Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.5.2009

26.5.2009 · Aihe: _ 

Osallistun kokoukseen varajäsenen välityksellä, joten katsaus on kursorinen

Torikorttelit Viimeksi pöydälle jäänyt esitys. Tiukkaa rakentamisohjetta on vähän lievennetty. Valitettavasti jopa muovikalusteet sallitaan. Ratikka siirtynee unioninkadulle, vaikka siitä vähän hankaluuksia tuleekin.

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma Tämä on tärkeä paperi. Se jää pöydälle. Tässä päätetään kaavoitusohjelmasta.

Ulvilantien kaava Kiistanalaista on, johdetaanko yhteys uudisrakennukseen Raumantieltä vai tontin läpi.  Kun kyse on yhtiön omasta hakkeesta, tuntuisi kohtuulliselta, että huolehtivat ajoyhteydestä itse.

Kruunuvuorenranta, Haakonlahti 1 Listan tärkein asia. Alueelle tulee kodin 2500 asukkaalle. Moni vastustaa hienon luonnon uhraamista rakentamiselle. Lautakuntaa sitoo valtuuston hyväksymä yleiskaava ja se, että alueelle vedetään kallis ratikkayhteys. Alueesta tulee hieno, mutta hienoa on alle jäävä luontokin. Päätös alueen rakentamisesta on kuitenkin jo tehty.

Helsingissä on pyritty rakentamaan tiiviitä pientalialueita maan säästämiseksi. Ensin nostettiin tehokkuus 0,4:ään ja sitten 0,6:een. Tässä tehdään ennätys. Pientalokaava tonttitehokkuudella 2,0.   Katsokaa kuvaa! Kannattaa myös katsoa alueen yleiskuvaa!

Minusta tämä on upeata verrattuna aiempaan lähiörakentamiseen.  Tätä voi verrata vaikkapa pääministerin ihailemaan Klaukkalaan, josta kuva ohessa. klaukkala-2-pieni2

Teollisuuskadulle asuntoja. Teollisuuskadun ja Sturenkadun kulmatontti kaavoitetaan. Entinen Volvo-auton rakennus suojellaan ja muutetaan toimistoiksi. Teollisuutta muutetaan toimistoiksi 10360 kerrosneliön eli runsaan 200 asukkaan verran. Alueella on myös Roineen puisto, jota varmaankin on käytävä katsomassa, koska en ole siitä kuullutkaan. Riidattoman tuntuinen kaava.

Metsälässä Läkkisepäntiellä kaksikerroksinen rakennus korvataan seitsemänkerroksisella toimistolla. Rakennusoikeutta tulee lisää 10 000 neliötä, eli liki 300 työpaikkaa.

Laajasalon etelärannassa maanomistaja haluaa rakennusoikeutta. Hakemus on kerran lautakunnassa hylätty, mutta kaupunginhallitus on kehottanut meitä suostumaan hakemukseen. Nyt sitten kaavoitetaan Kallioniementien kupeeseen 200 k-m2 rakennusoikeutta. Ei mitenkään riidattomasti. Tätä pitänee käydä katsomassa. Semmoinen sadantonnin etu maanomistajalle. Jos kaupunki omistaisi kaiken maan tai jos meillä Sveitsin tapaan 90 % kaavoitushyödystä rahastettaisiin yhteyskunnalle, näihin voisi suhtautua viileämmin.

Katujärjestely Itä-Jollaksessa. Esittelijä sai sen kuulostamaan perustellulta.

Keski-Vuosaari, Pohjoinen ostari. Aluetta modernisoidaan. Riitaa päiväkodin kaksikerroksisuudesta ja pultsareille tarkoitetusta suojakatoksesta.

Kommentit

26 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.5.2009”

  1. Jani Holm kirjoitti 26.5.2009 kello 22:06

    Vuosaaren pohjoisen ostarin kaavaluonnoksesta ja juoppokatoksesta. Pakko ihmetellä miksi pitää hyysätä 5-10 henkilön vakiojuopposakkia omalla grillikatoksella, jota ymmärtääkseni suurin osa alueen asukkaista vastustaa. Tämä sama porukka on terrorisoinut ostaria kesäisin viimeiset 20 vuotta. Joukko on harventunut luonnollisen poistuman kautta, mutta kyseinen paikka houkuttelee syrjäytyneitä myös muualta. Tätä ei ole sosiaalivirastossa huomioitu. Ennaltaehkäisevä toiminta ei tunnu kaupunkia kiinnostavan. Keski-Vuosaaresta (lähes 14.000 asukasta) puuttuu kokonaan nuorisotalo.

    Niin pitkään, kun kyseinen sakki tuolla ostarilla notkuu, pysyy maksukykyisin porukka (lähistön omakotiasujat) ja lapsiperheet poissa, eikä ostarin kehittämiselle ole edellytyksiä. Täten näen ostarin laajennuksen täysin turhana. Varovainen, hyvin maisemaan sovitettu täydennysrakentaminen ja uusi päiväkoti ovat tervetulleita.

    Keski-Vuosaaressa ei ole tätä yhtä porukkaa lukuunottamat näkyviä sosiaalisia ongelmia. Alue on viime vuosina kehittynyt positiivisesti onnistuneen täydennysrakentamisen ansiosta. Ainoastaan tämä ostari on jämähtänyt 60-luvulle. Vuosaaren ongelma-alueet ovat Kallahti ja Meri-Rastila. Sinne sosiaaliviraston pitäisi suunnata panoksensa, yhden tapajuoppoporukan hyysäämisen sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jorma Nordlin kirjoitti 26.5.2009 kello 22:34

    Tätä samaa ilmiötä on muuallakin Helsingissä. Juopot valtaavat aukiot, penkit ym ja muut ihmiset kaikkoavat sieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Mikko Särelä kirjoitti 26.5.2009 kello 22:37

    Osmo, miksi sinua harmittaa se, että kaupunkiin rakennetaan lisää asuntoja, jos rakentaminen tapahtuu yksityisen maille? Eikö tämä ole vain kokonaisuuden kannalta hyvä asia (mikäli mitään erityisen merkittäviä luonto- tai kulttuuriarvoja ei sillä tuhota)? Kummallinen ajatus, että muiden omistamille tonteille kaavoittamisessa olisi jotain harmiteltavaa, kun hyötyä saa joku muu kuin kaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.5.2009 kello 22:38

    Tässä tapauksessa ollaa huolissaan juuri luonto- ja kulttuuriarvoista. Maanomistaja kuitenkin haluaa rakennusoikeutta, vaikka paikka ei olekaan oikein sovelias. Jos raha menisi Sveitsin tapaah yhteiskunnalle, ja hän haluaisi sitä silti, voisi enemmän luottaa siihen, että paikalla tarvitaan juuri rakentamista.
    Listallahan on kaava Munkkivuoresta, jossa rakentaminen taas on paljon paremmin perusteltua. Tosin sitäkin osa asukkaista vastustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. spottu kirjoitti 26.5.2009 kello 23:36

    “Katsokaa kuvaa! Kannattaa myös katsoa alueen yleiskuvaa! Minusta tämä on upeata verrattuna aiempaan lähiörakentamiseen.”

    Havainnekuvat ovat ennenkin olleet hienoja, toteutus onkin sitten ihan toinen juttu. Havainnekuvien kattoterassisisäänvedot muuttuvat umpiakvaarioiksi, puiset laiturirakenteet betonisiksi, tiealueet kaukaloidaan korkeilla kivetyksillä ja kävelyaukeat pinnoitetaan Lemminkäisen vakionopalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kjr63 kirjoitti 27.5.2009 kello 0:52

    “Nyt sitten kaavoitetaan Kallioniementien kupeeseen 200 k-m2 rakennusoikeutta. Ei mitenkään riidattomasti. Tätä pitänee käydä katsomassa. Semmoinen sadantonnin etu maanomistajalle. Jos kaupunki omistaisi kaiken maan tai jos meillä Sveitsin tapaan 90 % kaavoitushyödystä rahastettaisiin yhteyskunnalle, näihin voisi suhtautua viileämmin.”

    Saisihan tuosta rahat pois kiinteistöverotuksella, eikä monimutkaisempia systeemeitä tarvittaisi.
    Kuitenkin, sehän on taloudelle hyvä asia kun maalle investoidaan. Tätähän pitäisi suosia. Verottaa pitäisi sellaista toimintaa, mikä estää investointeja. Ja maan tehokasta käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. jeejee kirjoitti 27.5.2009 kello 9:36

    Tuo Kruunuvuorenrannan suunnitelma vaikuttaa ihan kivalta, mutta nuo havainnekuvat ovat aina yhtä korneja ihannemaisemia.

    Tuohon kuvaan voisi lisätä pulsariremmin juopottelemaan nurmikkoalueelle, pari henkilöautoa tukkimaan jalankulkuväylän ja reunimmaisen talon julkisivuun sopisi muutama hätäinen graffiti -kyhäelmä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jani Holm kirjoitti 27.5.2009 kello 11:57

    Kruunuvuorenrannan suunnitelmasta. Turhan tiiviiltä vaikuttaa minun makuuni. Liian paljon pimeitä umpikortteleita. Rantabulevardi on parasta tässä.

    Kaiken kaikkiaan näyttää samantyyliseltä kuin viime vuosina rakennetut uudet merelliset alueet. Ihmetyttää vain Ode, miksi pidät tätä suunnitelmaa onnistuneena, kun alkuvuodesta mainitsit Vuosaaren uusia alueiden suunnittelun epäonnistuneen. Olisi kiva tietää, miten nämä eroavat toisistaan. Ohessa kuva Kallahdesta ja Aurinkolahdesta.

    http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Ksv/fi/Ajankohtaiset+suunnitelmat/Projektialueet/Vuosaari/Kallahti/Vuosaari+-+Kallahti_ilmakuva

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 27.5.2009 kello 12:04

    ONKOHNAN SENAATIONTORINTORIKORTTELI IHAN FIKSU AJATUS?

    kaupinliasten olohuone kuulostaa mukavalta ajatukselta, mutta kuka siellä loppujen lopuksi oloilee? Kävin eilen Mustikkamaalla: ureilukenttä aivan täynnä porukkaa kaunnina alkukesän iltana. Lenin-puistossaki n oli väkeä, samoin säästöpankinrannassa. Olohuoneita kaupunki on täynnä.

    Kustannukset, ja liikennejärjestelyjen aiheuttamat hankaluudet voivat olla turhan isot. Se hyvin vähäinen liikenne, joka Sofiankautua kulkee, voisi sinne edelleen mahtua.

    Tekemättömän voi tehdä myöhemmin mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi.

    Parasta pitää aina mielessä, että Helsingin niemi on 60 levesyasten pohjoispuolella ja asialliseti ulkosaaristossa sijaitseva kaupunki. Yritän miettiä onko muita yhtä korkalla sijaitsevai 500.000 asukkaan kaupunkeja maailmassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma kirjoitti 27.5.2009 kello 16:53

    Oman kylän asioita näköjään listalla, joten sanotaan siitä Kirkonkyläntien ylityksestä pari sanaa. Malmin liikennesuunnittelu on pääsääntöisesti oikein hyvää, mutta tuo Kirkonkyläntie on epäonnistunut. Linjaus on ikivanha, Kirkonkyläntie niin kuin Helsingin maalaiskunnan kirkonkylä. Toisaalta siitä on tehty leveä 2 + 2 kaistainen tie. Tulos onpieni pätkä mutkittelevaa kaupunkimotaria. Houkuttaaa ajamaan kovaa ja toisaalta näkyvyys on ns. liikennevihreästä johtuen huono.

    Huoli siitä että koululaisten vanhemmat joutuvat ylittämään tien koulupäivän aikana on aiheellinen, samalla paikalla jäi juuri mies bussin alle. Vastauksessa todetaan mielestäni ihan perustellusti että alikulkutunneli on huono vaihtoehto, mielenkiintoinen ja varmaankin paikkansa pitävä huomio sinäsä etteivät niitä lapset oikein tahdo käyttää.

    Mitä jos siihen Malmin sairaalan sisäänajoon tekisi liikenneympyrän? Tämä hidastaisi Kirkonkyläntien liikennettä, mikä tässä tapauksessa on hyvä eikä huono asia. Samoin suojatie jakautuisi luontevasti kahteen osaan.

    Esitystekstissä todetaan myös että Kirkonkyläntielle olisi tulossa mahdollisesti bussikaistat kakkosjokeriin liittyen, hyvä näin. Kuitenkin, Kirkonkyläntiessä on sellainen omituisuus että toisessa pääässä tietä on kaksikaistainen liikenneympyrä, ja alkupäässä radan itäpuolella tie on kaksikaistainen. Eli ei niillä neljällä kaistalla edes autot tee yhtään mitään. Bussikaistojen sijaan voitaisiin kerrankin, ja vähän kokeilunakin, tehdä niin että pohjoispuolen kaksi kaistaa olisivat kaksikaistainen joukkoliikennekatu, toiset kaksi kaistaa taas varatattaisiin henkilöautoille. Luonteva vaihtopaikka on liikenneympyrä ja Malmin asema. Joukkoliikennekatu olisi myös suht turvallinen ylittää, kun bussi todennäköisesti joka tapauksessa pysähtyy sairaalan kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tpyyluoma kirjoitti 27.5.2009 kello 16:54

    Heh, siis koululaiset, eikä koululaisten vanhemmat ylittävät tien…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Juuso Koponen kirjoitti 27.5.2009 kello 17:09

    Kruunuvuorenrannan suunnitelmasta. Turhan tiiviiltä vaikuttaa minun makuuni. Liian paljon pimeitä umpikortteleita.

    Minusta juuri tällaista kaupunkiin pitää rakentaa! Palvelut ja liikenne lähellä asutusta (ideaalitilanteessa kivijalassa, mutta lienee turhaa optimismia kuvitella että uusista asuinalueista saadaan Suomessa yhtä virkeitä kuin kaupunkien vanhoista keskustoista) ja isoja yhtenäisiä luontoalueita sitten asutuksen ympärillä eikä sirpaleina talojen välissä. Modernismi meni jo, kaupunkisuunnittelussakin voisi palata siihen malliin joka satojen vuosien aikana on hyväksi havaittu.

    Parasta pitää aina mielessä, että Helsingin niemi on 60 levesyasten pohjoispuolella ja asialliseti ulkosaaristossa sijaitseva kaupunki. Yritän miettiä onko muita yhtä korkalla sijaitsevai 500.000 asukkaan kaupunkeja maailmassa?

    No, Oslo ja Pietari ovat vain täpärästi 60. leveyspiirin eteläpuolella. Helsinki on kyllä suurin kaupunki tuon leveyspiirin pohjoispuolella, mutta selvästi pohjoisemmassa Arkangelissa on nelisensataatuhatta asukasta, 250 000 asukkaan kaupunkeja on jo sitten enemmänkin (Tampere, Bergen, Jakutsk, Anchorage…).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Artturi kirjoitti 27.5.2009 kello 19:18

    Osmo: “Semmoinen sadantonnin etu maanomistajalle. Jos kaupunki omistaisi kaiken maan tai jos meillä Sveitsin tapaan 90 % kaavoitushyödystä rahastettaisiin yhteyskunnalle, näihin voisi suhtautua viileämmin.”

    Eihän tämä hyöty ole keneltäkään pois. Harmittaako sinua samalla tavalla, jos joku saa korkeapalkkaisen työpaikan, joka tuottaa myös muille paljon hyvinvointia?

    Just tällaisen asenteen takia Helsingissäkin kaavoitetaan niin huonosti. Kaikki yhteiskuntaa hyödyttävät projektit pitäisi sallia, eikä jäädä kateellisena itkemään maanomistajan tulojen perään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.5.2009 kello 19:19

    Se on pois alueen virkistyskäytöstä. Tai ainakin moni alueen käyttäjä on sitä vastustanut. Rakentaminen tulee aika arkaan paikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Artturi kirjoitti 27.5.2009 kello 19:30

    ps. tuo Kruunuvuoren ranta todellakin vaikuttaa just sopivan tiiviiltä. Näissä havainnekuvissa silmään sattuu rakennusten samankaltaisuus. Rakennusmaa pitäisi myydä yhden talon kokoisina tontteina ilman kovin tarkkoja rakentamistapavaatimuksia, että alueesta tulee riittävän monimuotoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Artturi kirjoitti 27.5.2009 kello 21:43

    Osmo: Joo noi on kyllä hankalia juttuja, jos on jotain arvoja joita on hankala rahastaa, kuten nyt esim. virkistyskäyttöä tai kulttuurihistoriallisia arvoja. Ongelma on tosissaan miten saada päättäjät “suojelemaan” näitä arvoja riittävästi, mutta ei liikaa.

    Tuo sadantonnin (+ sen asunnon ostajan saama ylijäämä) etu voi olla suurempi kuin etu alueen jättämisestä virkistyskäyttöön tai se voi olla pienempi. Minä olen ainakin enemmän huolissani siitä, että poliitikot ulosmittaavat tämän maanomistajan edun äänestäjiensä hyväksi, koska tämän edun ulosmittaamisesta ei koidu kaupungille juuri mitään kustannuksia.

    Selvennän tätä ajatusta hypoteettisella esimerkillä. Kaupunki päättää suojella rakennuksen, joka ilman suojelua olisi omistajalleen 500k arvoinen ja suojelun kanssa on 200k arvoinen. Ulkoishyöty suojellusta rakennuksesta on 200k ja suojelemattomasta 0k. Muiden kuin rakennuksen omistajien etu on, että rakennus suojellaan, mutta kokonaisetu on, että rakennus jätetään suojelematta. Poliitikot voivat suojella rakennuksen, vaikka ovat tietoisia päätöksensä vaikutuksen haitallisuudesta, koska päätöksestä kärsii pelkkä rakennuksen omistaja. Toisaalta rakennuksen omistajalla on suuri kannustin vaikuttaa poliitikkojen päätökseen niin, että rakennusta ei suojella. Tästä aiheutuu menetettyä hyvinvointia, kun poliitikkojen päätöksiin yritetään vaikuttaa.

    Tästä syystä minusta kaikenlaiset rakennusoikeuden rajoitukset (lukuun ottamatta jotain rajoituksia viereisten tonttien varjostamisesta tai melusaasteesta yms.) pitäisi korvata kiinteistöjen omistajille täysimääräisinä. Näin poliitikkojen kannustimet tehdä kokonaisuuden kannalta vahingollisia päätöksiä (ja vastaavasti kiinteistöjen omistajien kannustimet lobata poliitikkoja) olisivat pienemmät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Matti R kirjoitti 28.5.2009 kello 0:30

    Onko Helsingillä jotain “suurempaa” visiota, jota kaupunkisuunnittelun yksityiskohtaiset toimenpiteet toteuttavat?
    Viittaan esimerkkinä vaikka New Yorkin hehkutettuun PLANYC:iin. Mayor Michael R. Bloomberg, PLANYC: A Greener, Greater New York, http://www.nyc.gov/html/planyc2030/html/plan/plan.shtml.
    Olen luottavainen sen suhteen että on, eli kaupunkisuunnittelu toteuttaa jotain “vastaavaa”, yksittäisiä toimenpiteitä laajempaa tavoitetta. Niihin viittaaminen toimenpiteiden/suunnitelmien yhteydessä voisi ehkä sekä helpottaa arviointia että vähentää nimby-taustaista riitelyä?

    Tehokkuusluvuista:

    Rakennetun ympäristön tiiviyttä tai rakennustehokkuutta voidaan tarkastella ns. tehokkuusluvun avulla. Tehokkuusluku ilmaisee määrätylle alueelle sallitun tai rakennetun kerrosalan suhteen alueen pinta-alaan, eli tehokkuusluku= alueen kerrosala jaettuna alueen pinta-alalla. Mitä suurempi luku on, sitä suurempi on siis rakennetun kerrosalan osuus suhteessa tontin pinta-alaan.

    Vertailupohjaa:

    Espoossa pientaloalueella usein käytetty aluetehokkuus on 0,2. Kauklahden 13 hehtaarin asuntomessualueella omakotitalojen tonttikoot vaihtelevat 430 – 969 m2. Omakotitalojen keskipinta-ala on 165 neliötä ja tonttien 546 neliötä. Tällöin tontin tehokkuusluvuksi tulee noin 0,3.

    ” Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Pekka Korpisen mukaan Lounais-Sipoosta rakennetaan puutarhakaupunkien saaristo, jonka metro yhdistää Helsingin keskustaan. Se olisi Helsingin itäpuolinen vastine Espoolle. Korpinen elvyttäisi Sipoossa matalan, mutta tiiviin puurakentamisen perinteen. “Sellaista ei ole Suomessa osattu suunnitella sitten Puu-Porvoon päivien. Meillä on tehty kaupungin ja maaseudun välimuotoa, jossa tehokkuudet ovat matalia.”
    Pekka Korpisen mielestä uusia kaupunginosia voisi rakentaa Sipooseen jopa kolminkertaisella tonttitehokkuudella Helsingin omakotialueisiin verrattuna. Helsingin omakotialueilla tehokkuus on yleensä 0,2, mikä tarkoittaa että 1000 neliömetrin tontille saa rakentaa 200 kerrosneliömetrin rakennuksen.
    Korpisen mukaan ahdasta ei tule, vaikka tehokkuus olisi 0,9. Jos rakennetaan kaksi tai kolme kerrosta päällekkäin, tilaa jää puutarhallekin. Hän kuitenkin arvelee, että maassa jossa on totuttu alhaisiin tehokkuuksiin, ei äkkihyppäyksellä olla valmiita suuriin muutoksiin. “Tehokkuutta vierastetaan ja toteutus vie aikaa.”
    Korpinen uskoo, että Sipoossa päästään parhaimmillaan tehokkuuteen 0,5-0,6, joka tosin sekin on kaksinkertainen Sipoossa valmisteltavana olevan yleiskaavan tehokkuuteen.
    Tiiviinä pidetyn Espoon asuntomessujen omakotialueen tonttitehokkuus on suurimmillaankin 0,4.”
    Pohjanpalo, Olli: Pekka Korpinen: Sipooseen tiiviiden puutarhakaupunginosien saaristo. Helsingin Sanomat. 10.8.2006

    Yhteenveto: Pientalokaava tonttitehokkuuden ollessa 2,0. Rakennetaan jotain sellaista pientaloaluetta johon meillä ei totuttu. Se voi olla hyvä asia, mutta rohkeaa se on aivan varmasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tpyyluoma kirjoitti 28.5.2009 kello 6:44

    “Tästä syystä minusta kaikenlaiset rakennusoikeuden rajoitukset (lukuun ottamatta jotain rajoituksia viereisten tonttien varjostamisesta tai melusaasteesta yms.) pitäisi korvata kiinteistöjen omistajille täysimääräisinä.”

    Eli jos omistaa 600 neliön omakotitalotontin, rakennusoikeutta 180kem2, niin voi anoa rakennuslupaa 25 kerroksiselle kerrostalolle, 7500kem2, ja laskuttaa kielteisen päätöksen saatuaan kaupungilta 7320kem2 arvosta rakennusoikeutta? Jos käy sellainen vahinko että lupa tulee niin ei ole toki pakko rakentaa, eli ei tämä vaadi edes pääomia.

    Vakavasti, nuo teholuvut ovat aiheuttaneet typeryyksiä. Vähän yksinkertaistaen, esim. tyypillinen 80-luvun pohjois-helsinkiläinen rivitaloyhtiö, 50 metriä kadunvartta, keskimäärin viisi metriä talon reunasta naapuritonttiin (parkkipaikka), kahden metrin nurmikaistale kadun ja talon välissä, runkosyvyys kahdeksan metriä, takapiha 10 metriä, kaksi kerrosta. Eli tontti 50×20=1000m2, kerrosala 40x8x2=560kem2. Eli teholuku noin sallitut 0,6.

    Ilman että ympäristö olisi mitenkään olennaisesti muuttunut, olisi voitu tehdä 2,5 kerrosta (ylin sisäänvedetty/ullakko) ja vaikka 12 metrin runkosyvyys. Tonti koko siten 50X24 = 1200m2, kerrosala 40x12x2,5 = 1200 kem2, teholuku 1,0.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Artturi kirjoitti 28.5.2009 kello 9:01

    tpyyluoma: ymmärsit väärin. Homma menisi siis niin, että tonteilla ei olisi määriteltyä rakennusoikeutta, eli mihin tahansa saisi rakentaa miten paljon tahansa. (Noilla varjostus yms. rajoituksilla) Sitten jos rakentamista halutaan rajoittaa lisää jollakin tontilla tämän rajoituksen kustannukset pitäisi maksaa kiinteistön omistajalle täysimääräisinä.

    Eli jos tontilla on suojelematon rakennus ja se päätetään suojella, niin kiinteistön arvon lasku pitäisi korvata omistajalle kokonaisuudessaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Jani Holm kirjoitti 28.5.2009 kello 9:24

    “Minusta juuri tällaista kaupunkiin pitää rakentaa! Palvelut ja liikenne lähellä asutusta (ideaalitilanteessa kivijalassa, mutta lienee turhaa optimismia kuvitella että uusista asuinalueista saadaan Suomessa yhtä virkeitä kuin kaupunkien vanhoista keskustoista) ja isoja yhtenäisiä luontoalueita sitten asutuksen ympärillä eikä sirpaleina talojen välissä. Modernismi meni jo, kaupunkisuunnittelussakin voisi palata siihen malliin joka satojen vuosien aikana on hyväksi havaittu.”

    Peilaan tätä lähinnä Verkkosaaren suunnitelmiin, jossa metroaseman viereen on suunniteltu melko paljonkin pientaloja Kulosaaren sillan liikennemelualueelle ja hiilivoimalan viereen. Tässä ei ole järkeä.

    Pelkään, että näistä uusista alueista tulee liian samankaltaisia. Kaikki todella tiiviisti rakennettuja ja niissä on tietty vakiomäärä varattu pientaloille. Kalasatamasta ja Jätkäsaaresta pitäisi tehdä puhtaasti kerrostaloalueita ja rakentaa kaikki uusille alueille suunnitellut pientalot Kruunuvuorenrantaan, joka sopii tähän kantakaupunkia paremmin. Alueella on liikenteen melu vähäistä ja lähistöllä on hienot ulkoilualueet. Useimmat pientaloasukkaat arvostavat näitä asioita. Mitä iloa on omasta pihasta jos siitä ei pysty rauhassa nauttimaan. Ilmeisesti tuo suunniteltu raitiovaunuyhteys velvoittaa rakentamaan myös Kruunuvuorenrannan tehokkaasti. Onneksi sentään Kaitalahden pientaloalue säästetään kerrostaloilta ja sitä tullaan suunnitelmien mukaan vain kevyesti täydennysrakentamaan. Tähänkin taitaa löytyä tosin selitys, kun katsoo ketä alueella asuu.

    Veikkaisin, ettei Kruunuvuorenrannassa liiketiloilla talojen kivijaloissa tule olemaan juuri kysyntää. Tästä pitänee huolen Laajasalon tuleva uusi ostoskeskus ja keskustan läheisyys raitiovaunusillan myötä. Tämä on nähty Vuosaaressa, jossa kauppakeskus Columbus on heikentänyt pienten ei kauppakeskuksessa sijaitsevien liikkeiden elinmahdollisuuksia. Vasta Aurinkolahden rakentamisen jälkeen on tilanne alkanut parantumaan ja Aurinkolahdessa pärjääkin jo ilman Columbuksen palveluja. Toivon, että tässä asiassa Kruunuvuorenrannassa onnistutaan paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Jorma Nordlin kirjoitti 28.5.2009 kello 11:32

    “Minusta juuri tällaista kaupunkiin pitää rakentaa! Palvelut ja liikenne lähellä asutusta (ideaalitilanteessa kivijalassa, mutta lienee turhaa optimismia kuvitella että uusista asuinalueista saadaan Suomessa yhtä virkeitä kuin kaupunkien vanhoista keskustoista)”

    Nykyään vaan palvelut keskittyvät ruokakauppojen ympärille ja niissä on Suomessa kartelli joten jakavat markkinat sovussa, eivätkä tule pienille alueille vaan jäävät isojen liikennekeskittymien varteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Päivi Pasi kirjoitti 28.5.2009 kello 13:41

    “kaupinliasten olohuone kuulostaa mukavalta ajatukselta, mutta kuka siellä loppujen lopuksi oloilee?”

    Riippunee “olohuoneen” toteutuksesta. Suomessa nämä lähiöiden ja keskustojen plazat ja torit tunnutaan toteuttavan masentavan samankaltaisella ja halvalla kaavalla: betonia, tyhjää tilaa, kivirakenteita. Kampin karu Narinkkatori on tästä ihan loistava esimerkki onnettomine ruostunutta pisuaaria muistuttavine vesipiristeineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Risto Vormala kirjoitti 28.5.2009 kello 13:51

    Nyt tarkkana sen Torikortteleiden liikennesuunnitelman kanssa, ennenkaikkea raitioliikennetta koskien.

    HKL-liikennelaitoksen lausunto asiasta:

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2009/Ksv_2009-05-28_Kslk_16_El/415EC63F-96EB-4A83-B497-B954E09C9A9C/Torikorttelit_kannanotto_6_5_2009.doc

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Jorma Nordlin kirjoitti 28.5.2009 kello 13:57

    “Suomessa nämä lähiöiden ja keskustojen plazat ja torit tunnutaan toteuttavan masentavan samankaltaisella ja halvalla kaavalla: betonia, tyhjää tilaa, kivirakenteita. Kampin karu Narinkkatori on tästä ihan loistava esimerkki onnettomine ruostunutta pisuaaria muistuttavine vesipiristeineen.”

    Tuntuu käsittämättömältä, että vuosikymmenestä toiseen rakennetaan ihmisille sopimattomia alueita, joissa ei kukaan viihdy. Ei kai tämmösen hölmöyden syynä voi mikään muu olla, kun että joku voitelee päätöksentekijöitä. Ainakaan kansalaisten tarpeita ei näissä ajatella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. spottu kirjoitti 28.5.2009 kello 14:24

    “Kampin karu Narinkkatori on tästä ihan loistava esimerkki onnettomine ruostunutta pisuaaria muistuttavine vesipiristeineen.”

    Kampin Narinkkatori ei ole mikään olohuone, siellä ei ole tarkoituskaan oleskella vapaaehtoisesti selvin päin. Paikka on varjoisa ja lähitalot liian uhkaavia jotta siitä saisi viihtyisää ulkotilaa edes teoriassa. Pariisin Pompidou-keskuksen aukioon vertaaminen lienee arkkitehtien mustaa huumoria. Narinkkatori toimii hyvin ylivuotoalueena jonne siivotaan keskustaa elävöittävät tapahtumat joita kukaan ei oikeasti halua.

    Kampin keskuksen olohuonealue on sisätiloissa, kesäisin se laajenee Puistotorille tennispalatsin ja asuintalojen väliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. MIVa kirjoitti 29.5.2009 kello 22:36

    Voi hyvä tavaton,
    mikään missään ajatuksisa tahi kaavoissa jne ei kelpaa juuri kellekään. Ihmisten pitäisi saada asua keskellä kaupunkia omakotitalossa ja mielellään joen/järven/meren äärellä. Miksi ihmiset eivät itse päätä, missä haluavat elää? Kaupunki on stadi ja sillä selvä. Ei siellä voi olla kaikille pirusti vihreätä alaovelta. Jos tuo luonto on joillekin tosi tärkeä, niin käsittääkseni Suomessa siihen on jokaisella mahdollisuus päästä. Jotenkin tuntuu oudolta, että jotkut tulevat kaupunkiin asumaan ja alkavat sitten vaatimaan vihreyttä sinne. Musta ei toi logiikka voi toimia niin, että työn perässä kaupukeihin tulevat yksilöt itkevät metsien perään. Mikäli metsä/luonto elintärkeä, olisiko syytä aikanaan katsoa, mitä opiskelee ja valita ammatti, missä voi toimia keskellä korpea.
    Ymmärrän jotenkin sen, että paikalla olleet asukkaat itkevät, mikäli lähin puisto muuttuu asuinalueeksi, mutta kaupunki on kaupunki, eikä maalaisten kannata sinne asettua asumaan, mikäli metsää nurkalleen haluaa. Isot vanhat puistot (keskuspuisto esim.) kannattaa säilyttää, mutta nuo lähiöiden jokainen viheriö alkaa tuntua turhalta narinalta. Suomessahan jokainen kansalainen voi vapaasti valita, missä elää. Yleensä yksilöt myös tietävät mihin tulevat.
    Miksi pahimmat valittajat eivät muuta pois täältä ja samalla osoittavat, että he eivät näissä ympyröissä viihdy. Jos työ sen estää, niin ainahan voi kouluttautua uudelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus