_

Kiinteistöliitto vaatii peiteltyä osingonjakoa

Kiinteistöliitto on keksinyt, että kuntien energialaitosten voitot ovat piiloveroja.  Voisivat ollakin, jos energian hinta on kallis eikä kuluttajalla ole muuta vaihtoehtoa. En tunne muiden kuntien tilannetta, mutta tarkastellaanpa vähän Helsinkiä

Helsingin energia tuottaa voittoa ja korkoa pääomalle (jokseenkin sama asia) noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Ilman sitä Helsingin kunnallisvero olisi liki 20 prosenttia. Kiinteistöliiton mukaan olisi parempi jakaa energiaa halvalla ja nostaa kunnallisveroa.

Sähkön oston osalta Helsingin energialla ei ole monopolia, vaan sähköä saa ostaa mistä haluaa. Vaatimus, että kaupungin olisi myytävä sitä halvalla, on sikäli hankala, että Helsingin sähkö loppuisi aika pian, jos sitä myytäisiin halvemmalla kuin mitä kilpailijat myyvät. Sitähän on silloin myytävä kaikille ostohalukkaille.

Sähkön siirrossa kaupungilla on monopoli, jonka hintoja valtio säätelee. Jos väittää sähkön siirtohintoja liian korkeiksi, pitäisi löytää sellainen sähköyhtiö, joka siirtää halvemmalla. Helsingin siirtohinnat ovat halvimmasta päästä vaikka kaupunki on vaatinut kaivamaan johdot maan alle, mikä lisää kustannuksia. Espoossa esimerkiksi sähkön siirtohinnat ovat paljon korkeammat. Jos Helsingin sähköverkko arvioitaisiin jälleenhankintahinnan mukaan, sen tuotto ei olisi kovin suuri. Miljardiluokan pääomasijoituksen on tuotettava vähän korkoakin.

Kaukolämmön osalta Helsingillä on ja ei ole monopolia. Kukaan muu ei voi toimittaa kaukolämpöä, mutta kaukolämpöön ei ole pakko liittyä. Talonsa voi lämmittää öljyllä tai sähköllä, jos pitää kaukolämpöä liian kalliina. Kaukolämpö on kuitenkin halvin lämmitysvaihtoehto, joten ei sitä voi ylihinnoiteltuna pitää. Matalaenergiatalojen valmistajat syyttävät Helsingin energialaitosta päin vastoin siitä, että se myy kaukolämpöä liian halvalla ja tekee näin energiansäästöstä kannattamatonta.

Helsingin energian voitto on liiketaloudellisesti tervettä. Kiinteistölöiiton vaatimus energian myymisestä alle markkinahinnan on iktseasiassa vaatimus peitellystä osingonjaosta.

17 thoughts on “Kiinteistöliitto vaatii peiteltyä osingonjakoa

  1. Osmo sanoo: Sitähän [sähköä] on silloin myytävä kaikille ostohalukkaille.

    Ei sitä ole pakko myydä samalla hinnalla kaikille. Ainakin minun sähköyhtiöni käyttää kaksoishinnoittelua. Joudun maksamaan enemmän energiasta kuin yhtiön oman jakeluverkon alueella asuvat. Silti se on huomattavasti Helsingin Energian hintaa halvempaa. Ostan sähköenergiani siis toisaalta, mutta siirron Helsingin Energialta. Helsinkiläisenä veronmaksajana teen siis kenties moraalisesti väärin, mutta ero on sen verran merkittävä, että en voi tukea oman kunnan yhtiötä omilla rahoillani suoraan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo kysyy: Mikä yhtiö myy Heleniä merkittävästi halvemmalla?

    Välttelin tuon sanomista turhana mainoksena, mutta ei se mikään salaisuus ole. Kyseessä on Vaasan Sähkö Oy. Heidän sähköstään 23 % tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä, kun Helenillä vastaava osuus on 7%.

    Hintaeron voi tarkistaa vaikkapa:

    http://www.sahkonhinta.fi/

    Ja suosittelen kaikille tarkistelua aika ajoin. Yhtiön vaihtaminen on naurettavan helppoa ja sen voi tehdä ilmaiseksi kerran vuodessa. Puhelinsoitto ja homma on hoidossa.

    Toki kulutuksen vähentäminen on kaikista parasta säästämistä. Eikä ole edes vaikeaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kirjoitus on varsin ansiokas, mutta sähkönsiirron käsittelyn osalta varsin ylimalkainen..

    “Sähkön siirrossa kaupungilla on monopoli, jonka hintoja valtio säätelee. Jos väittää sähkön siirtohintoja liian korkeiksi, pitäisi löytää sellainen sähköyhtiö, joka siirtää halvemmalla.”

    Hintojen benchmark-vertailu on varmaankin hyvä lähtökohta alueellisten monopolien, siirtoverkkojen, mutta tuskin kertoo kaikkea. Jos kaikki yhtiöt ovat sähkönsiirrossaan tehottomia, niin silloinhan hinnat ovat kaikilla korkeammat, jolloin benchmark-vertailu ei kerro oikeasta asiasta. Ehkäpä siirtomonopolia olisi syytä tarkastella vähän tarkemmin ja ehkäpä koko Suomessa?

    Esimerkiksi jo vilkaisemalla emv:n nettisivuja siirtohinnoittelun valvonnasta havaitaan ongelmia: http://www.energiamarkkinavirasto.fi/data.asp?articleid=1660&pgid=228

    Näistä esimerkkinä vaikkapa: “Jos valvontajakson aikana sähköyhtiön verkkomaksuilla keräämä tuotto ylittää kohtuullisen tason, nergiamarkkinavirasto velvoittaa päätöksellään sähköyhtiön palauttamaan ylituoton asiakkaille alentamalla sähkön siirtotariffeja seuraavan valvontajakson aikana. Yksittäisille asiakkaille siirtomaksujen palautuksia ei suoriteta.”

    Valvontajakson ollessa neljä vuotta tapahtuu varmasti siirtymää asiakaskunnassa, jolloin aiemman valvontajakson aikana liian suuria maksuja maksaneet ostajat eivät saa ylituottojen palautuksia vaan ne ohjautuvat hyödyntämään tulevia kuluttajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Jos oikein tulkitsen, Kiinteistöliitto siis ehdottaa verotuksen painopisteen siirtämistä pykälän verran kulutuksen verottamisesta työn verottamiseen? Ei vaikuta kovin viisaalta, varsinkaan jos esim. energiantuotanto ei maksa aiheuttamiaan ulkoisia kustannuksia, kuten asiantila lienee.

    Onko “piilovero” niin dogmaattinen mörkö, että sitä pitää välttää keinolla millä hyvänsä? Kuten Odekin, aika kummallisena näen sen, että kunnallinen yritys ei saisi tuottaa omistajiensa hyväksi voittoa kilpailluilla markkinoilla.

    Energiantuotanto sinänsä on yleisesti ottaen hyvä bisnes. Kunnalliset laitokset tekevät reilua voittoa, osittain laitosten teknisen järkevyyden vuoksi – sähkön ja lämmön yhteistuotanto on kannattavaa!

    Samaa keskustelua käydään muuallakin eli ei tämä vain Helsinkiin rajoittuva asia ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Juuri näin. Jos sähkömarkkinoilla on monopoli- tai oligopolivoittoja pitää kaupungin ottaa täysi hinta. Kun näillä tuloilla ylläpidetään alempaa kunnallisveroa, puuttuu kunta verotuksen kautta vähemmän markkinoiden toimintaan ja työnteko ja investoinnit kannattavat paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Vielä jatkan rälssien arvostelua.

    Kunnalliset rälssit johtavat tilanteeseen että kuntalaisille tulee edullisemmaksi tuottaa (esim energia) kunnallisen yhtiön kautta kuin ostaa se markkinoilta. Vaikka tämän toiminnan edullisuus perustuukin siihen että valtiolle kuuluvat veroeurot jäävät kunnan kassaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo: Se, että voittoon kohdistuva tasavero ei siirrä voitonmaksimointipistettä ei vaikuta siihen etteikö verokohtelun erilaisuus vääristäisi markkinoita ja johtaisi hyvinvointitappioihin.

    Tietysti jos kyseessä on tuote, jolle ei ole substituutteja ja kunnalla on monopoli, niin sitten vahinkoa ei tapahdu. Sähkönsiirto on varmasti aika lähellä tällaista, koska patterit ja agregaatit ovat aika surkeita substituutteja. Useimmiten nämä kaksi ehtoa eivät tietenkään toteudu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Keskustelussa on jäänyt vähälle huomiolle yksi näkökulma. Energiaa käyttävät suuria määriä yritykset, kunnallisveroa maksavat vain kuntalaiset. Jos siis tämä ns. piilovero poistettaisiin ja sähkön siirto hinnoiteltaisiin pelkkien kustannusten mukaan, olisi tämä suora tulonsiirto kuntalaisilta alueen yrityksille. Tätäkö kiinteistöliitto haluaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.