Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.6.2009

9.6.2009 · Aihe: _ 

Edellisessä kokouksessa pöydälle jääneet asiat, joita olen selostanut edellisen esityslistan kohdalla::

Mellunmäen keskuksen suunnitteluperiaatteet

Katajaharjun ja Lauttasaarenmäen suunnitteluperiaatteet Nyt päätetään moottoritien kattamisesta ehdotetulla välillä. Harkittavana on tien tunnelointi myös Lauttasaaren ja Koivukylän välillä, mutta siitä voidaan päättää erikseen. Minusta tulisi tutkia myös Länsiväylän muuttamista kaduksi Lauttasaaressa. Kadulla voi olla bussipysäkkejä ja suojateitä ja tavallisia risteyksiä ja sen lähelle voi rakentaa, koska pienemmistä nopeuksista tulee pienempää melua. Matka-aika pitenisi alle puoli minuuttia. Suurin este tässä on se, että Länsiväylä on valtion tie. Jos se muutettaisiin kaduksi, kunnossapitovastuu siirtyisi Helsingille.

Tunnelista tulee 350 metriä pitkä. Siihen on tarjolla myös tunnelissa kulkeva pyörätie, jota on vähän arveltu. Minä luulen, että moni valitsee tunnelin välttyäkseen mäeltä.

Hanke maksaa 43 miljoonaa ja se tuo uutta rakennusoikeutta lähes 50 000 kerrosneliötä. Tonni neliöltä pitäisi siis rahastaa rakennusoikeudesta, ellei sitten hyödyiksi lasketa alueen eheytymistä ja melun panemista piiloon.

Ilpo Aarniala on laatinut vaihtoehtoisen suunnitelman, jota moni lauttasaarelainen puoltaa. Tämä suunnitelma on vielä vähän kesken.

Taivallahden kasarmin länsiosaa ja viereisiä asuinkortteleita koskeva kaava

Itäisen saariston asemakaavan suunnitteluperiaatteet. Minusta upea saaristo tulisi saada aktiivisemmin kaikkien kaupunkilaisten käyttöön Pihlajasaaren tapaan.

Uusia asioita:

Ruskeasuolle Tenholantie 6:een tulee seurakuntayhtymälle osittain jopa kuusikerroksinen talo, johon tulee seurakuntatoimintojen lisäksi tukiasuntola. Jotkut naapurit vähän paljoksuvat korkeutta ja rakennusoikeutta. Tulee myös pieni päivittäistavarakauppa. Samassa kaavamuutoksessa annetaan lisärakentamisoikeutta 18 opiskelija-asunnon verran osoitteeseen Paraistentie 18-20. Tiivistämistä siis 3915 kerrosneliön edestä.

Metsälä, Niittyläntie 10. Asemakaavan muutosesityksestä annetut muistutukset. Rakennusoikeus nousee 0,4:stä jas 1:0:aan eli 1933 kerrosneliöllä. Kiinteistölautakunnan mukaan omistajan hyöty ei ole niin suuri, että sitä pitäisi leikata kaupungille. Nuo euromääräiset rajat ovat periaatekysymyksenä vähän ongelmallisia. Viereisen pientaloalueen asukkaat eivät ole iloinneet nelikerroksisesta toimistotalosta.  Minä en ole tavattoman ilahtunut työpaikkarakentamisesta tuossa paikassa, joka tulee perustumaan pitkälti autoiluun, mutta edellinen lautakunta on tämän linjannut. Teoriassa pääsee myös bussilla, jos asuu oikeassa suunnassa.

Mellunmäen Rukatunturintien 5 alueen asemakaavasta annetut lausunnot. Alunperin ilmeisesti koululle varattu tontti muutetaan yleiskaavan mukaisesti pientaloasumiselle. Uutta asuntoa pukkaa seitsemäntuhannen kerrosneliön edestä, eli asukkaita tulee noin 150. Ei yhtään muistutusta, vain virastojen nippelilautontoja.

Yliopistokadusta kävelykatu Porthanian edessä. Lopultakin. Mikonkadusta Porthanialle yliopistokatu muutetaan jalankulkuystävälliseksi kaduksi, jossa tontille ajo on sallittu. Sinne pukkaa myös busseja viemässä turisteja Hotelli Helsinkiin.

Jokeriradan alustava yleissuunnitelma Jokerin muuttaminen ratikaksi maksaa raideinvestointeina 210 miljoonaa. Varikko maksaa 88 miljoonaa euroa ja 32 ratikkaa maksaa 86 miljoonaa. Nämä jälkimmäiset kustannukset eivät ole puhdasta menoa, koska jotain ne bussitkin maksavat ja bussivarikot. Enne3n kuin vertaillaan bussien ja ratikoiden hintaa, muistutettakoon, että vihreät nivelratikat ovat 35 vuotta vanhoja ja ne nivelittömät 50 vuotiaita. Bussi ei yhtä pitkään kestä.

Matkustajia ennustetaan olevan  vuodessa noin kymmenen miljoonaa (48 000 arkipäivisin kohden)

Kun hanketta verrataan nivelbussien käyttöön, ratikka on epätaloudellisempi ellei oteta huomioon, että

  • a) mukavampi yhteys lisää reitin suosiota bussiin verrattuna;
  • b) oteta huomioon sitä, että ratikkareitin varrelle voidaan talot rakentaa lähemmäs kuin bussikatujen varrelle;
  • c) ratikka vie vähemmän tilaa, koska ne voidaan panna ohittamaan lähempää;
  • d) matkustaminen on mukavampaa.

Hankittavat pikaratikat eivät raideleveydestä riippumatta voi liikennöidä tavanomaisessa ratikkaverkossa, koska niitä ei suunnitella niin jyrkkiin mutkiin. Ratti on molemmissa päissä, joten kääntösilmukkaa ei tarvita. Jos valitaan metrin raideleveys, vanhat ratikat voivat ajaa Jokeriväylää pienen matkan.

Bussikaistat pannaan olemaan käytössä aina. Niissä on tavaraliikenne sallittua ruuhka-aikojen ulkopuolella. Yöllä bussit eivät omaa kaistaansa tarvitse, mutta eivät henkilöautotkaan lisätilaa tarvitse.

Aloite ilmailumuseon siirtämisestä Malmin lakkautettavalle lentoasemalle. Kaikkea sitä yritetäänkin.

Rakennuskieltoja kaavan laatimista varten esitetään Kulosaaressa, Lauttasaaressa, Pasilan konepajan alueella, Käpylässä ja Pakilassa.

Lausunto ratikkalinjasta Itä-Pasila-Arabia. Aloite liittyy kiistaan Kumpulan joukkoliikenneyhteyksistä.

Lausunto toivomusponnesta  ratakuilun pyörätien jatkeesta. Poikkeuksellisesti toisen kerran pöydällä. Esitys ei tyydytä, koska yhteys voi olla erittäin vilkas, jolloin pyöräilijöiden ohjaaminen torin poikki jalankulkijoiden seasta on väärin jalankulkijoita kohtaa. Pyöräilijät kyllä valtaavat tilan itselleen.

Lausunto valtuustoaloitteesta pyörätieksi Hämeentielle. Ei mahdu eikä voi panna jalkakäytävillekään, koska siellä on vilkkaita bussipysäkkejä. Tietysti pyörätie, jossa on nopeusrajoitus 10 km/h, kävisi jalkakäytävällekin.

Kehä I:n ja Turunlinnantien liikennejärjestelyt Tämä ei ole se odotettu eritasoliittymä vaan hätäjärjestelyt sitä odoteltaessa. Lisää kaistoja.

Lausunto valtuustoaloitteesta Munkkivuoren ratikaksi Esittelijän mielestä tämän ratikan vuoro on vasta, kun päätetyt laajennukset on tehty. Miksi Munkkivuoresta ei ole kunnon yhteyttä Huopalahden asemalle?

Kommentit

27 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.6.2009”

  1. Antti kirjoitti 9.6.2009 kello 20:18

    Niittyläntie 10. Käpylän asemalle 500 m. Ei sitä kukaan voi kävellä, autolla pakko kulkea. Joopa joo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2009 kello 20:35

    Voi olla, että olet oikeassa. Joku voi kävelläkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jukka H. kirjoitti 9.6.2009 kello 21:33

    Hämeentie on ongelma. Pyöräilyolosuhteita parantava ratkaisu tarvitaan mutta sellaista ei ole helposti keksittävissä. Olisiko ideoita?

    Jalkakäytävälle pyöriä ei tule laittaa Hämeentiellä (eikä enää missään muuallakaan, kiitos). Jalkakäytävästä ei liioin voi lohkaista palasta, sillä ne ovat jo nyt aivan riittävän kapeita.

    Talot eivät siirry eivätkä kaistat liiemmin kavennu, joten nähdäkseni ainoat vaihtoehdot ovat joko maalata pyöräkaista ajoradan päälle tai rakentaa sellainen autokaistan tilalle.

    Edellinen ei *periaatteessa* muuttaisi nykytilannetta: katuun vain merkittäisiin, että tässä on ihan laillinen paikka pyöräillä. Se olisi kuitenkin viesti sekä autoille, busseille että pyöräilijöille, että tässä on ihan laillinen paikka jossa saa ajaa. Se voisi *käytännössä* muuttaa tilannetta paljonkin.

    Jälkimmäinen (kaistan poisto) edellyttäisi yksityisautoilun rajoittamista jollain keinolla.
    Minun puolestani Hakaniemen ja Kurvin välin voisi toki panna läpiajokieltoon, mutta se edellyttäisi kai laajalti muitakin ratkaisuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Marko Hamilo kirjoitti 9.6.2009 kello 21:35

    On tunnettua fysiikkaa, että 60km/h melu on vähän vähäisempää kuin 80km/h, mutta jos nyt ajatuksena on, että katuna Länsiväylä vastaisi melultaan jotain Lauttasaarentietä niin entäs tuo autojen määrä?

    Nyt 21.30 yhdessä minuutissa 36 ajoneuvoa. Päivällä 120 minuutissa on ihan tavallista. Saadaanko semmoinen menemään siitä suunnitellusta bulevardista läpi? Ja millä melutasolla?

    Olisi hauska nähdä se kilpaileva esitys verkossa, heti kun se on valmis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Markku af Heurlin kirjoitti 9.6.2009 kello 22:17

    “Lausunto valtuustoaloitteesta Munkkivuoren ratikaksi Esittelijän mielestä tämän ratikan vuoro on vasta, kun päätetyt laajennukset on tehty. Miksi Munkkivuoresta ei ole kunnon yhteyttä Huopalahden asemalle?”

    Bussiyhteys Ulvilantie 10 – Kamppi: 27 – 32 min.

    Ratikka 4, Hollantilaientie – Lasipalatsi: 25 min.

    Ulivlantie 10 – Huopalahden asema: B 52 , 14 min.

    Ovatko nämä huonoja yhteyksiä?

    Ottamatta kantaa totean, että Tapiolassa Raide-Jokeria on vastustettu ja perustelluista syistä. (Prof. Martti Tiuri, johon tutustuin dos. Pertti Lindforsin hautajaisissa on esittänyt raidejokeria vastustavan mielipiteensä hyvin.) Leppävaaran – Itäkeksusken välillä se oliis hvyin liikennöity, mutta jatko ..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Matti kirjoitti 9.6.2009 kello 22:23

    Bussikaistamuutos on tervetullut loogisuudessaan. Olen jo pitkään pohtinut, miksi henkilöautoille pitää sallia bussikaistan käyttö öisin esim. mannerheimintiellä. Perusteena nimenomaan, että eiväthän ne henkilöautotkaan silloin mitään lisätilaa tarvitse! Ja jos niiden puuttuminen bussikaistalta nopeuttaa bussiliikennettä edes vähän, on se kaikki kotiin päin.

    Lisäksi ympärivuorokautiset bussikaistat voi olla helpompi hahmottaa ja näin niiden väärinkäyttö voi teoriassa vähentyä. Tämän suhteen olen tosin skeptinen (esim. Pitäjänmäentien bussikaistalla, joka on aina vainbussikaista ilman mitään poikkeuksia, ajaa todella paljon henkilöautoja). Kameravalvontaa siis tarvitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Markku af Heurlin kirjoitti 9.6.2009 kello 22:32

    “Hanke maksaa 43 miljoonaa ja se tuo uutta rakennusoikeutta lähes 50 000 kerrosneliötä. Tonni neliöltä pitäisi siis rahastaa rakennusoikeudesta, ellei sitten hyödyiksi lasketa alueen eheytymistä ja melun panemista piiloon.

    Ilppo Aarniala on laatinut vaihtoehtoisen suunnitelman, jota moni lauttasaarelainen puoltaa. Tämä suunnitelma on vielä vähän kesken.”

    Ei ole paha hinta liikenenmelun vähenemisestä ja alueen eheytymisestä, vaikka saatu neliömäärä olisi pienempikin. Katajaharjuntiellä talojen korkeus on 5 kerrosta + alin kellarikerros. Tämä tuntuu järkevältä.

    43 Me / 20.000 asukasta = 2150 e/ nuppi. Ei mikään suuri hinta oleellisesta asumisviihtyvyyden parantumisesta.

    Olin tänään Lauttaasaaressa asuntoyhtiön isännöitisijän kotona yhtiön hallitukaen kokoukssaa päättämässä putkirempasta. keskustelimme hyvinn pitkään kahden halvimamn tarjouksen paremmuudesta. Pj oli hyvin vakaasti ja perustellutsi sitä meiltä, että 5.000 e (hänen osuutensa hinnanerosta) kannataa maksaa varmuudesta että työ tulee hyvin tehtyä. (yhtiö, joka oli ehnty isännitsijälel hommai aiakisemminkin, toinen oli mutuen tunnettu ja hyvät referessit) En voi keroa päätöstä, mutta mietimem hyvin pitkään ja varmistimme tietoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Ville kirjoitti 9.6.2009 kello 23:08

    Tämä ei ole listan asia, mutta Katajanokan kärjessä on kaavoittamaton alue, johon rakennusvirasto ja eräs isännöitsijätoimisto ovat aikeissa rakentaa 4 metrin aidan rajaaman työkoneiden varastointialueen sekä sosiaalitiloja (ja luonnollisesti saunaosaston omaan käyttöön). Kampissa rakennusviraston kalustovarasto rakennettiin maan alle, mutta ilmeisesti Skattalla ranta-alue on niin arvotonta, että sitä joutaa hyödyntää varastona ennemmin kuin kaupunkilaisten yhteisenä tilana. Tällaiset asiat ilmeisesti menevät esityslistojen ohi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2009 kello 23:10

    Kyllä ne tulevat esityslistalle, ellei hanketta topata virkamiestasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Risto kirjoitti 10.6.2009 kello 6:13

    “Kadulla voi olla bussipysäkkejä ja suojateitä ja tavallisia risteyksiä ja sen lähelle voi rakentaa, koska pienemmistä nopeuksista tulee pienempää melua. Matka-aika pitenisi alle puoli minuuttia”

    Risteysten ja suojateiden mainitseminen tuntuu hassulta, kun matka-aikaarvion täytyy perustua puhtaasti nopeusrajoituksen laskuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. J. Värälä kirjoitti 10.6.2009 kello 10:10

    “Jos valitaan metrin raideleveys, vanhat ratikat voivat ajaa Jokeriväylää pienen matkan.”

    Voihan rataan laittaa noilla pienillä matkoilla kolmannen kiskon, jolloin ajaminen onnistuu kummankin raideleveyden kalustolla. Olettaen, että yhteensopivuutta ei torpata millään muulla teknisellä ratkaisulla. Toivottavasti yhteensopivuusasia huomioidaan, jottei tulla sulkeneeksi pois mitään mahdollisia ratikkaverkon laajennuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 10.6.2009 kello 12:56

    Raidejokerista:
    “Hankittavat pikaratikat eivät raideleveydestä riippumatta voi liikennöidä tavanomaisessa ratikkaverkossa, koska niitä ei suunnitella niin jyrkkiin mutkiin.”

    Siinä hankesuunnitelmassa lukee, että yksi vaihtoehto on käyttää uutta Vallilan varikkoa, eli tuo ei voi pitää paikkaansa. Toki osa rataverkosta on poissuljettu. JLF:n syväkurkut tiesivät kertoa, että vaikka WSP oli sen niin laskenut kun tehtävänanto oli, niin he eivät pidä erillistä varikkoa pelkästään Jokerille järkevänä vaihtoehtona.

    Ylipäänsä se suunnitelma on kerrankin sitä tasoa, että siihen ei ole juuri mitään huomautettavaaa. Kannattavuuslaskelmat nyt on huttua, mutta se johtuu etupäässä siitä että LVM:n malli on susi. Esim. tällaisiakin detaljeja on mietitty: “Pyöräkatokseksi ehdotetaan alustavasti pysäkkikatoksesta modifioitua mallia, johon on sijoitettu murtovarmat, rungosta lukittavat pyörätelineet. Mikäli tilanpuutteen takia pysäkkialueelle ei mahdu pyöräkatosta, sijoitetaan pysäkille ainakin pyörätelineet.”

    Lisää näitä saksalaisia konsultteja!

    “Ratti on molemmissa päissä, joten kääntösilmukkaa ei tarvita.”

    Vihdoinkin, vaikka se pari paikkaa viekin. Olennaista tässä on see että on helpompaa tehdä ratikkaa pysäkki kerrallaan. Ihan niin kuin autoväylätkin tehdään risteys kerrallaan.

    “Jos valitaan metrin raideleveys, vanhat ratikat voivat ajaa Jokeriväylää pienen matkan.”

    Ja aloittaa voisi vaikka jatkamalla esim. Mäkelänkadun kiskot Oulunkylään ja tekemällä Raidejokerin ensimmäisessä vaiheessa välille Oulunkylä – Itäkeskus, joka on Jokerin kuormitetuin osuus…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 10.6.2009 kello 14:13

    Markku af Heurlin, mitäs se Tiuri nyt on taas keksinyt, että liikenneväylän kysyntä ei olekaan tasainen joka kohdalta ja joka suuntaan? En tiedä, mutta arvaan että ratkaisu tähän on sähköauto, kasvattaisin mielellään kokoelmaa: http://tolkku.blogspot.com/2008/11/kiihtyv-emeritus-ja-lopullinen-ratkaisu.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 10.6.2009 kello 15:29

    Jukka H: “Hämeentie on ongelma. Pyöräilyolosuhteita parantava ratkaisu…”

    Busskaista pois ja tila jaetaan pyöräilijöille osittain ja osittain sitten tarpeen mukaan muulle liikenteelle tai paikoitukseen. Alueella on mahdollista liikkua myös raiteilla, joten saastuttavaa bussiliikennettä ei todellisuudessa tarvita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.6.2009 kello 15:30

    Hei haloo! Hämeentiellä kulkee valtavasti busseja. Pääkaupunkiseutua ei ole, valitettavsti, rakennettu raideliiketeen ympärille, eikä sitä asutusta voida kerralla hylätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Neljäs Linja kirjoitti 10.6.2009 kello 15:32

    Raide-Jokerista: Muidenkin ratikkalinjojen vaiheittainen siirtyminen korkeamman laatutason raitiotiestandardiin olisi paikallaan. Kantakaupungin ratikoiden pitäisi voida kulkea myös Jokeri-radalla, vaikka Jokeri-ratikat eivät voisikaan kulkea koko kantakaupungin verkon alueella. Jotkin valitut kantakaupungin reitit voidaan piankin korjata sellaisiksi, että niillä voidaan ajaa myös Jokeri-vaunuja.

    Kaksisuuntavaunut ja puolenvaihtopaikat olisivat tarpeellinen lisäys myös kantakaupungin osuuksille, jotta ratoja voidaan laajentaa helpommin (ei kääntösilmukoita) ja poikkeustilanteissa voidaan joustavammin valita vaihtoehtoisia reittejä.

    Hämeentien pyöräteistä: esityslistalla mainitaan, että pyöräteiden tekemistä estää mm. Hämeentien liikkeiden asiakkaiden virheellinen pysäköinti jalkakäytävälle. Tämä on suorastaan iljettävä perustelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Elina kirjoitti 10.6.2009 kello 17:32

    af Heurlinille,

    Munkkivuoresta kävelee Huopalahden asemalle 14 minuutissa.

    En pidä kovin kelvollisena bussiyhteytenä, jos matka kestää saman verran kuin reipas kävely. Bussilla matka pitäisi taittua parissa minuutissa. Matka on noin 1,3 kilometriä.

    Paras ratkaisu Munkkivuoren joukkoliikenneongelmiin olisikin toimiva yhteys Huopalahden asemalle, josta junat kulkevat Pasilaan ja Helsingin rautatieasemalle muutaman minuutin välein. Pasilaan kestää Huopalahden asemalta neljä minuuttia, keskustaan yhdeksän.

    Nykyään on ehkä vielä nopeampiakin vuoroja. Tietoni perustuvat 15 vuoden taa, kun asuin Huopalahden aseman vieressä. Eli minulle sopisi tämä järjestely paremminkin kuin ratikka, vaikka olisi sekin huima parannus tähän kurimukseen.

    Ruuhka-aikana täältä ei todellakaan mennä alle puolen tunnin keskustaan ns. kaupunkilinjoilla (tarkoittaa pysäkkejä 10 metrin välein, linjat 18 ja 14), 45 minuuttia on lähempänä totuutta.

    Pahimmassa tilanteessa ovat Talinrannan asukkaat, jotka viettävät bussissa päätepysäkillä hyvinkin viitisen minuuttia keskellä reittiä ennenkuin pääsevät kotiin.

    Tiedän henkilökohtaisesti perheitä, jotka ovat muuttaneet pois Munkkivuoresta katastrofaalisen huonojen yhteyksien takia. Olen itsekin harkinnut ja olisin muuttanutkin jos olisin bussien varassa päivittäin.

    Onneksi en ole!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Taneli Salovaara kirjoitti 10.6.2009 kello 17:45

    Hämeentien pyöräteistä: esityslistalla mainitaan, että pyöräteiden tekemistä estää mm. Hämeentien liikkeiden asiakkaiden virheellinen pysäköinti jalkakäytävälle. Tämä on suorastaan iljettävä perustelu.

    Totta ja samaan aikaan realpolitik. Eikä kaikki pysäköinti ole edes virheellistä – myös kaikki lastaus- ja huoltoliikenne parkkeeraa usein suoraan jalkakäytävälle, osin siksi, että ajoväylän vähät parkkipaikat ovat miltei aina täynnä.

    Ilman (väärin)pyäköintiäkin jalankulku on paikoin sangen vilkasta, ja on todella vaikea keksiä turvallisia väyliä sekä jalankulkijoille, että pyöräilijöille.

    Hakaniemestä pääsee muuten Näkinpuiston kautta sekä IV- että V-linjalle kevyenliikenteen väyliä pitkin. Tosin on se Haapaniemi-Kurvikin melkoinen pullonkaula useammallekin kulkumuodolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Marko Hamilo kirjoitti 10.6.2009 kello 19:11

    Tuli vielä mieleen tuosta moottoritien muuttamisesta kaduksi: sehän voi olla järkevää, jos kadussa kiinni olisi toimistorakennuksia meluvallina. Vaan mahtaako sellaisille olla kysyntää esimerkiksi Larussa sellaisena nauhamaisena ratkaisuna?

    Siinä on semmoinen kaksi kilometriä rakennettavaa. Mahtuisi siihen jokunen asukas ja työpaikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. tpyyluoma kirjoitti 10.6.2009 kello 19:27

    Elina, mitä jos se ratikka menisi Munkkiniemestä Munkkivuoren kautta Huopalahden asemalle?

    Eli kiskot näin: Kiskot kympin päättäriltä Huopalahden asemalle. Munkkiemestä Munkkivuoren kautta samoille kiskoille.

    Liikennöinti: 4A Katajanokalta kiertää Töölöntulli – Huopalahti – Munkkiemi – Töölöntulli reitin, 4B päinvastoin. Päättäri vain Katajanokalla. 10A Punavuoresta ajaa Huopalahden asemalle Pikku-Huopalahden kautta, 10B Munkkiniemen kautta. Jatkokehityksenä voi pohtia jatkaako ne Jokerille vai kääntyykö ympäri.

    Miksikö näin? No ensinnäkin siksi että tuo auttaisi siihen perinteiseen säteittäisen linjojen ongelmaan, ne kulkevat toiseen suuntaan tyhjänä. Tuossa 10A/B ratikassa kulkisi vaihtomatkustajia Espoon suuntaan, Rantaradalle, Pasilaan, Jokerille, lentokentälle, jokunen keskustaan suuntaan junaan vaihtava, jne. Ei maksa mitään, koska se ratikka pitää joka tapauksessa ajaa takaisin lähtöpisteeseen.

    Toiseksi tuo 4A/B tavallaan puolittaisi vuorovälin pohjoisosissaan, Munkkivuoressa olisi ihan sama kumpaan suuntaan lähtee, ja jos ei tykkää seistä pysäkillä niin moni matkustaja tekisi samoin Munkkiemessä ja Pikku-Huopalahdessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. tpyyluoma kirjoitti 10.6.2009 kello 21:26

    Hamilo, olin katsomassa Penttilän ja Soininvaaran väittelyä kun he kummatkin pyrkivät kaupunginjohtajaksi. Herrat olivat herttaisen yksimielisiä siitä, että työpaikat tulisi sijoittaa asemien läheisyyteen. Hyvä niin. Kaupunkisuunnittelu kuitenkin on tykästynyt toimistoihin meluesteinä, ymmärrettävistä syistä. Nämä ovat usein ristiriitaisia tavotteita, Länsiväylän varrelle Larussa sijoitettu toimisto on mahdollisimman kaukana kummaltakin metroasemalta. Näin yleensä siksi että aseat pyritään sijoittamaan keskelle asutusta, motari taas siitä kauas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Marko Hamilo kirjoitti 11.6.2009 kello 10:09

    tpyyluoma,

    juuri tuota itsekin pohdin, ja siksi vähän epäilen ideaa.

    Toisaalta monissa kaupungeissa “metroaseman lähellä” oleva alue on paljon laajempi kuin Helsingissä, kun asemalle on sisäänkäyntejä laajalla alueella. Jos Lauttasaaren keskustan asemalta olisi tunneliyhteys jonkinlaiseen minikeskukseen siinä motarin varren toimistokeskittymässä, niin ehkä sitten. Tietysti maksavathan ne maanalaiset kävelytunnelitkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. tpyyluoma kirjoitti 11.6.2009 kello 11:51

    Hamilo, meillä kustannussyistä tehdään metroasemat yhdellä sisäänkäynnillä, ja sama koskee Länsimetron asemia. Ainoat poikkeukset tähän jota keksin ovat Kamppi, Hakaniemi ja Itäkeskus. En ole ihan vakuuttunut että tämä on järkevää säästämistä, esimerkiksi toinen sisäänkäynti Kaisaniemen asemalle jonnekin Liisankadun alkuun palvelisi Krunikkaa, yliopistoa ihan eri tavalla kuin pelkkä Kaisaniemen asema ja olisi myös näppärä vaihtoyhteys ratikoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Markku af Heurlin kirjoitti 12.6.2009 kello 11:18

    “af Heurlinille,

    Munkkivuoresta kävelee Huopalahden asemalle 14 minuutissa.

    En pidä kovin kelvollisena bussiyhteytenä, jos matka kestää saman verran kuin reipas kävely. Bussilla matka pitäisi taittua parissa minuutissa. Matka on noin 1,3 kilometriä.

    Paras ratkaisu Munkkivuoren joukkoliikenneongelmiin olisikin toimiva yhteys Huopalahden asemalle, josta junat kulkevat Pasilaan ja Helsingin rautatieasemalle muutaman minuutin välein. Pasilaan kestää Huopalahden asemalta neljä minuuttia, keskustaan yhdeksän. ”

    Jos asema on reippaan kävelymatkan päässä, niin tarvitaanko sinne julksien kliikenteen yhteyttä erikseen?

    Ttukin vähä karttaa: matka lyhiu etäisyys Munkkviuoresta Huoplahteen o n 1,5 km, jonka kävelee 18 minuutissa (jos unohtaa liikennevalot). Munkkivuori on likimäärin ympyrä, joka halkaisija on 800 – 900 metriä, Raumanteio 10:ssä Huolapahteen on 2,2 km. Tätä matkaa busi eikä miään muukaan kulkuneuvo kulje parissa minuutissa. Hyvä nopeus (eiruuhkaa, pitkin valtaväyllää, kuten Masnkau) on 30 km/t. Ja kosa välillä on useita risteyksiä ja suhteellisen kapeaa väylää ja psyäkejäkin onmatkalla., nopeus tätyy puolittaa. Puhumme siis hyvinkin 9 minuutin matkasta ulvilantie 10.stä bussilal tai ratikalla.

    Ratikkakierros Munkkvuoren kautat lisäisi amtkaa yhteensä 3 kilomteriä, joka on sama kuin Tukholmankadulta Stockmannin kulmalle.

    Ja katsotaanpa vielä mitä tamata matka veisi, siis aikatatulun mukaan:15 minuuttia (ilman jalankulkumatkaa, 0,4 km = 2 min)

    Turha kiistellä,. Minkkivuoren pitna -ala (Talinranta mukaanlukien pon vajaa 1 km2. Kuinka paljon siellä on asukkaita? Ehkä 3-4000. Kaikki eivät oel töissä keskustassa tai Pasilassa. Osa on varmasti meilahdessa.Pasialn asemalle on suora bussiyhteys, 23 minuutti, 600 mkävelymatka
    mukaanlukien

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Markku af Heurlin kirjoitti 12.6.2009 kello 11:26

    Vähän paremmin oikoluettu versio

    “af Heurlinille,
    Munkkivuoresta kävelee Huopalahden asemalle 14 minuutissa.
    En pidä kovin kelvollisena bussiyhteytenä, jos matka kestää saman verran kuin reipas kävely. Bussilla matka pitäisi taittua parissa minuutissa. Matka on noin 1,3 kilometriä.
    Paras ratkaisu Munkkivuoren joukkoliikenneongelmiin olisikin toimiva yhteys Huopalahden asemalle, josta junat kulkevat Pasilaan ja Helsingin rautatieasemalle muutaman minuutin välein. Pasilaan kestää Huopalahden asemalta neljä minuuttia, keskustaan yhdeksän. ”
    Jos asema on reippaan kävelymatkan päässä, niin tarvitaanko sinne julksien liikenteen yhteyttä erikseen?
    Tutkin vähän karttaa: matka lyhin etäisyys Munkkviuoresta Huoplahteen o n 1,5 km, jonka kävelee 18 minuutissa (jos unohtaa liikennevalot). Munkkivuori on likimäärin ympyrä, joka halkaisija on 800 – 900 metriä, Ulvilantie 10:stä Huolapahteen on linnintietä 2,2 km. Tätä matkaa bussi eikä miään muukaan kulkuneuvo kulje parissa minuutissa. Hyvä nopeus (ei ruuhkaa, pitkin valtaväylää, kuten Mansku) on 30 km/t. Ja koska välillä on useita risteyksiä ja suhteellisen kapeaa väylää ja pysäkkejäkin , nopeus tätyy puolittaa. Puhumme siis hyvinkin 9 minuutin matkasta Ulvilantie 10.stä Huopalahden asemalla bussilla tai ratikalla hyvissäkin olosuhteissa. % minuuttia ei enää ole oleellinen ero.
    Ratikkakierros Munkkvuoren kautta lisäisi matkaa yhteensä 3 kilomteriä, joka on sama kuin Tukholmankadulta Stockmannin kulmalle.
    Ja katsotaanpa vielä mitä tämä matka veisi, siis aikatatulun mukaan:15 minuuttia (ilman jalankulkumatkaa, 0,4 km = 2 min)
    Turha kiistellä,. Munkkivuoren pinta -ala (Talinranta mukaanlukien pon vajaa 1 km2. Kuinka paljon siellä on asukkaita? Ehkä 3-4000. Kaikki eivät ole töissä keskustassa tai Pasilassa. Osa on varmasti Meilahdessa.Pasilan asemalle on suora bussiyhteys, 23 minuuttia, 600 m kävelymatka
    mukaan lukien
    Asuin aikoinani Krunikassa. Vaikka asuin oikeastaan lähes keskustassa, kaikkiin matkoihin piti varata ½ tuntia aikaa, vaikak kohde olisi ollut lähelläkin ja suoran ratikkayhteyden päässä, esim. Meilahdessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tpyyluoma kirjoitti 12.6.2009 kello 13:24

    En nyt oikein seuraa tuota af Heurlinin esitystä, mutta Munkkivuoren/Etelä-Haagan tapaisessa esikaupunkiympäristössä joku 20km/h nopeus (siis todellinen, sisältää pysähdykset) ratikalle tai bussille ei ole mikään ongelma, ýdinkeskusta ja vilkkaasti liikennöidyy kadut (Mannerheimintie) on aivan eri juttu. Varsinkin kun osa reitistä on jo nyt joukkoliikennekatua. Eli siihen kolmeen kilometriin Munkki – Munkkivuori – Huopalahti kuluisi noin yhdeksän minuuttia.

    Olennaista on nyt kuitenkin se että 18 vuoroväli on noin 15 minuuttia ruuhkassakin, nelosen 6 minuuttia. Ja ihmiset eivät rutiininomaisesti kävele puolentoista kilometrin matkoja, realismia on alle puolet tuosta.

    Mutta se Munkkivuoren nyt tehdään sitten ehkä joskus, kun KSV on sitä mieltä että linjoja tehdään yksi kerrallaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Markku af Heurlin kirjoitti 12.6.2009 kello 23:23

    Yksi huomipo, jota en huomanntu sanoa. Esittämäni matkat olivat linnnuntietä. Todellinen bussinmatka eism Uklvilantie 10.stä Huoplahden asemalal näyttääsi olevan 4 km. oien asia on, että tälä busislal on useita risteyksiä ylitettävänään. ne hidastavtavat.

    Bussi Tukholmanakdutla Arkadinakadulle (3,1, km) vie 10 min. Nopeus siis 20 km/t, kuten oikein totesit. 52.n vuorovöli on n 20 minuuttia. Mutta kapupunkiliikenteeseen, oli sitten busdis, ratikak tai oma auto, kuuluu tietty hitaus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus