Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.6.2009

1.6.2009 · Aihe: _ 

Suomi tehdään valmiiksi kaksi kertaa vuodessa, ennen joulua ja ennen juhannusta. Kaupunkisuunnittelulautakunnalla on aika tuhti lista.

Pöydältä: KSV:n alustava toimintasuunnitelma vuosille 2010-2012 Pääosin sellaista visio -liirumlaarumia, etten saa siitä mitään otetta.

Maamassojen tarve Kaupunki tarvitsee erilaisiin kohteisiin ehkä jopa 14 miljoonaa kuutiota hyvänlaatuista täytemaata. Hankala juttu. Rakennettaisiinko se tunneli Tallinnaan?

Pöydältä: Kruunuvuorenranta, Haahkonlahti 1 Asemakaavanluonnos. Moni kommentoija oudoksuu tiivistä rakentamista, jossa ei paljon vihreätä talojen väliin jää. Tämä on makuasia, mutta minusta se on parempi näin. Korttelit on rakennettu tiiviisti ja vihreys keskitetty kaupunginosaa reunustaviin kunnon viheralueisiin. “Hyvä kaupunki on tiivis mutta harva” sanotaan vaaliohjelmassanikin.  Kun pihat korttelien sisällä ovat yhtenäiset, skideille on missä leikkiä piileskelyleikkejä.

Pöydältä: Vallilan Roineenpuiston kaava. Lautakunnassa heräsi viimeksiu ajatus vaatia asuinrakennuksiin puinen julkisivu, jotta ne mukautuisivat puu-Vallilaan. Toinen vaihtoehto voisi olla rapattu julkisivu, jotta se sopeutuisi suojeltavaan Volvo-Auton rakennukseen. Kumpi vain, mutta Teollisuuskadun varteen sijoittuvalta rakennukselta on voitava vaatia vähän prameampaa ulkoasua.

Katajaharjun ja lauttasaarenmäen alueen asemakaavaluonnos. Länsiväylä katetaan Katajaharjun kohdalla. Näin alue eheytyy, sillä nythän Länsiväylä on jakanut sen kahtia. Uutta kerrosalaa tulee yli tuhannelle uudelle lauttasaarelaiselle. Asukkaat ovat olleet asiassa aktiivisia ja tuottaneet kilpailevan suunnitelman. Täytynee kuunnella esittely.

Keskuspuiston pohjoisosaa koskeva asemakaava. Keskuspuiston alle tungetaan Jokeri 2 -reitti ja jokin maanalainen vedenpuhdistamo.   Lyhyen tutustumisen jälkeen hanke näyttä ristiriidattomalta, mutta pitänee tutustua tarkemmin. Yleensä tieto lisää tuskaa.

Malmi, Kirkonkyläntie 5. Tontille rakennetaan kolmikerroksinen liikerakennus, jossa voi olla myös hotelli. Naapuritontti vastustaa, mutta kannattavat.

Vattuniementie 8 Muistutukset. Toimistotalo korvataan viisi ja kahdeksankerroksisilla asuinrakennuksilla. Lauttasaariseura on vähän nurissut korkeasta rakennusoikeudesta Raskasta kerrostalokaavaa. Koska kyse on muistutuksista, teksti ei sisällä tilastotietoja, mut6ta satoja uusia lauttasaarelaisia on luvassa.

Autokomppanien pihalle asuinrakennus. Kaavasta annetut lausunnot

Steven Hall on suunnitellut kiemuraisen asuintalon vajaalle 200 hengelle. Ei muistutuksia. Eri virastot ovat esittäneet jotain pientä. Kaavasta puuttuu vaatimus kasarmin seinään laitettavasta laatasta, jossa tulisi lukea “Osmo Soininvaara suoritti tässä rakennuksessa asepalvelusta vuonna 1977”.

Itäisen saariston asemakaavan suunnitteluperiaatteet. Tästä on kinaa puolustusvoimien kanssa. Täytynee lukea tarkemmin. Joudun ajanpuutteen vuoksi pyytämään tämän pöydälle.

Mellunmäen keskuksen suunnitteluperiaatteet ja alustava maankäyttösuunnitelma

Liityntäliikenteen terminaalia parannetaan. K-Kauppa laajenee ja uusi S-Market tulee syömään sen katetta. Kaikkiaan kaupallista tilaa 3 000 neliötä. Kaupan kuuluukin olla metroaseman yhteydessä. K-Kaupan yhteyteen rakennetaan kirjasto yhteistyössä Vantaan kanssa. Lakkautetaanko siis Länsimäen kirjasto? Polkypyöräparkki sijoitetaan metrosillan alle! Asuntojakin tulee. Alue on nyt suoraan sanoakseni aika keskeneräisen oloinen, joten parannusta lienee odotettavissa. Metroasemien pitäisi olla paikkakunnan edustava keskus.

Selvitys jalankulkijoiden valo-ohjaustavan (Varova) kokeilusta ratikkasuojateillä Finlandiatalossa ja Lasipalatsilla on ollut ratikkasuojatiellä valo, joka on pimeänä, kun ratikka ei ole tulossa ja vilkuttaa äänekkäästiu punaista, jos ratikka aikoo tulla. Mielipiteet ovat menneet ristiin. Äsken huomasin, että järjestelmä on muutettu (tilapäisesti) sellaiseksi, että valo voi olla punainen, vaikkei ratikkaa ole mailla halmeilla.

Lausunto Ville Ylikahrin toivomusponnesta ratakuilun pyörätien jatkosta Töölönlahden puiston alueellaSatamaradan kuiluun tulee erinomainen pyöräyhteys Niemen halki. Siitä tulee erittäin paljon käytetty, mikä ei ehkä ole valjennut KSV:n suunnittelijoille. Ville Ylikahri esittää ponnessaan, että yhteys jatkuisi puiston läpi erillisenä väylänä, mutta viraston desing-väki ei halua tärvellä yhteistä oleskelutilaa ja on sitä mieltä, että pyörät puikkelehtikoot siellä oleskelijoiden lomassa. Ei tule onnistumaan.  Pyöriä tulee olemaan paljon.

Kommentit

37 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.6.2009”

  1. Jorma Nordlin kirjoitti 1.6.2009 kello 21:49

    “Moni kommentoija oudoksuu tiivistä rakentamista, jossa ei paljon vihreätä talojen väliin jää.”

    Rakentaminen pitäisi lähteä siitä mitä ihmiset haluavat, eikä ylhäältä ohjatusti tyylin me tiedämme mikä teille on parasta älkää vaivautuko ajattelemaan.

    Jos tiiviyttä halutaan, voisi sitten yhtä hyvin rakentaa yksi iso betonilaatikko jonne työnnetään koko Helsingin väestö, se se tehokkainta tilankäyttöä olisikin. Ostarit ym. olisivat samassa 😉

    Kaikista älyttömintä nykyisessä rakentamisessa, on se typerä talojen monistaminen. Tehdään samannäköisiä ja tyylisiä tönöjä peräkkäin. Nykyinen kerrostaloarkkitehtuuri on tylsää, eräänlaista uusfunkkista. Sinänsä yksittäisinä rakennuksina se menettelisi, mutta kun samoja tönöjä on ympäri Suomea. Suurin osa taloista ei edes ole arkkitehtien suunnittelemia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Markku af Heurlin kirjoitti 1.6.2009 kello 22:43

    Hyvälaatuisat täyttömaata 14 M m3, vuosittain vain tietyn ajan kuluessa.

    Kaksisuuntiasen rautatietunnelin läpimitta lienee 60 m2. Siis 1000 m tunnelia tekee 60.000 m3 ja 70 km (eikö ollutkin tunnelin pituus) 4,2 miljoonaa
    m3. Eipä sillä pitkälle pötkitä täyttöman tarpeessa. Oheiskustnnuket voivat olla turha korkeat.

    Oteaanpa sipoolaista graniitta 1 km 2 : alueelta. 1 km2 = 1 miljoona m2. 14 m joudutaan menemään. Saadaan ainakin komea uima-allas..

    Täytyykö välttämättä olla kivimurskaa. Harjujahna maassa vielä riittää. Ja savimaata.

    Mihin tämä 14 m m3 oikein tarvitaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. spottu kirjoitti 2.6.2009 kello 8:38

    Mahdollisesti varsinaisen kaava-alueen ulkopuolelta, mutta eivät kai nuo havainnekuvissa pois sävytetyt tötsät lahden eteläpuolella keskellä keskeisintä näkymää vaan ole “muistumina alueen historiasta” paikalleen jätettyjä öljysäiliöitä ?

    Jos lahdenpohjukan kivikentän ajatus on se että sinne ihmiset menevät vapaaehtoisesti patsastelemaan kuten havainnekuvissa, jää tämä yritykseksi. Lounaaseen suojattomalla alueella voi vallitsevissa tuuliolosuhteissa spontaanisti oleskella vain kesäkuukausina, ja kesäiltojen ilta-aurinkokin aiotaan varjostaa pois viereisellä lounas-koillinen -suuntaisella talolla. Skeittipuistona paikka toimisi hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 2.6.2009 kello 9:10

    Varova toimisi parhaiten kun kiskot on ajoradan reunassa eikä keskellä, eli ajoradan valot mieltyy eri suojatieksi. Tällaisia ratoja soisi tehtävän Jätkään ja Laajasaloon. Ei se minusta Kaivokadullakaan hullumpi ole ja joka tapauksessa tarpeellinen ratikkaliikenteen nopeuttamisen kannalta.

    Sen vastauksen Ylikahrin aloitteeseen voisi palauttaa valmisteluun evästyksellä että ratkoo samalla sen ratapihan alikulun ongelman. Pyöräily siellä on kielletty, kukaan ei tiedä miksi, mutta käytännössä pyörät käyttävät tuota reittiä. Länsipuolella sitten keplotellaan pyörät portaita ylös tai ajetaan Elielin parkkihallin kautta Töölönlahdenkadulle. Tämä tulee lisääntymään Ruoholahden väylän myötä ja se pitäisi hoitaa kuntoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Teemu K kirjoitti 2.6.2009 kello 12:12

    Jorma Nordlin: tiiviin ja matalan tulisi muistuttaa vanhaa Porvoota. Aivan ihastuttavaa ja perustuu kävelyetäisyyksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jorma Nordlin kirjoitti 2.6.2009 kello 13:16

    “tiiviin ja matalan tulisi muistuttaa vanhaa Porvoota. Aivan ihastuttavaa ja perustuu kävelyetäisyyksiin.”

    Perustuu keskiaikaisiin mittasuhteisiin, jotka pohjautuvat huomattavasti pidempiaikaiseen kokemukseen ja osaamiseen, kun nykyaikainen rakentaminen ja ympäristösuunnittelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Taneli Salovaara kirjoitti 2.6.2009 kello 14:39

    “Väljyys” kaupungissa tarkoittaa ylensä tiloja, jotka ihmiset täyttävät autoilla.

    Siinä mielssä olen samaa J. Nordlinin kanssa, että elementtitehtailta tiettynä aikakautena tulleet talot ovat usein surullisella tavalla saman näköisiä, mutta toisaalta tämä on kai niitä kuuluisia kustannuskysymyksiä.

    Toisaalta omakotitaloalueet, jotka ovat toistensa koipita Kiimingistä Mäntsälään ovat nekin surullisia, myös suhteellsiessa väljyydessään ja identtisissä värimailmoissaan – kaiken lisäksi niissä onnistutaan huijaamaan hölmöitä lisämaksuja “kustomoinnista” joka on “arkkitehdin suunnitelema”, mikä tarkoittaa, että oikeasti kaikki talot ovat arkkitehdin suunnitelemia, ja näissä tapauksissa asiakas valitsee ennalta annetuista vaihtoehdoista sen, jonka “arkkitehti on suunnitellut juuri Teitä varten”.

    Tämän vuosikymmenen kauopunkirakentamisen trendit ovat esteettisesti mielsetäni paljon mielyttävämpiä kuin edellisen vuosikymmenen hökötykset, jolloin lähiöiden K-kaupoissa ja pienkerrostaloissa oli masentavan paljon yhteneväistä estetiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. J. Värälä kirjoitti 2.6.2009 kello 14:40

    Varova on raitioliikenteen nopeuttamisen kannalta aivan välttämätön uudistus, mutta ainakin Lasipalatsin kohdalla sen toteutuksessa on jotain pahasti pielessä – ja on siis ollut aina, ei vain viime aikoina.

    Usein punainen tuntuu syttyvän kovin hitaasti ratikan tehdessä lähtöään ja vastaavasti kilkatus jatkuu ties kuinka kauan sporan jo mentyä menojaan. Ilmeisesti sensorit on tehty aivan eri tekniikalla mallikkaasti toimivissa Jokerivaloissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Marko Hamilo kirjoitti 2.6.2009 kello 16:17

    Mitä nämä nimby-naapurini Katajaharjussa tällä kertaa vastustavat? Siis miten heidän suunnitelmansa eroaa virkamiesesityksestä?

    Länsiväylän kattaminen parantaa asumisen laatua aivan järkyttävän paljon. Meluhaitat vähenevät oleellisesti tuhansilta. Koivusaaren rakentaminen (pilvenpiirtäjiä, kiitos) tuo myös palveluita palveluköyhälle alueelle. Kunnon kaupat ja laadukas rantaravintola, ehkä pari kapakkaakin niin se larulaisten pelkäämä epämääräinen aines pysyy poissa niistä rantaravintoloista.

    Jossain suunnitelmassa sillan länsipuolella oli puistoa, mikä olisi kiva meille, joilla nyt on yhdistetty moottoritie- ja merinäköala. Sitten olisi puisto- ja merinäköala. Pari kerrostaloakin on kuitenkin kivempi kuin moottoritie. (Ja saman määrän ihmisiä saisi mahtumaan sinne Koivusaaren puolelle, jos rakennettaisiin pari vähän korkeampaa tornia maamerkiksi.)

    Lisää asukkaita ja työpaikkoja takapihalleni!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tavallinen teknikko kirjoitti 2.6.2009 kello 19:13

    Vähän otsikon vierestä mutta menkööt.

    Liirum laarumia on myös tiettyjen ministeriöitten sivut täynnä. Esimerkiksi TEM-sivut ovat hyvä esimerkki siitä, että työnnetään täysin mitään sanomatonta viestiä lukijoilleen. Ikään kuin ministeriöissä yritettäisiin leikkiä yksityistä yritystä.

    Se kun on niin, että liirum laarumia ei jaksa pitkään lukea. Pitäisi kertoa asiat selkeästi ilman virkamieskielen tarjoamia koukeroita. Eikä tavallisten asioiden sotkemiseksi tarvitsisi mitään maisterin tutkinnon yhteydessä opittua liki-tiede-kieltä selittämään ja peittämään arkisia käsitteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Dizen kirjoitti 2.6.2009 kello 23:46

    Hei!

    En tiedä kuuluuko tämä aihe tänne, mutta haluaisin tietää Osmon mielipiteen asiasta. Onko tämä vihreiden linja?
    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Mielenterveyspotilaat+eiv%C3%A4t+p%C3%A4%C3%A4se+kaupungin+asuntoihin+Helsingiss%C3%A4/1135246441816

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.6.2009 kello 0:01

    En tunne tuota kysymystä, enkä tiedä, miksi terveysvirasto halusi sijoittaa nuo potilaat remontin ajaksi juuri kaupungin vuokra-asuntoihin eikä vuokrata heille tilaa yksityisiltä markkinoilta. Hintaero on muutamia satasia. Jos asunnot otetaan aravakannasta, meillä on aravakannassa vähemmän asuntoja ja mahdollinen naapureille koituva haitta kohdistuu arava-asukkaisiin. Muutamien satasten hintaero koituu tuntemattomaksi jäävien neljänperheen maksettavaksi, jotka eivät pääse arava-asuntoon vaan joutuvat turvautumaan yksityisiin markkinoihin. Jos asunnot vuokrataan yksityisiltä markkinoilta, meillä on käytössä vastaavasti enemmän arava-asuntoja ja mahdollnen haitta asukkaille kohdistuu yksityisen talon asukkaisiin. Vihreät ovat halunneet lisätä arava-asuntojen määrää. Sikäli ratkaisu, että terveysviraston on mentävä yksityisille markkinoille, eikä maksattaa kiinteistöhuoliaan niillä neljällä köyhällä perheellä, jotka jäävät ilman arava-asuntoa, oli linjassa vihreiden yleislinjan kanssa.

    Itselleni heräsi kysymys, oliko tuo terveusviraston pyyntö saada arava-asuntoja väistötiloikseen edes laillinen. Noihin asuntoihin on saatu valtion asuntorahaston rahaa, joihin liittyy ehtoja. Voiko noita asuntoja edes vuokrata kaupungin viraston väistötiloiksi? Silloinhan Helsnki käyttäisi rahoja, joita valtio on osoittanut köyhien perheiden asumiskulujen alentamiseen kaupungin omien kiinteistökuluken alentamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kari Sane kirjoitti 3.6.2009 kello 1:06

    VAROVAN ilmaisimet ovat täsmälleen samanlaiset kuin Jokerilla. Ja etuuksien toimintaan liittyvät ohjelmoinnit ja tekijätkin ovat ihan samat. Mutta totta on, että pysäkkiajan ennustaminen muutaman sekunnin tarkkuudella on vaikeaa – varsinkin kun kuljettajarahastus tuottaa aika ajoin ylimääräisiä viivytyksiä. Joten yritetään tasapainoilla kahden mokan välillä: liian aikainen punainen kiusaa jalankulkijoita ja liian myöhäinen punainen taas ratikoita kuten J.Väräläkin on havainnut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.6.2009 kello 3:00

    Kuljettajarahastus onneksi loppuu ratikoista, mutta eikö tätä voisi muuttaa manuaaliseksi; siis että kuljettaja tilaa vihreän valon itselleen nappia painamalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Artturi kirjoitti 3.6.2009 kello 9:14

    Osmo:”Sikäli ratkaisu, että terveysviraston on mentävä yksityisille markkinoille, eikä maksattaa kiinteistöhuoliaan niillä neljällä köyhällä perheellä, jotka jäävät ilman arava-asuntoa, oli linjassa vihreiden yleislinjan kanssa.”

    öööö… onko tässä taas määritelty köyhä silleen “luovasti”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 3.6.2009 kello 9:44

    Dizen, asiaa kannattaa varmaan kysyä suoraan asuntolautakunnan puheenjohtaja Peippiseltä (vihr.), http://peipinen.blogspot.com/2009/06/asuntolautakunnan-kuulumisia-26.html

    Vilkaisin esityslistaa, ja sanotaan nyt vaikka niin että nettihesarin jutussa oli vedetty mutkat suoraksi, kyynisempi toteaisi että “moraaliset kysymykset” lisääntyvät kummasti vaalien alla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Jorma Nordlin kirjoitti 3.6.2009 kello 11:36

    Täällä kun on käsitelty tätä vähän aiheen vierestä menevää asiaa:
    “Homeongelmien takia suljetun Haagan kuntoutuskodin mielenterveyskuntoutujat eivät pääse asumaan Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin.”

    Niin ihmettelen samasta asiasta, eikö se kuuluisi sosiaalitoimen ja terveystoimen yhdessä rataistaviin asioihin.

    Nää kuntoutujathan saavat erilaisia tukia, niin siihen sitten kun tulee yllättäviä muutoksia kyseeseen tulee Täydentävä- tai ehkäisevä toimeentulotuki

    Tää on myös mielenkiintoinen, jota ei muuten moni tiedä:
    Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukea koskevan soveltamisoppaan (Julkaisuja 2007/11) mukaan, ” Toimeentulotuen tavoitteena ei ole vain pitää henkilöä tai perhettä hengissä. Toimeentulotuen tarkoituksena on myös antaa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Toimeentulotuki on tarkoitettu kattamaan menoja laajemmin kuin ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa vastaava välttämätön toimeentulo vaatii”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Otso Kivekäs kirjoitti 3.6.2009 kello 11:51

    Roineenpuistosta:

    Se on aika se ja sama miltä julkisivu teollisuuskadun suuntaan näyttää; ei se siinä Osuuspankin ja Soneran hehkeiden talojen välissä ainakaan negatiivisesti erotu.

    Sen sijaan Puu-Vallilan puoleinen sivu (eli pihan puoli) olisi hyvä olla ympäristöön sopiva.

    Avoin porttikongi Volvo-auton talon ja uusein talojen välissä myös toisi puiston jotenkin vähän paremmin saataville; nykyään se on niin omassa nurkassaan ettei sinne tule ksokaan mentyä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Artturi kirjoitti 3.6.2009 kello 11:52

    Pitää vielä sen verran jatkaa, että tässä on nyt kysymys klassisesta What is seen and what is unseen-Bastiat-ongelmasta. Jos julkinen sektori ottaa asuntoja käyttöönsä niin silloin käytettävissä olevien asuntojen määrä vähenee ja kaikki markkinoilla olevat joutuvat maksamaan asunnoistaan enemmän. Molemmissa tapauksissa vahinko jakautuu koko markkinoille, eikä missään nimessä joillekin tietyille ARAVA-kelposille perheille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kari Sane kirjoitti 3.6.2009 kello 17:57

    VAROVA: Nappia on muutamaan kertaan harkittu, viimeksi pari vuotta sitten. Silloin se taisi kaatua siihen, että kuljettajien työtä ei haluttu lisätä. Sen jälkeen liikennesuunnitteluosasto kehitti “oppivan pysäkkiaikaennusteen”. Ja se tuntuu toimivan kohtuullisen hyvin tavallisilla pysäkeillä.
    Mutta jospa kehitettäisiinkin etuusnappi vain näitä hankalia pysäkejä kuten Lasipalatsia varten. Asia on toki liikennelaitoksen päätettävissä, mutta varmasti hyvä ottaa taas esille ja toteuttaa viimeistään silloin kun kuljettajarahastus poistuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Markku af Heurlin kirjoitti 3.6.2009 kello 21:21

    “VAROVA: Nappia on muutamaan kertaan harkittu, viimeksi pari vuotta sitten. Silloin se taisi kaatua siihen, että kuljettajien työtä ei haluttu lisätä. Sen jälkeen liikennesuunnitteluosasto kehitti “oppivan pysäkkiaikaennusteen”. Ja se tuntuu toimivan kohtuullisen hyvin tavallisilla pysäkeillä.
    Mutta jospa kehitettäisiinkin etuusnappi vain näitä hankalia pysäkejä kuten Lasipalatsia varten. Asia on toki liikennelaitoksen päätettävissä, mutta varmasti hyvä ottaa taas esille ja toteuttaa viimeistään silloin kun kuljettajarahastus poistuu.”

    Ottamatat sinänsä asiaan kantaa, niin eikö yhden raitiovaunun etu valoissa ole haitta muille r a i t i o v a u n´u i l l e ?. Lasipalatsin pysäkeillehän tulee ainakin suoraan hyvin vanhasat muistista laskien 6 linjaa, ja hyvin tihein välein, itse asiasa yhteensä kerranm minuutissa jompaan kumpaan suuntaan. Voitetaanko tälläisella järjestelyllä loppujen lopuksi mitään, kun ottaa huomioon, että sillä luodana häiriö kaupungin liikennöidympään risteykseen.

    Mikä on keskimääräinen valojen odotusaika Lasipalatsin kohdalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.6.2009 kello 21:26

    Kyllä raitiovaunuetuudet valoissa ovat aivan olennainen osa liikenteen sujuvoittamista. Tarkoittaako Markku, että ratikan valoetuus häiritsee kolmosen ratikkaa vai mitä?
    Jos pitää ratikkaa odottamassa minuutin se on yhtä paha kuin jos pitää henkilöautoa odottamassa tunnin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Markku af Heurlin kirjoitti 3.6.2009 kello 22:03

    Ihan hyvä näkökohta. Mutta jos raitiovaunua A pääsee heti lähtemään ja valot tietenkin palavat vihreää myös muulle liikenteelle, joutuuko valohin toiseta suunnasta saapuva raitovaunu B sittenkin odottamaan sen saman minuutin. kertautuuko sma jokaisella pysäkillä? En väitä. että tuntisin asiaa.

    Lasipalatsin kohdalla tosin on vain vähän bussiliikennettä, mutta aika paljon ihan legitiimiä yksityisautoliikennettä.

    Sinänsä liikennevalojen vaiheistus ratikoiden lähtöjen avulla voi olal ihan fiksuakin. Välttämättä se ei oleellisesti vähennä raitovaunujen matka-aikaa, koska voi olla etä wsitten toisesta suunnasta tuleva ratikka jotuu vastaavasti odottamaan hieman myöhemmin…. Oleellista on, että saapumisajat ovat jakaantunet satunnaisesti.

    Mikä muuten Lasipalatsin kohdalla (eli Manskun ja Arkadiankadun, Kaivokadun risteyksen suuntein aikasuhde on? 1:1 , 1:2, 2:3?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tpyyluoma kirjoitti 4.6.2009 kello 8:10

    Tuosta Katajaharjun suunnitelmasta vielä. Minusta siinä asukkaiden vaihtoehtosuunnitelmassa on ideaa. Tai sanotaan niin päin että KSV:n suunnitelma on kunnianhimoton.

    Maallikkona voisin kuvitella että vaihtoehtona esitetty korttelien rakentaminen länsiväylän suuntaisesti sen viereen ja itse motarin kattaminen pelkällä kannella on rakennusteknisesti helpompi ja halvempi ratkaisu, koska kannen tarvitsee kantaa vain liikenne eikä taloja.

    Idea siitä että Lauttasaarentie jatkettaisiin ostoskatuna Katajaharjuun saakka on erittäin mielenkiintoinen. Esittelijä toteaa että mitään takeita siitä että korttelien alakertaan saataisiin yrityksiä ei ole. Ei niin ole, mutta ei ole koskaan liiketilan suhteen, eikä ole mikään pakko toistaa kaikkia kivijalkaliiketilan ongelmia (pieni koko päällimmäisenä). Koko pitkän korttelin alakerta voisi olla joustavasti jaettavaa liiketilaa. Tai ja sekä julkista (koulu, terveyskeskus, kirjasto…)

    Ylipäänsä on epäilyttävä lähtökohta että ydinkeskustan ulkopuolella on jotenkin mahdotonta rakentaa ihan normaalia korttelikaavaa katutasoisine liiketiloineen. Kaupunkimaisia eläviä lähiöitä on pitkin poikin eurooppaa, miten meillä ei muka pärjäisi kuin aaltopeltihallit?

    Esittelijä toteaa myös, että Lauttasaarenkatu on korttelien kohdalla Länsiväylän levyisenä tarpeettoman leveä. Tämä on jokseenkin erikoinen ongelma, mikä estää käyttämästä tilan vaikka puistoon malliin Espa, tai sitten osan tilaa voi kattaa jolloin saataisiin ympärivuotista kävelytilaa…

    Esittelijä huomauttaa myös että suurin osa rakennusalasta on erillisessä toimistorakennuksessa ja tämä on ihan oikea ongelma. Tuo asukasehdotus ei ole valmis, mutta sitä voisi työstää ja yhdistää parhaat piirteet KSV:n kaavaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 4.6.2009 kello 10:27

    Tehdään aluksi keskustatunneli ja Töölöläisille autopaikat syvälle Helsingin alle. Siinä on kaksi hyvin vihreää hanketta, joiden pitää olla listoilla korkealla. Niillä saadaan taas paljon henkilöautoja pois kaduilta ihmisten tieltä. Samalla saadaan melkoisesti kalliomurskaa sivutuotteena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Marko Hamilo kirjoitti 4.6.2009 kello 20:16

    tpyyluoma,

    onko molemmat esitykset netissä? Linkkejä?

    Olen jotain pari viikkoa sitten silmäillyt, joka jälleen kerran havainnekuvassa näytti oikein hyvältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. spottu kirjoitti 4.6.2009 kello 22:40

    Itse pidän enemmän kaupungin suunnitelmasta kuin arkkitehti Aarnialan vaihtoehdosta sillä varauksella että kaupungin suunnitelman seitsemän kerrosta talojen eteläpäässä pimentää pihaa tarpeettomasti.

    Vastaavasti se että sisäpihan pohjoissivu on auki poistaa pihamaisen tunnnelman, erityisesti kun alueen pohjois / koillispuolella ei ole mitään joka oleellisesti kärsisi valon puutteesta.

    Minusta Länsiväylän päälle rakennetusta osasta tulisi parempi jos kolme itäisintä pihaa suljettaisiin pohjoisesta seitsemällä kerroksella ja Lauttasaarentien puoleiset seitsemän kerrosta madallettaisiin neljäksi. Näin pihat olisivat valoisampia ja suojaisampia kun pohjoistuuli ei pääse puhaltamaan läpi. Pihojen pohjoispäissä olisi kuitenkin kevyen liikenteen mentävä porttikäytävä.

    Tätä ajattelua en ymmärrä ollenkaan:

    “Korttelin rakennusmassat on jaettu mittakaavaltaan pienempiin osiin rakennuksen korkuisilla kulkuaukoilla piha-alueelta toiselle.”

    Kuka näitä pimeitä kuiluja kaipaa ? Porttikongi on tietty vielä pimeämpi mutta se ei muuta pihan tunnelmaa.

    Mitä asukkaiden vastustukseen tulee, luulen että se lakkaisi sillä hetkellä jos ilmoitettaisiin että alueelle tulee vain kovan rahan asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.6.2009 kello 22:45

    No ihan varmasti tulee vain kovan rahan asuntoja. Koko hanke pitäisi rahoittaa maapohjan arvonnousulla, enkä usko, että Asuntorahasta suostuisi noin korkeisiin tontinhintoihin arava-tuotannossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. tpyyluoma kirjoitti 4.6.2009 kello 23:04

    Kaikki noi esityslista joista Osmo raportoi löytyy KSV:n sivuilta, ko. lista http://tinyurl.com/o3xele (Sivumenne, vikinä kaupunkisuunnittelun salailusta on todella outoa, en tiedä yhtään julkista ja yksityistä organisaatoa joka kertoisi keskeneräisistä asioista tuolla tarkkuudella julkisuuteen.)

    Konseptina että katetaan tie, mutta tehdään perustukset motarin suuntaisesti on mielenkiintoinen. Noita mahdollisia ja/tai jossain vaiheessa olevia hankkeita on paljon. Itäväylä Kulosaaressa, Herttoniemessä ja Itäkeskuksessa, Kustaa Vaasankatu Toukolassa, Lahden moottoritie Viikissä, jne. Jos tuohon keksittäisiin kustannustehokkaampia ratkaisuja niin se olisi eri hieno juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Marko Hamilo kirjoitti 5.6.2009 kello 13:31

    Minä muistelin tätä:

    http://laituri.hel.fi/koivusaari/?code=042&action=show

    jossa tuo sillan itäpuolinen osa näyttää erilaiselta. Esimerkiksi se ramppi Espoon suuntaan on jäljellä. Tuossa on myös katettu koko väylä länteen Koivusaareen asti, mikä vähentäisi meluhaittoja laajalta alueelta, sekä Katajaharjusta että Isokaaren länsipuolelta.

    Eikö tämä koko alue pitäisi kaavoittaa yhdessä eikä tällä tavalla paloittain?

    Ja ilmeisesti se lauttasaarelaisvastustuskin kohdistui erityisesti juuri Koivusaareen ja K:n metroasemaan eli asioihin jotka parantavat aluetta eniten, eikä tuohon pieneen parannukseen minkä sillan itäpuolinen väylän tunnelointi ja asuntorakentaminen toisi tullessaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. tpyyluoma kirjoitti 5.6.2009 kello 14:46

    Hamilo, yleinen reaktio ihmisillä Larun suunnitelmiin tuntuu olevan nimenomaan se etteikö näitä suunnitelmia voisi yhdistä. Esimerkiksi sen sijaan että katetaan Länsiväylä pala kerrallaan, niin eikö sen voisi vetää suoraan tunneliin Koivusaari – Lauttasaarentie välillä, tai vaikka saman tien Koivusaari – Ruoholahti välillä samalla kun louhitaan metro?

    Tähän on byrokraateilla tapana vastata, että toki tällainen kokonaisvaltainen lähestymistapa olisi sekä suunnittelun, toteutuksen että kustannusten kannalta periaatteessa järkevää, mutta käytännössä suunnittelubyrokratia toimii paremmin pienissä paloissa. Siis ne muut byrokraatit ovat avuttomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. spottu kirjoitti 5.6.2009 kello 15:30

    Alkuperäisessä LAITURI-ehdotuksessa nykyisen rampin alue Katajaharjun kohdalla on kyllä vajaakäytössä, tältä osin uusi ehdotus hyödyntää alueen potentiaalin paremmin.

    Olisi tosi hienoa jos rahaa löytyisi Länsiväylän kattamiseen Koivusaareen asti siitäkin huolimatta että Katajaharju-Koivusaari kateosuus on vähän irrallinen ja vailla järkevää käyttöä. Samalla tuo komeimmalla paikalla oleva meluvalli-toimistotalokin voitaisiin muuttaa asuinkäyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Marko Hamilo kirjoitti 6.6.2009 kello 8:47

    Kuinka paljon tällaisten väylien tunnelointi sitten maksaa per metri, kun ottaa huomioon, että päälle voi sitten rakentaa asuintaloja?

    Idea tuntuu olevan muodikas vähän eri puolella pk-seutua ja harva konsti lyö niin monta kärpästä yhdellä iskulla. Paitsi että osaavathan asukkaat vastustaa sitäkin, että kaksi väylän erottamaa aluetta yhdistyy, jos ne eivät ole sisioekonomisesti samalla tasolla. Tässä se ei taida olla
    ongelma.

    Onko tällaisille tunneloinneille mitään vasta-argumenttia paitsi hinta? Onko pitkien tunnelien turvallisuus ongelma?

    Bostonissa pantiin pitkät pätkät interstatea maan alle hiljattain. Kävin kaupungissa 2002 ja 2008 ja kyllä fiilis oli aika erilainen, kun motarin takia toisistaan jalankulkijalle erilliset kaupunginosat olivatkin yhtäkkiä naapureita.

    Larussa tuo kaupunkirakenteen yhdistäminen ei minusta ole niin tärkeä intressi, sen sijaan meluhaittojen ehkäisy on. Ulina kuuluu Koivusaaren ja Katajaharjun sillan väliseltä pätkältä melkein Kasinonrantaan asti. Jos tämä pätkä tunneloidaan ja siitä länteen päin oleva osa Länsiväylää saadaan blokattua Koivusaaren toimistorakennuksilla, melua tulee enää Lemissaarentien liittymän suunnasta. Sieltä ääni ei kuitenkaan pääse kantamaan merta pitkin.

    Mutta jos tunnelointi on kannattavaa, eikö sitä voisi jatkaa liittymään asti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. tpyyluoma kirjoitti 6.6.2009 kello 12:02

    Hamilo kysyy: “Kuinka paljon tällaisten väylien tunnelointi sitten maksaa per metri, kun ottaa huomioon, että päälle voi sitten rakentaa asuintaloja?”

    Toteutuneiden/arvioitujen hankkeiden hinta on ollut suuruuluokkaa sata miljoonaa kilometri, eli metrihinnaksi tulee satatuhatta. Käytännössä tuo varmaan vaihtelee rajusti paikoittain ja tekotavan mukaan, mutta noin keskimäärin. Sanotaan että motari on keskimäärin melupuskineen helposti 50 metriä leveä, eli syntyvän raakamaan hinnaksi tulee 2000 euroa neliö. Tämän takia se halutaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti.

    Ei noiden tunneleiden nyt mielestäni tarvitse ihan täysin rakennusoikeudelle itseään rahoittaa, hyötyjä on muitakin kuten melu- ja muiden haittojen vähentyminen ja ennen kaikkea kaupunkirakenteen eheytyminen kuten mainitsit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Marko Hamilo kirjoitti 6.6.2009 kello 13:59

    Kiitos tiedoista! Eikö kustannuslaskelmiin pitäisi ottaa huomioon sekin, että sitten myös aivan motarin vieressä oleva melualue tulee kelvolliseksi asuinrakentamiselle, ei vain se aivan vertikaalisesti tien ja meluvallin päällä oleva 5o metriä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. tpyyluoma kirjoitti 7.6.2009 kello 14:29

    Hamilo, ajoradat on yhteensä ehkä 20 metriä leveät (en tiedä tarkkoja mittoja) eli tuo 50 metriä sisältää jo reuna-aluetta. Liittymät tosin on juttu sinänsä, mammuttimainen Viikin liittymä Itäväylällä on melualuineen jotain 5 – 10 hehtaaria.

    Vinkkinä, lukisin mielellään kunnolla tehdyn jutun aiheesta motarien/ratojen päälle rakentaminen. Toi Bostonin Big Dig on kustannusylityksineen tunnettu ikuisuusprojekti, mites meillä Suomessa?. Jonkinlaisen kannen teko on yksi malli (Katajaharju, Itäkeskuksen suunnitelmat.) Sitten on ihan tunneleita, jotka on kai tarkoitus ainakin osittain rahoittaa rakennusoikeudella, ns. Pasilan linkit osana Pasilanväylää ja se Tampereen tunnelihanke. Kolmantena vaihtoehtona tulee mieleen motarin linjauksen muutos, Tuusulanväylän kääntämistä Pasilaan on valmisteltu ja kai sille vapautuvalla maapinnalle voisi rakentaakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Marko Hamilo kirjoitti 8.6.2009 kello 15:02

    Esimerkiksi Larussa lähimpänä moottoritietä oleva talonkulma on Kansalaisen karttapaikan mukaan 39 metriä tien keskilinjasta ja se on jo todella järjettömän lähellä sitä melutoosaa.

    Okei, piha on heti meluaidan takana, mutta silti minusta tuo 50 metriä kyllä aliarvioi tunneloinnilla asuntorakentamiseen kelpaavan lisämaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus