Terveisiä Uudenmaanliiton seminaarista

Uuden­maan maakun­tali­it­to pitää sem­i­naaria Tallinnas­sa. Uuden­maan­li­it­to on vähän syr­jässä päätök­sen­teosta, kun kun­tien välistä yhteistyötä kehitetään YTV:n, YTV:n + Kirkkon­um­men ja Ker­a­van, Helsin­gin seudun kun­tien Kuumakun­tien ja niin edelleen kesken. Vält­tämätön kun­tata­soa ylem­pi päätök­sen­teko ei ole keskit­tynyt maakun­tali­it­toon, kuten oli tarkoi­tus, vaan kun­tien väliseen vapaae­htoiseen yhteistyöhön. Kun noi­ta yhteistyöpi­ire­jä on vaik­ka kuin­ka, päätök­sen­teko on lähin­nä sekavaa ja hyvin työllistävää.

Vapaae­htoises­sa yhteistyössä on se vika, että se edel­lyt­tää kun­tien välistä yksimielisyyt­tä. Val­tu­us­toil­la on siinä vähän tilaa. Niiden on hyväksyt­tävä yhteiset päätök­sen saman­sisältöis­inä. Paha siinä on men­nä sil­loin äänestämään, kos­ka muu­tos kaataa koko han­kkeen. Oike­as­sa demokra­ti­as­sa voi olla eri mieltä, äänestää ja voit­taa tai hävitä. Vapaae­htoinen yhteistyö ilman kun­non päätök­sen­tekomenet­te­lyä on demokra­t­ian kanal­ta arve­lut­tavaa, eikä se päätök­sen­teko­ta­pana myöskään ole järin tehokas­ta. Jar­rut­ta­jan val­ta on liian suuri suh­teessa uud­is­ta­jan valtaan.

Helsin­gin virkamiesjo­hto ei halua antaa maakun­tali­itolle liikaa val­taa, kos­ka “maakun­tali­it­to ei toi­mi dekokraat­tis­es­ti”. Täl­lä tarkoite­taan sitä, että kun Helsingillä on 43 pros­ent­tia maakun­nan asukkaista, sil­lä on maakun­tali­iton hal­li­tuk­ses­sa vain 25 pros­ent­tia paikoista. Tosi­asi­as­sa tästä ei ole kyse.

Kun­tien väliset neu­vot­te­lut käy­dään virkamiesjo­htois­es­ti, mut­ta maakun­tali­iton päätök­sen­tekoon kun­tien virkamiehillä ei ole sanan­si­jaa. Maakun­tali­itol­la on oma valmis­telu­o­r­gan­isaa­tion­sa. Kun­tien johta­vat luot­ta­mus­miehet osal­lis­tu­vat maakun­ta­hal­li­tuk­sen ja ‑val­tu­us­ton toim­intaan. Tässä se vika on. Jos halu­amme Uuden­maan­li­itolle suurem­man roolin alueen kehit­tämisessä, jokin tapa johtaville virkamiehille osal­lis­tua sen toim­intaan tulee järjestää.

Min­un silmis­säni maakun­takaavoitus on maakun­tali­iton tehtävistä tärkein. Uuden­maan osalta ei voi oikein kehuskel­la tässä tehtävässä onnis­tu­mis­es­ta. Yhdyskun­tarakenne on hajon­nut pahasti. Maakun­tali­it­to on hyväksynyt joka ikisen yhdyskun­taraken­net­ta hajot­ta­van kaa­van. Maakun­takaa­va on ollut “mah­dol­lis­ta­va” sen sijaan että se olisi ollut “ohjaa­va”. En tiedä, mon­tako ihmistä maakun­takaavaan mah­tuu, mut­ta palon, kak­si miljoon­aa ainakin. Nyt on aiko­mus­ta tehdä seu­raavas­ta maakun­takaavas­ta ohjaavampi, mikä myös merk­it­see, että maakun­taval­tu­us­tossa ale­taan äänestellä.

11 vastausta artikkeliin “Terveisiä Uudenmaanliiton seminaarista”

  1. Heh,

    ja sit­ten vielä vaa­di­taan julkiselta val­lal­ta ratio­naal­ista ja johdon­mukaista poli­ti­ikan toteuttamista…

    Oikeasti raken­netaan joka­paikas­sa omia pikkuisia imperiumeja.

    Vastaa

  2. “Uuden­maan maakun­tali­it­to pitää sem­i­naaria Tallinnassa.”

    MIkä on bud­jet­ti? kuka maksaa?

    Vastaa

  3. Mitä ihmettä ne tekevät Tallinnas­sa? Eikö veroeu­ro­jen olisi ollut parem­pi pysyä suo­ma­laisel­la palvelun­tar­joa­jal­la, työl­listämässä suo­ma­laisia, kun kansan­talous syöksyy alaspäin? Eikö Itämeren tila on sel­l­ainen, etteivät siitä niin kovin huolis­saan ole­vat virkamiehet ymmär­rä edes omaa pien­tä panos­taan sen rasit­tamisek­si jät­tää pois?

    Vastaa

  4. Toimi­vam­paa demokra­ti­aa saataisi­in yhdis­tämäl­lä Helsin­ki, Espoo, Kau­ni­ainen ja Van­taa sekä val­it­se­mal­la seu­tu­val­tu­us­to 14 kun­nan alueelle ( Hki ja kehyskun­nat ). Tämä on yksinker­taisen hyvä malli, mut­ta eipä mene hel­posti läpi. Joudu­taan siis kärvis­telemään näil­lä huonom­mil­la rakenteilla.

    Vastaa

  5. Riku,

    Sinä tietysti mak­sat, mut­ta Tal­li­na nyt on pien­tä rahan­menoa. Viime vuon­na liit­to käväisi Slove­ni­as­sa, sitä ennen Kanadas­sa jne…

    Liiton nimi tullee ajatuk­ses­ta, että kohteena on aina uusi maa.

    Vastaa

  6. Itse asi­as­sa näitä laivasem­i­naare­ja on ko. liitol­la ainakin kahdesti vuodessa. 

    Jos Osmo olisi oikeasti huolis­saan Itämeren saas­tu­mis­es­ta, voisi hän aivan var­masti muut­taa tilan­net­ta. Mut­ta sehän veisi hausku­ut­ta uuden­maan­li­it­to­laisen elämästä. 

    Siis­pä Osmon syyt­tävä sor­mi aina kohdis­tuukin ter­hakkaana ihmis­ten työmatkoihin.

    Vastaa

  7. Laivasem­i­naareis­sa on yksi selkeä etu ver­rat­tuna sem­i­naarin pitämiseen mais­sa: sinne ei pääse tule­maan myöhässä tai sieltä ei pääse lähtemään kesken pois. Näin ollen tosi tärkeät ja kiireisetkin hem­mot sekä per­heel­liset ovat mukana myös epävi­ral­li­sis­sa keskusteluis­sa, joi­ta käy­dään tauoil­la. Ne tup­paa­vat ole­maan asioiden edis­tämisessä ihan yhtä tärkeitä kuin ne viral­liset puheenvuorot.

    Eikä se ikku­nat­tomas­sa sem­i­naar­i­ti­las­sa istu­mi­nen niin lystiä ole, että sitä minään huvit­telu­na pitäisin, vaik­ka kuin­ka oltaisi­in laivalla.

    Vastaa

  8. Suurin ongel­ma ei toden­näköis­es­ti kuitenkaan ole kok­ous Tallinnas­sa, vaan koko pääkaupunkiseudun maankäytön suun­nit­telun perus­tu­mi­nen toim­inta­malli­in, jos­sa erim­ielisyys estää demokraat­tisen ja yht­enäisen alue­su­un­nit­telun toteu­tu­misen tai erim­ielisyy­den pelko johtaa malli­in jos­sa “kaik­ki käy”.

    Kaiken mah­dol­lis­ta­va maakun­takaa­va selit­tää hyvin nyky­istä yhdyskun­taraken­net­ta. Pääkaupunkiseudul­la eri­tyis­es­ti kaavoituk­sen tulisi olla hyvinkin ohjaavaa, koska
    naa­purikun­tien ratkaisut vaikut­ta­vat merkit­tävästi koko talousalueen liikenteen,
    palvelu­jen ja asumisen rakentumiseen/toimivuuteen.

    Järke­vistä olisi tietysti yhdis­tää merkit­tävim­mät kaupun­git, mut­ta sitä odotel­lessa olisi tosiaan
    kohtu­ullista kehit­tää päkaupunkiseudun yhdyskun­taraken­net­ta taval­la, jos­sa enem­mistön tah­toti­la kos­kee myös vähemmistöä.

    Vastaa

  9. Vaik­ka maakun­takaa­va mah­dol­lis­taa jo yhdyskun­tarak­en­teen hajot­tamisen, ei sekään riitä. Kun­nat — mm Espoo toimi­vat kuin sitä ei olisikaan, jos se jotenkin estää kun­tien suun­nitelmien toteut­tamista. Tyyp­pies­imerk­ki tästä on Hista, jon­ka rak­en­tamisen ehtona maakun­takaavas­sa on mm. ratay­htey­den toteut­ta­mi­nen. Espoon kaavoitusjo­hto aikoo kuitenkin rak­en­taa alueen joka tapauksessa.

    Vastaa

  10. Espoon mallista on todet­ta­va niin diplo­maat­tis­es­ti kuin mah­dol­lista, että sen nykyi­nen verkostomainen
    kaupunki­rakenne (joka koos­t­uu viidestä kaupunkikeskuk­ses­ta ja kahdes­ta paikalliskeskuk­ses­ta) jota on aina nau­ret­tu, yleistyy nopeasti kun­tali­itosten myötä. Monis­sa kun­tali­itok­sis­sa pyritään ainakin paper­il­la pitämään hengis­sä kaik­ki entiset kun­takeskuk­set, joka toteutues­saan tarkoit­taa Espoon mallin kopiointia.

    “Pitkässä juok­sus­sa” aika hoi­ta­nee asian monien kun­tien kohdal­la, mut­ta Espoo pystynee jatka­maan lähiöverkos­ton rak­en­tamista pääkaupunkiseudun vetovoiman ja työvoimatarpeen ansios­ta vielä pitkään.

    Vastaa

  11. riku: “MIkä on budjetti…”

    Olen noi­ta joutunut joskus selvit­telemään, mis­tä saa halvim­mal­la sem­i­naari­aikaa. Ainakaan sil­loin Tallinna ei ollut edullisin, vaan hyväl­lä sopimuk­sel­la Tukhol­man ris­teily oli tun­tia kohden vielä edullisem­pi. Suomes­ta et saa täysil­lä palveluil­la mis­tään vas­taavaa vapail­ta markkinoilta.

    Ja sit­ten asiaan 😉

    Han­nu: “…Tyyp­pies­imerk­ki tästä on Hista, jon­ka rak­en­tamisen ehtona maakun­takaavas­sa on mm. ratay­htey­den toteuttaminen…”

    Ei se ole espoolais­ten vika, että Helsin­ki ajoi väk­isin läpi kan­nat­ta­mat­toman Län­simetron. Järkeväm­mäl­lä, kevyem­mäl­lä raider­atkaisul­la olisi peit­to ollut huo­mat­tavasti parem­pi. Mm Storåk­ern ja Hista oli­si­vat var­masti olleet raideli­iken­teen piirissä.

    Kan­nat­taa joskus ajaa junal­la ihan Kirkkon­um­melle asti. Radan var­res­sa on pysäkke­jä, joiden lähel­lä ei ole minkään­laista asu­tus­ta! Jois­sakin tapauk­sis­sa kallein tont­ti­maa pysäkin vier­estä on parkkipaikkana. Muual­la Euroopas­sa pysäkin vier­essä on kun­takeskus, jos­sa on perus­palve­lut ja esimerkik­si britit kykenevät kaavoit­ta­maan tuol­laisen pysäkin ympärille 10 000 asukas­ta pien­taloi­hin niin, että kaikil­la on käve­ly­mat­ka asemalle.

    Mat­ti: “…Espoon mallista … viidestä kaupunkikeskuk­ses­ta ja kahdes­ta paikalliskeskuksesta…”

    Kun vähän tun­tee Espoon hallintoraken­net­ta ja tietää, että kun­ta on tehokkaim­mil­laan kun asukkai­ta on 10 000 — 40 000, niin mik­si Espoo­ta ei jae­ta järke­viksi yksiköik­si? Tuos­ta Matin kir­joituk­ses­takin saa suo­raan irti sen, mikä olisi kun­ta­laisille paras hallintomalli 🙂

    Väitän, että kun tämä innos­tus aivan liian pien­ten kun­tien liitok­sista on ohi, niin seu­raavak­si lähde­tään järkeistämään liian suuria ja tehot­to­mia yksiköitä. Mie­lenki­in­tosi­ta nähdä, ehditäänkö Van­taa liit­tää Helsinki­in, ennen kuin se pilko­taan toimiviksi yksiköiksi.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Seppo Vepsäläinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.