Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.6.2009

Suo­mi tehdään valmi­ik­si kak­si ker­taa vuodessa, ennen joulua ja ennen juhan­nus­ta. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nal­la on aika tuhti lista.

Pöy­dältä: KSV:n alus­ta­va toim­inta­su­un­nitel­ma vuosille 2010–2012 Pääosin sel­l­aista visio ‑liirum­laaru­mia, etten saa siitä mitään otetta.

Maa­mas­so­jen tarve Kaupun­ki tarvit­see eri­laisi­in kohteisi­in ehkä jopa 14 miljoon­aa kuu­tio­ta hyvän­laa­tu­ista täytemaa­ta. Han­kala jut­tu. Raken­net­taisi­inko se tun­neli Tallinnaan?

Pöy­dältä: Kru­unuvuoren­ran­ta, Haahkon­lahti 1 Ase­makaa­van­lu­on­nos. Moni kom­men­toi­ja oudok­suu tiivistä rak­en­tamista, jos­sa ei paljon vihreätä talo­jen väli­in jää. Tämä on makua­sia, mut­ta minus­ta se on parem­pi näin. Kort­telit on raken­net­tu tiivi­isti ja vihreys keskitet­ty kaupungi­nosaa reunus­tavi­in kun­non viher­alueisi­in. “Hyvä kaupun­ki on tiivis mut­ta har­va” san­o­taan vaalio­hjel­mas­sanikin.  Kun pihat kort­telien sisäl­lä ovat yht­enäiset, skideille on mis­sä leikkiä piileskelyleikkejä.

Pöy­dältä: Vallilan Roi­neen­puis­ton kaa­va. Lau­takun­nas­sa heräsi viimek­siu aja­tus vaa­tia asuin­raken­nuk­si­in puinen julk­i­sivu, jot­ta ne mukau­tu­isi­vat puu-Vallilaan. Toinen vai­h­toe­hto voisi olla rap­at­tu julk­i­sivu, jot­ta se sopeu­tu­isi suo­jeltavaan Vol­vo-Auton raken­nuk­seen. Kumpi vain, mut­ta Teol­lisu­uskadun var­teen sijoit­tuval­ta raken­nuk­selta on voita­va vaa­tia vähän prameam­paa ulkoasua.

Kata­ja­har­jun ja laut­tasaaren­mäen alueen ase­makaaval­u­on­nos. Län­siväylä kate­taan Kata­ja­har­jun kohdal­la. Näin alue ehey­tyy, sil­lä nythän Län­siväylä on jakanut sen kah­tia. Uut­ta ker­rosalaa tulee yli tuhan­nelle uudelle laut­tasaare­laiselle. Asukkaat ovat olleet asi­as­sa akti­ivisia ja tuot­ta­neet kil­pail­e­van suun­nitel­man. Täy­tynee kuun­nel­la esittely.

Keskus­puis­ton pohjoisosaa koske­va ase­makaa­va. Keskus­puis­ton alle tunge­taan Jok­eri 2 ‑reit­ti ja jokin maanalainen veden­puhdis­ta­mo.   Lyhyen tutus­tu­misen jäl­keen han­ke näyt­tä ris­tiri­idat­toma­l­ta, mut­ta pitänee tutus­tua tarkem­min. Yleen­sä tieto lisää tuskaa.

Mal­mi, Kirkonkylän­tie 5. Ton­tille raken­netaan kolmik­er­roksi­nen liik­er­aken­nus, jos­sa voi olla myös hotel­li. Naa­pu­ri­tont­ti vas­tus­taa, mut­ta kannattavat.

Vat­tuniemen­tie 8 Muis­tu­tuk­set. Toimis­to­ta­lo kor­vataan viisi ja kahdek­sanker­roksisil­la asuin­raken­nuk­sil­la. Laut­tasaariseu­ra on vähän nuris­sut korkeas­ta raken­nu­soikeud­es­ta Raskas­ta ker­rostalokaavaa. Kos­ka kyse on muis­tu­tuk­sista, tek­sti ei sisäl­lä tilas­toti­eto­ja, mut6ta sato­ja uusia laut­tasaare­laisia on luvassa.

Autokomp­panien pihalle asuin­raken­nus. Kaavas­ta annetut lausunnot

Steven Hall on suun­nitel­lut kiemu­raisen asuin­talon vajaalle 200 hen­gelle. Ei muis­tu­tuk­sia. Eri viras­tot ovat esit­täneet jotain pien­tä. Kaavas­ta puut­tuu vaa­timus kasarmin seinään laitet­tavas­ta laatas­ta, jos­sa tulisi lukea “Osmo Soin­in­vaara suorit­ti tässä raken­nuk­ses­sa asepa­lvelus­ta vuon­na 1977”.

Itäisen saaris­ton ase­makaa­van suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet. Tästä on kinaa puo­lus­tusvoimien kanssa. Täy­tynee lukea tarkem­min. Joudun ajan­pu­ut­teen vuok­si pyytämään tämän pöydälle.

Mel­lun­mäen keskuk­sen suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet ja alus­ta­va maankäyttösuunnitelma

Liityn­täli­iken­teen ter­mi­naalia paran­netaan. K‑Kauppa laa­je­nee ja uusi S‑Market tulee syömään sen katet­ta. Kaikki­aan kau­pal­lista tilaa 3 000 neliötä. Kau­pan kuu­luukin olla metroase­man yhtey­dessä. K‑Kaupan yhtey­teen raken­netaan kir­jas­to yhteistyössä Van­taan kanssa. Lakkaute­taanko siis Län­simäen kir­jas­to? Polkypyörä­park­ki sijoite­taan met­rosil­lan alle! Asun­to­jakin tulee. Alue on nyt suo­raan sanoak­seni aika kesken­eräisen oloinen, joten paran­nus­ta lie­nee odotet­tavis­sa. Metroasemien pitäisi olla paikkakun­nan edus­ta­va keskus.

Selvi­tys jalankulk­i­joiden valo-ohjaus­ta­van (Varo­va) kokeilus­ta ratikka­suo­jateil­lä Fin­lan­di­at­alos­sa ja Lasi­palat­sil­la on ollut ratikka­suo­jatiel­lä valo, joka on pimeänä, kun ratik­ka ei ole tulos­sa ja vilkut­taa äänekkäästiu punaista, jos ratik­ka aikoo tul­la. Mielip­i­teet ovat men­neet ris­ti­in. Äsken huo­masin, että jär­jestelmä on muutet­tu (tilapäis­es­ti) sel­l­aisek­si, että valo voi olla punainen, vaikkei ratikkaa ole mail­la halmeilla.

Lausun­to Ville Ylikahrin toivo­musponnes­ta ratakuilun pyörä­tien jatkos­ta Töölön­lah­den puis­ton alueel­laSata­ma­radan kuilu­un tulee eri­no­mainen pyöräy­hteys Niemen hal­ki. Siitä tulee erit­täin paljon käytet­ty, mikä ei ehkä ole val­jen­nut KSV:n suun­nit­telijoille. Ville Ylikahri esit­tää pon­nes­saan, että yhteys jatkuisi puis­ton läpi eril­lisenä väylänä, mut­ta viras­ton desing-väki ei halua tärvel­lä yhteistä oleske­lu­ti­laa ja on sitä mieltä, että pyörät puikkele­htikoot siel­lä oleske­li­joiden lomas­sa. Ei tule onnis­tu­maan.  Pyöriä tulee ole­maan paljon.

37 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.6.2009”

  1. “Moni kom­men­toi­ja oudok­suu tiivistä rak­en­tamista, jos­sa ei paljon vihreätä talo­jen väli­in jää.”

    Rak­en­t­a­mi­nen pitäisi lähteä siitä mitä ihmiset halu­a­vat, eikä ylhäältä ohja­tusti tyylin me tiedämme mikä teille on paras­ta älkää vaivau­tuko ajattelemaan.

    Jos tiiviyt­tä halu­taan, voisi sit­ten yhtä hyvin rak­en­taa yksi iso betoni­laatikko jonne työn­netään koko Helsin­gin väestö, se se tehokkain­ta tilankäyt­töä olisikin. Ostar­it ym. oli­si­vat samassa 😉

    Kaik­ista älyt­tömintä nykyisessä rak­en­tamises­sa, on se type­rä talo­jen monist­a­mi­nen. Tehdään saman­näköisiä ja tyylisiä tönöjä peräkkäin. Nykyi­nen ker­rostaloarkkite­htu­uri on tyl­sää, erään­laista uus­funkkista. Sinän­sä yksit­täis­inä raken­nuksi­na se menet­telisi, mut­ta kun samo­ja tönöjä on ympäri Suomea. Suurin osa taloista ei edes ole arkkite­htien suunnittelemia.

  2. Hyvälaa­tu­isat täyt­tö­maa­ta 14 M m3, vuosit­tain vain tietyn ajan kuluessa.

    Kak­sisu­un­ti­asen rautati­etun­nelin läpimit­ta lie­nee 60 m². Siis 1000 m tun­nelia tekee 60.000 m³ ja 70 km (eikö ollutkin tun­nelin pitu­us) 4,2 miljoonaa
    m3. Eipä sil­lä pitkälle pötk­itä täyt­tö­man tarpeessa. Oheiskustnnuket voivat olla turha korkeat. 

    Oteaan­pa sipoolaista grani­it­ta 1 km 2 : alueelta. 1 km² = 1 miljoona m2. 14 m joudu­taan men­emään. Saadaan ainakin komea uima-allas..

    Täy­tyykö vält­tämät­tä olla kivimurskaa. Har­ju­jah­na maas­sa vielä riit­tää. Ja savimaata.

    Mihin tämä 14 m m3 oikein tarvitaan?

  3. Mah­dol­lis­es­ti varsi­naisen kaa­va-alueen ulkop­uolelta, mut­ta eivät kai nuo havain­neku­vis­sa pois sävyte­tyt töt­sät lah­den eteläpuolel­la keskel­lä keskeis­in­tä näkymää vaan ole “muis­tu­mi­na alueen his­to­ri­as­ta” paikalleen jätet­tyjä öljysäiliöitä ?

    Jos lah­den­po­hjukan kiviken­tän aja­tus on se että sinne ihmiset menevät vapaae­htois­es­ti pat­sastele­maan kuten havain­neku­vis­sa, jää tämä yri­tyk­sek­si. Lounaaseen suo­jat­toma­l­la alueel­la voi val­lit­se­vis­sa tuuli­olo­suhteis­sa spon­taanisti oleskel­la vain kesäkuukausi­na, ja kesäil­to­jen ilta-aurinkokin aio­taan var­jostaa pois viereisel­lä lounas-koilli­nen ‑suun­taisel­la talol­la. Skeit­tipuis­tona paik­ka toimisi hyvin.

  4. Varo­va toimisi parhait­en kun kiskot on ajo­radan reunas­sa eikä keskel­lä, eli ajo­radan val­ot miel­tyy eri suo­jatiek­si. Täl­laisia rato­ja soisi tehtävän Jätkään ja Laa­jasa­loon. Ei se minus­ta Kai­vokadul­lakaan hul­lumpi ole ja joka tapauk­ses­sa tarpeelli­nen ratikkali­iken­teen nopeut­tamisen kannalta.

    Sen vas­tauk­sen Ylikahrin aloit­teeseen voisi palaut­taa valmis­telu­un evästyk­sel­lä että ratkoo samal­la sen rat­api­han aliku­lun ongel­man. Pyöräi­ly siel­lä on kiel­let­ty, kukaan ei tiedä mik­si, mut­ta käytän­nössä pyörät käyt­tävät tuo­ta reit­tiä. Län­sipuolel­la sit­ten keplotel­laan pyörät por­tai­ta ylös tai aje­taan Elielin parkki­hallin kaut­ta Töölön­lah­denkadulle. Tämä tulee lisään­tymään Ruo­ho­lah­den väylän myötä ja se pitäisi hoitaa kuntoon.

  5. Jor­ma Nordlin: tiivi­in ja mata­lan tulisi muis­tut­taa van­haa Por­voo­ta. Aivan ihas­tut­tavaa ja perus­tuu kävelyetäisyyksiin.

  6. “tiivi­in ja mata­lan tulisi muis­tut­taa van­haa Por­voo­ta. Aivan ihas­tut­tavaa ja perus­tuu kävelyetäisyyksiin.” 

    Perus­tuu keski­aikaisi­in mit­ta­suhteisi­in, jot­ka poh­jau­tu­vat huo­mat­tavasti pidem­piaikaiseen koke­muk­seen ja osaamiseen, kun nykyaikainen rak­en­t­a­mi­nen ja ympäristösuunnittelu.

  7. “Väljyys” kaupungis­sa tarkoit­taa ylen­sä tilo­ja, jot­ka ihmiset täyt­tävät autoilla. 

    Siinä mielssä olen samaa J. Nordlin­in kanssa, että ele­ment­tite­htail­ta tiet­tynä aikakaut­e­na tulleet talot ovat usein surullisel­la taval­la saman näköisiä, mut­ta toisaal­ta tämä on kai niitä kuu­luisia kustannuskysymyksiä. 

    Toisaal­ta omakoti­taloalueet, jot­ka ovat tois­t­en­sa koipi­ta Kiimingistä Mäntsälään ovat nekin surullisia, myös suh­teellsies­sa väljyy­dessään ja ident­ti­sis­sä väri­mail­moissaan — kaiken lisäk­si niis­sä onnis­tu­taan hui­jaa­maan hölmöitä lisä­mak­su­ja “kus­to­moin­nista” joka on “arkkite­hdin suun­nitele­ma”, mikä tarkoit­taa, että oikeasti kaik­ki talot ovat arkkite­hdin suun­nitelemia, ja näis­sä tapauk­sis­sa asi­akas val­it­see ennal­ta anne­tu­ista vai­h­toe­hdoista sen, jon­ka “arkkite­hti on suun­nitel­lut juuri Teitä varten”.

    Tämän vuosikymme­nen kauop­unki­rak­en­tamisen tren­dit ovat esteet­tis­es­ti mielsetäni paljon mielyt­tävämpiä kuin edel­lisen vuosikymme­nen hökö­tyk­set, jol­loin lähiöi­den K‑kaupoissa ja pienker­rostalois­sa oli masen­ta­van paljon yht­eneväistä estetiikkaa.

  8. Varo­va on raiti­oli­iken­teen nopeut­tamisen kannal­ta aivan vält­tämätön uud­is­tus, mut­ta ainakin Lasi­palatsin kohdal­la sen toteu­tuk­ses­sa on jotain pahasti pielessä — ja on siis ollut aina, ei vain viime aikoina.

    Usein punainen tun­tuu syt­tyvän kovin hitaasti ratikan tehdessä lähtöään ja vas­taavasti kilkatus jatkuu ties kuin­ka kauan spo­ran jo men­tyä meno­jaan. Ilmeis­es­ti sen­sorit on tehty aivan eri tekni­ikalla mallikkaasti toimivis­sa Jokerivaloissa.

  9. Mitä nämä nim­by-naa­puri­ni Kata­ja­har­jus­sa täl­lä ker­taa vas­tus­ta­vat? Siis miten hei­dän suun­nitel­mansa eroaa virkamiesesityksestä?

    Län­siväylän kat­ta­mi­nen paran­taa asumisen laat­ua aivan järkyt­tävän paljon. Meluhai­tat vähenevät oleel­lis­es­ti tuhan­sil­ta. Koivusaaren rak­en­t­a­mi­nen (pil­ven­pi­irtäjiä, kiitos) tuo myös palvelui­ta palveluköy­hälle alueelle. Kun­non kau­pat ja laadukas rantar­avin­to­la, ehkä pari kapakkaakin niin se laru­lais­ten pelkäämä epämääräi­nen aines pysyy pois­sa niistä rantaravintoloista.

    Jos­sain suun­nitel­mas­sa sil­lan län­sipuolel­la oli puis­toa, mikä olisi kiva meille, joil­la nyt on yhdis­tet­ty moot­tori­tie- ja mer­inäköala. Sit­ten olisi puis­to- ja mer­inäköala. Pari ker­rostaloakin on kuitenkin kivem­pi kuin moot­tori­tie. (Ja saman määrän ihmisiä saisi mah­tu­maan sinne Koivusaaren puolelle, jos raken­net­taisi­in pari vähän korkeam­paa tor­nia maamerkiksi.)

    Lisää asukkai­ta ja työ­paikko­ja takapihalleni!

  10. Vähän otsikon vier­estä mut­ta menkööt.

    Liirum laaru­mia on myös tiet­ty­jen min­is­ter­iöit­ten sivut täyn­nä. Esimerkik­si TEM-sivut ovat hyvä esimerk­ki siitä, että työn­netään täysin mitään sanoma­ton­ta viestiä luk­i­joilleen. Ikään kuin min­is­ter­iöis­sä yritet­täisi­in leikkiä yksi­ty­istä yritystä. 

    Se kun on niin, että liirum laaru­mia ei jak­sa pitkään lukea. Pitäisi ker­toa asi­at selkeästi ilman virkamieskie­len tar­joamia koukeroi­ta. Eikä taval­lis­ten asioiden sotkemisek­si tarvit­sisi mitään mais­terin tutkin­non yhtey­dessä opit­tua liki-tiede-kieltä selit­tämään ja peit­tämään ark­isia käsitteitä.

    1. En tunne tuo­ta kysymys­tä, enkä tiedä, mik­si ter­veysvi­ras­to halusi sijoit­taa nuo poti­laat remon­tin ajak­si juuri kaupun­gin vuokra-asun­toi­hin eikä vuokra­ta heille tilaa yksi­ty­isiltä markki­noil­ta. Hin­taero on muu­tamia sata­sia. Jos asun­not ote­taan aravakan­nas­ta, meil­lä on aravakan­nas­sa vähem­män asun­to­ja ja mah­dolli­nen naa­pureille koitu­va hait­ta kohdis­tuu ara­va-asukkaisi­in. Muu­tamien satas­ten hin­taero koituu tun­tem­at­tomak­si jäävien neljän­per­heen mak­set­tavak­si, jot­ka eivät pääse ara­va-asun­toon vaan joutu­vat tur­vau­tu­maan yksi­ty­isi­in markki­noi­hin. Jos asun­not vuokrataan yksi­ty­isiltä markki­noil­ta, meil­lä on käytössä vas­taavasti enem­män ara­va-asun­to­ja ja mah­doll­nen hait­ta asukkaille kohdis­tuu yksi­tyisen talon asukkaisi­in. Vihreät ovat halun­neet lisätä ara­va-asun­to­jen määrää. Sikäli ratkaisu, että ter­veysvi­ras­ton on men­tävä yksi­ty­isille markki­noille, eikä mak­sat­taa kiin­teistöhuo­li­aan niil­lä neljäl­lä köy­häl­lä per­heel­lä, jot­ka jäävät ilman ara­va-asun­toa, oli lin­jas­sa vihrei­den yleis­lin­jan kanssa.

      Itsel­leni heräsi kysymys, oliko tuo ter­veusvi­ras­ton pyyn­tö saa­da ara­va-asun­to­ja väistötiloik­seen edes lailli­nen. Noi­hin asun­toi­hin on saatu val­tion asun­tora­has­ton rahaa, joi­hin liit­tyy ehto­ja. Voiko noi­ta asun­to­ja edes vuokra­ta kaupun­gin viras­ton väistötiloik­si? Sil­loin­han Hel­sn­ki käyt­täisi raho­ja, joi­ta val­tio on osoit­tanut köy­hien per­hei­den asumisku­lu­jen alen­tamiseen kaupun­gin omien kiin­teistöku­luken alentamiseen. 

  11. VAROVAN ilmaisimet ovat täs­mälleen saman­laiset kuin Jok­er­il­la. Ja etuuk­sien toim­intaan liit­tyvät ohjel­moin­nit ja tek­i­jätkin ovat ihan samat. Mut­ta tot­ta on, että pysäkki­a­jan ennus­t­a­mi­nen muu­ta­man sekun­nin tarkku­udel­la on vaikeaa — varsinkin kun kul­jet­ta­jara­has­tus tuot­taa aika ajoin ylimääräisiä viivy­tyk­siä. Joten yritetään tas­apain­oil­la kah­den mokan välil­lä: liian aikainen punainen kiusaa jalankulk­i­joi­ta ja liian myöhäi­nen punainen taas ratikoi­ta kuten J.Väräläkin on havainnut.

    1. Kul­jet­ta­jara­has­tus onnek­si lop­puu ratikoista, mut­ta eikö tätä voisi muut­taa man­u­aalisek­si; siis että kul­jet­ta­ja tilaa vihreän val­on itselleen nap­pia painamalla?

  12. Osmo:“Sikäli ratkaisu, että ter­veysvi­ras­ton on men­tävä yksi­ty­isille markki­noille, eikä mak­sat­taa kiin­teistöhuo­li­aan niil­lä neljäl­lä köy­häl­lä per­heel­lä, jot­ka jäävät ilman ara­va-asun­toa, oli lin­jas­sa vihrei­den yleis­lin­jan kanssa.”

    öööö… onko tässä taas määritel­ty köy­hä silleen “luo­vasti”?

  13. Tääl­lä kun on käsitel­ty tätä vähän aiheen vier­estä menevää asiaa:
    “Home­on­gelmien takia sul­je­tun Haa­gan kuntou­tuskodin mie­len­ter­veyskuntoutu­jat eivät pääse asumaan Helsin­gin kaupun­gin vuokra-asuntoihin.”

    Niin ihmette­len samas­ta asi­as­ta, eikö se kuu­luisi sosi­aal­i­toimen ja ter­veystoimen yhdessä ratais­tavi­in asioihin.

    Nää kuntoutu­jathan saa­vat eri­laisia tukia, niin siihen sit­ten kun tulee yllät­täviä muu­tok­sia kyseeseen tulee Täy­den­tävä- tai ehkäi­sevä toimeentulotuki

    Tää on myös mie­lenki­in­toinen, jota ei muuten moni tiedä:
    Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön toimeen­tu­lo­tukea koske­van soveltamisop­paan (Julka­isu­ja 2007/11) mukaan, ” Toimeen­tu­lotuen tavoit­teena ei ole vain pitää henkilöä tai per­het­tä hengis­sä. Toimeen­tu­lotuen tarkoituk­se­na on myös antaa mah­dol­lisuuk­sia osal­lis­tua yhteiskun­nan toim­intaan. Toimeen­tu­lo­tu­ki on tarkoitet­tu kat­ta­maan meno­ja laa­jem­min kuin ihmis­ar­voisen elämän edel­lyt­tämää tur­vaa vas­taa­va vält­tämätön toimeen­tu­lo vaatii”.

  14. Roi­neen­puis­tos­ta:

    Se on aika se ja sama miltä julk­i­sivu teol­lisu­uskadun suun­taan näyt­tää; ei se siinä Osu­us­pankin ja Son­er­an hehkei­den talo­jen välis­sä ainakaan negati­ivis­es­ti erotu. 

    Sen sijaan Puu-Vallilan puoleinen sivu (eli pihan puoli) olisi hyvä olla ympäristöön sopiva.

    Avoin port­tikon­gi Vol­vo-auton talon ja uusein talo­jen välis­sä myös toisi puis­ton jotenkin vähän parem­min saataville; nykyään se on niin omas­sa nurkas­saan ettei sinne tule ksokaan mentyä

  15. Pitää vielä sen ver­ran jatkaa, että tässä on nyt kysymys klas­sis­es­ta What is seen and what is unseen-Bas­ti­at-ongel­mas­ta. Jos julki­nen sek­tori ottaa asun­to­ja käyt­töön­sä niin sil­loin käytet­tävis­sä ole­vien asun­to­jen määrä vähe­nee ja kaik­ki markki­noil­la ole­vat joutu­vat mak­samaan asun­nois­taan enem­män. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa vahinko jakau­tuu koko markki­noille, eikä mis­sään nimessä joillekin tiety­ille ARA­VA-kel­posille perheille.

  16. VAROVA: Nap­pia on muu­ta­maan ker­taan harkit­tu, viimek­si pari vuot­ta sit­ten. Sil­loin se taisi kaat­ua siihen, että kul­jet­ta­jien työtä ei halut­tu lisätä. Sen jäl­keen liiken­nesu­un­nit­telu­osas­to kehit­ti “oppi­van pysäkki­aikaen­nus­teen”. Ja se tun­tuu toimi­van kohtu­ullisen hyvin taval­lisil­la pysäkeillä.
    Mut­ta jospa kehitet­täisi­inkin etu­us­nap­pi vain näitä han­kalia pysäke­jä kuten Lasi­palat­sia varten. Asia on toki liiken­nelaitok­sen päätet­tävis­sä, mut­ta var­masti hyvä ottaa taas esille ja toteut­taa viimeistään sil­loin kun kul­jet­ta­jara­has­tus poistuu.

  17. “VAROVA: Nap­pia on muu­ta­maan ker­taan harkit­tu, viimek­si pari vuot­ta sit­ten. Sil­loin se taisi kaat­ua siihen, että kul­jet­ta­jien työtä ei halut­tu lisätä. Sen jäl­keen liiken­nesu­un­nit­telu­osas­to kehit­ti “oppi­van pysäkki­aikaen­nus­teen”. Ja se tun­tuu toimi­van kohtu­ullisen hyvin taval­lisil­la pysäkeillä.
    Mut­ta jospa kehitet­täisi­inkin etu­us­nap­pi vain näitä han­kalia pysäke­jä kuten Lasi­palat­sia varten. Asia on toki liiken­nelaitok­sen päätet­tävis­sä, mut­ta var­masti hyvä ottaa taas esille ja toteut­taa viimeistään sil­loin kun kul­jet­ta­jara­has­tus poistuu.”

    Otta­matat sinän­sä asi­aan kan­taa, niin eikö yhden raitio­vau­nun etu val­ois­sa ole hait­ta muille r a i t i o v a u n´u i l l e ?. Lasi­palatsin pysäkeille­hän tulee ainakin suo­raan hyvin van­hasat muis­tista lask­ien 6 lin­jaa, ja hyvin tihein välein, itse asi­asa yhteen­sä ker­ranm min­uutis­sa jom­paan kumpaan suun­taan. Voite­taanko täl­läisel­la jär­jeste­lyl­lä lop­pu­jen lopuk­si mitään, kun ottaa huomioon, että sil­lä luo­dana häir­iö kaupun­gin liiken­nöidym­pään risteykseen.

    Mikä on keskimääräi­nen val­o­jen odotu­sai­ka Lasi­palatsin kohdalla?

  18. Kyl­lä raitio­vaunue­tu­udet val­ois­sa ovat aivan olen­nainen osa liiken­teen suju­voit­tamista. Tarkoit­taako Markku, että ratikan val­oe­tu­us häir­it­see kol­mosen ratikkaa vai mitä?
    Jos pitää ratikkaa odot­ta­mas­sa min­uutin se on yhtä paha kuin jos pitää henkilöau­toa odot­ta­mas­sa tunnin.

  19. Ihan hyvä näköko­h­ta. Mut­ta jos raitio­vaunua A pääsee heti lähtemään ja val­ot tietenkin palavat vihreää myös muulle liiken­teelle, joutuuko val­o­hin toise­ta suun­nas­ta saa­pu­va raito­vaunu B sit­tenkin odot­ta­maan sen saman min­uutin. ker­tau­tuuko sma jokaisel­la pysäkil­lä? En väitä. että tun­tisin asiaa. 

    Lasi­palatsin kohdal­la tosin on vain vähän bus­sili­iken­net­tä, mut­ta aika paljon ihan legi­t­i­im­iä yksityisautoliikennettä.

    Sinän­sä liiken­neval­o­jen vai­heis­tus ratikoiden lähtö­jen avul­la voi olal ihan fik­suakin. Vält­tämät­tä se ei oleel­lis­es­ti vähen­nä raito­vaunu­jen mat­ka-aikaa, kos­ka voi olla etä wsit­ten tois­es­ta suun­nas­ta tule­va ratik­ka jotuu vas­taavasti odot­ta­maan hie­man myöhem­min.… Oleel­lista on, että saa­pumisa­jat ovat jakaan­tunet satunnaisesti.

    Mikä muuten Lasi­palatsin kohdal­la (eli Man­skun ja Arka­di­ankadun, Kai­vokadun risteyk­sen suun­tein aika­suhde on? 1:1 , 1:2, 2:3?

  20. Tuos­ta Kata­ja­har­jun suun­nitel­mas­ta vielä. Minus­ta siinä asukkaiden vai­h­toe­hto­su­un­nitel­mas­sa on ideaa. Tai san­o­taan niin päin että KSV:n suun­nitel­ma on kunnianhimoton.

    Maal­likkona voisin kuvitel­la että vai­h­toe­htona esitet­ty kort­telien rak­en­t­a­mi­nen län­siväylän suun­tais­es­ti sen viereen ja itse motarin kat­ta­mi­nen pelkäl­lä kan­nel­la on raken­nusteknis­es­ti helpom­pi ja halvem­pi ratkaisu, kos­ka kan­nen tarvit­see kan­taa vain liikenne eikä taloja.

    Idea siitä että Laut­tasaar­en­tie jatket­taisi­in ostoskatu­na Kata­ja­har­ju­un saak­ka on erit­täin mie­lenki­in­toinen. Esit­telijä toteaa että mitään takei­ta siitä että kort­telien alak­er­taan saataisi­in yri­tyk­siä ei ole. Ei niin ole, mut­ta ei ole koskaan liiketi­lan suh­teen, eikä ole mikään pakko tois­taa kaikkia kivi­jal­ka­li­iketi­lan ongelmia (pieni koko pääl­lim­mäisenä). Koko pitkän kort­telin alak­er­ta voisi olla jous­tavasti jaet­tavaa liiketi­laa. Tai ja sekä julk­ista (koulu, ter­veyskeskus, kirjasto…)

    Ylipään­sä on epäi­lyt­tävä lähtöko­h­ta että ydinkeskus­tan ulkop­uolel­la on jotenkin mah­do­ton­ta rak­en­taa ihan nor­maalia kort­te­likaavaa katu­ta­soi­sine liiketiloi­neen. Kaupunki­maisia eläviä lähiöitä on pitkin poikin euroop­paa, miten meil­lä ei muka pär­jäisi kuin aaltopeltihallit?

    Esit­telijä toteaa myös, että Laut­tasaarenkatu on kort­telien kohdal­la Län­siväylän levyisenä tarpeet­toman lev­eä. Tämä on jok­seenkin erikoinen ongel­ma, mikä estää käyt­tämästä tilan vaik­ka puis­toon malli­in Espa, tai sit­ten osan tilaa voi kat­taa jol­loin saataisi­in ympärivuo­tista kävelytilaa…

    Esit­telijä huo­maut­taa myös että suurin osa raken­nusalas­ta on eril­lisessä toimis­toraken­nuk­ses­sa ja tämä on ihan oikea ongel­ma. Tuo asukase­hdo­tus ei ole valmis, mut­ta sitä voisi työstää ja yhdis­tää parhaat piir­teet KSV:n kaavaan.

  21. Tehdään aluk­si keskus­tatun­neli ja Töölöläisille autopaikat syvälle Helsin­gin alle. Siinä on kak­si hyvin vihreää han­ket­ta, joiden pitää olla lis­toil­la korkeal­la. Niil­lä saadaan taas paljon henkilöau­to­ja pois kaduil­ta ihmis­ten tieltä. Samal­la saadaan melkois­es­ti kalliomurskaa sivutuotteena.

  22. tpyy­lu­o­ma,

    onko molem­mat esi­tyk­set netis­sä? Linkkejä?

    Olen jotain pari viikkoa sit­ten silmäil­lyt, joka jälleen ker­ran havain­neku­vas­sa näyt­ti oikein hyvältä.

  23. Itse pidän enem­män kaupun­gin suun­nitel­mas­ta kuin arkkite­hti Aar­nialan vai­h­toe­hdos­ta sil­lä varauk­sel­la että kaupun­gin suun­nitel­man seit­semän ker­rosta talo­jen eteläpäässä pimen­tää pihaa tarpeettomasti. 

    Vas­taavasti se että sisäpi­han pohjois­sivu on auki pois­taa pihamaisen tunnnel­man, eri­tyis­es­ti kun alueen pohjois / koil­lispuolel­la ei ole mitään joka oleel­lis­es­ti kär­sisi val­on puutteesta.

    Minus­ta Län­siväylän päälle raken­netus­ta osas­ta tulisi parem­pi jos kolme itäis­in­tä pihaa sul­jet­taisi­in pohjois­es­ta seit­semäl­lä ker­roksel­la ja Laut­tasaar­en­tien puoleiset seit­semän ker­rosta madal­let­taisi­in neljäk­si. Näin pihat oli­si­vat val­oisampia ja suo­jaisampia kun pohjois­tu­uli ei pääse puhal­ta­maan läpi. Piho­jen pohjois­päis­sä olisi kuitenkin kevyen liiken­teen men­tävä porttikäytävä.

    Tätä ajat­telua en ymmär­rä ollenkaan:

    “Kort­telin raken­nus­mas­sat on jaet­tu mit­takaaval­taan pienem­pi­in osi­in raken­nuk­sen korkuisil­la kulkuaukoil­la piha-alueelta toiselle.”

    Kuka näitä pimeitä kuilu­ja kaipaa ? Port­tikon­gi on tiet­ty vielä pimeämpi mut­ta se ei muu­ta pihan tunnelmaa.

    Mitä asukkaiden vas­tus­tuk­seen tulee, luulen että se lakkaisi sil­lä het­kel­lä jos ilmoitet­taisi­in että alueelle tulee vain kovan rahan asuntoja.

    1. No ihan var­masti tulee vain kovan rahan asun­to­ja. Koko han­ke pitäisi rahoit­taa maapo­h­jan arvon­nousul­la, enkä usko, että Asun­tora­has­ta suos­tu­isi noin korkeisi­in ton­tin­hin­toi­hin arava-tuotannossa.

  24. Kaik­ki noi esi­tys­lista joista Osmo rapor­toi löy­tyy KSV:n sivuil­ta, ko. lista http://tinyurl.com/o3xele (Sivu­menne, vikinä kaupunkisu­un­nit­telun salailus­ta on todel­la outoa, en tiedä yhtään julk­ista ja yksi­ty­istä organ­isaa­toa joka ker­toisi kesken­eräi­sistä asioista tuol­la tarkku­udel­la julkisuuteen.)

    Kon­septi­na että kate­taan tie, mut­ta tehdään perus­tuk­set motarin suun­tais­es­ti on mie­lenki­in­toinen. Noi­ta mah­dol­lisia ja/tai jos­sain vai­heessa ole­via han­kkei­ta on paljon. Itäväylä Kulosaa­res­sa, Hert­toniemessä ja Itäkeskuk­ses­sa, Kus­taa Vaasankatu Touko­las­sa, Lah­den moot­tori­tie Viikissä, jne. Jos tuo­hon kek­sit­täisi­in kus­tan­nuste­hokkaampia ratkaisu­ja niin se olisi eri hieno juttu.

  25. Minä muis­telin tätä:

    http://laituri.hel.fi/koivusaari/?code=042&action=show

    jos­sa tuo sil­lan itäpuo­li­nen osa näyt­tää eri­laiselta. Esimerkik­si se ramp­pi Espoon suun­taan on jäl­jel­lä. Tuos­sa on myös katet­tu koko väylä län­teen Koivusaa­reen asti, mikä vähen­täisi meluhait­to­ja laa­jal­ta alueelta, sekä Kata­ja­har­jus­ta että Isokaaren länsipuolelta.

    Eikö tämä koko alue pitäisi kaavoit­taa yhdessä eikä täl­lä taval­la paloittain?

    Ja ilmeis­es­ti se laut­tasaare­lais­vas­tus­tuskin kohdis­tui eri­tyis­es­ti juuri Koivusaa­reen ja K:n metroase­maan eli asioi­hin jot­ka paran­ta­vat aluet­ta eniten, eikä tuo­hon pie­neen paran­nuk­seen minkä sil­lan itäpuo­li­nen väylän tun­neloin­ti ja asun­torak­en­t­a­mi­nen toisi tullessaan.

  26. Hami­lo, yleinen reak­tio ihmisil­lä Larun suun­nitelmi­in tun­tuu ole­van nimeno­maan se etteikö näitä suun­nitelmia voisi yhdis­tä. Esimerkik­si sen sijaan että kate­taan Län­siväylä pala ker­ral­laan, niin eikö sen voisi vetää suo­raan tun­neli­in Koivusaari — Laut­tasaar­en­tie välil­lä, tai vaik­ka saman tien Koivusaari — Ruo­ho­lahti välil­lä samal­la kun louhi­taan metro?

    Tähän on byrokraateil­la tapana vas­ta­ta, että toki täl­lainen kokon­ais­val­tainen läh­estymistapa olisi sekä suun­nit­telun, toteu­tuk­sen että kus­tan­nusten kannal­ta peri­aat­teessa järkevää, mut­ta käytän­nössä suun­nit­teluby­rokra­tia toimii parem­min pienis­sä palois­sa. Siis ne muut byrokraatit ovat avuttomia.

  27. Alku­peräisessä LAI­TURI-ehdo­tuk­ses­sa nykyisen rampin alue Kata­ja­har­jun kohdal­la on kyl­lä vajaakäytössä, tältä osin uusi ehdo­tus hyö­dyn­tää alueen poten­ti­aalin paremmin.

    Olisi tosi hienoa jos rahaa löy­ty­isi Län­siväylän kat­tamiseen Koivusaa­reen asti siitäkin huoli­mat­ta että Kata­ja­har­ju-Koivusaari kateo­su­us on vähän irralli­nen ja vail­la järkevää käyt­töä. Samal­la tuo komeim­mal­la paikalla ole­va melu­val­li-toimis­to­talokin voitaisi­in muut­taa asuinkäyttöön.

  28. Kuin­ka paljon täl­lais­ten väylien tun­neloin­ti sit­ten mak­saa per metri, kun ottaa huomioon, että päälle voi sit­ten rak­en­taa asuintaloja?

    Idea tun­tuu ole­van muodikas vähän eri puolel­la pk-seu­tua ja har­va kon­sti lyö niin mon­ta kär­pästä yhdel­lä iskul­la. Pait­si että osaa­vathan asukkaat vas­tus­taa sitäkin, että kak­si väylän erot­ta­maa aluet­ta yhdis­tyy, jos ne eivät ole sisioekonomis­es­ti samal­la tasol­la. Tässä se ei tai­da olla
    ongelma.

    Onko täl­laisille tun­neloin­neille mitään vas­ta-argu­ment­tia pait­si hin­ta? Onko pitkien tun­nelien tur­val­lisu­us ongelma?

    Bostonis­sa pan­ti­in pitkät pätkät inter­statea maan alle hil­jat­tain. Kävin kaupungis­sa 2002 ja 2008 ja kyl­lä fiilis oli aika eri­lainen, kun motarin takia toi­sis­taan jalankulk­i­jalle eril­liset kaupungi­nosat oli­vatkin yhtäkkiä naapureita.

    Larus­sa tuo kaupunki­rak­en­teen yhdis­tämi­nen ei minus­ta ole niin tärkeä intres­si, sen sijaan meluhait­to­jen ehkäisy on. Uli­na kuu­luu Koivusaaren ja Kata­ja­har­jun sil­lan väliseltä pätkältä melkein Kasi­non­ran­taan asti. Jos tämä pätkä tun­neloidaan ja siitä län­teen päin ole­va osa Län­siväylää saadaan blokat­tua Koivusaaren toimis­toraken­nuk­sil­la, melua tulee enää Lemis­saar­en­tien liit­tymän suun­nas­ta. Sieltä ääni ei kuitenkaan pääse kan­ta­maan mer­ta pitkin.

    Mut­ta jos tun­neloin­ti on kan­nat­tavaa, eikö sitä voisi jatkaa liit­tymään asti?

  29. Hami­lo kysyy: “Kuin­ka paljon täl­lais­ten väylien tun­neloin­ti sit­ten mak­saa per metri, kun ottaa huomioon, että päälle voi sit­ten rak­en­taa asuintaloja?”

    Toteutuneiden/arvioitujen han­kkei­den hin­ta on ollut suu­ru­u­lu­okkaa sata miljoon­aa kilo­metri, eli metri­hin­naksi tulee satatuhat­ta. Käytän­nössä tuo var­maan vai­htelee rajusti paikoit­tain ja teko­ta­van mukaan, mut­ta noin keskimäärin. San­o­taan että motari on keskimäärin melu­pusk­i­neen hel­posti 50 metriä lev­eä, eli syn­tyvän raaka­maan hin­naksi tulee 2000 euroa neliö. Tämän takia se halu­taan käyt­tää mah­dol­lisim­man tehokkaasti.

    Ei noiden tun­nelei­den nyt mielestäni tarvitse ihan täysin raken­nu­soikeudelle itseään rahoit­taa, hyö­tyjä on muitakin kuten melu- ja muiden hait­to­jen vähen­tymi­nen ja ennen kaikkea kaupunki­rak­en­teen ehey­tymi­nen kuten mainitsit.

  30. Kiitos tiedoista! Eikö kus­tan­nus­laskelmi­in pitäisi ottaa huomioon sekin, että sit­ten myös aivan motarin vier­essä ole­va melu­alue tulee kelvol­lisek­si asuin­rak­en­tamiselle, ei vain se aivan ver­tikaalis­es­ti tien ja melu­vallin pääl­lä ole­va 5o metriä?

  31. Hami­lo, ajo­ra­dat on yhteen­sä ehkä 20 metriä lev­eät (en tiedä tarkko­ja mit­to­ja) eli tuo 50 metriä sisältää jo reuna-aluet­ta. Liit­tymät tosin on jut­tu sinän­sä, mam­mut­ti­mainen Viikin liit­tymä Itäväyläl­lä on melu­aluineen jotain 5 — 10 hehtaaria.

    Vinkkinä, luk­isin mielel­lään kun­nol­la teh­dyn jutun aiheesta motarien/ratojen päälle rak­en­t­a­mi­nen. Toi Bostonin Big Dig on kus­tan­nu­syl­i­tyksi­neen tun­net­tu ikuisu­us­pro­jek­ti, mites meil­lä Suomes­sa?. Jonkin­laisen kan­nen teko on yksi malli (Kata­ja­har­ju, Itäkeskuk­sen suun­nitel­mat.) Sit­ten on ihan tun­nelei­ta, jot­ka on kai tarkoi­tus ainakin osit­tain rahoit­taa raken­nu­soikeudel­la, ns. Pasi­lan linkit osana Pasi­lan­väylää ja se Tam­pereen tun­neli­hanke. Kol­man­te­na vai­h­toe­htona tulee mieleen motarin lin­jauk­sen muu­tos, Tuusu­lan­väylän kään­tämistä Pasi­laan on valmis­tel­tu ja kai sille vapau­tu­val­la maap­in­nalle voisi rakentaakin.

  32. Esimerkik­si Larus­sa lähim­pänä moot­tori­ti­etä ole­va talonkul­ma on Kansalaisen kart­ta­paikan mukaan 39 metriä tien keskil­in­jas­ta ja se on jo todel­la jär­jet­tömän lähel­lä sitä melutoosaa. 

    Okei, piha on heti melu­aidan takana, mut­ta silti minus­ta tuo 50 metriä kyl­lä aliarvioi tun­neloin­nil­la asun­torak­en­tamiseen kel­paa­van lisämaan.

Vastaa käyttäjälle Marko Hamilo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.