Kenen kuuluisi omistaa kantaverkko?

5.6.2009 · Aihe: _ 

Nyt puuhataan taas tuhdimpaa merikaapelia, jolla voitaisiin nykyistä paremmin yhdistää Viron ja Suomen kantaverkot. Siirtoyhteyksien parantaminen palvelee energian säästöä, koska sähköntuotanto voidaan optimoida isommalla alueella paremmin. Tavoitteensa on yhdistää korkeajännitteisillä tasavirtakaapeleilla koko Eurooppa niin, että aina voidaan käyttää parhaita voimaloita. Tämä edistää huomattavasti myös tuulivoiman kannattavuutta ja käytettävyyttä, koska jossain päin Eurooppaa tulee aina.

 Se vain tässä ihmetyttää, että nyt Suomen kantaverkko kestää uuden yhteyden Viroon, kun se jokin aika sitten ei kestänyt yhteyttä Venäjälle. Ei kai vain asiaan vaikuta, että voimayhtiöt omistavat kantaverkon.. Yhteydet etelään nostavat sähkön hintaa Suomessa ja yhteydet itään laskevat sitä. Ainakin sähköön suurkuluttajat ovat jotain tällaista nurinaa esittäneet.

 Kenen kuuluisi omistaa kantaverkko? Tuota Venäjän yhteyttä ajatellen parhaita omistajia olisivat sähkön kuluttajat. Halpaan venäläiseen sähköön liittyy omat riskinsä, mutta juuri ostajat ovat parhaita punnitsemaan keskenään hintaa ja riskejä. Myyjillä hinnan halpuus on vertailussa haittojen puolella.

 Ovatko ostajatkaan oikea omistajataho? Jos sähköyhtiöillä on motivaatio olla vetämättä liikaa piuhoja itään, ostajilla voi olla halua estää sähkön myyminen etelään. Ostajat, myyjät ja valtio yhdessä vaikka kolmasosan osuuksilla, jolloin valtiolla olisi enemmistö sekä ostajien että myyjien kanssa?

Kommentit

35 Vastausta artikkeliin “Kenen kuuluisi omistaa kantaverkko?”

  1. ilkka kirjoitti 5.6.2009 kello 15:18

    Eikö valtio voisi omistaa sen yksin? Kantaverkko:
    – strategisesti ehdottoman tärkeä
    – luonnollinen monopoli
    – siihen sisältyy huomattavia ulkoisvaikutuksia, tuon optimaalisen sähköntuotannon kautta

    Jos valtion pitää ylipäätään mitään infrastruktuuria omistaa, niin minkä takia ei kantaverkkoa? Ei moottoriteidenkään omistusta jaeta jotenkin monimutkaisesti autoilijoiden, auton valmistajien ja valtion kesken. Valtion rahapula ei ole mikään antaa yksityisen osapuolen omistaa kantaverkkoa. Valtio kyllä saa lainaa, ja kantaverkko on sen verran varmaa bisnestä ettei valtion tase tällä kaupalla heikkene.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. lasse kirjoitti 5.6.2009 kello 21:48

    Voisihan sitä halpaa sähköä ostaa idästä halvalla ja myydä etelään kalliilla… Jos tämä ei onnistu , ei kait voida olettaa itäsähkön hinnoittelun perustuvan markkinoihin vaan valtapoliitiikkaan eikä idästä käsin säänneltyyn verkkoon pidä mennä. Parasta tietysti plisi jos verkko olisi yhteydessä joka suuntaan kilpaillulla hinnalla.

    Kun metsäfirmat ja konepajateollisuus hyytyvät nouseviin rahtikuluihin on Suomi kohta halvan bulkkisähkön viejämaa.

    Jos yhtiö menisi pörssiin olisi se kohta kansainvälisten sijoitusrobottien hallussa ja kuluttajahinnat katossa.Moottoritieyhtiöissä käytetyn(?) malln sovellusi voisi toimia,jos yhtiöt voisivat vuokrata ylläpitoa vastaan osia linjasta määräajaksi, ja sitoutuisivat vuokra-ajaksi kiinteään siirtohintaan. Osuudet verkosta olisivat niin pieniä, että kilpailua syntyisi. Sitä en tiedä, onko johdossa liikkuvan sähkön määrällä vaikutusta ylläpitokuluihin,. Jos ei ole, haja-alueilla hinta varmaan nousisi rajusti, mikä vaatisi perinteistä kaupunki-maaseutu tulonsiirtoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jyrki Patomäki kirjoitti 5.6.2009 kello 21:55

    Tämä kantaverkkoasia taitaa olla niitä isoja kysymyksiä, jolle suuri osa energiapolitiikastamme on alisteista, kuten Osmonkin tekstistä huomaa.
    Me tavalliset tallaajat emme ymmärrä näitä kytkentöjä ja luultavasti ani harva poliittinen päättäjäkään ne ymmärtää. Siksi päättäjistäkin lienee tullut Fortumin ym. nöyriä palvelijoita, kun ei ymmärrys riitä pääasioihin, vaan ainoastaan johtajien palkkioiden kauhisteluun. Ne ovat toki suuria summia mutta kenties sittenkin pieniä summia kantaverkon kaltaisten tulolähteiden jollekin tuomiin voittoihin nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Sylvesteri kirjoitti 5.6.2009 kello 23:03

    Venäläisille ei pidä missään nimessä antaa yhtään nykyistä enempää talouspoliittista valtaa. Halpa itäsähkö tarkoittaa sitä että kohta seistoaan Moskovassa hattu kourassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Tavallinen teknikko kirjoitti 6.6.2009 kello 0:19

    No mikä siinä perinteissä valtion omistajuudessa on sellaista, että asiat mitä ovat hoitaneet aiemmin, eivät toimisi nyt.

    Lähdetään vaan liikkeelle siitä kun sota loppui ja Kemi-joen osuuksia Kekkosen miehet ostivat niiltä, joidenka aviomiehet olivat vielä rintamilla. No, myivät ja sitten teollisuus rannikkoseudella käynnistyi.

    Sitten tehtiin voimalinjoja tehtaiden ääriin ja asumusten ääriin.

    Mutta mikä tässä nykyisessä tilanteessa on sellaista, että voimalinjoja ja sen ympärillä olevaa infraa ei saada pysymään kasassa ilman poliitikoiden ja sum muiden asiaan sekantuvien poliitikoiden sekaantumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tcrown kirjoitti 6.6.2009 kello 1:25

    “Ostajat, myyjät ja valtio yhdessä vaikka kolmasosan osuuksilla, jolloin valtiolla olisi enemmistö sekä ostajien että myyjien kanssa?”

    Jos nyt ostajien ja myyjien intressit ovat “aina” ristiriidassa, niin miten tuo poikkeaa siitä, että valtio omistaa verkon kokonaan? Valtiohan olisi vaa’ankieliasemassa kaikissa tapauksissa. Näin veronmaksajana en oikein ymmärrä miksi monopolivoittoja pitäisi jakaa yksityisille sijoittajille. En nyt tunne kyseisten yritysten arvoja, mutta nähdäkseni ainakin jonkunlainen osa kantaverkon hankinnasta olisi helppo rahoittaa jakamalla Fortum kahteen osaan, tuotantoon ja siirtoon, ja valtio voisi myydä koko tuotantopuolikkaan omistusosuutensa markkinoille. Sivuvaikutuksena voisi jopa sähkömarkkinat muuttua hiukan paremmin toimiviksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jyrki Patomäki kirjoitti 6.6.2009 kello 8:33

    Jatkan vielä, koska nyt keskustelun aiheena ovat todella isot asiat.
    Miksei mahdollisimman vapaa kilpailu saisi toimia energia-alalla? Miksei vapaa kilpailu saisi tuoda kelle tahansa menestyjälle huikeita voittoja? Nokian kaltaiselle yritykselle saisi tuoda voittoja takavuosien malliin, muttei Fortumin kaltaiselle energia-alan yrittäjälle siitäkään huolimatta, että se on suurelta osin valtion omistama.
    Siksi ei saa, koska energiapolitiikassa suuri rooli tulisi olla ilmastotavoitteilla, mutta on suorastaan todennäköistä, että vapaa voiton tavoittelu lyö ilmastotavoitteita korville. Kuten Osmonkin kirjoittamasta käy ilmi, kantaverkon rakentamisella erittäin pitkälti vaikutetaan vaikkapa siihen, tuotetaanko tulevaisuuden sähkömme keskitetysti ydinvoimalla vai hiilellä vai hajautetusti bioenergialla ja tuulella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. nos kirjoitti 6.6.2009 kello 9:18

    Lopetetaan koko verkko ja lähetetään rahat suoraan Saksaan ja Liliukselle, säästyy aikaa, rahaa ja sähköä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. jeb jeb kirjoitti 6.6.2009 kello 11:05

    Tuossa venäjän yhteyden torppaamisessa taisi aika isoa osaa näytellä se, että Fingridissä ei luotettu siihen, että kylmänä talvena venäläiset eivät nappaisi siirtojohtoa irti, kun pietarista alkaisi sähkö loppua. Ja koska johdon oli tarkoitus olla aikas “iso”, olisi tälläinen temppu voinut aiheuttaa isoja häiriöitä kotimaiseen verkkoon. Tälläinen vaikutelma ainakin minulle jäi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Artturi kirjoitti 6.6.2009 kello 11:38

    ilkka: “- siihen sisältyy huomattavia ulkoisvaikutuksia, tuon optimaalisen sähköntuotannon kautta”

    Eikö näihin ulkoisvaikutuksiin olisi järkevämpää puuttua siellä missä ne oikeasti syntyy? Eihän kantaverkolla sinänsä ole mitään ulkoisvaikutuksia, vaikka itse sähköntuotannolla olisikin.

    lasse:”itäsähkön hinnoittelun perustuvan markkinoihin vaan valtapoliitiikkaan eikä idästä käsin säänneltyyn verkkoon pidä mennä.”

    No siis jos jossain valtapolitiikan nimissä halutaan tupata markkinoilla liian halpaa sähköä, niin olisihan se nyt äärettömän hölmöä olla ottamatta tätä ilmaista lahjaa vastaan.

    Sylvesteri:”Halpa itäsähkö tarkoittaa sitä että kohta seistoaan Moskovassa hattu kourassa.”

    ööö… Mitä vähemmän me saadaan halpaa itäsähköä sitä matalampi elintaso meillä on ja sitä enemmän meillä on syytä mennä hattu kourassa Moskovaan. Ajatus, että meidän ei pitäisi ostaa jotain hyödykettä nyt halvalla, koska tulevaisuudessa sen hinta voi nousta, on täysin typerä.

    tcrown: Juju onkin siinä, että ostajan ja myyjän intressit eivät läheskään aina ole ristiriidassa keskenään. Usein poliitikkojen etu sen sijaan on ristiriidassa sekä ostajien että myyjien edun kanssa.

    On ihan selvää, että jos sähköyhtiöt omistavat kantaverkon, markkinat eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Ei ole ollenkaan selvää voiko tätä markkinoiden toimintaa kuitenkaan parantaa keskusjohtoisesti suunnittelemalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Markus Sadeniemi kirjoitti 6.6.2009 kello 12:46

    Pitäisi olla itsestään selvää, että (luonnollinen) monopoli ei saa olla minkään kaupallisen firman hallussa. On melko käsittämätöntä, että tätä ei tajuttu, kun surutta yksityistettiin sähkö- ja puhelinverkkoja.

    Luontevaa olisi, että monopolin haltijana olisi se taho, joka monopolin palveluja ostaa. Jos kunnallinen sähköverkko toimi vain kunnan alueella, ei paljon haittaa, vaikka se ylihintaa perimällä toisi kunnalle tuloja. Kyseessä on vain yksi verotuksen muoto jonka tarkoituksenmukaisuudesta voi keskustella siltä pohjalta.

    Valtakunnan runkoverkon luontevin omistaja on siis valtio.

    Toinen monopolin mahdollinen hallintamuoto on jonkinlainen keskinäinen omistus joko keskinäisen vakuutusyhtiön tapaan tai osuuskuntana.

    Näissä yhtiöissä, joita kukaan ei oikein omista, vaarana aina on, että johtajat tekevät niistä itselleen rahantekokoneen. (Tämä on kyllä tuttua osakeyhtiöistäkin.) Julkisuuden ja poliittisen kontrollin pitäisi tässä auttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Arto Tukiainen kirjoitti 6.6.2009 kello 13:06

    Sähkö on modernissa maailmassa välttämättömyyshyödyke, joten ainakaan ei voida jäädä yksityisomisteisen firmojen intressien armoille. Siirtolinjojen pitää olla mahdollisimman laajojen poliittisten kokonaisuuksien omistuksessa. Euroopan verkkojen luonnollinen omistaja olisi unioni – mutta siihen on vielä matkaa. (Tässähän on vaalit ovella, joten katsokaapa mitä mieltä ehdokkaanne ovat näistä asioista.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Artturi kirjoitti 6.6.2009 kello 17:35

    Markus Sadeniemi: “Pitäisi olla itsestään selvää, että (luonnollinen) monopoli ei saa olla minkään kaupallisen firman hallussa.”

    Miksi ihmeessä tämän pitäisi olla itsestään selvää?

    Minusta on itsestään selvää, että jos yksityisessä omistuksessa oleva luonnollinen monopoli tarjoaa kuluttajien rahoille parempaa vastinetta kuin julkisesti omistettu, niin yksityinen omistus on parempi.

    Kantaverkko voi olla niin yksinkertainen asia, että virkamiehetkin voivat sitä hallinnoida ilman, että hyvinvointia törsääntyy enemmän kuin jos verkkoa hallinnoi yksityinen yritys. Kuitenkaan meillä ei pitäisi olla mitään periaatteellista syytä karsastaa luonnollisten monopolien yksityisomistusta.

    Arto Tukiainen: Onko sinusta ruoka välttämättömyyshyödyke? Voiko sen tuotannon uskoa yksityisten firmojen intressien armoille, vai pitäisikö maatilat mielestäsi sosialisoida EU:lle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.6.2009 kello 20:14

    Tietääkö Artturi, mikä on luonnollinen monopoli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. nos kirjoitti 6.6.2009 kello 21:35

    Taistolaisuus näyttää vieläkin olevan voimissaan, kun sähköpääomat halutaan antaa harvojen ja valittujen käsiin. Usko auttaa ymmärtämään jopa luonnollista monopolia. Ydinvoima olkoon kanssanne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Juha kirjoitti 7.6.2009 kello 0:50

    Kantaverkko on paras olla valtion hallussa. Ongelma on, että valtiolta tuskin riittää huomiota tai osaamista kantaverkolle, joten toiminta kärsii…

    Siispä valtio voi tietysti ulkoistaa verkon hallinan jollekin osaajalle kunhan tehdään hyvä sopimus jossa oikeat pykälät, tavoitteet ja mittarit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Artturi kirjoitti 7.6.2009 kello 4:02

    kyllä. Tietääkö Osmo, että hyvinvointitappiota syntyy myös, kun palvelun tuottaja ei yritä maksimoida voittojaan, koska siltä puuttuu siihen kannustimet?

    Monopoli toimii toki kuluttajan kannalta huonommin kuin kilpaillut markkinat. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että julkinen valta pystyisi tarjoamaan palvelun pienemmillä hyvinvointitappiolla. (Julkisesti omistetuissa monopoleissa hyvinvointitappioita syntyy esim. yritysten vähentäessä tuotekehitystä, koska ne eivät pääse nauttimaan monopoliasemasta onnistuessaan sekä siitä, että monopolia ei pyöritetä mahdollisimman tehokkaasti, kun toimijoilla ei ole “omat rahat pelissä”.)

    Joissakin yksinkertaisissa monopoleissa, kuten nyt vaikka sähkön kantaverkko tai käyttövesi ja viemäröinti on luultavasti niin, että tämä menetetty tuotekehittely ja toiminnan tehoton organisointi on pienempi paha, kuin yksityisesti omistetun monopolin voiton maksimointi.

    Kaikissa monopoleissa näitä eri toimintamallien haittoja voidaan vertailla. Mikään ei todista suoraan, että luonnollinen monopoli toimii aina paremmin julkisesti omistettuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.6.2009 kello 10:40

    Luonnollinen monopoli on turvallisin, jos se on asiakkaiden omistama.
    Miten voidaan pitää pienenä tehokkuustappiona sitä, jos sähköyhtiö päättää esimerkiksi kymmenkertaistaa sähkön hinnan, koska asiakkailla ei ole mitään muuta keinoa saada sähköä, jota he kuitenkin välttämättä tarvitsevat. Jos asiakkaat omistavat sen, se ei tuollaista päätöstä tietenkään tee. Nyt asia on ratkaistu niin, että luonnollisen monopolin hinnoittelu on virfanomaisten säännöstelemää, mihin siihenkin liittyy ongelmia. Kun viranomainen säännöstelee voittoa, ei kannata tehostaa toimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Janne Kuivasniemi kirjoitti 7.6.2009 kello 16:35

    Miksei kannustettais ja mahdollistettaisi ihmisten tuottaa itse sähköä esim auringolla ja tuulella, kun oma “voimala” tuottaa, voisi ylimääräisen tehon myydä kantaverkkoon.

    TV:stä tuli talvella ohjelma missä ainakin Yhdysvalloissa ja Saksassa tämmöinen oli käytössä.

    Ja tämmöisillä “mikrovoimaloilla” oltaisiin enemmän riippumattomampia rajojen ulkopuolisesta sähköstä?

    Ja alkuperäiseen kysymykseen: Kantaverkko pitäis olla yhteiskunnan hallinnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. nos kirjoitti 7.6.2009 kello 20:32

    Kuka nyt haluaisi hyvinvointitappioita sähköntuottajille. Fortumin uusin tuotekin on jo matkalla postissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Artturi kirjoitti 7.6.2009 kello 21:51

    Osmo: Mikä tahansa yritys on “turvallisin” jos sen omistaa asiakkaat. Valitettavasti tällaiset yritykset ovat usein (mutta eivät toki aina) myös tehottomia. Tästä todisteeksi riittää se, että suurin osa yrityksistä ei ole asiakkaidensa omistamia.

    Jos monopolin kannattaisi voittonsa maksimoidakseen kymmenkertaistaa myymänsä sähkön hinta, niin tämä implikoi, että sähkön kysyntä on lähes täysin epäelastista, joka samalla tarkoittaa, että monopoli ei aiheuta hyvinvointitappioita. Se muuttaa ainoastaan tulonjakoa. Monopoli aiheuttaa hyvinvointitappiota verrattuna kilpailtuihin markkinoihin silloin, kun kysyntä on elastista.

    Tietämättömyytesi tästä yksinkertaisesta monopolin ominaisuudesta saattaa kyllä alentuvan kysymyksesi “Tietääkö Artturi, mikä on luonnollinen monopoli?” aika huvittavaan valoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.6.2009 kello 23:11

    Kansantaloustieteen alkeisiin kuuluu, että monopolihinnoittelun mukainen voitonmaksimointipiste tuottaa hyvinvointitappioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Artturi kirjoitti 8.6.2009 kello 9:06

    Osmo: Aivan. (Tosin sillä tarkennuksella, että monopoli aiheuttaa hyvinvointitappioita ainoastaan silloin, kun se ei onnistu hintadifferentioimaan…)

    Saman tieteenalan tutkimuksen ansioista tiedämme myös, että julkinen sektori ei toimi yhtä tehokkaasti kuin liikevoiton motivoima yksityissektori ja jos monopoliaseman saavuttamisen voitot ulosmitataan valtiolle, niin tämä vähentää yritysten kannustimia kehittää kilpailijoihin verrattuna ylivertaisia palveluita kuluttajille.

    Molempiin vaihtoehtoihin siis liittyy hyvinvointitappiota verrattuna kilpailtuihin markkinoihin. Kyse on siitä, kummassa vaihtoehdossa nämä tappiot ovat suuremmat. Niistä ei voi suoralta kädelta sanoa mitään tyyliin Osmo:”Luonnollinen monopoli on turvallisin, jos se on asiakkaiden omistama.” tai Markus:“Pitäisi olla itsestään selvää, että (luonnollinen) monopoli ei saa olla minkään kaupallisen firman hallussa.”

    Uskon, että esim. tietokoneen käyttäjärjestelmien suunnittelun sosialisoiminen tuottaisi suurempia hyvinvointitappioita, kuin nykyinen Microsoftin monopoli. Kantaverkon omistus voi olla päinvastainen esimerkki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Emma kirjoitti 8.6.2009 kello 13:12

    Kohta sähköntuottajat joutuvat myymään omistuksensa kantaverkosta, koska EU näin päätti. Hyvä homma.
    Ongelmallisena koen vain sen, että valtion rummutetaan “pelastavan” kantaverkon haltuunsa, veronmaksajien rahoilla. Myyjivä olisivat siis Fortum ja PVO. Valtio on fortumin pääomistaja. Jos Fortum, eli siis valtio, siirtää omistusoikeuden valtiolle, joka siis myös energian tuottaja Fortumin kautta, niin toteutuuko silloin EU-lain henki? Omistushan piti siirtää pois energian tuottajilta.

    Jos osuus myydään valtiolle, valtava summa maksetaan veronmaksajien rahoilla, ja sähkön hinta nousee jos nousee. Jos osuus myydään eläkeyhtiöille tai pääomasijoittajille, kasvavat tuottovaatimukset ja sähkön hinta nousee varmasti. Näyttää siltä, että tätä taistelua ei voi voittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. nos kirjoitti 8.6.2009 kello 18:38

    Kyllä tieteestä on sitten paljon hyötyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. MIVa kirjoitti 9.6.2009 kello 1:10

    HI:set,
    tavallisella ihmisellä alkaa mennä ajatukset sekaisin ja tietämys loppua. Mikään ratkaisu ei tunnu hyvältä.
    Oma näkemykseni on, että kantaverkko ja valokaapelin “perusverkko” pitäisi olla valtion omistuksessa samoin lankapuhelinten osalta. Ainahan joku saa rakentaa kilpailevat linjat, jos se kannattaa.
    Ei siltä näytä.
    Näiden valtion juttujen kehittäminen on vain “palkkio”-kysymys. Kuitenkin niiden kustannuksiin voi eduskunta (käyttäjät) vaikuttaa, etteivät karkaa käsistä. Ne ovat kuitenkin nykyään yhteiskunnan kannalta elintärkeitä. Sanoisin, että Fortumin/IVOn/Soneran myynnit ainakin osittain pois olivat tosi suuria virheitä. Kun valtio tulee ahneeksi, kenen vika? OS, paljonko siitä Saksan Soneran seikkailusta veronmaksajat maksoivat?
    Joka torppaan aurinko-/tuulivoimala ja ylimäärä kantaverkkoon. Jos rakentaja hoitaa kaikki kustannukset ja saa sitten jonkun euron vuosittaisesta ylimäärästään, niin mitähän joutuu maksamaan alijäämästään?
    Kunhan sähkön varastoinnille vihdoinkin kehitetään/keksitään joku todella tehokas tapa, niin siihen asti tämmöset jutut on minusta lähinnä hupia. Se, että joku itselleen hoitaa sähkön valtaosin auringosta tahi tuulesta Suomessa, on ihan ok. Siitä vaan jokainen niitä laitteita hankkimaan/rakentamaan. Ehkä kerrostalopaneleita/tuulimyllyjuttuja/asunto alkaa kohta jo saada. Kun öljy alkaa todella loppua, niin kaikkea alkaa löytyä. Onneksi kasvan koiranputkea ennen sitä. Juniorille ehkä edessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kjr63 kirjoitti 9.6.2009 kello 14:03

    Ei sillä ole niin väliä, kuka kantaverkon omistaa. Sillä on väliä kuka kerää monopolivoitot. Valtio tai kunta voisi vain verottaa vuosittaiset monopolivoitot esim. 90% verolla. Näillä rahoilla voitaisiin laskea sitten ansiotuloveroja. Näin omistus voisi olla vaikka yksityisellä sektorilla ja se voisi toimia luonnollisessa monopolissa aivan normaalien yrittäjien tapaan. Ja periä monopolivoitot aiheuttamatta kuitenkaan haittaa kansantaloudelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2009 kello 14:38

    Monopolivoitot on hoidettu sivuun hintasäännöstelyllä. Omistajiin liittyvä ongelma on siinä, mitä yhteyksiä verkko tukee ja mitä ei; miten se esimerkiksi suhtautuu hajautetun sähköntuotannon palvelemiseen – ja miten omistajien voimalaitoksia uhkaavan ulkomaisen sähkön välittämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Artturi kirjoitti 9.6.2009 kello 15:04

    Kjr63: Asia on juuri täysin päinvastoin. Sillä ei ole väliä kenelle voitot menevät, kunhan hyvinvointitappiot pysyvät mahdollisimman pieninä. (Eli kunhan monopoli ei pysty rajoittamaan tuotantoaan tai kunhan julkinen sektori ei toimisi tehottomasti.)

    Monopolistinen hinnoittelu aiheuttaa aina hyvinvointitappioita riippumatta siitä, kuka voitot kerää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. MIVa kirjoitti 9.6.2009 kello 23:58

    Joskus en ymmärrä viisaita. On siis ihan saman tekevää kuka omistaa mitäkin, kunhan käyttäyttyy sivistyneesti. Niinpä niin. Fortum on siis käyttäytynyt hienosti sen jälkeen, kun siitä tuli pörssiyhtiö? Uralin takaiset investoinnit ovat varmaan ihan hienoja juttuja? Pankaa tää kysymys korvan taa. Ettei taas tulisi uutta Soneran ilmanostoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Kjr63 kirjoitti 10.6.2009 kello 11:07

    Artturi: Totta kai sillä on merkitystä kenelle voitot menevät. Hyvinvointitappiot syntyvät windfall-tuloista. Kun verottaja ohjaa windfall-tulot kilpailullisen sektorin tuloiksi, hyvinvointitappiot vähenevät.
    Minusta tuo verkko pitäisi olla täysin jukisen sektorin omistuksessa. Muuten siitä tulee vain windfall-tuottoja rahastava kansantalouden “tullikoju”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Artturi kirjoitti 10.6.2009 kello 12:49

    Kjr63: Hyvinvointitappiot eivät synny Windfall-tuloista. (Itseasiassa Windfall-tuloilla ei ole mitään tekemistä monopolien kanssa.)

    Hyvinvointitappioita syntyy silloin, kun joku molempia osapuolia hyödyttävä vaihtokauppa jää tekemättä.

    Monopolin tapauksessa nämä tappiot syntyvät siitä, että monopoli ei myy kuluttajalle tuotetta hinnalla, joka on korkeampi kuin monopolin tuotantokustannukset, koska monopoli joutuisi laskemaan muille asiakkaille myymänsä tuotteen hintaa, eli monopoli siis tuottaa hyödykettä vähemmän kuin mikä olisi kokonaishyvinvoinnin kannalta optimaalista.

    Näillä hyvinvointitappiolla on suhde monopolivoittoihin, mutta ne eivät ole yksi yhteen. Voidaan kuitenkin sanoa, että saadakseen monopolivoittoja monopolin on tuotettava hyödykettä vähemmän kuin mitä kilpaillut markkinat sitä tuottaisivat, eli sen on “aiheutettava” hyvinvointitappioita.

    Nämä hyvinvointitappiot voivat olla joko suuremmat tai pienemmät kuin hyvinvointitappiot, jotka seuraavat julkisen sektorin tehottomuudesta.

    Homma on selitetty ehkä paremmin, mutta ainakin teknisemmin tässä: http://en.wikipedia.org/wiki/Monopoly

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. nos kirjoitti 11.6.2009 kello 6:54

    Kunhan vain sähköyhtiö pystyy niistämään maksimimäärän kultakin asiakkaalta, nousee kaikkien hyvinvointi. Kyllä ihminen on viisas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Kjr63 kirjoitti 12.6.2009 kello 23:54

    Artturi:

    “Kjr63: Hyvinvointitappiot eivät synny Windfall-tuloista. (Itseasiassa Windfall-tuloilla ei ole mitään tekemistä monopolien kanssa.)”

    Windfall-tuloilla tarkoitan tuotantokustannuksettomia tuloja. Tässä tapauksessa monopolipolivoittoja, mitkä syntyvät monopolin “hinnan asetuksesta”.

    “Hyvinvointitappioita syntyy silloin, kun joku molempia osapuolia hyödyttävä vaihtokauppa jää tekemättä.”

    Noinkin sen kai voi ilmaista. Tappioita syntyy, kun taloudessa syntyy paljon “vuokria” tuotantokustannusten sijaan.

    “Monopolin tapauksessa nämä tappiot syntyvät siitä, että monopoli ei myy kuluttajalle tuotetta hinnalla, joka on korkeampi kuin monopolin tuotantokustannukset,
    koska monopoli joutuisi laskemaan muille asiakkaille myymänsä tuotteen hintaa, eli monopoli siis tuottaa hyödykettä vähemmän kuin mikä olisi kokonaishyvinvoinnin kannalta optimaalista.”

    Minä nyt vähän putosin. Monopoli tuottaa vähemmän, koska se maksimoi tuloksensa.

    “Näillä hyvinvointitappiolla on suhde monopolivoittoihin, mutta ne eivät ole yksi yhteen. Voidaan kuitenkin sanoa, että saadakseen monopolivoittoja monopolin on tuotettava hyödykettä vähemmän kuin mitä kilpaillut markkinat sitä tuottaisivat, eli sen on “aiheutettava” hyvinvointitappioita.”

    Kyllä ne periaatteessa ovat “yksi yhteen”. Monopolin ei tarvitse tuottaa monopolivoittoja, eikä sen tarvitse tuottaa taloudelle “hyvinvointitappiota”.

    “Nämä hyvinvointitappiot voivat olla joko suuremmat tai pienemmät kuin hyvinvointitappiot, jotka seuraavat julkisen sektorin tehottomuudesta.”

    Julkinen sektori voi toimia hyvin tai huonosti. Ilman julkista sektoria ei olisi kummoistakaan taloutta. Hyvin julkinen sektori toimii ainakin silloin, kun se verottaa windfall-tuloja. Monopolien aiheuttamat hyvinvointitappiot lienevät taloudessa kohtuulisen pienet. Suurin Dracula on maan hinta ja muu finanssiomaisuuden veloitus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Timo Rajala kirjoitti 30.8.2009 kello 20:27

    Soinivaaran kantaverkko-omistusta koskeva kirjoitus on joltain osin oikein.Yksinkertaistuksia on liikaa ja kannattaisi tarkistaa faktoja.Kaapeli Virosta ja Venäjältä on yhtä iso riski, jos Baltiam verkkoa ei saada fyysiseti erotettua Venäjän verkosta.Kyse ei ole kaupallinen kummassakaan tapauksessa vaan Black out riskin ennakkoon torjunta.2500 MW:n poiskytkeytyminen alle sekunnissa on ylitsemääsemätön ja se kiinnostaa kenraalejakin. Sama sähkö voi kaupallisesti virrata Baltian kautta Suomeen ilman Suomen kontrollia eli asia ei ole kaupallinen. Baltian maat kuuluvat EU:hun ja ne tosin eivät haluaisi tuoda sähköä Venäjältä lainkaan. Tässä vain yksi vaatimaton korjaus aluksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus