taa vero­tuk­sel­la eikä myöskään tulon­si­ir­roil­la nykyjär­jestelmässä. Tältä osin poli­it­tista litur­giaa olisi ehkä syytä vähitellen uudistaa.

  119. Soini­vaara: “Köy­hät eläkeläiset ja työt­tömät eivät hyödy koko alen­nuk­ses­ta juuri lainkaan, luku­un otta­mat­ta ensi vuot­ta. Hei­dän tulon­sa on sidot­tu kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in, joka ale­nee, kun ruuan hin­ta las­kee. Alen­nus on ajoitet­tu siten, ettei alen­nus ehdi vaikut­taa ensi vuo­den indek­si­tark­istuk­seen, mut­ta seu­raavaan se kyl­lä vaikuttaa.”

    Soini­vaara puhuu ylem­pänä eri taval­la kuin nyt.

    Nouseeko kulut­ta­jain­dek­si tule­vaisu­udessa , pysyykö paikallaan vai las­keeko ? Onko kuitenkin niin , että tule­vaisu­u­den kulut­ta­jahin­tain­deksin noustes­sa ruuan vaiku­tus siinä nousus­sa on pienem­pi 12 pros­entin verokan­nal­la. Kun yhteiskun­nas­samme kaik­ki nousee enem­män kuin todel­liset kus­tan­nuk­set ovat, niin indeksin kohoami­nen pysyy kehi­tyk­sessä mukana.

    Onko tätä taus­taa vas­ten ruuan alvi-alen­nus täysin väärä toimen­pide ? Vale­htel­e­vatko poli­itikot vai joku muu ?

    Media muuten vahvis­taa niitä näkökan­to­ja, jot­ka ovat tiedo­tuskon­sernin omis­ta­jata­holle tärkeitä.Älä pure ruokki­vaa kät­tä toteu­tuu Suomen medi­as­sa 100 pros­ent­tis­es­ti. Poli­ti­ikkako muka ain­oana korruptoitunut ?

  120. Eivät ole Vihreätkään paljoa julk­isu­udessa tästä hujauk­ses­ta puhuneet tai muutkaan hal­li­tus­puolueet, jot­ka var­masti halu­aisi­vat käyt­tää “veronalen­nus­varan” järkeväm­min, eivätkä jakaa aina vaan ylimääräistä hyvää hyväo­saisille — ja ruoan tuotantoketjulle.

  121. Mikä hui­jaus, eihän Soini­vaaran väite pidä paikkaansa. Elinkus­tan­nusin­dek­si nousee joka tapauk­ses­sa . Ruuan vaiku­tus on siinä pieni ver­rat­tuna mui­hin elinkus­tan­nusin­dek­si­in vaikut­tavi­in asioihin.

    “Asum­i­nen, liikenne, kodinkoneet, sis­us­tus, kult­tuuri­hu­vi­tuk­set, tieoli­ikenne ja vapaa-aika vievät nyt suurem­man osan kulu­tus­menoista kuin 1980-luvul­la, ker­ro­taan Tilas­tokeskuk­sen Kulu­tuk­sen muu­tospi­ir­teet 1985–2006 ‑rapor­tis­sa. Vähem­män rahaa menee esimerkik­si ruokaan: elin­tarvike­meno­jen osu­us koko kulu­tuk­ses­ta las­ki noin 20 pros­en­tista 12 prosenttiin.”

    Tässä yhtey­dessä ruuan alvin laskemisen vaiku­tus elinkus­tan­nusin­dek­si­in on vähäi­nen. Sen vuok­si ruokaveron alen­t­a­mi­nen aut­taa vähä­tu­loisia ihmisiä.

    Sitä­pait­si ruuan tuot­ta­jat, maanvil­jeli­jät eivät hyödy tästä uud­is­tuk­ses­ta sen enem­pää kuin kulut­ta­jatkaan. Näin ollen on turha vas­tus­taa veronalen­nus­ta kateusperiaatteella.

    1. Nyt et lkyl­lä ymmär­rä elinkus­tan­nusin­deksin laskemista. Ruuan paino on se mikä ruuan paino kulu­tuk­ses­sa. on. Kyl­lä indek­si vie edun eläkeläisiltä — tai vie sen läh­es kokon­aan. Jos eläkeläis­ten kulut5uksessa ruuan paino on suurem­pi kuin keskiver­toku­lut­ta­jal­la, jotain pieniä muru­sia heille siitä sil­loin jää, mut­ta palka­nsaa­jat voit­ta­vat paljon enem­män. Tämä on taval­laan kik­ka, jos­sa alen­netaan eläkkeistä suh­teessa palkkoihin.

  122. Onko tuo ruuan paino eläkkei­den ja työt­tömyysko­r­vausten perus­tana olevas­sa indek­sis­sä keskiver­toku­lut­ta­jan paino vai onko se pien­i­t­u­loisen kulut­ta­jan paino. Jos jälkim­mäi­nen, niin sil­loin tietysti pieneläkeläisil­lä ruuan hin­nan lasku suo­raan vähen­netään eläk­keestä. Mut­ta jos se on keskive­toku­lut­ta­jan paino, niin sil­loin kyl­lä vähen­nys pieni­in eläkkeisi­in on huo­mat­tavasti pienem­pi kuin ruuan oletet­tu hin­nan lasku.
    Esim. ruokaan­han kuluu nyky­isin keskimäärin hyvin vähän kulu­tus­menoista (alle 20 % ?), mut­ta pien­i­t­u­loisil­la tuo osu­us on huo­mat­tavasti suurem­pi, ehkä jopa 50 % ja vas­taavasti hyvin suu­rit­u­loisil­la sit­ten jopa alle 5 %. (Nämä luvut ovat kyl­lä hatus­ta vedet­tyjä, mut­ta suun­ta on oikea). Jos ruuan hin­nan lasku olisi 50 rahaa henkilöä kohti, niin keskiver­toeläk­keestä se vähen­net­täisi­in kokon­aan, mut­ta pien­estä eläk­keestä vähen­nys olisi vas­taavasti huo­mat­tavasti pienem­pi. Noil­la luvuil­la pieneläkeläiselle jäisi 30 rahaa enem­män käteen.

    1. Olete­taan, että keskiver­toku­lut­ta­jan kulu­tusko­ris­sa ruuan paino on 15 % ja kansaneläkeläisel­lä 20 %.
      Jos ruuan hin­ta ale­nee 4 %, keskiveroku­lut­ta­jan menot pienene vät 0,6 % (0,15 x 4%) ja kansaneläkeläisen 0,8 %. Kansandeläkeläiseltä ote­taan hyödys­tä pois indeksin vuok­si 0,6 %, jol­loin kansaneläkeläisen hyödyk­si jää 0,2 % jota pitää ver­rra­ta keskiver­toku­lut­ta­jan saa­maan hyö­tyyn 0,6 pros­ent­tia. Tarvi­taan vah­vaa uskoa väit­tää, että täm­nä on jotenkin edulli­nen tapa kohen­taa eläkeläis­ten ja työt­tömien asemaa.

  123. “Olete­taan, että keskiver­toku­lut­ta­jan kulu­tusko­ris­sa ruuan paino on 15 % ja kansaneläkeläisel­lä 20 %.

    Ovatko nuo jotenkin real­is­tiset ole­tuk­set (etenkin jos keskimäärin ruokaan menee Tilas­tokeskuk­sen mukaan 12%)? Itse olen kyl­lä enem­män valmis kallis­tu­maan Timo Ten­husen kan­nalle, että pien­i­t­u­loisil­la ruuan osu­us menoista on merkit­tävästi suurem­pi kuin keski­t­u­loisil­la palka­nsaa­jil­la. Etenkin noin, jos keskimääräi­nen elin­tarvikkeisi­in kulu­va osu­us tuloista on vain 12%. 

    Ruo­ka on joka tapauk­ses­sa vält­tämät­tömyyshyödyke, eikä sen määrän tarve vai­htele ihmis­ten tulo­jen mukaan (laadun suh­teen ehkä jotain vai­htelua on, rikkaat osta­vat parem­pia elin­tarvikkei­ta kuin köy­hät). Minus­ta on siis selvää, että ruoka­meno­jen osu­us kaik­ista menoista vai­htelee hyvinkin paljon ihmis­ten välil­lä ja juuri niin, että pien­i­t­u­loisil­la se on merkit­tävä meno­erä ja suu­rit­u­loisil­la merk­i­tyk­setön­tä kohi­naa marginaalissa. 

    Niin­pä laskusi on selvästi tarkoi­tushakuis­es­ti asetet­tu saa­maan ne tulok­set, jot­ka halu­at. Kokeil­laan­pa vähän toisil­la lähtöar­voil­la. Keskiver­toku­lut­ta­jal­la ruuan paino on 10%, kansaneläkeläisel­lä 30%. Keskiver­toku­lut­ta­jan menot pienenevät 0,4%, kansaneläkeläisen 1,2%. Kansaneläkeläiseltä ote­taan pois tuo 0,4%, jol­loin hyödyk­si jää 0,8%, joka on edelleen kaksinker­tainen tuo­hon keskiver­toku­lut­ta­jan arvoon. 

    En väitä, että tuos­sa otta­mani luvut oli­vat juuri ne oikeat. Point­ti­ni kos­ki ennem­minkin sitä, että hatus­ta tem­ma­tu­il­la luvuil­la saa todis­tet­tua ihan mitä halu­aa (mikä sin­ulle tilas­toti­eteil­i­jänä lie­nee ole­van päivän­selvää muutenkin). Jos siis oikeasti halu­at osoit­taa kan­tasi oikeak­si (mikä se aivan hyvin voi silti olla), kai­va ne oikeat luvut esi­in (ja esitä niiden lähde) ja tee lasku niil­lä. Tois­taisek­si olen ainakin itse enem­män valmis kallis­tu­maan noi­hin Tim­on samal­la tavoin hatus­ta repimien luku­jen perus­teel­la tehtvään päät­te­lyyn, kos­ka se näyt­ti parem­min sopi­van tuo­hon Ilpon esit­tämään Tilas­tokeskuk­sen dataan kuin sin­un laskusi.

    1. Tätä on tutkit­tukin. Min­un tietoni ovat vuosil­ta 2001–2002, mut­ta uudem­piakin var­maankin olisi saatavil­la. Tul­loin koko väestön osalta eli­tarvikkei­den ja alko­holit­tomien juomien osu­us kulu­tuk­ses­ta oli

      Koko väestö 15,2 %
      65–74 v. 20,5 %
      75 + v 21,0 %

      Oli­si­vatko jotkut keskusta­laiset sekoit­ta­neet ruuan alv-alen­nuk­sen muinaiseen liike­vai­h­toveron alku­tuotevähen­nyk­seen, joka olisi kohdis­tunut suurin piirtein kalo­rien syömisen suh­teessa. Tämähän menee ruuan arvon suh­teessa, joten rikkaiden kar­ti­san sisä­fileet saa­vat suurem­man tuen kuin köy­hien sikanauta.
      Yksin asu­vat eläkeläiset syövät usein eri­lai­sis­sa joukko­ruokailuis­sa, jos­ta keskus­ta halu­aa per­iä ran­gais­tus­lu­on­teista 22 pros­entin veroa.

  124. Osmo: Onko joku iso pamp­pu muuten keskus­tas­ta väit­tänyt, että ruoan alv-ale toteutetaan sik­si, että se kohen­taa eläkeläis­ten ja työt­tömien ase­maa vai ved­itkö väit­teen hatusta?

  125. Osmo:“Tämähän menee ruuan arvon suh­teessa, joten rikkaiden kar­ti­san sisä­fileet saa­vat suurem­man tuen kuin köy­hien sikanauta.”

    Kaik­ki ulos myytävä ruo­ka saa tukea samas­sa suh­teessa. Älä mene mukaan tähän vääris­te­lyyn, että las­ket eurois­sa välil­lä ja välil­lä prosenteissa.

    1. Alku­tuotan­tovähen­nyks­dessä se meni suun­nilleen suh­teessa kalor­ei­hin. Sik­si halusin korostaa, että alv-alen­nus ei ole niin köy­hiä suo­si­va kuin joku voisi kuvitella.

  126. “Tätä on tutkit­tukin. Luvut eivät ole noin dra­maat­ti­a­ia kuin Samuli sanoo.”

    Niin, point­ti­ni ei ollut se, että luvut oli­si­vat juuri ne, mitä minä laskus­sani käytin, vaan se, että hatus­ta tem­ma­tu­il­la luvuil­la saa todis­tet­tua, mitä vain halu­aakin. Hyvä, jos asi­aa on oikeasti tutkit­tu. Nyt vaan jäämme odot­ta­maan sitä, että joku kaivaa sen oikean tutkimuk­sen tulok­sen esi­in ja las­kee sen avul­la ne oikeat luvut.

    1. Samuli on vas­tan­nut kom­men­nti­i­ni, jota muutin löy­det­tyäni SATA-komiten mate­ri­aal­ista tilastot.

  127. Soini­vaara ansait­see kun­nioi­tus­ta siinä, että hän osal­lis­tuu kansalaiskeskustelu­un. Jotenkin tun­tuu kuitenkin siltä, että varsinkin Keskus­tan esit­tämät uud­is­tuk­set hiertävät kuin kivi kengässä.

    Soini­vaara ei ole julk­isu­udessa tuonut esille mitään hyvää ruokaveron laskus­ta. Silti hän laskelmis­saan osoit­taa, että veronalen­nus aut­taa köy­hiäkin. Se ei tietenkään ole kaikkien ongelmien ratkaisu, mut­ta askel parem­paan suuntaan. 

    Val­tiomiehen olisin toivonut tarkastel­e­van uud­is­tus­ta paljon laa­jem­min. Mitä veronalen­nus aiheut­taa lap­siper­hei­den toimeen­tu­loon. Use­at tukimuodot eivät ole indek­sisidon­naisia (vielä), joten luulisi ruokaveron alen­nuk­sen tuo­van jotakin helpotusta.

    Soini­vaara heit­tää kuitenkin pop­ulis­tis­es­ti ruokaveron laskun kepun kalli­ik­si pakkomiel­teek­si. Eikös juuri tuo puolueit­ten har­joit­ta­ma pop­ulis­mi ollut eräs Soini­vaaaran vetäy­tymisen syistä?

    Onhan tietenkin niinkin, että ana­lyyt­tiset ja tas­a­puoliset kir­joituk­set eivät herätä intohimoja.

    Ps. olen halun­nut tuo­da esille sitä, että elinkus­tan­nusin­dek­si nousee koko ajan automaat­tis­es­ti. Ilmiö johtuu siitä, että laskel­mas­sa ovat mukana palkat, jot­ka nou­se­vat jatku­vasti. Tämänkin vuok­si ruuan alvin alen­nuk­sen vaiku­tus indek­si­in ei ole ratkai­se­vampia. En tosin tiedä, ja tietääkö kukaan maal­likko, miten elinkus­tan­nusin­deksin laskem­i­nen painottuu ?

  128. Soini­vaara kehuu rav­in­to­laru­uan alvin laskemis­esi­tys­tä varauk­set­tomasti. Onko alvin laskul­la kuitenkin negati­ivisia vaiku­tuk­sia luon­taise­dun ja lounas­setelei­den arvoon. 

    Ne lienevät verotet­tavaa tuloa ja laske­vat sitä kaut­ta palkan arvoa vaikut­taen aikanaan eläk­keen määrään. Vaiku­tus­ta­soa en pysty laskemaan.

    Peri­aat­teel­lis­es­ti rav­in­to­laru­uan jalostusar­vo on kau­pas­ta oste­tun ruuan arvoa huo­mat­tavasti suurem­pi. Onko sil­loin tas­a­puolista verot­taa vähem­män vähem­män arvoa kas­vanut­ta tuotet­ta samal­la vero­pros­en­til­la ? Tietysti verora­haa tulee enem­män kalli­im­mas­ta rav­in­to­laru­uas­ta joka tapauksessa.

    Olisiko rav­in­to­layrit­täjien tuelle ole­mas­sa mui­ta keino­ja kuin köy­hien ja pien­i­t­u­lois­t­en talkoot?

  129. Elin­tarvikkei­den osu­u­den kulu­tus­menoista saa las­ket­tua tulovi­iden­nek­sit­täin tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta: http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=180_ktutk_tau_108_fi&ti=Kotitalouksien+kulutusmenot+kotitaloutta+kohti+tuloviidenneksitt%E4in+1985%2D2006&path=../Database/StatFin/tul/ktutk/&lang=3&multilang=fi
    Ensim­mäisessä viiden­nek­sessä se näyt­täisi ole­van n. 15,5 % ja viiden­nessä n. 10 %.
    Eli kyl­lä Soin­in­vaara on oike­as­sa tulon­si­ir­to­jen varas­sa elävien suh­teen. Ruuan alvi on ongel­ma itse elan­ton­sa tien­aavien kohdal­la, joil­la tuo­ta indek­si­au­tomaat­tia ei ole.
    Rav­in­to­laru­uan osalta tuo sama kär­jistyy vielä enem­män, jos senkin alvia alen­netaan. Sil­loin­han sama 10 % alen­nus tulee sekä 300 euron illal­lis­es­ta että 6 euron pikaruokalounaas­ta. Perus­päivära­hal­la ehkä harvem­min tulee tuo illalli­nen nautittua.
    Alku­tuotevähen­nys­tä käyt­tämäl­lähän näitä ongelmia ei olisi, vaan alen­nus voitaisi­in suun­na­ta halutes­saan pelkästään ruuan raa­ka-aineisi­in. Samal­la niitä olisi help­po jyvit­tää myös ter­veel­lisyy­den mukaan. Tuo peli­v­ara on nyt his­to­ri­aa. Pitäisi ehkä ehdot­taa EU:lle, että se otet­taisi­in käyt­töön koko yhteisön alueella.

  130. Elin­tarvikkei­den osu­u­den kulu­tus­menoista saa las­ket­tua tulovi­iden­nek­sit­täin tilas­tokeskuk­sen sivuilta.

    Mut­ta mikä on ruuan pain­oar­vo elinkus­tan­nusin­dek­siä las­ket­taes­sa ? Onko se tuo n. 15 pros­ent­tia kulu­tus­menoista ‑pros­ent­ti?

  131. Ilpo Pernaa:“Ilmiö johtuu siitä, että laskel­mas­sa ovat mukana palkat”

    Mitä ihmettä!?!!? Ymmärsinkö oikein, että jos palkat nou­se­vat, mut­ta hyödykkei­den hin­nat pysyvät vakiona elinkus­tan­nusin­dek­si näyt­tää, että kus­tan­nuk­set ovat nousseet, eli että palk­ka las­ke­taan kus­tan­nuk­sek­si, eikä tuloksi?!

    Taasko uusi newspeak-sana suomen kieleen…

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.