Kenen kuuluisi omistaa kantaverkko?

Nyt puuhataan taas tuhdim­paa merikaapelia, jol­la voitaisi­in nyky­istä parem­min yhdis­tää Viron ja Suomen kan­taverkot. Siir­toy­hteyk­sien paran­t­a­mi­nen palvelee ener­gian säästöä, kos­ka sähkön­tuotan­to voidaan opti­moi­da isom­mal­la alueel­la parem­min. Tavoit­teen­sa on yhdis­tää korkea­jän­nit­teisil­lä tasavir­takaapeleil­la koko Euroop­pa niin, että aina voidaan käyt­tää parhai­ta voimaloi­ta. Tämä edis­tää huo­mat­tavasti myös tuulivoiman kan­nat­tavu­ut­ta ja käytet­tävyyt­tä, kos­ka jos­sain päin Euroop­paa tulee aina.

 Se vain tässä ihme­tyt­tää, että nyt Suomen kan­taverkko kestää uuden yhtey­den Viroon, kun se jokin aika sit­ten ei kestänyt yhteyt­tä Venäjälle. Ei kai vain asi­aan vaiku­ta, että voimay­htiöt omis­ta­vat kan­taverkon.. Yhtey­det etelään nos­ta­vat sähkön hin­taa Suomes­sa ja yhtey­det itään laske­vat sitä. Ainakin sähköön suurku­lut­ta­jat ovat jotain täl­laista nuri­naa esittäneet.

 Kenen kuu­luisi omis­taa kan­taverkko? Tuo­ta Venäjän yhteyt­tä ajatellen parhai­ta omis­ta­jia oli­si­vat sähkön kulut­ta­jat. Hal­paan venäläiseen sähköön liit­tyy omat riskin­sä, mut­ta juuri osta­jat ovat parhai­ta pun­nit­se­maan keskenään hin­taa ja riske­jä. Myyjil­lä hin­nan halpu­us on ver­tailus­sa hait­to­jen puolella.

 Ovatko osta­jatkaan oikea omis­ta­jata­ho? Jos sähköy­htiöil­lä on moti­vaa­tio olla vetämät­tä liikaa piuho­ja itään, osta­jil­la voi olla halua estää sähkön myymi­nen etelään. Osta­jat, myyjät ja val­tio yhdessä vaik­ka kol­ma­sosan osuuk­sil­la, jol­loin val­ti­ol­la olisi enem­mistö sekä osta­jien että myyjien kanssa?

35 vastausta artikkeliin “Kenen kuuluisi omistaa kantaverkko?”

  1. Eikö val­tio voisi omis­taa sen yksin? Kantaverkko:
    — strate­gis­es­ti ehdot­toman tärkeä
    — luon­nolli­nen monopoli
    — siihen sisäl­tyy huo­mat­tavia ulkois­vaiku­tuk­sia, tuon opti­maalisen sähkön­tuotan­non kautta

    Jos val­tion pitää ylipäätään mitään infra­struk­tu­uria omis­taa, niin minkä takia ei kan­taverkkoa? Ei moot­toritei­denkään omis­tus­ta jae­ta jotenkin mon­imutkaises­ti autoil­i­joiden, auton valmis­ta­jien ja val­tion kesken. Val­tion raha­pu­la ei ole mikään antaa yksi­tyisen osa­puolen omis­taa kan­taverkkoa. Val­tio kyl­lä saa lainaa, ja kan­taverkko on sen ver­ran var­maa bisnestä ettei val­tion tase täl­lä kau­pal­la heikkene.

  2. Voisi­han sitä hal­paa sähköä ostaa idästä hal­val­la ja myy­dä etelään kalli­il­la… Jos tämä ei onnis­tu , ei kait voi­da olet­taa itäsähkön hin­noit­telun perus­tu­van markki­noi­hin vaan val­tapoli­iti­ikkaan eikä idästä käsin sään­nel­tyyn verkkoon pidä men­nä. Paras­ta tietysti plisi jos verkko olisi yhtey­dessä joka suun­taan kil­pail­lul­la hinnalla.

    Kun met­sä­fir­mat ja konepa­ja­te­ol­lisu­us hyy­tyvät nou­se­vi­in rahtiku­lui­hin on Suo­mi koh­ta hal­van bulkkisähkön viejämaa.

    Jos yhtiö menisi pörssi­in olisi se koh­ta kan­sain­välis­ten sijoi­tus­ro­bot­tien hal­lus­sa ja kulut­ta­jahin­nat katossa.Moottoritieyhtiöissä käyte­tyn(?) malln sovel­lusi voisi toimia,jos yhtiöt voisi­vat vuokra­ta ylläpi­toa vas­taan osia lin­jas­ta määräa­jak­si, ja sitou­tu­isi­vat vuokra-ajak­si kiin­teään siir­to­hin­taan. Osu­udet verkos­ta oli­si­vat niin pieniä, että kil­pailua syn­ty­isi. Sitä en tiedä, onko joh­dos­sa liikku­van sähkön määräl­lä vaiku­tus­ta ylläpi­toku­lui­hin,. Jos ei ole, haja-alueil­la hin­ta var­maan nousisi rajusti, mikä vaatisi per­in­teistä kaupun­ki-maaseu­tu tulonsiirtoa.

  3. Tämä kan­taverkkoa­sia taitaa olla niitä iso­ja kysymyk­siä, jolle suuri osa ener­giapoli­ti­ikas­tamme on alis­teista, kuten Osmonkin tek­stistä huomaa.
    Me taval­liset tal­laa­jat emme ymmär­rä näitä kytken­töjä ja luul­tavasti ani har­va poli­it­ti­nen päät­täjäkään ne ymmärtää. Sik­si päät­täjistäkin lie­nee tul­lut For­tu­min ym. nöyriä palveli­joi­ta, kun ei ymmär­rys riitä pääa­sioi­hin, vaan ain­oas­taan johta­jien palkkioiden kauhis­telu­un. Ne ovat toki suuria sum­mia mut­ta ken­ties sit­tenkin pieniä sum­mia kan­taverkon kaltais­ten tulolähtei­den jollekin tuomi­in voit­toi­hin nähden.

  4. Venäläisille ei pidä mis­sään nimessä antaa yhtään nyky­istä enem­pää talous­poli­it­tista val­taa. Hal­pa itäsähkö tarkoit­taa sitä että koh­ta seis­toaan Mosko­vas­sa hat­tu kourassa.

  5. No mikä siinä per­in­teis­sä val­tion omis­ta­ju­udessa on sel­l­aista, että asi­at mitä ovat hoi­ta­neet aiem­min, eivät toimisi nyt.

    Lähde­tään vaan liik­keelle siitä kun sota lop­pui ja Kemi-joen osuuk­sia Kekkosen miehet osti­vat niiltä, joiden­ka aviomiehet oli­vat vielä rin­tamil­la. No, myivät ja sit­ten teol­lisu­us ran­nikkoseudel­la käynnistyi.

    Sit­ten tehti­in voima­l­in­jo­ja tehtaiden ääri­in ja asumusten ääriin.

    Mut­ta mikä tässä nykyisessä tilanteessa on sel­l­aista, että voima­l­in­jo­ja ja sen ympäril­lä ole­vaa infraa ei saa­da pysymään kasas­sa ilman poli­itikoiden ja sum muiden asi­aan sekan­tu­vien poli­itikoiden sekaantumista.

  6. “Osta­jat, myyjät ja val­tio yhdessä vaik­ka kol­ma­sosan osuuk­sil­la, jol­loin val­ti­ol­la olisi enem­mistö sekä osta­jien että myyjien kanssa?”

    Jos nyt osta­jien ja myyjien intres­sit ovat “aina” ris­tiri­idas­sa, niin miten tuo poikkeaa siitä, että val­tio omis­taa verkon kokon­aan? Val­tio­han olisi vaa’ankieliase­mas­sa kaikissa tapauk­sis­sa. Näin veron­mak­sa­jana en oikein ymmär­rä mik­si monop­o­livoit­to­ja pitäisi jakaa yksi­ty­isille sijoit­ta­jille. En nyt tunne kyseis­ten yri­tys­ten arvo­ja, mut­ta nähdäk­seni ainakin jonkun­lainen osa kan­taverkon han­k­in­nas­ta olisi help­po rahoit­taa jaka­mal­la For­tum kah­teen osaan, tuotan­toon ja siir­toon, ja val­tio voisi myy­dä koko tuotan­top­uo­likkaan omis­tu­so­suuten­sa markki­noille. Sivu­vaiku­tuk­se­na voisi jopa sähkö­markki­nat muut­tua hiukan parem­min toimiviksi.

  7. Jatkan vielä, kos­ka nyt keskustelun aiheena ovat todel­la isot asiat.
    Mik­sei mah­dol­lisim­man vapaa kil­pailu saisi toimia ener­gia-alal­la? Mik­sei vapaa kil­pailu saisi tuo­da kelle tahansa men­estyjälle huikei­ta voit­to­ja? Nokian kaltaiselle yri­tyk­selle saisi tuo­da voit­to­ja takavu­osien malli­in, mut­tei For­tu­min kaltaiselle ener­gia-alan yrit­täjälle siitäkään huoli­mat­ta, että se on suurelta osin val­tion omistama.
    Sik­si ei saa, kos­ka ener­giapoli­ti­ikas­sa suuri rooli tulisi olla ilmas­to­tavoit­teil­la, mut­ta on suo­ras­taan toden­näköistä, että vapaa voiton tavoit­telu lyö ilmas­to­tavoit­tei­ta korville. Kuten Osmonkin kir­joit­ta­mas­ta käy ilmi, kan­taverkon rak­en­tamisel­la erit­täin pitkälti vaikute­taan vaikka­pa siihen, tuote­taanko tule­vaisu­u­den sähkömme keskite­tysti ydin­voimal­la vai hiilel­lä vai hajaute­tusti bioen­er­gial­la ja tuulella.

  8. Lopete­taan koko verkko ja lähetetään rahat suo­raan Sak­saan ja Lil­iuk­selle, säästyy aikaa, rahaa ja sähköä.

  9. Tuos­sa venäjän yhtey­den torp­paamises­sa taisi aika isoa osaa näytel­lä se, että Fin­gridis­sä ei luotet­tu siihen, että kylmänä tal­ve­na venäläiset eivät nap­paisi siir­to­jo­htoa irti, kun pietarista alka­isi sähkö lop­pua. Ja kos­ka johdon oli tarkoi­tus olla aikas “iso”, olisi täl­läi­nen temp­pu voin­ut aiheut­taa iso­ja häir­iöitä koti­maiseen verkkoon. Täl­läi­nen vaikutel­ma ainakin min­ulle jäi.

  10. ilk­ka: “- siihen sisäl­tyy huo­mat­tavia ulkois­vaiku­tuk­sia, tuon opti­maalisen sähkön­tuotan­non kautta”

    Eikö näi­hin ulkois­vaiku­tuk­si­in olisi järkeväm­pää puut­tua siel­lä mis­sä ne oikeasti syn­tyy? Eihän kan­taverkol­la sinän­sä ole mitään ulkois­vaiku­tuk­sia, vaik­ka itse sähkön­tuotan­nol­la olisikin.

    lasse:“itäsähkön hin­noit­telun perus­tu­van markki­noi­hin vaan val­tapoli­iti­ikkaan eikä idästä käsin sään­nel­tyyn verkkoon pidä mennä.”

    No siis jos jos­sain val­tapoli­ti­ikan nimis­sä halu­taan tupa­ta markki­noil­la liian hal­paa sähköä, niin olisi­han se nyt ääret­tömän hölmöä olla otta­mat­ta tätä ilmaista lah­jaa vastaan.

    Sylvesteri:“Halpa itäsähkö tarkoit­taa sitä että koh­ta seis­toaan Mosko­vas­sa hat­tu kourassa.”

    ööö… Mitä vähem­män me saadaan hal­paa itäsähköä sitä mata­lampi elin­ta­so meil­lä on ja sitä enem­män meil­lä on syytä men­nä hat­tu kouras­sa Mosko­vaan. Aja­tus, että mei­dän ei pitäisi ostaa jotain hyödyket­tä nyt hal­val­la, kos­ka tule­vaisu­udessa sen hin­ta voi nous­ta, on täysin typerä.

    tcrown: Juju onkin siinä, että osta­jan ja myyjän intres­sit eivät läh­eskään aina ole ris­tiri­idas­sa keskenään. Usein poli­itikko­jen etu sen sijaan on ris­tiri­idas­sa sekä osta­jien että myyjien edun kanssa.

    On ihan selvää, että jos sähköy­htiöt omis­ta­vat kan­taverkon, markki­nat eivät toi­mi parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la. Ei ole ollenkaan selvää voiko tätä markki­noiden toim­intaa kuitenkaan paran­taa keskusjo­htois­es­ti suunnittelemalla.

  11. Pitäisi olla itses­tään selvää, että (luon­nolli­nen) monop­o­li ei saa olla minkään kau­pal­lisen fir­man hal­lus­sa. On melko käsit­tämätön­tä, että tätä ei tajut­tu, kun surut­ta yksi­ty­is­tet­ti­in sähkö- ja puhelinverkkoja.

    Luon­te­vaa olisi, että monop­o­lin halti­jana olisi se taho, joka monop­o­lin palvelu­ja ostaa. Jos kun­nalli­nen sähköverkko toi­mi vain kun­nan alueel­la, ei paljon hait­taa, vaik­ka se yli­hin­taa per­imäl­lä toisi kun­nalle tulo­ja. Kyseessä on vain yksi vero­tuk­sen muo­to jon­ka tarkoituk­sen­mukaisu­ud­es­ta voi keskustel­la siltä pohjalta.

    Val­takun­nan runk­overkon luon­tevin omis­ta­ja on siis valtio.

    Toinen monop­o­lin mah­dolli­nen hallinta­muo­to on jonkin­lainen keskinäi­nen omis­tus joko keskinäisen vaku­u­tusy­htiön tapaan tai osuuskuntana.

    Näis­sä yhtiöis­sä, joi­ta kukaan ei oikein omista, vaarana aina on, että johta­jat tekevät niistä itselleen rahantekokoneen. (Tämä on kyl­lä tut­tua osakey­htiöistäkin.) Julk­isu­u­den ja poli­it­tisen kon­trol­lin pitäisi tässä auttaa.

  12. Sähkö on mod­ernissa maail­mas­sa vält­tämät­tömyyshyödyke, joten ainakaan ei voi­da jäädä yksi­ty­i­somis­teisen fir­mo­jen intressien armoille. Siir­tolin­jo­jen pitää olla mah­dol­lisim­man laa­jo­jen poli­it­tis­ten kokon­aisuuk­sien omis­tuk­ses­sa. Euroopan verkko­jen luon­nolli­nen omis­ta­ja olisi unioni — mut­ta siihen on vielä matkaa. (Tässähän on vaalit ovel­la, joten kat­sokaa­pa mitä mieltä ehdokkaanne ovat näistä asioista.)

  13. Markus Sade­nie­mi: “Pitäisi olla itses­tään selvää, että (luon­nolli­nen) monop­o­li ei saa olla minkään kau­pal­lisen fir­man hallussa.”

    Mik­si ihmeessä tämän pitäisi olla itses­tään selvää?

    Minus­ta on itses­tään selvää, että jos yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ole­va luon­nolli­nen monop­o­li tar­joaa kulut­ta­jien rahoille parem­paa vastinet­ta kuin julkises­ti omis­tet­tu, niin yksi­tyi­nen omis­tus on parempi.

    Kan­taverkko voi olla niin yksinker­tainen asia, että virkamiehetkin voivat sitä hallinnoi­da ilman, että hyv­in­voin­tia törsään­tyy enem­män kuin jos verkkoa hallinnoi yksi­tyi­nen yri­tys. Kuitenkaan meil­lä ei pitäisi olla mitään peri­aat­teel­lista syytä karsas­taa luon­nol­lis­ten monop­o­lien yksityisomistusta.

    Arto Tuki­ainen: Onko sinus­ta ruo­ka vält­tämät­tömyyshyödyke? Voiko sen tuotan­non uskoa yksi­ty­is­ten fir­mo­jen intressien armoille, vai pitäisikö maati­lat mielestäsi sosial­isoi­da EU:lle?

  14. Tais­to­laisu­us näyt­tää vieläkin ole­van voimis­saan, kun sähköpääo­mat halu­taan antaa har­vo­jen ja valit­tu­jen käsi­in. Usko aut­taa ymmärtämään jopa luon­nol­lista monop­o­lia. Ydin­voima olkoon kanssanne.

  15. Kan­taverkko on paras olla val­tion hal­lus­sa. Ongel­ma on, että val­ti­ol­ta tuskin riit­tää huomio­ta tai osaamista kan­taverkolle, joten toim­inta kärsii…

    Siis­pä val­tio voi tietysti ulkois­taa verkon hal­li­nan jollekin osaa­jalle kun­han tehdään hyvä sopimus jos­sa oikeat pykälät, tavoit­teet ja mittarit.

  16. kyl­lä. Tietääkö Osmo, että hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta syn­tyy myös, kun palvelun tuot­ta­ja ei yritä mak­si­moi­da voit­to­jaan, kos­ka siltä puut­tuu siihen kannustimet?

    Monop­o­li toimii toki kulut­ta­jan kannal­ta huonom­min kuin kil­pail­lut markki­nat. Tästä ei kuitenkaan seu­raa, että julki­nen val­ta pysty­isi tar­joa­maan palvelun pienem­mil­lä hyv­in­voin­ti­tap­pi­ol­la. (Julkises­ti omis­te­tuis­sa monopoleis­sa hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta syn­tyy esim. yri­tys­ten vähen­täessä tuoteke­hi­tys­tä, kos­ka ne eivät pääse naut­ti­maan monop­o­liase­mas­ta onnistues­saan sekä siitä, että monop­o­lia ei pyöritetä mah­dol­lisim­man tehokkaasti, kun toim­i­joil­la ei ole “omat rahat pelissä”.)

    Jois­sakin yksinker­tai­sis­sa monopoleis­sa, kuten nyt vaik­ka sähkön kan­taverkko tai käyt­tövesi ja viemäröin­ti on luul­tavasti niin, että tämä menetet­ty tuoteke­hit­te­ly ja toimin­nan teho­ton organ­isoin­ti on pienem­pi paha, kuin yksi­tyis­es­ti omis­te­tun monop­o­lin voiton maksimointi.

    Kaikissa monopoleis­sa näitä eri toim­inta­mallien hait­to­ja voidaan ver­tail­la. Mikään ei todista suo­raan, että luon­nolli­nen monop­o­li toimii aina parem­min julkises­ti omistettuna.

    1. Luon­nolli­nen monop­o­li on tur­val­lisin, jos se on asi­akkaiden omistama.
      Miten voidaan pitää pienenä tehokku­ustap­pi­ona sitä, jos sähköy­htiö päät­tää esimerkik­si kym­menker­tais­taa sähkön hin­nan, kos­ka asi­akkail­la ei ole mitään muu­ta keinoa saa­da sähköä, jota he kuitenkin vält­tämät­tä tarvit­se­vat. Jos asi­akkaat omis­ta­vat sen, se ei tuol­laista päätöstä tietenkään tee. Nyt asia on ratkaistu niin, että luon­nol­lisen monop­o­lin hin­noit­telu on vir­fanomais­ten sään­nöstelemää, mihin siihenkin liit­tyy ongelmia. Kun vira­nomainen sään­nöstelee voit­toa, ei kan­na­ta tehostaa toimintaa.

  17. Mik­sei kan­nustet­tais ja mah­dol­lis­tet­taisi ihmis­ten tuot­taa itse sähköä esim auringol­la ja tuulel­la, kun oma “voimala” tuot­taa, voisi ylimääräisen tehon myy­dä kantaverkkoon.

    TV:stä tuli talvel­la ohjel­ma mis­sä ainakin Yhdys­val­lois­sa ja Sak­sas­sa täm­möi­nen oli käytössä.

    Ja täm­möisil­lä “mikrovoimaloil­la” oltaisi­in enem­män riip­pumat­tomampia rajo­jen ulkop­uolis­es­ta sähköstä?

    Ja alku­peräiseen kysymyk­seen: Kan­taverkko pitäis olla yhteiskun­nan hallinnassa.

  18. Kuka nyt halu­aisi hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta sähkön­tuot­ta­jille. For­tu­min uusin tuotekin on jo matkalla postissa.

  19. Osmo: Mikä tahansa yri­tys on “tur­val­lisin” jos sen omis­taa asi­akkaat. Valitet­tavasti täl­laiset yri­tyk­set ovat usein (mut­ta eivät toki aina) myös tehot­to­mia. Tästä todis­teek­si riit­tää se, että suurin osa yri­tyk­sistä ei ole asi­akkaiden­sa omistamia.

    Jos monop­o­lin kan­nat­taisi voit­ton­sa mak­si­moidak­seen kym­menker­tais­taa myymän­sä sähkön hin­ta, niin tämä imp­likoi, että sähkön kysyn­tä on läh­es täysin epäe­lastista, joka samal­la tarkoit­taa, että monop­o­li ei aiheuta hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta. Se muut­taa ain­oas­taan tulon­jakoa. Monop­o­li aiheut­taa hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta ver­rat­tuna kil­pail­tu­i­hin markki­noi­hin sil­loin, kun kysyn­tä on elastista.

    Tietämät­tömyyte­si tästä yksinker­tais­es­ta monop­o­lin omi­naisu­ud­es­ta saat­taa kyl­lä alen­tu­van kysymyk­sesi “Tietääkö Art­turi, mikä on luon­nolli­nen monop­o­li?” aika huvit­tavaan valoon.

    1. Kansan­talousti­eteen alkeisi­in kuu­luu, että monop­o­li­hin­noit­telun mukainen voiton­mak­si­moin­tip­iste tuot­taa hyvinvointitappioita.

  20. Osmo: Aivan. (Tosin sil­lä tarken­nuk­sel­la, että monop­o­li aiheut­taa hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta ain­oas­taan sil­loin, kun se ei onnis­tu hintadifferentioimaan…)

    Saman tieteenalan tutkimuk­sen ansioista tiedämme myös, että julki­nen sek­tori ei toi­mi yhtä tehokkaasti kuin liikevoiton motivoima yksi­tyis­sek­tori ja jos monop­o­liase­man saavut­tamisen voitot ulos­mi­tataan val­ti­olle, niin tämä vähen­tää yri­tys­ten kan­nus­timia kehit­tää kil­pail­i­joi­hin ver­rat­tuna yliv­er­taisia palvelui­ta kuluttajille.

    Molem­pi­in vai­h­toe­htoi­hin siis liit­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta ver­rat­tuna kil­pail­tu­i­hin markki­noi­hin. Kyse on siitä, kum­mas­sa vai­h­toe­hdos­sa nämä tap­pi­ot ovat suurem­mat. Niistä ei voi suo­ral­ta kädelta sanoa mitään tyyli­in Osmo:“Luonnollinen monop­o­li on tur­val­lisin, jos se on asi­akkaiden omis­ta­ma.” tai Markus:“Pitäisi olla itses­tään selvää, että (luon­nolli­nen) monop­o­li ei saa olla minkään kau­pal­lisen fir­man hallussa.”

    Uskon, että esim. tietokoneen käyt­täjär­jestelmien suun­nit­telun sosial­isoimi­nen tuot­taisi suurem­pia hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta, kuin nykyi­nen Microsoft­in monop­o­li. Kan­taverkon omis­tus voi olla päin­vas­tainen esimerkki.

  21. Koh­ta sähkön­tuot­ta­jat joutu­vat myymään omis­tuk­sen­sa kan­taverkos­ta, kos­ka EU näin päät­ti. Hyvä homma.
    Ongel­mallise­na koen vain sen, että val­tion rum­mute­taan “pelas­ta­van” kan­taverkon hal­tu­un­sa, veron­mak­sajien rahoil­la. Myyjivä oli­si­vat siis For­tum ja PVO. Val­tio on for­tu­min pääomis­ta­ja. Jos For­tum, eli siis val­tio, siirtää omis­tu­soikeu­den val­ti­olle, joka siis myös ener­gian tuot­ta­ja For­tu­min kaut­ta, niin toteu­tuuko sil­loin EU-lain hen­ki? Omis­tushan piti siirtää pois ener­gian tuottajilta. 

    Jos osu­us myy­dään val­ti­olle, val­ta­va sum­ma mak­se­taan veron­mak­sajien rahoil­la, ja sähkön hin­ta nousee jos nousee. Jos osu­us myy­dään eläkey­htiöille tai pääo­masi­joit­ta­jille, kas­va­vat tuot­to­vaa­timuk­set ja sähkön hin­ta nousee var­masti. Näyt­tää siltä, että tätä tais­telua ei voi voittaa.

  22. HI:set,
    taval­lisel­la ihmisel­lä alkaa men­nä ajatuk­set sekaisin ja tietämys lop­pua. Mikään ratkaisu ei tun­nu hyvältä.
    Oma näke­myk­seni on, että kan­taverkko ja val­okaapelin “perusverkko” pitäisi olla val­tion omis­tuk­ses­sa samoin lanka­puhe­lin­ten osalta. Aina­han joku saa rak­en­taa kil­pail­e­vat lin­jat, jos se kannattaa.
    Ei siltä näytä.
    Näi­den val­tion jut­tu­jen kehit­tämi­nen on vain “palkkio”-kysymys. Kuitenkin niiden kus­tan­nuk­si­in voi eduskun­ta (käyt­täjät) vaikut­taa, etteivät karkaa käsistä. Ne ovat kuitenkin nykyään yhteiskun­nan kannal­ta elin­tärkeitä. Sanois­in, että Fortumin/IVOn/Soneran myyn­nit ainakin osit­tain pois oli­vat tosi suuria virheitä. Kun val­tio tulee ahneek­si, kenen vika? OS, paljonko siitä Sak­san Son­er­an seikkailus­ta veron­mak­sa­jat maksoivat?
    Joka torp­paan aurinko-/tu­ulivoimala ja ylimäärä kan­taverkkoon. Jos rak­en­ta­ja hoitaa kaik­ki kus­tan­nuk­set ja saa sit­ten jonkun euron vuosit­tais­es­ta ylimäärästään, niin mitähän joutuu mak­samaan alijäämästään?
    Kun­han sähkön varas­toin­nille vih­doinkin kehitetään/keksitään joku todel­la tehokas tapa, niin siihen asti täm­möset jutut on minus­ta lähin­nä hupia. Se, että joku itselleen hoitaa sähkön val­taosin auringos­ta tahi tuules­ta Suomes­sa, on ihan ok. Siitä vaan jokainen niitä lait­tei­ta hankkimaan/rakentamaan. Ehkä kerrostalopaneleita/tuulimyllyjuttuja/asunto alkaa koh­ta jo saa­da. Kun öljy alkaa todel­la lop­pua, niin kaikkea alkaa löy­tyä. Onnek­si kas­van koiran­putkea ennen sitä. Junio­r­ille ehkä edessä.

  23. Ei sil­lä ole niin väliä, kuka kan­taverkon omis­taa. Sil­lä on väliä kuka kerää monop­o­livoitot. Val­tio tai kun­ta voisi vain verot­taa vuosit­taiset monop­o­livoitot esim. 90% verol­la. Näil­lä rahoil­la voitaisi­in laskea sit­ten ansio­tulovero­ja. Näin omis­tus voisi olla vaik­ka yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ja se voisi toimia luon­nol­lises­sa monop­o­lis­sa aivan nor­maalien yrit­täjien tapaan. Ja per­iä monop­o­livoitot aiheut­ta­mat­ta kuitenkaan hait­taa kansantaloudelle.

    1. Monop­o­livoitot on hoidet­tu sivu­un hin­tasään­nöste­lyl­lä. Omis­ta­ji­in liit­tyvä ongel­ma on siinä, mitä yhteyk­siä verkko tukee ja mitä ei; miten se esimerkik­si suh­tau­tuu hajaute­tun sähkön­tuotan­non palvelemiseen — ja miten omis­ta­jien voimalaitok­sia uhkaa­van ulko­maisen sähkön välittämiseen.

  24. Kjr63: Asia on juuri täysin päin­vas­toin. Sil­lä ei ole väliä kenelle voitot menevät, kun­han hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot pysyvät mah­dol­lisim­man pien­inä. (Eli kun­han monop­o­li ei pysty rajoit­ta­maan tuotan­toaan tai kun­han julki­nen sek­tori ei toimisi tehottomasti.)

    Monop­o­listi­nen hin­noit­telu aiheut­taa aina hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta riip­pumat­ta siitä, kuka voitot kerää.

  25. Joskus en ymmär­rä vii­sai­ta. On siis ihan saman tekevää kuka omis­taa mitäkin, kun­han käyt­täyt­tyy sivistyneesti. Niin­pä niin. For­tum on siis käyt­täy­tynyt hienos­ti sen jäl­keen, kun siitä tuli pörssiy­htiö? Uralin takaiset investoin­nit ovat var­maan ihan hieno­ja jut­tu­ja? Pankaa tää kysymys kor­van taa. Ettei taas tulisi uut­ta Son­er­an ilmanostoa?

  26. Art­turi: Tot­ta kai sil­lä on merk­i­tys­tä kenelle voitot menevät. Hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot syn­tyvät wind­fall-tuloista. Kun verot­ta­ja ohjaa wind­fall-tulot kil­pailullisen sek­torin tuloik­si, hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot vähenevät.
    Minus­ta tuo verkko pitäisi olla täysin jukisen sek­torin omis­tuk­ses­sa. Muuten siitä tulee vain wind­fall-tuot­to­ja rahas­ta­va kansan­talouden “tul­liko­ju”.

  27. Kjr63: Hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot eivät syn­ny Wind­fall-tuloista. (Itseasi­as­sa Wind­fall-tuloil­la ei ole mitään tekemistä monop­o­lien kanssa.)

    Hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta syn­tyy sil­loin, kun joku molem­pia osa­puo­lia hyödyt­tävä vai­h­tokaup­pa jää tekemättä.

    Monop­o­lin tapauk­ses­sa nämä tap­pi­ot syn­tyvät siitä, että monop­o­li ei myy kulut­ta­jalle tuotet­ta hin­nal­la, joka on korkeampi kuin monop­o­lin tuotan­tokus­tan­nuk­set, kos­ka monop­o­li jou­tu­isi laske­maan muille asi­akkaille myymän­sä tuot­teen hin­taa, eli monop­o­li siis tuot­taa hyödyket­tä vähem­män kuin mikä olisi kokon­aishyv­in­voin­nin kannal­ta optimaalista.

    Näil­lä hyv­in­voin­ti­tap­pi­ol­la on suhde monop­o­livoit­toi­hin, mut­ta ne eivät ole yksi yhteen. Voidaan kuitenkin sanoa, että saadak­seen monop­o­livoit­to­ja monop­o­lin on tuotet­ta­va hyödyket­tä vähem­män kuin mitä kil­pail­lut markki­nat sitä tuot­taisi­vat, eli sen on “aiheutet­ta­va” hyvinvointitappioita.

    Nämä hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot voivat olla joko suurem­mat tai pienem­mät kuin hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot, jot­ka seu­raa­vat julkisen sek­torin tehottomuudesta.

    Hom­ma on selitet­ty ehkä parem­min, mut­ta ainakin teknisem­min tässä: http://en.wikipedia.org/wiki/Monopoly

  28. Kun­han vain sähköy­htiö pystyy niistämään mak­sim­imäärän kul­takin asi­akkaal­ta, nousee kaikkien hyv­in­voin­ti. Kyl­lä ihmi­nen on viisas.

  29. Art­turi:

    “Kjr63: Hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot eivät syn­ny Wind­fall-tuloista. (Itseasi­as­sa Wind­fall-tuloil­la ei ole mitään tekemistä monop­o­lien kanssa.)”

    Wind­fall-tuloil­la tarkoi­tan tuotan­tokus­tan­nuk­set­to­mia tulo­ja. Tässä tapauk­ses­sa monop­o­lipo­livoit­to­ja, mitkä syn­tyvät monop­o­lin “hin­nan asetuksesta”.

    “Hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta syn­tyy sil­loin, kun joku molem­pia osa­puo­lia hyödyt­tävä vai­h­tokaup­pa jää tekemättä.”

    Noinkin sen kai voi ilmaista. Tap­pi­oi­ta syn­tyy, kun taloudessa syn­tyy paljon “vuokria” tuotan­tokus­tan­nusten sijaan.

    “Monop­o­lin tapauk­ses­sa nämä tap­pi­ot syn­tyvät siitä, että monop­o­li ei myy kulut­ta­jalle tuotet­ta hin­nal­la, joka on korkeampi kuin monop­o­lin tuotantokustannukset,
    kos­ka monop­o­li jou­tu­isi laske­maan muille asi­akkaille myymän­sä tuot­teen hin­taa, eli monop­o­li siis tuot­taa hyödyket­tä vähem­män kuin mikä olisi kokon­aishyv­in­voin­nin kannal­ta optimaalista.”

    Minä nyt vähän putosin. Monop­o­li tuot­taa vähem­män, kos­ka se mak­si­moi tuloksensa.

    “Näil­lä hyv­in­voin­ti­tap­pi­ol­la on suhde monop­o­livoit­toi­hin, mut­ta ne eivät ole yksi yhteen. Voidaan kuitenkin sanoa, että saadak­seen monop­o­livoit­to­ja monop­o­lin on tuotet­ta­va hyödyket­tä vähem­män kuin mitä kil­pail­lut markki­nat sitä tuot­taisi­vat, eli sen on “aiheutet­ta­va” hyvinvointitappioita.”

    Kyl­lä ne peri­aat­teessa ovat “yksi yhteen”. Monop­o­lin ei tarvitse tuot­taa monop­o­livoit­to­ja, eikä sen tarvitse tuot­taa taloudelle “hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta”.

    “Nämä hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot voivat olla joko suurem­mat tai pienem­mät kuin hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot, jot­ka seu­raa­vat julkisen sek­torin tehottomuudesta.”

    Julki­nen sek­tori voi toimia hyvin tai huonos­ti. Ilman julk­ista sek­to­ria ei olisi kum­moistakaan talout­ta. Hyvin julki­nen sek­tori toimii ainakin sil­loin, kun se verot­taa wind­fall-tulo­ja. Monop­o­lien aiheut­ta­mat hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot lienevät taloudessa kohtu­ulisen pienet. Suurin Drac­u­la on maan hin­ta ja muu finanssiomaisu­u­den veloitus.

  30. Soini­vaaran kan­taverkko-omis­tus­ta koske­va kir­joi­tus on joltain osin oikein.Yksinkertaistuksia on liikaa ja kan­nat­taisi tark­istaa faktoja.Kaapeli Viros­ta ja Venäjältä on yhtä iso ris­ki, jos Bal­ti­am verkkoa ei saa­da fyy­siseti erotet­tua Venäjän verkosta.Kyse ei ole kau­palli­nen kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa vaan Black out riskin ennakkoon torjunta.2500 MW:n poiskytkey­tymi­nen alle sekun­nis­sa on ylit­semääsemätön ja se kiin­nos­taa ken­raale­jakin. Sama sähkö voi kau­pal­lis­es­ti vir­ra­ta Balt­ian kaut­ta Suomeen ilman Suomen kon­trol­lia eli asia ei ole kau­palli­nen. Balt­ian maat kuu­lu­vat EU:hun ja ne tosin eivät halu­aisi tuo­da sähköä Venäjältä lainkaan. Tässä vain yksi vaa­ti­ma­ton kor­jaus aluksi.

Vastaa käyttäjälle Markus Sadeniemi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.