Miten Helsinki pitäisi lämmittää

Kovasti on blogilla keskustel­tu siitä, miten Helsin­ki pitäisi läm­mit­tää hiilid­iok­sidipäästöjä tuot­ta­mat­ta ja mikä on vihrei­den kan­ta asi­aan. Olen vähän huono vas­taa­maan tähän, kos­ka oma kan­tani poikkeaa ainakin pain­o­tuk­sil­taan Helsin­gin vihrei­den kannasta.

Ensin pitää vas­ta­ta kysymyk­seen, pyrim­mekö vähen­tämään Helsin­gin päästöjä vai globaale­ja päästöjä. Jos pyrimme vähen­tämään Helsin­gin päästöjä, hel­poin­ta olisi, että Helsin­gin ener­gia ostaisi For­tu­min vesivoimal­la tuote­tun sähkön, sulk­isi omat voimalansa ja läm­mit­täisi kaukoläm­pön­sä päästöt­tömäl­lä vesisähköl­lä. Nopeas­sa aikataulus­sa kaukoläm­pöverkos­tos­ta tietysti luovut­taisi­in ja siir­ryt­täisi­in taloko­htaiseen sähköläm­mi­tyk­seen. Helsin­gin päästöt putoaisi­vat nol­laan, mut­ta globaalit päästöt kas­vaisi­vat tun­tu­vasti, kos­ka Helsin­gin kaap­paa­ma vesisähkö pitäisi kor­va­ta kivi­hi­ililauh­teel­la jos­sain muual­la, kuten pitäisi Helsin­gin voimaloiden nykyi­nen sähkön­tuotan­to. Ennen kuin leimaat­te esimerkin nau­ret­tavak­si, totean että Oslo tekee juuri näin ja kehuu maail­mal­la päästöttömyydellään.

Minä en halua vähen­tää itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti Helsin­gin päästöjä vaan globaale­ja päästöjä. Tässä min­ul­la on ainakin lievä erim­ielisyys Helsin­gin vihreän val­tu­us­to­ryh­män kanssa, joka on ollut tekemässä lin­jan­ve­to­ja, jot­ka toteutues­saan lisäi­sivät globaale­ja päästöjä, jot­ta Helsin­gin omat päästöt vähenisivät.

Min­un ekon­o­mistik­oulu­tuk­seni saa min­ut ajat­tele­maan myös sähkön tuotan­toa siten, että jokainen kulut­taa sen huonoim­man voimalaitok­sen tuot­ta­maa sähköä, joka sul­jet­taisi­in, jos sähkönku­lu­tus alenisi. Niin­pä kaik­ki sähkönku­lu­tus tulee laskea kivi­hi­ililauh­teen mukaan melkein ympäri vuo­den — niin myös kaik­ki sähköläm­mi­tys. Jos lask­isimme läpi tuon yllä esite­tyn ajatuk­sen pestä omat käten­sä vesivoimaa osta­mal­la, huo­maisimme, että kivi­hi­ililauh­teel­la se Helsin­ki sil­loin tosi­asi­as­sa lämpiäisi, kuten lämpiää Oslokin — tan­skalaisel­la kivihiilisähköllä.

Jos käytämme tätä lauhdesähköo­le­tus­ta, tuhanteen kilo­wat­ti­tun­ti­in läm­pöä tarvi­taan kivi­hi­iltä sähköläm­mi­tyk­sessä 2400 kWh, maaläm­pöä käytet­täessä 800 kWh ja kaukoläm­mössä 400 kWh. Turpeen hiilid­iok­sidipäästöt ovat kym­menisen pros­ent­tia kivi­hi­iltäkin huonom­pia. Olen esit­tänyt tämän laskel­man artikke­lis­sa Maaläm­pö vain kaukoläm­pö. Käytän tässä vähän pes­simistisem­pää lukua kaukoläm­möstä, kosx­ka onhan siinä siirtotappioita.

Jos siis pyrk­isimme vähen­tämään globaale­ja päästöjä Suomen kiin­teistö­jen läm­mi­tyk­ses­tä, emme alka­isi ensin ja suurim­mil­la kus­tan­nuk­sil­la jah­taa­maan noi­ta Helsin­gin 400 kWh:n/1000 kWh päästöjä, vaan aloit­taisimme sähköläm­mi­tys­talo­jen muut­tamisel­la edes maaläm­pö­taloik­si ja läm­mit­tämisel­lä hak­keel­la siel­lä, mis­sä se on logis­tis­es­ti järkevää. Jos laskemme päästöt vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­mielessä oikein, ne ovat Helsingis­sä asuinkuu­tiometriä kohden paljon pienem­mät — mur­to osa — muun maan päästöistä.

Helsinkiä on esitet­ty läm­mitet­täväk­si biopolt­toaineil­la. Tähän ovat valitet­tavasti myös vihreät sor­tuneet. Jonkin ver­ran biopolt­toainei­ta voidaan käyt­tää, mut­ta aika vähän. Suomes­sa biopolt­toainei­den käyt­tö tulee mak­si­moi­da, mut­ta jokainen hakekuu­tio kan­nat­taa polt­taa siinä voimalaitok­ses­sa, johon sen kul­jet­ta­mi­nen on hel­poin­ta. Järkev­in­tä on kor­va­ta puul­la tur­vat­ta Sisä-Suomen voimalaitok­sis­sa, kos­ka turve on kivi­hi­iltäkin pahempi polt­toaine ja kos­ka Sisä-Suomen voimalaitok­set ovat lähempänä metsää.

Jos roudaisimme sisä­suomen puut Helsinki­in poltet­tavak­si, paluukuor­mas­sa menisi kivi­hi­iltä sisä­suomeen poltet­tavak­si. Helsin­gin voimaloi­hin ei haket­ta paljon riitä, jos jokainen hakekuu­tio kul­jete­taan lähim­pään voimalaan. Helsin­gin läm­mit­tämi­nen puuhak­keel­la on globaale­ja päästöjä ajatellen suur­in­pi­irtein yhtä järkevää kuin sen läm­mit­tämi­nen “vesisähköl­lä”.

Niin kauan kuin kivi­hi­iltä ylipään­sä käytetään, sitä kan­nat­taa käyt­tää siel­lä, mis­sä se on tehokkain­ta. Näin ajatellen Helsin­gin ja Turun voimalat puret­taisi­in viimeisinä.

Paikallis­takin ener­giaa löy­ty­isi. Helsin­ki voisi polt­taa kivi­hi­ilivoimalois­saan rin­nakkaispolt­tona kaatopaikoille nyt menevää jätet­tä. Oli raivos­tut­ta­van type­rä päätös rak­en­taa Van­taalle ari­napolt­toon perus­tu­va jät­tei­den hävi­tys­laitos, jos­sa jät­teen ener­gia­sisältö käytän­nössä menetetään. Se oli kokoomus­ta ja demare­i­ta se, siitä ei tule vihre­itä syyttää.

For­tum on esit­tänyt Helsingille ener­giavai­h­toe­hdok­si kaukoläm­pöä Lovi­isaan raken­net­tavas­ta ydin­voimalas­ta. Tämä ei ole aivan ongel­ma­ton. Jos näin meneteltäisi­in, ydin­voimalan sähköte­hos­ta menetet­täisi­in 200 MW, minkä lisäk­si menetet­täisi­in Helsin­gin voimaloiden teho kokon­aan. Helsin­gin voimaloiden pääpolt­toaine ei ole kivi­hi­ili vaan maakaa­su. Kun tämä kor­vau­tu­isi kivi­hi­ililauh­teel­la jos­sain muual­la, syn­tyvät säästöt päästöis­sä oli­si­vat aika pienet, mut­ta kai siinä sen­tään plus­salle jäätäisi­in. Tältä osin on myön­net­tävä, että tämä mar­gin­aali­a­jat­telu ei ehkä päde, kos­ka maa­han tulisi tilaa seit­semän­nelle ydinvoimalalle.

Put­ki mak­saisi yli mil­jardin. Lisäk­si Helsinki­in pitäisi jät­tää suuria varakat­tiloi­ta, kos­ka ydin­voimalat voivat olla kuukau­sia sul­jet­tuina. Tuol­lainen pelkkää läm­pöä pukkaa­va öljy- tai kivi­hi­ilikat­ti­la ei ole hyvää ener­giapoli­ti­ikkaa sekään.

Jos Helsin­ki päätet­täisi­in läm­mit­tää ydin­voimal­la, halvem­mak­si saat­taisi tul­la läm­mit­tää se ydin­sähköl­lä. Tilaa tulisi sil­loin sekä seit­semän­nelle että kahdek­san­nelle ydin­voimalalle. Var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto tuo­hon Lovi­isan put­keen näh­den olisi muu­ta­man Secure-tyyp­pisen ydinkäyt­töisen vedenkeit­ti­men lait­ta­mi­nen eri puo­lille pääkaupunkiseutua.

Luulen, että kaik­ki tämä speku­loin­ti on turhaa. Jos käytet­tävis­sä on X miljoon­aa euroa Helsin­gin hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämisek­si, edullis­in­ta on säästää ener­giaa. Koko uusi raken­nuskan­ta mata­laen­er­giat­aloik­si tai jopa pas­si­iv­i­taloik­si. Van­han kan­nan kanssa on han­kalam­paa. Kaupunki­in on rtaken­net­tu vuosi­na 1960–1980 sel­l­aisia harakan­pe­siä, että surkeim­mat niistä kan­nat­taisi oikeas­t­aan purkaa siinä vai­heessa kun se saavut­ta­vat perusko­r­jausiän. Mut­ta se onkin sit­ten oma tarinansa.

95 vastausta artikkeliin “Miten Helsinki pitäisi lämmittää”

  1. Oletko huomioin­ut ver­rates­sasi ydin­läm­pöä ja ydin­sähköä sen, että yhdis­telmävoimalas­ta saadaan kokon­aisu­udessaan irti paljon suurem­pi osu­us ener­gias­ta kuin pelkästä sähkövoimalas­ta? (Muis­te­len että tilanne on kokolu­okkaa se, että 200MW sähköhäviöl­lä saadaan yli 1000MW läm­pöä. Luvut eivät ole juuri tässä vier­essä, joten voin olla väärässä).

    1. Olen huomioin­ut. Kun molem­mat ovat päästöt­tömiä, täl­lä ei ole vaiku­tus­ta hiilid­iok­sidipäästö­jen määrään. Ydin­sähkö­vai­h­toe­hdos­sa kuu­luu enem­män uraa­nia ja syn­tyy enem­män ydin­jätet­tä, ydinkaukoläm­pö­vai­h­toe­hdos­sa kuluu enem­män rahaa.

  2. Helsin­gin Virhei­den ehdo­tus on var­masti hyvä, sitä käytettäköön 🙂

  3. Muuten joo, mut­ta jos kaukoläm­pö tuotet­taisi­in sähköl­lä niin var­maankin niin että olisi pari teol­lisu­us­mit­takaavaan maa- tai mer­iläm­pöpump­pua. Kaukoläm­mössä on myös sel­l­ainen mie­lenki­in­toinen puoli että sen varas­toimi­nen on huo­mat­tavasti halvem­paa kuin sähkön, muis­taak­seni ainakin Oulus­sa on täl­lainen iso kallioon porat­tu läm­min­vesisäil­iö. Tämä aut­taisi mah­dol­lisen ydin­voiman yli­tuotan­non ja tuulivoiman vai­htelu­iden kanssa.

    Lisäk­si tuos­ta biopolt­toaineesta sen ver­ran, että ensin­näkin kul­je­tusten ener­giantarve ei ole suo­ras­sa suuh­teessa etäisyy­teen, keräilyalueelta voitaisi­in peri­aat­teessa yhdis­tää rekkakul­je­tuk­set juna- tai laivalasteik­si, pienem­pi­en mate­ri­aalivir­to­jen tuo on vaikeam­paa. Toisek­si biopolt­toainekin kan­nat­taa polt­taa siel­lä mis­sä se on tehokkain­ta, on mah­dol­lista että olisi järkeväm­pää rou­da­ta polt­toaine yhteis­tuotan­to­laitok­si­in sen sijaan että polte­taan paikallises­sa pien­läm­pövoimalas­sa, jon­ka voisi kor­va­ta vaik­ka maalämpöpumpulla.

    1. Joo, tietysti hake kan­nat­taa polt­taa siel­lä, mis­sä se voidaan tehdä hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la ja laitok­ses­sa joka polt­taa sen kun­nol­la, mut­ta hyviä vastapainelaitok­sia on lähempänäkin metsiä.
      Tuo ptyy­lu­o­man pont­ti ener­gian varas­toin­nista oli hyvä. Olen aina ihme­tel­lyt, mitä järkeä Tukhol­man on tuot­taa kaukoläm­pöä ydin­sähköstä, mut­ta tuos­sa selitys.

  4. Osmo:
    “Oli raivos­tut­ta­van type­rä päätös rak­en­taa Van­taalle ari­napolt­toon perus­tu­va jät­tei­den hävi­tys­laitos, jos­sa jät­teen ener­gia­sisältö käytän­nössä menetetään. Se oli kokoomus­ta ja demare­i­ta se, siitä ei tule vihre­itä syyttää.”

    Et kai vain nyt (tarkoituk­sen­mukaises­ti?) uno­h­da mikä puolue kaa­toi Helsin­gin Ener­gian mah­dol­lisu­u­den osal­lis­tua YTV:n kil­pailu­un jätevoimalasta?

    1. Et kai vain nyt (tarkoituk­sen­mukaises­ti?) uno­h­da mikä puolue kaa­toi Helsin­gin Ener­gian mah­dol­lisu­u­den osal­lis­tua YTV:n kil­pailu­un jätevoimalasta?
      Kos­ka en ollut tekemässä tuo­ta päätöstä, jouduin tarkas­ta­maan, mitä tapah­tui. YTV:n hal­li­tuk­ses­sa vihreät jäivät vähem­mistöön, kun päätet­ti­in polt­to­laitostyyp­istä. Kokoomuk­sen ja demarien äänin valit­ti­in van­hanaikainen mas­s­apolt­to ja hylät­ti­in uude­naikaisem­mat ajatuk­set. Tästä päätök­ses­tä vihreät eivät siis ole vas­tu­us­sa. Sen jäl­keen YTV kil­pailut­ti sen, mihin tämä roskan­polt­tou­u­ni sijoite­taan ja kuka sen valmis­taa. Helsin­gin ener­gia olisi halun­nut tar­jo­ta Kivikkoon laitet­tavaa paikkaa, mut­ta helsin­gin suuret ryh­mät oli­vat yksimielisiä siitä, että Kivikkoon ei moista härväket­tä lai­ta­ta, varsinkin kun van­taan ener­gial­la on tar­jo­ta kelvolli­nen paik­ka tälle jät­teen hävit­tämölle. Rin­nakkaispolt­toa Helsin­gin ener­gia ei olisi edes voin­ut tar­jo­ta, kos­ka YTV päät­ti pysyä massapoltossa.

  5. Tukhol­mas­sa on kai noi­ta mer­iläm­pöpump­pu­jakin. Ottaen huomioon maamme asukas­rak­en­teen ja kaupunkien sijain­nin, en olisi ihan var­ma onko esim. Itä-Suomes­sa ylipään­sä järkevää käyt­töä kaikelle alueen metsähakkeelle.

    1. Se riip­puu ihan siitä, onko met­sä­te­ol­lisu­udel­la jatkos­sa käyt­töä puulle. Matkalla Itä-Suomes­ta Helsinki­in on esimerkik­si Lahti. Mut­ta toki jotain bio­mas­saa Helsinki­in astikin saat­taa riit­tää. Helsin­gin voimaloiden polt­toaineen tarve on vain niin suuri, ettei ihan pieni hakemäärä riitä. Ja kiireis­in­tä on tietysti kor­va­ta turve, jon­ka rin­nal­la kivi­hi­ilikin vaikut­taa ekotuotteelta. .

  6. OS: “Jos Helsin­ki päätet­täisi­in läm­mit­tää ydin­voimal­la, halvem­mak­si saat­taisi tul­la läm­mit­tää se ydinsähköllä.”

    OS; “vaan aloit­taisimme sähköläm­mi­tys­talo­jen muut­tamisel­la edes maaläm­pö­taloik­si ja läm­mit­tämisel­lä hak­keel­la siel­lä, mis­sä se on logis­tis­es­ti järkevää.”

    Kov­in­pa käy kätevästi. Koti­talouk­sien (ja taloy­htiöi­den) suuria investoin­te­ja ei ote­ta lainkaan huomioon. Mak­satet­taisi­inko “ilmas­totalkoot” heillä?

    1. Tässä oli las­ket­tu investoin­nit siitä riip­pumat­ta, kuka ne tekee. Mata­laen­er­giat­alot eivät tule juuri sen kalli­im­mik­si kuin nuo harakan­pesät, niin yllät­tävältä kuin se kuu­lostaakin. Jos tule­vat, Helsin­ki joutuu tämänkin mak­samaan, kos­ka se omis­taa jok­seenkin kaiken raken­nus­maan, ja han­kalat kaavamääräyk­set kap­i­tal­isoitu­vat maan hintaan.

  7. Osmo:
    “Oli raivos­tut­ta­van type­rä päätös rak­en­taa Van­taalle ari­napolt­toon perus­tu­va jät­tei­den hävi­tys­laitos, jos­sa jät­teen ener­gia­sisältö käytän­nössä menetetään.”

    No ei se Van­taan ener­gian laitos ihan noin huono ole. Siinähän käytetään lisäpolt­toaineena maakaa­sua, mut­ta yli 60% polt­toaine-ener­gias­ta tulee jät­teestä. Ihan hyviltä nuo luvut minus­ta näyttävät:

    Jätevoimala lukuina/vuosi

    * Käsiteltävä jätemäärä 320 000 t
    * Maakaa­sun käyt­tö 60,7 milj. m3
    * Polt­toaine-ener­gia yhteen­sä 1 540 GWh (1 GWh = 1 milj. kWh)
    * Hyö­ty­suhde 83 %
    * Käyt­töai­ka vähin­tään 8000 h

    Tuotanto

    * Sähkö 525 GWh (noin 50 % sähkön tuotan­nos­ta Vantaalla)
    * Kaukoläm­pö 750 GWh (noin 50 % koko kaukoläm­mön tuotannosta)

    lähde:
    http://www.vantaanenergia.fi/etusivu/jatevoimalahanke/jatevoimalahanke_lyhyesti/fi_FI/jatevoimalan_vuotuinen_toiminta_lukuina/

    1. Laskepa huviksesi, mikä on tuon jät­teen osu­us läm­möstä ja sähköstä, kun poi­s­tat sen maakaa­sun osu­u­den vaikka­pa Vuosaaren maakaa­su­voimalan kertoimilla.
      Sivistynyt tapa polt­taa jätet­tä on lajitel­la se ensin niin, että kier­rätet­tävät jakeet, esimerkik­si met­al­lit ja lasi, saadaan erilleen. Sen jäl­keen murskat­tu jäte lajitel­laan kuiv­aan (REF) ja märkään polt­toaineeseen. Kui­va polte­taan ole­mas­sa olevas­sa kivi­hi­ilivoimalas­sa kivi­hi­iltä suo­raan kor­vat­en ja märäswetä valmis­te­taan alko­ho­lia autoi­hin tai biokaasua.

  8. Mitäs tuolle ole­mas­saol­e­valle raken­nuskan­nalle tehdään?

    Esimerkik­si kir­joit­te­len tätä sähköläm­mit­teisessä riv­i­talo­huoneis­tossa vuodelta 1990. (Meil­lä on ilmaläm­pöpump­pu.) Pitäisikö tämä rak­en­taa uudelleen vai tehdä kallis remontti?

    Eipä taitaisi aivan kivuit­ta toimia esimerkik­si Etu-Töölön ker­rostalo­jen muun­to sähköläm­mit­teisik­si mata­laen­er­giat­aloik­si. (Jo kaa­sulieden muut­ta­mi­nen sähköliedek­si on mon­in­paikoin kat­sot­tu vaikeaksi.)

    Ymmärsin var­maan jotakin väärin?

  9. Mik­si tuo älylli­nen epäre­hellisyys turpeen kohdal­la. Suomes­ta kol­ma­sosa on heikosti tuot­tavaa turve­maa­ta joka turpeen­nos­tol­la muut­tuu erit­täin tuot­tavak­si, joko puu­ta lin­tu­vesiä tai helpeä. Turve on hitaasti uusi­u­tu­va luon­non­va­ra joka lisäk­si saat­taa tuhoutua itses­tään kasvi­huoneilmiön edetessä. Uudet turve­tuotan­toalueet sijoit­tuvat kes­ki-suomeen ojite­tu­ille soille kos­ka luon­non­ti­laisi­na on lähin­nä vain suo­jel­tu­ja soi­ta. Turve on win­win energiaa

    1. Turpeesta tulee hiilid­iok­sidia enem­män kuin kivi­hi­ilestä. Jos met­sän kaataa, sen tilal­lle kas­vaa uusi ja sitoo hiilid­iok­sidin takaisin ja jos jät­tää kaata­mat­ta, uut­ta met­sää ei kas­va. Sik­si puu on uusi­u­tu­va. Samas­ta syys­tä turve ei ole. Suon kyvylle imeä hiiltä ei ole mitenkään vält­tämätön­tä, että van­ha turve pois­te­taan. Jos suomen turvesuot poltet­taisi­in taivaan tuuli­in, olisi se paljon suurem­pi kon­tribuu­tio ilmas­ton­muu­tok­seen kuin koko teolli­nen tuotan­tomme on ollut yhteenlaskettuna.

  10. Osmo:
    “Laskepa huviksesi, mikä on tuon jät­teen osu­us läm­möstä ja sähköstä, kun poi­s­tat sen maakaa­sun osu­u­den vaikka­pa Vuosaaren maakaa­su­voimalan kertoimilla.”

    Olin­han sen tuos­sa laskenut ja ker­tonut (yli 60%) mut­ta sel­ven­netään vielä. Maakaa­sua menee 60 milj. m3 eli noin 600 GWh ja voimalan käyt­tämän polt­toaineen ener­gia on yhteen­sä 1540 GWh eli jät­teen osu­us on n. 940 GWh (61%)

    1. Pekalle:

      Las­ke­taan tuo nyt sit­ten loppuun. 

      Voimalas­sa polte­taan 600 Gwh maakaa­sua, joka tuo­taisi maakaa­su­voimalas­sa noin 340 GwH sähköä ja 200 Gwh läm­pöä. Luvut ovat ulko­muis­tista, joten saat­ta­vat heit­tää hie­man, mut­ta eivät paljon. Kun tämä maakaa­su­un vai­h­toe­htoiskäytöstä saatu osu­us pois­te­taan voimalan ener­giantuotan­nos­ta, jäl­jelle 185 GWh sähköä ja 550 GWh läm­pöä. Jät­teen­polton raken­nusaste (sähkön osu­us ener­gias­ta) on siis aika mata­la, rin­nakkaispoltossa päästäisi­in paljon parem­paan. Tuo 550 GWh läm­pöä syr­jäyt­tää vas­taa­van määrän vastapain­ovoimalas­sa tuotet­tua läm­pöä, jol­loin menetetään myös vas­taa­va määrä sähköä, noin 360 GWh. Niin­pä mas­s­apolton vaiku­tus sähkön­saan­ti­in on noin 175 GWh (=360 GWh — 185 GWh)negatiivinen, mikä siis lisää jos­sain päin kivi­hi­ililaude­voiman tuotan­toa. Jos kat­somme, paljonko kaiken tämän jäl­keen jät­teen­polt­to vähen­tää kivi­hi­ilen tarvet­ta, pääsemme jon­nekin 200 GWh:n paikkeille. Heikko saavu­tus, kun käytet­tävis­sä oli melkein tuhat GWh:n ver­ran jätet­tä. Edelleen väitän, että yhdis­telmä kuiv­a­jäte rin­nakkaispolt­toon, märkä jäte etano­li- tai biokaa­su­tuotan­toon, olisi paljon edullisem­pi. Samal­la olisi kier­rätet­tävis­sä ole­va raa­ka-aina saatu pelaste­tuk­si poltolta.
      ===================
      Päästyäni netin äärelle huo­maan, että laskel­mani on virheelli­nen; olen muis­tis­sani sekoit­tanut raken­nusas­teen ja sähköhyö­ty­suh­teen keskenään. Vähän oikeampi laskel­ma osoit­taa, että jäte kor­vaa kivi­hi­iltä huo­mat­tavasti laskel­mas­sani esitet­tyä parem­min. Ongel­mak­si jäävät korkeat investoin­tikus­tan­nuk­set, sil­lä rin­nakkaispoltossa olisi riit­tänyt pelkkä lajit­teli­ja, eikä olisi tarvit­tu uut­ta voimalaitos­ta ja se, että tuo lajit­telemat­toman jät­teen polt­to merk­it­see kier­rä­tyskelpoisen mate­ri­aalin mene­tys­tä, ellei laitok­seen yhdis­tetä jät­teen lajittelua. 

  11. Osmo:
    “Helsin­gin ener­gia olisi halun­nut tar­jo­ta Kivikkoon laitet­tavaa paikkaa, mut­ta helsin­gin suuret ryh­mät oli­vat yksimielisiä siitä, että Kivikkoon ei moista härväket­tä lai­ta­ta, varsinkin kun van­taan ener­gial­la on tar­jo­ta kelvolli­nen paik­ka tälle jät­teen hävittämölle.”

    Jaa, Hesarin mukaan Kivikon voimalan kaa­toi­vat vihreät, SKP ja demar­it, ja muut oli­vat Kivikon kan­nal­la, joten en ymmär­rä mikä tuo suurten ryh­mien yksimielisyys Kivikkoa vas­taan oikein on?

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kivikon+j%C3%A4tteenpolttolaitos+nurin+%C3%A4%C3%A4nin+582114/1135240591899

    1. Puhumme eri päätök­sen­teko­ta­sos­ta. Min­ulle on ker­rot­tu, että kaupung­in­hal­li­tus­ta­sol­la ryh­mät oli­vat asi­as­ta yksimielisiä. En ollut itse paikalla. Oli miten oli, kyse olisi myös Kivikos­saz ollut tuol­lais­es­ta van­hanaikaisesw­ta roskanpolttouunista.

  12. Ihme­tyt­tää tuo väite puun riit­tämät­tömyy­destä Helsin­gin lähel­lä. Suo­ral­ta kädeltä sitä on vaikea uskoa. Uudel­la­maal­la on paljon nopeakasvuista metsää.

  13. Nykysys­teemil­lä jät­tei­den erot­telu märki­in bio­jät­teisi­in, ener­gia­ja­keeseen ja kaatopaikka­jät­teeseen on jät­tei­den tuot­ta­jien vas­tu­ul­la. Jonkin­lainen hukkapros­ent­ti jät­tei­den lajit­telupros­es­sis­sa var­masti on, mut­ta miten paljon tehokkaampi tai taloudel­lisem­pi Osmon fir­man härveli tuos­sa lajit­telus­sa on? Jos oleel­lis­es­ti tehokkaampi, luulisi että oli­si­vat lyöneet sel­l­aisen tar­jouk­sen tiski­in että oli­si­vat voit­ta­neet ylivoimais­es­ti. Tai jos ero on pelkästään siinä että nyt bio­jäte kom­pos­toidaan eikä mädätetä, aut­taisiko jos tämä osa roses­sista vaihdetaan?

    1. YTV:n hal­li­tus päät­ti teknolo­gias­ta . Mil­lään muul­la teknolo­gial­la kuin lajit­telemat­toman seka­jät­teen bru­taalipoltol­la ei päässyt kilpailemaan.

  14. Osmo:“Helsingin voimaloiden polt­toaineen tarve on vain niin suuri, ettei ihan pieni hakemäärä riitä.”

    Joo, mut­ta eihän tämä todel­lakaan ole mikään syy olla käyt­tämät­tä sen ver­ran haket­ta Helsingis­sä, kun sitä on tänne järkevä kul­jet­taa. Kaik­ki pienetkin paran­nuk­set ovat tervetulleita.

    Tämä oli muuten ainakin min­un mielestä erit­täin hyvä ja asialli­nen (=kiihko­ton) kir­jois­tus ener­gian tuotan­nos­ta. Iso kiitos!

  15. Osmo:“Edelleen väitän, että yhdis­telmä kuiv­a­jäte rin­nakkaispolt­toon, märkä jäte etano­li- tai biokaa­su­tuotan­toon, olisi paljon edullisem­pi. Samal­la olisi kier­rätet­tävis­sä ole­va raa­ka-aina saatu pelaste­tuk­si poltolta.”

    Olisiko markki­nat muuten voineet pää­tyä näin idioot­ti­maiseen päätök­seen, jos vai­h­toe­hto on selkeästi parem­pi, vai onnis­tuuko moinen ain­oas­taan politiikassa?

  16. Osmo:
    “Oli raivos­tut­ta­van type­rä päätös rak­en­taa Van­taalle ari­napolt­toon perus­tu­va jät­tei­den hävi­tys­laitos, jos­sa jät­teen ener­gia­sisältö käytän­nössä menetetään. Se oli kokoomus­ta ja demare­i­ta se, siitä ei tule vihre­itä syyttää.”

    Turku­un suun­nitel­lus­sa ari­napolt­to­laitok­ses­sa on ollut aiko­muk­se­na polt­taa myös märkä bio­jäte. En tiedä onko suun­nitel­mas­ta luovuttu.

    Märän bio­jät­teen polt­to kait lähe­nee hyö­ty­suh­teeltaan nol­laa. Ellei mene jopa sen alle.
    Polt­to­laitok­sen omis­tavalle yksi­tyiselle yhtiölle olisi tietenkin sama mitä se polt­taa, kos­ka kaupungilla on yksi­noikeus määrätä paik­ka, jos­sa jät­teet hävitetään. Eikä yksi­tyi­nen yhtiö tap­piok­seen jät­teitä polttaisi.

    Mikä olikaan se Tau­ti? Liit­tyikö se jotenkin Turkuun?

  17. Osmo:
    “Jät­teen­polton raken­nusaste (sähkön osu­us ener­gias­ta) on siis aika mata­la, rin­nakkaispoltossa päästäisi­in paljon parempaan.”

    Riip­puu mihin ver­taa. Onhan tuon suun­nitel­lun jätevoimalan raken­nusaste kuitenkin korkeampi, kuin vaikka­pa Helsin­gin Salmisaaren ja Hanasaaren kivi­hi­ili-vastapainelaitok­sil­la. Ja etkö juuri esit­tänyt rin­nakkaispolt­toa nois­sa ole­mas­sa ole­vis­sa kivihiililaitoksissa?
    Nyky­is­ten kivi­hi­ililaitosten savukaa­su­jen puhdis­tusjär­jestelmät eivät ymmärtääk­seni täyt­täisi nykymääräyk­siä rinnakkaispoltossa.
    Määräys­ten kiristymi­nen­hän on käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen lopet­tanut rin­nakkaispolton Suomessa.

    1. Jää kyl­lä paljon salmisaaren laitok­sia alem­mas, kun ensin poi­s­tat siitä sen maakaa­sun vaiku­tuk­sen. Lue viesti uud­estaan. Kyl­lähän maakaa­sul­la saa tietysti nos­te­tuk­si raken­nusastet­ta, mut­ta jos las­ket, paljonko sähköä sil­lä maakaa­sul­la t5ulisi ilman jätet­tä, tuo ero­tus on jät­teen polton osu­us sähkön­tuotan­nos­ta, ja se on kovin matala. 

  18. Turvesuon kyky sitoa hiiltä nousee ainakin 3 ker­taisek­si kun van­ha turve pois­te­taan. Tämä kos­kee sekä luon­non­ti­laisia että ojitet­tu­ja turvesuok­si kelvol­lisia soi­ta. Turvet­ta kas­vaa koko ajan enem­män kuin sitä käytetään joten turve on uusi­u­tu­vaa, jopa ipcc pitää sitä uusi­u­tu­vana. Käy vaik­ka Klaukkalan Iso­suol­la niin näet kuin­ka turve on uusi­u­tunut muu­ta­mas­sa kymme­nessä vuodessa läh­es täy­del­lis­es­ti ja kuu­luu nykyään nat­u­raan. Kun­pa viher­pi­ipertäjätkin tek­i­sivät lasku­toim­i­tuk­sia tai luk­i­si­vat vaik­ka vtt:n papere­i­ta, niin hekin pää­ty­i­sivät polt­ta­maan Helsingis­sä turvet­ta ja puu­ta. Samal­la pieneni­sivät nämä metaanipäästöt.

    1. No jopas nyt: vai pitää ipcc turvet­ta uusiutuvana!

      Wikipedia: Euroopan unioni ja Hal­li­tusten­vä­li­nen ilmas­ton­muu­tospa­neeli IPCC luokit­tel­e­vat turpeen fos­si­ilisek­si polttoaineeksi.

  19. Eija-Riit­ta Korho­la sanoi aamu-tv:ssä Eu-vaalien jäl­keen, että EU:n direk­ti­ive­jä ei saa säätää liian tiukoik­si. Pitää kuulem­ma jät­tää kansal­lista peli­v­araa. Esimerkkinä hän mainit­si juuri jätteenpolton.

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mitä Korho­la tarkoit­ti tuol­la peli­v­ar­al­la. Oikeut­ta polt­taa jät­teitä hal­val­la tekni­ikalla suuril­la päästöillä???
    EU:n jät­teen­polton BAT-periaate(best avail­able tech­nol­o­gy) ei tue sitä, että jät­teen­polt­to olisi rahasam­po. Jous­ta­mal­la kansal­lis­es­ti BAT:ista saadaan jät­teen­poltos­ta parem­pi bisnes.
    Mikä onkaan tässä asi­as­sa se intres­siryh­mä, jota Korho­la kuun­telee herkäl­lä korvalla?

  20. Osmo S: “…Mut­ta toki jotain bio­mas­saa Helsinki­in astikin saat­taa riittää…”

    Ihan kuriosi­teet­ti­na, olet­teko näh­neet kuvia vuo­sisadan alun Helsingistä ja sen halkopinoista. Onnis­tui se bio­mas­san siirtämi­nen aikaisem­minkin 😉 Bioen­er­gial­la on tänäkin päivänä omat hyvät puolen­sa, kuten huoltovarmuus.

    1. Sil­loin Helsin­gin asuin­pin­ta-ala oli pieni mur­to-osa nykyis­es­tä eikä metsäte3ollisuus tarvin­nut puu­ta nykyiseen tahtiin.

  21. Osmolle raken­nusas­teesta:

    Teet kyl­lä mielestäni nyt aika “luo­vaa” ver­tailu­matem­ati­ikkaa. En ymmär­rä vaa­timus­tasi purkaa Van­taan laitok­sen luvuista maakaa­sun osu­us pois, ko. laitos on kom­bi­laitos joka käyt­tää sekä jätet­tä, että maakaa­sua. Tietysti maakaa­sul­la saadaan nos­tet­tua raken­nusastet­ta, mut­ta niin­hän on tehty siel­lä sin­un ver­tailu­laitok­ses­sasi (Vuosaari B), sen raken­nusaste on kom­bitekni­ikalla nos­tet­tu yli yhden. Per­in­teisessä vastapainevoimalaitok­ses­sa (vaikka­pa Salmisaari B) raken­nusaste on noin 0,5.

    Ja et vas­tan­nut tuo­hon kysymyk­seeni, kuin­ka rin­nakkaispolt­toa voisi tehdä Helsin­gin kivi­hi­ilivoimalaitok­sis­sa nyky­isil­lä EU:n polt­todi­rek­ti­iveil­lä. Onko joku tehnyt laskel­mat paljonko uudet savukaa­supuhdis­tusjär­jestelmät maksaisivat?

    1. Minä yritin laskea sitä, paljonko siitä jät­teestä saadaan sähköä. Jos raken­nusastet­ta aute­taan maakaa­sun avul­la, lop­putu­lok­ses­ta pitää pois­taa vai­h­toe­htois­laskel­ma: paljonko siitä maakaa­sus­ta olisi saatu sähköä ilman jätet­tä. Lop­pu on jät­teen tuot­ta­maa sähköä, ja sitä on aika vähän.
      Kom­bitekni­ik­ka on aivan eri asia. Se on aivan oikea tapoa nos­taa raken­nusastet­ta. En ole täysin syytön siihen että Vuosaa­res­sa niin tehdään.

  22. Van­han raken­nuskan­nan uud­is­tamis­es­ta: Mitä jos tar­jo­taan taloy­htiöille mah­dol­lisu­us tupla­ta ton­tin raken­nu­soikeus, sil­lä ehdol­la että ole­mas­saol­e­va raken­nuskan­ta pure­taan ja kor­vataan mata­laen­er­giat­aloil­la? Siinä olisi aika hyvä porkkana ryhtyä toimeen. Samal­la taval­la voitaisi­in suun­na­ta täy­den­nys­rak­en­tamista esim. juna-asemien ympäristöön.

  23. Gtk:n sivuil­la kerrotaan.:“Kansainvälisesti hal­li­tusten väli­nen ilmastopa­neeli (IPCC) poisti kok­ouk­ses­saan 24.4.2006 turpeen fos­si­ilis­ten polt­toainei­den luokas­ta ja määrit­teli turpeen omak­si luokak­seen nimeltä turve (peat).” Turve on uusi­u­tu­vaa sil­lä: 1) on ole­mas­sa mekanis­mi jol­la sitä syn­tyy koko ajan lisää. ja 2) Sen käyt­tö ei vaaran­na tätä prosessia.

    Mie­lenki­in­toista ja nyky­poli­itikko­ja kuvaavaa on miten jotkut katso­vat oikeudek­seen tehdä täl­lais­es­ta tieteel­lis­es­tä fak­tas­ta mielipideasian

  24. Joku päivä vielä perus­tan Hil­jainen enem­mistö Ry:n, joka ajaa mitä tahansa asi­aa joka täyt­tää kak­si ehtoa:
    — läh­es tulkoon kuka tahansa aiheeseen tutus­tunut ihmi­nen ymmärtää että niin olisi järkevää tehdä, ja
    — niin ei voi tehdä kos­ka pieni mut­ta äänekäs joukko ihmisiä saa itku­raivarin pelkästä ehdotuksesta.

    Mat­ti Haavikon ehdo­tus täyt­tää nuo ehdot. En muista kuka se oli joka väläyt­ti Tapu­likaupun­gin uudelleen­rak­en­tamista, ehdo­tus oli ainakin hark­it­semisen arvoinen, vas­taan­ot­to arvattava.

    Kävin nyky­istä asun­toa etsiessäni asun­tonäytössä erääl­lä ker­rostalueelle Helsingis­sä, jätän mainit­se­mat­ta mis­sä yo. syistä. Talo oli 60-luvun lop­ul­la tehdyk­si suht hyvä, eli ei nyt ihan kauhea, mut­tei myöskään todel­lakaan mikään suo­jeluko­hdekan­di­daat­ti. Paik­ka taval­lan hyvä.

    Putki‑, sähkö- ja julk­i­sivure­mont­ti tulos­sa, sisäpin­nat siinä kun­nos­sa että ei niitä kauan kat­selisi. Siis kaik­ki uusik­si. Laske­lin siinä pikapikaa, että tähän palaa vähin­tään ton­ni per neliö kor­jauk­si­in, luul­tavasti reilusti enem­män. Kol­men asuinker­roksen talo­ja, ei hissiä, hehtaarikaaval­la eli teholuku silmämääräis­es­ti jotain 0,3, omakoti­taloalueen luokkaa. Käve­lyetäisyy­del­lä juuri ja juuri yksi Siwa. No, parkkipaikko­ja oli puolelle kaupungille.

    Kieltämät­tä tuli mieleen, että onko­han tont­ti edes oma, kos­ka läh­es samaan neliöhin­taan saisi uuden talon raken­net­tua ja samal­la ker­rosneliömäärän vähin­tään tuplat­tua. Ehkä jopa lähikau­palle riit­tävästi asi­akkai­ta. Vaan kun ei, Helsingis­sä on men­ty purku­vim­mas­ta toiseen ääripäähän. Sitä­pait­si taisi olla vuokra­tont­ti, joka tap­paa kiin­teistöke­hi­tyk­sen lopullisesit.

  25. Suuria asus­tuskeskuk­sia kuten Helsin­ki tulisi läm­mit­tää taval­la mikä min­i­moi asuinaluei­den hen­gi­tysil­man pien­hiukkaspäästöt, liiken­nekin kun niitä jo tuot­taa riit­tävän osansa. Siis jyrkkä ei eri­tyis­es­ti pien­pu­uläm­mi­tyk­selle, enkä hakevoimalois­takaan ole täysin var­ma eivät ne päästöt­tömiä ole, turvet­ta ei mis­sään nimessä ja mielestäni voisi niiden kivi­hi­ilivoimaloiden sulkemisjärjestyk­sen kohdal­la pohtia myös tätä seikkaa eikä vain suo­ria taloudel­lisia kustannuksia.

  26. Google­tus sanoil­la “IPCC peat” on kuvaa­va — ekana hit­tinä tulee ruot­salais­ten turve­tuot­ta­jien lehdis­tötiedote IPCC:n seman­ti­ikas­ta: http://www.torvproducenterna.se/PRESS/Press%20eng/IPCCs%20standpoint.pdf

    Jut­tu alkaa “Act­ing on a pro­pos­al from Fin­land, …”. 🙂 Jos IPCC:n mielestä turve olisi entistä vaarat­tomam­paa ilmas­tolle, ruot­salaiset turve­tuot­ta­jat epäilemät­tä hehkut­taisi­vat asiaa. 

    Ja mitä IPCC sit­ten sanoo (2006): “Although peat is not strict­ly speak­ing a fos­sil fuel, its green­house gas emis­sion char­ac­ter­is­tics have been shown in life cycle stud­ies to be com­pa­ra­ble to that of fos­sil fuels […] There­fore, the CO2 emis­sions from com­bus­tion of peat are includ­ed in the nation­al emis­sions as for fos­sil fuels.”

    Yksi­tyisko­hdista maankäytön suh­teen riit­tää var­masti keskusteltavaa, mut­ta perusa­sia on turpeen hidas uusi­u­tu­mi­nen. Turve uud­is­tuu nopeam­min kuin fos­si­iliset polt­toaineet, mut­ta hitaam­min kuin biopolt­toainei­den mate­ri­aali, ja aivan liian hitaasti jos ilmas­toa ajatel­laan n. 50–200 vuo­den aikajänteellä. 

    Turve­tuot­ta­jien taloudel­lis­ten intressien kannal­ta maail­man pitäisi kuitenkin olla eri­lainen — otan osaa.

  27. “Osmo:”Helsingin voimaloiden polt­toaineen tarve on vain niin suuri, ettei ihan pieni hakemäärä riitä.”

    ja

    Art­turi: Joo, mut­ta eihän tämä todel­lakaan ole mikään syy olla käyt­tämät­tä sen ver­ran haket­ta Helsingis­sä, kun sitä on tänne järkevä kul­jet­taa. Kaik­ki pienetkin paran­nuk­set ovat tervetulleita.”

    Onko tästä tehty mitään selvi­tys­tä? Suo­mi on täyn­nä puu­ta ja met­siä. Myös etelä-suo­mi. Uskoisin, että puu­ta riit­tää myös Helsin­gin lämmitykseen.

  28. Kun Helsin­ki tarvit­see sähköä ja läm­pöä suun­nilleen yhden ydin­voimalan ver­ran, niin eikö olisi noin peri­aat­teessa järkevää, että Helsin­gin Ener­gia rak­en­taisi oman ydinvoimalan? 

    Olisiko jostain — esim. saaris­tos­ta — löy­det­tävis­sä sijoi­tu­s­paik­ka, jos­sa saavutet­tavis­sa ole­va tur­val­lisu­us­ta­so ja etäisyys tiheään asu­tuk­seen kohtaisivat?

    1. Helsin­gin ener­gial­la on 8,5 pros­entin osu­us kaik­ista kolmes­ta Olk­ilu­odon ydin­voimalas­ta. Jos tämä kol­mo­nen joskus saadaan käyn­ti­in, ydin­voimaka­p­a­siteet­tia on siis yli 250 MW.

  29. “…jokainen kulut­taa sen huonoim­man voimalaitok­sen tuot­ta­maa sähköä, joka sul­jet­taisi­in, jos sähkönku­lu­tus alenisi. Niin­pä kaik­ki sähkönku­lu­tus tulee laskea kivi­hi­ililauh­teen mukaan melkein ympäri vuoden…”

    Tuos­ta olen vah­vasti eri mieltä. ÄÄrim­mäiseen vietynä, esim 1000 MW tehdään vesi/tuuli/ydinvoimalla, ja 1 kW öljy-aggre­gatil­la, kaikkien pitäisi mak­saa ja kär­siä huonos­ta omas­tatun­nos­ta. Nykyisen hin­noit­telumallin sijas­ta kan­nat­taisi ottaa käyt­töön malli jos­sa sähköstä mak­set­taisi­in todel­lis­ten tuotan­to- ja päästökus­tan­nusten mukaan, ja sähkön­tuot­ta­jien siir­tomak­suil­la kohdis­tet­taisi­in päästö­mak­sut kivi­hi­il­i­tuotan­nolle. Samal­la säästy­isi sähkönku­lut­ta­jil­ta miljardeja.

    1. Ei tietenkään sitä viimeistä kilo­wat­tia, kos­ka se on säätövoimaa, vaan viimeistä viit­täsa­taa megawat­tia. Tuo esi­tys swähkön hin­nan hin­notitelemis­es­ta keskimääräis­ten hin­to­jen mukaan, jota yllät­täen myös elinkei­noelämä ajaa, kuu­luu kyl­lä johonkin muuhun jär­jestelmään kuin markki­na­t­alouteen. On help­po osoit­taa, että se johtaa voimavaro­jen epäte­hokkaaseen allokointiin.

  30. Olen ymmärtänyt että ydin­voiman ongel­ma on siinä, että sitä ei kan­na­ta rak­en­taa vain läm­mi­tyskaut­ta varten, vaan sähkö pitäisi saa­da kau­pak­si kesäl­läkin. Jokin ydin­sähköl­lä ja läm­pöpumpuil­la toimi­va kaukoläm­pöratkaisuhan kuu­lostaisi muuten fik­sul­ta ratkaisulta.

    Saadaanko sähkö myy­tyä yhden­tyvil­lä sähkö­markki­noil­la kesäl­lä tai kan­nat­taako ydin­voimala jon­ka käyt­täaste ei olisikaan nykyi­nen >0.9 vaan jotain 0.7?

  31. Yllät­täen tämä har­vo­jen sähkön­tuot­ta­jien markki­na­t­alous on johtanut tilanteeseen jos­sa kesät tal­vet aina pyörii joku hiilivoimala jos­sain ja kaik­ki sähkö hin­noitel­laan sen mukaan. Help­po nähdä miten se johtaa rahavir­to­jen mak­si­moin­ti­in sähkön­tuot­ta­jien suuntaan.

    1. Jos voidaan osoit­taa, että jokin edullisem­pi voimalaitos on pan­tu kiin­ni ja jätet­ty hiilivoimala mallik­si pyörimään, sil­loin on syytä soit­taa poliisille.

  32. Ehkä joku viisaampi voisi ker­toa, miten puiden polt­ta­mi­nen muka tek­isi Helsingistä hiilid­iok­sidipäästö­jen suh­teen kelvol­lisen. Min­ulle on ker­rot­tu aivan toisen­laista tari­naa, esim. 

    http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/puun-polttaminen-lis%C3%A4%C3%A4-ilmastonmuutosta/90695

    Poltossa vapau­tuu hiilid­iok­sidia, jota olisi hyvä pitää sidot­tuna met­si­in. Logis­ti­ikan jär­jestämi­nen olisi kai mas­si­ivi­nen pon­nis­tus. Karhut eivät viihdy met­säkonei­den seassa. Hakku­u­raiskioil­la ei myöskään ole muka­va retkeil­lä. Vihreät taita­vat toivoa maaseu­tuo­hjelmis­saan erä­mai­hin tur­is­te­ja, mut­ta tämä bio­mas­sav­il­li­tys lyö sitä tavoitet­ta pahasti korville.

  33. Hakku­utähtei­den polt­ta­mi­nen on jonkin­lainen poikkeus, mut­ta riit­tääkö niitä tähän tarpeeseen? Ja onhan nekin kaupunki­in kuskattava.

  34. Vaik­ka tämä ei sinän­sä auta hitus­takaan Osmon ajanko­htaiseen kysymyk­seen, niin eikös van­hankin riv­i­talon ja jopa kohta­laisen ison ker­rostalon saa nykyte­knolo­gial­la remon­toitua aika lähelle ener­gia-autono­mi­aa? Myös Suomen oloissa. 

    Aurinkok­eräimet (kun­nol­liset, ei mitään mökkipa­neele­ja) + maaläm­pöpump­pu tai usei­ta ilmaläm­pöpump­pu­ja (joko­han julk­i­sivu­lau­takun­ta sanoi Yök?)

    Tiedän parikin muis­taak­seni 70-luvun ker­rostaloa Kes­ki-Suomes­sa jois­sa aurinkok­eräin­ten lisäk­si on siir­ryt­ty taloko­htaiseen pellettilämmitykseen. 

    Läm­pöpumput tiet­ty tarvit­se­vat sähköä. Enkä ole pel­let­ti-fani. Pien­hiukkaspäästöjähän niistä tulee. 

    Mut­ta aja­tus­mal­li­na vain, että kaukaisem­paa tule­vaisu­ut­ta voivat olla läh­es omavaraisik­si remon­toidut ker­rostalotkin, ei vain ok-talot. 

    Mata­laen­er­giak­er­rostaloik­si main­os­tet­tu­ja uud­is­talo­ja näyt­tää nyt nou­se­van ainakin Heino­laan ja Viikki­in, mut­ta ilmeis­es­ti myös ele­ment­tien kul­takau­den harakan­pe­sil­lä on toivoa?
    Nuo em. tapauk­set nyt ei kyl­lä olleet pahimpia aikakaut­en­sa edustajia.

  35. Osmo:
    “Tuo esi­tys swähkön hin­nan hin­notitelemis­es­ta keskimääräis­ten hin­to­jen mukaan, jota yllät­täen myös elinkei­noelämä ajaa, kuu­luu kyl­lä johonkin muuhun jär­jestelmään kuin markkinatalouteen.”

    Teol­lisu­us ei kai kuitenkaan ole ehdot­tanut sähkön keskimääräishin­noit­telua, vaan mallia jos­sa päästökau­pan kus­tan­nuk­set mak­set­taisi­in vain niille tuot­ta­jille, jot­ka ovat päästökau­pan piiris­sä. Siis tämä paljon puhut­tu Wind­fall-voit­to ydin- ja vesivoimalle jäisi pois ja sähkön hin­ta kulut­ta­jille lask­isi toisin kuin Wind­fall-vero­ma­llis­sa, jos­sa kulut­ta­jahin­ta nousisi entisestään.
    Link­ki teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den kan­nan­ot­toon aiheesta:

    http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/uutishuone/tiedotteet/2009–6/teknologiateollisuuden-uusi-sahkomarkkinamalli-laskisi-sahkon-hintaa-yli-kolmanneksen

    1. Tuo teol­lisu­u­den malli neu­traloi kaiken päästökau­pan ohjaa­van vaiku­tuk­sen. Jos kymme­nen pros­ent­tia on kivi­hi­iltä ja yhdek­sänkym­men­täpros­ent­tia vesivoimaa, kaik­il­ta sähkön käyt­täjiltä perit­täisi­in saas­tut­ta­jan sol­i­daarisu­us­mak­suna 10 pros­ent­tia päästöoikeu­den hin­nas­ta ja täl­lä sol­i­daar­i­u­us­ra­hal­la mak­set­taisi­in hiilivoiman päästöoikeu­den hin­ta, jon­ka jäl­keen hiilivoiman tuot­ta­mi­nen on kan­nat­tavaa, eikä toisaal­ta kenenkään kan­na­ta liikasi sähkönku­lu­tuk­ses­saan säästää. .

  36. Marko Hami­lo:
    “Olen ymmärtänyt että ydin­voiman ongel­ma on siinä, että sitä ei kan­na­ta rak­en­taa vain läm­mi­tyskaut­ta varten, vaan sähkö pitäisi saa­da kau­pak­si kesäl­läkin. Jokin ydin­sähköl­lä ja läm­pöpumpuil­la toimi­va kaukoläm­pöratkaisuhan kuu­lostaisi muuten fik­sul­ta ratkaisulta.”

    Itse asi­as­sa Helsingis­sä on jo käytössä Katri Valan läm­pöpump­pu­laitos joka yrit­tää tasoit­taa kesä- ja talviku­lu­tusten eroa käyt­tämäl­lä sähköä kesäl­lä kauko­jäähdy­tyk­sen tuot­tamiseen. Ihan kohtu­ullisen kokoinen laitos (90 MW kaukoläm­pöä, 60 MW jäähdy­tys­tä. COP 5,5 kun tuote­taan molempia).

  37. Eikö tuo EK:n malli ole käytän­nössä ihan sama asia kuin että säädet­täisi­in wind­fall-vero ja sub­ven­toitaisi­in sen tuo­tol­la sähkön hintaa?

  38. Kuulisin mielel­läni tari­naa näistä 1960–1980 ‑vuosien harakanpesistä. 

    En voisi olla purkamis­es­ta enem­pää samaa mieltä, niin huono­ja ovat koke­muk­seni. Pahoit­te­lut ohi keskustelun men­neestä kommentista.

  39. Pekka, tai joku muu osaisi ehkä vastaa:

    Viimeaikoine (tieto)konesalien jäähdy­tyk­seen on Helsingis­sä ruvet­tu käyt­tämään kaukokylmää, toimii kuulemme hyvin ja ilmeis­es­ti säästää ihan reilusti rahaa käyt­töku­luis­sa. Kone­salilli­nen konei­ta tuot­ta vähän koos­ta riip­puen noin megawatin läm­pöä, eli tässä ei puhuta ihan pienistä määristä.

    Se mikä min­ulle ei ole selvin­nyt on että ote­taanko se läm­pö talvel­la tal­teen? Eli kun kone­sali­in menee kylmää vet­tä sisään ja tulee lämpimäm­pää ulos, niin pump­paako se Katri Valan laitos sen ero­tuk­sen talteen?

  40. Helsin­gin asukkail­la ei ole tois­taisek­si juuri mitään mate­ri­aal­ista intres­siä vähen­tää ener­gianku­lu­tus­taan. Polte­taan kaa­sua ja hiiltä kuten ennenkin, läm­pö on hal­paa. Vas­ta kotien ja kont­to­rien läm­mi­tysh­in­to­jen nousu kan­nus­taa toimeen, ja hin­nat eivät nouse muuten kuin itse polt­toaineen tai polt­tamisen hin­nan kohoamisen avus­tuk­sel­la. Kumpikin seik­ka on lop­ul­ta Suomen kon­trol­lin ulkop­uolel­la, en usko että tääl­lä oma­toimis­es­ti korotet­taisi­in hintoja.

    1. Hiilid­iok­sidi­vero­ja voisi korot­taa reip­paasti. Sil­loin ne, jot­ka läm­mit­tävät suo­raan tai välil­lis­es­ti fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la mak­saisi­vat enem­män ja eri­tyisen paljon ne, jot­ka tekevät tämän tehottomasti.

  41. Hiiliv­eron koro­tus voi olla hyvä idea, mut­ta kuka sen tekee ilman ylikansal­lista sank­tioitua sopimus­ta? Palo­heimo on oike­as­sa, pelkään pahoin.

    1. Voihan sen tehdä ainakin talo­jen läm­mi­tyk­sessä räätälöidyl­lä verol­la. Vähän joudumme riitelemään siitä, miten verote­taan toisx­aal­ta sähköläm­mi­tys­tä ja miten kaukolämpöä.

  42. Mik­si Helsin­gin ener­giatuotan­non kehi­tys on polkenut näin kauan paikallaan? Pedat­ti­inko tässä ydin­voimaa, vai mikä on ollut syynä, ettei hiilivoimas­ta ole päästy eroon?

    Itseasi­as­sa häm­mästyin kun aikanaan kuulin, että Helsin­ki todel­la käyt­tää hiilivoimaa, minä kun luulin sen olleen jonkin­lainen säätövoimala ; )

  43. Tätä Soin­in­vaaran ehdot­ta­maa hiilid­iok­sidi­veroa myös Al Gore ehdot­taa vuon­na 2008 TED:ssä pitämässään puheessa. Hänen mukaansa maail­ma on muut­tunut Bis­mar­ckin Sak­sas­ta, jos­sa työn vero­tus otet­ti­in käyt­töön, suun­nat­tomasti. Vero­tus pitäisikin ehdot­tomasti suun­na­ta ehtyvien resurssien käyttöön.

    Tämä hiilid­iok­sidi­vero kuitenkin aset­taa ne ihmiset han­kalaan ase­maan, jot­ka tuot­ta­vat hiilid­iok­sidia suo­raan läm­mit­tämäl­lä esimerkik­si omakoti­taloaan tai käyt­tämäl­lä autoa. Minä en tuo­ta suo­raan hiilid­iok­sidia kos­ka asun ker­rostalos­sa kaukoläm­pöverkos­sa sekä käytän julk­isia. Miten hiilid­iok­sidi­vero kerätään autoil­i­joil­ta sekä omakoti­taloa­su­jil­ta, jot­ta autot muut­tuvat nopeam­min sähkökäyt­töisik­si sekä omakoti­taloi­hin ihmiset investoi­vat aurinkok­eräim­iä sekä ilma- ja maaläm­pöpump­pu­ja? Helsin­gin, Espoon ja Van­taan asukkaista huo­mat­ta­va osa­han asuu omakoti­talois­sa. Vaik­ka kaukoläm­pö tehokku­udel­laan päi­hit­tää läh­es kaik­ki läm­mi­tys­muodot (säästöä luku­unot­ta­mat­ta), aiheut­taako kaukoläm­mön tukem­i­nen muiden teknolo­gioiden käyt­tööno­ton hidastumista?

  44. Osmo Soin­in­vaara: Jos voidaan osoit­taa, että jokin edullisem­pi voimalaitos on pan­tu kiin­ni ja jätet­ty hiilivoimala mallik­si pyörimään, sil­loin on syytä soit­taa poliisille.

    Mikähän tässä olisi se rikos, jos­ta poli­isi olisi kiin­nos­tunut? Sitä pait­si edullisem­pi voimalaitos sul­je­taan tietenkin “vuosi­huol­lon takia”.

    Kuin­ka suuren osan vuot­ta sähkön hin­ta on muu­ta kuin hiilivoimalan mukainen hinta?

    1. Kuin­ka suuren osan vuot­ta sähkön hin­ta on muu­ta kuin hiilivoimalan mukainen hinta?
      Aika usein. Esimerkik­si juuri nyt, kesäku­us­sa iltayöstä. Yli 700 MW lauhde­voimaa pelis­sä, tosin Suomes­ta viedään sähköä Ruot­si­in yli 1000 MW

  45. Hesari uuti­soi joku tun­ti sit­ten, että Helsin­gin kaupung­in­hal­li­tus on päät­tänyt ydinkaukoläm­pö­selvi­tyk­ses­tä. Uutisen asi­api­toisu­us on aika nol­la, mut­ta onnek­si kaupung­in­hal­li­tuk­sen sivuil­ta löy­tyy Helsin­gin Ener­gian johtokun­nan lausun­to asiasta.

    Itse olen ydin­voiman kan­nat­ta­ja ja alun­perin suh­tauduin peri­aat­teessa myön­teis­es­ti ajatuk­sen LO3-kaukolämpölaitoksesta.

    Nyt luet­tuani tuon Helsin­gin Ener­gian paperin aiheesta rupesin vakavasti miet­timään sisäl­tyykö tuo­hon For­tu­min ehdo­tuk­seen aivan liian mon­ta ongelmakohtaa.

    Jos aihe kiin­nos­taa, niin kan­nat­ta lukea
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2009/Halke_2009-06–15_Khs_24_El/1527A392-E770-48AB-8217-C6B36E6EC0C1/fortumliite3.pdf

  46. Hei!
    Entäs, jos uud­est­tan alet­taisi­in rak­en­taa pien­asun­to­ja, jois­sa ei ole 32 neliön kokoises­sa asun­nos­sa omaa saunaa, eikä pyyk­in­pe­sukonet­ta, vaan yhteinen pyykki­tu­pa jne.. Säästäisikö se mitään. Joku viher­iöistä on tän ennenkin keksinyt, mut­ta voisko asialle tehdä jotain?

  47. Vieläkään kukaan ei ole pystynyt pätevästi kom­men­toimaan puun saan­tia uudelta­maal­ta. Tämä on sivu­utet­tu osmon heitol­la puun rah­taamis­es­ta sisä­suomes­ta. Väitän, että puu­ta ei tarvitse rah­da­ta sisäisuomes­ta, vaan että Helsin­gin läm­mi­tyk­seen tarvit­ta­va puu voidaan kerätä alle 100 km:n säteeltä helsingistä.

    1. On tuo var­maankin las­ket­tu, mut­ta tietoa ei min­ul­la tässä juuri ole. Joitakin kym­meniä pros­ent­te­ja. Sadan kilo­metrin säteel­lä Helsingistä asuu läh­es miljoona ei- helsinkiläistä. Jos Loh­ja imuroi oman ympäristön­sä, Lahti oman ympäristön­sä ja Espoo kaap­paa lännestä tule­van puun Suomeno­jaan, Helsinki­in ei paljon jää. Jää toki jotain ja Helsingis­sä on päätet­ty, että tämä hyö­dyn­netään. Väärinkäsityste3n vält­tämisek­si minäkin kan­natan mahdl­lisim­man suur­ta bio­mas­sao­su­ut­ta Helsin­gin voimalois­sa, mut­ta en mahdit­ti­man suur­ta, kos­ka se olisi logis­tis­es­ti järjetöntä.

  48. Jos ilmaläm­pöpumput vähen­tää pien­talon ener­gialaskua puolel­la, niin eikö vas­taavasti ker­rostalon läm­mi­tyskus­tan­nuk­sia saa roimasti las­ket­tua kun laite­taan ilmalämpöpumppuja.Onhan ne tietenkin rumia ker­rostalon seinässä. Etelässähän noi­ta tup­paa ole­van ker­rostalo­jenkin yhtey­dessä. Lähin­nä tietenkin viilen­tämässä kesän kuumuudessa.

    “Kaupunki­in on raken­net­tu vuosi­na 1960–1980 sel­l­aisia harakan­pe­siä, että surkeim­mat niistä kan­nat­taisi oikeas­t­aan purkaa siinä vai­heessa kun se saavut­ta­vat perusko­r­jausiän.” 😉 Tästä voisin poike­ta asi­as­ta ja jatkaa hitaspo­hdin­noil­la, mut­ta se on eri tari­na eikä liity kaupun­gin energiaongelmiin.

    1. Jos ker­rosta­lo on ensin läm­mitet­ty kaukoläm­möl­lä, pri­maariener­gian kulu­tus nousee, jos siir­ry­tään ilmaläm­pöpump­pui­hin. Jos sähköläm­mite­tyn talon läm­mi­tys muute­taan ilmaläm­pöpump­pui­hin perus­tu­vak­si, sil­loin ener­gianku­lu­tus tietysti pienenee.

  49. Juha:
    “Väitän, että puu­ta ei tarvitse rah­da­ta sisäisuomes­ta, vaan että Helsin­gin läm­mi­tyk­seen tarvit­ta­va puu voidaan kerätä alle 100 km:n säteeltä helsingistä.”

    Valitet­tavasti väit­teesi ei pidä paikkaansa. Arvio tek­nis-ekol­o­gis­es­ti hyö­dyn­net­tävis­sä olev­as­ta met­sähak­keesta (hakku­utähde, kan­not, pien­puu) Eteläran­nikon ja Häme-Uusi­maan met­säkeskusten alueel­la on 4 TWh. Pelkästään Hel­si­gin Ener­gian sähkön ja kaukoläm­mön myyn­ti on yli 14 TWh.
    Vähän mit­takaavaa kuvaa­maan sopii hyvin 2 TWh bio­jalosta­mo (joi­ta on maa­han suun­nit­teil­la 4) kulut­taa kaiken hyö­dyn­net­tävän met­sähak­keen 100 km säteellä.

    Vaik­ka tuol­ta esit­tämältäsi 100 km alueelta poltet­taisi­in tuk­it ja kuitupu­utkin, ei ener­gia riit­täisi läh­eskään Helsin­gin tarpeisiin.

    Lisäti­eto­ja löy­tyy oheis­es­ta Pöyryn selvityksestä:
    http://www.energia.fi/content/root%20content/energiateollisuus/fi/julkaisut%20ja%20tutkimukset/liitteet/et_mets%C3%A4bioenergiaselvitysi_30042009.pdf?SectionUri=%2ffi%2fjulkaisut

  50. Päästövähen­nyk­siä voisi ehkä tavoitel­la myös sään­nöstelemäl­lä kaukoläm­pöen­er­gian toim­i­tus­ta kotei­hin ja toimis­toi­hin. Ei ihmi­nen kamalasti kär­si vaik­ka läm­pöti­la olisi vain 15 astet­ta. Tässä on riskinä, että viluiset lait­ta­vat sähköläm­mit­timet päälle, jol­loin ener­gianku­lu­tus ei kuitenkaan laske.

  51. Pysyn kan­nas­sani kunnes toisin todis­te­taan: Helsin­ki kan­nat­taisi läm­mit­tää kivi­hi­ilen sijas­ta koti­maisel­la hakkeella. 

    Tämä olisi sekä taloudel­lis­es­ti että ilmas­ton kannal­ta paras ratkaisu. En usko, että haket­ta tarvit­sisi tuo­da Helsinki­in 100 km:ä kauempaa.

  52. Olen tain­nut liikaa kat­sel­la suom­laisia eloku­via kuten Kau­nis Veera — bal­la­di Saimaalta.

    Seu­raa­van­laista ideaa joskus mielssäni kehit­telin: kas­vate­taan ruoko­helpiä ja ener­gia­pa­jua Saimaan rantapitäjis­sä. Stten hakete­taan ja annetaan kuiv­ua haaiois­savuo­den yli. Kul­jete­tan pien­ton­nis­tol­la Saimaan kanavaa ja Suomen­lahtea myöten Helsinkiin.

    Onko (energia)taloudelisesti mielekästä, en osaa sanoa. Aja­tus voi parin kal­jan jäl­keen tun­tua oikein kehi­tyskelpoiselta, mut­ta kun sit­ten aamul­la käy tarkkoi­hin laslelmi­in käsik­si, utulin­na taitaa hajo­ta. Joku min­ua viisaampi voinee laskea.

    100 km Helsin­gin­stä muo­dostaa puoliympyrän, jon­ka pin­ta ala on likip­itäen 15.000 km². Siitä osa on pel­toa, osa raken­net­tua tai tietä, ehkä 1/3 met­sää: 5000 km² eli 500.000ha. Sen tuot­to taitaa olla jos­sain 4 m³/ha ja vuosi (en enää ole onnelli­nen met­sän­o­mis­ta­ja, joten lukua en muista). siis 2 milj m3/v. Öljyk­si muun­net­tuna (1/8 ?) noin 125.000 m³. eli 125 l/ pääkaupunkiseu­tu­lainen. ei aivan pieni määrä, mut­ta ei tarpeeseenkaan riitä.

    Olin muuen v 2004 Sak­sas­sa tapaa­mas­sa koti­til­amem van­ho­ja har­joit­telijoi­ta. Emän­tämme avasi Norhein-West­falenin osaval­tion puoles­ta yhden päivän sem­i­naarin bioen­er­gias­ta. Seurasin alus­tuk­sia ja otin mukaani aineis­toa: perisak­salaista perus­teel­lisu­ut­ta. — Sil­l­loin tässä maas­sa näistä asioista ei vielä puht­tu mitään. Muta eihän tänne mah­dukaan kuin yksi aja­tus kerrallaan.

    nim­im. Enti­nen klapikauppias

  53. Haket­ta ei kan­na­ta kul­jet­taa yli 80km päähän keräy­s­paikas­ta. Hak­keen mukana kul­jete­taan huo­mat­tavasti vet­tä ja ilmaa. Jos hake on kuiv­aa, kuor­maa ei saa­da pain­on puoles­ta täy­teen. Asi­aa voi pohtia miet­timäl­lä kuin­ka pitkälle haket­ta kul­jet­ta­va rek­ka kulk­isi kyy­dis­sä ole­val­la pääasi­as­sa märäl­lä hakkeella. 

    Hake syn­tyy nykyisen hakkuiden sivu­tuot­teena eikä samaa aluet­ta voi haka­ta koko ajan, joten jo nyt haket­ta tuo­daan yhä han­kalam­mista paikoista pidem­pi­en etäisyyk­sien takaa. Hak­keen keräämi­nen köy­hdyt­tää myös merkit­tävästi met­sä­maa­ta. Kaiken lisäk­si nyky­isin syn­tyvä hake hyö­dyn­netään jo tehokkaasti Osmon mallin mukaises­ti mah­dol­lisim­man lähel­lä syn­ty­paikkaa, joten Helsinki­in hak­keen tuomi­nen on jär­jetön­tä eikä kau­ni­it ajatuk­set sitä muuk­si muuta. 

    Jos Helsin­ki halu­taan läm­mit­tää puul­la, käytän­nössä se pitäisi tehdä Oras Tynkky­sen ehdo­tuk­sen mukaises­ti polt­ta­mal­la tukkipu­u­ta sel­l­aise­naan. Kiitos Osmolle sinän­sä eri­no­mais­es­ta postauksesta.

  54. Mie­lenki­in­toinen aihe ja eri­no­mainen kat­saus aiheeseen Osmol­ta. Kiitos! Täl­laista lukee mielel­lään, oppii uut­ta. Itse en voi väit­tää ole­vani mikään kum­moinen asiantun­ti­ja ener­gia-asiois­sa, mut­ta paria asi­aa olen mietiskellyt:

    Ensin­näkin, näin maalaisjär­jel­lä ajatellen tun­tuu hölmöläis­ten hom­mal­ta että suurel­la vaival­la kerätään erik­seen pahvia ja pape­ria jota sit­ten kuskataan ties minne kauas siis­tat­tavak­si ja valmis­te­taan uusiopa­pe­ria ja ‑pahvia, kun samaan aikaan neit­seel­listä puukuitua menee polt­toon. Eikö olisi järkeväm­pää kerätä pelkkää ener­gia­jaet­ta ja poltaa se ener­giak­si, ja valmis­taa paper­it ja pahvit neit­seel­lis­es­tä raa­ka-aineesta? Tietenkään hakku­utäh­teet sun muut paper­in­valmis­tuk­seen kel­paa­mat­tomat aine­sosat eivät tähän yhtälöön sovi, mut­ta olenko väärässä kun olen elänyt siinä käsi­tyk­sessä että ainakin osa ener­giakäyt­töön menevästä puus­ta kel­paisi paperinkin raaka-aineeksi?

    Toinen jut­tu on sit­ten tuo sähkön hin­noit­telun prob­lemati­ik­ka. Eikö sen nyt pitäisi olla varsin yksinker­tainen asia? Peri­aat­teessa siis vapaa markki­napo­h­jainen hin­noit­telu ja val­tion roo­lik­si jää vain huole­htia siitä, että ulkois­vaiku­tuk­set tule­vat ulos­mi­tat­tua pois. Meil­lähän on jo ole­mas­saol­e­va EU:n päästökaup­pamekanis­mi, jon­ka myötä kasvi­huonekaa­su­jen päästöt pitäisi saa­da leiv­ot­tua suh­teel­lisen yksinker­tais­es­ti hin­toi­hin. Lisäk­si voisi edel­lyt­tää, että tuon­tisähkölle sel­l­ai­sista maista jot­ka eivät ole päästökau­pas­sa mukana pitäisi ostaa päästöoikeudet sähkön­tuo­jan toimes­ta (vai onko tämä WTO:n kieltämä kau­pan este?), ettei käy niin että päästöt vain ulkois­te­taan Venäjälle. Hie­man kinkkisem­pi tapaus on muiden tuotan­to­muo­to­jen ulkois­vaiku­tusten hin­noit­telu, ydin­voiman osalta kun lop­pusi­joi­tuskin on ratkaise­mat­ta on vaikea arvioi­da kokon­aiskus­tan­nuk­sia ja var­maankin jo raken­netun vesivoiman tapauk­ses­sa menee vielä han­kalam­mak­si hin­noitel­la jo tapah­tunut­ta vahinkoa kaloille ja patoal­taiden alle jääneille maille, mut­ta var­masti joku sinne päin ‑tyyp­pinen hin­ta näillekin voitaisi­in kehittää.

    Täl­laisen ratkaisun kuvit­telisi nos­ta­van sähkön hin­nan sel­l­aiselle tasolle, ettei mitään uusi­u­tu­van ener­gian syöt­tö­tar­if­fe­ja tai taku­uhin­to­ja edes tarvit­taisi? Val­tio voisi sit­ten jakaa päästökau­pas­ta (tai hiiliv­eros­ta) kerä­tyt rahat esimerkik­si tuloveron alen­nuk­si­in tai kun­tien val­tiono­suuk­si­in ettei kokon­aisveror­a­situs tämän takia nousisi. Mut­ta tun­tuu että kukaan ei halua hoitaa asi­aa yksinker­tais­es­ti vaan jokaisel­la intres­si­ta­hol­la on oma seka­va rauta­lankaviritelmän­sä tarjolla.

  55. Pitäisi var­maan ruve­ta otta­maan ylös näitä ilmas­toalarmis­min hul­luimpia johdan­naiskukka­sia; läm­mitetään Helsin­ki polt­ta­mal­la tukkipui­ta, sääde­tään huoneil­man­läm­pöti­lak­si 15C, tuprute­taan nokea yläil­make­hään, raken­netaan val­tavia peile­jä avaru­u­teen, imuroidaan hiilid­iok­sidia ilmake­hästä…; niistä voisi sit­ten ilmas­toku­plan paisum­is­taan paisut­tuaan puh­jet­tua julka­ista jäl­keen­päin hauskan kokoel­man, joille voi nau­reskel­la kuin tänäpäivänä huvit­tuneesti ja epäuskoisi­na nau­re­taan Agit-Propin sanoituk­sille ja reaal­isosial­istien vap­pupuheille, jot­ka sil­loin aikanaan oli­vat totis­in­ta tot­ta hen­keen ja vereen.

  56. az, Isomäen kir­jaan “34 tapaa estää maa­pal­lon yliku­umen­e­m­i­nen” on jo valmi­ik­si koot­tu suun­nilleen kaik­ki maini­tut kukkaset 😉

  57. Arto Tuki­ainen: “Päästövähen­nyk­siä voisi ehkä tavoitel­la myös sään­nöstelemäl­lä kaukoläm­pöen­er­gian toim­i­tus­ta kotei­hin ja toimistoihin.”

    öööö… tai sit­ten ei. Toisaal­ta, kasvi­huonepäästöt kyl­lä pienenisi var­maan aika merkit­tävästi, jos poli­itikko­jen annet­tas noin ylipään­sä tehdä täl­laisia rajoituk­sia ihmis­ten elämään, kun koh­ta elet­täis luon­taistaloudessa tj.

    Eli eiköhän se oo parem­pi antaa ihmis­ten naut­tia niistä asioista joista ihmiset naut­tii eikä men­nä ker­tomaan niille, e“ttä hei ei se ihan oikeesti hait­taa, jos on +15 astet­ta läm­mintä, että kyl­lä sä totut…”

  58. B. Wiss­er:

    Puun voi haket­taa vas­ta kul­je­tuk­sen jäl­keen. Eli haket­ta ei tarvitse kuljettaa.

  59. Art­turi, en minä sitä sään­nöste­lyideaa ihan tosis­sani heit­tänyt. Taitaa olla poli­it­tis­es­ti epäre­al­isti­nen. Joku tuol­lainen kiin­tiöa­ja­tus voisi kyl­lä kan­nus­taa tiivistämään harakan­pe­siä. Siihen oheen vielä edullista lainaa taloy­htiöille yms.

  60. Tuskin­pa läm­mön tai sähkön sään­nöste­ly on ihan nykypäivää, mut­ta ehkä hin­noit­telu voisi olla pro­gres­si­ivis­es­ti kalli­im­paa niin että tiet­ty määrä ener­giaa ker­rosneliötä kohden mak­saisi perushin­nan ja ylimenevästä osu­ud­es­ta jou­tu­isi mak­samaan enemmän?

  61. Juha: Jos ne risut, kan­not ja män­nynkävyt hakete­taan vas­ta kul­je­tuk­sen jäl­keen niin sit­ten ne vas­ta tilaa vievätkin. Mut­ta tietysti jos niitä tukkipui­ta ruve­taan polt­ta­maan niin sit­ten voi vähän tiivi­im­mässä kulkea.

  62. Pyrolyysiöljys­tä saisi tiivistä polt­toainet­ta tis­laa­mal­la veden ja hapot pois. Toinen vai­h­toe­hto on uut­taa vesil­iukoiset aine­sosat, jos halu­taan saa­da myös soker­it muuhun käyttöön

  63. Mites mer­ilevä sovel­tuu ener­giantuotan­toon? Sitä ainakin voisi hinaa­jal­la uit­taa rantaan saak­ka niin kuin tuk­i­laut­to­ja. Vai liekö lev­äl­lä jokin tärkeä biologi­nen funk­tio esim. meren hapettamisessa..

  64. Mitkä ihmeen risut ja män­nynkävyt? Puun­han voi tuo­da ns. sell­upu­un muo­dos­sa helsinki­in ja haket­taa voimalaitok­sen pihal­la. Ihan kuten tehdään sellutehtaissakin.

  65. Pitäisikö harakan­pe­siä tilk­itä osit­tain julk­isil­la varoil­la? Vai pitääkö kus­tan­nuk­set sälyt­tää kokon­aan omistajille/asukkaille? Toisaal­ta osta­jan markki­naris­ki, toisaal­ta ennakoimat­tomat olosuhteet.

  66. Tietysti jos kuvit­telee että sel­lu- ja paperi­te­ol­lisu­us aje­taan tässä maas­sa alas, ja vielä uskoo että ilmas­to läm­pe­nee kym­menkun­ta astet­ta jol­loin läm­mi­tys­tarve vähe­nee ja met­sien kasvu senkun nopeu­tuu, niin eihän tässä enää ole muu­ta järkevää vai­h­toe­htoa kuin rak­en­taa voimalat puu­raa­ka-aineen varaan. Lait­takaa vaan hat­tu kiertämään kesku­udessanne niin äkkiä rahat saat­te kasaan.

  67. No siis: ain­oa ole­mas­sa ole­va real­isti­nen vai­h­toe­hto fos­si­il­isille polt­toaineille Helsin­gin läm­mi­tyk­seen on puun poltto.

    Mak­saa var­maan enem­män kuin kivi­hi­ili, mut­ta jos fos­si­il­i­sista halu­taan pois, niin eihän mui­ta vai­h­toe­hto­ja ole.

    Niin tai jos ei puu, niin turve sitten.

  68. Juha: “No siis: ain­oa ole­mas­sa ole­va real­isti­nen vai­h­toe­hto fos­si­il­isille polt­toaineille Helsin­gin läm­mi­tyk­seen on puun poltto.”

    Ei ihan niinkään. Tämä on peli, jos­sa sul­je­taan pois vai­h­toe­hto toisen­sa jäl­keen kunnes jää enää se Mus­ta Pekka: fis­siomi­ilu. Ja sekin saat­taa tul­la kalli­im­mak­si kuin kuvitelti­in. Kaiken kaikki­aan epämiel­lyt­tävä peli, jos­sa ei näytä ole­van hyviä vaihtoehtoja.

  69. Tässä muuten huo­mataan miten Soin­in­vaara ja muut helsinkiläiset halu­a­vat lop­ul­ta pitää kiin­ni kivi­hi­ilivoimalois­taan. Tot­takai Helsin­gin läm­mit­tämi­nen puun poltol­la mak­saa enem­män kuin hiilel­lä. Mut­ta jos lähtöko­h­ta on se, että ilmas­ton vuok­si hiilen poltos­ta luovu­taan, sil­loin puu on edelleen ain­oa kokon­ais­val­tainen, ole­mas­sa ole­vaan tekni­ikkaan perus­tu­va ratkaisu.

  70. Lop­pukäyt­täjä hinnal­taan kivi­hi­ili on tois­taisek­si halvem­pi kuin puu, mut­ta puuhun käytet­tys­tä rahas­ta huo­mat­tavasti suurem­pi osa jää Suomeen kuin kivi­hi­ileen käytetty.

Vastaa käyttäjälle B.Wisser Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.