Kuukausi: kesäkuu 2009

Nyt puuhataan taas tuhdim­paa merikaapelia, jol­la voitaisi­in nyky­istä parem­min yhdis­tää Viron ja Suomen kan­taverkot. Siir­toy­hteyk­sien paran­t­a­mi­nen palvelee ener­gian säästöä, kos­ka sähkön­tuotan­to voidaan opti­moi­da isom­mal­la alueel­la parem­min. Tavoit­teen­sa on yhdis­tää korkea­jän­nit­teisil­lä tasavir­takaapeleil­la koko Euroop­pa niin, että aina voidaan käyt­tää parhai­ta voimaloi­ta. Tämä edis­tää huo­mat­tavasti myös tuulivoiman kan­nat­tavu­ut­ta ja käytet­tävyyt­tä, kos­ka jos­sain päin Euroop­paa tulee aina.

 Se vain tässä ihme­tyt­tää, että nyt Suomen kan­taverkko kestää uuden yhtey­den Viroon, kun se jokin aika sit­ten ei kestänyt yhteyt­tä Venäjälle. Ei kai vain asi­aan vaiku­ta, että voimay­htiöt omis­ta­vat kan­taverkon.. Yhtey­det etelään nos­ta­vat sähkön hin­taa Suomes­sa ja yhtey­det itään laske­vat sitä. Ainakin sähköön suurku­lut­ta­jat ovat jotain täl­laista nuri­naa esit­täneet. Jat­ka lukemista “Kenen kuu­luisi omis­taa kantaverkko?”

Pyöräi­lyn edis­täjän voisi olet­taa kan­nat­ta­van pyöräteitä kaikkialle, mut­ta minus­ta Helsingis­sä on paljon pyöräteitä, jot­ka halu­aisin pois — eri­tyis­es­ti, kun niitä on lain mukaan pakko käyt­tää, muka. Minus­ta pitäisi yksinker­tais­es­ti päät­tää, että jos kadul­la on 30 km/h:n nopeusra­joi­tus, pyöräti­etä ei laite­ta, kos­ka pyöräi­ly ajo­radal­la on tur­val­lista eikä pyörä nopeus eroa auto­jen nopeud­es­ta. Tuol­laises­sa paikas­sa pyörätie hidas­taa ja vaikeut­taa pyöräi­lyä, mak­saa turhaan, heiken­tää jalankulk­i­joiden oloa ja lisä onnet­to­muus­riskiä. Tasais­es­ti huono.   Pikku­lapset tiki aja­vat mielu­um­min jalka­käytäväl­lä, mut­ta sehän on heille joka tapauk­ses­sa sal­lit­tua. Jat­ka lukemista “Ei pyöräteitä joka paikkaan”

Suo­mi tehdään valmi­ik­si kak­si ker­taa vuodessa, ennen joulua ja ennen juhan­nus­ta. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nal­la on aika tuhti lista.

Pöy­dältä: KSV:n alus­ta­va toim­inta­su­un­nitel­ma vuosille 2010–2012 Pääosin sel­l­aista visio ‑liirum­laaru­mia, etten saa siitä mitään otetta.

Maa­mas­so­jen tarve Kaupun­ki tarvit­see eri­laisi­in kohteisi­in ehkä jopa 14 miljoon­aa kuu­tio­ta hyvän­laa­tu­ista täytemaa­ta. Han­kala jut­tu. Raken­net­taisi­inko se tun­neli Tallinnaan?

Pöy­dältä: Kru­unuvuoren­ran­ta, Haahkon­lahti 1 Ase­makaa­van­lu­on­nos. Moni kom­men­toi­ja oudok­suu tiivistä rak­en­tamista, jos­sa ei paljon vihreätä talo­jen väli­in jää. Tämä on makua­sia, mut­ta minus­ta se on parem­pi näin. Kort­telit on raken­net­tu tiivi­isti ja vihreys keskitet­ty kaupungi­nosaa reunus­tavi­in kun­non viher­alueisi­in. “Hyvä kaupun­ki on tiivis mut­ta har­va” san­o­taan vaalio­hjel­mas­sanikin.  Kun pihat kort­telien sisäl­lä ovat yht­enäiset, skideille on mis­sä leikkiä piileske­lyleikke­jä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 4.6.2009”