Terveisiä Uudenmaanliiton seminaarista

16.6.2009 · Aihe: _ 

Uudenmaan maakuntaliitto pitää seminaaria Tallinnassa. Uudenmaanliitto on vähän syrjässä päätöksenteosta, kun kuntien välistä yhteistyötä kehitetään YTV:n, YTV:n + Kirkkonummen ja Keravan, Helsingin seudun kuntien Kuumakuntien ja niin edelleen kesken. Välttämätön kuntatasoa ylempi päätöksenteko ei ole keskittynyt maakuntaliittoon, kuten oli tarkoitus, vaan kuntien väliseen vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Kun noita yhteistyöpiirejä on vaikka kuinka, päätöksenteko on lähinnä sekavaa ja hyvin työllistävää.

Vapaaehtoisessa yhteistyössä on se vika, että se edellyttää kuntien välistä yksimielisyyttä. Valtuustoilla on siinä vähän tilaa. Niiden on hyväksyttävä yhteiset päätöksen samansisältöisinä. Paha siinä on mennä silloin äänestämään, koska muutos kaataa koko hankkeen. Oikeassa demokratiassa voi olla eri mieltä, äänestää ja voittaa tai hävitä. Vapaaehtoinen yhteistyö ilman kunnon päätöksentekomenettelyä on demokratian kanalta arveluttavaa, eikä se päätöksentekotapana myöskään ole järin tehokasta. Jarruttajan valta on liian suuri suhteessa uudistajan valtaan.

Helsingin virkamiesjohto ei halua antaa maakuntaliitolle liikaa valtaa, koska “maakuntaliitto ei toimi dekokraattisesti”. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun Helsingillä on 43 prosenttia maakunnan asukkaista, sillä on maakuntaliiton hallituksessa vain 25 prosenttia paikoista. Tosiasiassa tästä ei ole kyse.

Kuntien väliset neuvottelut käydään virkamiesjohtoisesti, mutta maakuntaliiton päätöksentekoon kuntien virkamiehillä ei ole sanansijaa. Maakuntaliitolla on oma valmisteluorganisaationsa. Kuntien johtavat luottamusmiehet osallistuvat maakuntahallituksen ja -valtuuston toimintaan. Tässä se vika on. Jos haluamme Uudenmaanliitolle suuremman roolin alueen kehittämisessä, jokin tapa johtaville virkamiehille osallistua sen toimintaan tulee järjestää.

Minun silmissäni maakuntakaavoitus on maakuntaliiton tehtävistä tärkein. Uudenmaan osalta ei voi oikein kehuskella tässä tehtävässä onnistumisesta. Yhdyskuntarakenne on hajonnut pahasti. Maakuntaliitto on hyväksynyt joka ikisen yhdyskuntarakennetta hajottavan kaavan. Maakuntakaava on ollut “mahdollistava” sen sijaan että se olisi ollut “ohjaava”. En tiedä, montako ihmistä maakuntakaavaan mahtuu, mutta palon, kaksi miljoonaa ainakin. Nyt on aikomusta tehdä seuraavasta maakuntakaavasta ohjaavampi, mikä myös merkitsee, että maakuntavaltuustossa aletaan äänestellä.

Kommentit

11 Vastausta artikkeliin “Terveisiä Uudenmaanliiton seminaarista”

  1. Austrian kirjoitti 16.6.2009 kello 17:10

    Heh,

    ja sitten vielä vaaditaan julkiselta vallalta rationaalista ja johdonmukaista politiikan toteuttamista…

    Oikeasti rakennetaan jokapaikassa omia pikkuisia imperiumeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. riku kirjoitti 16.6.2009 kello 20:57

    “Uudenmaan maakuntaliitto pitää seminaaria Tallinnassa.”

    MIkä on budjetti? kuka maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Markus kirjoitti 16.6.2009 kello 21:14

    Mitä ihmettä ne tekevät Tallinnassa? Eikö veroeurojen olisi ollut parempi pysyä suomalaisella palveluntarjoajalla, työllistämässä suomalaisia, kun kansantalous syöksyy alaspäin? Eikö Itämeren tila on sellainen, etteivät siitä niin kovin huolissaan olevat virkamiehet ymmärrä edes omaa pientä panostaan sen rasittamiseksi jättää pois?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 16.6.2009 kello 21:29

    Toimivampaa demokratiaa saataisiin yhdistämällä Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa sekä valitsemalla seutuvaltuusto 14 kunnan alueelle ( Hki ja kehyskunnat ). Tämä on yksinkertaisen hyvä malli, mutta eipä mene helposti läpi. Joudutaan siis kärvistelemään näillä huonommilla rakenteilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Elina kirjoitti 17.6.2009 kello 6:35

    Riku,

    Sinä tietysti maksat, mutta Tallina nyt on pientä rahanmenoa. Viime vuonna liitto käväisi Sloveniassa, sitä ennen Kanadassa jne…

    Liiton nimi tullee ajatuksesta, että kohteena on aina uusi maa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Elina kirjoitti 17.6.2009 kello 10:06

    Itse asiassa näitä laivaseminaareja on ko. liitolla ainakin kahdesti vuodessa.

    Jos Osmo olisi oikeasti huolissaan Itämeren saastumisesta, voisi hän aivan varmasti muuttaa tilannetta. Mutta sehän veisi hauskuutta uudenmaanliittolaisen elämästä.

    Siispä Osmon syyttävä sormi aina kohdistuukin terhakkaana ihmisten työmatkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Riitta kirjoitti 17.6.2009 kello 14:11

    Laivaseminaareissa on yksi selkeä etu verrattuna seminaarin pitämiseen maissa: sinne ei pääse tulemaan myöhässä tai sieltä ei pääse lähtemään kesken pois. Näin ollen tosi tärkeät ja kiireisetkin hemmot sekä perheelliset ovat mukana myös epävirallisissa keskusteluissa, joita käydään tauoilla. Ne tuppaavat olemaan asioiden edistämisessä ihan yhtä tärkeitä kuin ne viralliset puheenvuorot.

    Eikä se ikkunattomassa seminaaritilassa istuminen niin lystiä ole, että sitä minään huvitteluna pitäisin, vaikka kuinka oltaisiin laivalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Matti R kirjoitti 17.6.2009 kello 16:09

    Suurin ongelma ei todennäköisesti kuitenkaan ole kokous Tallinnassa, vaan koko pääkaupunkiseudun maankäytön suunnittelun perustuminen toimintamalliin, jossa erimielisyys estää demokraattisen ja yhtenäisen aluesuunnittelun toteutumisen tai erimielisyyden pelko johtaa malliin jossa “kaikki käy”.

    Kaiken mahdollistava maakuntakaava selittää hyvin nykyistä yhdyskuntarakennetta. Pääkaupunkiseudulla erityisesti kaavoituksen tulisi olla hyvinkin ohjaavaa, koska
    naapurikuntien ratkaisut vaikuttavat merkittävästi koko talousalueen liikenteen,
    palvelujen ja asumisen rakentumiseen/toimivuuteen.

    Järkevistä olisi tietysti yhdistää merkittävimmät kaupungit, mutta sitä odotellessa olisi tosiaan
    kohtuullista kehittää päkaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta tavalla, jossa enemmistön tahtotila koskee myös vähemmistöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Hannu Vepsäläinen kirjoitti 17.6.2009 kello 16:50

    Vaikka maakuntakaava mahdollistaa jo yhdyskuntarakenteen hajottamisen, ei sekään riitä. Kunnat – mm Espoo toimivat kuin sitä ei olisikaan, jos se jotenkin estää kuntien suunnitelmien toteuttamista. Tyyppiesimerkki tästä on Hista, jonka rakentamisen ehtona maakuntakaavassa on mm. ratayhteyden toteuttaminen. Espoon kaavoitusjohto aikoo kuitenkin rakentaa alueen joka tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Matti R kirjoitti 17.6.2009 kello 22:48

    Espoon mallista on todettava niin diplomaattisesti kuin mahdollista, että sen nykyinen verkostomainen
    kaupunkirakenne (joka koostuu viidestä kaupunkikeskuksesta ja kahdesta paikalliskeskuksesta) jota on aina naurettu, yleistyy nopeasti kuntaliitosten myötä. Monissa kuntaliitoksissa pyritään ainakin paperilla pitämään hengissä kaikki entiset kuntakeskukset, joka toteutuessaan tarkoittaa Espoon mallin kopiointia.

    “Pitkässä juoksussa” aika hoitanee asian monien kuntien kohdalla, mutta Espoo pystynee jatkamaan lähiöverkoston rakentamista pääkaupunkiseudun vetovoiman ja työvoimatarpeen ansiosta vielä pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 18.6.2009 kello 10:29

    riku: “MIkä on budjetti…”

    Olen noita joutunut joskus selvittelemään, mistä saa halvimmalla seminaariaikaa. Ainakaan silloin Tallinna ei ollut edullisin, vaan hyvällä sopimuksella Tukholman risteily oli tuntia kohden vielä edullisempi. Suomesta et saa täysillä palveluilla mistään vastaavaa vapailta markkinoilta.

    Ja sitten asiaan 😉

    Hannu: “…Tyyppiesimerkki tästä on Hista, jonka rakentamisen ehtona maakuntakaavassa on mm. ratayhteyden toteuttaminen…”

    Ei se ole espoolaisten vika, että Helsinki ajoi väkisin läpi kannattamattoman Länsimetron. Järkevämmällä, kevyemmällä raideratkaisulla olisi peitto ollut huomattavasti parempi. Mm Storåkern ja Hista olisivat varmasti olleet raideliikenteen piirissä.

    Kannattaa joskus ajaa junalla ihan Kirkkonummelle asti. Radan varressa on pysäkkejä, joiden lähellä ei ole minkäänlaista asutusta! Joissakin tapauksissa kallein tonttimaa pysäkin vierestä on parkkipaikkana. Muualla Euroopassa pysäkin vieressä on kuntakeskus, jossa on peruspalvelut ja esimerkiksi britit kykenevät kaavoittamaan tuollaisen pysäkin ympärille 10 000 asukasta pientaloihin niin, että kaikilla on kävelymatka asemalle.

    Matti: “…Espoon mallista … viidestä kaupunkikeskuksesta ja kahdesta paikalliskeskuksesta…”

    Kun vähän tuntee Espoon hallintorakennetta ja tietää, että kunta on tehokkaimmillaan kun asukkaita on 10 000 – 40 000, niin miksi Espoota ei jaeta järkeviksi yksiköiksi? Tuosta Matin kirjoituksestakin saa suoraan irti sen, mikä olisi kuntalaisille paras hallintomalli 🙂

    Väitän, että kun tämä innostus aivan liian pienten kuntien liitoksista on ohi, niin seuraavaksi lähdetään järkeistämään liian suuria ja tehottomia yksiköitä. Mielenkiintosita nähdä, ehditäänkö Vantaa liittää Helsinkiin, ennen kuin se pilkotaan toimiviksi yksiköiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus