Artikkelin Miten suojella pikkukaupunkeja? kommentit

Kirjoittaja: Veikko

Veikko — Thu, 04 Jun 2009 08:23:59 +0000

Symbolianalyytikkoihin ja heidän pikkupaikoille muuttamiseensa liittyy yksi (Richard Floridalta nyysitty) näkökulma: symbolianalyytikot haluavat olla tekemisissä lähinnä keskenään. Helsingistä symbolianalyytikoita löytyy joka katukiven alta, Tampereeltakin, mutta jo Kotkasta huomattavasti heikommin. Tämä toki johtuu työmarkkinoiden pienuudesta, mutta lisää yhden muuttovastaisuutta vahvistavan mekanismin.

Vaikka se ei normaaliin suomalaiskuvaan kuulukaan, tässä puhutaan nyt nimenomaan siitä ihmisryhmästä, joille ihmiskontaktit ja nk. verkostot saattavat olla hyvinkin todella tärkeitä. Rakenna nyt verkostoa Kotkassa.

Lisäksi symbolianalyytikot haluavat (tai vähintään kuvittelevat haluavansa, mutta se onkin jo sama asia) käydä teatterissa, oopperassa jne. Mutta oikeastaan tämä vain vahvistaa alkuperäistä pointtia: toivoa on niillä pikkukaupungeilla, jotka ovat tunnin matkan päässä yhdestä tai mielellään kahdesta isommasta kaupungista, ja joilla on tarjota jotain sellaista, mitä Helsingillä tai Tampereella ei ole (idyllisyyttä, tilaa, hiihtometsää, mitä kukin nyt kaipaa). Muiden pikkukaupunkien suojelemisessa minun on hyvin vaikeaa nähdä pienintäkään järjen hiventä.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Riitta

Riitta — Wed, 03 Jun 2009 07:28:44 +0000

tpyyluoma:

Kuopiossa on kaikki kävelymatkan päässä, talvella sataa lunta ja pääsee varmasti hiihtämään.

En tiedä nykyhelsinkiläisten hiihtoharrastuksista, mutta isoisovanhempani asuivat Töölössä Oksasenkadulla ja lapsensa kävivät talvella hiihtäen koulussa (muisteltiin isotädin hautajaisissa). Itseasiassa yksi sisaruksista muutti eläkepäivinään Kuopioon puolisonsa kotikaupunkiin ja viihtyi mainiosti. Oli mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia ja huomata, miten Savon Sanomien lukeminen Uuden Suomen (90-luvun alkupuolelta lähtien Hesarin) lisäksi avarsi maailmankuvaa.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: tpyyluoma

tpyyluoma — Tue, 02 Jun 2009 14:28:07 +0000

Riitta: “Paluumuutto ei vaan niin vain onnistu, jos on jo parikymmentä vuotta kasvattanut uusia juuria Helsingin seudulla.”

Lääkelaitoksen kohdalla nyt kyse on kuitenkin myös ymmärtääkseni siitä että henkilökunnalla on vaihtoehtoisia työnantaja. Ei jonkun lääkärin ole mikään pakko muuttaa, jos ei kertakaikkiaan huvita.

Jos Helsinkiläisiltä kysyttäisiin, että muuttaisitko Kuopioon jos perheesi työtilanne ei muuttuisi siitä huonommaksi, niin veikkaan että halukkuus olisi samaa luokka kuin Lääkelaitoksen henkilökunnalla. Jos esitettäisiin jatkokysymys, että muuttaisitko jonnekin välimeren rannalle samoilla ehdoilla niin halukkuus olisi varmaan suurempaa… Keskiverto helsinkiläisellä on tuskin mitään Kuopiota vastaan sinänsä, mutta miksi ihmeessä hän haluaisi muuttaa sinne?

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Riitta

Riitta — Tue, 02 Jun 2009 05:47:25 +0000

Liian vanha: onko tuossa kyse vapaaehtoisesta vai pakollisesta työn perässä muuttamisesta. On ihan eri asia muuttaa siksi, että kotipaikkakunnalta ei töitä löydy kuin siksi, että haluaa edetä urallaan.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Liian vanha

Liian vanha — Tue, 02 Jun 2009 01:20:34 +0000

“Tähän vielä kommenttina, mitä luin joku viikko sitten Talouselämästä. Siellä joku urakonsultti tms. valitteli, miten haluttomia suomalaiset ovat muuttamaan työn perässä ja kuinka se haittaa itse kunkin urakehitystä”

Suomalaiset ovat OECD maiden ahkerimpia työn perässä muuttajia.
Samoin Suomessa vaihdetaan ammattia useammin kuin missään muussa OECD maassa

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Riitta

Riitta — Mon, 01 Jun 2009 19:42:44 +0000

“Todennäköisyyttä voi haarukoida siitä, että Helsingin työmarkkinat ovat kymmenen kertaa suuremmat kuin Kuopion. Mitään moraalista kantaa siitä, kummin päin perheen tulee valita, ei mielestäni oikein voi ottaa.”

Tähän vielä kommenttina, mitä luin joku viikko sitten Talouselämästä. Siellä joku urakonsultti tms. valitteli, miten haluttomia suomalaiset ovat muuttamaan työn perässä ja kuinka se haittaa itse kunkin urakehitystä. Kuulemma aina on “lapsen hurjan tärkeä urheiluharrastus” tai “juuri äsken ihan itse remontoitu talo” muuton esteenä. Eivätköhän ne todelliset esteet Kuopioon muutolle ole useimpien kohdalla juurikin tällaisia.

Jos moraalista kantaa haluaa ottaa, niin minusta on ihan tervettä pistää perhe, lapset eritoten, tärkeysjärjestyksessä oman uran edelle.

“Kuopioon sijoitetun laitoksen uusissa työntekijöissä tullee olemaan erityisesti Kuopion yliopiston kasvatteja, jotka puolisoineen ovat todennäköisesti juurtuneet Kuopioon.”

Näinpä. Eikös siellä nykyiselläänkin ole aika paljon Kuopion yliopiston kasvatteja? Paluumuutto ei vaan niin vain onnistu, jos on jo parikymmentä vuotta kasvattanut uusia juuria Helsingin seudulla.

Eläkeläisten paluumuutosta kotikonnuilleen on ollut paljon puhetta. Siinä vain tuppaa monen kohdalla olemaan niin, että vanhat ystävät ja sukulaiset ovat hajallaan maailmalla, monet kotiseudulle jääneet ovat taas jo haudan levossa. Jälkimmäistä on heikonlaisesti seuraa.

Uudelta kotipaikkakunnalta saattavat löytyä taas lapset perheineen. Valinta omien vanhempien haudan ja lastenlasten väliltä lienee useimmille aikas helppo.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: gc

gc — Mon, 01 Jun 2009 16:06:16 +0000

Missään maassa ei ole rakennettu mitään idyllistä 2 tai jopa 1 maailmansodan jälkeen. Joka ainoassa länsimaassa ennen sotaa rakennetut alueet ovat aina suosituimpia.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Juha

Juha — Mon, 01 Jun 2009 13:03:08 +0000

On totta, että Suomessa ei olla juuri ulkonäköä ajateltu, kun on kaupunkeja rakennettu. Ja tämä koskee yhtälailla Helsinkiä kuin Klaukkalaakin. Onkin kuvaavaa, että esimerkki viihtyisästä kaupungista oli Suomen ulkopuolelta.

Turku ja Porvoo on ehkä pieniä poikkeuksia. Ja Uudessakaupungissa on kiva satama.

Kotkassa ja Imatralla ei edes ole kunnon keskustaa.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: jouni lundqvist

jouni lundqvist — Mon, 01 Jun 2009 12:54:25 +0000

Samulin esiintuoma mökkeily on todella iso juttu. Miljoona suomalaista siirtyy sulanmaan aikaan viikonlopuksi marketin kautta maalle. Tämä on niin iso juttu, että siinä jää toiseksi monet kaupunkien vastenmielisyydet tai etuisuudet.Monilla suomalaisilla on toinen koti, joka on usein sitä isoa kotia tärkeämpi. Sen toisen kodin vuoksi jaksaa sinnitellä kaupungin tylsyydessä yli pimeän ajan.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Marko Hamilo

Marko Hamilo — Mon, 01 Jun 2009 12:52:06 +0000

Ruotsi on etäisyyksiltään yhtä hankala kuin Suomi, ja suuressa mittakaavassa aivan tolkuttoman autoriippuvainen ja ehkä maailman polkupyörävihamielisin maa. Tämän huomasin, kun poljin viime kesänä Etelä-Ruotsin läpi.

Kuitenkin käytänöllisesti katsottuna joka ikinen pikku- ja keskikokoinen kaupunki oli viehättävämpi kuin juuri yksikään suomalainen saman kokoluokan kaupunki, jotain Naantalia ehkä lukuunottamatta.

Sikäli on mennyt hassusti ristiin, että ennen vanhaan (silloin kun Helsingistä saattoi sanoa että “koko paikka muistutti Neuvostoliittoa”) helsinkiläinen katsoi Tukholmaa ylöspäin, mutta nykyään Helsinki tuntuu suunnilleen yhtä kansainväliseltä ja modernilta kaupungilta kuin Tukholma, mutta ehkä ilman joitakin Tukholmaa vaivaavia sosiaalisia ongelmia ja suttuisuutta. Mutta keskikokoisten ja pienten kaupunkien sarjassa Suomi häviää maaottelun 6-0!

Suosittele: 0