Kommentteja säätykiertoon

24.5.2009 · Aihe: _ 

En ole oikein ehtinyt vastailla kommentteihin. Koska kommenttiketju säätykierrosta on venynyt kovin pitkäksi, aloitan uuden.

======

Moniarvoisessa yhteiskunnassa on vaikea määritellä yläluokkaa ja hyväosaisuutta. Se ei oikeastaan ole niin tärkeätäkään, jos joillakin menee hyvin, me ehkä kestämme sen, jos oikein yritämme.

Ongelmana on huono-osaisuus. Se taas on helpompi määritellä. Ihminen on huono-osainen, jos hänen elämäänsä hallitse esimerkiksi jokin seuraavista: ei vapaaehtoinen köyhyys, työttömyys, huono koulutus, huono kotitausta, heikko terveys, mielenterveyden ongelmat, päihderiippuvuus tai yksinäisyys. Hyvinvointivaltion pitäisi suojata kansalaisiin niin, etteivät nämä ongelmat johda toisiinsa. Toisaalta meritokraattisessa yhteiskunnassa tuppaa käymään niin, että huono terveys esimerkiksi johtaa sekä työttömyyteen että köyhyyteen, jotka tuppaavat periytymään lapsille.

On selviä merkkejä siitä, että huono-osaisuus on muuttumassa periytyvämmäksi. Meritokraattisen yhteiskunnan julmuus johtaa siihen, että huonot ominaisuudet kasautuvat samoille ihmisille, mikä johtaa syvenevään huono-osaisuuteen eli syrjäytymiseen.

=====

Koulutustaso on huono sosiaalisen kerron mittari, koska koulutustasojen suhteelliset osuudet ovat muuttuneet. Ennen akateeminen loppututkinto kertoi hyväosaisuudesta, nyt se on tavanomaista. Ennen taas pelkän kansakoulun suorittaminen oli tavanomaista, nyt se kertoo suurella todennäköisyydellä huono-osaosaisuudesta. Käytin koulutuksen periytyvyyttä, koska Helsingin Sanomat oli artikkelissaan sitä käyttänyt. Se, että mittari on huono, ei osoita, ettei tarkoitettua ilmiötä olisi olemassa.

======

Suomalaisten kotitalouksien varallisuus on vähäistä, koska maamme on kaupungistunut niin myöhään ja niin nopeasti. Vanha varallisuus jäi arvonsa menettäneenä maalle. Nopeasti päässä laskien väittäisin, että olemme rakentaneet yli puolet nykyisistä asunnoista viimeisen 25 vuoden aikana.

Se, että vanha varallisuus menetti arvonsa, myös nopeutti säätykiertoa. Enää ei ollut merkitystä sillä, oliko talollisen vai torpparin lapsi, koska sillä talolla ei ollut arvoa kuin kesämökkinä.

Se, että periytyvää varallisuutta on toistaiseksi niin vähän, tietysti nopeuttaa säätykiertoa. Kotitalouksien varallisuus on kuitenkin nopeasti nousemassa ja perinnöt kasvamassa.

======

Moni kirjoittaja etsi selityksiä säätykierron hidastumiseen kitkatekijöistä, jotka estävät köyhiin oloihin syntyneen sosiaalista nousua. Tämä selittää, miksi säätykierto on hidasta – hitaampaa kuin olisi sen “luonnollinen taso” – mutta se ei selitä, miksi säätykierto on hidastunut. Eikö näitä kitkatekijöitä ole muka ollut aiemmin?

=====

On totta, että terveydenhuollon puutteet lisäävät hyvä- ja huono-osaisten välisiä terveyseroja, mutta ei amislaisia terveyskeskuksissa opeteta tupakoimaan. Terveyserojen taustalla on elämäntapaeroja, mutta yhä enemmän niiden taustalla on se, että huono terveys tekee ihmisistä köyhän, eikä päinvastoin. Luin jokin aika sitten tutkimuksen, jonka mukaan työttömyys ei lisää ihmisen sairastavuutta, mutta sairastavuus lisää työttömyyttä. Työttömät ovat sairaampia kuin työssä olevat ja pitkäaikaistyöttömät erityisen sairaita, mutta he olivat sitä jo työttömiksi joutuessaan, eikä terveys ole työttömyyden aikana heikentynyt.

Kommentit

28 Vastausta artikkeliin “Kommentteja säätykiertoon”

  1. Elina kirjoitti 24.5.2009 kello 9:19

    Jorma Nordlinille edelliseen ketjuun,

    Terveydenhuolto tuskin voi olla syypää siihen, että jo pikkukoululaisten hampaiden kunto on vahvasti yhteydessä perheen sosiaaliluokkaan.

    Ammattikoululaiset tupakoivat kolminkertaisesti lukiolaisiin nähden, myös ruokailu- ja liikuntatottumukset poikkeavat lukiolaisten eduksi. Ihan samoissa neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa on kumpikin ryhmä käynyt.

    Muutenkin hassu ajatus, että terveydenhuolto sairastuttaisi ihmisiä, sehän käytännössä vain paikkaa jo tapahtuneita vahinkoja. Eläkeikäisillä ovat jo elintavat ja perimä tehneet tehtävänsä, ei siinä julkisella tai yksityisellä sektorilla ole osaa eikä arpaa. Kakkostyypin diabetekseensä saa hoidon kummallakin puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Elina kirjoitti 24.5.2009 kello 9:22

    Tässä nyt äkkipäätä yksi lähde edelliseen kommenttiini. Kyseessä on Oulun ja Kainuun seutu, mutta tämä pätee kyllä koko Suomeen, joskin jossain erot saattavat olla lievemmät.

    http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/69_2007.htm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. veikko kirjoitti 24.5.2009 kello 11:25

    itse asiassa ainakin yksi matti koortteisen tutkimus, (joka kylläkin taisi olla ehkä 90-luvulta) näytti osoittavan, että työttömyys ei lisää sairastavuutta ensimmäisen kahden vuoden aikana, mutta sen jälkeen jopa melko dramaattisesti. eli lyhyt työttämyys ei, mutta pitkäaikaisempi kyllä, missä ei toki sinänsä ole mitään yllättävää.

    Pitkäaikaisemmasaa työttömyydessä rupeavat vaikuttamaan jo aika monenlaiset sosiaalisetkin tekijät. Tämä on toki kiinnostavaa nimenomaan näin laman eteisessä: laman aikaan työttömäksi joutuu moni sellainenkin, joka ei olisi “normaalissa” taloustilanteessa siihen päätynyt – eli eli esiomerkiksi terveemmät ihmiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.5.2009 kello 11:26

    Olisikohan Kortteinen tutkinut väärää asiaa: on aina tiedetty, että työttömät ovat sairaita ja pitkäaikaistyöttömät erityisen sairaita, mutta tästä ei voi päätellä kausaliteetin suuntaa. Vasta nyt on voitu käyttää seurantapaneeleja, joissa voidaan katsoa, kumpi oli ensin, sairaus vai työttömyys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Bond, James kirjoitti 24.5.2009 kello 11:32

    Aika monella näyttäisi olevan suhteellisuuden taju kateissa. Verrataan USAta ja Suomea. Olisiko kuitenkin parempi verrata joitain USAn osavaltiota, joissa väestö ja elinkeinoelämä edes jotenkin vastaa Suomea tai pohjoismaita.

    Mitä siis haluan sanoa on, että Suomi ja USA (50 osavaltion muodostama kokonaisuus) eivät ole keskenään mitenkään vertailukelpoisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Liian vanha kirjoitti 24.5.2009 kello 12:11

    “Vanha varallisuus jäi arvonsa menettäneenä maalle. Nopeasti päässä laskien väittäisin, että olemme rakentaneet yli puolet nykyisistä asunnoista viimeisen 25 vuoden aikana.

    Se, että vanha varallisuus menetti arvonsa, myös nopeutti säätykiertoa. Enää ei ollut merkitystä sillä, oliko talollisen vai torpparin lapsi, koska sillä talolla ei ollut arvoa kuin kesämökkinä.”

    Yksi varallaisuutta syövä tekijä Suomessa ona muuttoliike. OECD:n mukaan Suomessa muutetaan eniten OECD maissa työn perässä.
    Se merkitsee, että koko ajan jää tuota infraa käyttämättä ja toisaalta rakennetaan uutta.
    Yhden perheen muutto maksaa perhelle ja yhteiskunnalla n 300000 euroa, joten bkt:sta kuluu 10-15 % muuttokuluihin, joka ei kasvata varallisuutta .

    Toinen poikkeava ilmiö on ammatinvaihto, sekin on OECD:n huippua , peräti 14 % työvoimasta vaihtaa ammattia vuosittain.
    Se merkitsee valtava koulutuskustannusta yrityksille ja yhteiskunnalle eli kun opsikelee 1-5 vuotta uutta ammattia se syö bkt:ta kun ihminen on poissa työelämästä.

    Kolmas varallisuuuden kasvua estävä tekijä on työmarkkinoiden joustavuus. Kun meillä alka aja päättyy vuosittain 800000 työsuhdetta niin se merkitsee , että ihmisten pitää tasata tuloja työttömyystúrva kautta ja se vähentää omaisuuden muodostumista.
    Täm näkyy myös siinä, että teimme 2007-8 vieläkin vähemmän työtunteja kuin 1989 vaikka työvoimaa on enemmän.

    Esim Tanskassa vastaava joustoluku on 500000 eli n 20 %, Suomessa 30 %.
    USA:ssa vastaavasti 15 %.

    Kolmas omaisuuden muodotamisen este on se, että pörssiyhtiöt on myyty ulkomaalisille.Kun Pörssiyhtiöt saavat 80 % osingoista niin nekin valuvat ulkoamaille eli jokaisen suomalaisen perheen pöydästä syö myös yksi ulkomalainen omistaja.

    Ja vihreät ovat niitä, jotka ajavat lisää köyhyyttä tavallisille kansalaisille.

    Taistolaiset kommunistit eivät saanet 60-vuodessa sitä aikaiseksi , mitä vihreät 4 vuodessa:
    Kansalaisten kattavan salakuuntelun ja -seurannan ja toimittajien lähdesuojan romuttamisen vihreät kun juoksevat EK:n käskyjen mukaan.

    Kyllä Sinisalo olisi tyytyväinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.5.2009 kello 13:04

    Liian vanha:
    Tuo 300 000 euron kustannus muutosta tarkoittaa nettomuuttoa, jossa infraa todella jää käyttämättä, ei bruttomuuttoa, jossa aswuntoja vaihdetaan.
    Suomessa tehdään henkeä kohden paljon enemmän työtä kuin Tanskassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jukka kirjoitti 24.5.2009 kello 13:38

    Varmaankin se että säätykierron potentiaali on jo käytetty – lahjakkaat ovat jo pitkään päässeet siirtymään keskiluokkaan – on yksi syy kuten Osmo mainitsi. Keskiluokan ja alemman luokan välinen lahjakkuusero on kasvanut ja säätykierron potentiaali on menetetty.

    Bell Curve ainakin puhui siitä miten sosiaalisen aseman ja äo:n korrelaatio on kasvanut säätykierron takia.

    Toisaalta tämä on Suomen osalta pelkkä hypoteesi koska asiaa ei ole tutkittu.

    Muitakin mahdollisuuksia on. Ehkä peruskouluun siirtyminen on hidastanut säätykiertoa eikä nopeuttanut. Monelle duunarille oli 60-luvulla ylpeyden aihe, kun he panivat lapsen oppikouluun. Muutenkin 60-70-luvun työväenluokkaan liittyi ammattiylpeys, luokkaylpeys, työväenkulttuuri ja vasemmistolainen identiteetti. Nuo on suurelta osin nyt menetetty.

    Kolmas hypoteesi on se, että kun suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut tietty vapautumiskehitys se on alimpien yhteiskuntaluokkien osalta merkinnyt lähinnä vain moraalin höltymistä, yksinhuoltajuutta, työttömyyttä ja alkoholismia.
    Alaluokan lapset elävät ympäristössä jossa positiivisten mallien määrä on alhaisempi kuin ehkä 60-luvulla. Ongelma on pahimmillaa Britanniassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Liian vanha kirjoitti 24.5.2009 kello 14:13

    “Suomessa tehdään henkeä kohden paljon enemmän työtä kuin Tanskassa.”

    On tärkeää ymmärtää, että teimme 2007-2008 11 % vähemmän työtunteja kuin 1989.
    Tanska taas käyttää osa-aikaista työtä joustoihin, Suomi määräaikaisia ja irtisanomisia työajan lyhentämiseen .
    Tanskassa ollaan tyytymättömiä osa-aikaisin töihin, Suomessa pätkätöihin, kumpi on parempi ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.5.2009 kello 14:33

    Tanskassa hyvin moni tekee osa-aikatyötä omasta tahdostaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Liian vanha kirjoitti 24.5.2009 kello 14:18

    “Tuo 300 000 euron kustannus muutosta tarkoittaa nettomuuttoa, jossa infraa todella jää käyttämättä, ei bruttomuuttoa, jossa aswuntoja vaihdetaan”

    Suomessa kunnat ovat jakaantuneet kahtia: Toisiin muutetaan, toisista muutetaan.Pääosa muuttoa on tuota syrjäseuduilta muuttoa

    Suomi jäi Ruotsista jälkeen 1850-1970 maaltamuutosta, Ruotsi tyhjensi syrjäseutunsa ja pääosa ruotsalaisista asuu nyt Tukholmasta etelään
    Suomea on pidetty pakkoasuttuna Norjan tapaan, mutta Suomelta loppuivat rahat, enää ei vehnää viljellä pohjoisimmassa osassa Norjan tapaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Liian vanha kirjoitti 24.5.2009 kello 14:33

    Kuuntelen juuri Vanhasen selityksiä. Hän puhuu työurien pidentämisestä.
    Samaan aikaan valtion laitokset ja yritykset työntävät kilvan ikääntyenietä elkeputkeen ja
    valtio näyttää sallivan, että yritykset voivat kiertää myös lisäpäivävelvoitteet.
    Irtisanottava joutuu allekirjoittamaan paperin, jossa hän kieltäytyy työstä vaikka oikeasti työtäei ole tarjolla.

    Melkein tulee oksennus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. nos kirjoitti 24.5.2009 kello 15:05

    Suomalainen eliitti ei poikkea muiden maiden vastaavasta: psykopaattisuus yhdistyy luonnollisella tavalla epäitselliseen ajatteluun. Kuka haluaisi itselleen moista kohtaloa, ellei sitten taulutelevision takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ari Heikkinen kirjoitti 24.5.2009 kello 17:13

    “Irtisanottava joutuu allekirjoittamaan paperin, jossa hän kieltäytyy työstä vaikka oikeasti työtäei ole tarjolla.”

    Mistä tällainen on peräisin?

    Pieni neuvo kaikille lukijoille: ensimmäinen sääntö irtisanottaessa on se, ettet allekirjoita mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Liian vanha kirjoitti 24.5.2009 kello 20:22

    “Tanskassa hyvin moni tekee osa-aikatyötä omasta tahdostaan”

    Tuo moni ei perustu mihinkään. Jos ihmisen pitää elättää itsensä työllä niin silloin ainoita vaihtoehtoja on vielä keskituloisellekin tehdä kokopäivätyötä tai saada muuta tulontäydennystä.

    Kun sosiaaliturvaa leikataan niin osapäivätyön suosio laskee ja ruvetaan tekemään kahta osapäivätyötä.

    Mutta kaksi työtä lisää kuluja ja progressiivinen verotus vie myös osan hyödystä.
    Mutta eliitin suunnitteluperusteet tulevat EK:lta ja joku Cronberg hokee EK:n käskyn mukaan papukaijan tavoin työvoimapulasta vaikka maassa on satojatuhansia työttömiä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Liian vanha kirjoitti 24.5.2009 kello 20:26

    Ja Sinnemäellekin on asia, että Suomen työlaki koskee kaikkia Suomen alueella olevia paitsi ns lähetettyjä työntekijöitä.
    Ongelma on sääntöjen valvonta
    Eli sellaisen työministerin me saamme , joka ei tunne Suomen lakia, saati työelämää.

    Kyllä tavallisen kansalaisen työn arvostus on pohjamudissa eliitin piirissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Liian vanha kirjoitti 24.5.2009 kello 20:37

    “Mistä tällainen on peräisin?

    Pieni neuvo kaikille lukijoille: ensimmäinen sääntö irtisanottaessa on se, ettet allekirjoita mitään”

    Suoraan sopimuksesta,sain sellaisen tuttavalta, joka ajettiin eläkeputkeen.

    Tuo kopio, jossa työntekijä kieltäytyy työstä, jää työnantajalle ja kun TVR alkaa karhuta ns lisäpäiväkuluja viimeiseltä työnantajalta, kun henkilö täyttää 63-vuotta, työnantaja kaivaa tuon paperin esiin ja kertoo, että lasku on aiheeton, koska lähdön syy on henkilössä.
    Mitään paikkaa ei todellisuudessa ole ollut mutta jos henkilö kieltäytyy allekirjoittamasta niin sitten uusi työpaikka ositetaan toiselta paikkakunnalta, osa-aikaisena ja teitysti työehtosopimuksenalimmalla palkalla.
    Kun keskituloiselle ositetaan työtä 1000 eurolla toiselta paikkakunnalta eli alemmalla palkalla kuin on työttömyyskorvaus.
    Kun uusikin työpaikka on vain petos eli kenkää tulee puolen vuoden kuluttua niin työnantaja säästää maksuissa 30-50000 euroa.

    Eli kannattaa kiristää, jopa valtion yhtöissä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Elina kirjoitti 24.5.2009 kello 21:16

    Ja pöh! En usko

    Uskotko itsekään juttuihisi, Liian vanha?

    Vaikuttaa katkeralta valheelta kolpakon takaa valomerkin aikaan… Aika paljon vahvemmilla työntekijä on tuollaisessa tilanteessa jos raportoi sen heti luottamusmiehelle tai ylemmäksi tarvittaessa.

    Ei sitten tullut tuttavallasi se mieleen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ari Heikkinen kirjoitti 24.5.2009 kello 21:57

    Olen itse ollut siinä käsityksessä, ettei työstä kieltäytymiseksi katsota sitä jos ei suostu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, koska perustuslain mukaan jokaisella on vapaus valita asuinpaikkansa.

    Olisi outoa jos perustuslakia ei tässä kunnoitettaisi, vaan pakotettaisiin henkilö muuttamaan “etuuksien menetyksen uhalla” toiselle paikkakunnalle.

    Tosin eihän suomessa ole ennenkään perustuslakia noudatettu tai kunnioitettu, joten voinhan olla väärässäkin..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Ari Heikkinen kirjoitti 24.5.2009 kello 22:17

    Itse asiassa, työnantaja ei voi irtisanoa työsopimusta sillä perusteella, että työntekijän pitäisi muuttaa muualle, ellei samalla tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet täyty.

    Työntekijä ei siis voi menettää etuuksia sillä perusteella, ettei suostu muuttamaan.

    On tietysti eri asia jos työntekijä on niin tyhmä, että suostuu itse eroamaan tai laittamaan nimensä johonkin “epämääräiseen” paperiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Liian vanha kirjoitti 25.5.2009 kello 4:00

    “Olen itse ollut siinä käsityksessä, ettei työstä kieltäytymiseksi katsota sitä jos ei suostu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, koska perustuslain mukaan jokaisella on vapaus valita asuinpaikkansa.”

    Tässäpä tekstiä työttömyysturvalaista

    14 § Alueellinen liikkuvuus

    Perheetön työnhakija ei voi menettämättä oikeutta työttömyysetuuteen kieltäytyä työssäkäyntialueensa ulkopuolelta tarjotusta pysyväisluonteisesta toimeentulon turvaavasta kokoaikatyöstä, jos uudella paikkakunnalla on saatavissa työttömälle sopiva asunto. Sama koskee perheellistä työnhakijaa, jos uudella paikkakunnalla on työttömälle ja hänen perheelleen saatavissa sopiva asunto. Sopivana pidetään asuntoa, johon muuttaminen ei merkittävästi huononna asuinolosuhteita ja josta aiheutuvat kustannukset eivät merkittävästi vähennä työnhakijan käytettävissä olevia tuloja. Asunnon on oltava työnhakijan ja hänen perheensä käytettävissä viimeistään silloin, kun työnhakija ottaa vastaan työn toisella työssäkäyntialueella tai viipymättä sen jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Liian vanha kirjoitti 25.5.2009 kello 4:04

    “Aika paljon vahvemmilla työntekijä on tuollaisessa tilanteessa jos raportoi sen heti luottamusmiehelle tai ylemmäksi tarvittaessa. ”

    Luottamusmies on hyväksynyt menettelyn , samoin yrityksen johto. Luottamusmeihen motiivina on tietysti valita huonoista vaihtoehdoista vähemmän huono. Tietysti kyseessä voi olla ns ostettu luottamusmies eli työnantaja on korruptoinut luottamusmiehen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Liian vanha kirjoitti 25.5.2009 kello 4:11

    “Työntekijä ei siis voi menettää etuuksia sillä perusteella, ettei suostu muuttamaan.

    On tietysti eri asia jos työntekijä on niin tyhmä, että suostuu itse eroamaan tai laittamaan nimensä johonkin “epämääräiseen” paperiin.”

    Kyseessä on kaksi eri paperia. Ensimmäinen on normaali irtisanomispaperi, jossa todetaan , että irtisanominen on t&t syistä tapahtuva. Henkilö esittää tämän työkkäriin ja saa kaikki edut normaalisti.

    Toinen paperi, jossa tuo työstä kieltäytyminen mainitaan jää työnantajalle ja työnantja kaivaa sen esiin , kun TVR alkaa karhuta saataviaan, kun TVR:n rekisteri osoittaa, että henkilö on täyttänyt 63-vuotta ja lisäpäivät pitää panna maksuun.

    Mitä sen jälkeen tapahtuu on suuri arvoitus vielä, mutta todennäköisesti ainoa kärsijä on työntekijä eli todetaan, että henkilölle olisi kuulunut 60 päivän karenssi ja liikaa on maksettu myös korotettua päivärahaa eli henkil saa vielä petossyytteen ja rahat peritään takaisin
    korkojen kanssa.

    Cronberg, Työkkäri, TVR , Työsusojeluviranomaiset eivät ole vastanneet henkilölle mitään seuramuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Jukka kirjoitti 25.5.2009 kello 9:03

    Osa-aikatyö tuntuisi näin asuntolainattomana aika upealta. Työnantaja “uhkailee” hiukan osa-aika-lomautuksilla mikä kuullostaa minun korvissani todella hyvältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Jorma Nordlin kirjoitti 25.5.2009 kello 10:00

    En ole itse väittänyt, että terveydenhoito olisi syypää syypää köyhien lasten hampaiden kuntoon. Tietenkin vanhempien vastuulla on tässä osansa ja sitä itsekin toteutan opettamalla omalle lapselleni hampaiden hoitoa ja pitämällä karkkien syömisessä rajoja.

    Kasvatuskulttuurin muutos viemeisinä vuosikymmeninä on iso asia käsiteltäväksi tässä. Etenkin vanhemmuus on tullut vaativammaksi ja vaikeammaksi kuin mitä se oli ennen. Elämme tässäkin kysymyksessä murroskautta ja sekin näkyy erilaisina ilmiöinä ja ongelmina. Sopeutuminen on vielä pahasti kesken.

    Lasten hampaiden kunto on kokonaan oma iso kysymyksensä. Kuten myös muukin lasten kasvatus jossa on vaihtelua jossa näkyy perheen taloudellinen tilanne. Olen itse köyhiin lapsiperheisiin liittyviä asioita seuranut Helsingin sosiaaliasiamiehen selvityksistä ja ne ovat aika karua luettavaa.

    Esimerkkini työterveyshuollon ja julkisen terveyshuollon erosta valaisi paremmin tätä ongelmaa.

    Työttömyyden pitkittyessä sairastuvuus lisääntyy, on aivan ilmiselvää. Työttömyys sairastuttaa ihmisen varmasti mikäli työttömyys jatkuu pitkään.

    Suomessa työvoimapolitiikassa on isona ongelmana passiivisuus. Työvoimapalveluja on pitkään leimannut mielivalta. Todellisia vaikuttavia palveluja ei ole, muualla kuin ministeriöiden papereissa ja virastojen esitteissä. Kun ei ole mitään tarjolla, virastoissa on jouduttu turvatumaan mielivaltaan.

    Meillä on edellisestä lamasta lähtien työvoimapalvelujen kehittämisessä nukahdettu. Lipposen molemmat hallitukset eivät saaneet mitään aikaiseksi ja Vanhasen hallitus teki epäonnistuneen lakiuudistuksen.

    Työvoimapalveluihin liittyvä lainsäädäntö ja ministeriön ohjeet ovat täynnä sinänsä hyviä keinoja, mutta ne ovat vain kuolleita kirjaimia. Työvoimahallinto pitäisi laittaa kokonaisuudessaan isoon remonttiin ja aloittaa koko touhu puhtaalta pöydältä uudestaan.

    Yhtenä esimerkkinä täysin järjettömästä touhusta voidaan mainita virastojen tarjoama palvelu, jossa jokaisen työnhakijan kanssa katsotaan yhdessä kädestä pitäen tiskillä avoimia työpaikkoja koneelta. Tämä palvelu pitäisi kuulua vain joillekin erityisryhmille, koska ihmiset yleisesti osaavat omatoimisestikin asioita hoitaa. Tämä on järjetöntä rahan tuhlausta ja on omalta osaltaan luomassa mielikuvaa tehtottomasta toiminnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 25.5.2009 kello 11:44

    “Suomessa työvoimapolitiikassa on isona ongelmana passiivisuus. Työvoimapalveluja on pitkään leimannut mielivalta. Todellisia vaikuttavia palveluja ei ole, muualla kuin ministeriöiden papereissa ja virastojen esitteissä. Kun ei ole mitään tarjolla, virastoissa on jouduttu turvatumaan mielivaltaan.”

    Näin on, työministeristä ja työvoimatoimistoista on tullut nykyaikaisia keskitysleirejä, jossa vankeja vahditaan tietotekniikalla.
    Mielivaltaa on lisännyt se, että ministereiksi valikoidaan henkilöitä, joilla ei ole minkäänlaista työelämän kokemusta.He ovat pihalla kuin lumiukot, mitä kentällä taoahtuu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Liian vanha kirjoitti 25.5.2009 kello 12:02

    Työttömyys on lisääntynyt jokaisella vuosikymmenellä 50-luvulta lähtien.Parhaimmillaan työttömyys oli alhaista ,Ensin 50-luvulla se pyöri 20000 tuhannen tasolla, 70 luvulla se kasvoi 50000, sitten 80-luvulla 80000 ja 2000-luvulla se jäi 200000 tasolle .

    Työttömyyttä kuvaa parhaiten varston keirtosäännöt. Kun työsuhteita päättyy joka vuosi n 800000 ja työllistyminen kestää heistä 500000:tta kaksi kuukautta niin työttömyydeksi saadaan n 80000 eli tämä on ns normaalien ihmisten kitkatyöttömyys.
    Seuraavana ovat nämä iäkkäät ja vähän kremppaiset, joiden työkyky on alentunut, mutta ei vielä 60% mitä työkyvyttömyys edellyttää . Tai he ovat Hitaita,vähälahjaisia etc mutta periaatteessa terveitä.Heitä on joukossa n 200000
    Näiden varaston kierto on pienempi kuin normaalien kuusi eli noin kolme eli työttömyydeksi tulee 70000.
    Sen päälle tulevat nämä syrjäytyneet, jotka työllistyvät satunnaisesti eli tämän varaston kierto 1,5 eli heidän työttömyytensä on n 60000.

    Osmon tapa tarkastella sioita on yksisilmäinen, eivät työttömät ole sairaita reppanoita, Suomessa on vain helppo ja halpa irtisanoa, joten se näkyy suurena kitkatyöttömyytenä.

    On totta, että työttömien joukossa on sairaitakin, mutta he ovat vähemmistö

    Poliitikot puhuvat mieluiten rakenteellisesta ongelmasta vaikka suurin syy ovat dynaamiset työmarkkinat ja sen aiheuttama kirkatyöttömyys.
    Rakenneongelmasta puhumalla saadaan syyllisyy sysättyä kätevästi työttömälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Liian vanha kirjoitti 25.5.2009 kello 12:14

    “Kasvatuskulttuurin muutos viemeisinä vuosikymmeninä on iso asia käsiteltäväksi tässä. Etenkin vanhemmuus on tullut vaativammaksi ja vaikeammaksi kuin mitä se oli ennen”

    Terveydenhoito on ennen kaikkea ennalta ehkäisyä ja siten tervyreen vaikuttaa eniten se, miten terveydenhoito hoitaa ennaltaehkäisyn.
    Kun ennakoiva terveydenhoito on siirtynyt työterveyden vastuulle eli työssäkäyvät aikuiste käyvät yskityisillä vastaanotoilla ja terveysteidon välittyminen riippuu siitä miten tuo organisaatio konsultoi asiakasta ja sitä kautta esim heidän lapsiaan.

    Kun työterveyshuolto jakaa nykyään työnantajien vaatimuksesta asiakkaat useaan kategoriaan niin noita alimman luokan asiakkaita ei konsultoida, ja määräaikaistarkastuksetkin ovat ylimalkaisia , 5 vuoden välein tapahtuvia.

    Näin terveystieto kasaantuu sinne ylimpään kategoriaan kuuluville

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus