Lokin moraali

Kat­selin mökki­ran­nas­sa lokke­ja. Kun yksi niistä onnis­tui nap­pa­maan mer­estä kalan, muut hyökkä­sivät paikalle ja yrit­tivät anas­taa saali­in urhean kalas­ta­jan suusta.

Mik­si evoluu­tio ei ole tuot­tanut lokeille parem­paa omis­tu­soikeu­den kun­nioi­tus­ta. Nyt niiden pon­nis­tuk­sista huo­mat­ta­va osa haaskau­tuu keskinäiseen tap­pelu­un saal­is­te­tus­ta kalas­ta sen sijaan, että ne keskit­ty­i­sivät saal­is­ta­maan lisää kalo­ja? Tai sit­ten evoluu­tio on kokeil­lut tätäkin, mut­ta kan­ta on rom­ah­tanut ylikalas­tuk­sen vuoksi.

Ihmisy­hteisö­jen kehi­tyk­sessä kult­tuurievoluu­tio on ajanut lokin moraalin ohi. Jär­jestäy­tyneet yhteiskun­nat ovat olleet paljon suurem­pi men­estys kuin lokin logi­ikalla toimivat.

Kyse ei ole vain ryöste­lyltä suo­jau­tu­mis­es­ta. Feo­dal­is­mi oli jär­jestäy­tynyt­tä ryöväys­tä, joka piti koko Euroopan alike­hit­tyneenä.  Good gov­er­nance on oikeasti tärkeä asia.

Por­var­illi­nen val­lanku­mous, joka suisti aatelin ryöväämästä talon­poikien ja käsi­työläis­ten työn tulok­set, vas­ta mah­dol­listi taloudel­lisen nousun. Mon­en kehi­tys­maan vit­sauk­se­na on yhä lois­tossa elävä jouti­las ylälu­ok­ka ja hal­li­tuk­set, jot­ka keskit­tyvät lähin­nä oman lois­ton­sa pönkittämiseen.

54 vastausta artikkeliin “Lokin moraali”

  1. “Nyt niiden pon­nis­tuk­sista huo­mat­ta­va osa haaskau­tuu keskinäiseen tap­pelu­un saal­is­te­tus­ta kalas­ta sen sijaan, että ne keskit­ty­i­sivät saal­is­ta­maan lisää kaloja?”

    Äkkiä ajatellen toi näyt­tää juuri noin jär­jet­tömältä, kuin Osmo tossa kir­joit­taakin, mut­ta asian voin nähdä myös toisin. Itseasi­as­sa siinä on käyn­nis­sä luon­nos­sa val­lit­se­va kil­pailu, ne omi­naisu­udet, jot­ka tuke­vat pär­jäämistä jalostu­vat. Vahvem­pi voit­taa ja siitä vahvu­ud­es­ta on hyö­tyä karus­sa elämässä. Vahvem­mat ja selviy­tymiskyky­is­m­mät syövät ensin ja heikoim­mat sit­ten jos jotain jää, tai enää saal­ista löytyy.

    Tästä on myös poikkeuk­sia. Esim. Hyeenakoir­il­la esi­in­tyy sel­l­aista käyt­täy­tymistä, jos­sa nuori ja vah­va koira vahtii jot­ta van­ha ja heikko­ham­painen saa syödyk­si, eikä kukaan toinen koira varas­ta siltä suupalaa.

    Eli nämä täysin eri­laiset käyt­täy­tymis­mall­it ilmeis­es­ti johtu­vat, että käyt­täy­tymi­nen on joil­tain osin seu­raus­ta myös kilpailusta.

    Näitä luon­non asioi­ta olen itsekin joskus pohdiskel­lut. Mui­ta mie­lenki­in­toisia ilmiöitä on esim. Japani­laisil­la Maka­ki-apinoil­la on tutkit­tu suurkaupungis­tu­misen aiheut­tamia sosi­aal­ista muu­tos­ta käyt­täy­tymisessä. Perustet­ti­in vain riit­tävän iso lau­ma, niin jo alkoi näkymään ettemme ole lop­pu­jen lopuk­si kauak­si päässeet apinoista.

    Kääpiösim­pans­seil­la esi­in­tyy saman­laista poli­tikoin­tia ja liit­tou­tu­mista kil­pailus­sa val­las­ta kuin ihmisillä.

    “Ihmisy­hteisö­jen kehi­tyk­sessä kult­tuurievoluu­tio on ajanut lokin moraalin ohi. Jär­jestäy­tyneet yhteiskun­nat ovat olleet paljon suurem­pi men­estys kuin lokin logi­ikalla toimivat.”

    Jär­jetäy­tyneen yhteiskun­nat kehit­tyvät kokoa­jan joten ei tiedä miten men­estymisen käy.

    “Por­var­illi­nen val­lanku­mous, joka suisti aatelin ryöväämästä talon­poikien ja käsi­työläis­ten työn tulok­set, vas­ta mah­dol­listi taloudel­lisen nousun. Mon­en kehi­tys­maan vit­sauk­se­na on yhä lois­tossa elävä jouti­las ylälu­ok­ka ja hal­li­tuk­set, jot­ka keskit­tyvät lähin­nä oman lois­ton­sa pönkittämiseen.”

    Se mikä tässä on erikoista on, että aatelin val­las­sao­lo lop­ul­ta perus­tui talon­po­jil­ta ja käsi­työläisiltä saa­maansa kan­natuk­seen. Siitä on esimerkke­jä mitä tapah­tuu kun kan­na­tus­ta ei enää ole. Ennen kuninkaik­si ym. valikoi­tui pätevää porukkaa, sit­ten kun val­ta rupe­si periy­tymään suvus­sa ja suvut kävivät sisäsi­it­toisik­si, alkoi esi­in­tymään ongelmia. Aateliset oli­vat sisäsi­it­toista porukkaa, joten se var­masti näkyi hei­dän kyvykkyy­dessä toimia sen ajan hallinnossa.

  2. En sit­ten tiedä onko alike­hit­tyneen yhteiskun­nan merk­ki vai ei, kun muu­ta­ma päivä sit­ten Rauta­tien­to­ril­la jaet­ti­in tilataide­teok­sen kukkia yleisölle. Jopa siel­lä oli joukos­sa mies peräkär­ryi­neen ja naisia enem­män kuin kah­den kassin kanssa. Kasve­ja oli kuitenkin 100000, joten olisi niistä riit­tänyt vähem­mäl­läkin hamstraamisella.

    Samaa käytöstä voi havai­ta esimerkik­si Stock­an Hul­lu­jen päivien yhtey­dessä. Tavaras­ta ei oikeasti ole pulaa, mut­ta kamp­pailu on raivoisaa.

  3. Osmo kir­joit­ti: “Mon­en kehi­tys­maan vit­sauk­se­na on yhä lois­tossa elävä jouti­las ylälu­ok­ka ja hal­li­tuk­set, jot­ka keskit­tyvät lähin­nä oman lois­ton­sa pönkittämiseen.”

    On se mon­en Pohjo­is­maankin vit­sauk­se­na sama asia…

  4. Osmo:
    Mik­si evoluu­tio ei ole tuot­tanut lokeille parem­paa omis­tu­soikeu­den kun­nioi­tus­ta. Nyt niiden pon­nis­tuk­sista huo­mat­ta­va osa haaskau­tuu keskinäiseen tap­pelu­un saal­is­te­tus­ta kalas­ta sen sijaan, että ne keskit­ty­i­sivät saal­is­ta­maan lisää kaloja?

    Oletet­tavasti lokille kalan varas­t­a­mi­nen kaver­il­ta on helpom­paa kuin sen nap­paami­nen vedestä. Jos lokkipop­u­laa­tios­sa kaik­ki yksilöt keskit­ty­i­sivät kalas­tamiseen, yksilö joka alka­isi varastel­la kavereil­ta saisi huo­mat­ta­van val­in­tae­dun niihin “rehellisi­in” kalas­ta­ji­in ver­rat­tuna ja rosvolok­ki tuot­taisi toden­näköisem­min enem­män jälkeläisiä. Toisaal­ta jos kaik­ki yksilöt keskit­ty­i­sivät vain tois­t­en kyt­täämiseen varastet­ta­van kalan toivos­sa, varas­tamiseen keskit­tymi­nen ei enää olisi hyvä strate­gia. Eli evo­lu­ti­ivis­es­ti opti­maa­li­nen tas­apain­oti­la löy­tyy sieltä näi­den ääri­vai­h­toe­hto­jen välistä.

    Jos lokeil­la olisi enem­män ymmär­rystä, ne voisi­vat rekry­toi­da kala­pal­ka­lla merikotkan poli­isik­si pitämään ne varkaat kuris­sa ja nuh­teessa. Sil­loin kaikkien lokkien kan­nat­taisi keskit­tyä kalas­tamiseen ja pop­u­laa­tion totaa­likalansaalis olisi suurempi.

  5. Mietin tuo­ta samaa kuin Markus. Suomes­sa on saman­lainen jouti­las ylälu­ok­ka ja hal­li­tus, joka keskit­tyy lähin­nä oman lois­ton­sa pönkittämiseen.

  6. “Mon­en kehi­tys­maan vit­sauk­se­na on yhä lois­tossa elävä jouti­las ylälu­ok­ka ja hal­li­tuk­set, jot­ka keskit­tyvät lähin­nä oman lois­ton­sa pönkittämiseen.”

    Eikös ennen jouti­laisu­ud­es­ta oli jotain hyö­tyäkin, kreikkalaiset filosofit, taisi­vat edus­taa nimen omaan jouti­las­ta ylälu­okkaa. Nykyään kun ihmis­ten on pakko koval­la kiireel­lä työ­muu­ra­haisi­na sän­nätä sinne sun tänne ja olla tehokkai­ta, ei ole enää sillee aikaa pohdiskel­la merkit­täviä asioi­ta. Slow life on alka­n­tut ihmisiä entistä enem­män kiin­nos­ta­maan, kun se yhteiskun­ta ei näytäkkään siitä parem­mak­si tule­van vaik­ka kuin­ka paljon tek­isi työtä. Jos use­am­mal­la pro­pel­lipääl­lä olisi aikaa vähän aset­tua aloilleen ja päästää luo­vaa hul­lu­ut­ta esi­in, voisi syn­tyä merkit­täviäkin ideoita.

  7. Nyt niiden pon­nis­tuk­sista huo­mat­ta­va osa haaskau­tuu keskinäiseen tap­pelu­un saal­is­te­tus­ta kalas­ta sen sijaan, että ne keskit­ty­i­sivät saal­is­ta­maan lisää kaloja

    Mitä muu­takaan lok­ki voisi muka tehdä? Eihän lokil­la ole edes käsiä tai puhekykyä. Lok­ki voi vain lentää tai seisoa paikallaan ja pyöritel­lä päätään. Jos olisin lok­ki, en kek­sisi mitään tekemistä. Luopuisin mielel­läni suurem­mas­ta kalasaali­ista jos saisin tilalle jotain puuhaa, kuten kamppailua.

  8. Heh, eikös ihmisel­lä ole vielä fik­sumpi tapa: vero­tus. Kun joku saa kalan, sitä ei nap­a­ta pois kalas­ta­jal­ta, mut­ta kalas­ta­ja pis­tetään mak­samaan vero­ja. Tätä ryöväys­tä pide­tään hyvinkin sivistyneenä.

  9. “Kat­selin mökki­ran­nas­sa lokke­ja. Kun yksi niistä onnis­tui nap­pa­maan mer­estä kalan, muut hyökkä­sivät paikalle ja yrit­tivät anas­taa saali­in urhean kalas­ta­jan suusta.

    Mik­si evoluu­tio ei ole tuot­tanut lokeille parem­paa omis­tu­soikeu­den kun­nioi­tus­ta. Nyt niiden pon­nis­tuk­sista huo­mat­ta­va osa haaskau­tuu keskinäiseen tap­pelu­un saal­is­te­tus­ta kalas­ta sen sijaan, että ne keskit­ty­i­sivät saal­is­ta­maan lisää kalo­ja? Tai sit­ten evoluu­tio on kokeil­lut tätäkin, mut­ta kan­ta on rom­ah­tanut ylikalas­tuk­sen vuoksi.”

    Mitä jos kalan saanut lok­ki onkin tun­net­tu bulimikko muiden lokkien kesku­udessa? Sin­ulle ryöväys­tä har­ras­ta­neet lok­it oli­vatkin tosi­asi­as­sa kaverin­sa paras­ta ajat­tele­via ja yrit­tivät estää tätä ahmi­mas­ta TAAS uut­ta kalaa?

  10. Heh, eikös ihmisel­lä ole vielä fik­sumpi tapa: vero­tus. Kun joku saa kalan, sitä ei nap­a­ta pois kalas­ta­jal­ta, mut­ta kalas­ta­ja pis­tetään mak­samaan vero­ja. Tätä ryöväys­tä pide­tään hyvinkin sivistyneenä.

    Todel­la ontu­va ver­taus. Kalas­tamista omi­in tarpeisi­in (vrt. lok­ki) ei verote­ta mitenkään, vaan vas­ta kalan myyn­tiä muille.

  11. Tom­mi Uschanov:“Todella ontu­va ver­taus. Kalas­tamista omi­in tarpeisi­in (vrt. lok­ki) ei verote­ta mitenkään, vaan vas­ta kalan myyn­tiä muille.”

    Erit­täin hyvä huomio! En ollutkaan aikaisem­min ajatel­lut asi­aa siltä kannal­ta, että vero­tus kan­nus­taa ihmisiä elämään omavaraistaloudessa. Pelkkä vero­tus siis hait­taa työn­jakoa ja aiheut­taa lisää hyvinvointitappioita.

    Taval­laan vero­tus siis rajoit­taa markki­noiden lev­iämistä. Se ei toi­mi suo­ranais­es­ti niin, että se estäi­ti jotain markki­noi­ta toim­i­mas­ta kokon­aan (kuten esim. omis­tu­soikeu­den puut­tumi­nen), mut­ta se rajoit­taa sitä.

    Adam Smithin sanoin:“division of labor is lim­it­ed by the extent of the market.”

    nos:“Kilpailuyhteiskunta vaatii lokin aivot”

    Tämä on taval­laan tot­ta. Vapail­la markki­noil­la pär­jää myös heikom­pi­lah­jaiset, kun taas suun­nitel­mat­aloudessa selviy­tyäk­seen tarvi­taan huo­mat­tavasti kek­seliäisyyt­tä, luovu­ut­ta ja kon­tak­te­ja päätök­sen­tek­i­jöi­hin (=poli­it­tista valtaa).

  12. Muu­ta­ma päivä sit­ten kat­selin kun mökki­ni yli lensi merikot­ka jota lok­it ahdis­te­liv­at ja ajoi­vat takaa. Liekö ollut sama kovanaa­ma joka varasteli kol­le­gal­taan Osmon mökillä… 😉

    Min­u­un on aina tehnyt vaiku­tuk­sen aja­tus japani­lai­sista samu­raista joi­ta kylä ruokkii vuosia mut­ta jot­ka rosvo­joukon ryn­nätessä pelas­ta­vat päivän. Nyky-yhteiskun­nan ongel­ma onkin että emme henkises­ti hyväksy / sal­li eri­laisu­ut­ta vaik­ka evoluu­tiomielessä jokin pieni päähän­potkit­tu ryh­mä saat­taa sopi­vas­sa tilanteessa olla avainase­mas­sa. Sel­ven­net­täköön kuitenkin että en nyt tarkoi­ta mitään tukia tai avus­tuk­sien jakamista näille ryh­mille vaan vapaut­ta elää oma­l­la tavallaan.

  13. “Tai sit­ten evoluu­tio on kokeil­lut tätäkin(tehokasta kalas­tus­ta sovus­sa), mut­ta kan­ta on rom­ah­tanut ylikalas­tuk­sen vuoksi.”

    Moni eliö kil­pailee revi­iristä ja uhraa suun­nat­tomasti ener­giaa sen puo­lus­tamiseen (mm. lin­tu laulaa ympäri vuorokau­den revi­iristään ilmoit­taak­seen). Oma­l­la revi­ir­il­lä voi sit­ten saal­is­taa rauhas­sa laji­tovereil­ta. Monil­la vesilin­nuil­la, kuten lokeil­la, ulap­paa on vaikea jakaa revi­ireik­si, ja sitä­pait­si on suo­ras­taan pakko pesiä kolo­niois­sa siel­lä, mis­sä on sopivia kare­ja ja saaria. Sik­si lok­it joutu­vat tap­pele­maan saali­ista eikä revi­ireistä — siinä on lokin moraalin tausta.

    Revi­irin tarkoi­tus on tur­va­ta ravin­non­tuotan­to liikakäytöltä, tur­va­ta kestävä kehitys. 

    Revi­iri on usein ryh­märe­vi­iri kuten susi­lau­man oma saal­is­tusalue. Sil­loin yksilöi­den yhteistyöstä on olta­va jokaiselle etua, se tur­vaa kaltoinko­hdel­lullekin rep­panalle henki­in­jäämisen — siinä on myös ihmisen moraalin taus­ta. Ja mikä tärkein­ta, vaikkemme sitä tiedostaisi, se tur­vaa edelleen ravin­non uusi­u­tu­misen liikakäytöltä, kos­ka revi­iri on evoluu­tion tulok­se­na kyllin iso. 

    Ihmi­nen on vais­toil­taan tyyp­illi­nen ryh­märe­vi­irieläin. Suvun jäsen­ten välil­lä on jo ammoin ollut yhteistyötä, sit­ten suvut muo­dos­ti­vat yhteistyön paran­tamisek­si hei­mon, sit­ten tuli kan­so­ja ja val­tioi­ta. Nyt tavoit­telemme kan­so­jen välistä yhteistyötä — sehän on myös EU:n idea. Kuitenkin EU:n idea on olla per­im­mältään kil­pailun työkalu: muo­dosta­mal­la Euroopas­ta yhteistyökykyi­nen, se voi pär­jätä Yhdys­val­to­ja, Kiinaa ja Venäjää vastaan. 

    Juh­la­puheis­sa vilah­taa “kestävä kehi­tys”, mut­ta voiko se toteu­ta, jollei ole sel­l­aista kil­pailua, joka kar­sii pakol­la ihmiskun­taa jos­sain muo­dos­sa niin, että resurssit ehtivät uusi­u­tua? Vas­ta jos siihen pystymme, voimme sanoa, että “Jär­jestäy­tyneet yhteiskun­nat ovat olleet paljon suurem­pi men­estys kuin lokin logi­ikalla toimi­vat”. Ns. jär­jestäynyt yhteiskun­ta on paljon paljon nuorem­pi kuin lokin elämäntapa.

  14. Suo­ma­laisen jouti­laan ja hal­lit­se­van yhteiskun­talu­okan osu­us brut­tokansan­tuot­teesta on mitätön ver­rat­tuna kehi­tys­mai­hin. Olkoonkin, että julki­nen sek­tori kier­rät­tää liki puo­let kansan­tuot­teesta, mut­ta se silti rak­en­taa sil­lä aika paljon teitä, koulut­taa ja hoitaa ihmisiä. Siivu, joka menee eli­itin omaan por­sastelu­un on pieni ver­rat­tuna kokonaisuuteen.

    Jos­sain kehi­tys­maas­sa kansan­tu­losta saat­taa men­nä luokkaa kym­meniä pros­ent­te­ja jonkun hal­lit­si­ja­su­vun henkilöko­htaisi­in pro­jek­tei­hin. Ero on aika massiivinen.

  15. Kaikille asi­as­ta kiin­nos­tuneille suosit­te­len Kurt Von­negutin kir­jaa “Gala­pa­gos”. Muun muas­sa se sisältää aika hyvän näköko­hdan kysymyk­seen “mik­si evoluu­tio ei ole tuot­tanut lokeille parem­paa omis­tu­soikeu­den kun­nioi­tus­ta” sekä ker­too ihmiselämän ongelmien per­im­mäisen syyn. Yhtä hyvin tiivis­tet­ty lop­putule­ma kuin 42.

  16. Tääl­lä Kokko­las­sa meren ran­nal­la lok­it ovat eri­laisia kuin Helsingis­sä. Ne eivät riitele joka palas­ta, mitä niille heit­etään, vaan sen sijaan, että söi­sivät yksin, huu­ta­vat kaik­ki muut alueen lok­it paikalle ja syövät yhdessä.

    Puolisoni mukaan ne huu­ta­vat muut paikalle, kos­ka on tyl­sää syödä yksin.

    Olisiko kuitenkin niin, että alueel­la, jos­sa lokke­ja on suh­teel­lisen vähän, on ruoan saan­nin kannal­ta edullisem­paa huole­htia koko jen­gin ruoas­ta. Lok­it voivat päivys­tää laa­jaa aluet­ta ja kokoon­tu­vat yhdessä ate­ri­alle, kun joku löytää ruokaa.

    Miten pitkälle lok­it ovat biolo­giaa ja miten pitkälle kult­tuuria, voivatko samat lok­it ehkä käyt­täy­tyä eri taval­la eri ympäristöissä.

    Van­gin dilem­ma, yhteistyö vai omaan pus­si­in pelaami­nen voisi antaa aiheeseen uusia näkökohtia.

    Uskon yhteistyöhön, jos asi­aa kat­so­taan koko elämän pituise­na jatkumona.

  17. “Suo­ma­laisen jouti­laan ja hal­lit­se­van yhteiskun­talu­okan osu­us brut­tokansan­tuot­teesta on mitätön ver­rat­tuna kehi­tys­mai­hin. Olkoonkin, että julki­nen sek­tori kier­rät­tää liki puo­let kansan­tuot­teesta, mut­ta se silti rak­en­taa sil­lä aika paljon teitä, koulut­taa ja hoitaa ihmisiä.”

    Kier­rät­tää, kyl­lä. Net­toveroaste tulon­si­ir­to­jen jäl­keen on n. 24 %. Sekin palaa viimeistään investoin­teina ja palkko­jen kaut­ta avoimelle sektorille.

  18. Art­turi: “Erit­täin hyvä huomio! En ollutkaan aikaisem­min ajatel­lut asi­aa siltä kannal­ta, että vero­tus kan­nus­taa ihmisiä elämään omavaraistaloudessa. Pelkkä vero­tus siis hait­taa työn­jakoa ja aiheut­taa lisää hyvinvointitappioita.”

    Näin on. Tämä näkyy mm. siten, että haja-asu­tusalueil­la, mis­sä asun­not ja ton­tit ovat halpo­ja, raken­nel­laan usein kotiver­stai­ta ja keräil­lään työvä­lineitä ja romua nurkki­in. Kaik­ki mah­dolli­nen remon­teista har­ras­tusvä­lineisi­in ja ruuan kas­vat­tamiseen tehdään itse. Tämän seu­rauk­se­na palve­lut eivät kehi­ty, vero­tu­lo­ja ei ker­ry, yhteiskun­ta on taloudel­lis­es­ti teho­ton ja ihmiset köy­hiä (tosin he voivat olla onnellisia).

  19. Evoluu­tio ei piit­taa pop­u­laa­tion / lajin edus­ta. Tragedy of the com­mons on ihan tavalli­nen tilanne luon­nos­sa ja johtaa usein siihen, että pop­u­laa­tio tuh­laa hirveästi resursse­ja eikä siis ole niin run­saslukuinen kuin voisi olla — ja joskus jopa sukupuuttoon. 

    Varsin hausko­ja esimerkke­jä löy­tyy Kat­ja Bar­gu­min ja Han­na Kokon kir­jas­ta Kutis­tu­va turska.

    http://www.tiede.fi/blog/2009/02/16/joko-kreationismista-pitaisi-huolestua/

    http://www.tiede.fi/kirjat/kirja.php?id=39

  20. Soini­vaaran tek­sti jää roikku­maan ilmaan: entä nyt; mikä on tule­vaisu­u­den visio; mikä on seu­raa­va moraalin taso?

    Vaik­ka kehi­tys­mais­sa onkin se rikas ylhäisö ja län­si­mais­sa kil­pailuy­hteiskun­ta, arvo­maail­ma on jo nyt selvästi muut­tumas­sa. Vas­tu­u­ta halu­taan kan­taa ei vaan lähei­sistä, mut­ta myös kehi­tys­maista; Rielun kau­pan nousu­jo­hteinen men­estys on tästä selvä merk­ki. Ostok­sia tehtäessä eet­tisyys merk­it­see myös lähi­tuotan­non puolella. 

    Työelämässä ihmiset ovat yhä halut­tomampia juok­se­maan ora­van­pyörässä ja etsivät merk­i­tyk­sel­listä työ­paikkaa. Raha ei enää ratkaise kaikkea, vaan työ­paikan moraali, eti­ik­ka ja arvot saat­ta­vatkin olla ne ratkai­se­vat tek­i­jät, mik­si työ­paikalla viihdytään. Sosi­aal­i­talous ja yhteiskun­nal­liset yri­tyk­set näyt­tävätkin esimerkkiä tule­vaisu­u­den työelämästä. 

    Lokeista en tiedä paljoakaan, mut­ta tuli­pa vain mieleeni, että ken­ties sieltä par­ves­ta löy­tyy joku joonatankin.

  21. Lokki­han on maail­man men­estyneip­iä ja laa­ji­ma­malle levin­neitä lajeja.

  22. hupsnuköpynkapsunkoikun...lopsunpopun tai siis popsun sanoo:

    Evoluu­tion sal­li­man altru­is­min määrä on hyvin tun­net­tu ja voidaan laskea aika tarkkaan muu­ra­haisil­la ja muil­lakin. Kehit­tyneim­mil­lä eläimil­lä tulee kult­tuurievoluu­tio vielä mukaan. Ihmiset ovat enem­män kult­tuurieläim­iä kuin mitkään eläimet (sic) ja mon­es­sa käyt­täy­tymisessä pelkästään kult­tuurieläim­iä. Kult­tuurievoluu­tion etu on se, että ihmiset ymmärtävät mon­imukaisia men­neisyy­teen ja tule­vaisu­u­teen liit­tyviä, vai­h­tu­vas­sakin tilanteessa päte­viä mut­ta tarvit­taes­sa vai­h­tu­via “moraal­isia” ajatuk­sia. Että täm­möisiäkin täy­tyy pohtia … Ostakaa evoluu­tion peru­sop­pikir­ja ja kulttuurin!

  23. hupsnuköpynkapsunkoikun...lopsunpopun tai siis popsun sanoo:

    Ja siis jos ei vieläkään val­jen­nut: lokin aivoil­la ei tehdä niin mon­imutkaisia “moraal­isia” aja­tuskulku­ja kuin ihmis­ten aivoil­la ja lokil­la ei ole ihmis­ten aivo­ja kos­ka se on pär­jän­nyt ihan hyvin ilmankin ja aivo­jen kehit­tämi­nen olisi muutenkin lokille mah­do­ton tai ainakin turha tehtävä, vaik­ka kalo­jen syön­ti kuulem­ma kehit­tää älykkyyt­tä. Äly, tietoisu­us ja sen sel­l­aiset ovat kyl­lä se, mihin evoluu­tio ei pyri mut­ta ajau­tuu. Minkä tahansa kuviteltavis­sa ole­van evoluu­tion lop­putu­los on biologi­nen äly ja sit­ten … kyl­lä te tiedätte: henkilöko­htainen vir­tu­aa­li­nen maail­ma ilman pidäkkeitä ja täysi moraalittomuus.

  24. hupsnuköpynkapsunkoikun...lopsunpopun tai siis popsun sanoo:

    Mik­si elviksessä ihmiset eivät sit­ten ole kaik­ki tois­t­en­sa kavere­i­ta? Sehän teitä ihme­tyt­tää. Feo­dal­is­mi oli yksi paran­nus matkalla orjay­hteiskun­nas­ta. Feo­daaliruhti­nas takasi rauhan alueel­laan keis­arikun­nan sor­rut­tua mut­ta huonos­ti. Onnek­si tuli kuningas ja sit­ten rauha. Sit­ten demokra­tia ja hirveä sotien kausi. Sit­ten demokra­tia vaki­in­tui meil­lä päin ja markki­noiden hillit­ty vapaus ja his­to­ri­an lop­pui noin suurin piirein. Nyt ongel­mat on maail­man­laa­juisia ja ratkaisu­jenkin täy­tyy olla. Poli­ti­ik­ka ei ole kuol­lut! Sit­ten kun edelli­nen on upon­nut teikäläis­ten tiede­fri­ikkien kaali­in, ker­ron mik­si kult­tuurievoluu­tio on aika surkea käsite ihmis­ten käyt­täy­tymistä selitet­täessä. Mut­ta täy­tyy pyytää kau­ni­isti, muuten ette kuule minus­ta enää koskaan.

  25. Voisiko­han lokin moraalia ver­ra­ta ulosot­tomiehen käytän­töi­hin ja ken­ties ulosot­tomiehen moraaliin.

    Kun velal­lisel­la on mon­ta velkaa “pystyssä” ja sama ulosot­tomies ulos­mit­taa mitä saa ulos­mi­tat­tua esim. veron­palau­tuk­sista ja muista pienistä mak­su­ista velal­lisen tililtä, niin onko se lokki­maista, että ulosot­tomies saa ottaa parhaim­man rahal­lisen hyö­dyn itseään ajatellen, eikä lyhen­näkään velkaa velal­lisen hyödyksi.

  26. “Lokki­han on maail­man men­estyneip­iä ja laa­ji­ma­malle levin­neitä lajeja.”

    Ihmisel­lähän on sama strate­gia kuin lokilla

  27. Esko Niemi:“ihmiset köy­hiä (tosin he voivat olla onnellisia).”

    heh… voivat he olla onnel­lisia, mut­ta eivät tietenkään niin onnel­lisia kuin oli­si­vat ilman, että vero­tus ohjaa hei­dät omavaraistalouteen.

  28. “Lokki­han on maail­man men­estyneip­iä ja laa­ji­ma­malle levin­neitä lajeja.”

    ““Ihmisel­lähän on sama strate­gia kuin lokilla””

    Onnek­si kaikkien kehi­tys ei pysähdy freudi­laisit­tain ajatellen ruokaa (elämyk­siä ym.) hotkiviksi rin­ta­lap­sik­si, jot­ka eivät ota huomioon sitä, että muil­la ihmisil­lä on saman­tyyp­piset tarpeet kuin heil­lä (vau­voil­la). Vau­van maail­ma pyörii sen oman navan ja tarpei­den ympärillä.

    Ver­ratkaa­pa kah­ta super­rikas­ta ihmistä, eli Ilk­ka Her­lin­iä ja Nalle Wahlroosia toisi­in­sa. Ilk­ka Her­lin 500 miljooni­neen on sitä mieltä, että on hyvä olla rikas sikäli, että voi toteut­taa eri­laisia pro­jek­te­ja yhteisek­si hyväk­si. Hän on kun­ni­ak­si ihmislajille.

    Nal­lea en kom­men­toi, mut­ta jos on kiin­nos­tus­ta, voitte tutus­tua henkilöi­hin itse.

  29. Mikä ero on henkilöko­htaisen vau­rau­den luomisel­la ja isiltä per­i­tyn vau­rau­den tuhoamisella? 

    Vas­taus: Nalle ja Ilkka.

  30. a m‑b: “Ilk­ka Her­lin 500 miljooni­neen on sitä mieltä, että on hyvä olla rikas sikäli, että voi toteut­taa eri­laisia pro­jek­te­ja yhteisek­si hyväksi.”

    hihi­hi­hi­hi­hi… joo ja samal­la taval­la, kun minä tuh­laan raho­jani, niin minäkin vaan toteu­tan eri­laisia pro­jek­te­ja yhteisek­si hyväk­si, enkä suinkaan vaan tuh­laa resursseja.

    JOS Ilk­ka Her­lin toteut­taisi pro­jek­te­ja, joista ihmiset hyö­ty­i­sivät, niin hänen var­al­lisuuten­sa kas­vaisi, kuten Björn Wahlroosin omaisu­us. Sen sijaan hän toden­näköis­es­ti toteut­taa pro­jek­te­ja omak­si ilok­seen ja näin käyt­tää resursse­ja oman hyv­in­vointin­sa kohot­tamiseen, sen sijaan, että lainaisi nämä resurssit tuot­tavaan käyttöön.

  31. Art­turille: Plu­tark­hos teok­ses­saan “Kuu­luisien miesten elämäk­er­to­ja” kir­joit­ti Ciceros­ta jotakin tähän tyyli­in, että voiko mies (Cicero) olla rehelli­nen, kun se syn­tyi kovin köy­hänä ja on nyt niin rikas.

    Aina ei var­maankaan ole näin, mut­ta pelkään, että matkalla rikkau­teen on usein tapah­tunut asioi­ta, jot­ka ovat olleet ja ovat ympäristölle vahin­gol­lisia oli­pa kyse ihmi­sistä tai luonnosta.

  32. “Kalas­tamista omi­in tarpeisi­in (vrt. lok­ki) ei verote­ta mitenkään, vaan vas­ta kalan myyn­tiä muille.”

    Otta­mat­ta asi­aan mitenkään muuten kan­taa, eikö kalas­tuslu­pa­mak­sua voi pitää verona?

  33. “Otta­mat­ta asi­aan mitenkään muuten kan­taa, eikö kalas­tuslu­pa­mak­sua voi pitää verona?”

    Onkia voi ilman lupaakin

  34. Eikö taval­laan tähän “lokkien toim­inta vas­taan yhteiskun­nan toiminta”-kysymykseen vas­taus piile juuri evoluu­tion ja kult­tuurievoluu­tion erois­sa? Lokkiyk­silölle on evo­lu­ti­ivis­es­ti kan­nat­tavaa varas­taa kala jos tilaisu­us tulee. Iso ja vah­va lok­ki saa toden­näkös­es­ti ruokaa helpom­min näin kun jäämäl­lä kyt­täämään omaa kalansaal­ista. Lokeil­la ei ole tiivi­itä ja keskenään kil­paile­via yhteisöjä joten yhteisön etu ei tässä ole merkit­tävä tek­i­jä. Eli yhteisön puuttues­sa merk­i­tys­tä on lähin­nä yksilöllä.

    Ihmisel­lä taas yhteisö on niin voimakas selviy­tymiseen vaikut­ta­va tek­i­jä, että jois­sain tilanteessa yksilön välit­tömän edun ohit­ta­mi­nen yhteisön hyväk­si on myös yksilön pitkän tähtäi­men etu. Kyse on myös kul­tu­urien evoluu­tios­ta. Yhteistyöhön kyken­emätön kult­tuuri olisi toden­näköis­es­ti hyvin heikko kestämään parem­min toimi­van naa­purikult­tuurin kult­tuurista tai soti­laal­lista painet­ta ja pyyhkiy­ty­isi pois. Jos vierekkäin ovat yhteen hiileen puhal­ta­va yksikult­tuuri­nen kylä 1 ja yltiöin­di­vid­u­al­isti­nen anarki­as­sa elävä “kylä” 2, niin aika pian kylän 2 asukkaat löytäi­sivät itsen­sä seipään nokas­ta tai kylän 1 orji­na kuokki­mas­ta pel­toa. Tai mikäli kylä 1 olisi rauhanomainen, niin toden­näköis­es­ti kylän 2 heikom­mat asukkaat (ne jot­ka häviävät anark­istises­sa rosvoy­hteisössä) hakeu­tu­isi­vat kylään 1 ja kylän 2 vahvoille ei enää jäisi ketään jol­ta ryöstää ruokansa.

    Kult­tuu­rit ja yhteisöt ovat aina keskenään myös kil­pailu­ti­lanteessa ja tuol­loin vahvim­mat pär­jäävät ja heikoim­mat katoavat.

  35. Siinä mielessä evoluu­tio on jo eden­nyt lokkienkin kohdal­la, että niille kel­paa tuoreen kalan sijas­ta degen­eroituneem­pi eines kuten lihapi­irak­ka Kaup­pa­torin kulk­i­jan kädestä/suusta. Lisäk­si ne hal­lit­se­vat päälle­mekas­tamisen taidon kuin poli­itikot vaalitentissä.

  36. “JOS Ilk­ka Her­lin toteut­taisi pro­jek­te­ja, joista ihmiset hyö­ty­i­sivät, niin hänen var­al­lisuuten­sa kas­vaisi, kuten Björn Wahlroosin omaisu­us. Sen sijaan hän toden­näköis­es­ti toteut­taa pro­jek­te­ja omak­si ilok­seen ja näin käyt­tää resursse­ja oman hyv­in­vointin­sa kohot­tamiseen, sen sijaan, että lainaisi nämä resurssit tuot­tavaan käyttöön.”

    Tässä kitey­tyy hyvin Art­turin aja­tus­maail­ma. Hänen mielestä ihmiset eivät hyödy Itämeren pelas­tamis­es­ta vaan siitä, että he saa­vat itselleen esim. jotain roinaa tai tyhjän­päiväistä sijoi­tus­neu­von­ta­palvelua. Olisiko ennem­min niin että Nalle haalii omaisu­ut­ta omak­si ilok­seen ja Her­lin­in arvot ovat hie­man toisenlaiset.

  37. “Feo­dal­is­mi oli jär­jestäy­tynyt­tä ryöväys­tä, joka piti koko Euroopan alikehittyneenä.”

    Meil­lähän on yhä feo­dal­is­mi. Vuokria ja asun­to­lain­o­ja maas­ta mak­sel­laan aivan samaan malli­in, ryöste­tyt maan ryöstäneille. Yksin­valtiu­den feo­dal­is­mis­sa oli hyviäkin puo­lia. Sil­loin oli vain yksi vero kuninkaalle ja val­ti­olle. Maavero eli vuokrat. Siel­lä kehit­tyi rene­sanssi, luostar­ifeo­daalin vero­tu­loil­la. Nyky­isin on sekä maavero yksi­tyiselle “maa-aatelille”, että lisäk­si kun­nal­lisvero, yhteisövero, ansio­tulovero, arvon­lisävero, tupakkavero, autovero..

  38. “[–]Sen sijaan hän toden­näköis­es­ti toteut­taa pro­jek­te­ja omak­si ilok­seen ja näin käyt­tää resursse­ja oman hyv­in­vointin­sa kohot­tamiseen, sen sijaan, että lainaisi nämä resurssit tuot­tavaan käyttöön.”

    ““Tässä kitey­tyy hyvin Art­turin aja­tus­maail­ma. Hänen mielestä ihmiset eivät hyödy Itämeren pelas­tamis­es­ta vaan siitä, että he saa­vat itselleen esim. jotain roinaa tai tyhjän­päiväistä sijoitusneuvontapalvelua.””

    Tuot­ta­va käyt­tö rahalle: en esimerkik­si ymmär­rä tääl­lä kesäkaupungis­sani Kokko­las­sa, että ainakin ulospäin hyvän näköi­nen raken­nus jää tyhjilleen, samaan aikaan raken­netaan uut­ta. Näin­hän on myös Helsingissä.

    Pro­jek­tit taita­vat olla tuot­tavia vain rak­en­ta­jan ja sijoit­ta­jien kannal­ta ja nyt ei enää sitäkään.

    Maanvil­jeli­jät ovat ker­ta toisen­sa jäl­keen tähtäimessä. Kuitenkin helsinkiläi­nen maanvil­jeli­jäk­si siir­tynyt pankki­iri tote­si, että maanvil­je­lyk­seen sijoit­ta­mi­nen on vaikeam­paa kuin pankki­iri­a­jat­telu. Maanvil­jeli­jöi­den on konei­ta han­kkies­saan pyrit­tävä ennakoimaan sijoituk­sen­sa kan­nat­tavu­ut­ta 15 vuot­ta eteen­päin. Pankki­iri kvart­taa­likan­nat­tavu­usa­jat­telus­saan taas voi vetäy­tyä suh­dan­tei­den taakse, kun menee pieleen.

    En edelleenkään ymmär­rä sitä, että esimerkik­si val­tio­varain­min­is­teri Kataisel­la ei ollut har­main­ta aja­tus­ta siitä, että ovel­la on lama. Yks sun toinen finanssi­maail­man nero vaku­ut­taa yllät­tyneisyyt­tää. Pitäisikö heitä uskoa?

    Toiv­ot­tavasti Ilk­ka Her­line­jä löy­tyy lisää.

    Ehkä Nallekin olisi toimin­ut parem­min, jos ymmärtäisi biolo­giaa. Ehkä Nallen ongel­ma on se, että hän pää­tyi oppi­ainevalin­nois­saan psykolo­gian opiskelu­un ja jät­ti biolo­gian väli­in. Hän on sen ikäi­nen, että ei koulu­opetuk­ses­sa joutunut pere­htymään ihmiseen osana luon­non kiertokulkua.

  39. “Tääl­lä Kokko­las­sa meren ran­nal­la lok­it ovat eri­laisia kuin Helsingis­sä. Ne eivät riitele joka palas­ta, mitä niille heit­etään, vaan sen sijaan, että söi­sivät yksin, huu­ta­vat kaik­ki muut alueen lok­it paikalle ja syövät yhdessä.
    Olisiko kuitenkin niin, että alueel­la, jos­sa lokke­ja on suh­teel­lisen vähän, on ruoan saan­nin kannal­ta edullisem­paa huole­htia koko jen­gin ruoasta.
    Miten pitkälle lok­it ovat biolo­giaa ja miten pitkälle kult­tuuria, voivatko samat lok­it ehkä käyt­täy­tyä eri taval­la eri ympäristöissä.
    Van­gin dilem­ma, yhteistyö vai omaan pus­si­in pelaami­nen voisi antaa aiheeseen uusia näkökohtia”.

    Tässä pohdin­nas­sasi tai­dat osua hyyyvin lähelle oikeaa.
    Näytä yli­jäämäiset ruokavarat ja minä osoi­tan tien kehit­tymiselle sivistyneek­si yhteiskun­naksi yhteistyöl­lä. Kan­soi­ta se mielessäsi biol­o­gisel­la lisään­tymisvi­etil­lä mak­simin yli ja luon sin­ulle mieliku­van raivoisas­ta ruuan­varasteluk­il­vas­ta bar­baari­maises­sa eloon­jäämiskamp­pailus­sa (ennen niin sivistyneessä kulttuurissa).

    Lopete­taan ruuan­tuotan­non tukem­i­nen kaikkial­la ja ei rajoite­ta mitenkään ihmis­pop­u­laa­tion kasvua mis­sään ja kat­so­taan miten käy kun ruuas­ta tulee pula.
    Ellei sit­ten usko­ta Rooma­laista sati­irikko Juve­nal­ista, joka kri­ti­soi Rooman(kaupungin) asukkai­ta, joil­la ennen oli kaik­ki val­ta käsis­sään mut­ta luopui poli­it­ti­sista oikeuk­sista vaa­tien pelkästään ilmaista “leipää ja sirkushuveja”.

  40. “Ihmisy­hteisö­jen kehi­tyk­sessä kult­tuurievoluu­tio on ajanut lokin moraalin ohi. Jär­jestäy­tyneet yhteiskun­nat ovat olleet paljon suurem­pi men­estys kuin lokin logi­ikalla toimivat.”

    Edis­tyk­sen ihanu­ut­ta tarkastel­lessa kan­nat­taa kuitenkin muis­taa myös se, että met­sästäjä-keräil­i­jät osasi­vat yhteistyön monin ver­roin parem­min kuin moni nyky-yhteiskun­ta. Hait­tana oli­vat jatku­vat kon­flik­tit heimo­jen välillä.

    Maat­alousy­hteiskun­nan myötä tasa-arvo väheni ja luokkaerot kasvoivat. Maao­maisu­us kasau­tui. Toisaal­ta luoti­in edel­ly­tyk­siä nykyisen­laiselle sivistykselle.

    Omis­tu­soikeu­den syn­ty oli tärkeä inno­vaa­tio — tosin omis­tu­soikeus ei edel­lytä lain­säädän­töä. Revi­ir­ilin­nuillekin on omistusoikeus.

    Yhteistyön kyky on kult­tuurievoluu­tios­sa välil­lä nous­sut välil­lä laskenut. Yhteistyön kehi­tys ei tietenkään kuitenkaan ole ollut mikään “ran­dom walk”. Talousti­eteil­i­jä Samuel Bowles on tutk­in­ut asi­aa ‑hyvin mon­en­laisia sään­nön­mukaisuuk­sia yhteistyön kehi­tyk­ses­tä on löydettävissä.

  41. Lainaus:”“Ottamatta asi­aan mitenkään muuten kan­taa, eikö kalas­tuslu­pa­mak­sua voi pitää verona?”

    Onkia voi ilman lupaakin” Lain­aus päättyy.

    Jos ostat ongen, siimaa tai koukun, mak­sat niistä arvonlisäveroa.
    San­ot “ne voi tehdä itse”.
    Onnek­si olkoon, olet se lok­ki joka sai pitää oman kalansa ilman, että varastel­e­va verolok­ki onnis­tui juuri sin­ul­ta saa­maan mitään. Onnek­si sille riit­tää varastet­tavaa muiden ei yhtä taitavien eikä ahk­e­rien saali­ista. Eikös se noin mene?

    Ja jos kär­jis­tetään kun­nol­la, niin tyhjä maha se lait­taa joka päivä kaik­ki liik­keelle. Ruokaa on saata­va jotenkin.
    Jos emme itse halua tai voi ruokaamme tuot­taa, niin joku kon­sti on kek­sit­tävä jot­ta saa oman palan kakus­ta, on se sit­ten kiva näytelmä, paperei­den siirte­ly tai vaik­ka pres­i­dent­tinä pomppiminen.
    Tarve toimin­nan takana on ruuan saan­ti on toimin­nan perustelu kuin­ka älykäs tahansa.
    Tässä tapo­ja on sit­ten eri­laisia: toiset tyy­tyvät pääsemään helpom­mal­la tai ajau­tu­maansa tapaan(työhön) ja toiset varmis­tel­e­vat rav­in­toaan vaik­ka riit­tävän korkeal­la poli­it­tisel­la ase­mal­la tai vau­raudel­la ja osa ei selviä ilman (sos)tukea. Kär­jistinkö liikaa?

  42. “Omis­tu­soikeu­den syn­ty oli tärkeä innovaatio..”

    Ainakin maan­omis­tu­soikeu­den syn­ty. Sil­lä saati­in yhteiskun­ta toim­i­maan tuol­la lokin moraalil­la. Ja lop­pua ei näy. Annet­ti­in veloi­tu­soikeus tois­t­en työpon­nis­tuksin han­kkimi­in tuloi­hin. Kun­pa olisi työhön omis­tu­soikeu­den suoja.

  43. Kjr63:“Sillä saati­in yhteiskun­ta toim­i­maan tuol­la lokin moraalilla.”

    Juuri päin vas­toin. Maan­omis­tu­soikeus vapaut­ti ihmiset tästä yhteisen maan trage­di­as­ta, että on kaikkien oman edun mukaista, mut­ta kokon­aise­dun vas­taista laidun­taa yhteinen maa pilalle. Omis­tu­soikeus tarkoit­ti, että jol­lakin tahol­la oli mah­dol­lisu­us ja tarve säädel­lä laidun­ta niin, että sitä laidun­netaan juuri sen ver­ran kuin se kas­vaa ja näin pysyy tuot­tavas­sa käytössä.

    Maan­omis­tu­soikeus ei ole vero­tu­soikeus. Se, että ihmiset mak­sa­vat vapaae­htois­es­ti vuokria ei tarkoi­ta, etteikö työl­lä olisi aivan sama omis­tu­soikeu­den luo­ma suoja.

    (Mitä nyt tietysti maan­omis­tamis­es­ta mak­se­tut verot on alhaisem­pia, että siinä mielessä kyl­lä työ on heikom­min suojattu.)

  44. “Maan­omis­tu­soikeus vapaut­ti ihmiset tästä yhteisen maan trage­di­as­ta, että on kaikkien oman edun mukaista, mut­ta kokon­aise­dun vas­taista laidun­taa yhteinen maa pilalle.”

    Mut­ta toi vapau­den maan­omis­ta­jalle laidun­taa maa pilalle. Tämä oli taval­lista Yhdys­val­lois­sa, mis­sä kar­jankas­vat­ta­jat estivät hedelmäl­lisen maan käytön vil­je­ly­tarkoituk­si­in. Kali­for­ni­as­ta tuli USA:n ja koko maail­mankin vil­ja-ait­ta, vas­ta kun suur­m­maan­omis­tus lopeteti­in vero­tuk­sel­la. Markki­nat eivät sitä saa­neet aikaan.

    “Omis­tu­soikeus tarkoit­ti, että jol­lakin tahol­la oli mah­dol­lisu­us ja tarve säädel­lä laidun­ta niin, että sitä laidun­netaan juuri sen ver­ran kuin se kas­vaa ja näin pysyy tuot­tavas­sa käytössä.”

    Tarkoit­ti vain sitä, että näil­lä tahoil­la oli mah­dol­lisu­us verot­taa kaik­ki työn ja pääo­man tuot­ta­ma yli­jäämä. Eli tuho­ta se pääo­ma (ja moti­ivi), mil­lä maa pide­tään tuot­ta­vana ja kehit­tyvänä. Tämä johtaa tehot­to­muu­teen ja luon­non riistoon.

    “Se, että ihmiset mak­sa­vat vapaae­htois­es­ti vuokria ei tarkoita,”

    Eivät ihmiset mak­sa vapaae­htois­es­ti vuokria.

  45. Kjr63:“Mutta toi vapau­den maan­omis­ta­jalle laidun­taa maa pilalle. ”

    Kyl­lä toi vapau­den, mut­ta samal­la poisti kan­nus­ti­men. Samal­la taval­la kun met­sän­o­mis­ta­jankaan ei kan­na­ta haka­ta taimikkoa polt­topuik­si vaan antaa sen kas­vaa met­säk­si ei laidun­maankaan omis­ta­jan kan­na­ta antaa kar­jansa laidun­taa maa­ta niin, että se kär­sii eroosios­ta eikä sitä voi enää käyt­tää. (Pait­si tietysti jos todel­liset korot ovat erit­täin korkeilla.)

    “Tarkoit­ti vain sitä, että näil­lä tahoil­la oli mah­dol­lisu­us verot­taa kaik­ki työn ja pääo­man tuot­ta­ma yli­jäämä. Eli tuho­ta se pääo­ma (ja moti­ivi), mil­lä maa pide­tään tuot­ta­vana ja kehit­tyvänä. Tämä johtaa tehot­to­muu­teen ja luon­non riistoon.”

    Maan­omis­tus ei anna mah­dol­lisu­ut­ta verot­taa työtä eikä pääo­man tuot­ta­maa yli­jäämää. Tämä on itses­tään selvää, kos­ka pääo­ma ja työ todel­lakin tuot­ta­vat ylijäämää.

    Maan­omis­tu­soikeus ei tuhoa pääo­mia ja se antaa maan omis­ta­jalle kan­nus­ti­men pitää se tuot­ta­vana ihan samal­la taval­la kun pääo­man omis­ta­jal­la on kan­nustin säi­lyt­tää sijoituk­sen­sa arvo. 

    ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Tragedy_of_the_commons

    Omis­tu­soikeu­den puut­tumi­nen johtaa resurssien käyt­töön siten, että ne eivät kykene uusiutumaan.

    “Eivät ihmiset mak­sa vapaae­htois­es­ti vuokria.”

    Kukaan ei pako­ta ihmisiä mak­samaan vuokria = ihmiset mak­sa­vat vuokria vapaaehtoisesti.

  46. “Kyl­lä toi vapau­den, mut­ta samal­la poisti kan­nus­ti­men. Samal­la taval­la kun met­sän­o­mis­ta­jankaan ei kan­na­ta haka­ta taimikkoa polt­topuik­si vaan antaa sen kas­vaa met­säk­si ei laidun­maankaan omis­ta­jan kan­na­ta antaa kar­jansa laidun­taa maa­ta niin, että se kär­sii eroosios­ta eikä sitä voi enää käyt­tää. (Pait­si tietysti jos todel­liset korot ovat erit­täin korkeilla.)”

    Ei ketun­metsästyk­sen har­ras­ta­ja halua tuho­ta hyviä ket­tumet­siä. Point­ti on se, että heil­lä ei yleen­sä ole “kan­nus­timia” resurssien tuh­laus­ta vas­taan. Met­sä­talous on toki kan­nat­tavaa. Mut­ta jos met­sän­o­mis­ta­ja antaa met­sän­hoidon yrit­täjälle ja aloit­taa hänen vero­tuk­sen, se on työn ja pääomien tuhoa.

    “Maan­omis­tus ei anna mah­dol­lisu­ut­ta verot­taa työtä eikä pääo­man tuot­ta­maa yli­jäämää. Tämä on itses­tään selvää, kos­ka pääo­ma ja työ todel­lakin tuot­ta­vat ylijäämää.”

    Täyt­tä hölyn­pö­lyä. Maan­omis­tus nimeno­maan mah­dol­lis­taa kaiken yli­jäämän vero­tuk­sen. Kaik­ki klas­siset ekon­o­mistit, Adam Smithistä alka­en, kir­joit­ti­vat tästä. Ehkä he eivät ymmärtäneet “itses­tään­selvyyk­siä”. Nytkin arvoidaan asun­to­jen ja vuokrien hin­tata­soa siltä poh­jal­ta, mikä riit­tää työn­tek­i­jälle ela­tus­varoik­si. Ei siltä poh­jal­ta, verot­taako se ylijäämää.

    “Maan­omis­tu­soikeus ei tuhoa pääo­mia ja se antaa maan omis­ta­jalle kan­nus­ti­men pitää se tuot­ta­vana ihan samal­la taval­la kun pääo­man omis­ta­jal­la on kan­nustin säi­lyt­tää sijoituk­sen­sa arvo. ”

    Tot­ta kai se tuhoaa pääo­mat, jos maan­omis­ta­ja ei maa­ta itse käytä. Vaik­ka maan­omis­ta­ja ei verot­taisikaan yrit­täjältä tai työn­tek­i­jältä kaikkea yli­jäämää, joutu­vat he sit­ten mak­samaan yli­jäämästään ne palve­lut, mitä eivät itse pysty tuot­ta­maan. Infra­struk­stu­urin, poli­isin, papin ja tuo­marin eli val­tion. Puhu­mat­takaan niistä kus­tan­nuk­sista minkä speku­loin­ti ja kor­rup­tio, mitkä maan omis­tuk­seen ovat aina liit­tyneet, aiheuttavat.

    “Omis­tu­soikeu­den puut­tumi­nen johtaa resurssien käyt­töön siten, että ne eivät kykene uusiutumaan.”

    Päin­vas­toin. Kun verot vievät yli­jäämän, maa­ta ja tuotan­toa ei hoide­ta hyvin, yleen­sä huonos­ti. “Omis­tu­soikeus” ja resurssien allokoin­ti hin­tamekanis­min avul­la eivät ole sama asia. Resurssit pitäisi allokoi­da vero­tuk­sen kaut­ta, jol­loin yrit­täjät ja työn­tek­i­jät saisi­vat pitää tuot­ta­mansa yli­jäämän ja kehit­tää taloutta.

    “Kukaan ei pako­ta ihmisiä mak­samaan vuokria = ihmiset mak­sa­vat vuokria vapaaehtoisesti.”

    Koi­ta jät­tää vuokrasi maksamatta.

  47. Taken­nus:

    “Resurssit pitäisi allokoi­da vero­tuk­sen kautta,”

    Tähän tietysti “val­tion­vero­tuk­sen” kaut­ta. Täl­löin veroille saadaan vastike.

  48. Minä olen ymmärtänyt tämän lokkien käyt­täy­tymisen niin, että se on niille lajin omi­naista käytöstä. Lokkien väri on valkoinen ilmeis­es­ti juuri sik­si, että ilmas­sa liihot­tel­e­vat lok­it pystyvät näkemään laji­toverin­sa saali­il­la helpom­min. Tut­tu ilmiö on se, että löytäessään ruokaa lok­ki alkaa kirku­maan mui­ta lokke­ja paikalle. Tämä tapah­tuu myös sil­loin, kun ruokaa on vähän, kuten yksi pieni kala. Ehkä se lok­ki on vaan niin tyh­mä, ettei osaa tehdä eroa sen suh­teen onko ruokaa vähän vai paljon.

    Toinen seli­tys lokin väri­tyk­selle voi olla kalas­tus, jos­sa vaalea väri antaa hyökkäyk­selle suo­jaa. Vas­taavasti kalathan ovat usein vaalei­ta ala­puolelta ja tum­mia yläpuolelta. Vaalea ei näy syvyyk­sistä niin hel­posti pin­taa vas­ten ja tum­ma ei näy pinnal­ta niin hel­posti tum­maa poh­jaa vasten. 

    Ehkä molem­pi parem­pi. Väri osoit­taa lokeille ruoka­paikan ja se aut­taa kalastuksessa.

  49. “Kukaan ei pako­ta ihmisiä mak­samaan vuokria = ihmiset mak­sa­vat vuokria vapaaehtoisesti.”

    Pitääkin soit­taa tosi­aan asumuk­seni omis­ta­jalle ja ker­toa tästä. Ei niitä vero­jakaan tosi­aan ole kaikkial­la pakko maksaa.

    “Maan­omis­tu­soikeus ei tuhoa pääo­mia ja se antaa maan omis­ta­jalle kan­nus­ti­men pitää se tuot­ta­vana ihan samal­la taval­la kun pääo­man omis­ta­jal­la on kan­nustin säi­lyt­tää sijoituk­sen­sa arvo. 

    ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Tragedy_of_the_commons

    Erit­täin nopeal­la silmäyk­sel­lähän tuo puoltaa nimen omaan yhteis­ten sään­tö­jen tai sopimusten puoles­ta yksilön vapaut­ta vas­taan. Näyt­ti siltä että vapaana ihmiset yli lyp­sävät pal­loa kunnes tapah­tuu rom­ah­dus sop­ulien tapaan.

  50. aate­linen: “Pitääkin soit­taa tosi­aan asumuk­seni omis­ta­jalle ja ker­toa tästä. Ei niitä vero­jakaan tosi­aan ole kaikkial­la pakko maksaa.”

    Ei kan­na­ta. Niin kauan kuin halu­at hal­li­ta asun­toa, niin tot­takai joudut vasti­neek­si mak­samaan vuokraa. Tämä perus­tuu sin­un ja vuokranan­ta­jasi yhteiseen sopimuk­seen. Jos onnis­tut neu­vot­tele­maan sopimuk­sen, jos­sa sin­un ei tarvitse mak­saa vuokraa vasti­neek­si asun­non käytöstä, niin kukaan ei pako­ta sinua.

    Vero­jen mak­sua ei voi vält­tää, kos­ka se ei perus­tu yhteiselle sopimuk­selle, vaan kerätään väki­val­lan uhalla.

    “Erit­täin nopeal­la silmäyk­sel­lähän tuo puoltaa nimen omaan yhteis­ten sään­tö­jen tai sopimusten puoles­ta yksilön vapaut­ta vastaan.”

    Sehän tämän keskustelun koko point­ti onkin, että se puoltaa yhteisiä sään­töjä ja sopimuk­sia omis­tu­soikeu­den osalta. Kjr63 kieltää tämän täysin yleis­es­ti hyväksy­tyn ja loogisen lop­pupäätelmän. Ilman omis­tu­soikeut­ta ihmisil­lä ei ole kan­nustin­ta säi­lyt­tää resursseja.

  51. “Ei kan­na­ta. Niin kauan kuin halu­at hal­li­ta asun­toa, niin tot­takai joudut vasti­neek­si mak­samaan vuokraa. Tämä perus­tuu sin­un ja vuokranan­ta­jasi yhteiseen sopimuk­seen. Jos onnis­tut neu­vot­tele­maan sopimuk­sen, jos­sa sin­un ei tarvitse mak­saa vuokraa vasti­neek­si asun­non käytöstä, niin kukaan ei pako­ta sinua.

    Vero­jen mak­sua ei voi vält­tää, kos­ka se ei perus­tu yhteiselle sopimuk­selle, vaan kerätään väki­val­lan uhalla.”

    Tämä vaikut­ta aika hedelmät­tömältä mutta… 🙂

    Kyl­lä siinä var­maan jotain toimen­piteitä ilme­nee jos jätän mak­samat­ta ja jatkan tässä asum­ista. Min­un mielestäni tämä ei vaiku­ta kovinkaan eri­laiselta tilanteelta kuin sin­un muut­tamis­esi soma­li­aan. Min­un on myös erit­täin han­kala vaikut­taa vuokran määrään kos­ka sen taso rip­puu tek­iöistä joi­hin en voi vaikut­taa sen enem­pää kuin sinäkään vero­jen määrään.

    Vaikken omis­takkaan tätä niin kyl­lä mul­la silti riit­tä moti­vaa­tioi­ta tän kun­nos­sa pitämiseen toisin kuin omis­ta­jal­la. Tää taitaa päteä myös paperite­htaan omis­ta­jien ja työläis­ten väliseen suh­teeseen, vaik­ka en turhaa paperin tuotan­toa kan­natakkaan vaan kun­nol­lista perus­tur­vaa jot­ta ei tarvit­sisi jokaista rakenne muu­tos­ta vas­tus­taa hen­keen ja vereen.

    “Sehän tämän keskustelun koko point­ti onkin, että se puoltaa yhteisiä sään­töjä ja sopimuk­sia omis­tu­soikeu­den osalta. Kjr63 kieltää tämän täysin yleis­es­ti hyväksy­tyn ja loogisen lop­pupäätelmän. Ilman omis­tu­soikeut­ta ihmisil­lä ei ole kan­nustin­ta säi­lyt­tää resursseja.”

    Ai. No minä ymmärsin että sun mielestä on paras­ta kaikille että parhaalle tai halukkaim­malle näistä esimerkin lehmän laidun­ta­jista annetaan koko maa kos­ka se hoitaa sen tod.näk. tehoikkaimin. Jon­ka jäl­keen maan kohtelu ja tuo­to­sten jakamisen logi­ik­ka on tän yhden ihmisen harkin­nan varas­sa vaik­ka kaik­ki on yhä riip­pu­vaisia kyseis­es­tä län­tistä. Sit­ten jos se päät­täisi että tei­dän on tehtävä mulle sado­maso­vi­ihdet­tä ja super­pal­lo­ja (ja paljon) jos meinaat­te syödä ja mä lyp­sän tän läntin eli­naikanani kuivi­in kun ker­ta siitä saa niin paljon sirkushu­ve­ja vasti­neek­si, niin se on voivoi.

  52. “Ilman omis­tu­soikeut­ta ihmisil­lä ei ole kan­nustin­ta säi­lyt­tää resursseja.”

    Juuri näin. Sik­si kaikille pitäisi taa­ta omis­tu­soikeus käyt­tämi­in­sä resurs­sei­hin. Mut­ta vain itse käyt­tämi­in­sä resurs­sei­hin, ei tois­t­en käyt­tämi­in resurs­sei­hin. Maan yksi­tyi­nen vero­tu­soikeus on “yleis­es­ti hyväksyt­ty ja loogi­nen lop­pupäätelmä” feo­dal­is­mis­sa. Adam Smith­iltä tuol­laista saa hakea.

  53. “Ensiyön oikeu­den moraali” kuvaisi ehkä parem­min val­lit­se­vaa ajat­telua. Ennen van­haan feo­daal­i­her­rat sai­vat ensiyön jokaisen naimisi­in menevän talon­poikaisnaisen kanssa. Orwell käyt­ti ver­taus­ta main­iosti 1984:ssä kap­i­tal­is­mia kuvatessaan.

    Työn tekem­i­nen on eriytet­ty tuot­tavu­u­den “omis­tamis­es­ta”, ja Rock­e­fel­lerin pojan­po­jan­poi­ka perii tuon oikeu­den tekemät­tä päivääkään työtä.
    Mm. hil­jan meil­läkin julka­istu Robin Hah­nelin “Poli­it­tisen talousti­eteen ABC” pohtii tätä kiinnostavasti.

Vastaa käyttäjälle hupsnuköpynkapsunkoikun...lopsunpopun tai siis popsun Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.