Euroopan demarit vapaassa pudotuksessa

Nopea vilka­istu­na Eurovaalien merkit­tävin tulos on demarien surkea men­estys kaut­ta Euroopan, ei vain Suomes­sa. Mon­es­sa maas­sa vihreät ovat nouse­mas­sa kon­ser­vati­ivien vas­tavoimak­si demarien tilalle. Ran­skas­sa vihrei­den ja demarien kan­na­tus on jo jok­seenkin tasoissa.

Ulko­maalais­vas­taisen ääri­oikeis­ton men­estys­tä odotet­ti­in, mut­ta se näyt­tää jäävän vaimeam­mak­si kuin pelättiin.

Suomes­sa vihreät ohit­ti­vat demar­it kan­natuk­ses­sa mon­es­sa suures­sa kaupungis­sa: Helsin­ki, Espoo, Kirkkon­um­mi, Turku, Tam­pere, Joen­suu nyt esimerkik­si. Nämä oli­vat vain eurovaalit, mut­ta kuitenkin.

Julkkise­hdokkaat eivät men­estyneet, pait­si yksi. Demar­it saa­vat syyt­tää itseään siitä, , että jäivät tosi­asi­as­sa yhteen paikkaan yritet­tyään kosiskel­la ääniä sitou­tu­mat­toma­l­la Mitro Revolla.

85 vastausta artikkeliin “Euroopan demarit vapaassa pudotuksessa”

  1. Demar­it oli­si­vat tosi­aan saa­neet kak­si ehdokas­ta läpi ilman Mitro Revon ääniäkin. Soi­ni olisi men­nyt läpi ilman vaalili­it­toa, mut­ta Essayahin sijas­ta Anni­ka Lap­in­tie olisi tul­lut val­i­tuk­si. Jos Soinin tavoite vaalili­iton kanssa oli saa­da EU-kri­it­tisiä ehdokkai­ta val­i­tuk­si, niin se ei tain­nut onnis­tua. Vain yksi kri­itikko sivu­ut­ti toisen.

    Menivätkö Vihreät tosi­aan demareista ohi Tam­pereel­lakin? On Has­sil­la tosi­aan kova kan­na­tus täällä.

    Maa­han­muu­topoli­ti­ikas­sa äänet menivät 3–1 “suvait­se­vais­tolle” (RKP+Vihr vs. PS). Tai 3–2, jos Kris­til­lis­demokraatit las­ke­taan mukaan vaalili­iton vuoksi.

  2. Luen juuri Pent­ti Sil­lan­tauk­sen 1989 toimit­ta­maa haas­tat­telukir­jaa kansane­dus­ta­ja- ja ikä­tovereis­taan, mukana usei­ta työväen­li­ik­keen pitkän lin­jan edus­ta­jia. Hei­hen ver­rat­tuna on help­po tode­ta, että nyky­vasem­mis­tol­ta on kadon­nut visio ja missio.

    Lisäk­si SDP on aivan tietois­es­ti luop­unut neljä­sosas­ta kan­na­tus­po­ten­ti­aal­is­taan, nuorista miehistä. Mik­si alle 40-vuo­tias yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la työsken­televä mies äänestäisi enää demare­i­ta? Tun­teeko kukaan sel­l­aista duunaria?

    Vihreät ovat uusi, ei-sosial­isti­nen vasem­mis­to ja hyvä niin. Puoluekent­tä jakau­tuu jatkos­sa muuten kuin suh­tau­tu­misel­la tuotan­tovä­linei­den omistukseen.

  3. Tähän on yksinker­tainen seli­tys. Kukaan ei enää usko, että demareil­la on ratkaisu­ja nyky­isi­in ongelmi­in. Kuten vaik­ka talouslamaan. 

    Aika on ajanut vasem­mis­ton ohi.

  4. Demar­it saa­vat syyt­tää itseään siitä, , että jäivät tosi­asi­as­sa yhteen paikkaan yritet­tyään kosiskel­la ääniä sitou­tu­mat­toma­l­la Mitro Revolla.

    Minäkin äänestin näis­sä vaaleis­sa vihre­itä enkä demare­i­ta, mut­ta tätä en täysin ymmärtänyt. Eikö tulos ker­ro siitä, että ihmiset halu­a­vat sosi­aalidemokra­tial­ta jotain sel­l­aista, mitä Repo edus­taa, ja puolestaan vieroksu­vat sitä, mitä edus­ta­vat Kim­mo Kiljusen tai Arja Alhon kaltaiset van­hat ja per­in­teiset jäsenkir­jade­mar­it? Repo on hei­hin ver­rat­tuna niin eri­lainen hah­mo, että uskoak­seni hän­tä äänes­tivät ihmiset, jot­ka eivät ilman hänen ehdokku­ut­taan olisi äänestäneet demare­i­ta lainkaan. Juuri se, että hän onnis­tui vaaleis­sa jois­sa jokaiki­nen muu julkkise­hdokas epäon­nis­tui — Sari Essayahia ei kai voi enää tätä nykyä sel­l­aisek­si laskea — osoit­taa minus­ta, että hän­tä ei voi kui­tata pelkäk­si kosiskel­e­vak­si julkkisehdokkaaksi.

    Pääväit­teessäsi olet kyl­lä täysin oike­as­sa, ja eräs mainit­se­mat­ta jät­tämäsi seik­ka antaa sille vielä voimakas­ta lisä­tukea, nimit­täin puoluei­den kan­nat­ta­jakun­nan ikärakenne. Nuorimpi­en äänestäjäikälu­okkien — tai sen osan niistä, joka äänestää — enem­mistön kat­san­tokan­nas­sa Suomes­sa on jo nyt käytän­nössä kak­sipuolue­jär­jestelmä, ja ne puolueet ovat kokoomus ja vihreät. Mikäli viime vuosien kehi­tys jatkuu keskey­tyk­set­tä, sama tulee jo sukupol­ven kulut­tua ole­maan tot­ta myös valtakunnanpolitiikassa.

  5. Osmo: “…ääri­oikeis­ton men­estys­tä odotettiin…”

    Ker­ro nyt Osmo toki minkä ääri­oikeis­ton? Moni muu min­un lisäk­seni var­maan hieraisi korvi­aan, kun Jut­ta Urpi­lainen mainit­si tv-haas­tat­telus­sa n. klo 23 vain yhden syyn tap­pi­olle: äänestäjät liukui­v­at Perus­suo­ma­lais­ten taakse. Heti perään haas­tatel­tu Timo Soi­ni myön­si, että merkit­tävä osa kan­natuk­sen kasvus­ta tuli vasem­mal­ta. Määrit­tele nyt hiukan, mikä on oikeis­toa ja eri­tyis­es­ti äärioikeistoa.

  6. Jo äänestyspros­entin kehi­tys ker­too omaa kieltään, mitä mieltä kansa on koko touhus­ta. EU-höpinä vaaleis­sa oli tasaisen lat­tee­ta jori­naa, joka ei tavoit­tanut kansaa mitenkään. Sel­l­aiset ehdokkaat men­estyvät, jot­ka puhuu asioi­ta jot­ka ovat ihmisil­lä päälim­mäis­inä mielessä.

  7. Ovatko demar­it katoa­va luonnonvara? 

    Ensin pitäisi kai määritel­lä demari. Tarkoit­taako se SI:hin kuu­lu­vaa puoluet­ta ja sel­l­aisen jäsen­tä tai uskol­lista äänestäjää?

    Sit­ten pure­taan fil­lar­ia lisää. Täm­möisi­in osiin:

    *Sdp:n lin­ja ja tyyli tässä vaalitaistelussa 

    *Muiden tai itsekunkin EU-maan demaripuolueen lin­ja ja menestys

    *Sdp:n lin­ja, peri­aat­teet ja toim­inta­malli noin yleen­sä; EU-vaali kun on, niin, “vain” EU-vaali. 

    *Muiden maid­en demarei­den vas­taa­vat visiot.

    Kaik­ki liit­tyvät kai jotenkin toisi­in­sa mut­ta kovin suureen vuorovaiku­tuk­seen tai “men­estys ruokkii muual­lakin men­estys­tä” ‑kuvioon en jak­sa uskoa. Tai myöskään vas­taavasti tap­pi­on kohdal­la kuten nyt. Valait­u­lok­set ovat sit­tenkin aika maako­htaisia ilmiöitä. 

    Lähin­nä EU:n demarei­den huo­let ja vaal­i­tap­pi­ot liit­tyvät toisi­in­sa siten, että ongel­mat ja äänestäjien huo­let ovat paljolti samo­ja ja pal­lo samal­la tavoin osit­tain hukassa. 

    Keskustelus­sa sekä meil­lä että maail­mal­lakin menee usein kak­si asi­aa sekaisin:

    1)Jämäkkyys ja peri­aat­teel­lisu­us, rehellisyys äänestäjiä ja ns. peruskan­nat­ta­jia kohtaan.
    Ei, tämä ei tarkoi­ta “keit­etään vaan sel­l­ua, ympäristöstä viis”:)

    2)Vasemmistolaisuus jol­lain “per­in­teisel­lä” vasen-oikea ‑akselil­la.

    Kaipaan ryhdis­täy­tymistä tuos­sa kohdas­sa 1. Se ei edel­lytä mitään hut­tuista ide­ol­o­gista vasem­malle liuku­mista kohdas­sa 2 vaan vakavaa yri­tys­tä tehdä asia ker­ral­laan oikein.

    Oikein tekemisen voisi aloit­taa paikkaa­mal­la 90-luvun lamanko­r­jaus­li­ikkei­den aiheut­tamia tuhoja.
    Sil­loin juus­to­höylät­ti­in tarmokkaasti köy­him­mille ja/tai syr­jäy­tyneim­mille tarkoitet­tu­ja varoja.

    Minä ainakin mak­san kohtu­ullis­es­ta lik­sas­tani mielel­läni vero­ja tuo­hon tarkoitukseen.
    Esimerkkinä vain, paljon muu­takin löytyy. 

    Tahal­lisen korni ja nai­ivi ver­tausku­va: Jopa Usa:ssa demokraat­tipuolueen edis­tymösi­ipi tekee paikallis- ja osaval­tio­ta­sol­la joskus ratkaisu­ja, jot­ka saisi­vat pahim­mat suo­ma­laiset betonide­mar­it tuke­htu­maan. Konkreet­tiset teot ja edes hyvät yri­tyk­set puhu­vat äänestäjille puolestaan.

    Kos­ka tämä on tun­netun vihreän blo­gi, niin san­o­taan eri­tyis­es­ti: myös ympäristöa­siois­sa kaipaisi sdp:ltä kun­non lin­jaa. Vaik­ka sel­l­ais­takin, jota ei täysin jakaisikaan, mut­ta asen­net­ta peli­in kuitenkin.

  8. Näk­isin, että demareil­la on kak­si vai­h­toe­htoa. Ensim­mäi­nen on ottaa lusik­ka kau­ni­iseen käteen ja alkaa kiin­nit­tämään huomio­ta epä­tyyp­il­lis­ten työ­suhtei­den määrän ja työ­markki­noiden epä­var­muu­den jatku­vaan kasvu­un ja alkaa vakavasti keskustele­maan eri­lai­sista perustulo/negatiivinen tulovero­ma­lleista. Toinen on tietysti pitää pää tiukasti pen­saas­sa ja jatkaa nykyisel­lä “kyl­lä kaikil­la pitää voi­da olla eläketyö, jol­la voi elät­tää itsen­sä ja per­heen­sä” ‑lita­nial­la ay-liik­keen kanssa ja vaipua ajan myötä pikkuhil­jaa poli­it­tiseen men­neisyy­teen ja pien­puolueek­si skp:n ja vasem­mis­toli­iton seuraksi.

  9. Kun ei demar­iäm­mille äänet kel­paa. Minä olisin entisenä dema­ri­na äänestänyt mielu­um­min Kari Rajamäkeä kuin Sam­po Terhoa.

    Rajamä­ki Vapun tienoilla:
    “Lyhyt­näköiset työ­nan­ta­janäköko­h­dat tule­vat iskemään yhteiskun­taa vielä syvem­min. Van­hasen — Kataisen hal­li­tuk­sen toimes­ta ulko­maisen työvoiman maa­han­tu­loa helpote­taan luop­umal­la sen selvit­tämis­es­tä, onko Suomes­sa saatavis­sa tai koulutet­tavis­sa vas­taavaa työvoimaa.”

  10. @Markus
    Osmo kom­men­toi koko Euroopan tulosta, ei pelkästään Suomen. Esim. tuoreen MEPin Nick Griffinin johta­ma British Nation­al Par­ty voidaan huo­let­ta laskea ääri­oikeis­toon, ja ulko­maalais­vas­tainen olisi lievä under­state­ment. BNP saa kahdes­ta par­la­ment­ti­paikas­taan kipeästi tarvit­se­maansa rahoi­tus­ta, sekä run­saasti julk­isu­ut­ta. Ei hyvä.

  11. Mie­lenki­in­toinen seik­ka on että val­i­tuk­si tuli­vat, yhtä luku­unot­ta­mat­ta, kaik­ki 13 eniten henkilöko­htaisia ääniä kerän­nyt­tä ehdokas­ta. Pent­tilän sijaan RKP vei paikan.

    Demarei­den tap­pi­o­ta syven­si täy­delli­nen kam­pan­join­nin puute, ainakin Helsingis­sä. Viimeisen kah­den viikon aikana ain­oa elon­merk­ki oli vaal­imök­ki rautatiease­mal­la. Ei sel­l­aisel­la saa poten­ti­aal­isia kannnat­ta­jia liikkelle. Mut­ta ilmeis­es­ti ns kent­tävä­ki on kadon­nut myös.

  12. Tcrown­ille:

    Tässä ja nyt on hyväksyt­tävä “maail­man pahu­us” ja autet­ta­va pätkä­työkier­teessä olevia.
    Jonkin­lainen negati­ivi­nen tulovero­ma­lli olisi gutaa, niinkuin taisimme molem­mat tääl­lä joskus talvel­la todeta:)

    Mut­ta, mutta:
    “kyl­lä kaikil­la pitää voi­da olla eläketyö, jol­la voi elät­tää itsen­sä ja per­heen­sä” ei ole laa­jem­mal­la tasol­la ja pitem­mäl­lä aikavälil­lä hul­lumpi visio sekään. 

    Kor­jataan se muotoon:
    “kyl­lä niin monil­la kuin mah­dol­lista, ja jot­ka sitä halu­a­vat, pitää voi­da olla mah­dol­lisu­us kokopäivä­työhön, jol­la voi elät­tää itsen­sä ja perheensä”.
    Eiköhän tuo­hon tai ainakin tuo­ta kohti päästä myös palaa­mat­ta 70-luvulle.

  13. Aloite­taan siitä että äänestyspros­ent­ti on täysi katas­trofi. On help­po sanoa että näin sik­si että suo­ma­lainen media ei rapor­toi EU-asioi­ta, mut­ta puolueet tuot­ta­vat sitä rapor­toitavaa. Mil­loin kokoomus, keskus­ta tai demar­it on kinastel­lut julk­isu­udessa europar­la­mentin asioista?

    Tähän liit­tyen vaalien voit­ta­jat: Vihreil­lä oli selkeä sanoma. Sin­nemäen ei tarvitse sanoa vaaliväit­telyssä mitään muu­ta kuin “ilmas­to­muu­tos” ja “me vihreät”. Soinin tarvit­see sanoa vain “ei”. Myös tor­jun­tavoit­ta­ja keskus­ta, yksinker­tais­es­ti maakunnat/Suomi kon­tra Bryssel/Helsinki/media. (Ja se main­os oli nerokas.) Kan­nat­taa tai ei, niin ainakin tietää mitä kan­nat­taa. Mitä tarkoit­taa “sosi­aa­li­nen euroop­pa”? Tai Kokoomus, mieliku­vak­si muo­dos­tui tar­jol­la ole­van hyvin pukeu­tunei­ta ihmisiä jot­ka puhu­vat kieliä, edus­tavu­us ennen kaikkea? 

    Lisäk­si, kun puolue­jän­nite puut­tuu niin vaaleista tulee henkilö­vaalit. Perus­suo­ma­laisil­la oli Soi­ni. Vihreil­lä oli vah­va lista, tosin kun Lip­po­nen ymmär­si ker­rankin olla hil­jaa niin Hau­ta­lal­ta uuupui jokunen kymme­nen tuhat­ta ään­tä. Korho­la tosin paikkaa. Keskustal­lakin oli Jät­teen­mäkeä, Takku­laa, jne. Minus­ta Revon suo­sio selit­tyy ihan sil­lä että tavan demari ei yksinker­tais­es­ti tíen­nyt kuin kak­si ehdol­la ole­vaa, ja ei syys­tä tai tois­es­ta halun­nut äänestää Jaakonsaarta.

    Uschanov ihmettelee kir­jas­saan, että kap­i­tal­is­mi on yhdessä his­to­ri­ansa pahim­mista kri­i­seistä eikä vasem­mis­tol­la tun­nu ole­van siitä mitään san­ot­tavaa. Ihmette­len samaa. Ver­rataan vaik­ka amerikan demareihin.

    Kotopoli­it­tis­es­ti mie­lenki­in­toista on se että jos vasem­mis­ton alamä­ki jatkuu, niin mitä se tekee kokoomuk­selle? Siinä että puolueen lis­toil­la on kaiken maail­man vata­sia ei ole mitään ihmeel­listä, nimen­sä mukaises­ti tuo vaalili­it­to on sekalainen ker­ho arvokon­ser­vati­ive­ja, markki­nal­ib­er­aale­ja, keskus­taoikeusto­laisia, jne. joiden koos­sa pitävä voima on per­in­teis­es­ti ollut vasemis­ton pelko. Mitä jos vasem­mis­tos­ta ei ole pelkoa?

  14. “Määrit­tele nyt hiukan, mikä on oikeis­toa ja eri­tyis­es­ti äärioikeistoa.”

    Oikeis­to: markki­na­t­alous, alhaiset verot, maan­puo­lus­tus, yrit­täjyys, työn­teko, maltill­i­nen kon­ser­vatis­mi, suvait­se­vaisu­us, globalisaatiomyönteisyys

    Ääri­oikeis­to: nation­al­is­mi, isän­maal­lisu­us, maa­han­muut­to­vas­taisu­us, suvait­se­mat­to­muus mm. sek­suaalivähem­mistöjä kohtaan, pop­ulis­mi (tarkoit­taa usein vasem­mis­to­laisem­paa ja pro­tek­tion­is­tisem­paa talous­poli­ti­ikkaa kuin oikeistolla)

  15. En ymmär­rä tästä äänestyspros­en­tista vaahtoamista.

    EU-vaaleis­sa äänestämiseen ei ole mitään “ratio­naal­ista” syytä, vaan sitä käytetään pelkästään itseil­maisun väli­neenä. On niin ääret­tömän epä­to­den­näköistä, että yhden äänestäjän ääni ratkai­sisi vaale­ja suun­taan tai toiseen ja vaik­ka ratkai­sisikin, niin on ääret­tömän epä­to­den­näköistä, että tämä yhden edus­ta­jan vai­h­tu­mi­nen toiseen vaikut­taisi mitenkään EU:ssa tehtävään politiikkaan.

    EU-vaalit sovel­tu­vat itseil­maisun väli­neek­si harv­inaisen huonos­ti, kos­ka EU:n toim­inta on niin kaukainen ja huonos­ti tun­net­tu asia ja ehdokkaiden profi­ilit ovat samankaltaisem­pia ja huonom­min tun­net­tu­ja kuin kun­tavaaleis­sa tai eduskun­tavaaleis­sa. Sen lisäk­si, kos­ka ihmisiä ei kiin­nos­ta EU-vaalit, äänestyspäätök­sistä ei voi keskustel­la tut­tu­jen kanssa samaan tapaan.

    Onnek­si äänestyspros­en­til­la ei ole yhtään mitään väliä, toisin kuin tpyy­lu­o­ma ym. tun­tu­vat luulevan.

  16. “Oikeis­to: markki­na­t­alous, alhaiset verot, maan­puo­lus­tus, yrit­täjyys, työn­teko, maltill­i­nen kon­ser­vatis­mi, suvait­se­vaisu­us, globalisaatiomyönteisyys”

    Mil­lä tavoin suvait­se­vaisu­us (mitä se sit­ten tarkoit­taakin) on määritelmäl­lis­es­ti oikeis­to­laista? Onko suvait­se­mat­to­muus sit­ten vasemmistolaista?

    Entä mik­si maan­puo­lus­tus on oikeis­to­laista mut­ta isän­maal­lisu­us ääri­oikeis­to­laista? Eikö maan­puo­lus­tushenkisyy­den takana tyyp­il­lis­es­ti ole juuri isänmaallisuus?

  17. Demarien isä Mitro men­estys selit­tyy osit­tain tällä:

    “Mut­ta min­ulle tuli erään­lainen déjà vu-elämys. Min­un mielestäni vas­taavaa tapah­tui sil­loin kun Mart­ti Ahti­saari ajet­ti­in demarien pres­i­dent­tiehdokas-jäsenäänestyk­sessä Kale­vi Sor­san vas­tae­hdokkaak­si. Ensin hän voit­ti ehdokku­u­den demarien ensim­mäisessä pres­i­dent­tiehdokas-jäsenäänestyk­sessä ja sit­ten vielä voit­ti vaaleis­sa kansankin äänet. Kansa halusi jonkun “ryvet­tymät­tömän” puolue­poli­ti­ikan ulkopuolelta.”

    Eli kyl­lä minä ainakin tulk­it­sisin isä Mitron saa­mat äänet demaripuolueelle anne­tuik­si. Mut­ta muu­tos­ta halu­taan demarei­hin kun puolue-eli­it­ti ei pure.

    Eri­tyis­es­ti isä Mitros­ta voi kyl­lä arvel­la että olisi pär­jän­nyt jonkun muunkin puolueen ehdokkaana. Mut­ta en oikein usko että joku van­noutunut kokoomus­lainen tai kepu­lainen tai vihreäkään olisi äänestänyt demarien lis­toille aset­tau­tunut­ta. Vaik­ka oma­l­ta listal­taan olisi äänestänytkin ehkä näpäy­tyk­senä puolue-eliitilleen.

  18. Ryväs lainaa Rajamäkeä: “…ulko­maisen työvoiman maa­han­tu­loa helpote­taan luop­umal­la sen selvit­tämis­es­tä, onko Suomes­sa saatavis­sa tai koulutet­tavis­sa vas­taavaa työvoimaa.”

    Tämä on ilmeis­es­ti se kuu­luisa Työkkärin tarve­selvi­tys, jon­ka tulok­se­na saadaan läh­es poikkeuk­set­ta että jos­sain on alan koti­mainen työtön. Mikä ei tietenkään ole sama asia kuin että Työkkärin pitää löytää se työkykyi­nen työtön työnantajalle.

  19. Wikipedi­as­sa on itse asi­as­sa eri­no­mainen artikke­li Äärioikeisto-termistä:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4rioikeisto

    Mielestäni ääri­oikeis­to-ter­mi sopii huonos­ti esim. per­sui­hin. Ter­miä käytetään selvästikin leimaamis­tarkoituk­ses­sa. Sen sijaan nation­al­is­mi kuvan­nee parem­min puolueen maa­han­muut­to- ja EU-kri­it­tistä ulottuvuutta.

  20. Riit­ta; Treel­la demar­it 12000, vihreät 15000 ään­tä. Tarkem­min tulok­set http://www.iltalehti.fi/vaalit/vaalitulokset.shtml

    Sinän­sä jän­skää miten eilen illal­la en löytänyt kun­ta tai vaalipi­iriko­htaisia tulok­sia Ylen sivuil­ta, kuvas­ta­nee osaltaan miten demaripo­h­jal­ta asi­akas­palvelu hoituu.

  21. tpyy­lu­o­ma: Ihmeen hienos­ti Vihreät sai­vat rat­sastet­tua ilmas­ton­muu­tok­sel­la, ottaen huomioon, että Vihrei­den his­to­ria ilmas­ton­muu­tok­sen vas­taises­sa tais­telus­sa ver­tau­tuu enem­män Gen­er­al Motor­si­in kuin mihinkään ympäristöys­täväl­liseen. Vihrei­den mantra on ollut ydin­voiman vas­tus­tus, ja tulok­set näkyvät ensin ilmas­ton­muu­tok­sen vaiken­e­miseessa (1990-luvun lop­pupuolelle saak­ka), sit­ten erit­täin kyseenalais­ten ener­giantuotan­to­tapo­jen tukemises­sa (Pekka Haav­is­to kivi­hi­ili, Tar­ja Cron­berg maakaa­su, Has­si turve). Lop­ul­ta Vihreät ovat Euroopan laa­juis­es­ti sotke­neet asiansa biopolttoaineisiin…

  22. Uschanoville: kokoomus ja vihreät ovat val­ta­puolueet kaupunki­lais­nuorten kesku­udessa. En ole ikävä kyl­lä huo­man­nut, että nuoret lan­del­la oli­si­vat hylän­neet keskus­tan. Eivät ne edes kaik­ki muu­ta tänne (vain fiksuimmat).

    Nim­imerkille Määrittelyä:

    Eikö ääri­oikeis­ton pitäisi kan­nat­taa äärim­mäisen paljon oikeis­ton arvo­ja, jot­ta ter­mis­sä olisi mitään järkeä?

    Esimerkik­si monia kokoomuk­sen — jota usein pide­tään oikeistop­uolueena — arvo­ja kan­nat­taa vielä enem­män Rkp, joka pro­filoituu Per­su­jen vastapooli­na. Ja Per­sut olivat…?

    Yhdel­lä akselil­la ei ker­takaikki­aan hah­mote­ta kansal­lis­takaan poli­ti­ikkaa, ja eurovaaleis­sa tulee dimen­sioi­ta vielä lisää.

  23. Huomioiden taloudelli­nen tilanne ja oppo­si­tion kaut­ta SDP:llä ole­va liikku­mavara puolueen (ja koko vasem­mis­ton) tulos on kyl­lä huono. Mie­lenki­in­toista nähdä minkälaisia muu­tok­sia he tekevät tämän perus­teel­la. Jatkami­nen val­i­t­ul­la tiel­lä eduskun­tavaalei­hin asti osoit­taisi niin suur­ta vakau­mus­ta, että siihen tuskin har­va uskoo.

  24. Siis lib­er­aalit ja lib­er­taris­tit ovat puo­lik­si vasem­mis­toa ja puo­lik­si oikeistoa?

    Talous­poli­ti­ikaltaan sosial­is­te­ja lähempänä ole­vat per­sut ovat äärioikeistoa?

    Kan­natan ennem­min Nolanin nelikent­tää, jos­sa on arvolib­er­al­is­min ja talous­lib­er­al­is­min akselit. Sdp on tul­lut eurovaaliedus­ta­jil­laan lähelle keskip­is­tet­tä, per­sut ovat siitä arvokon­ser­vatismin suun­nas­sa kohta­lais­es­ti, Keskus­ta jonkin ver­ran, Skp & Stp talous­sosial­is­min suun­nas­sa. Kokoomus on talous­lib­er­al­is­min suun­nas­sa, nyt val­i­tut ja varae­dus­ta­ja kai enem­män arvolib­er­al­is­min kuin arvososial­is­min suun­nas­sa. Vihreät & Rkp ovat arvolib­er­al­is­min suun­nas­sa, Rkp hie­man talous­lib­er­al­is­minkin jne.

    Kansal­lis­sosial­is­tit ovat sosial­is­min ja arvokon­ser­vatismin suun­nas­sa, vasem­mis­toa­nark­istit sosial­is­min ja arvolib­er­al­is­min suun­nas­sa (Suomes­sa sel­l­aista puoluet­ta ei ole). Lib­er­aalit ja etenkin lib­er­taris­tit ovat kum­mankin lib­er­al­is­min suunnassa.

  25. Demar­it on kansal­lis­sosial­isti­nen liike. Miten ne voisi­vat men­nä muu­ta kuin alaspäin globaal­isaa­tion aikakaudella?

  26. On jän­nää nähdä miten demarien pois kui­h­tu­mi­nen vaikut­taa kokoomuk­sen poli­it­tiseen retori­ikkaan. Kokoomushan on omin­ut saman hyv­in­voin­ti­val­tiopaasauk­sen kuin demareil­la on. Alka­ako­han kokoomuk­ses­ta tul­la suorem­paa puhet­ta poli­it­ti­sista tavoit­teista. Se olisi sinän­sä erit­täin hyvä. Nythän on niin, että puhues­sa kenen tahansa kokoomus­laisen kanssa tämä ilmoit­taa selkeästi, että vero­ja on las­ket­ta­va ja ihmis­ten on itse kus­tan­net­ta­va palvelun­sa tai ainakin suurin osa niistä, ja lisäk­si ay-liike on saatanas­ta. Val­takun­nan­julk­isu­udessa vir­si on aivan toinen.

    Omas­ta mielestäni vihreät on selkeästi vasem­mistop­uolue, kos­ka se ajaa laa­jo­ja julk­isia palvelu­ja ja niiden vaa­ti­maa veroast­et­ta toisin kuin kokoomus. Olen käsit­tänyt myös, että vihrei­den mielestä heikoim­mista on pidet­tävä huol­ta ja että työ­nan­ta­ja ei saa täysin yksipuolis­es­ti määritel­lä työe­hto­ja. Vihreät on siis demarei­den henk­i­nen seu­raa­ja, kokoomuk­sen vastin­pari. Vihrei­den ero­ja demarei­hin liioit­tel­e­vat ne lapsenuskoiset, kei­den mieliku­vi­tus ei kykene hah­mot­tele­maan sel­l­aista ihmistyyp­piä, joka ei halua aut­taa heikoimpia anta­mal­la omas­taan ja rahoit­ta­mal­la julkiset palve­lut. Näitäkin ihmisiä on ja he äänestävät ahkerasti.

    Tämän poh­jal­ta en puhuisi vasem­mis­ton tap­pios­ta eurovaaleissa.

  27. ““kyl­lä kaikil­la pitää voi­da olla eläketyö, jol­la voi elät­tää itsen­sä ja per­heen­sä” ei ole laa­jem­mal­la tasol­la ja pitem­mäl­lä aikavälil­lä hul­lumpi visio sekään.”

    Mitenkäs täl­lainen “laa­jem­mal­la tasol­la ei hul­lumpi visio” kuin man­naa taivaal­ta, ihmisil­lä hyvä tah­to, verot val­tion mak­set­tavak­si ja vaik­ka 70 neit­syt­tä jokaiselle miehelle? Mon­tako­han ään­tä irtoaisi?

    Ikävä kyl­lä tuo visio ei ole enää pitkään aikaan ollut real­isti­nen, sen enem­pää lyhyel­lä kuin pitkäl­lä aikavälil­lä. Teknolo­gia ja tuot­tavu­us kehit­tyy jok­seenkin ekspo­nen­ti­aalis­es­ti, ja jatku­vasti suurem­pi osa töistä tulee ole­maan epä­var­maa man­u­aal­ista liukuhi­h­natyötä. Ja on turha kuvitel­la, että tämä mcdon­al­si­fikaa­tio koskisi vain huonos­ti koulutet­tu­ja alo­ja. Viime vuo­sisadan malli, jos­sa työ oli ihmisen minäku­van merkit­tävimpiä tek­i­jöitä on — no, viime vuo­sisa­taa, ei tule­vaisu­ut­ta. Tämä on tosi­a­sia, jon­ka pätkä­työläis­ten sukupolvi on jo ymmärtänyt, mut­ta mikä menee täysin ohi van­hoil­ta puoluejääriltä.

  28. Kuka olisi uskonut, että ortodoksi­nen kirkko ja demar­it lyövät näin kät­tä? Ei se kansan oop­i­u­mi niin etäi­nen seik­ka ole kuitenkaan. Mut­ta ikään kuin kos­tona tästä pilka­s­ta piis­pat päät­tivät karkot­taa moi­sen loikkarin. Isä on nyt omil­laan, kansan arvioitavana. 

    Kokkareil­la ja vihreil­lä on sen­tään jonkin­lainen suun­ta ja ohjel­ma (vaik­ka turhan epä­selvä kum­mas­sakin tapauk­ses­sa, varsinkin Kokoomuk­sel­la), demareil­ta se puut­tuu tyystin. Ilman Revon kaltaisia lau­pei­ta kavere­i­ta tässä käy niin, että vihreät ja kokkar­it kaap­paa­vat viimeisetkin demarei­den kan­nat­ta­jat. Kris­tus ja Gand­hi saat­ta­vat demar­it vielä pelas­taa, mut­ta toden­näköis­es­ti eivät edes he.

    Keskustallekaan on vaikea löytää mitään roo­lia. Se ehkä hilluu het­ken kotiseu­tur­o­man­ti­ikan siivit­tämänä, mut­ta rom­ah­taa sit­ten täy­del­lis­es­ti uskot­ta­van, muista erot­tau­tu­van ohjel­man puuttues­sa. Ilmankos Kekko­nen niin kovin keskusta­laisia kiehtoi.

    Tämän ajan keskeinen kysymys on yri­ty­selämän lyhyt­näköis­ten intressien ja laa­jem­man vihreän per­spek­ti­ivin yhteenso­vit­ta­mi­nen. Siinä Keskustapuolueel­la ja demareil­la ei tai­da olla mitään hyödyl­listä san­ot­tavaa. Sosi­aalisen oikeu­den­mukaisu­u­den teemat on jo imet­ty vasem­mis­tos­ta vihreisi­in ja jos­sain määrin jopa Kokoomukseen.

  29. Demare­itakin jyrkem­mässä syöksykier­teessä on vihreä mies. Kun­nal­lis­vaaleis­sa vihreät aset­ti­vat naisia ja miehiä ehdokkaik­si suun­nilleen saman ver­ran. Naise­hdokkaat veivät läh­es­tulkoon 2/3 äänistä. Nyt EU-vaaleis­sa sukupuoli­jakau­ma oli niinikään lähelle fifty-fifty, naise­hdokkaat veivät jo 85% äänistä.

  30. Nuorten tai kes­ki-ikäis­ten kesku­udessa on kak­si pää­su­un­taa, vihreät ja kokoomus, ehkä myös kepu. Nais­ten osas­tossa se on vihreät ja miesten osas­tossa kokoomus. 

    Vasem­mis­to, eri­tyis­es­ti sos­demit koetaan umme­htu­une­na retrona. Vasureil­la on terävä älymys­tö, mut­ta siihen se jääkin. 

    Kepu­laisu­us syn­tyy lehmän tai äid­in­mai­d­os­ta, sitä ei pois kitketä, se elää ja voi hyvin. Sanon tämän kepu­laisu­u­den läm­möl­lä, vaik­ka olenkin vihreä. Kepus­sa hal­li­taan poli­it­ti­nen ajat­telu, olkoon sit­ten vaik­ka kuin­ka takamet­sistä lähtöisin.

  31. Uno­h­tui, Perus­suo­ma­laiset on rotestipuolue, kuten Eino Pouti­ainen sanoisi. Ja vielä, Timo Soi­ni on miehiä, jot­ka men­esty­i­sivät myös hevos- tai automarkki­noil­la. Mut­ta käsi sydämel­lä, ostaisitko häneltä hevosen tai käyte­tyn auton.

  32. Omas­ta mielestäni vihreät on selkeästi vasem­mistop­uolue, kos­ka se ajaa laa­jo­ja julk­isia palvelu­ja ja niiden vaa­ti­maa veroast­et­ta toisin kuin kokoomus. Olen käsit­tänyt myös, että vihrei­den mielestä heikoim­mista on pidet­tävä huol­ta ja että työ­nan­ta­ja ei saa täysin yksipuolis­es­ti määritel­lä työe­hto­ja. Vihreät on siis demarei­den henk­i­nen seu­raa­ja, kokoomuk­sen vastin­pari.

    Väärin. Män­nynkävyt ja hot­ten­totit ovat huo­mat­tavasti korkeam­mal­la sijal­la vihrei­den pri­or­i­teeteis­sa kuin suo­ma­lainen työläi­nen. Itse asi­as­sa viimek­si mainit­tu on vihrei­den päävi­holli­nen, joka kan­nat­taa kaikkea sitä, mitä vihreät vastustavat.

  33. Juk­ka Siren:“kyllä niin monil­la kuin mah­dol­lista, ja jot­ka sitä halu­a­vat, pitää voi­da olla mah­dol­lisu­us kokopäivä­työhön, jol­la voi elät­tää itsen­sä ja perheensä”.

    Har­mi vaan, että tämä vaatii myös, että “mah­dol­lisim­man monil­ta työ­nan­ta­jil­ta pitää pois­taa mah­dol­lisu­us palkata työn­tek­i­jöitä muuhun kuin kokopäivä­työhön ja mak­saa tästä työstä vähem­män kuin me sosialidemokraatit määräämme.”

    Minä prefer­oisin seu­raavaa “Mah­dol­lisim­man monil­la ihmisil­lä on olta­va mah­dol­lisu­us sopia vapaasti keskenään asioista, jot­ka eivät aiheuta hait­taa muille.”

  34. En osaa tarkem­min analysoi­da demarien suo­sion laskua yleiseu­roop­palaise­na ilmiönä, mut­ta oletet­tavasti ongel­ma on sama kuin Suomes­sa ja Ruot­sis­sa: liike pyrkii pitämään kiin­ni sel­l­ais­es­ta maail­mas­ta, jota ei ole enää ole­mas­sa. Sosialidemokraatit pyrkivät pitämään kiin­ni hyv­in­voin­ti­val­tio­pro­jek­tin saavu­tuk­sista ja hengestä, vaik­ka se ei muut­tuneen yhteiskun­nan takia puhut­tele enää nykykansalaisia.

    Viimevi­ikkoinen välikysymyskeskustelu oli tästä hyvä osoi­tus. Vasem­mis­tolle työ on kaik­ki kaikessa, ja sainkin keskustelus­ta sel­l­aisen kuvan, että kaik­ki olisi hei­dän mielestään hyvin, kun työt­tömyys­ti­las­tot oli­si­vat kau­ni­in näköiset.

    En halua aliar­vostaa työn merk­i­tys­tä, mut­ta tärkeäm­pää olisi tukea perus­tur­van paran­tamista, jol­loin pystyt­täisi­in tar­joa­maan jokaiselle kansalaiselle elämän perusedel­ly­tyk­set. Samal­la kan­nustet­taisi­in ihmisiä tekemään eri­laisia töitä. Kenenkään yksilön elämän­laat­ua ei nyky­i­sis­sä olo­suhteis­sa paran­na heikosti palkatun ja epämääräisen työn tekem­i­nen, vaik­ka se kau­nistaisikin työttömyystilastoja.

    Mielestäni demarien pitäisi aloit­taa uud­is­tamistyön­sä pohti­mal­la käsitet­tä työ, ja suh­teut­ta­mal­la yhteiskun­tapoli­ti­ikkansa sen muu­tok­seen. Muu­toin heille ei voi ennus­taa kuin pitenevää alamäkeä.

  35. Eli­na-ana­lyysia:

    Suo­mi on niin pieni maa, että yksi ään­i­mag­neet­ti näkyy tilas­tois­sa räikeästi. 

    Joen­su­us­sa Cron­berg on saanut peräti 17,4 pros­ent­tia äänistä. 

    Mut­ta en siis mitenkään halua täl­lä sivuhuo­mau­tuk­sel­la vihrei­den iloa him­men­tää. Usein täl­laiset paikalliset piik­it vain ovat ihan yhden tai kah­den ihmisen varas­sa. Se on muistettava. 

    Kyl­lähän vihreät nyt jyräävät suuris­sa kaupungeis­sa, eihän siitä mihinkään pääse. 

    Toisin kuin ehkä on yleinen luu­lo, perus­suo­ma­laiset syövät muitakin kuin demar­iääniä. Mediatutk­i­ja Sam­po Ter­ho on aivan var­masti saanut äänen­sä muual­ta kuin per­in­teisiltä duunareilta.

  36. eggo: onnek­si Vihreil­lä on myös mui­ta kuin kuvaile­masi kaltaisia ehdokkai­ta! Sik­si en puhuisi vihreistä vasemmistopuolueena.

    Korkei­ta vero­ja ei muuten kan­na­ta yleen­sä ihmiset jot­ka ovat valmi­ita anta­maan omas­taan. Yhdys­val­lois­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan oikeis­to­laiset anta­vat vapaae­htois­es­ti tulois­taan huo­mat­tavasti suurem­man osan hyvän­tekeväisyy­teen kuin vasem­mis­to­laiset. Tutkimuk­ses­sa muis­taak­seni vakioiti­in tulot, eli tämä ei voi selit­tää mil­lään, “oikeis­to­laisil­la on enem­män mis­tä antaa”-sumutuksella.

    Vero­jen korot­tamista vaa­ti­vat ne, jot­ka eivät ole kovin valmi­ita anta­maan omas­taan, mut­ta sitäkin valmi­in­pia anta­maan muiden omasta.

  37. “Vihrei­den ero­ja demarei­hin liioit­tel­e­vat ne lapsenuskoiset, kei­den mieliku­vi­tus ei kykene hah­mot­tele­maan sel­l­aista ihmistyyp­piä, joka ei halua aut­taa heikoimpia anta­mal­la omas­taan ja rahoit­ta­mal­la julkiset palvelut.”

    Aut­ta­mi­nen on ok, jos se tapah­tuu vapaae­htois­es­ti ja omas­ta pus­sista. Tois­t­en taskuista jakami­nen ei ole mitään todel­lista hyveel­lisyyt­tä ja oikeudenmukaisuutta. 

    Ihmisel­lä on oikeus keskit­tyä omaan etu­un, omaan onneen, omaan vau­rauteen. Itsekkyys ei ole kirosana. Ihmisel­lä ei ole minkään­laisia velvol­lisuuk­sia mui­ta kohtaan.

  38. Saat­taa käy­dä niin, että koko poli­it­ti­nen kart­ta menee uusik­si. Entisen oikeisto/vasemmisto ja herrat/duunarit ‑jaon tilalle syn­tyy uusi jako: työtä tekevät/ne jot­ka eivät tee työtä. Nykyisessä maail­mas­sa työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jän edut kietoutu­vat niin tiivi­isti yhteen, että tähän hyv­in­voin­nin rak­en­ta­jien puolueeseen sopi­vat yhtä hyvin nykyisen kokoomus­laiset kuin demar­itkin. Toinen, tois­t­en työn syn­nyt­tämän hyvin voin­nin ajapille pyrkivä puolue muo­dos­tuu enenevästä joukos­ta niitä, jot­ka syytä tai tois­es­ta eivät halua, voi tai joiden ei tarvitse tehdä palkkatyötä. Tämä puolueen on help­po aset­tua retori­ikas­saan aja­maan oikeu­den­mukaisu­ut­ta, ihmiskasvoisu­ut­ta, köy­hän ja kur­jan, koko ihmiskun­nan, pienen ihmisen, uno­hde­tun kansan, luon­non ja ympäristön, perus­tu­lon, kansalais­palkan ja hal­li­tun kasvun etua ja puol­ta. Siinä tätä ja kaikkea muu­ta kau­nista, tärkeää ja ihanaa puo­lus­tet­taes­sa vaan saat­taa uno­htua, että kakku on ennen jakamista tuotet­ta­va. Ja help­po­han se on uno­htaa, kun ei tarvitse itse osal­lis­tua sen tuottamiseen.

  39. No, niin kävi, että verkko­sukil­la eikä muil­lakaan main­osasuil­la SDP:n väki herän­nyt vaalis­sa väkeään äänestämään.

    Mut­ta mus­ta kaa­pu oli se, mikä ken­ties herät­ti SDP:n per­in­teistä äänestäjää äänestämään.

    Mut­ta han­kala on mil­lään ilveel­lä saa­da kansalaista tiet­tyä puoluet­ta äänestämään, jos puolueen esit­tämät toimet ovat met­tän puolelta.

    SDP:n tulisikin ryhtyä kailot­ta­maan kansan­palka­s­ta ja kansan­ben­sas­ta, että kun kansalainen ajaa ja käy kansan­pal­ka­lla minne vaan, niin sit­ten help­po onkin pää­tyä kansana­sun­toon — mikä on mak­set­tu kansanveroilla.

  40. Olisiko koulu­tus­ta­son nousul­la mitään vaiku­tus­ta vasem­mis­ton kan­natuk­sen vähenemiseen?
    OS:han on oiva tilastoihminen.
    Tun­tuu, että SAK:n jen­gi piene­nee ja AKAVAN kas­vaa. Tiet­ty paljon mamu­ja joskus liit­tyy johonkin SAK:n porukkaan, mut­ta siihenkin toi Loimaan kas­sa on paha juttu.
    Ven­na­mon Veikol­la olisi nyt hauskaa, vaik­ka Pekka poi­ka taisi per­su­ja potki­akin. Ilmeis­es­ti fir­moil­la ei ihan hyvin mee, kun hal­li­tuk­sen jäsenel­lä on aikaa ottaa kan­taa nykyjuttuihin.
    Ehkä ne Jutan kuvat aikanaan oli liikaa perusdemareille?
    Mitä ne demar­it ovat nyt ehdot­ta­neet ongelmi­in?? Lisää verora­ho­ja elvy­tyk­seen ja veronalen­nuk­set seis.
    Alen­nuk­set tule­vat lop­pumaan ja kiristyk­siä on luvas­sa niin val­tion kun kun­tien puolel­la. Ja pitkäk­si aikaa. Voi vain kysel­lä, mil­lä demar­it ajat­tel­e­vat, että sitä rahaa tulee? Eihän mitään saa leikata.
    Onko OS:lla jotain ajatuk­sia muu­ta kuin,elvytystä lisätään, mut­tei leika­ta mis­tään, vaan ote­taan siis lisää velkaa. Eihän kukaan selväjärki­nen tee niin kotonaankaan.
    En ole demareil­ta muu­ta kuullut/lukenut kuin vero­helpo­tuk­sista luopumisen.
    Van­hana tun­tu­isi parhaal­ta aloit­taa asialli­nen karsin­ta heti ja koval­la kädel­lä ja kestää sit­ten huu­to. Huu­toa tulee koske nyt mihin tahansa. Muuten se karsinta/leikkaukset on edessä joka tapauk­ses­sa. Venytä, niin pahem­mak­si tulee, kun vel­ka kas­vaa. Tulee mieleen Roman­ian tapa aikanaan hoitaa ulko­maan velat. Oli kyl­lä aika rääk­ki kansalle.

    Voisiko muuten vihreät aikanaan edus­ta­jien­sa kaut­ta pitää jonkin­laista “plokia” sieltä EU:sta, mis­sä olisi oikein infoa hom­mista kul­loinkin ja niiden merk­i­tyk­ses­tä suo­ma­laisille?? Saat­taa olla tietysti liian työläs.

  41. A.T.:
    “Keskustallekaan on vaikea löytää mitään roo­lia. Se ehkä hilluu het­ken kotiseu­tur­o­man­ti­ikan siivit­tämänä, mut­ta rom­ah­taa sit­ten täy­del­lis­es­ti uskot­ta­van, muista erot­tau­tu­van ohjel­man puuttuessa.”

    Keskus­tan rooli­na on toimia yhteiskun­nan jäh­meänä jar­ru­miehenä. Sille se rooli sopii hyvin ja uskoisin, että suuri osa sen kan­nat­ta­jista halu­aa sen näin toimi­van. Demar­it ovat valitet­tavasti jät­täy­tyneet samaan rooli­in, mut­ta kah­ta suur­ta jar­ru­mi­estä ei yhteiskun­ta kaipaa.

  42. Määrit­te­lyä, kiitos kuvauk­ses­ta. Voitko vielä määritel­lä vasem­mis­ton ja äärivasemmiston.

  43. Tcrown­ille ja Artturille:

    Ensin koh­ta minkä olitte repäis­seet postauk­ses­tani. Art­turi oli siteer­an­nut sitä ei-harhaan­jo­htavasti, mis­tä pisteet:)

    Jos ote­taan kak­si ääripäätä:

    Toinen on 70-lukuinen Kekko­slo­va­kia jos­sa devalvoidaan aina vien­ti­te­ol­lisu­u­den vaaties­sa, tilataan näen­näisen tar­jouskil­pailun jäl­keen joka hilav­itkutin koti­maas­ta ja työ­paik­ka paperite­htaas­sa periy­tyy kol­man­teen polveen.

    Toinen on oli­gop­o­lien ja monop­o­lilu­on­teis­tenkin alo­jen yksi­ty­istämistä aja­va, “verot alas!” — yövar­ti­javal­tio jos­sa julkisel­la sek­to­ril­la ei ole muu­ta roo­lia kuin armei­jan ylläpito.

    Ensim­mäistä kum­mallisuuksi­neen ei kan­na­ta haikail­la. Pelkästään glob­al­isaa­tio saa sen sor­tu­maan. Muitakin perustei­ta on.

    Jälkim­mäisen eri­no­maisu­ut­ta eivät taas mitkään empi­iriset tulok­set (yksinker­tainen esimerk­ki: HDI-indek­si) tue. 

    Yrit­tämisen vapaus niil­lä aloil­la jot­ka yksi­ty­isyrit­tämiseen jo kuu­lu­vat tai sille demokraat­tis­es­ti (PÖÖ!) vapaute­taan on hyvä asia. Samoin sopimus­va­paus kun­han siinä on poh­jal­la mim­imipykälät. Tästä alka­nee uusi diskurssi…?

    Mut­ta val­tio (siis me kaik­ki, ei mikään “kasvo­ton mas­sa” tai “kau­naiset post­tais­to­laiset virkamiehet”; lain­auk­sia keskusteluista muualla)
    Niin, val­tio voi myötä­vaikut­taa kansan­talouden kun­toon ja toim­intaan ja sitä myötä MONEN työ­paikan SUHTEELLISEEN tur­val­lisu­u­teen paljonkin. Sekä kepil­lä että porkkanalla.
    Ei yksit­täistä tehdas­ta tekohengittämällä.

    Vaik­ka onkin kyseenalainen fraasi, käytän sitä: pohjo­is­mainen yhteiskun­ta­malli. Sisältää myös esimerkik­si Hol­lan­nin ja Itä­val­lan ja osit­tain Kanadankin.
    Val­is­tunut arvauk­seni, ei vain toive, on että kun nyt
    *pide­tään ainakin sen rippeistä kiinni
    *ja selvitään nykyi­nen lamakausi
    *ja las­ke­taan glob­al­isaa­tion van­hoille teol­lisu­us­maille tuo­ma suh­teelli­nen alamäki

    pudot­ta­mat­ta tuo­ta mallia pulka­s­ta, se on taas osoit­tanut elinkelpoisuuten­sa. Ja mon­et nyt siihen “glob­al­isaa­tio-uhkaan” sisäl­tyvät maat pyrkivät kohti sitä. Ainakin oma­l­la tavallaan. 

    Min­ulle kiilusilmäiset marx­i­laiset ja kiilusilmäiset fried­mani­laiset (huom vai­h­doin taa­ju­ut­ta enkä puhu enää tcrown­ista tai Art­tur­ista) ovat muun­nelmia samas­ta teemasta.
    En ole sel­l­ais­ten “välis­sä” kos­ka he ovat saman kolikon kru­u­na ja klaa­va. Ei siinä ole väliä mihin mennä. 

    Näistä teemoista on puhut­tu ennenkin ja on antoisaa puhua vas­takin mut­ta tähän Oden pal­stan säi­keeseen ne liit­tyvät vain sikäli, että jaka­vatko vihreät tuon edel­lä­maini­tun ja osaa­vatko demar­it pitää siitä oikeal­la taval­la ääntä.

  44. “Demare­itakin jyrkem­mässä syöksykier­teessä on vihreä mies. ”

    En kyl­lä ymmär­rä mik­si yksikään mies äänestää vihre­itä. Sehän on ihan sama kuin itseään palleille potkai­sisi! Kuvaavaa on kun 80% kaik­ista irti­san­o­tu­ista ja lomaute­tu­ista on miehiä, pj Sin­nemä­ki peräänku­u­lut­taa elvy­tys­ra­ho­jen sukupuolivaikutuksia! 

    Vihrei­den mep­piedus­tus on kaik­ista puolueista epä­tasa-arvoisin. Ain­oana puolueena jol­la on use­ampi mep­pi, hei­dän paikois­taan on 100% vain toisel­la sukupuolel­la. SAmat­en eduskun­taryh­mässä on het­eromiehillä selkeä aliedus­tus. On se kum­ma kun konepa­jayri­tys­ten johtopaikoillekin (toimi­alal­la naisia 5%) pitää saa­da naiski­in­tiöt, mut­ta eduskun­taryh­mään ei.

    Kyl­lä nykyisel­lään vihrei­den suo­sion ylära­jat alka­vat tule­maan vas­taan ja veikkaan että Sin­nemäen fem­i­nisti­nen vasem­mistopoli­ti­ik­ka ei uppoa ensitä suurem­pi­in massoihin.

  45. Vasem­mis­ton tap­pi­on syitä voi toki etsiä ihan paikallis­ta­soltakin, ja nimeno­maan isoista kaupungeista:

    Stadin demarei­den kan­na­tus oli 15,8%, Vasem­mis­toli­iton 5,9%, eli yhteen­sä 21,7%. Ver­tailun vuok­si vasem­mis­tolle rökäle­tap­pi­ol­li­sis­sa Helsin­gin kun­nal­lis­vaaleis­sa vuon­na 2000 se oli 28,7% (20,5% + 8,2%). Turus­sa ja Tam­pereel­la Demar­it oli nyt kol­man­nek­si suurin puolue. Varsinkaan Helsingis­sä Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus ei kuitenkaan ollut niin kauhean suuri, 7,2%, että sil­lä voisi selit­tää kaiken.

  46. Demar­it kär­sivät vähän tästä sukupuolipoli­ti­ikas­ta. Medi­an takia nos­te­taan nuo­ria naisia, mut­ta sit­ten ei vält­tämät­tä enää puhutel­la per­in­teistä miesäänestäjää.

    Samoin demar­it ovat pitkään sitoutuneet tasa-arvo ‑poli­ti­ikkaan, mikä on ollut käytän­nössä nais­ten ase­man paran­tamista. Mut­ta nyt kun duu­nar­itkin käyvät läpi pari avio­eroa, niin miehet eivät ole enää niin vaku­ut­tunei­ta nais­ten alis­teis­es­ta ase­mas­ta. Samoin tehtaal­ta joutuu demarim­ies työt­tömäk­si mut­ta julkisel­la puolel­la demari­vaimol­la menee hyvin.

    Demareista onkin tulos­sa kaun­punki­lais­ten julkisel­la puolel­la ole­vien nais­ten puolue (kuten vihreistäkin). Tämä johtuu siitä, että demareil­la ei ole enää avaimia paran­taa miespuolis­ten tehdastyöläis­ten etu­ja, mut­ta julkiselle puolelle he pystyvät anta­maan lisää rahaa. Tästä syys­tä puolueen kan­na­tus vielä ale­nee jonkin ver­ran, kun miehet kaikkoavat.

    Soi­ni tulee viemään miesten äänet, mut­ta per­su­jen poli­ti­ikan sisäl­lön ohu­us iskee takaisin vielä joku päivä. Täl­löin tulee taas suuri määrä miesten ääniä otet­tavak­si valp­paalle. Ehkä jo ensi vaaleissa.

  47. Äänestyspros­entin alhaisu­us oli osit­tain hyväkin asia. Jos pres­i­dentin vaaleis­sa olisi vas­taa­va äänestyspros­ent­ti pres­i­den­tik­si tuskin valit­taisi­in ääri­vasem­mis­to­laista populistia.

    Nythän EU-par­la­ment­ti­in val­i­ti­in aika hyvä poruk­ka. Vasem­mis­ton ain­oa varsi­nainen edus­ta­jakin (Jaakon­saari) on todel­la pätevä osaa­ja, rehelli­nen ihmi­nen, hyvä keskusteli­ja ja mielip­iteiltään pragmaattinen.

  48. Juk­ka Siren:“demokraattisesti (PÖÖ!)”

    hihi­hi­hi…

    🙂

  49. “Nythän EU-par­la­ment­ti­in val­i­ti­in aika hyvä poruk­ka. Vasem­mis­ton ain­oa varsi­nainen edus­ta­jakin (Jaakon­saari) on todel­la pätevä osaa­ja, rehelli­nen ihmi­nen, hyvä keskusteli­ja ja mielip­iteiltään pragmaattinen.” 

    Heh heh!

    Aikamoisia sam­makoi­ta laukoi Perus­suo­ma­lai­sista blo­gis­saan. On ollut min­is­ter­inä ja jäi mieliku­va ettei saanut oikein mitään aikaisek­si, taisi olla työmin­is­teri. Ns. van­han kaartin porukkaa, joiden poli­ti­ikan seu­rauk­se­na SDP:n kan­na­tus hiipui ja piti lait­taa nuori tyt­tö puheen­jo­hta­jak­si. Eli hänen kohdal­laan mepin hom­ma on uran tekohengittämistä.

  50. “Ain­oana puolueena jol­la on use­ampi mep­pi, hei­dän paikois­taan on 100% vain toisel­la sukupuolella.”

    100% = kokon­aista kak­si paikkaa. Shock horror. 😀

    Oletko sitä mieltä, että mep­pi­paikkoi­hin on saata­va sukupuo­liki­in­tiöt? Eniten ääniä saanut henkilö ensin, sit­ten vas­takkaista sukupuol­ta edus­ta­va eniten ääniä kerän­nyt, ja niin edelleen?

    Tuos­ta tuli mieleen, että per­su­jen eniten ääniä saaneista henkilöistä neljä ensim­mäistä ovat muuten miehiä. 

    “80% kaik­ista irti­san­o­tu­ista ja lomaute­tu­ista on miehiä”

    Lähde kehi­in, kiitos.

  51. Min­ulle on jäänyt sel­l­ainen kuva, että puolue joka taval­la tai toisel­la on “hukas­sa” men­estyy julkkise­hdokkaiden varas­sa. Sekä hyvässä, että pahassa.
    Osit­tain vika saat­taa olla myös äänestäjis­sä, jot­ka myöskin ovat hukas­sa. Aika lait­taisi äänestämään itsekkyyt­tä ja kovem­paa kap­i­tal­is­mia tavoit­tele­via puoluei­ta, mut­ta jokin “todel­lisu­u­den­ta­ju” estää sen.
    Demareil­ta puut­tuu täl­lä het­kel­lä näkyviä tek­i­jöitä, kun­non puheen­jo­hta­ja, ja sitä kaut­ta sanoma.

  52. “Korkei­ta vero­ja ei muuten kan­na­ta yleen­sä ihmiset jot­ka ovat valmi­ita anta­maan omastaan.”

    Suomen julkiset palve­lut rahoit­tavas­ta suures­ta keskilu­okas­ta merkit­tävä enem­mistö on tutk­i­tusti valmis mak­samaan korkei­ta vero­ja palvelu­jen takaamisek­si. Ihmiset ovat siis valmi­ita korot­ta­maan omia vero­jaan, kun­han tietävät, että naa­purikin kan­taa vas­tu­un­sa. Varakkaiden kohdal­la asian arvioin­ti on mutkikkaam­paa, kos­ka he mak­sa­vat nytkin mata­lam­paa tasaveroa.

  53. Juk­ka Siren: Olen suurim­mas­ta osas­ta kir­joituk­ses­tasi samaa mieltä. Olen aika voimakkaasti eri mieltä HDI:n käyt­tämis­es­tä onnis­tu­misen mit­ta­ri­na. Voisin kir­joit­taa tähän syyt siihen, mut­ta ne on esitet­ty jo kat­tavasti tässä linkissä: 

    http://econlog.econlib.org/archives/2009/05/against_the_hum.html

    Parem­pi mit­tari on mielestäni GDP ja muut­toti­las­tot, kuten olen täl­lä blogilla aikaisem­minkin kir­joit­tanut. Se, että Kiinas­sa “kaik­ki” halu­a­vat Hong Kongi­in, vaik­ka siel­lä ei ole minkäälaista tur­vaverkkoa ja läh­es täysin vapaat markki­nat on minus­ta hyvin todis­tusvoimainen esimerkki.

    “Yrit­tämisen vapaus niil­lä aloil­la jot­ka yksi­ty­isyrit­tämiseen jo kuu­lu­vat tai sille demokraat­tis­es­ti (PÖÖ!) vapaute­taan on hyvä asia. Samoin sopimus­va­paus kun­han siinä on poh­jal­la mimimipykälät.”

    Enem­mistöl­lä on oikeus määrätä omas­ta elämästään, mut­ta sil­lä ei ole mitään oikeut­ta määrätä siitä mitä muut ihmiset tekevät keskenään. En siis hyväksy, että ihmis­ten itsemääräämisoikeut­ta (tässä tapauk­ses­sa elinkeinon­va­paut­ta) rajoite­taan demokraat­tis­es­ti ilman mui­ta perusteita.

    Sopimus­va­pau­den poh­jalle ei tarvi­ta min­imipykäliä, jos sopimus ei aiheuta epäoikeutet­tua hait­taa muille. Muun vaa­timi­nen on loukkaus ihmisen itsemääräämisoikeut­ta kohtaan.

    Minä voiton Vihreiltä nimen omaan ihmisen yksilön­va­pau­den puol­lus­tamista KAIKKIA sen uhkaa­jia vas­taan, niin AY-liiket­tä, poli­itikko­ja kuin yrityksiäkin.

    En näe, että demar­it pystyy tätä tekemään, kos­ka he eivät ymmär­rä talouden toimin­nas­ta juuri mitään eivätkä sik­si osaa analysoi­da poli­ti­ikkansa vaiku­tuk­sia ja tämän seu­rauk­se­na kan­nat­ta­vat toimia, jot­ka ovat räikeässä ris­tiri­idas­sa ilmoit­tami­in­sa arvoihin nähden.

    Urpi­laisen vaa­timus työ­markki­noiden sääte­lyn lisäämis­es­tä, jot­ta suo­ma­lainen työ tur­vataan on tästä huvit­ta­va esimerk­ki. On empi­iris­es­ti kiistämätön­tä, että työ­markki­noiden sääte­ly selit­tää suuren osan Euroopan ja Yhdys­val­to­jen “luon­nol­lisen työt­tömyysas­teen” eroista.

    eggo: Kaik­ki mitä kir­joitit on tot­ta. Tästä ei seu­raa, että täl­lä suurel­la keskilu­okalla pitäisi olla oikeus pakot­taa myös muut mak­samaan. Kun ver­taat täl­laista korkei­den vero­jen puol­lus­ta­jaa joka ei tutk­i­tusti ole valmis anta­maan omas­taan heikom­mille, jos muut eivät anna henkilöön, joka vas­tus­taa korkei­ta vero­ja, mut­ta on valmis anta­maan tulois­taan vapaae­htois­es­ti heikom­mas­sa ase­mas­sa oleville, vaik­ka kukaan muu ei antaisikaan, niin kumpi on sinus­ta toimii “oikeamielisem­min”?

    Minus­ta jälkim­mäi­nen aika merkit­täväl­lä mar­gin­aalil­la. Ensim­mäi­nen on mielestäni vain hiukan edelle henkilöä, joka ei anna omas­taan, vaik­ka muut antaisivatkin.

  54. Minäkin äänestin näis­sä vaaleis­sa vihre­itä enkä demare­i­ta, mut­ta tätä en täysin ymmärtänyt. Eikö tulos ker­ro siitä, että ihmiset halu­a­vat sosi­aalidemokra­tial­ta jotain sel­l­aista, mitä Repo edus­taa, ja puolestaan vieroksu­vat sitä, mitä edus­ta­vat Kim­mo Kiljusen tai Arja Alhon kaltaiset van­hat ja per­in­teiset jäsenkirjademarit?

    Tom­mi Uschanoville: Point­ti on siinä, ettei Mitro ainakaan oman ilmoituk­sen­sa mukaan ole demari. eivätkä demar­it olisi ikinä otta­neet hän­tä ehdokkaak­si, jos oli­si­vat ymmärtäneet, että hän tulee val­i­tuk­si. Toki hänestä voi kas­vaa kelpo demari, mut­ta europar­la­ment­ti on poli­ti­ikan opiskelu­paikana vähän kuin menisi yliopis­toon käymät­tä ensin koulua.

  55. Päivi Pasi
    “Oletko sitä mieltä, että mep­pi­paikkoi­hin on saata­va sukupuo­liki­in­tiöt? Eniten ääniä saanut henkilö ensin, sit­ten vas­takkaista sukupuol­ta edus­ta­va eniten ääniä kerän­nyt, ja niin edelleen?”

    En, vaan olen sitä mieltä että niitä ei pidä ulot­taa min­nekään. On se ihme että vihrei­den mielestä miesten yliedus­tus on aina paha sukupuo­livääristymä, kun taas nais­ten yliedus­tus on aina vain tasa-arvoa ja hieno asia. Esimerkik­si juurikin eduskun­nan paikko­jen jakau­tu­mi­nen sukupuolten välil­lä on tasa-arvokysymys, sitä jak­se­taan aina vaalien jäl­keen laskeskel­la ja voit­ta­ja on se, jol­la on eniten naisia.

    ““80% kaik­ista irti­san­o­tu­ista ja lomaute­tu­ista on miehiä”

    Lähde kehi­in, kiitos.”

    Lue lehtiä. Tuo on yhtä yleistä tietoa kuin se, että taan­tu­ma on iskenyt pahiten met­al­li- ja raken­nus­te­ol­lisu­u­teen sekä autokauppaan.

  56. Korkei­ta vero­ja ei muuten kan­na­ta yleen­sä ihmiset jot­ka ovat valmi­ita anta­maan omas­taan. Yhdys­val­lois­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan oikeis­to­laiset anta­vat vapaae­htois­es­ti tulois­taan huo­mat­tavasti suurem­man osan hyvän­tekeväisyy­teen kuin vasem­mis­to­laiset. Tutkimuk­ses­sa muis­taak­seni vakioiti­in tulot, eli tämä ei voi selit­tää mil­lään, “oikeis­to­laisil­la on enem­män mis­tä antaa”-sumutuksella.
    Tuol­lais­es­ta tutkimuk­ses­ta olisi hyväö olla lähde, että nähtäisi­in, muis­tiko Art­turi oikein ja onko tämän tutkimuk­sen tehnyt jokin asialli­nen taho.

    Mut­ta vaik­ka tulos olisi tot­ta, se osoit­taa vain, että jotkut ajat­tel­e­vat ratio­naalis­es­ti ja toiset eivät. 

    Ajatelka­amme aikaa ennen katalysaat­tor­e­i­ta. On ratio­naal­ista olla sitä mieltä, että katalysaat­tori pitää lait­taa pakol­lisek­si kaikille, vaik­ka ei lait­taisikaan vapaae­htoisek­si itselle. Sovi­taan, että katalysaat­tori mak­saa ton­nin. Min­un on aivan jär­jetön­tä mak­saa ton­nia, kos­ka ilma ei muu­tu lainkaan puh­taam­mak­si siitä, että minä lai­tan katalysaat­torin ja muut eivät. Mut­ta jos sääde­tään laki, että kaik­ki joutu­vat asen­ta­maan katalysaat­torin, se mak­saa yhä min­ulle ton­nin, mut­ta saan vasti­neek­si kak­si miljoon­aa ker­taa suurem­man paran­nuk­sen ilman laatu­un kuin ollessani yksin altru­isti. Samas­ta syys­tä min­un on järkeväm­pää vaa­tia lisää vero­ja ja parem­paa sosi­aal­i­tur­vaa kuin mak­saa yksin köy­hille almuja.

  57. Osmo: Läh­teet olen lait­tanut jo aikaisem­min blo­gisi kom­ment­tei­hin: http://www.soininvaara.fi/2009/05/10/palvelusetelit-2-kunta-valitsee-tuottajat/

    Vas­tauk­sesi onnis­tuu samal­la ole­maan surulli­nen ja huvit­ta­va. Surulli­nen se on sik­si, että sinus­ta ihmi­nen, joka halu­aa aut­taa omista varois­taan heikom­pio­saisia ei ole ratio­naa­li­nen, jos hän ei ase­ta apun­sa ehdok­si, että myös muut aut­ta­vat. Eli ihmi­nen, joka ei kan­na huol­ta omas­ta suh­teel­lis­es­ta ase­mas­taan yhteiskun­nas­sa enem­pää kuin kan­taa huol­ta heikom­pi­en pär­jäämis­es­tä on epärationaalinen.

    Ihmis­ten arvot ja asen­teet eivät voi olla epära­tionaal­isia, jos ne ovat sisäis­es­ti koher­ent­te­ja, mut­ta sin­un logi­ikkasi yhteiskun­nan hyv­in­voin­tia edis­tävien arvo­jen tyr­määmisessä sen sijaan on.

    Vas­tauk­sesi on haus­ka sik­si, että otit esimerkik­sesi katalysaat­torit, jot­ka kil­pailu­un kyken­emätön auto­te­ol­lisu­us lob­basi autoi­hin (taloud­estä ymmärtämät­tömien ympäristöjär­jestö­jen tuel­la) suo­jau­tukaseen Japani­lais­ten yliv­er­taista teknolo­giaa vas­taan. Sinän­sä esimerkin “ope­tus” pätee use­assa tilanteessa, mut­ta ei tässä nimenomaisessa:

    Koko teesisi nojaa perus­ta­van­laa­tuiseen virheeseen: ole­tat, että hyvän­tekeväisyy­teen antamisen moti­ivi on suurim­mal­ta osalta epä­tyy­dyt­tävä kur­ju­u­den taso. Tästä ole­tuk­ses­ta seu­raisi, että jos joku antaa vapaae­htois­es­ti hyvän­tekeväisyy­teen rahaa, niin jonkun toisen siedet­tävä kur­ju­u­den­ta­so täyt­tyy ja hän jät­tää anta­mat­ta. Tämä ole­tus ei pidä paikkaansa. Keskuste­limme tcrown­in kanssa tästä aiheesta tuon linkit­tämäni ketjun lopussa.

    “Samas­ta syys­tä min­un on järkeväm­pää vaa­tia lisää vero­ja ja parem­paa sosi­aal­i­tur­vaa kuin mak­saa yksin köy­hille almuja.”

    Tämä tietysti riip­puu siitä minkälaisia arvo­ja ja asen­tei­ta sin­ul­la on ja miten hel­posti poli­itikot ja virkamiehet ovat korruptoitavissa.

    Uskoisin kuitenkin, että henkilö, joka ainakin julkises­ti on tun­nus­tanut kan­nat­ta­vansa jokaisen yksilön oikeut­ta tehdä mitä lystää kun­han ei hait­taa muit­ten oikeut­ta samaan olisi aika vaikea kan­nat­taa korkeampia vero­ja pelkästään sik­si, että hän itse halu­aa aut­taa heikom­pio­saisia mah­dol­lisim­man paljon riip­pumat­ta verotet­tavien mielipiteestä.

    1. Ajat­telitko, että myös maan­puo­lus­tuk­sen voisi rahoit­taa näin. ne mak­sa­vat, jot­ka halu­a­vat ja kaik­ki hyötyvät?

  58. Yhdys­val­lois­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan oikeis­to­laiset anta­vat vapaae­htois­es­ti tulois­taan huo­mat­tavasti suurem­man osan hyvän­tekeväisyy­teen kuin vasem­mis­to­laiset. Tutkimuk­ses­sa muis­taak­seni vakioiti­in tulot, eli tämä ei voi selit­tää mil­lään, “oikeis­to­laisil­la on enem­män mis­tä antaa”-sumutuksella.

    Viitan­net tähän: http://www.nytimes.com/2008/12/21/opinion/21kristof.html

    Kan­nat­ta­nee huomioi­da, että oikeis­to­laiset ovat yleen­sä vasem­mis­to­laisia uskonnollisempia:

    It’s true that reli­gion is the essen­tial rea­son con­ser­v­a­tives give more, and reli­gious lib­er­als are as gen­er­ous as reli­gious con­ser­v­a­tives. Among the stingi­est of the stingy are sec­u­lar conservatives.

    Accord­ing to Google’s fig­ures, if dona­tions to all reli­gious orga­ni­za­tions are exclud­ed, lib­er­als give slight­ly more to char­i­ty than con­ser­v­a­tives do.

  59. Minä en tiedä, mitä Art­turi ajaa takaa, mut­ta ymmär­rän kyl­lä Osmon pointin. Mak­san mielu­um­min vähän korkeampia vero­ja kuin annan samat rahat kadunkul­mas­sa ker­jäävälle. Niil­lä veroil­la kun saadaan ker­jäläiset pois silmistä toimeen­tu­lotuen ja viime hädässä kirkon diakon­ian asiakkaiksi.

    Kaikkein mieluiten siir­ty­isin kyl­lä sel­l­aiseen malli­in, mis­sä kenenkään ei tarvit­sisi käy­dä erik­seen anomas­sa rahaa perus­tarpeisi­in­sa. Tätä mallia san­o­taan esimerkik­si perustuloksi.

  60. “Koko teesisi nojaa perus­ta­van­laa­tuiseen virheeseen: ole­tat, että hyvän­tekeväisyy­teen antamisen moti­ivi on suurim­mal­ta osalta epä­tyy­dyt­tävä kur­ju­u­den taso. Tästä ole­tuk­ses­ta seu­raisi, että jos joku antaa vapaae­htois­es­ti hyvän­tekeväisyy­teen rahaa, niin jonkun toisen siedet­tävä kur­ju­u­den­ta­so täyt­tyy ja hän jät­tää antamatta.”

    Luulin, että jo ker­ran ymmär­sit, että tuo­hon liit­tyvät hyö­ty­funk­tiot eivät ole vält­tämät­tä lin­eaarisia. Jos niiden annetaan olla epä­lin­eaarisia, ylläol­e­va väit­teesi on yksinker­tais­es­ti väärin. (Peruste­lut löy­tyvät edel­lis­es­tä ketjusta)

  61. Artturi:“Parempi mit­tari on mielestäni GDP ja muut­toti­las­tot, kuten olen täl­lä blogilla aikaisem­minkin kir­joit­tanut. Se, että Kiinas­sa “kaik­ki” halu­a­vat Hong Kongi­in, vaik­ka siel­lä ei ole minkäälaista tur­vaverkkoa ja läh­es täysin vapaat markki­nat on minus­ta hyvin todis­tusvoimainen esimerkki.”

    Klassi­nen esimerk­ki sam­makoista, miä seu­raa, jos tilas­to­ja tui­jot­taa ilman mitään his­to­ri­al­lista per­spek­ti­iviä. Sinän­sä en lainkaan epäile perusväitet­tä, vaan päätelmää, minkä sen poh­jal­ta voi tehdä. Minkä täh­den muuten noin yleen­sä lähde­tään maal­ta kaupunki­in? Etenkään sel­l­aiselta maaseudul­ta, joka on his­to­ri­al­lises­sa per­spek­ti­ivis­sä ollut aina köy­hyys­ra­jan alla ja täysin epädemokraattinen?

    Vaik­ka ihan vain täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Poverty_in_China
    “Chi­na has a unique­ly decen­tral­ized fis­cal sys­tem that has relied on local gov­ern­ment to fund basic health and edu­ca­tion. The result has been that poor vil­lages could not afford to pro­vide good ser­vices, and poor house­holds could not afford the high pri­vate costs of basic pub­lic services.”

  62. Taas ker­ran on paljon, mitä en käsitä. Miten jol­lakin voi olla käsi­tys, että vero­ja mak­se­taan vain omi­in tärkeik­si kat­sot­tui­hin jut­tui­hin? Vapaae­htoiset jutut ovat sit­ten aivan eri asia.
    Talvi­so­dan tilanne kai ker­too niille, jot­ka tietävät, mitä maan­puo­lus­tuk­sen vähät­te­ly merkitsi.
    Olisi tietysti hienoa pan­na vero­markkoi­hin leima, ettei saa käyt­tää siihen ja siihen. Onnek­si niistä päät­tää eduskunta/hallitus.

  63. “Vas­tauk­sesi onnis­tuu samal­la ole­maan surulli­nen ja huvit­ta­va. Surulli­nen se on sik­si, että sinus­ta ihmi­nen, joka halu­aa aut­taa omista varois­taan heikom­pio­saisia ei ole ratio­naa­li­nen, jos hän ei ase­ta apun­sa ehdok­si, että myös muut aut­ta­vat. Eli ihmi­nen, joka ei kan­na huol­ta omas­ta suh­teel­lis­es­ta ase­mas­taan yhteiskun­nas­sa enem­pää kuin kan­taa huol­ta heikom­pi­en pär­jäämis­es­tä on epärationaalinen.”

    Minus­ta tässä ei niinkään ole kyse ratio­naal­isu­useroista, vaan asi­aa pitäisi tarkastel­la akselil­la peri­aat­teelli­nen-prag­maat­ti­nen. Hyvin peri­aat­teelli­nen ihmi­nen ankkuroituu hänelle tärkeään arvoon riip­pumat­ta siitä mihin se johtaa, prag­maat­ti­nen taas pyrkii hake­maan ratkaisu­ja, jot­ka johta­vat kokon­aisu­u­den kannal­ta parhaaseen lop­putu­lok­seen. Sinä, Art­turi, olet hyvin periaatteellinen.

    1. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa ei ole kyse köy­hä­navus­ta vaan tietysti investoin­nista yhteiskun­nan rak­en­teisi­in, koulu­tuk­ses­ta alka­en. Sen eteen tehdys­tä investoin­nista hyö­tyvät kaik­ki esimerkik­si tur­val­lisem­pana yhteiskuntana.
      Meil­lä oli mökil­lä juuri tiekok­ous, jos­sa olti­in hyvin tarkko­ja siitä, että kaik­ki tietä käyt­tävät osal­lis­tu­vat sen kus­tan­nuk­si­in. Rot­wan­gin logi­ikan mukaan jokainen voi vapaae­htois­es­ti tuo­da vähän hiekkaa ja tasoit­taa kuop­pia, mut­ta kaik­ki saa­vat ajaa.

  64. Osmo: “Point­ti on siinä, ettei Mitro ainakaan oman ilmoituk­sen­sa mukaan ole demari. eivätkä demar­it olisi ikinä otta­neet hän­tä ehdokkaak­si, jos oli­si­vat ymmärtäneet, että hän tulee val­i­tuk­si.” Vähin­tään outo tilanne siis, hilpeä suo­ras­taan. Mitro ei halua olla demari eivätkä demar­it halua Mitroa par­la­ment­ti­in — mut­ta Mitro val­i­taan par­la­ment­ti­in demarei­den listal­ta. Olisiko niin, että demar­it eivät ymmär­rä omaa paras­taan? Mikähän mah­toi olla syynä siihen, että Mitro ei halua olla demari (vaik­ka suos­tui listalle)?

    1. Epäsym­metri­nen infor­maa­tio. Demarien mukaan Mitro ei voi tul­la val­i­tuk­si, mut­ta tuo listalle ääniä sen ulkop­uolelta ja Mitron käsi­tyk­sen mukaan hän voi tul­la val­i­tuk­si. Mitro tiesi enem­män Mitrosta.

  65. Lyhyt kom­ment­ti katalysaattori-esimerkkiin.
    Minus­ta se oli hyvä esimerk­ki pait­si sik­si että Ode on oike­as­sa, myös sik­si että Art­turi oli taval­laan oike­as­sa. Katalysaat­torin vaa­timi­nen oli osit­tain erään­laista piilo­pro­tek­tion­is­mia ja osoit­ti juuri että sel­l­ainen joskus toimii:/

    Vakavam­min: nyt kun katit on län­nessä pian joka koslas­sa, voimme parem­min vaa­tia Kiinan ja Int­ian auto­te­ol­lisu­ut­ta asen­ta­maan niitä myös. Tosin ne on kak­si sel­l­aista maa­ta, että vaa­ti­a­han aina voi…mutta ainakin vien­ti­mallei­hin joutu­vat lait­ta­maan ja sitä mukaa vähitellen kotimarkkinoillekin.

    Joskus 10 vuot­ta sit­ten näyt­ti aika karmeal­ta, kun Kiina hyvää vauh­tia ja Intia hitaam­min autois­tu­i­v­at pusaa­mal­la 70-luvun euroop­palaisia malle­ja tehtais­taan. Jos Kiina vauras­tu­isi jon­nekin 60-luvun Suomen tasolle
    (joka kol­man­nel­la koti­taloudel­la auto) tuol­la tyylil­lä, jokainen voi laskea mikä osu­us maail­man autokan­nas­ta olisi ympäristöte­k­nol­o­gis­es­ti museoau­to­ja syntyessään.

    1. Se osa pakokaa­su­ista, jon­ka katalysaat­tori put­saa, on paikalli­nen ongel­ma. On surullista, jos kiinalaiset myrkyt­tävät toisi­aan puhdis­ta­mat­tomil­la pakokaa­suil­la, mut­ta mis­tään ilmas­ton­muu­tok­sen kaltais­es­ta globaal­ista ongel­mas­ta siinä ei ole kyse. Itseasi­as­sa katalysaat­to­ril­la varustet­tu auto päästää vähän enem­män hiilid­iok­sidia ilmaan.

  66. Osmo: No maan­puol­lus­tus voitais kyl­lä puolestani hoitaa vapaae­htoisil­la mak­suil­la, kos­ka luulen, että armei­ja on spe­cial inter­est-ryh­mä siinä mis­sä muutkin ja se pystyy vaikut­ta­maan poli­it­tiseen päätök­sen tekoon, kos­ka armei­jalle annetut hyödyt keskit­tyvät hyvin kapealle osalle väestöä, mut­ta kus­tan­nuk­set levit­täy­tyvät laajalle.
    Armei­ja ei ole kuitenkaan saman­lainen hyödyke, kos­ka on aika uskot­tavaa, että suurin osa väestöstä hyö­tyy saman ver­ran maan­puol­lus­tamis­es­ta, mut­ta tulon­si­ir­roista ei.

    tcrown: Joo kyl­lä mä sen ymmär­rän edelleen, mut­ta tuo hyö­ty­funk­tio-jut­tu vaikut­taa ain­oas­taan sel­l­aiseen antamiseen, joka on motivoitunut­ta heikom­pi­en ase­man paran­tamisek­si. Eli Osmo olet­taa, että hyvän­tekeväisyy­teen anta­jat ovat useim­miten motivoitunei­ta paran­ta­maan heikom­pi­en ase­maa JA että hei­dän hyö­ty­funk­tion­sa on sel­l­ainen, että he saa­vat tyy­dy­tys­tä tietyn kur­ju­u­den tason saavuttamisesta.

    Minus­ta näyt­tää toden­näköiseltä, että suurin osa antamis­es­ta on motivoitunut joko muista syistä kuin heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien aut­tamisek­si TAI että heikom­pi­en ase­man paran­tamis­es­ta kiin­nos­tunei­den hyö­ty­funk­tio ei ole sel­l­ainen, että he saa­vat tyy­dy­tys­tä tietys­tä kur­ju­u­den tasos­ta, vaan enem­minkin kur­ju­u­den lievit­tämis­es­tä tietyl­lä määrällä.

    Eli siis toisin sanoen, että jos joku vähen­tää hei­dän hyvän­tekeväisyy­teen antami­aan raho­ja, muut eivät lisää panok­si­aan vas­taavasti niin, että annet­tu sum­ma pysyy vakiona.

    Riit­ta: Point­ti on se, että tot­takai ihmi­nen joka halu­aa aut­taa heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­via, välit­tää omas­ta suh­teel­lis­es­ta ase­mas­taan yhteiskun­nas­sa, eikä väl­itä ihmis­ten itsemääräämisoikeud­es­ta halu­aa korkei­ta vero­ja, joista mak­se­taan tulon­si­ir­to­ja heikom­mas­sa ase­mas­sa oleville.

    Minus­ta täl­lainen ihmi­nen on itsekäs, eikä hänen pitäisi saa­da tah­toaan läpi poli­ti­ikas­sa. Hänel­lä ei ole mielestäni oikeut­ta pakot­taa mui­ta mak­samaan tulon­si­ir­to­ja, kos­ka hän loukkaa näin ihmis­ten itsemääräämisoikeutta.

    Tulon­si­ir­rot voi tässä kor­va­ta mil­lä tahansa muul­lakin asial­la. Esim. jos minä pidän oop­peras­ta (enkä väl­itä ihmis­ten itsemääräämisoikeud­es­ta), niin tot­takai minä halu­an, että kaikkia ihmisiä verote­taan ja tämä raha annetaan oop­per­alle, jot­ta minä saan “enem­män vastinet­ta” rahal­leni kuin jos käyt­täisin sen itse pelkästään oop­per­alip­pui­hin. Tämä olisi kuitenkin usko­mat­toman type­rä peruste verot­taa ihmisiä oop­per­an rahoittamiseksi.

    Osmon ja ilmeis­es­ti sin­unkin peruste tulon­si­ir­to­jen rahoit­tamisek­si verora­hoista on analogi­nen tuon oop­per­aes­imerkin kanssa.

    Sen sijaan ihmi­nen, joka halu­aa aut­taa mui­ta, mut­ta ei ole huolis­saan suh­teel­lis­es­ta ase­mas­taan yhteiskun­nas­sa ja arvostaa itsemääräämisoikeut­ta antaa vapaae­htois­es­ti rahaa hyvän­tekeväisyy­teen, eikä pako­ta kans­saih­misiään samaan.

    Taneli Salo­vaara: Se, että Kiinan maaseu­tu on köy­hempi kuin Honk Kong johtuu nimen omaan siitä “tur­vaverkos­ta” ja säädel­ly­istä mark­knoista, joi­ta sieltä lähde­tään pakoon Hong Kongiin.

    MIVa: Ei kenel­läkään kai ole sel­l­aista käsi­tys­tä, että vero­ja mak­se­taan vain omi­in tärkeik­si kat­sot­tui­hin asioi­hin, vaik­ka välil­lä kyl­lä tun­tuu, että esim. Osmo ja Riit­ta yrit­tävätkin perustel­la korkei­ta vero­ja juuri näil­lä argu­menteil­la. (Eli että ne kohteen joi­hin rahat käytetään ovat heille tärkeitä.)

  67. Toinen ongel­ma demareil­la on talouskasvun puute ja hidas­tu­mi­nen. Kun talouskasvua ei ole, ei voi

    1- kiristää lakoil­la yksi­ty­istä sektoria
    2- lapi­oi­da lisää rahaa julkiselle sektorille
    3- nos­taa vero­ja kos­ka tämä vähen­tää yksi­ty­istä kulutusta

    Kun nämä mah­dol­lisu­udet pois­te­taan pelistä, demar­it osoit­tau­tu­vat varsin hampaattomiksi.

    Paradok­saalis­es­ti siis demare­i­ta kan­nat­taa äänestää hyv­inä aikoina kun talouskasvun odotuk­sia on olemassa. 

    Huo­mataankin siis, että lama ja työt­tömyys ei tuo demareille kan­na­tus­ta. Äänestäjät ovat oival­ta­ne­et, että globaalis­sa taloudessa paikalliset perus­vasem­mis­to­laiset ratkaisut voivat itse asi­as­sa kään­tyä viedä asioi­ta vielä huonom­paan suun­taan. Oikeis­to pystyy aut­ta­maan työ­paikko­jen luomises­sa paljon parem­min kuin vasem­mis­to. Huonoina aikoina kan­nat­taa siis äänestää oikeistoa.

  68. Osmo:
    Kom­ment­ti­ni alku­osa oli sitaat­ti Artturilta.
    En jaa hänen mielipiteitään.

    1. Sor­ry, luin huoli­mat­tomasti. Kan­nat­taa pan­na sitaatit aina kur­si­ivi­in. Kur­si­ivi aloite­taan ja lopete­taan merkin­nöil­lä, jos­sa käytetään sulkumerkkien sijas­ta erisu­u­ru­us­merkke­jä ja joka muuten näyt­tää tölk­täö : aloi­tus [i] ja lope­tus [/i] Siis haka­sulku­jen sijaan erisu­u­ru­us­merk­it. (En voi kir­joit­taa merk­in­tää tähän, kos­ka se ei näkyisi)

  69. “Minus­ta näyt­tää toden­näköiseltä, että suurin osa antamis­es­ta on motivoitunut joko muista syistä kuin heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien aut­tamisek­si TAI että heikom­pi­en ase­man paran­tamis­es­ta kiin­nos­tunei­den hyö­ty­funk­tio ei ole sel­l­ainen, että he saa­vat tyy­dy­tys­tä tietys­tä kur­ju­u­den tasos­ta, vaan enem­minkin kur­ju­u­den lievit­tämis­es­tä tietyl­lä määrällä.”

    Minus­ta taas näyt­tää siltä, että elämme rin­nakkai­sis­sa todel­lisuuk­sis­sa. Voisitko aav­is­tuk­sen raot­taa mitä ilmiöitä seu­raa­mal­la olet pää­tynyt moi­seen käsi­tyk­seen? Huo­maa, että demokraat­tises­sa yhteiskun­nas­samme ollaan päädyt­ty merkit­tävi­in tulon­si­ir­toi­hin köy­hille, ja kukaan ei noi­ta halua mak­saa yhtään enem­pää kuin on pakko. (Vai tun­netko ketään joka mak­saa vapaae­htois­es­ti enem­män vero­ja kuin pitää?) Eli meil­lä on vah­vat syyt olet­taa, että tämä aut­ta­mi­nen perus­tuu juuri noi­hin syi­hin joiden ole­mas­saolon halu­at kiistää, ja ennen kaikkea, tämä aut­ta­mi­nen on aivan eri suu­ru­us­lu­okkaa kuin kaik­ki muu aut­ta­mi­nen yhteensä. 

    “Accord­ing to Google’s fig­ures, if dona­tions to all reli­gious orga­ni­za­tions are exclud­ed, lib­er­als give slight­ly more to char­i­ty than con­ser­v­a­tives do.”

    Lisätään tähän vielä, että Yhdys­val­lois­sa ei ole kirkol­lisveroa, vaan noil­la lahjoite­tu­il­la rahoil­la rahoite­taan kirkko­jen ylläpi­to, pap­pi­en palkat jne. Osoit­taa melkoisen arve­lut­tavaa mie­len­laat­ua ajatel­la, että raha, jol­la oma seu­rakun­ta­har­ras­tus rahoite­taan olisi rahan antamista heikom­mas­sa ase­mas­sa oleville.

  70. “Osmon ja ilmeis­es­ti sin­unkin peruste tulon­si­ir­to­jen rahoit­tamisek­si verora­hoista on analogi­nen tuon oop­per­aes­imerkin kanssa.”

    Kyl­lä, yhtä pien­tä detaljia luku­unot­ta­mat­ta. Sin­un pitää muut­taa oop­per­at­alosi sel­l­aisek­si, että sinne pääsee sisään riip­pumat­ta siitä onko osal­lis­tunut raken­nuskus­tan­nuk­si­in tai ostanut lipun vai ei. Täl­löin joko oop­per­at­a­lo raken­netaan jos kaik­ki pakote­taan mukaan kus­tan­nuk­si­in tai oop­per­at­aloa ei raken­neta. Mui­ta vai­h­toe­hto­ja tässä maail­mas­sa ei ikävä kyl­lä ole.

  71. Sil­vesteri: Lue lehtiä. Tuo on yhtä yleistä tietoa kuin se, että taan­tu­ma on iskenyt pahiten met­al­li- ja raken­nus­te­ol­lisu­u­teen sekä autokauppaan.

    Ahaa, eli siis mutua. No niin arvelinkin. Harvem­min lehdis­sä kir­joite­taan siitä, että joku siivous­fir­ma pistää porukkaa lomau­tuk­sille, ihan vain sik­si, että niitä siivous­fir­mo­ja on Suomes­sa rutosti enem­män kuin esimerkik­si paperitehtaita.

  72. [i]Se, että Kiinan maaseu­tu on köy­hempi kuin Honk Kong johtuu nimen omaan siitä “tur­vaverkos­ta” ja säädel­ly­istä mark­knoista, joi­ta sieltä lähde­tään pakoon Hong Kongiin.[/i]

    Juuri tämä on se his­to­ri­al­lis­es­ti perseelleen heit­tävä ele­ment­ti — jos siel­lä olisi tur­vaverkko, siel­lä ei kuoltaisi nälkään, ja ihmisil­lä olisi varaa koulut­tau­tua. Se, että jär­jestelmä julis­tau­tuu kom­mu­nis­tisek­si ei useinkaan ole taan­nut juuri noi­ta turvaverkkoja.

    Samoin Hong Kong on tavat­toman kehno esimerk­ki “vapaas­ta” kau­pas­ta. Mik­si näin, kan­nat­taa kaivaa his­to­ri­an kir­ja kau­ni­iseen käteen ja lukaista muu­ta­ma sivu vaikka­pa oop­i­um­so­das­ta. Okei, kaup­pa on ollut vapaa­ta, mut­ta vain, mikäli se on palvel­lut imperi­u­min etu­ja. Eli onko se ollut vapata? 

    Vas­tavuorois­es­ti suuri osa Kiinaa on ollut aina esi­te­ol­lista, köy­hää ja alis­tet­tua, joten muut­to näi­den kah­den välil­lä ker­too tismall­een samaa kuin muut­to Soma­lias­ta Suomeen. 

    Usei­ta täl­laisia reaal­i­maail­man ilmeiöitä on toki mah­dol­lista muo­toil­la siten, että ne tuke­vat halut­tua teo­ri­aa, mut­ta ne ovat kelvot­to­mia todis­ta­maan ain­oatakaan oikeak­si. Vaik­ka Soma­lia lie­nee nykyään parati­isi kelle hyvän­sä, joka kaipaa mah­dol­lis­m­man heikkoa keskushallintoa.

    —-

    Demareista noin yleen­sä: Kun kat­soo nuorem­man pol­ven demare­i­ta, ei voi vält­tyä ajatuk­selta, että he ovat per­i­neet ide­olo­gian, joka on kuin dog­maat­ti­nen usko. Se ei kaipaa perustelu­ja, eikä se kestä avoin­ta keskustelua, se vain on, kos­ka uskoo oman moraalisen posi­tion­sa yliv­er­taisu­u­teen. Puolue ilman aitoa komu­nikaa­tio­ta on jo kauan sit­ten kuol­lut ja muumioitunut. Ay-väki vain on ollut niin taita­va bal­samoin­nis­saan, ettei kaikille ole vieläkään selvin­nyt, että ruumis ei ole liikah­tanut use­am­paan vuoteen.

  73. “Accord­ing to Google’s fig­ures, if dona­tions to all reli­gious orga­ni­za­tions are exclud­ed, lib­er­als give slight­ly more to char­i­ty than con­ser­v­a­tives do.”

    Tähän voisi lisätä vielä pari lain­aus­ta samas­ta jutusta:

    In any case, if con­ser­v­a­tive dona­tions often end up build­ing extrav­a­gant church­es, lib­er­al dona­tions fre­quent­ly sus­tain art muse­ums, sym­phonies, schools and uni­ver­si­ties that cater to the well-off. (It’s great to sup­port the arts and edu­ca­tion, but they’re not the same as char­i­ty for the needy. And some research sug­gests that dona­tions to edu­ca­tion actu­al­ly increase inequal­i­ty because they go most­ly to elite insti­tu­tions attend­ed by the wealthy.)

    Con­ser­v­a­tives also appear to be more gen­er­ous than lib­er­als in non­fi­nan­cial ways. Peo­ple in red states are con­sid­er­ably more like­ly to vol­un­teer for good caus­es, and con­ser­v­a­tives give blood more often. If lib­er­als and mod­er­ates gave blood as often as con­ser­v­a­tives, Mr. Brooks said, the Amer­i­can blood sup­ply would increase by 45 per­cent.”

  74. Samas­ta syys­tä min­un on järkeväm­pää vaa­tia lisää vero­ja ja parem­paa sosi­aal­i­tur­vaa kuin mak­saa yksin köy­hille almuja.

    Perus­ta hyväntekeväisyysjärjestö.

    Kuin­ka paljon yhteiskun­nas­samme olisi köy­hiä, jos työ­markki­nat oli­si­vat vapaat (vähiten tuot­tavia ei hin­noiteltaisi ja sään­neltäisi työt­tömik­si), sosi­aal­i­tur­vaa ei olisi ja olisimme lähempänä yövartijavaltiota?

    Ei voi­da ihan suo­raan olet­taa, että yövar­ti­javal­tios­sa olisi yhtä paljon tai enem­män köy­hiä kuin hyv­in­voin­ti­val­tios­sa mut­ta vain ilman sosi­aal­i­tur­vaa ja palvelu­ja. Voi nimit­täin olla, että hyv­in­voin­ti­val­tio myös tuot­taa niitä ongelmia, joi­ta se yrit­tää korjata.

  75. Lisätään tähän vielä, että Yhdys­val­lois­sa ei ole kirkol­lisveroa, vaan noil­la lahjoite­tu­il­la rahoil­la rahoite­taan kirkko­jen ylläpi­to, pap­pi­en palkat jne. Osoit­taa melkoisen arve­lut­tavaa mie­len­laat­ua ajatel­la, että raha, jol­la oma seu­rakun­ta­har­ras­tus rahoite­taan olisi rahan antamista heikom­mas­sa ase­mas­sa oleville.

    Rehellisyy­den nimis­sä todet­takoon että “lib­er­aalit” Jenkeis­sä puolestaan lahjoit­ta­vat “kon­ser­vati­ive­ja” enem­män kult­tuurille ja taiteille, jon­ka voi nähdä saman­laisek­si oman har­ras­tus­toimin­nan tukemisek­si kuin uskon­nol­lis­tenkin yhteisö­jen toimin­nan rahoittamisen.

    Joka tapauk­ses­sa tuosa tutkimuk­ses­sa tilas­toidut luvut taita­vat olla verovähen­nyskelpoisia lahjoituk­sia. Rovon anta­mi­nen ker­jäläiselle tai vaik­ka ostok­set hyvän­tekeväisyys­myyjäi­sistä eivät luvuis­sa näy, joten täyt­tä kokon­aisku­vaa lahjoituk­sista ei tuol­la saa.

    Hyvän­tekeväisyy­den mit­taami­nen absolu­ut­tisin ter­mein on ylipään­sä hel­posti harhaan­jo­htavaa. Esimerkik­si suo­ma­laiset ja ruot­salaiset lait­ta­vat tulois­taan pienem­män pros­entin hyvän­tekeväisyy­teen kuin amerikkalaiset. Ovatko amerikkalaiset siis lau­pi­aampia? Ei vält­tämät­tä, kos­ka Suomes­sa ja Ruot­sis­sa mak­se­taan enem­män vero­ja ja val­tio hoitaa näl­lä varoil­la monia niistä tehtävistä jot­ka USA:ssa ovat hyvän­tekeväisyysjär­jestö­jen varas­sa. Lisäk­si USA:ssa lahjoituk­set ovat varsin kat­tavasti verovähen­nyskelpoisia, toisin kuin pohjoismaissa.

    Kaikin puolin tuo änkyrälib­er­taristi­nen logi­ik­ka että kaiken pitää aina olla vapaae­htoista ei oikein kan­na lop­pu­un asti. Ajatel­laan­pa vaik­ka tapaus­ta jos­sa rav­in­toloit­si­ja jär­jestää rock-kon­serin ja vaatii, että kaikkien rav­in­to­laan tule­vien on mak­set­ta­va hänelle 8 euroa päästäk­seen yhtyet­tä kuun­tele­maan. Jos joku asi­akas halu­aa rav­in­to­laan mak­samat­ta, pitäisikö rav­in­toloit­si­jan vain hyväksyä pitkin ham­pain tilanne? Ei var­mas­tikaan. Ei tarvitse olla absolu­ut­tisen sopimus­va­pau­den kan­nat­ta­ja ajatel­lak­seen, että rav­in­toloit­si­ja voi tehdä asi­akkaiden­sa kanssa sopimuk­sen, jos­sa rav­in­to­laan sisään­pääsyn ehtona on pääsy­mak­su. Asi­akas voi aina vali­ta toisen rav­in­tolan. Toisaal­ta rav­in­toloit­si­ja voi tarvit­taes­sa käyt­tää voimakeino­ja mak­samat­toman asi­akkaan sisään­pääsyn estämiseen jos tämä kaikesta huoli­mat­ta ei kun­nioi­ta sopimuse­hto­ja vaan pyrkii sisään.

    Demokraat­tises­sa val­tios­sa kansalaiset voivat keskenään tehdä vas­taa­van sopimuk­sen: vero­ja on mak­set­ta­va, jos tääl­lä mielii asua, ja verot käytetään asioiden X, Y ja Z hoita­miseen. Jos vähem­mistöön jääneitä eivät sopimuk­sen ehdot miel­lytä, heil­lä on täysi vapaus muut­taa vaikka­pa Mona­coon, jos­sa vero­ja ei per­itä. Mut­ta ei voi toimia niin, että vapaa­matkus­ta­jana kelpu­ut­taa val­tion tuot­ta­mat hyödyt, mut­ta ei suos­tu mak­samaan demokraat­tis­es­ti päätet­tyjä veroja.

  76. Vielä tähän alku­peräiseen kysymyk­seen “mik­si demareil­la menee heikosti”. Työn idea haaste­taan mon­elta eri suunnal­ta: ei ole töitä, ne ovat pätkissä, ne eivät kiin­nos­ta, työ ja sen hedelmien kulut­ta­mi­nen on ympäristölle haitallista. Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on yhä aseet­tomampi näil­lä suun­nil­la, samoin SDP, joka edelleen pro­filoituu työn­tek­i­jän puolueena. SDP sopi tilanteeseen, jos­sa työtä oli, työtä halut­ti­in tehdä, ja työn­teon negati­ivisia vaiku­tuk­sia ei havait­tu tai tun­nustet­tu. Se oli puolue, joka tais­teli toiv­ot­ta­van, kaikkial­la odot­ta­van työn hedelmistä.

    Mut­ta mitä tilalle? SDP:n piiris­sä on esitet­ty mm. vastik­kee­ton­ta perus­tu­loa. Mut­ta muut ovat jo omi­neet idean itselleen. Työhön ja kulu­tuk­seen liit­tyvis­sä ympäristökysymyk­sis­sä vihrei­den ase­ma taas on aika ylivoimainen. 

    Ylipäätään on vaikea kek­siä demareille mitään omaa san­ot­tavaa. Mitron val­in­ta kiteyt­tää minus­ta aika paljon — epä­toivon, omien ideoiden puut­teen. Kun ei kek­sitä mitään muu­ta, ollaan valmi­ita otta­maan lis­toille houkut­timek­si vaik­ka ortodok­si­pap­pi, joka ei ainakaan Osmon mukaan halua olla demari. Olen iloinen, että Mitro meni ral­latellen jatkoon ja jät­ti demar­it ihmettelemään tule­vaa. (Vaik­ka aina­han vier­aan lis­toil­la esi­in­tymi­nen leimaa.)

  77. Näin se juuri on kuin Tuki­ainen kir­joit­ti. Halu­an vain vielä huo­maut­taa, että per­su­jen val­takausi ei voi kestää, kos­ka isku­lauseet eivät riitä lop­ut­tomi­in vaan ide­olo­giaakin ja älyä sekä toimivia ratkaisu­ja pitää alkaa löy­tyä. Näis­sähän demar­it pär­jä­sivät aika hyvin 1980 asti. Mut­ta mitä/kuka tule­vaisu­udessa löytää ne jutut joil­la perus­mi­estä puhutel­laan? Mielenkiintoista.….

  78. tcrown: häh? Väitäkö siis ihan pokkana, että uskon­nol­lisille jär­jestöille annetut lahjoituk­set hyödyt­tävät jotenkin vähem­män heikos­sa ase­mas­sa ole­via, kuin muut lahjoituk­set? Mille ihmeelle peru­s­tat tämän? Helsingis­sä esim. ruo­ka-apua jakaa Veikko Hurstin säätiö ja Pelas­tusarmei­ja. (Var­maan myös jotkut muutekin, mut­ta en onnis­tunut kahdel­la ekalla Googlauk­sel­la…) Ev. lut. kirkkokin aut­taa diakoni­työn­sä kautta.

    “(Vai tun­netko ketään joka mak­saa vapaae­htois­es­ti enem­män vero­ja kuin pitää?)”

    En mut­ta tun­nen usei­ta, jot­ka anta­vat vero­jen mak­samisen lisäk­si omas­ta var­al­lisu­ud­estaan vapaae­htois­es­ti hiekommille.

    Rahan lahjiot­ta­mi­nen pois on var­masti ylel­lisyyshyödyke, eli sel­l­aises­sa yhteiskun­nas­sa, jos­sa ihmisille jää käteen enem­män rahaa he myös luop­u­vat suurem­mas­ta osas­ta siitä vapaaehtoisesti.

    Se, että demokraat­ti­sis­sa val­tios­sa suurin osa tulon­si­ir­roista menee val­tion kaut­ta tarkoit­taa seu­raavaa: suurin osa ihmi­sistä on enem­män huolis­saan suh­teel­lis­es­ta ase­mas­taan yhteiskun­nas­sa, kuin muiden itsemääräämisoikeud­es­ta. (Tai että eri­ty­is­ryh­mät ovat onnis­tuneet samaan itselleen etu­ja suuren yleisön kus­tan­nuk­sel­la.) Mielestäni tämä ei ole lähellekään riit­tävä perustelu muiden itsemääräämisoikeu­den polkemiseen. Tietysti voi ajatel­la, että ihmiset saa­vat demokraat­tis­es­ti vali­ta mitä lystää. Minä taas ajat­te­len, että orju­us on väärin riip­pumat­ta siitä onko sil­lä enem­mistön tuki.

    Juu­so Kopo­nen: Rav­in­tolan vai­h­tamisen kus­tan­nuk­set ovat huo­mat­tavasti pienem­mät kuin maan vaihtamisen.

    Jos enem­mistö päät­tää kaikkien (siis myös sen vähem­mistön puoles­ta) että nyt kaik­il­ta ote­taan väki­val­loin rahaa ja annetaan se esim. työt­tömille, oop­per­aan, autoil­i­joille jne. niin tämä loukkaa tämän vähem­mistön itsemääräämisoikeutta.

    Mitään ongel­maa ei olisi, jos tämä vähem­mistö voisi hyvin alhaisin kus­tan­nuksin päästä irti tämän enem­mistön val­las­ta tai jos tämä enem­mistö päät­täisikin niin, että kaik­ki jot­ka halu­a­vat voivat yhdessä antaa rahaa näi­hin päätet­ty­i­hin kohteisiin.

    Eli toisin sanoen rav­in­to­la, joka aset­taa ehto­ja asi­akaskun­nalleen on ok. Sen sijaan, jos rav­in­to­la aset­taa asi­akkail­taan kysymät­tä ekana rav­in­to­las­ta pois­pääsy­mak­suk­si vaik­ka 20k € ja sen jäl­keen aset­taa ehto­ja asi­akkailleen, niin tämä ei käy päinsä.

  79. Mihin siir­tyvät ne van­hem­mat äänestäjät, jot­ka ovat per­in­teis­es­ti äänestäneet demareita?

    Vihreät eivät ole oikein van­hem­man äänestäjäkun­nan suosiossa.

  80. Päivi Pasi
    »Lue lehtiä. Tuo on yhtä yleistä tietoa kuin se, että taan­tu­ma on iskenyt pahiten met­al­li- ja raken­nus­te­ol­lisu­u­teen sekä autokauppaan.

    > Ahaa, eli siis mutua.

    Tai­dat ollakin sel­l­ainen fem­i­nis­tisen tasa-arvon kannattaja.

    HS
    Miesten työt­tömyys lähti alku­vuon­na raju­un nousuun

    Eri­tyisen pahasti työt­tömyys koet­telee mies­val­taisia alo­ja, kuten rak­en­tamista ja teol­lisu­ut­ta. Miesten työt­tömyysaste oli 12 pros­ent­tia ja nais­ten 9,7 pros­ent­tia. Miesten työt­tömyys lisään­tyi yli kolme pros­ent­tiyk­sikköä, nais­ten työt­tömyys alle yhden.

    “Tänä aamu­na pidin uusille asi­akkaille työn­hakuin­fon, jos­sa oli vähän yli kak­sikym­men­tä ihmistä. Heistä kak­si oli naisia ja lop­ut miehiä”, Kin­nunen sanoo. 

    Käykö läh­teek­si? Tähän hätään ei kyl­lä löy­tynyt yhtään väitöskir­jaa vuo­den 2009 irti­sanomi­sis­ten sukupuoli­jakau­mista. Voisi­vat jol­lakin nais­tutkimuk­sen laitok­sel­la värkkäil­lä sem­moi­sen ja tode­ta, että miehiä suosi­taan irti­sanomi­sis­sa, kos­ka näin he saa­vat viet­tää enem­män vapaa­ta laat­u­aikaa, kun taas naiset nään­tyvät työ­taakkansa alle.

Vastaa käyttäjälle Sylvesteri Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.