Ruuhkamaksua esitetään kilometripohjaiseksi

Kaupung­in­jo­hta­ja Pajunen vas­tus­taa ruuhkaak­su­ja, kos­ka ne merk­it­si­sivät hänen mukaansa kaupun siir­tymistä Helsin­gin keskus­tas­ta kehätei­den automar­ket­tei­hin. Tämä olisi hyvä syy vas­tus­taa ruuhka­mak­su­ja, jos vaara olisi todel­li­nen. Pajunen on ymmärtänyt ruuhka­mak­sue­hdo­tuk­sen väärin.

Helsinki­in ei kaavail­la Lon­toon tyyp­pistä mak­sua keskus­taan ajamis­es­ta, vaan kilo­metripo­h­jaista mak­sua seudul­la ajamis­es­ta. Siihen on kylle ehdotet­tu vyöhykkeitä niin, että kilo­metri Helsin­gin niemel­lä mak­saisi kakasi ker­taa enem­män kuin Kehä I:llä, mut­ta Helsin­gin niemel­lä kilo­me­tre­jä tulee aika vähän, ellei aja niemeä usei­ta ker­to­ja ympäri. Kos­ka matkat noi­hin automar­ket­tei­hin ovat yleen­sä pitk­iä, ruuhka­mak­su verot­taisin niiden käyt­töä enem­män. Jos asuu automar­ketin vier­essä, se onkin oikea paik­ka käy­dä ostoksilla. 

Helsin­gin keskus­ta ei oikeas­t­aan ruuhka­mak­su­ja tarvit­sekaan, vaan muu­ta­mas­sa vuodessa tukkoon menevät kehäti­et. Keskus­tas­sa liiken­net­tä on rajoitet­tu jo 30 vuot­ta tiukalla pysäköin­tipoli­ti­ikalla, mikä onkin toimin­ut: Autoli­iken­teen määrä ei ole juuri nous­sut vuo­den 1970 jäl­keen, mitä ei voi sanoa kehäteistä.

Luulisi keskus­tan kaup­po­jen kil­pailukyvyn jopa lisään­tyvän, jos rajoi­tuskeino vai­hde­taan rajoit­tavas­ta pysäköin­tipoli­ti­ikas­ta ruuhka­mak­sui­hin. Nyt keskus­tan läpi voi ajaa, mut­ta ostok­sille ei voi pysähtyä.  Kun läpi­a­jo ei kan­na­ta, katu­verkkoa vapau­tuu kaup­poi­hin tuleville.

Jos halu­aisi vas­tus­taa autoilua, ei tek­isi mitään muu­ta kuin siirtäisi joukkoli­iken­teen pois Kehä I:n ruuhk­ista ja antaisi tien men­nä kokon­aan tukkoon. Mie­lenki­in­toista on, että autoil­i­at tun­tu­vat kan­nat­ta­van tätä vaihtoehtoa.

32 vastausta artikkeliin “Ruuhkamaksua esitetään kilometripohjaiseksi”

  1. Kaik­ki kolme tutkit­tua ruuhka­mak­sumallia poikkea­vat Lon­toon ja Tukhol­man käytän­nöstä eduk­seen. Ruuhkaisen kaupunkiseudun ruuhkat ovat levin­neet laa­jalle ja niihin puree varsinkin kehien kur­ju­ut­ta helpot­ta­va ruuhka­mak­su. Ruuhkien vähen­e­mis­es­tä hyö­tyvät kaik­ki kulk­i­jaryh­mät; autoil­i­jat, joukkoli­iken­teen käyt­täjät, hyötyli­ikenne, kevyen liiken­teen käyttäjät.

    Ei ruuhka­mak­su tietysti poista kaikkia liiken­teen ongelmia, mut­ta keinona se on kaikkien koke­musten mukaan vaikut­tavu­udeltaan hyvä. Niis­sä kaupungeis­sa, jois­sa se on otet­tu käyt­töön, siitä ei ole luovut­tu. Mm Oslos­sa alku­un päätök­set oli­vat määräaikaisia ja varsin yleinen oli esimerkik­si medi­as­sa käsi­tys, että kipin kapin siitä halu­taan luopua.

    Kilo­metripo­h­jainen malli olisi esite­ty­istä tas­a­puolisin. Var­masti keskustelua käy­dään mak­su­vyöhyk­keen rajoista ja mak­su­por­ras­tuk­sen jyrkkyy­destä. Esi­tys on mielestäni näiltäkin osin onnis­tunut. Sovel­lett­va tekni­ik­ka on niin jous­ta­va, että näitä voidaan ajan myötä muut­taa kaupunkike­hi­tyk­sen myötä.

  2. Tästäkin syys­tä Lääke­laitok­sen siir­to Kuo­pi­oon on hyvä asia. Pres­i­dent­ti pysyvästi Naan­tali­in ja koko val­tion­hallinto kol­moske­hän Suomen puolelle! 

    Helsin­ki on rauhoitet­ta­va kaikelta liiken­teeltä. Kauko­ju­nien päätepysäkik­si Tikkuri­la, jos­ta raidey­hteys lentoase­malle. Matkus­ta­jali­ikenne voidaan siirtää kokon­aan Turku­un ja Kotkaan.

  3. Yksi­ty­isautoilus­ta vapaa keskus­ta olisi itses­tään­selvästi oikea tavoite siinäkin tapauk­ses­sa, että teknolo­gia olisi tasoa kylmä­fu­u­sio + nol­lapäästöin kier­rä­tys­ma­te­ri­aal­ista raken­net­ta­vat sähköau­tot. Mikä olisi paras tapa pyrk­iä kohti tätä vapaut­ta? Katu­jen asteit­tainen vapaut­ta­mi­nen pysäköin­nistä, pysäköin­tilu­olien ja ‑tornien asteit­tainen vapaut­ta­mi­nen hyö­tykäyt­töön ja omista pysäköin­tiru­uduista vapaiden ker­rostalo­jen rak­en­t­a­mi­nen (tai ainakin sel­l­ais­ten rak­en­tamisen sal­lim­i­nen) ovat var­masti osa ratkaisua.

    Riit­tävän korkeat ruuhka­mak­sut ja kaikkien autoil­ispe­si­fisien vero­jen koro­tus ovat hyväk­si tietysti lähin­nä sik­si, että ne voivat viivyt­tää jonkun idioot­ti­maista päätöstä han­kkia auto ja edis­tää jonkun oikeaa päätöstä han­kki­u­tua eroon autois­taan. Val­takun­nan laa­juiset verot ovat toki ruuhka­mak­su­ja huonom­pi aja­tus sik­si, että ne vaikut­ta­vat myös siihen vähem­mistöön auton­o­mis­ta­jista, joil­la on yhtään minkään­laista perustel­tua tarvet­ta autolleen.

    Kehätei­den suun­nitel­malli­nen tukkimi­nen kuu­lostaa myös kehi­tyskelpoiselta strate­gial­ta, jatko­selvi­tys­tä kaivataan.

  4. Taloudelli­nen pakote iskee ihmisi­in eri­ar­vois­es­ti. Luu­lenkin, että seu­rauk­se­na ruuhka­mak­su­ista nais­ten määrä aamuisin bus­sipysäkil­lä kas­vaa. Puh­taasti olet­ta­mal­la ajat­te­len, että pieni­palkkaiset naiset helpoiten vai­h­ta­vat auton bussiin.

    Itse aion jatkaa autoilua. Bus­si on hidas/kankea ja auton tarvit­see joka tapauk­ses­sa. Tästä syys­tä ei kan­na­ta men­nä bus­sil­la, jos pihas­sa on auto, kos­ka autos­ta pitää kuitenkin mak­saa pankki­in velat. Jos autos­ta tule­vien lainan­ly­hen­nys­ten päälle vielä pitäisi ostaa bus­silip­pu niin voi voi.

    Mut­ta toisaal­ta.… ei noiden kaavail­tu­jen ruuhka­mak­su­jen mak­su niin ylivoimaista ole. Ja tiet ovat vapaina, kun nuo pieni­palkkaiset naiset (ja miehet) menevät bus­sil­la, mikä on hyvä.

    1. Jos miehet autoil­e­vat enem­män kuin naiset, sil­loin­han tämä miehi­in kohdis­tu­va mak­su oikeas­t­aan syr­jii miehiä, jos ketään. Miten Juha sai sen syr­jimään naisia?

  5. Kun joukkoli­iken­teen käyt­täjämäärä kas­vaa, para­nee myös palve­lu­ta­so. Bussi/raideliikenne ei ehkä koh­ta olekaan hidas ja kankea.

  6. Liit­tyen Osmon ja Juhon kir­joituk­si­in, olisi hyvä jos vähän eriteltäisi­in muu­tamia peri­aat­tei­ta. Yritän, valit­tev­asti tästä tulee pitkä kirjoitus:

    Ensin­näkin autoilus­ta mak­se­taan veroa siinä kuin mis­tä tahansa muus­takin ihan vaan sen takia että julkiset menot saadaan katet­tua. ALV on yleinen kulu­tusvero jota mak­se­taan läh­es kaikesta, ja sitä mak­se­taan myös veroista (tuplavero­tus). Esimerkik­si rav­in­to­laskus­sa on henkilökun­nan palkkaverot ja niistä myös mak­se­taan ALVia. On myös perustel­tua että tuot­teista yleen­sä mak­se­taan suurem­paa myyn­tivero­ja kuin palveluista em. syys­tä, tätä on tosin hoidet­tu lähin­nä ALV-alen­nuk­sil­la, mut­ta kieltämät­tä erilli­nen autovero on vähän perus­tee­ton. Mik­sei saman tien pesukonevero?

    Sit­ten on hait­ta­mak­su­ja. Ensin­näkin päästöil­lä pyritään aset­ta­maan hin­ta. Litra ben­si­iniä tuot­taa palaes­saan noin kak­si kiloa hiilid­iok­sidia (?) joka on 30e/t päästökaup­pahin­nal­la noin kuusi sent­tiä. Tämän tulon pitäisi peri­aat­teessa ohjau­tua esim. uusi­u­tu­vien ener­gioiden sub­ven­tioi­hin. Toisek­si auto aiheut­taa päästöjä ja meluhait­to­ja (peri­aat­teessa las­ket­tavis­sa kiin­teistö­jen hin­nois­sa ja yllät­tävän iso sum­ma, mil­jar­di vuosi­ta­sol­la?), ja nämä ovat pitkälti paikallisia. Ruuhka­mak­sut voi nähdä tästä kerät­tävänä rahana, ja täl­löin oikei­ta saa­jia olisi esim. Man­ner­heim­intien var­ren asun­to­jen omis­ta­jat ja keuhkosairaat.

    Sit­ten on kulu­jen kom­pen­soin­ti. Tiev­erkko mak­saa. Paljon. Tiestöstä on toki hyö­tyäkin, mut­ta ei se minus­ta kuitenkaan sel­l­ainen hyödyke että sitä tulee sub­ven­toi­da. Sekä polt­toain­evero­tus­ta että tiemak­su­ja voi perustel­la tätä kaut­ta, ja tältä osalta tulo­jen pitäisi kulkeu­tua tiev­erkon rak­en­tamiseen tai ylläpi­toon, sekä joukkoli­iken­teeseen siltä osin kuin se vähen­tää tei­den tarvet­ta (=mikä tahansa järkevä raideli­iken­nehanke). Pysäköin­ti­mak­sut ovat vas­taavasti (osit­tain) maan­vuokra ja ylläpi­toku­lu. Voisi ajatelle niinkin, että hyö­tyjä mak­saa. Eli esim. Kehä­mar­ketin omistaja.

    Mis­tä vih­doin pääsen niihin ruuhka­mak­sui­hin sinän­sä. Ne ovat ohjaus­mak­su jon­ka tavoite on rajoit­taa automäärä tiev­erkon kap­a­siteet­tia vas­taavak­si. Jos ei ole ruuhkaa, niin niitä ei myöskään pitäisi per­iä. Vrt. sakot ja pysäköin­ti­mak­sut, kum­mal­lakin ohjataan. Se kelle rahat menevät on ohjauk­sen kannal­ta yhden­tekevää, ne voitaisi­in peri­aat­teessa vaik­ka jakaa kaikkien auton­o­mis­ta­jien kesken. Jos halu­taan kom­pen­soi­da se että ohjaus­vaiku­tus on suurem­pi pien­i­t­u­loisille, niin oikea tapa käyt­tää rahat olisi esim. nos­taa vas­taavasti sosiaalietuuksia.

    Käytän­nössä nämä eri mak­su­tyyp­it sekoit­tuvat. Mut­ta olisi sekä liiken­teen, vero­tuk­sen että yleisen hyväksyt­tävyy­den kannal­ta hyvä jos olisi jokin punainen lan­ka verois­sa ja mak­su­is­sa. Nykyti­lanteessa on vaikea olla muu­ta mieltä kuin että autoilua verote­taan sekä liian paljon (ajoneu­vovero, polt­toain­evero) että liian vähän (kaupunki­au­toilun hai­tat, tiestön kus­tan­nuk­set syrjäseuduilla).

    1. Litra ben­si­iniä tuot­taa palaes­saan noin kak­si kiloa hiilid­iok­sidia (?) joka on 30e/t päästökaup­pahin­nal­la noin kuusi sent­tiä. Tämän tulon pitäisi peri­aat­teessa ohjau­tua esim. uusi­u­tu­vien ener­gioiden subventioihin.

      Mik­si hiilid­iok­sidi­vero pitäisi käyt­tää päästöt­tömien ener­gialähtei­den sub­ven­toin­ti­in? Mik­si yleen­sä ener­gianku­lu­tus­ta pitäisi subventoida?

  7. Ja heti kun vähän puhuu löysiä niin tar­rataan kiin­ni… Min­ul­la ei ole asi­as­ta vah­vaa mielipi­det­tä, mut­ta yritetään:

    Asi­aa voi ajatelle jotenkin niin että jos hiili mak­saa kolme rahaa ja uusi­u­tu­va viisi rahaa, niin on kus­tan­nuste­hokkaam­paa verot­taa hiiltä yhdel­lä ja sub­ven­toi­da uusi­u­tu­vaa yhdel­lä. Täl­löin ener­gian hin­ta on neljä ja veroaste nousee yhdel­lä rahal­la. Osmo tarkoit­ta­nee että olisi parem­pi verot­taa hiiltä kahdel­la, ja käyt­tää tulot muiden vero­jen alen­tamiseen, jol­loin ener­gian­hin­tan on viisi ja veroaste pysyy samana. Ener­gian kulu­tus on toki jälkim­mäisessä pienem­pi, mut­ta mik­si pienem­pi ener­gian kulu­tus olisi sinän­sä hyvä asia?

    Johdon­mukaisin­ta olisi käyt­tää varat hait­to­jen kom­pen­soin­ti­in ja ehkäisyyn. Esim. maa-aluei­den ostoon maledi­ivi­laisel­la, patoi­hin tai met­si­tyshankkeisi­in. En ole vaan oikein vaku­ut­tunut tämän toimivu­ud­es­ta käytännössä.

    1. Kos­ka se viisi eutoa on ener­gian oikea, tuoan­tokus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta. Tai sit­ten se kah­den euron vero on liian korkea.

  8. Onko tämä nim­i­tys “ruuhka­mak­su” sopi­va? Siis onko tarkoi­tus per­iä kilo­metri­mak­sua vain ruuh­ka-aikoina? En nyt muista sel­l­ais­es­ta aikara­joituk­ses­ta kuulleeni. Mut­ta ehkä erehdyn.

    Jär­jestelmän tekni­ikkakus­tan­nuk­set saat­ta­vat olla aika korkeat (muis­taak­seni Tukhol­mas­sa oli val­i­tus­ta tähän liit­tyen). Valmis­tevero­pros­entin koro­tus olisi sen sijaan äärim­mäisen hal­pa toimen­pide. Mut­ta koro­tuk­sen kor­vaami­nen “syr­jäisem­pi­en” seu­tu­jen asukkaille — jos ja kun sel­l­aista halu­taan — ei ehkä olisi ihan yksinker­taista. Eikä se vält­tämät­tä purisi pääkaupunkiseudun tienkäyt­töon­gelmi­in niin tehokkaasti kuin ruuhka­mak­su. Kilo­me­tre­jä ei kuitenkaan aina tule niin val­ta­van paljon.

  9. Man­ner­heim­intiel­lä lie­nee merk­i­tys­tä myös ihmisille, jot­ka eivät omista kiin­teistöä sen var­relta. Päästö- ja meluhait­to­jen lisäk­si myös se, että autoil­la tapetaan ihmisiä, on haitallista.

  10. Kepin sijas­ta voitaisi­in kokeil­la porkkanaa: seu­tulipun korkeam­man tak­san voisi pois­taa ja sal­lia ihmis­ten matkus­taa sisäisen lipun hin­nal­la ainakin Espoos­ta, Van­taal­ta ja Kau­ni­ai­sista Helsinki­in. Ker­tal­ipuil­la kymp­pi päivässä työ­matkoi­hin Van­taal­ta Helsinki­in on yksinker­tais­es­ti liikaa, kun palvelun taso ja aikatauluis­sa pysymi­nenkin ovat mitä ovat.

  11. > Keskus­tas­sa liiken­net­tä on rajoitet­tu jo 30 vuotta
    > tiukalla pysäköin­tipoli­ti­ikalla, mikä onkin
    > toimin­ut: Autoli­iken­teen määrä ei ole juuri
    > nous­sut vuo­den 1970 jäl­keen, mitä ei voi sanoa
    > kehäteistä.

    Eikö tuos­ta voi tehdä johtopäätök­sen, että autoilu keskus­tas­sa ei ole ainakaan pahene­va ongel­ma? Kun auto­jen päästö­jen hallinta on nykyään hitusen eri tasol­la kuin 70-luvul­la, niin ilman­laatuon­gel­ma on pääosin siir­tynyt his­to­ri­aan. Sen huo­maa pyöräil­lessäkin: ei kehä­tien liikenne tun­nu nykyään mis­sään, mut­ta kun ohi pör­rää 2‑tahti-skoot­teri, niin katku kirveltää keuhkois­sa pitkään. 

    Kun Helsin­gin nie­mi ei todel­lakaan ole mikään autoil­i­jan unel­maym­päristö, niin on aika vaikea uskoa, että sinne ajeltaisi­in autol­la paljonkin ihan hupimielessä, puhu­mat­takaan läpi­a­jos­ta. Jos läpi­a­jo on todel­li­nen ongel­ma, niin eikö siihen voisi puut­tua suo­raan ilman ruuhka­mak­su­vir­i­tyk­siä? Esimerkik­si rauhoitet­taisi­in Kai­vokatu ja Kaup­pa­torin ympäristö autoilul­ta ruuhka-aikoina? 

    Polt­toain­everona kerätään noin 10 ker­tais­es­ti CO2-päästö­jen arvo. Täl­lä rahal­la luulisi voita­van toteut­taa tehokkaat väylät liiken­teen tarpeisi­in, myös Helsinkiin.

  12. Miten ihmeessä kilo­metripe­rus­tainen ruuhka­mak­su on tarkoi­tus toteut­taa? Onko tämä vain tulon­si­ir­to kaik­il­ta autoil­i­joil­ta jollekin epälu­otet­ta­van satel­li­it­ti­paikan­nusjär­jestelmän toimittajalle?

    Jääkö edes mah­dol­lisu­us (pk-seudun ulkop­uolel­la asu­vana) mak­saa jonkin­lainen könt­täti­etul­li, jos on tarvet­ta pk-seudul­la esim. viikon­lop­un ver­ran vierail­la? Vai pakote­taanko jokaikiseen Suomeen rek­isteröi­tyyn autoon täl­lainen isoveliseu­ran­ta­jär­jestelmä? Mil­lä estetään jär­jestelmän käpälöinti?

    Tämä kuu­lostaa aikamoi­selta hölmöläis­touhul­ta ajat­teli asi­aa miten ajat­teli. Yksi­ty­isautoilu vähe­nee jos julki­nen liikenne toimii riit­tävän hyvin ja on riit­tävän hal­paa. Ja julkisen liiken­teen suh­teel­lista hin­taa voi alen­taa korot­ta­mal­la polt­toain­evero­ja. Jos tämän kat­so­taan syr­jivän “maakun­tia” niin sitä voidaan kor­ja­ta alueel­lisil­la tulon­si­ir­roil­la tms.

  13. Kansalais­ten asum­is- ja liikku­mis­tot­tumusten ohjailuhu­umas­sa uno­hta­mat­ta myöskään alue­poli­ti­ikkaa ei ole valitet­tavasti kauheasti uhrat­tu aikaa sen pohtimiseen, miten nämä regres­si­iviset verolu­on­toiset mak­sut vaikut­ta­vat vero­tuk­seen kokon­aisu­udessaan oikeu­den­mukaisu­us­näkökul­mas­ta. Tätä keskustelu­a­han ei ole juuri käy­ty, vaik­ka kaiken­laisia mak­su­ja tuote­taan täl­lä het­kel­lä liukuhi­hnal­ta kuten esimerkik­si tuulivoima­mak­su, Osmon esi­in­nos­ta­ma epäoikeu­den­mukainen kaukoläm­mön lisävero, media­mak­su ja ruuhkavero puhu­mat­takaan jo ole­mas­sa ole­vista mak­su­ista (erit. ter­vey­den­huolto ja autoilu).

  14. “Kansalais­ten asum­is- ja liikku­mis­tot­tumusten ohjailuhu­umas­sa uno­hta­mat­ta myöskään alue­poli­ti­ikkaa ei ole valitet­tavasti kauheasti uhrat­tu aikaa sen pohtimiseen, miten nämä regres­si­iviset verolu­on­toiset mak­sut vaikut­ta­vat vero­tuk­seen kokon­aisu­udessaan oikeudenmukaisuusnäkökulmasta.”

    Oikeu­den­mukaisu­us on aina mutu-kysymys, sen “pohtimi­nen” on yleen­sä kier­toil­maisu viestille että poli­it­ti­nen ryh­mit­tymä X halu­aa aset­taa arvo­val­tansa asi­aa Y vastaan.

    Ruuhka­mak­sut ovat työtätekevän enem­mistön sisäisiä tulon­si­ir­to­ja, jos­sa pien­i­t­u­loista työssäkäyvää vähän potk­i­taan jot­ta parem­pit­u­loista työssäkäyvää ei tarvit­sisi kiusa­ta kehien ja sisään­tu­lotei­den ruuhkilla.

    Toteu­tus on vähän han­kala. Kilo­metripo­h­jainen veloi­tus ei käsit­tääk­seni vielä ole val­tavir­tate­knolo­giaa, ja yhdis­tet­tynä julkisen sek­torin osto-osaamiseen, on lop­putu­los suurel­la toden­näköisyy­del­lä jonkin toimit­ta­jan huonos­ti toimi­va rahastusprojekti.

    Hel­poin­ta olisi käyt­tää toimi­vaa perustekni­ikkaa pelkästään tukkeu­tuvil­la tieo­suuk­sil­la, mut­ta täl­löin kepu­lan­dia halu­aisi var­masti tul­la osille kos­ka tien­pitäjä on val­tio. Vapaavuoren taan­noinen ehdo­tus vetää vyöhyk­er­a­jat pääkaupunkiseudun ulkoke­hälle voisi olla hyvä ja hal­pa prag­maat­ti­nen siir­to tekni­ikan kehit­tymistä odotel­lessa. Jos tämä vielä yhdis­tet­täisi­in johonkin pääkaupunkiseudun sisäiseen autokäyt­tö­mak­su-könt­tä­sum­maan (joka esimerkik­si sisältäisi seu­tulipun), olisi lop­putu­los aivan riit­tävän hyvä ilman turhia teknisiä riskejä.

  15. Mis­sä ongel­ma ihmettelee, kuten Kaup­paka­marikin, että mikä tässä nyt on ongel­ma kun autoilu ei ole keskus­tas­sa kas­vanut? Asi­aa voi tiedustel­la vaik­ka Man­ner­heim­intien ja Pohjois­ran­nan asukkail­ta, tai Kaisaniemenkadun kaup­pi­ail­ta. Anal­o­gis­es­ti, jos Pert­ti on juonut aamus­ta iltaan viimeiset kymme­nen vuot­ta niin onnek­si alko­holin kulu­tus ei ole kas­vanut. Keskus­taan ei yksinker­tais­es­ti mah­du enem­pää auto­ja, jos ei tehdä uusia väyliä, sik­si se määrä ei kasva.

    Olen samaa mieltä läpi­a­jos­ta, ja ruuhka­mak­sut on tähän vähän heikko ratkaisu. Kun­non tieto­ja aiheesta en ole näh­nyt, mut­ta keskus­tatun­nelin liiken­ne­selvi­tyk­sis­sä yli 40% ajoi tun­nelin pysähtymät­tä päästä päähän. Arvaan tältä poh­jal­ta nykyti­lanteessakin keskus­tan autoli­iken­teesä vähin­tään kol­man­nek­sen ole­van läpi­a­joa. Hukkaan Pajusen/Kauppakamarin ajatuk­sen­juok­sun siinä kohtaa kun se on hir­muinen ongel­ma esim. Stock­man­nille jos Jas­ka ajaa Hert­toniemestä Keilaniemeen Turun­väylän eikä Län­siväylän kaut­ta, kos­ka Kai­vokatu ja Pohjois-Espa on muutet­tu autot­tomik­si. Mis­sä ongel­ma, todellakin.

  16. Vielä yksi kom­ment­ti: ruuhka­mak­su­jen sijas­ta voi kaavoituk­sel­la vähen­tää keskus­tan houkut­tele­vu­ut­ta. Ale­taan kaavoit­taa viras­to­ja ja kaup­po­ja vaik­ka asuin- ja kult­tuu­ri­taloik­si. Täl­lä taval­la keskus­taan tuli­joiden määrää saataisi­in alemmas.

  17. hyvä kir­joi­tus spot­tu! Oon toteut­tamiseen sisäl­tyvistä riskeistä ja niiden kon­trol­loimis­es­ta samaa mieltä.

  18. Ruuhka­mak­sura­ho­ja ei saa antaa pois sieltä, mis­sä rahat on kerät­ty ja mis­sä niitä saastei­ta joudu­taan hengittämään. 

    Könt­täti­etul­li tosi­aan pitäisi sal­lia sys­teemin ulkop­uolisille (ja isoavel­jeä pelkääville). 

    Itse ostan ruokaa ym. keskus­tas­ta sil­loin, kun tulen bus­sil­la, ja Espoos­ta sil­loin, kun käyn keskus­tas­sa autol­la. Espoo-ostelu on han­kalaa bus­sil­la. Tietul­lit siis lisäi­sivät keskus­taos­tok­siani. Tietysti joskus saat­taisin jät­tää Hki-käyn­nin kokon­aan väli­in ja sil­lä ker­ral­la vaiku­tus saat­taisi olla toiseen suun­taan, mut­ta se olisi harv­inaisem­paa. Ruoat oste­taan usein matkan var­relta, isoi­hin ostok­si­in tietul­lit eivät vaikuta.

    Tavoit­teen ei pidä olla auto­ton keskus­ta vaan opti­maalis­es­ti vähem­män saastei­ta ja ruuhkia.

  19. “Jos miehet autoil­e­vat enem­män kuin naiset, sil­loin­han tämä miehi­in kohdis­tu­va mak­su oikeas­t­aan syr­jii miehiä, jos ketään. Miten Juha sai sen syr­jimään naisia?”

    No näin­hän sitä san­o­taan, että naisen euro on 80 snt (mikä tosin ei tai­da olla ihan tot­ta). Mut­ta kuitenkin naiset taita­vat tien­ata vähem­män kuin miehet, joten nais­ten autoilua tämä var­maan vähen­tää enem­män kuin miesten autoilua. 

    Mut­ta mitenkähän on nais­ten ajankäyt­tö? Mieti pieni­palkkaista yksin­huolta­jaa jon­ka pitää tietul­lien vuok­si luop­ua autos­ta ja töi­den lisäk­si jäl­keen bus­sil­la hoitaa kau­pas­sa käyn­nit ja las­ten har­ras­tuk­set.… kovaa tulee olemaan.

  20. Joo taitaa taas tämä järkevä poli­ti­ikan muu­tos kar­i­u­tua siihen, että sen vas­tus­ta­jat vetoa­vat las­ten etu­un… Eihän ruuhka­mak­sua nyt mitenkään voi ottaa käyt­töön, kun lap­sien elämä siitä kurjistuu.

    Juha muuten, jos mitataan hyö­tyä ja hait­taa eurois­sa (tässä ei oikeasti kyl­lä ole mitään järkeä) niin eniten hait­taa ruuhka­mak­sus­ta koke­vat ne, jot­ka eivät vähen­nä autoiluaan.

  21. “Helsin­gin keskus­ta ei oikeas­t­aan ruuhka­mak­su­ja tarvit­sekaan, vaan muu­ta­mas­sa vuodessa tukkoon menevät kehätiet.”

    Yksi vai­h­toe­hto tiet­ty olisi koit­taa jär­jestää joukkoli­iken­net­tä ihmis­ten tarpei­ta vas­taavasti. Eli poikit­taista bus­si- ja raideli­iken­net­tä. Toinen on sit­ten tää keppi-linja.

  22. Kep­piä ja porkkanaa.

    Pidän parema­pana diskreet­tiä eikä kilo­metripo­h­jaista ruuhka­mak­sua, kos­ka autoil­i­jalle vai­h­toe­htoskus­tan­nus (bus­si tai muu joukkoli­ikenne) on samoin kus­tan­nuk­sil­taan diskreetti.

    Kilo­metripo­hjia­nen voi olla joillekin lyhyt­matkalaisille kohtu­ut­toman hal­pa, ja pitkä­matk­laisille kohtu­ut­toman kallis

    Porkkana olisi, että mah­dol­liset­si ruuhka­mak­suilal kerä­ty­il­lä varoilal voitasi­in Pääkaupunkiseudeulle luo­da yksi yhteinen huokea joukkoli­iken­netar­if­fi tai vain 2 maksuvyöhykettä.

  23. Art­turi: eniten autoil­e­vat kär­sivät eniten euromääräis­es­ti. Mut­ta köy­hät autoil­i­jat kär­sivät suh­teel­lis­es­ti eniten. Eli ruuhkamaksut/nettotulot*100% on suurin pien­i­t­u­loisil­la, jot­ka autoa tarvitsevat. 

    Suh­teel­lis­es­ti las­ket­tu kär­simys taas vaikut­taa eniten henkiseen tuskaan, mikä lisä­mak­su­ista tulee. Tämä henk­i­nen tus­ka taas tulee ole­maan suurin niil­lä köy­hillä jot­ka autoa tarvit­se­vat. Rikkaat autoil­i­jat taas mak­sa­vat ne lisä­mak­sut eivätkä edes huo­maa vaikutusta.

  24. “Yksi vai­h­toe­hto tiet­ty olisi koit­taa jär­jestää joukkoli­iken­net­tä ihmis­ten tarpei­ta vas­taavasti. Eli poikit­taista bus­si- ja raideli­iken­net­tä. Toinen on sit­ten tää keppi-linja.”

    Kep­pi-lin­jan sijas­ta kan­natan tosi­aankin poikit­tais­li­iken­teen paran­tamista. Esimerkik­si Pis­ara-rata mah­dol­lis­taisi vai­h­dot­tomat junay­htey­det rantaradan ja pääradan välil­lä. Poikit­taisy­hteytenä oiko­ra­ta Huopalah­den ja Käpylän välille olisi myös paikallaan.

    Toisaal­ta on syytä pitää mielessä, että joukkoli­iken­ney­hteyk­siä on mielekästä rak­en­taa vain sinne mis­sä on joukko­ja siirreltäväksi.

  25. “Toisaal­ta on syytä pitää mielessä, että joukkoli­iken­ney­hteyk­siä on mielekästä rak­en­taa vain sinne mis­sä on joukko­ja siirreltäväksi.”

    Niin. Poikit­tais­li­ikenne on siis niin ohui­ta vir­to­ja että suo­ria bus­siy­hteyk­siä (tyyli­in Perkkaa — Jakomä­ki) ei kan­na­ta vetää. Vai­h­dol­lise­na noista tulee taas kovin hitai­ta. Eli ihmiset autoil­e­vat Kehä yhtä. Ja tätä ei saa ohja­ta mak­suil­la. Arvat­en myös keskinopeudel­la 15km/h kulke­va autoli­ikenne ei ole hyväksyt­tävää. Kehä 1,5 maanalaise­na tun­neli­na, kos­ka maan päälle ei mah­du, mak­saisi jotain kolmes­ta viiteen mil­jar­dia euroa. Joi­ta ei ole.

    Ehdo­tuk­sia?

  26. “…Kun joukkoli­iken­teen käyt­täjämäärä kas­vaa, para­nee myös palvelutaso…”

    Joukkoli­ikenne ei voi toimia sen tyyp­pisel­lä yhdyskun­tarak­en­teel­la, kuin meil­lä on pääkaupnkiseudul­la. Se ei ole mah­doll­si­ta edes teo­ri­as­sa 😀 Toimi­va joukkoli­ikenne vaatii aivan toisen asum­isti­hey­den, kuin pääka­punkiseudul­la nyt on.

    Ruuhka­mak­sut ovat hyvä jut­tu. Pro­fes­sori Var­ti­aista lainat­en: “Rinke­bystä (Itä-Helsin­ki) ei enää tul­la autol­la keskusk­taan”. Se ei hait­taa edes kaup­paa, kos­ka ostovoivaisem­mille asi­akkaille on enem­män tilaa.

    Jos halu­aisimme toimi­van joukkoli­iken­teen, tulisi aloit­taa kaavoitus­poli­ti­ikas­ta. Oikein reipas tiivistämi­nen Kehä I:n sisäl­lä ja sat­saus järke­vi­in metron runk­olin­joi­hin, kuten Töölö ja Pasi­la. Sipoon ja Espoon lin­jat ovat kuolleina syn­tyneitä ajatuk­sia, puh­das­ta rahan­hukkaa. Tehdy­istä päätök­sistä voi päätel­lä, ettei ole minkään­laista halua joukkoli­iken­teen kehittämiseen.

  27. Art­turi: eniten autoil­e­vat kär­sivät eniten euromääräis­es­ti. Mut­ta köy­hät autoil­i­jat kär­sivät suh­teel­lis­es­ti eniten. Eli ruuhkamaksut/nettotulot*100% on suurin pien­i­t­u­loisil­la, jot­ka autoa tarvitsevat.”

    Näinkin asia on. Sama jut­tu. Alko­ho­liv­eron koros­tus kos­kee eniten köyhään…

  28. Ere­hdyin tosi­aan, onhan siinä kilo­metri­mak­sumallis­sakin erot­telu ruuh­ka-aikoi­hin ja mui­hin. Öisin ja viikon­lop­puisin saisi ainakin Hesarin mukaan ajel­la ilmaiseksi. 

    Min­is­ter­iön selvi­tyk­sen val­os­sa tämä olisi aika kallis sys­tee­mi, paljon kalli­impi kuin “lin­ja­malli” ja “kehä­malli”. Tosin tuo­totkin oli­si­vat suuremmat.

  29. Paluuviite: Phentermine ionamin.

Vastaa käyttäjälle Jaakko Meriläinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.