Koska tulevaisuuden minä on tyytyväinen saatuaan kirjan luettua. Jotkut kirjat/elokuvat nyt vain on hyvä tuntea, vaikka niistä ei itse pitäisikään. Yleensä täysin turhat kirjat karsiutuvat ennen lukemisen aloittamista. Lisäksi kirja saattaa parantua loppua kohden. Esimerkiksi nyt luen kirjaa, joka alkoi muuttua kiinnostavaksi vasta 300 sivun jälkeen. Onneksi en luovuttanut.

Suosittele: 0

Ei ole kuitenkaan riittävää tarkastella pelkästään onnistuneita esimerkkjä, vaan pitää summata kaikki yhteen ja katsoa sen tulosta. Jos esim. ehdotat big goverment-ratkaisua tilanteissa joissa on korkeat kiinteät kustannukset ja pienet marginaalikustannukset, niin silloin pitäisi jotenkin pystyä osoittamaan, että tästä saatavat hyödyt ovat suurempia kuin sen haitat. Ei voi siis jättää huomiotta niitä tapauksia joissa valtion puuttuminen markkinoihin huonontaa lopputulosta, koska ei ole realistista olettaa, että poliitikot tunnistaisivat nämä tilanteet oikein ja osaisivat säädellä niitä niin, että hyvinvointi lisääntyy.

sa nat: “miksi väität, että markkinat toimivat loistavasti myös sellaisissa tilanteissa, joissa markkinavirhe on “meidän eurooppalaisten” mielestä ilmiselvä”

Tällä blogilla käydään tästä melkein jatkuvaa keskustelua ja ainakin minun perspektiivistä kyse on enemminkin siitä onko goverment failure suurempi kuin markkinavirhe, ei siitä onko markkinavirhe olemassa. Eli markets fail, use the market! (David Friedman saattaa toki olla asiasta ihan erimieltä…)

“joku “libililaari” ekonomisti oli sanonut, että “teille (Robertsin kaltaisille) kaikki on niin helppoa, koska voitte syyttää aina valtiota ja sääntelyä”.”

Roberts osui tässä tasan naulan kantaan. Tapahtuman jälkeen (ex post) pystyy aina osoittamaan, mitä olisi pitänyt säädellä, jotta ongelmat olisi estetty. Kyse on siitä voiko tätä säätelyä tehdä ennen tapahtumaa (ex ante). Roberts (enkä minä) ole vakuuttuneita siitä, että tämä ennen tapahtumaa sääntely kasvattaisi hyvinvointiamme.

Suosittele: 0

Tämä on yksi syy, miksi yhteiskunnan rakentamista ei kannata jättää ihmisten puuhaksi, yksilöiden halujen temmellyskentäksi.

(Minä luen tai lehteilen vaikka kuinka “tylsiä” kirjoja, kunhan ne liittyvät intresseihini ja sen lisäksi muitten suosittelemia kirjoja. Nykyään käyn aina Amazonista tsekaamassa, mitä mieltä muut ovat. Suomalaisten kirjojen kohdalla tuo ei ikävä kyllä onnistu.)

Suosittele: 0

Kysymys onkin enemmän siitä, mikä Friedmanin kirjasta puuttuu. Luin sen (vuosia sitten) kannesta kanteen, en siksi, että se olisi ollut niin hyvä, vaan koska bongailin näitä puolinaisia argumentteja. Nyt muistuu mieleen, että kävin jonkun sähköpostikeskustelunkin hänen kanssaan aiheesta “miksi väität, että markkinat toimivat loistavasti myös sellaisissa tilanteissa, joissa markkinavirhe on “meidän eurooppalaisten” mielestä ilmiselvä”. Oikein ystävällinen tyyppi, mutta sellainen libertaristijäärä kummiskin.

Robertsin podcasteistä olen kuunnellut suurimman osan ja täytyy myöntää, että hän on kehittynyt viime aikoina. Esimerkki: Tuossa talvella hän vielä oli aika hukassa tämän finanssikriisin kanssa. Joku “libililaari” ekonomisti oli sanonut, että “teille (Robertsin kaltaisille) kaikki on niin helppoa, koska voitte syyttää aina valtiota ja sääntelyä”. Robertsia tuohduksissaan selitti, että niin tuonkin sanojilla on vastaavasti helppoa, koska hän taas voi väittää että syynä on mikä milloinkin (ei se juttu näin oikeasti mennyt, mutta toivottavasti ymmärsin ajatuksen oikein). Vaikka Roberts on erittäin älykäs niin tuossa ideologia käsittääkseni johti hänet harhaan. Tuo vertailu itse asiassa todisti Robertsin olevan väärässä, mutta hän ei sitä huomannut. Nyttemmin Roberts on tehnyt useamman ohjelman, jossa hän hakee uutta tietä pois “itseorganisoitumisen” ihailusta ja puhuu jopa paradigman vaihdoksesta.

Että joo, aiemmista Robertsin jutuista saa mielestäni ihan liian oikeistolaisen kuvan taloustieteestä, mutta ehkä ei näistä viimeisen puolen vuoden aikana tulleista. Tämä “Justin Fox on the Rationality of Markets” esimerkiksi oli mukavaa kuunneltavaa maltillisuudessaan.

Suosittele: 0

Tämä on itsestään selvää tv-käyttäytymisen kohdalla: vaikka olisi investoinut aikaa huonoon tv-ohjelmaan, kukaan ei ole niin tyhmä että katsoo koko sarjan mielummin kun jättää sen kesken. En ymmärrä minkä takia sitä ei sovelleta laajemmin kirjoihin.
http://www.marginalrevolution.com/marginalrevolution/2009/07/when-to-stop-reading-a-book.html

Suosittele: 0

David Friedmanin blogi ja Machinery of Freedom ovat toki oikealla, mutta Hidden Order on valtavirtaa ja johdantokurssikamaa. Law’s Order on oppikirjana Helsingin oikeustieteellisessä.

Robertsin EconTalk-podcastissa on usein vieraana mainstream-huippuekonomisteja. Hyvää kuunneltavaa kaikille taloustieteestä kiinnostuneille.

“Syntyy ihan kummallinen kuva taloustieteestä tällaiselle eurooppalaisen hyvinvointivaltion asukille.”

Friedmanin ja Robertsin kirjoissa ei ole mitään, mitä ei voisi kuulla suomalaisella yliopistoluennolla.

“Predictably Irrational on ihan hyvä, mutta ei siitä taloustiedettä niinkään opi.”

Kyllä ne jutut ovat aika olennaisia nykyekonomisteille(kin).

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Eikös tämä ole aika hölmöä jääräpäisyyttä. Minusta kannattaa aina lukea sitä kirjaa, josta pitää eniten. Jos sattuu huomaamaan, että joku kirja on ajan tuhlausta, niin miksi ei vaan lopettaisi sen lukemista ja käyttäisi aikaansa johonkin hyödylliseen?

“Se puolustaisi itse asiassa hyvin yhteisöllistä ajattelua ja “big government -politiikkaa””

Mitä ihmettä!?!?!? No ei kyllä todellakaan puollusta! Kyllä valtio osaa tehdä ehkä jotain kumisaappaita, mutta mitään niin monimutkaista kuin softa ei kannata jättää julkisen sektorin kontolle, vaikka marginaalikustannukset olisivatkin nolla. Muista Osmo, että niitä hyötyjä suunnitelmataloudesta tasapainottaa aina ne haitat kannustimien heikkenemisestä.

Aika suuri osa kuluttajien käyttämästä “informaatiosta” kuitenkin tuotetaan hyvää hyvyyttään ilmaiseksi. Tätä uskomattoman ihanaa systeemiä ei pidä mennä sörkkimään pilalle.

Suosittele: 0

Lopputuloksen kannalta on saman tekevää, tehdäänkö ohjelmiston karvahattuversio ensin vai professionalversio ensin. Kun professionalversio on valmis, ei karvahattuversioon kannattaisi enää haaskata levykkeitä, jos emme ajattelisi asiaa liiketaloudellisesti vaan yhteisen hyvinvoinnin kannalta. Kaikille vain se parempi ohjelma! Markkinataloudessa hintadifferointi ja sen kylkiäisenä kulkeva tuotteiden heikentäminen on kuitgenkin välttämätöntä vielä suuremman markkinavirheen torjumiseksi.
Kirjoitin asiasta uuden postauksen. Pidän tätä olemattomien marginaalikustannusten kysymystä talouden tehokkuuden kannalta äärimmäisen mielenkiintoisena. Se puolustaisi itse asiassa hyvin yhteisöllistä ajattelua ja “big government -politiikkaa”

Suosittele: 0

Suosittele: 0