Kommentteja säätykiertoon

En ole oikein ehtinyt vas­tail­la kom­ment­tei­hin. Kos­ka kom­ment­tiketju sää­tykier­rosta on venynyt kovin pitkäk­si, aloi­tan uuden.

======

Moni­ar­voises­sa yhteiskun­nas­sa on vaikea määritel­lä ylälu­okkaa ja hyväo­saisu­ut­ta. Se ei oikeas­t­aan ole niin tärkeätäkään, jos joil­lakin menee hyvin, me ehkä kestämme sen, jos oikein yritämme.

Ongel­mana on huono-osaisu­us. Se taas on helpom­pi määritel­lä. Ihmi­nen on huono-osainen, jos hänen elämään­sä hal­litse esimerkik­si jokin seu­raav­ista: ei vapaae­htoinen köy­hyys, työt­tömyys, huono koulu­tus, huono koti­taus­ta, heikko ter­veys, mie­len­ter­vey­den ongel­mat, päi­hderi­ip­pu­vu­us tai yksinäisyys. Hyv­in­voin­ti­val­tion pitäisi suo­ja­ta kansalaisi­in niin, etteivät nämä ongel­mat joh­da toisi­in­sa. Toisaal­ta mer­i­tokraat­tises­sa yhteiskun­nas­sa tup­paa käymään niin, että huono ter­veys esimerkik­si johtaa sekä työt­tömyy­teen että köy­hyy­teen, jot­ka tup­paa­vat periy­tymään lapsille.

On selviä merkke­jä siitä, että huono-osaisu­us on muut­tumas­sa periy­tyväm­mäk­si. Mer­i­tokraat­tisen yhteiskun­nan jul­muus johtaa siihen, että huonot omi­naisu­udet kasautu­vat samoille ihmisille, mikä johtaa syvenevään huono-osaisu­u­teen eli syrjäytymiseen.

=====

Koulu­tus­ta­so on huono sosi­aalisen ker­ron mit­tari, kos­ka koulu­tus­ta­so­jen suh­teel­liset osu­udet ovat muut­tuneet. Ennen aka­teem­i­nen lop­pututk­in­to ker­toi hyväo­saisu­ud­es­ta, nyt se on tavanomaista. Ennen taas pelkän kansak­oulun suorit­ta­mi­nen oli tavanomaista, nyt se ker­too suurel­la toden­näköisyy­del­lä huono-osao­saisu­ud­es­ta. Käytin koulu­tuk­sen periy­tyvyyt­tä, kos­ka Helsin­gin Sanomat oli artikke­lis­saan sitä käyt­tänyt. Se, että mit­tari on huono, ei osoi­ta, ettei tarkoitet­tua ilmiötä olisi olemassa.

======

Suo­ma­lais­ten koti­talouk­sien var­al­lisu­us on vähäistä, kos­ka maamme on kaupungis­tunut niin myöhään ja niin nopeasti. Van­ha var­al­lisu­us jäi arvon­sa menet­täneenä maalle. Nopeasti päässä lask­ien väit­täisin, että olemme rak­en­ta­neet yli puo­let nyky­i­sistä asun­noista viimeisen 25 vuo­den aikana.

Se, että van­ha var­al­lisu­us menet­ti arvon­sa, myös nopeut­ti sää­tykier­toa. Enää ei ollut merk­i­tys­tä sil­lä, oliko talol­lisen vai torp­parin lap­si, kos­ka sil­lä talol­la ei ollut arvoa kuin kesämökkinä.

Se, että periy­tyvää var­al­lisu­ut­ta on tois­taisek­si niin vähän, tietysti nopeut­taa sää­tykier­toa. Koti­talouk­sien var­al­lisu­us on kuitenkin nopeasti nouse­mas­sa ja perin­nöt kasvamassa.

======

Moni kir­joit­ta­ja etsi seli­tyk­siä sää­tykier­ron hidas­tu­miseen kitkatek­i­jöistä, jot­ka estävät köy­hi­in oloi­hin syn­tyneen sosi­aal­ista nousua. Tämä selit­tää, mik­si sää­tykier­to on hidas­ta — hitaam­paa kuin olisi sen “luon­nolli­nen taso” — mut­ta se ei selitä, mik­si sää­tykier­to on hidas­tunut. Eikö näitä kitkatek­i­jöitä ole muka ollut aiemmin?

=====

On tot­ta, että ter­vey­den­huol­lon puut­teet lisäävät hyvä- ja huono-osais­ten välisiä ter­vey­sero­ja, mut­ta ei amis­laisia ter­veyskeskuk­sis­sa opete­ta tupakoimaan. Ter­vey­sero­jen taustal­la on elämän­ta­paero­ja, mut­ta yhä enem­män niiden taustal­la on se, että huono ter­veys tekee ihmi­sistä köy­hän, eikä päin­vas­toin. Luin jokin aika sit­ten tutkimuk­sen, jon­ka mukaan työt­tömyys ei lisää ihmisen sairas­tavu­ut­ta, mut­ta sairas­tavu­us lisää työt­tömyyt­tä. Työt­tömät ovat sairaampia kuin työssä ole­vat ja pitkäaikaistyöt­tömät eri­tyisen sairai­ta, mut­ta he oli­vat sitä jo työt­tömik­si joutues­saan, eikä ter­veys ole työt­tömyy­den aikana heikentynyt.

28 vastausta artikkeliin “Kommentteja säätykiertoon”

  1. Jor­ma Nordlin­ille edel­liseen ketjuun,

    Ter­vey­den­huolto tuskin voi olla syypää siihen, että jo pikkuk­oul­u­lais­ten ham­paiden kun­to on vah­vasti yhtey­dessä per­heen sosiaaliluokkaan.

    Ammat­tik­oul­u­laiset tupakoi­vat kolminker­tais­es­ti luki­o­laisi­in näh­den, myös ruokailu- ja liikun­ta­tot­tumuk­set poikkea­vat luki­o­lais­ten eduk­si. Ihan samoissa neu­volois­sa ja kouluter­vey­den­huol­los­sa on kumpikin ryh­mä käynyt.

    Muutenkin has­su aja­tus, että ter­vey­den­huolto sairas­tut­taisi ihmisiä, sehän käytän­nössä vain paikkaa jo tapah­tunei­ta vahinko­ja. Eläkeikäisil­lä ovat jo elin­ta­vat ja per­imä tehneet tehtävän­sä, ei siinä julkisel­la tai yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ole osaa eikä arpaa. Kakkostyypin dia­betek­seen­sä saa hoidon kum­mal­lakin puolella.

  2. itse asi­as­sa ainakin yksi mat­ti koort­teisen tutkimus, (joka kyl­läkin taisi olla ehkä 90-luvul­ta) näyt­ti osoit­ta­van, että työt­tömyys ei lisää sairas­tavu­ut­ta ensim­mäisen kah­den vuo­den aikana, mut­ta sen jäl­keen jopa melko dra­maat­tis­es­ti. eli lyhyt työt­tämyys ei, mut­ta pitkäaikaisem­pi kyl­lä, mis­sä ei toki sinän­sä ole mitään yllättävää.

    Pitkäaikaisem­masaa työt­tömyy­dessä rupea­vat vaikut­ta­maan jo aika mon­en­laiset sosi­aalisetkin tek­i­jät. Tämä on toki kiin­nos­tavaa nimeno­maan näin laman eteisessä: laman aikaan työt­tömäk­si joutuu moni sel­l­ainenkin, joka ei olisi “nor­maalis­sa” talousti­lanteessa siihen pää­tynyt — eli eli esiomerkik­si ter­veem­mät ihmiset.

    1. Olisiko­han Kort­teinen tutk­in­ut väärää asi­aa: on aina tiedet­ty, että työt­tömät ovat sairai­ta ja pitkäaikaistyöt­tömät eri­tyisen sairai­ta, mut­ta tästä ei voi päätel­lä kausali­teetin suun­taa. Vas­ta nyt on voitu käyt­tää seu­ran­ta­pa­neele­ja, jois­sa voidaan kat­soa, kumpi oli ensin, sairaus vai työttömyys.

  3. Aika monel­la näyt­täisi ole­van suh­teel­lisu­u­den taju kateis­sa. Ver­rataan USA­ta ja Suomea. Olisiko kuitenkin parem­pi ver­ra­ta joitain USAn osaval­tio­ta, jois­sa väestö ja elinkei­noelämä edes jotenkin vas­taa Suomea tai pohjoismaita. 

    Mitä siis halu­an sanoa on, että Suo­mi ja USA (50 osaval­tion muo­dosta­ma kokon­aisu­us) eivät ole keskenään mitenkään vertailukelpoisia.

  4. “Van­ha var­al­lisu­us jäi arvon­sa menet­täneenä maalle. Nopeasti päässä lask­ien väit­täisin, että olemme rak­en­ta­neet yli puo­let nyky­i­sistä asun­noista viimeisen 25 vuo­den aikana.

    Se, että van­ha var­al­lisu­us menet­ti arvon­sa, myös nopeut­ti sää­tykier­toa. Enää ei ollut merk­i­tys­tä sil­lä, oliko talol­lisen vai torp­parin lap­si, kos­ka sil­lä talol­la ei ollut arvoa kuin kesämökkinä.”

    Yksi var­al­laisu­ut­ta syövä tek­i­jä Suomes­sa ona muut­toli­ike. OECD:n mukaan Suomes­sa muute­taan eniten OECD mais­sa työn perässä.
    Se merk­it­see, että koko ajan jää tuo­ta infraa käyt­tämät­tä ja toisaal­ta raken­netaan uutta.
    Yhden per­heen muut­to mak­saa per­helle ja yhteiskun­nal­la n 300000 euroa, joten bkt:sta kuluu 10–15 % muut­toku­lui­hin, joka ei kas­va­ta varallisuutta .

    Toinen poikkea­va ilmiö on ammat­in­vai­h­to, sekin on OECD:n huip­pua , peräti 14 % työvoimas­ta vai­h­taa ammat­tia vuosittain.
    Se merk­it­see val­ta­va koulu­tuskus­tan­nus­ta yri­tyk­sille ja yhteiskun­nalle eli kun opsikelee 1–5 vuot­ta uut­ta ammat­tia se syö bkt:ta kun ihmi­nen on pois­sa työelämästä.

    Kol­mas var­al­lisu­u­u­den kasvua estävä tek­i­jä on työ­markki­noiden jous­tavu­us. Kun meil­lä alka aja päät­tyy vuosit­tain 800000 työ­suhdet­ta niin se merk­it­see , että ihmis­ten pitää tasa­ta tulo­ja työt­tömyys­túr­va kaut­ta ja se vähen­tää omaisu­u­den muodostumista.
    Täm näkyy myös siinä, että teimme 2007–8 vieläkin vähem­män työ­tun­te­ja kuin 1989 vaik­ka työvoimaa on enemmän.

    Esim Tan­skas­sa vas­taa­va jous­toluku on 500000 eli n 20 %, Suomes­sa 30 %.
    USA:ssa vas­taavasti 15 %.

    Kol­mas omaisu­u­den muodotamisen este on se, että pörssiy­htiöt on myy­ty ulkomaalisille.Kun Pörssiy­htiöt saa­vat 80 % osin­go­ista niin nekin val­u­vat ulkoa­maille eli jokaisen suo­ma­laisen per­heen pöy­dästä syö myös yksi ulko­ma­lainen omistaja.

    Ja vihreät ovat niitä, jot­ka aja­vat lisää köy­hyyt­tä taval­lisille kansalaisille.

    Tais­to­laiset kom­mu­nis­tit eivät saanet 60-vuodessa sitä aikaisek­si , mitä vihreät 4 vuodessa:
    Kansalais­ten kat­ta­van salaku­un­telun ja ‑seu­ran­nan ja toimit­ta­jien lähdesuo­jan romut­tamisen vihreät kun juok­se­vat EK:n käsky­jen mukaan.

    Kyl­lä Sin­isa­lo olisi tyytyväinen

    1. Liian van­ha:
      Tuo 300 000 euron kus­tan­nus muu­tos­ta tarkoit­taa net­to­muut­toa, jos­sa infraa todel­la jää käyt­tämät­tä, ei brut­to­muut­toa, jos­sa aswun­to­ja vaihdetaan.
      Suomes­sa tehdään henkeä kohden paljon enem­män työtä kuin Tanskassa.

  5. Var­maankin se että sää­tykier­ron poten­ti­aali on jo käytet­ty — lah­jakkaat ovat jo pitkään päässeet siir­tymään keskilu­okkaan — on yksi syy kuten Osmo mainit­si. Keskilu­okan ja alem­man luokan väli­nen lah­jakku­usero on kas­vanut ja sää­tykier­ron poten­ti­aali on menetetty.

    Bell Curve ainakin puhui siitä miten sosi­aalisen ase­man ja äo:n kor­re­laa­tio on kas­vanut sää­tykier­ron takia.

    Toisaal­ta tämä on Suomen osalta pelkkä hypo­teesi kos­ka asi­aa ei ole tutkittu.

    Muitakin mah­dol­lisuuk­sia on. Ehkä perusk­oulu­un siir­tymi­nen on hidas­tanut sää­tykier­toa eikä nopeut­tanut. Mon­elle duu­nar­ille oli 60-luvul­la ylpey­den aihe, kun he pani­vat lapsen oppik­oulu­un. Muutenkin 60–70-luvun työväen­lu­okkaan liit­tyi ammat­tiylpeys, luokkaylpeys, työväenkult­tuuri ja vasem­mis­to­lainen iden­ti­teet­ti. Nuo on suurelta osin nyt menetetty. 

    Kol­mas hypo­teesi on se, että kun suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa on tapah­tunut tiet­ty vapau­tu­miske­hi­tys se on alimpi­en yhteiskun­talu­okkien osalta merkin­nyt lähin­nä vain moraalin höl­tymistä, yksin­huolta­ju­ut­ta, työt­tömyyt­tä ja alkoholismia.
    Alalu­okan lapset elävät ympäristössä jos­sa posi­ti­ivis­ten mallien määrä on alhaisem­pi kuin ehkä 60-luvul­la. Ongel­ma on pahim­mil­laa Britanniassa.

  6. “Suomes­sa tehdään henkeä kohden paljon enem­män työtä kuin Tanskassa.”

    On tärkeää ymmärtää, että teimme 2007–2008 11 % vähem­män työ­tun­te­ja kuin 1989.
    Tan­s­ka taas käyt­tää osa-aikaista työtä jous­toi­hin, Suo­mi määräaikaisia ja irti­sanomisia työa­jan lyhentämiseen .
    Tan­skas­sa ollaan tyy­tymät­tömiä osa-aikaisin töi­hin, Suomes­sa pätkätöi­hin, kumpi on parempi ?

  7. “Tuo 300 000 euron kus­tan­nus muu­tos­ta tarkoit­taa net­to­muut­toa, jos­sa infraa todel­la jää käyt­tämät­tä, ei brut­to­muut­toa, jos­sa aswun­to­ja vaihdetaan”

    Suomes­sa kun­nat ovat jakaan­tuneet kah­tia: Toisi­in muute­taan, toi­sista muutetaan.Pääosa muut­toa on tuo­ta syr­jäseuduil­ta muuttoa

    Suo­mi jäi Ruot­sista jäl­keen 1850–1970 maal­ta­muu­tos­ta, Ruot­si tyh­jen­si syr­jäseu­tun­sa ja pääosa ruot­salai­sista asuu nyt Tukhol­mas­ta etelään
    Suomea on pidet­ty pakkoa­sut­tuna Nor­jan tapaan, mut­ta Suomelta lop­pui­v­at rahat, enää ei vehnää vil­jel­lä pohjoisim­mas­sa osas­sa Nor­jan tapaan.

  8. Kuun­te­len juuri Van­hasen seli­tyk­siä. Hän puhuu työurien pidentämisestä.
    Samaan aikaan val­tion laitok­set ja yri­tyk­set työn­tävät kil­van ikään­tye­ni­etä elkeput­keen ja
    val­tio näyt­tää sal­li­van, että yri­tyk­set voivat kiertää myös lisäpäivävelvoitteet.
    Irti­san­ot­ta­va joutuu allekir­joit­ta­maan paperin, jos­sa hän kieltäy­tyy työstä vaik­ka oikeasti työtäei ole tarjolla.

    Melkein tulee oksennus.

  9. Suo­ma­lainen eli­it­ti ei poikkea muiden maid­en vas­taavas­ta: psykopaat­tisu­us yhdis­tyy luon­nol­lisel­la taval­la epäit­sel­liseen ajat­telu­un. Kuka halu­aisi itselleen moista kohtaloa, ellei sit­ten taulutele­vi­sion takia.

  10. “Irti­san­ot­ta­va joutuu allekir­joit­ta­maan paperin, jos­sa hän kieltäy­tyy työstä vaik­ka oikeasti työtäei ole tarjolla.”

    Mis­tä täl­lainen on peräisin?

    Pieni neu­vo kaikille luk­i­joille: ensim­mäi­nen sään­tö irti­san­ot­taes­sa on se, ettet allekir­joi­ta mitään.

  11. “Tan­skas­sa hyvin moni tekee osa-aikatyötä omas­ta tahdostaan”

    Tuo moni ei perus­tu mihinkään. Jos ihmisen pitää elät­tää itsen­sä työl­lä niin sil­loin ain­oi­ta vai­h­toe­hto­ja on vielä keski­t­u­loisellekin tehdä kokopäivä­työtä tai saa­da muu­ta tulontäydennystä.

    Kun sosi­aal­i­tur­vaa leikataan niin osapäivä­työn suo­sio las­kee ja ruve­taan tekemään kah­ta osapäivätyötä.

    Mut­ta kak­si työtä lisää kulu­ja ja pro­gres­si­ivi­nen vero­tus vie myös osan hyödystä.
    Mut­ta eli­itin suun­nit­telu­pe­rus­teet tule­vat EK:lta ja joku Cron­berg hokee EK:n käskyn mukaan papukai­jan tavoin työvoima­pu­las­ta vaik­ka maas­sa on sato­jatuhan­sia työttömiä

  12. Ja Sin­nemäellekin on asia, että Suomen työla­ki kos­kee kaikkia Suomen alueel­la ole­via pait­si ns lähetet­tyjä työntekijöitä.
    Ongel­ma on sään­tö­jen valvonta
    Eli sel­l­aisen työmin­is­terin me saamme , joka ei tunne Suomen lakia, saati työelämää.

    Kyl­lä taval­lisen kansalaisen työn arvos­tus on poh­ja­mud­is­sa eli­itin piirissä.

  13. “Mis­tä täl­lainen on peräisin?

    Pieni neu­vo kaikille luk­i­joille: ensim­mäi­nen sään­tö irti­san­ot­taes­sa on se, ettet allekir­joi­ta mitään”

    Suo­raan sopimuksesta,sain sel­l­aisen tut­taval­ta, joka ajet­ti­in eläkeputkeen.

    Tuo kopio, jos­sa työn­tek­i­jä kieltäy­tyy työstä, jää työ­nan­ta­jalle ja kun TVR alkaa karhuta ns lisäpäiväku­lu­ja viimeiseltä työ­nan­ta­jal­ta, kun henkilö täyt­tää 63-vuot­ta, työ­nan­ta­ja kaivaa tuon paperin esi­in ja ker­too, että lasku on aihee­ton, kos­ka lähdön syy on henkilössä.
    Mitään paikkaa ei todel­lisu­udessa ole ollut mut­ta jos henkilö kieltäy­tyy allekir­joit­ta­mas­ta niin sit­ten uusi työ­paik­ka osite­taan toiselta paikkakunnal­ta, osa-aikaise­na ja teitysti työe­htosopimuk­se­nal­im­mal­la palkalla.
    Kun keski­t­u­loiselle osite­taan työtä 1000 eurol­la toiselta paikkakunnal­ta eli alem­mal­la pal­ka­lla kuin on työttömyyskorvaus.
    Kun uusikin työ­paik­ka on vain petos eli kenkää tulee puolen vuo­den kulut­tua niin työ­nan­ta­ja säästää mak­su­is­sa 30–50000 euroa.

    Eli kan­nat­taa kiristää, jopa val­tion yhtöissä

  14. Ja pöh! En usko

    Uskotko itsekään jut­tui­hisi, Liian vanha? 

    Vaikut­taa katk­er­al­ta val­heelta kol­pakon takaa val­om­erkin aikaan… Aika paljon vahvem­mil­la työn­tek­i­jä on tuol­laises­sa tilanteessa jos rapor­toi sen heti luot­ta­mus­miehelle tai ylem­mäk­si tarvittaessa. 

    Ei sit­ten tul­lut tut­taval­lasi se mieleen?

  15. Olen itse ollut siinä käsi­tyk­sessä, ettei työstä kieltäy­tymisek­si kat­so­ta sitä jos ei suos­tu muut­ta­maan toiselle paikkakun­nalle, kos­ka perus­tus­lain mukaan jokaisel­la on vapaus vali­ta asuinpaikkansa.

    Olisi outoa jos perus­tus­lakia ei tässä kun­noitet­taisi, vaan pakotet­taisi­in henkilö muut­ta­maan “etuuk­sien mene­tyk­sen uhal­la” toiselle paikkakunnalle.

    Tosin eihän suomes­sa ole ennenkään perus­tus­lakia nou­datet­tu tai kun­nioitet­tu, joten voin­han olla väärässäkin..

  16. Itse asi­as­sa, työ­nan­ta­ja ei voi irti­sanoa työ­sopimus­ta sil­lä perus­teel­la, että työn­tek­i­jän pitäisi muut­taa muualle, ellei samal­la tuotan­nol­liset ja taloudel­liset irti­sanomis­pe­rus­teet täyty.

    Työn­tek­i­jä ei siis voi menet­tää etuuk­sia sil­lä perus­teel­la, ettei suos­tu muuttamaan.

    On tietysti eri asia jos työn­tek­i­jä on niin tyh­mä, että suos­tuu itse eroa­maan tai lait­ta­maan nimen­sä johonkin “epämääräiseen” paperiin.

  17. “Olen itse ollut siinä käsi­tyk­sessä, ettei työstä kieltäy­tymisek­si kat­so­ta sitä jos ei suos­tu muut­ta­maan toiselle paikkakun­nalle, kos­ka perus­tus­lain mukaan jokaisel­la on vapaus vali­ta asuinpaikkansa.”

    Tässäpä tek­stiä työttömyysturvalaista

    14 § Alueelli­nen liikkuvuus

    Per­heetön työn­hak­i­ja ei voi menet­tämät­tä oikeut­ta työt­tömyy­se­tu­u­teen kieltäy­tyä työssäkäyn­tialueen­sa ulkop­uolelta tar­jo­tus­ta pysyväis­lu­on­teis­es­ta toimeen­tu­lon tur­vaavas­ta kokoaikatyöstä, jos uudel­la paikkakun­nal­la on saatavis­sa työt­tömälle sopi­va asun­to. Sama kos­kee per­heel­listä työn­hak­i­jaa, jos uudel­la paikkakun­nal­la on työt­tömälle ja hänen per­heelleen saatavis­sa sopi­va asun­to. Sopi­vana pide­tään asun­toa, johon muut­ta­mi­nen ei merkit­tävästi huonon­na asuinolo­suhtei­ta ja jos­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set eivät merkit­tävästi vähen­nä työn­hak­i­jan käytet­tävis­sä ole­via tulo­ja. Asun­non on olta­va työn­hak­i­jan ja hänen per­heen­sä käytet­tävis­sä viimeistään sil­loin, kun työn­hak­i­ja ottaa vas­taan työn toisel­la työssäkäyn­tialueel­la tai viipymät­tä sen jälkeen.

  18. “Aika paljon vahvem­mil­la työn­tek­i­jä on tuol­laises­sa tilanteessa jos rapor­toi sen heti luot­ta­mus­miehelle tai ylem­mäk­si tarvittaessa. ”

    Luot­ta­mus­mies on hyväksynyt menet­te­lyn , samoin yri­tyk­sen johto. Luot­ta­mus­mei­hen moti­iv­ina on tietysti vali­ta huonoista vai­h­toe­hdoista vähem­män huono. Tietysti kyseessä voi olla ns ostet­tu luot­ta­mus­mies eli työ­nan­ta­ja on kor­rup­toin­ut luottamusmiehen

  19. “Työn­tek­i­jä ei siis voi menet­tää etuuk­sia sil­lä perus­teel­la, ettei suos­tu muuttamaan.

    On tietysti eri asia jos työn­tek­i­jä on niin tyh­mä, että suos­tuu itse eroa­maan tai lait­ta­maan nimen­sä johonkin “epämääräiseen” paperiin.”

    Kyseessä on kak­si eri pape­ria. Ensim­mäi­nen on nor­maali irti­sanomis­pa­peri, jos­sa tode­taan , että irti­sanomi­nen on t&t syistä tapah­tu­va. Henkilö esit­tää tämän työkkäri­in ja saa kaik­ki edut normaalisti.

    Toinen paperi, jos­sa tuo työstä kieltäy­tymi­nen maini­taan jää työ­nan­ta­jalle ja työ­nan­t­ja kaivaa sen esi­in , kun TVR alkaa karhuta saatavi­aan, kun TVR:n rek­isteri osoit­taa, että henkilö on täyt­tänyt 63-vuot­ta ja lisäpäivät pitää pan­na maksuun.

    Mitä sen jäl­keen tapah­tuu on suuri arvoitus vielä, mut­ta toden­näköis­es­ti ain­oa kär­si­jä on työn­tek­i­jä eli tode­taan, että henkilölle olisi kuu­lunut 60 päivän karenssi ja liikaa on mak­set­tu myös korotet­tua päivära­haa eli henkil saa vielä petossyyt­teen ja rahat per­itään takaisin
    korko­jen kanssa.

    Cron­berg, Työkkäri, TVR , Työ­su­so­jelu­vi­ra­nomaiset eivät ole vas­tan­neet henkilölle mitään seuramuksista.

  20. Osa-aikatyö tun­tu­isi näin asun­to­lainat­tomana aika upeal­ta. Työ­nan­ta­ja “uhkailee” hiukan osa-aika-lomau­tuk­sil­la mikä kuul­lostaa min­un korvis­sani todel­la hyvältä.

  21. En ole itse väit­tänyt, että ter­vey­den­hoito olisi syypää syypää köy­hien las­ten ham­paiden kun­toon. Tietenkin van­hempi­en vas­tu­ul­la on tässä osansa ja sitä itsekin toteu­tan opet­ta­mal­la oma­lle lapsel­leni ham­paiden hoitoa ja pitämäl­lä karkkien syömisessä rajoja.

    Kas­va­tuskult­tuurin muu­tos viemeis­inä vuosikym­meninä on iso asia käsiteltäväk­si tässä. Etenkin van­hem­muus on tul­lut vaa­ti­vam­mak­si ja vaikeam­mak­si kuin mitä se oli ennen. Elämme tässäkin kysymyk­sessä mur­roskaut­ta ja sekin näkyy eri­laisi­na ilmiöinä ja ongelmi­na. Sopeu­tu­mi­nen on vielä pahasti kesken.

    Las­ten ham­paiden kun­to on kokon­aan oma iso kysymyk­sen­sä. Kuten myös muukin las­ten kas­va­tus jos­sa on vai­htelua jos­sa näkyy per­heen taloudelli­nen tilanne. Olen itse köy­hi­in lap­siper­heisi­in liit­tyviä asioi­ta seu­ranut Helsin­gin sosi­aaliasi­amiehen selvi­tyk­sistä ja ne ovat aika karua luettavaa.

    Esimerkki­ni työter­veyshuol­lon ja julkisen ter­veyshuol­lon eros­ta valaisi parem­min tätä ongelmaa.

    Työt­tömyy­den pitkit­tyessä sairas­tu­vu­us lisään­tyy, on aivan ilmi­selvää. Työt­tömyys sairas­tut­taa ihmisen var­masti mikäli työt­tömyys jatkuu pitkään.

    Suomes­sa työvoimapoli­ti­ikas­sa on isona ongel­mana pas­si­ivi­su­us. Työvoima­palvelu­ja on pitkään leiman­nut mieli­v­al­ta. Todel­lisia vaikut­tavia palvelu­ja ei ole, muual­la kuin min­is­ter­iöi­den papereis­sa ja viras­to­jen esit­teis­sä. Kun ei ole mitään tar­jol­la, viras­tois­sa on joudut­tu tur­va­tu­maan mielivaltaan.

    Meil­lä on edel­lis­es­tä lamas­ta läh­tien työvoima­palvelu­jen kehit­tämisessä nukahdet­tu. Lip­posen molem­mat hal­li­tuk­set eivät saa­neet mitään aikaisek­si ja Van­hasen hal­li­tus teki epäon­nis­tuneen lakiuudistuksen.

    Työvoima­palvelui­hin liit­tyvä lain­säädän­tö ja min­is­ter­iön ohjeet ovat täyn­nä sinän­sä hyviä keino­ja, mut­ta ne ovat vain kuollei­ta kir­jaimia. Työvoima­hallinto pitäisi lait­taa kokon­aisu­udessaan isoon remont­ti­in ja aloit­taa koko touhu puh­taal­ta pöy­dältä uudestaan.

    Yht­enä esimerkkinä täysin jär­jet­tömästä touhus­ta voidaan maini­ta viras­to­jen tar­joa­ma palvelu, jos­sa jokaisen työn­hak­i­jan kanssa kat­so­taan yhdessä kädestä pitäen tiskil­lä avoimia työ­paikko­ja koneelta. Tämä palvelu pitäisi kuu­lua vain joillekin eri­ty­is­ryh­mille, kos­ka ihmiset yleis­es­ti osaa­vat oma­toimis­es­tikin asioi­ta hoitaa. Tämä on jär­jetön­tä rahan tuh­laus­ta ja on oma­l­ta osaltaan luo­mas­sa mieliku­vaa tehtot­tomas­ta toiminnasta.

  22. “Suomes­sa työvoimapoli­ti­ikas­sa on isona ongel­mana pas­si­ivi­su­us. Työvoima­palvelu­ja on pitkään leiman­nut mieli­v­al­ta. Todel­lisia vaikut­tavia palvelu­ja ei ole, muual­la kuin min­is­ter­iöi­den papereis­sa ja viras­to­jen esit­teis­sä. Kun ei ole mitään tar­jol­la, viras­tois­sa on joudut­tu tur­va­tu­maan mielivaltaan.”

    Näin on, työmin­is­ter­istä ja työvoima­toimis­toista on tul­lut nykyaikaisia keski­tysleire­jä, jos­sa vanke­ja vahdi­taan tietotekniikalla.
    Mieli­v­al­taa on lisän­nyt se, että min­is­tereik­si valikoidaan henkilöitä, joil­la ei ole minkään­laista työelämän kokemusta.He ovat pihal­la kuin lumiukot, mitä ken­täl­lä taoahtuu

  23. Työt­tömyys on lisään­tynyt jokaisel­la vuosikymmenel­lä 50-luvul­ta lähtien.Parhaimmillaan työt­tömyys oli alhaista ‚Ensin 50-luvul­la se pyöri 20000 tuhan­nen tasol­la, 70 luvul­la se kasvoi 50000, sit­ten 80-luvul­la 80000 ja 2000-luvul­la se jäi 200000 tasolle .

    Työt­tömyyt­tä kuvaa parhait­en varston keir­tosään­nöt. Kun työ­suhtei­ta päät­tyy joka vuosi n 800000 ja työl­listymi­nen kestää heistä 500000:tta kak­si kuukaut­ta niin työt­tömyy­dek­si saadaan n 80000 eli tämä on ns nor­maalien ihmis­ten kitkatyöttömyys.
    Seu­raa­vana ovat nämä iäkkäät ja vähän kremp­paiset, joiden työkyky on alen­tunut, mut­ta ei vielä 60% mitä työkyvyt­tömyys edel­lyt­tää . Tai he ovat Hitaita,vähälahjaisia etc mut­ta peri­aat­teessa terveitä.Heitä on joukos­sa n 200000
    Näi­den varas­ton kier­to on pienem­pi kuin nor­maalien kuusi eli noin kolme eli työt­tömyy­dek­si tulee 70000.
    Sen päälle tule­vat nämä syr­jäy­tyneet, jot­ka työl­listyvät sat­un­nais­es­ti eli tämän varas­ton kier­to 1,5 eli hei­dän työt­tömyyten­sä on n 60000.

    Osmon tapa tarkastel­la sioi­ta on yksisilmäi­nen, eivät työt­tömät ole sairai­ta rep­panoi­ta, Suomes­sa on vain help­po ja hal­pa irti­sanoa, joten se näkyy suure­na kitkatyöttömyytenä.

    On tot­ta, että työt­tömien joukos­sa on sairaitakin, mut­ta he ovat vähemmistö

    Poli­itikot puhu­vat mieluiten rak­en­teel­lis­es­ta ongel­mas­ta vaik­ka suurin syy ovat dynaamiset työ­markki­nat ja sen aiheut­ta­ma kirkatyöttömyys.
    Raken­neon­gel­mas­ta puhu­mal­la saadaan syyl­lisyy sysät­tyä kätevästi työttömälle.

  24. “Kas­va­tuskult­tuurin muu­tos viemeis­inä vuosikym­meninä on iso asia käsiteltäväk­si tässä. Etenkin van­hem­muus on tul­lut vaa­ti­vam­mak­si ja vaikeam­mak­si kuin mitä se oli ennen”

    Ter­vey­den­hoito on ennen kaikkea ennal­ta ehkäisyä ja siten ter­vyreen vaikut­taa eniten se, miten ter­vey­den­hoito hoitaa ennaltaehkäisyn.
    Kun ennakoi­va ter­vey­den­hoito on siir­tynyt työter­vey­den vas­tu­ulle eli työssäkäyvät aikuiste käyvät yski­ty­isil­lä vas­taan­otoil­la ja ter­veystei­don välit­tymi­nen riip­puu siitä miten tuo organ­isaa­tio kon­sul­toi asi­akas­ta ja sitä kaut­ta esim hei­dän lapsiaan.

    Kun työter­veyshuolto jakaa nykyään työ­nan­ta­jien vaa­timuk­ses­ta asi­akkaat use­aan kat­e­go­ri­aan niin noi­ta alim­man luokan asi­akkai­ta ei kon­sul­toi­da, ja määräaikaistarkas­tuk­setkin ovat yli­malka­isia , 5 vuo­den välein tapahtuvia.

    Näin ter­veysti­eto kasaan­tuu sinne ylimpään kat­e­go­ri­aan kuuluville

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.