Miksi säätykierto hidastuu?

Helsin­gin sanomi­nen kuukausili­it­teessä päivitel­lään sosi­aalisen ase­man periy­tymistä ja sää­tykier­ron hidas­tu­mista. Sää­tykier­to Suomes­sa on hidas­tunut, mut­ta se on silti poikkeuk­sel­lisen nopea­ta; esimerkik­si noin kolme ker­taa nopeam­paa kuin avoin­ten mah­dol­lisuuk­sien Yhdysvalloissa.

Mikä sää­tykier­toa hidas­taa. Mik­si van­hempi­en koulu­tusaste määrää aiem­paa selkeäm­min las­ten sen, kuin­ka pitkälle lapset opiskelevat?

Esitän pohdit­tavak­si mallin. Olete­taan, että

  • 1) Lah­jakku­us ja muu­ta yhteiskun­nal­liseen ase­maan liit­tyvät seikat ovat osit­tain, mut­ta vain osit­tain perinnöllisiä.
  • 2) Aiem­mas­sa sää­ty-yhteiskun­nas­sa sää­tykier­to oli keinotekois­es­ti patoutunut­ta, jol­loin lah­jakku­ut­ta ja mui­ta hyviä omi­naisuuk­sia oli suures­sa määrin myös työväen­lu­okan ihmis­ten parissa.

Kun rajoituk­set sää­tykier­rol­ta pois­tet­ti­in, pato purkau­tui ja alkoi ennenäkemät­tömän suuri sosi­aa­li­nen nousu ja sen kään­töpuole­na sosi­aa­li­nen lasku.  Käytän yksinker­taisu­u­den vuok­si käsit­teitä ylälu­ok­ka ja alalu­ok­ka, vaik­ka kyse ei ole yksidi­men­sioista asi­as­ta eikä varsinkaan diko­tomis­es­ta jaos­ta. Puhun myös yksi­u­lot­teis­es­ti vain lah­jakku­ud­es­ta, vaik­ka tämäkään asia ei ole yksi­u­lot­teinen. Idea tulee parem­min ilmi yksinker­tais­tuk­sia kautta.

Ylälu­ok­ka poi­mi alalu­okas­ta lah­jakku­udet ja sysäsi omat mus­tat lam­paansa alalu­okkaan. Sosi­aaliseen ase­maan vaikut­ta­vat muutkin asi­at kuin lah­jakku­us. Ulkonäkö ja ter­veys nyt esimerkiksi.

Huono ter­veys — eri­tyis­es­ti huono mie­len­ter­veys — ja taipumus päi­htei­den väärinkäyt­töön merk­it­sevät Suomes­sa suur­ta riskiä sosi­aaliseen lasku­un. Jotain ker­too se, että vaik­ka Suomes­sa tulo­erot ovat pieniä, sosi­aaliset ter­vey­serot ovat taval­lista suurem­pia. Sää­tykier­to on toimin­ut tehokkaasti myös erot­tele­maan ter­veet hyvi­in asemi­in ja sairaat huonoihin.

Kun jokainen on päässyt siihen ase­maan, johon hän henkilöko­htaisen omi­naisuuk­sien­sa puoles­ta “kuu­luu”, sää­tykier­to hidas­tuu tasolle, jon­ka määrää lah­jakku­u­den, kauneu­den ja ter­vey­den periy­tymät­tömyys. Tai itse asi­as­sa sen alle. Kyl­lä meil­lä edelleen on se tilanne, että vaik­ka siivoo­jan lap­si on yhtä älykäs, kau­nis ja ter­ve kuin pro­fes­sorin lap­si, hän pää­tyy pro­fes­sorin las­ta epä­to­den­näköisem­min aka­teemiselle uralle. Vielä epä­to­den­näköisem­pää se on, jos lap­si ei ole älykäs, ter­ve eikä kaunis.

111 vastausta artikkeliin “Miksi säätykierto hidastuu?”

  1. Kyl­lä kai kas­vatuk­sel­lakin on jotain tekemistä asian kanssa? Aka­teemisen uteliaan mie­len­laadun (joka voi olla myös koulu­ja käymät­tömäl­lä) omaa­va suh­tau­tuu maail­maan eri taval­la ja näkee vai­h­toe­hto­ja joi­ta vain sorvia tui­jot­tanut ei huo­maa. Väk­isin maail­mankat­so­mus periy­tyy. Van­hem­mat anta­vat myös esimerkin jota lap­si seu­raa ja jon­ka kri­ti­ikit­tä hyväksyy ‚joskus kapinoi. On vaikeaa mur­tau­tua ulos näistä roolimalleista.

    Suomen päiväkoti- ja koul­u­laitok­sen opet­ta­jis­to koos­t­uu pitkälti enti­sistä etupulpetin tytöistä, joten ehkä tule­vaisu­udessa saadaan homogeenisem­pää nuorisoa. Ylikansalli­nen jenkki­me­dia tuo oman tas­apäistävän mausteensa.

  2. Kun OS otti sat­tumal­ta puheek­si siivo­jat ja hei­dän lapsen­sa, niin pakko vähän kom­men­toi­da. Olen jäänyt eläk­keelle siivoo­jan hom­mista. Toki aikanaan tehnyt muu­takin. Esimerkik­si Isokallio oli opiske­lu­tut­ta­va. Min­ul­la on kak­si poikaa, tosin eri äideistä. Toinen on tekni­ikan tohtori ja toinen on DI ja KTM. Itse elin yksin­huolta­ja- per­heessä kah­den vel­jen kanssa. On tietysti myön­net­tävä, etten ihan koko työu­raani tehnyt siivoo­jana, mut­ta viimeiset 7 vuot­ta kuitenkin, kiitos sen 90-luvun alun laman. En ole kuitenkaan koskaan kai­h­tanut ker­toa olleeni lop­pu-urani siivoo­jana, jos­ta toki aiheu­tui nuorem­malle pojal­leni eri­laisia taloudel­lisia rieso­ja. Kuitenkin siivoo­jille arvonsa.

  3. Tästä voi ajatel­la niinkin, että lah­jakkaat koulut­tuau­tu­vat ja selviävät eteen­päin. He nai­vat yliopis­tossa kaltaisi­aan ja saa­vat lah­jakkai­ta lap­sia. Lah­jat­tomat ja alem­min koulut­tau­tu­vat taas nai­vat toisia lahjattomia.

    Muo­dos­tuu siis biologi­nen aka­teem­i­nen sää­ty. Varsinkin aka­teemiset naiset edis­tävät tätä kehi­tys­tä kos­ka tun­netusti halu­a­vat lisään­tyä vain aka­teemis­ten miesten kanssa.

  4. Nykyiseen sää­tykier­ron hitau­teen tai nopeu­teen voisi vaikut­taa myös sat­tuma. Omi­naisu­udet, jot­ka ovat (vain) osit­tain perin­nöl­lisiä, sekoit­tuvat sat­tuman­varais­es­ti, jol­loin epä­to­den­näköi­sistä lähtöko­hdista syn­tyy kau­nis, ter­ve ja älykäs lap­si. Tai sit­ten oletet­tavasti hyvistä lähtöko­hdista päinvastaista.

  5. Var­masti tuo kier­ron hidas­tu­mi­nen on luon­nol­lista kehi­tys­tä juuri mainit­semis­tasi syistä.

    Pari point­tia:

    “Huono ter­veys — eri­tyis­es­ti huono mie­len­ter­veys — ja taipumus päi­htei­den väärinkäyt­töön merk­it­sevät Suomes­sa suur­ta riskiä sosi­aaliseen laskuun”

    Tässä kausali­teet­ti toim­i­nee molem­pi­in suun­ti­in. Huonoon sosi­aaliseen ase­maan syn­tynyt lap­si kär­sii jos­sain vai­heessa elämään­sä em. ongelmista toden­näköisem­min kuin hyvään ase­maan syn­tynyt. Yksilöl­liset omi­naisu­udet vakioituna. 

    “Kyl­lä meil­lä edelleen on se tilanne, että vaik­ka siivoo­jan lap­si on yhtä älykäs, kau­nis ja ter­ve kuin pro­fes­sorin lap­si, hän pää­tyy pro­fes­sorin las­ta epä­to­den­näköisem­min aka­teemiselle uralle”

    Tämä on itses­tään selvää, kos­ka van­hem­mil­la on val­ta­va merk­i­tys lapsen kasvu/kehitysympäristöön ja moti­vaa­tiotek­i­joi­hin. Asi­aa päivitel­lään melko usein erinäi­sis­sä yhteyk­sis­sä, mut­ta itse en oikein näe, mitä sille pystytään tekemään ilmais­ten koulu­tus­mah­dol­lisuuk­sien takaamisen lisäk­si. Pitäisikö siivo­jat pakot­taa motivoimaan lap­si­aan yliopis­toi­hin ja jol­lain taval­la valvoa hei­dän kas­va­tus­me­tode­jaan? Toki on jos­sain määrin ongel­mallista, jos ihmiset eivät valikoidu tehokkaasti lah­jakku­ut­taan vas­taav­ille koulu­tusurille, mut­ten kek­si asian kor­jaamisek­si sel­l­aista toimen­pidet­tä, joka aiheut­taisi enem­män hyö­tyä kuin haittaa.

  6. Nykyään kiis­tat­ta suurem­mal­la osal­la yliopis­to-opiske­li­joista on aka­teemis­es­ti koulute­tut van­hem­mat kuin aikaisem­min. En ole var­ma, ker­tooko tämä negati­ivisen sää­tykier­ron hidastumisesta.

    Onko mah­dol­lista, että aka­teemisen koulu­tuk­sen periy­tyvyys on säi­lynyt samana tai jopa laskenut samal­la, kun ain­oas­taan aka­teemis­es­ti koulutet­tu­jen van­hempi­en määrä on noussut?

    Esimerk­ki:

    Kaik­ki korkeasti koulutet­tu­jen van­hempi­en lapset pää­sevät yliopis­toon ja syn­tyvyys on sama kaikissa yhteiskuntaluokissa.

    Alus­sa 10 % van­hem­mista on aka­teemisia ja Päätetään, että 50 % pros­ent­tia lap­sista koulute­taan yliopis­tois­sa. Sil­loin 20 pros­en­til­la lap­sista on aka­teem­i­nen tausta.

    Seu­raavas­sa ikälu­okas­sa 50 pros­ent­tia on suorit­tanut korkeak­oulu­tutkin­non. Edelleen puo­let ikälu­okas­ta on koulute­taan yliopis­tois­sa. Kaikkien yliopis­to-opiske­li­joiden van­hem­mat ovat akateemisia.

  7. Suurem­pi geneet­ti­nen diver­si­teet­ti on keskeinen syy sille, mik­si sää­tykier­to Yhdys­val­lois­sa on Suomea hitaam­paa. Voidaan laa­jem­mas­sa otan­nas­sa perustel­lusti puhua geneet­tis­es­tä determinismistä.

  8. Kiin­nitäisin kuitenkin huomion siihen, että sää­tykier­rosta “pudo­taan” usein ylöspäin. Kun autot, veneet ja kesämök­it on jo nau­tit­tu jo lapse­na, ihmis­es­tä tulee aineet­tomien elämys­ten met­sästäjä. “Leisure Class” ei riitä tätä sää­tyä kuvaa­maan, kun usein sekoil­laan hen­gen ja ter­vey­den kus­tan­nuk­sel­la ääriolosuhteissa.

    “Polkupyöräl­lä Niz­za­an” on hyvä testi jollekulle kastin­vai­h­ta­jalle. Siivo­jan tyt­tären on koke­muk­seni mukaan läh­es maho­ton­ta ymmärtää, että kyse ei ole urheilusuorituk­ses­ta, taidon­näytöstä tai jostain eri­tyis­es­tä vai­heesta jonkun kol­man­nen asian tavoit­telus­sa. Vaan tämä mat­ka ja sen tapah­tu­mat on se mitä tavoil­telti­in. Se että tul­ti­in ehjänä per­ille oli aikalail­la yhden­tekevää tai itseasi­as­sa saa­marin harmillista.

  9. lasse: “Kyl­lä kai kas­vatuk­sel­lakin on jotain tekemistä asian kanssa? ”

    Steven Pinker http://en.wikipedia.org/wiki/Steven_Pinker kir­jas­saan the Blank Slate väit­tää että ei ole. Hän viit­taa eri­laisi­in kak­sos- ja adop­tio tutkimuk­si­in, joiden näyt­tö on hänen mukaansa kiis­ta­ton­ta sen puoles­ta että kas­va­tus ei vaiku­ta yksilön älykkyy­teen tai per­soon­al­lisu­u­teen (muu­ta kuin äärim­mäi­sis­sä kaltoinko­htelu tapauk­sis­sa). Biologia/geenit selit­tävät älykkyy­den ja per­soon­al­lisu­u­den var­i­anssista n.50% ja “ympäristö” (johon ei kuu­lu kasvatus/perhe)loput. Hän kyl­lä lisää että jos luk­i­ja vält­tämät­tä halu­aa niin voi ajatel­la että kas­va­tus selit­tää var­i­anssista 0–10% vaik­ka se ei tutkimuk­sis­sa oikein näy.

  10. Koulu­tus on nykyään erit­täin huono mit­tari sää­tykier­ron suu­ru­u­teen. Joka toinen ikälu­okas­ta han­kkii jonkun korkeak­oulu­tuk­sen ja mais­tere­i­ta on joka oksal­la. Taloudel­lista pääo­maa pitäisi tutkia suo­raan ammat­ti­ase­mal­la ja tuloil­la. Sosi­aalisen ja kult­tuurisen pääo­man tutkimiseen pitäisi kehit­tää parem­mat mittarit. 

    Ja mik­si “sää­dyn” pitäisi edes kiertää kun aka­teemis­ten sää­ty, joka kir­joituk­ses­sa nähdään implisi­it­tis­es­ti ylem­pänä, elää kiireistä ja epä­var­maa elämää matalil­la tuloilla.

    60-luvul­ta eteen­päin alka­nut mas­sak­oulu­tus syn­nyt­ti aluk­si pakostakin sosi­aal­ista nousua mon­elle. Sen jäl­keen korkeak­oulu­tutkin­nos­ta on tul­lut toinen lukio: min­imi­vaa­timus, joka ei vielä ker­ro sosio-ekonomis­es­ta ase­mas­ta paljoakaan.

    Ter­veyt­tä koulu­tus näyt­täisi tuovan.

  11. En tiedä mik­si sää­tykier­to hidas­tuu, mut­ta omas­ta koke­muk­ses­ta voin sanoa että siihen vaikut­taa tavat­tomasti myös kult­tuuri. Tarkoi­tan kult­tuuril­la tapo­ja, arvo­ja ja muu­ta ei-tiedol­lista kas­va­tus­ta. Ylälu­okkaan voi olla muuten edel­ly­tyk­siä, mut­ta ylälu­okan kult­tuuri­in voi olla vaikeaa sopeu­tua, tai siihen ei halua sopeu­tua. Tyyp­il­lis­es­ti vielä säädyssään nou­sevil­la riit­tää omapäisyyt­tä, mikä ei vält­tämät­tä auta sopeutumista. 

    Sää­tykier­toon vaikut­ta­vat syyt ovat siis aika mon­imutkaisia ja nivoitu­vat koko kult­tuuri­in, yhteiskun­nal­liseen ilmapi­iri­in jne. 

    Toisaal­ta en halua väheksyä per­imän merk­i­tys­tä — päin­vas­toin, uskon sen ole­van hyvinkin tärkeä. Saat­taa olla että tuos­sa tas­apain­o­teo­ri­as­sa on perää, mut­ta jotain evi­denssiä kaipaisi.

  12. Tuo nyt on aivan selvää, että jos on syn­tynyt sairaak­si (tai on muuten menet­tänyt ter­veyten­sä) on heikoil­la, mut­ta muuten men­estymi­nen on kyl­lä jokaises­ta itses­tään kiin­ni, kuten on myös suurim­mak­si osak­si ulkonäkö.

    Väit­täisin, että lähtöko­h­ta (jok­si syn­tyy) on suurim­mak­si osak­si sat­tumaa, mut­ta muuten älykkyyt­tään ja viisaut­taan voi jokainen paran­taa käyt­tämäl­lä aivojaan.

  13. Muis­tan luke­neeni jostain, että Ruot­sis­sa ei ole enää nimek­sikään säätykiertoa.
    Vielä 70-luvul­la sää­tykier­to oli voimakasta.
    Varsi­nainen ylälu­ok­ka, jol­laista Suomes­sa ei ole, on “aina” ollut oma sul­jet­tu piirin­sä, mut­ta sen ala­puolel­la Ruot­sis­sa oli mah­dol­lista kiivetä ylöspäin.

  14. Kun jokainen on päässyt siihen ase­maan, johon hän henkilöko­htaisen omi­naisuuk­sien­sa puoles­ta “kuu­luu”, sää­tykier­to hidas­tuu tasolle, jon­ka määrää lah­jakku­u­den, kauneu­den ja ter­vey­den periytymättömyys.

    Jos vain yhteiskun­nan (työ­markki­noiden yms) vaa­ti­mat kval­i­fikaa­tiot pysy­i­sivät paikoil­laan. Ehkä huomen­na ei tarvi­takaan enää älykkäitä sys­teem­inrak­en­ta­jia vaan vaikka­pa herkkiä runoil­i­joi­ta. Jos noin hyvin käy, sosi­aa­li­nen liike kiihtyy. Pien­imuo­toisem­min yhteiskun­nal­liset ilmiöt jatku­vasti myllertävät “oikeaa säätyrakennetta”.

    Mut­ta eikös tuon alku­peräisen ske­naar­i­on mukaan esim. kauneut­ta tai älykkyyt­tä kuvaa­van jakau­man jos­sain Hol­lan­nis­sa pitäisi olla ihan eri näköi­nen kuin vaikka­pa Inti­as­sa? Jos siis Hol­lan­nis­sa on jo vuo­sisato­ja sit­ten luovut­tu sää­ty-yhteiskun­nas­ta. Ovatko rikkaat hol­lan­ti­laiset poikkeuk­sel­lisen kau­ni­ita ja rikkaat intialaiset vähän sel­l­aisia homssuisia?

    Jotenkin siis epäilen tuo­ta rotuhy­gieenikko­jen perus­näke­mys­tä laa­jem­minkin, vaik­ka epäi­lyn perustelem­i­nen onkin han­kalaa. En tiedä mitään pikkunäp­pärää teo­ri­aa, jol­la kumoaisin väit­teen esim. kau­ni­iden ihmis­ten kasautu­mis­es­ta yläluokkiin. 

    Nais­ten ja miesten eri­laiset kump­panin val­in­tas­trate­giat lienevät kuitenkin avainkysymys. Luulen, että kau­ni­it eivät kasaudu, kos­ka naiset eivät val­itse ensisi­jas­sa kauneu­den perus­teel­la. Älykkäät tms. eivät taas kasaudu, kos­ka kauneus (hyvät lisään­tymisedel­ly­tyk­set) ovat miehelle niin tärkeitä kump­pa­nia valitessa.

  15. Olen omis­sa sosio­bi­ol­o­gi­sis­sa pohdiskeluis­sani pää­tynyt suurin piirtein samaan lop­putu­lok­seen. Eri­tyis­es­ti perusk­oulu on ollut eri­no­mainen sää­tykier­ron edistäjä.

    Mut­ta miten käy maaseudun? Kun joka vuosi kaupun­ki imaisee maaseudun lukioiden parhaat voimat ja palaut­taa niitä hyvin kit­saasti. Olem­meko me jo huo­man­neet tästä merkkejä?

    Touko Met­ti­nen

  16. Sää­ty-yhteiskun­nas­sa sää­tykier­to tapah­tui pääasi­as­sa alaspäin: hedelmäl­lis­ten säätyläis­ten lap­sista osa vajosi rah­vaan joukkoon kor­vaa­maan niitä sukulin­jo­ja, jot­ka rah­vaan joukos­sa kuo­li­vat sukupu­ut­toon. Gre­go­ry Clark todis­taa tämän empi­iris­es­ti Englan­nin osalta kir­jas­saan “Farewell to Alms”. Myös sää­ty-yhteiskun­ta-Suomes­ta on kirkonkir­jo­jen perus­teel­la tehty saman­laisia päätelmiä.

    Yhdys­val­to­jen ja Suomen sää­tykier­toa ver­rat­taes­sa pitää olla tarkkana. Ensin­näkin sosi­aaliset erot Yhdys­val­lois­sa ovat huo­mat­tavasti suurem­mat kuin Suomes­sa: voi joutua aloit­ta­maan paljon alem­paa kuin Suomes­sa on mah­dol­lista, mut­ta toisaal­ta oma­l­la työl­lään voi melko hel­posti päästä paljon korkeam­malle kuin Suomes­sa juuri kukaan. 

    Toisek­seen ei pitäisi ver­ra­ta suo­ma­laisia kaikki­in amerikkalaisi­in, vaan vain valkoi­hoisi­in tai, vielä parem­min, amerikan­suo­ma­laisi­in. Jonkun ruot­salaisen talousti­eteil­i­jän ker­ro­taan joskus sanoneen Mil­ton Fried­manille, että “meil­lä Skan­di­navi­as­sa ei ole köy­hyyt­tä”, johon Fried­man, että “sepä hauskaa, ei sitä ole Amerikas­sakaan skan­d­i­naavien keskuudessa”.

  17. Lain­aus Osmol­ta: “Kyl­lä meil­lä edelleen on se tilanne, että vaik­ka siivoo­jan lap­si on yhtä älykäs, kau­nis ja ter­ve kuin pro­fes­sorin lap­si, hän pää­tyy pro­fes­sorin las­ta epä­to­den­näköisem­min aka­teemiselle uralle.”

    Vaik­ka siivoo­jan lap­si ei toden­näköis­es­ti menisikään aka­teemiselle uralle niin hän voisi silti olla men­estyneem­pi kuin pro­fes­sorin lapsi.
    Itsel­leni men­estys ei ole sama kuin aka­teem­i­nen ura, men­estyä voi muul­lakin tavalla.

  18. Aivan selvä asia se, että mitä kotona lap­si oppii, niin sen poh­jal­ta myöhem­min taitaa ja sen poh­jal­ta pon­nistaa. Lisäk­si ajatuk­sil­taan rikkaat van­hem­mat kan­nus­ta­vat lap­si­aan aivan eri taval­la kuin ei-ajat­telavat vanhemmat.

    Onhan varakkaiden ja arvostet­tu­jenkin per­hei­den lap­sia pää­tynyt merkonomi­ta­soiseen opinahjoon. Mut­ta help­po on poh­jal­ta pon­nistaa, kun on varakas suku ja juris­tit apunaan.

    Niin, en tarkoi­ta sitä, merkonomi­ta­soinen koulu­tus olisi turhaa, sil­lä monikin maamme suurista busi­ness-miehistä on jät­tänyt merkono­mi-opin­ton­sa kesken.

    Vähem­män valveu­tunei­den lapset vaan jostain syys­tä ohjau­tu­vat per­in­teis­ten ammat­tien piiri­in, eikä niinkään arvostet­tu­jen ammat­tien piiriin.

    Entä jos kaikille n. 10 vuo­ti­aille tehtäisi­in äö-testi ja testin perus­teel­la sit­ten saisi­vat ilmaisen koulu­tuk­sen osalleen.

  19. Mik­si erotit kauneu­den muus­ta lah­jakku­ud­es­ta? Kauneu­sormin mukaisen ruumi­in lisäk­si mui­ta luok­ka-ase­maa paran­ta­van lah­jakku­u­den osa-aluei­ta ovat esimerkik­si nor­maali älykkyysosamäärä, normin mukainen sek­suaal­isu­us, empa­t­ian puute ja muu ego­is­mi-ori­en­toituneisu­us, oikein suun­tau­tu­va älylli­nen kapeakat­seisu­us, oikean­laista mieheyt­tä ilmen­tävä sukupuolisu­us ja yleinen perseennuolentakyky.

  20. Toiset verkos­tu­vat toisia parem­m­min jo ennen syntymäänsä.

  21. Kuu­lostaisi uskot­taval­ta. On ole­mas­sa usei­ta tutkimuk­sia, joiden perus­teel­la älykkyy­del­lä on merkit­tävää vaiku­tus­ta sosi­aalisen ase­man määräytymiseen.

    Joinakin esimerkkeinä: Iso-Bri­tan­ni­as­sa seu­rat­ti­in lap­sia 42 vuo­den ajan (vuodes­ta 1958 vuo­teen 2000), ja todet­ti­in, että korkeam­man älykkyy­deen lapset valikoi­tu­i­v­at pääsään­töis­es­ti korkeampi­in sosi­aalilu­okki­in, van­hempi­en sosi­aalisen ase­man vaikut­taes­sa asi­aan vain vähän [1]. Brasil­ialaisia lap­sia tutkit­taes­sa taas tarkastelti­in yhteyt­tä g:n ja koulumen­estyk­sen välil­lä — yhteys joka oli mon­ta ker­taa voimakkaampi kuin van­hempi­en tulo­jen ja koulumen­estyk­sen väli­nen, tai van­hempi­en tulo­jen ja las­ten g:n väli­nen yhteys [2]. Seu­rat­taes­sa 320 poikkeuk­sel­lisen lah­jakas­ta (noin lah­jakkain 0,01% tai yksi kymmen­estä­tuhannes­ta) yhdys­val­ta­laista las­ta, oli 93% näistä ehtinyt suorit­taa mais­terin tutkin­non noin 23 vuo­den ikään men­nessä, ja 56% tavoit­teli tohtorin tutk­in­toa — siinä mis­sä Yhdys­val­tain lah­jakkaim­mas­ta yhdestä pros­en­tista vain 25% ja koko väestöstä vain 1% saavut­taa tohtorin tutkin­non [3].

    [1] Thien­point, K. & Verl­eye, G. (2004) Cog­ni­tive Abil­i­ty and Occu­pa­tion­al Sta­tus in a British Cohort. Jour­nal of Bioso­cial Sci­ence, 36, 333–349.
    [2] Colom, R. & Flo­res-Men­doza, C.E. (2007) Intel­li­gence pre­dicts scholas­tic achieve­ment irre­spec­tive of SES fac­tors: Evi­dence from Brazil. Intel­li­gence, 35, 243–251.
    [3] Lubin­s­ki, D. & Webb, R.M. & More­lock, M.J. & Ben­bow, C.P. (2001) Top 1 in 10,000: A 10-year fol­low-up of the pro­found­ly gifted.Journal of Applied Psy­chol­o­gy, vol 86(4), s. 718–729.

  22. Koulu­tus saat­taa olla väärä mit­tari maas­sa jos­sa yli puo­let han­kkii yo-tutkinnon.

    Korkeampi koulu­tus ei myöskään aina merk­itse korkeam­paa tulota­soa. Jos putkimies tien­aa enem­män kuin sosi­olo­gi, mikä houkut­telisi putkimiehen poikaa yliopistoon?

    Toisaal­ta alhainenkaan koulu­tus­ta­so ei nykyään automaat­tis­es­ti joh­da taloudel­liseen ahdinkoon, vaik­ka elin­ta­so jäisikin alem­malle tasolle.

    Asi­aa pitää pohtia siivoo­jan eikä pro­fes­sorin näkökulmasta.

  23. Tuskin­pa asial­la on paljonkaan tekemistä yksilöl­lis­ten omi­naisuuk­sien kanssa. Todenäköisem­min kysymys on per­in­tö­jen keskit­tymis­es­tä. Jotkut perivät omaisu­ut­ta, toiset eivät. Muil­la tuloil­la rikas­tuu, ei pal­ka­lla. Väistämätön uus­lib­er­al­is­min kehit­tymi­nen kohti banaanivaltiota.

  24. Syynä on talouskasvu ja yleinen elin­ta­son nousu: alalu­ok­ka ei koe enää mate­ri­aal­ista tarvet­ta pyrk­iä ylälu­okkaan, kos­ka alalu­okas­sakin alkaa olla jo ihan mukavaa. Duunareil­la on taulutele­vi­siot, kän­nykät ja vat­sa täyn­nä roskaruokaa.
    Sosi­aalisen pätemisen muodot taas ovat lisään­tyneet inter­netin, viih­teen, teknolo­gian, alakult­tuurien ja glob­al­isaa­tion myötä.

  25. Itse olen joskus karkeal­la tuulel­lani ollessa tiivistänyt asian näin: koulu­tusväylien ollessa kaikille auki, ei alalu­okan aitoa tol­loon­tu­mista voi pitkän päälle estää.

  26. Kyvyt­tömyys työl­listää ihmiset pysyvimpi­in työ­paikkoi­hin luo pysyvyyt­tä sosi­aal­isi­in luokkiin.

  27. “Joka toinen ikälu­okas­ta han­kkii jonkun korkeak­oulu­tuk­sen ja mais­tere­i­ta on joka oksalla”

    Tämä ei pidä paikkaansa, korkeak­ouluis­sa on aloitu­a­paikko­ja vain 15000 eli n 25% :lle ikälu­okas­ta. Kun moni keskyt­tää niin arvi­ol­ta n 20 % ikälu­okas­ta suorit­taa korkeam­man yliopistotutkinnon.
    AMK:ta voi ver­ra­ta alem­pi­in korkeak­oulu­tutk­in­toi­hin. Korkeampi koulu­tusaste on esim USA:ssa, Japanis­sa, Kanadas­sa etc.

    Suo­ma­lainen tasaver­tainen koulu­tus­mah­dol­lisu­us on vain myytti

  28. Epäti­eteel­lisiä hajahuomioita:

    -Ter­veysongel­mat vaikut­ta­vat useim­miten elämän­laatu­un vas­ta iässä, jos­sa koulut­tau­tu­mis­päätök­set on jo aikaa sit­ten tehty. Ter­vey­serot ovat etten sanoisi järkyt­täviä mut­ta jos koulu­tus­ta pide­tään “ylälu­okkaisu­u­den” indikaat­to­ri­na, ne ovat parem­minkin seu­raus kuin syy. Van­hempi­en ter­veysongel­mat kyl­lä merkitsevät.

    -Ainakin aikaisem­min jaot­telu duu­narikodit — valkokauluskodit (kol­man­te­na maat­alousväestö omil­la jaoil­laan) oli liian yksinker­tainen, jos tutkit­ti­in moti­vaa­tio­ta las­ten kouluttamiseen. 

    Saman koulu­tus- ja tulota­son ammat­tiryh­mien välil­lä oli ero­ja. Näin muis­tan esim. Han­nu Soikkasen sanoneen. Ehkä jopa paikkakun­tien, sil­loin kun ei vielä ollut yht­enäistä Muo­vi­suomea. Tähän vaikut­ti­vat jo kulkuy­htey­de­tkin, kuten Malm­ber­gin artikke­lis­sakin sanottiin.
    Nyt näitä ero­ja ei kai juuri ole?

    -tuo ulkonäköjut­tu; kai se tässä raadol­lises­sa maail­mas­sa yhä on enem­män nais­ten huolenaihe.
    Jatkoa Tomi Ahdin juttuun:
    kauneus tuskin ihan vähäl­lä kasaan­tuu ylälu­okkaan, huo­litel­tu ole­mus ny ehkä.…
    Vaik­ka tire­htöörit naisi­vat kau­ni­ita köyhiä(kin) naisia n sukupolvea, kauneusi­hanteet ovat vai­htele­via. Lisäk­si eri­laisia eri sukupuo­lille; jos tytöistä tulee “kau­ni­ita” niin pojista ei samoil­la geeneil­lä vält­tämät­tä tulekaan “komei­ta”.
    No joo, tässä on hyvä pis­teen paikka.

  29. Juha
    “Muo­dos­tuu siis biologi­nen aka­teem­i­nen sää­ty. Varsinkin aka­teemiset naiset edis­tävät tätä kehi­tys­tä kos­ka tun­netusti halu­a­vat lisään­tyä vain aka­teemis­ten miesten kanssa.”

    Tämä päät­te­ly ei ole kestäväl­lä poh­jal­la, kos­ka kyseinen sää­ty ei pysty uus­in­ta­maan itse itseään. Olen täysin var­ma että aka­teemis­ten nais­ten hedelmäl­lisyys­luku on alle kah­den, eli aka­teemiset naiset katoa­vat ilman täy­den­nys­tä alem­mista koulutusluokista.

  30. Joinakin esimerkkeinä: Iso-Bri­tan­ni­as­sa seu­rat­ti­in lap­sia 42 vuo­den ajan (vuodes­ta 1958 vuo­teen 2000), ja todet­ti­in, että korkeam­man älykkyy­deen lapset valikoi­tu­i­v­at pääsään­töis­es­ti korkeampi­in sosi­aalilu­okki­in, van­hempi­en sosi­aalisen ase­man vaikut­taes­sa asi­aan vain vähän 

    On tätä tutkit­tu Suomes­sakin, luin juuri Lehti­sa­lo, Liek­ki Koulu­tus ja koulu­tus­poli­ti­ik­ka 2000-luvulle juuri noista sää­tykier­toon liit­tyvistä tutkimuksista .

    Kun tarkastelti­in ÖO ylim­män desi­ilin koulumen­estys­tä tulota­son mukaan niin varakkaim­man desi­ilin älykkäim­mistä 90 % suorit­ti korkeak­oulu­tutkin­non kun taas tuloil­taan alim­man desi­ilin älykkäim­mistä vain 46 %.

    Merkit­tävää oli,että myös ylim­män tulolu­okan tyh­mim­mätkin men­estyivät korkeakouluopinnoissa.

    Korkeak­oulu­tushan ei vielä takaa tulo­ja, korkeak­oulutet­tukin voi olla köyhä.

    Luin aikaisemmnin vas­taavaa tutkimus­ta USA:sta ja siel­lä oli päädyt­ty saman­laisi­in tuloksiin-

    Ongel­ma näis­sä tutkimuk­sis­sa on miten lähtöaineis­to on saatu ja miten se vas­taa yhteiskun­na todellisuutta.
    Suo­mi on siinä mielessä otolli­nen val­tio, että tääl­lä kaik­ki rekisteröidään.
    USA, Englan­ti tai Brasil­ia ovat yksilön suo­jal­taan sel­l­aisia, että yhteisä koot­tu­ja tietokan­to­ja ei ole väestöstä ja niiden mutoksista.
    Niin­pä tutkimuk­set voivat olla irral­laan todellisuudesta

  31. Min­un seli­tyk­seni ei liity geneti­ikkaan lainkaan, eikä lah­jaakku­u­teenkaan, vaan sosi­ol­ingvis­ti­ikkaan ja vajaaseen yhteiskuntatuntemukseen.

    Koulutet­tu­jen äitien lapset men­estyvät kouluis­sa, kos­ka hei­dän kotikie­len­sä on sama tai lähel­lä opetuk­sen ja oppi­ma­te­ri­aalien kieltä. Täl­löin opetuk­sen sisäl­lön ja tiedon tuot­tamisen pelisään­nöt ovat tut­tu­ja ja omak­sum­i­nen help­poa, vaik­ka mekaanista älyä ei taval­lista kum­mem­min olisikaan.

    Toinen seik­ka on, että työn­imikkeitä on val­ta­va määrä. Ammat­in­val­in­ta rajau­tuu jo heti perusk­oulun jäl­keen. Eri ammateista ja yhteiskun­nan toimin­noista on viisi­tois­tavuo­ti­aal­la hyvin kapea tíe­to, useinkin tun­netaan parhait­en lähisuku­lais­ten työn sisältö. Kun muu­takaan ei arvaa kek­siä, van­hem­man ammat­ti on help­po valinta.

    Kol­mas tek­i­jä nykyään on sit­ten se, että tutkin­non suorit­tamisen jäl­keen useim­mil­la aka­teemisil­la aloil­la työl­listymi­nen on hyvin vaikeaa ilman van­hempi­en suhde­v­erkko­ja. Van­hem­man ammat­ti on siis myös tässä suh­teessa tur­val­lisin valinta.

  32. Sosi­aalisen liikku­vu­u­den hidas­tu­misen yhteiskun­nal­lis­es­ta tärkey­destä saa ehkä kiin­ni, kun miet­tii, minkälaisia reak­tioi­ta herät­tää mon­es­sa se tieto, että USA:ssa sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta on todel­la vähän. Jotkut yrit­tävät kieltää koko asian, toiset kek­siä mitä mutkikkaimpia seli­tyk­siä, kun­han vain “vapaus” ja “kap­i­tal­is­mi” tule­vat pelastetuksi. 

    Onhan se ymmär­ret­täväsi aika sietämätön aja­tus, kun “vapaa” yhteiskun­ta ei pär­jää noin keskeisessä legit­i­maa­tios­sa “sosial­is­tisille” Pohjois-Euroopalle.

    Kun tuo­ta Soin­in­vaaran esit­tämää mallia vähän radikalisoi, päädytäänkin aika hyvään “anglo-amerikkalaisen” yhteiskun­ta­mallin puo­lus­tuk­seen: niis­sä mais­sa, jois­sa on ollut eniten vapaut­ta, on myös ollut kauim­min sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta, ja sik­si yhteiskun­nat ovat jo pää­tyneet mui­ta lähem­mäs luon­nol­lista tas­apain­oti­laansa. Kysyn­tä ja tar­jon­ta ovat kohdan­neet ja suurin lah­jakku­us on jo kasautunut ylälu­okki­in. Sik­si alalu­ok­ista ei kan­na­ta enää paljoa rekrytoida.

    Tuon tyyp­piset ajatuk­set ovat iki­van­ho­ja. Eri­tyisen suosit­tu­ja ne oli­vat Dar­win­ista Nat­si-Sak­san kaa­tu­miseen. Lisäk­si sop­paan heit­et­ti­in se tosi­a­sia, että tyh­men­tyvät alalu­okat lisään­tyivät kiihkeäm­min kuin ylälu­okat. Ihmiskun­ta siis tyh­meni hälyt­tävää vauh­tia. Yksit­täiset kansat saat­toi­vat kuitenkin tais­tel­la trendiä vas­taan rotuhy­gieenisin keinoin.

    Kum­ma kyl­lä, älykkyys­mit­tauk­sia joudu­taan jatku­vasti kali­broimaan ylöspäin, jot­ta ÄO 100 vas­taisi keskimääräistä älykkyyt­tä. Mieleeni tulee usei­ta muitakin todis­tuk­sia tai ainakin hypo­teese­jä, joil­la “älykkyy­den eli PÄÄo­man kasaan­tu­mis­teo­ria” tulee kyseenalaisek­si jos ei kumotuksi. 

    Ehkä niitä pitää joskus miet­tiä tarkem­min, onhan kyseessä kuitenkin oleelli­nen ongel­ma demokraat­tisen yhteiskun­nan legit­i­maa­tion kannal­ta — kuten vaikka­pa Sak­sas­sa aikoinaan havaittiin. 

    Miesten ja nais­ten eri­lai­sista val­in­tapref­er­ens­seistä voisi aloit­taa. Lisäk­si voisi tar­jon­nan sijaan keskit­tyä kysyn­tään ja sen muu­tok­si­in. Läh­estyykö yhteiskun­ta luon­nol­lista oloti­laansa, vai pakot­taako joku mekanis­mi jatku­vasti muut­ta­maan päämäärää? Eli onko vähäisen sosi­aalisen liikku­vu­u­den USA lähempänä ihmiskun­nan lop­ullista ja luon­nol­lista (perin­nöl­lis­ten omi­naisuuk­sien määräämää) oloti­laa kuin Suo­mi? Ja sen sellaista.

  33. Har­jun kom­ment­ti­in: Tulo­ero­jen kasvun vaiku­tus on moni­ta­hoinen ilmiö, jos­ta sosi­olog­it var­masti tietävät enem­män. Yksioikoinen vaiku­tus tuskin on, sil­lä vain muu­tamil­la aka­teemisil­la aloil­la voi toivoa pää­sevän­sä esim. sähköasen­ta­jan tuloi­hin. Suurin osa­han on meitä köy­hik­si jääviä humanistinaisia! 

    Aka­teemis­ten per­hei­den lapset kuitenkin usein arvosta­vat aka­teemista koulu­tus­ta itseis­ar­vona, vaik­ka se johtaisikin vel­ka- ja köy­hyys­loukku­un. Jos taustal­la on vielä jonkinkin ver­ran suvun omaisu­ut­ta, eikä pelkoa esim. asun­not­to­muud­es­ta juuri ole, kova palk­ka, auto tai omakoti­ta­lo ei vält­tämät­tä ole elämässä onnis­tu­misen ydinasioita. 

    Olen toisaal­ta kat­sel­lut mm. maan­raken­nus­fir­man lukioikäistä poikaa, kuin­ka aivan vas­taavasti perii isän­sä ammat­ti­taidon ja suhdeverkoston. 

    Näk­isin, että koko sää­tykier­to on käsit­teenä ainakin osit­tain van­hen­tunut. Ehkä täs­mäl­lisem­pää olisi puhua vain ammatil­lis­es­ta periytyvyydestä?

    Toinen asia on, että meil­lä on eli­it­tisuku­ja, mut­ta aka­teemisen tutkin­non osu­us tässä ilmiössä lie­nee melko vähäi­nen. Valmis­tuneel­la juris­til­la ja juris­til­la, tai lääkäril­lä ja lääkäril­lä, on per­hetaus­tas­ta tai sen puut­teesta riip­puen suuri ero.

  34. Jäiköhän tuos­sa edel­lisessä viestis­sä aja­tus vähän liikaa kesken?

    “Yhteiskun­nalli­nen kysyn­tä” voisi tarkoit­taa niitä omi­naisuuk­sia, joil­la eri­lai­sis­sa his­to­ri­al­li­sis­sa yhteiskun­nis­sa men­estytään. Esim. urheus ja fyysi­nen voima ovat keskeisiä kval­i­fikaa­tioi­ta jos­sain päin maail­maa täl­läkin hetkellä. 

    Ter­vey­delle ja kauneudelle (sek­sikkyy­delle) on sen sijaa ollut aina ja kaikkial­la kysyn­tää, tosin tietysti vai­htel­evas­sa määrin.

    Nykyaikaises­sa yhteiskun­nas­sa nimeno­maan älykkyy­den väitetään ole­van eri­tyisen kysyt­tyä. Mitä älykkäämpi olet, sitä toden­näköisem­min saat kerät­tyä mui­ta pääo­mia: sosi­aal­isia, kult­tuurisia, sym­bol­isia ja taloudellisia.

    Jos lasken oikein, lähtöo­le­tuk­sia on nyt viisi:
    1) yhteiskun­ta liikkuu samaan, “mod­erni­in” suun­taan kuin “ennenkin” (eli kär­jis­te­tysti san­ot­tuna rationalisoituu),
    2) mod­ernissa yhteiskun­nas­sa on yhä enem­män kysyn­tää älykkyydelle,
    3) sosi­aaliselle liikku­vu­udelle ei ole sää­ty-yhteiskun­nan kaltaisia vahvo­ja esteitä,
    4) älykkyys on pääosin perin­nöl­listä ja
    5) perin­nöl­lisyys toteu­tuu myös käytän­nössä luokkien sisäl­lä (eli että sukupuolten par­in­val­in­tapref­er­enssit eivät sotke periytymistä).

    Näistä sit­ten pitäisi syn­tyä yhteiskun­ta, jos­sa älykkyys (ja muu hyväo­saisu­us) kasautuu ylälu­okki­in ja tyh­myys (ja muu huono-osaisu­us) alalu­okki­in. Seu­rauk­se­na sosi­aa­li­nen liikku­vu­us luon­nol­lis­es­ti hidastuu.

    Ongel­mana käsit­tääk­seni on, että jokaista kohtaa yllä voi kyseenalais­taa. Esimerkik­si älykkyys tuskin on sel­l­ainen yleistyökalu, jol­laisek­si se usein kuvataan; kai se muuten olisi jakau­tunut tasaisem­min. Lau­maeläin­ten evoluu­tio ei suosi yleistyökalu­ja vaan kehit­tää yhtä omi­naisu­ut­ta toisen kustannuksella.

    Ongel­mana lie­nee myös se, että on esitet­ty teo­ria mut­ta ei empi­iristä todistusaineistoa. 

    Ongel­ma on luul­tavasti myös se, että tuskin­pa olen niin lah­jakas, että ohi­men­nen olisin osan­nut käsit­teel­listää näin mon­imutkaisen ongel­man viiteen kohtaan. Varsinkin kun tietää tulotasoni.

  35. “voi joutua aloit­ta­maan paljon alem­paa kuin Suomes­sa on mah­dol­lista, mut­ta toisaal­ta oma­l­la työl­lään voi melko hel­posti päästä paljon korkeam­malle kuin Suomes­sa juuri kukaan. ”

    Ei nyt sen­tään, USA:ssa omis­tus on paljon keskit­tyneem­pää ja harvem­pi­en käsis­sä kuin Suomes­sa eli pääsy hyvi­in asemi­in on paljon vaikema­paa kuin Suomessa.

  36. Myös muut periy­tyvät tai opitut omi­naisu­udet kuin älykkyys voivat osit­tain selit­tää “men­estymistä” yhteiskun­nas­sa. Mie­lenki­in­toinen artikke­li itsekon­trol­lin merk­i­tyk­ses­tä: http://www.newyorker.com/reporting/2009/05/18/090518fa_fact_lehrer

    Itse var­maan olisin pystynyt ole­maan tuol­loin syömät­tä vaah­tokarkkia.. nyt voisin tosin pop­sia sen samantien. Itsekon­trol­li lie­nee katoa­va ominaisuus 🙂

  37. “Itse olen joskus karkeal­la tuulel­lani ollessa tiivistänyt asian näin: koulu­tusväylien ollessa kaikille auki, ei alalu­okan aitoa tol­loon­tu­mista voi pitkän päälle estää.”

    Noin se menee. Ennen alalu­okas­sa oli fik­sua porukkaa ihan yleisesti.

    On huo­mat­ta­va se, että aiem­min sää­tykier­toa hidasti luokkaylpeys. Sitä lie­nee briteil­lä vieläkin. Suomes­sakin duu­nar­it pitivät pitkään itseään — aivan aiheesta jopa — yhteiskun­nan taloudel­lise­na ja moraalise­na selkärankana. Duu­nar­in per­il­lisen oli houkut­tel­e­vaa kuu­lua tuo­hon luokkaan.

    Luokka­jako ei ole myöskään niin yksi­jakoinen kuin kuvitel­laan: duu­nar­ilu­okan sisäl­lä oli paljon ulkop­uoliselle huonos­ti näkyviä por­tai­ta ja arvo-astei­ta, joiden tavoit­telu tar­josi moti­vaa­tio­ta lah­jakkaallekin. Oli jopa kokon­aan toinen tai oma sosi­aa­li­nen rakenne duu­nar­ieli­it­tei­neen: apupo­jat, ammat­timiehet ja vaikka­pa muu­rarimes­tar­it. He eivät edes tavoitelleet luokas­taan ulos. (Luok­ka siis sil­lä taval­la nähtynä kuin sosi­olog­it sen tekevät.) Duu­nar­ien työt oli­vat ennen, käsi­työläi­saikaan 50-luvulle saak­ka, joskus hyvinkin vaa­tivia. Ja kun arvos­tuk­setkin oli­vat aiem­min toiset, eli aka­teemisu­us ja rikkaus eivät olleet sel­l­aises­sa huu­dos­sa kuin nyt, oli ihan houkut­tel­e­vaa päteä nois­sa vaa­tivis­sa tehtävis­sä, joi­ta lah­jakaskaan ei oppin­ut täy­del­lis­es­ti elämän­sä aikana ja vaik­ka lah­jakku­ut­ta tarkasteltaisi­in nyky­isil­lä mittareilla. 

    Luokkaylpeys jar­rut­ti sää­tykier­toa myös siten, että nousukkaak­si koet­tu ja luokas­taan irti pyrkivä hylät­ti­in: ker­ran näin, kuin­ka (vain) palotarkas­ta­jak­si eden­nyt duu­narikaveri kohtasi hil­jaisu­u­den muurin kun sai tinanapit olalleen. Tai työn­jo­hta­jak­si ja alem­paan keskilu­okkaan eden­nyt sairaan fik­su paper­i­työläi­nen ei kel­van­nut pomo­jen eikä her­ro­jen kahvi­huoneeseen: “Mitä sä tääl­lä teet, mee jätkien kop­pi­in” ja “Mitäs sä tänne enää tuut, mee istu­un her­ro­jen polvelle.”

    Työn ulkop­uolel­la duu­nari saat­toi kivu­ta muiden ja omis­sa silmis­sä korkeallekin yhteiskun­nal­lisen ja ay-toimin­nan kaut­ta. Päästä valkokaulushom­mi­in ilman, että har­va koki ex-duu­nar­in irronneen kehyk­ses­tään, kuten joku sosi­olo­gi asian näkee luokka­sokeudessaan. Tuli vain pitää kiin­teästi yhtä ja yhteyt­tä ex-luokkaansa. Duu­nari-kansane­dus­ta­ja, iso ay-pomo tai min­is­teri oli yhä mei­dän miehiä ja yhäti mon­et ilmeisen aidosti samais­tu­vat duu­nar­i­taus­taansa. Eivät siis ole mielestään osal­lis­tuneet sää­tykier­toon lainkaan.

    Pari päivää sit­ten esimerkik­si asioin erään ay-pomon kanssa hyvin vaiku­tus­val­tais­es­ta liitos­ta, siis todel­la. Pomo oli peräti liiton kakkos­mies. Ja hän näyt­ti koke­van ole­vansa edelleenkin duu­nari, joka oli nyt vain muis­sa töis­sä kun “omat pojat” oli­vat niin määränneet.

    Joten tuo­ta luokka­jakoa pitäisi tarkastel­la moni­u­lot­teisem­mas­sa val­os­sa kuin yleen­sä tehdään. Nähdä nämä tois­t­en­sa lomas­sa toimi­vat rin­nakaiset hier­arki­at litistämät­tä niitä yhdeksi.

    Olen muuten sitä mieltä, että sää­tykier­toon vaikut­taa lah­jakku­u­den ohel­la sat­tuma ken­ties lah­jakku­ut­ta enem­män: nuoren lähiym­päristö ja ystäväpi­iri vaikut­ta­vat hyvin paljon siihen, kuin­ka paljon tamä arvostaa ja panos­taa koulunkäyn­ti­in ja siis tule­vi­in mahdollisuuksiinsa.

    Tytöt melkoise­na poikkeuk­se­na, sil­lä hehän istu­vat hil­jaa ja raa­pus­ta­vat siniseen vihkoon­sa kau­ni­il­la käsialal­la kaiken, minkä opet­ta­ja käs­kee ja koulu­jär­jestelmä ainakin suosii ahkeru­ut­ta ilman suuri­akaan lahjo­ja. Tiede­tään­hän sekin, että nais­ten ÄO on keskimäärin alem­pi kuin miesten ja silti he tunke­vat yliopis­to­jen salit täy­teen. (Tuos­ta älykkyy­seros­ta ei ole edelleenkään sopi­vaa puhua edes aka­teemises­sa maailmassa.)

    Itse olen syn­tyjäni ryysyköy­hälistöstä ja elänyt lap­suuteni ja nuoruuteni hyvin alalu­okkaises­sa ympäristössä. Ei kukaan, ei yksikään koskaan kan­nus­tanut ainakaan min­ua opin­tielle. Van­hem­mille riit­ti kahdek­san luokkaa perusk­oulua, vähin mah­dolli­nen. Todis­tus allekir­joitet­ti­in siihen vilkaise­mat­ta. Koulus­ta ja tule­vaisu­ud­es­ta ei puhut­tu edes puolel­la sanalla.

    Nousu­un tarvit­tavia sosi­aal­isia taito­jakaan en oppin­ut: oli sel­l­aista nuoren miehen ulkoa höys­tet­tyä her­rav­i­haakin ja en koskaan, en ikinä, hen­gail­lut seuras­sa, joka olisi tehnyt lähtöko­htani huomioiden eten­e­misen mahdolliseksi.

    Varsinkin koulut­ta­mat­toma­lle nuo taidot ja niiden mah­dol­lis­ta­mat suh­teet ovat tärkeitä mut­ta niil­lä on merk­i­tys­tä kaikille. Eli lah­jakku­u­den ohel­la vaikut­taa myös luonne ja sosi­aal­isu­us. Suomek­si san­ot­tuna myötäil­i­jät ja nuoleske­li­jat, joi­ta joukkue­pelureik­si kau­ni­isti san­o­taan, pär­jäävät lahjo­jaan paremmin.

    Min­un mielestäni lah­jakku­udelle jää siis yleis­es­ti luul­tua pienem­pi rooli sää­tykier­ron moottorina.

    Vaik­ka onhan sil­lä merk­i­tys­tä: jos en olisi näin saake­lin fik­su, en olisi pyris­tel­lyt kauas ja korkealle taus­tas­tani annet­tuani ensin 15 vuot­ta tasoi­tus­ta kaiken maail­man pyllynnuolija-herranpentu-lukutoukille 🙂

  38. Suo­ma­lainen sosi­aal­i­tur­va on varmis­tanut sen, että joka töl­listä ei ole enää tarvet­ta koulut­taa sitä suomi­filmistä kiusal­lisen tut­tua valko­lakkista agronomia. 

    Koulu­tusy­hteiskun­ta on siten muren­e­mas­sa, että rahan takia ei varsi­nais­es­ti ole tarvet­ta sosi­aaliseen nousu­un. Kaik­ki me pär­jäämme ja ammat­ti­taitoinen putkimies eritoten. 

    Duu­nari-isän lap­si voi hyvil­lä mielin men­nä amik­seen, yliop­pi­las­tutkin­nol­la ei ole samaa sta­tus­ta kuin 50-luvul­la tai edes ehkä 80-luvulla. 

    Ter­veyskysymyk­set ovat asia erik­seen. Suo­mi on polar­isoituneimpia kansakun­tia ter­vey­sero­jen suh­teen Euroopas­sa. Alalu­ok­ka (käytän nyt alalu­ok­ka-sanaa Osmon määritelmän mukaisesti)tupakoi, lihoo, joutuu onnet­to­muuk­si­in etc. huo­mat­tavasti ylälu­okkaa enem­män. Näin lie­nee kaikkial­la, mut­ta Suomes­sa se on korostunutta. 

    Tosi kiin­nos­ta­va aihe, johon on on monia näkökul­mia… Tämä min­un oli vain yksi, joka mah­dol­lis­es­ti on jo ollut esil­lä. En nyt lukenut kaikkia kom­ment­te­ja vielä läpi. 

    Eli koulu­tusy­hteiskun­nalle ja näen­näiselle tasa-arvolle ei ole enää sosi­aal­ista tilaus­ta, mikäli joku kadot­ti kir­joituk­ses­tani pointin.

  39. “Tästä voi ajatel­la niinkin, että lah­jakkaat koulut­tuau­tu­vat ja selviävät eteen­päin. He nai­vat yliopis­tossa kaltaisi­aan ja saa­vat lah­jakkai­ta lap­sia. Lah­jat­tomat ja alem­min koulut­tau­tu­vat taas nai­vat toisia lahjattomia.”

    Hyvä point­ti, mut­ta tuol­la voisi toisaal­ta myös “oikeut­taa” esim. luokkaerot vetoa­mal­la lah­jakku­u­teen. Oman koke­muk­seni perus­teel­la aka­teemisu­us ei sinäl­lään kuitenkaan takaa hyvää sosioekon­o­mista ase­maa. Toisaal­ta men­estyvät ihmiset näyt­tävät mui­ta use­am­min naivan saman­lais­es­ta l. hie­man varakkaam­mas­ta taus­ta ole­via kump­panei­ta. Ja käytän­nössähän esim. omis­tusasun­non per­im­i­nen helpot­taa omaisu­u­den kar­tut­tamista, ja välil­lis­es­ti las­ten pääsemistä ns. hyvi­in koului­hin. Lisäk­si taus­ta voi vaikut­taa ammat­in­val­in­taan, joka pelkän aka­teemisu­u­den sijaan selit­tää parem­min menestymistä.

    Eli itse luulen Suomes­sakin piilevän luokkaero­ja, joi­ta ei tulisi sotkea pelkästään per­imään. Ero Ruot­si­in näkyy toki siinä, ettei varsi­naisia sää­tyero­ja näytetä, tai sit­ten niitä ei tun­nis­te­ta johtuen aiem­mas­ta nopeas­ta sää­tykier­rosta. Meil­lähän ei esim. suku­ni­men perus­teel­la voi aivan hirveästi päätel­lä ihmisen varakkuutta. 

    “Merkit­tävää oli,että myös ylim­män tulolu­okan tyh­mim­mätkin men­estyivät korkeakouluopinnoissa.”

    Ja toden­näköis­es­ti muil­lakin elämänalueilla…

  40. “Junako­htaus

    Itse olen joskus karkeal­la tuulel­lani ollessa tiivistänyt asian näin: koulu­tusväylien ollessa kaikille auki, ei alalu­okan aitoa tol­loon­tu­mista voi pitkän päälle estää.”

    Niin kuin Chom­sky sanoi: “koulu­tuk­sen tarkoi­tus on levit­tää tietämättömyyttä!”
    Matemaat­tis­ten ainei­den ope­tus lie­nee Suomes­sa hyväl­lä tasol­la, muu taitaa olla paljolti hevon kukkua.
    Varsinkin taloustiede yliopis­tossa näyt­tää opin­to-oppaan perus­teel­la melkoiselta tapauk­selta. Ope­tu­so­hjel­mas­sa ei näytä ole­van ensim­mäistäkään kurssia klas­siseen talousti­eteeseen, vaik­ka koko sen jälkeisen talousti­eteen perus­lähtöko­h­dat ovat vähin­täänkin kyseenalaiset. Kuitenkin siel­lä ilmeis­es­ti vään­netään vuosikau­sia mikro­teo­ri­an poh­jal­ta jos jonk­in­moista matemaat­tista akrobatiaa.

  41. Suomes­sa vaikutelmi­amme värit­tää, että olemme eläneet yhteiskun­nal­lista mur­roskaut­ta. Elinkeino­rak­en­teen raju muu­tos tuot­ti his­to­ri­al­lis­es­ti ain­utk­er­taista sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta, joka oli omi­aan häivyt­tämään yhteiskun­nan selvim­min erot­tuvia luokkara­jo­ja. Sää­tykier­rosta ei ollut kyse, sil­lä elinkeino­rak­en­teen muu­tos tuot­ti niin paljon uusia her­ran­paikko­ja, että kenenkään ei tarvin­nut pudo­ta sosi­aalis­es­ti. Tätä nykyä elämme kuitenkin uut­ta käännettä.

    Uuden luokka­jaon merk­it näkyvät ennen kaikkea siinä, miten ylim­mät ker­rostu­mat sulke­vat riv­in­sä. EU-sosi­olo­gias­sa kiin­nitetään liikaa huomio­ta pudokkaisi­in tai eufemistis­es­ti syr­jäy­tyneisi­in. Tärkeäm­pää olisi tutkia ylimpi­en ker­rostu­mien tais­telu­asemia. Yht­enäisk­oulun perus­teet on jo mur­ret­tu, per­in­töveron romut­tamisel­la lin­noite­taan luok­ka-asemia, ja olen jok­seenkin var­ma siitä, että avi­o­li­it­to­jen luokka­ho­mogamia on koros­tuneem­paa 2010-luvul­la kuin 1960-luvulla.

  42. “Koulutet­tu­jen äitien lapset men­estyvät kouluis­sa, kos­ka hei­dän kotikie­len­sä on sama tai lähel­lä opetuk­sen ja oppi­ma­te­ri­aalien kieltä. Täl­löin opetuk­sen sisäl­lön ja tiedon tuot­tamisen pelisään­nöt ovat tut­tu­ja ja omak­sum­i­nen help­poa, vaik­ka mekaanista älyä ei taval­lista kum­mem­min olisikaan.”

    Jos tätä aja­tus­ta viedään vielä vähän pidem­mälle, voidaan ajatel­la että tieto­työläis­ten, siis tietoa työk­seen jalostavien kuten juristien, matemaatikko­jen, lääkärien tms. ammat­ti on usein sen ver­ran vaa­ti­va ettei nor­maali koulu­tus tah­do riit­tää kuin poikkeuslah­jakkaille, vaan etu­lyön­ti­ase­man saa­vat ne jot­ka laps­es­ta asti kas­va­vat sisään ammatin edel­lyt­tämään tapaan käsitel­lä infor­maa­tio­ta. Vähän sama ilmiö kuin enti­saiko­jen käsi­työläis­su­vuil­la, siis.

  43. Muis­tan luke­neeni jostain, että Ruot­sis­sa ei ole enää nimek­sikään säätykiertoa.

    Ensin­näkin sosi­aaliset erot Yhdys­val­lois­sa ovat huo­mat­tavasti suurem­mat kuin Suomes­sa: voi joutua aloit­ta­maan paljon alem­paa kuin Suomes­sa on mah­dol­lista, mut­ta toisaal­ta oma­l­la työl­lään voi melko hel­posti päästä paljon korkeam­malle kuin Suomes­sa juuri kukaan.

    Täl­laisia väit­teitä ei kyl­lä tutkimusti­eto tue. Kan­nat­taa lukea esimerkik­si tämä LSE:ssä — joka ei ole ihan pili­pa­liko­rkeak­oulu — joitakin vuosia sit­ten tehty ver­tailu­tutkimus: http://cep.lse.ac.uk/about/news/IntergenerationalMobility.pdf

    Tämän mukaan siis Ruot­sis­sa ja Suomes­sa sää­tykier­to on keskenään suurin piirtein samal­la tasol­la — ja kum­mas­sakin maas­sa van­hempi­en rikkau­den ja oman rikkau­den väli­nen kor­re­laa­tiok­er­roin on vain noin puo­let siitä mitä Yhdys­val­lois­sa, ja sää­tykier­to siis täl­lä mit­tar­il­la mitat­tuna noin kaksinkertaista.

  44. Miten kuvaan sopii aka­teemiset köy­hät? Sisältääkö ylälu­okan käsite myös ole­tuk­sen keskimääräis­es­ti parem­mas­ta tulota­sos­ta? Huomioidaanko tulota­soon vuosi­t­u­lo­jen lisäk­si koko työssäoloai­ka? Kuin­ka paljon sää­tykier­ron eroavuuk­sia selit­tää eri alo­jen (ja maid­en) eri ammat­tien ansain­tata­so ja työl­listymis­mah­dol­lisu­udet? Onko Yhdys­val­to­jen sää­tykier­ron hitauden/nopeuden taustal­la selittvänä tek­i­jänä enem­mänkin tavoite ansaita­mah­dol­lisuuk­sien maksimointiin/optimointiin kuin muodolli­nen koulutus?

  45. “voi joutua aloit­ta­maan paljon alem­paa kuin Suomes­sa on mah­dol­lista, mut­ta toisaal­ta oma­l­la työl­lään voi melko hel­posti päästä paljon korkeam­malle kuin Suomes­sa juuri kukaan. ”

    Ei nyt sen­tään, USA:ssa omis­tus on paljon keskit­tyneem­pää ja harvem­pi­en käsis­sä kuin Suomes­sa eli pääsy hyvi­in asemi­in on paljon vaikema­paa kuin Suomessa.

    Amerikkalainen keskilu­ok­ka elää mate­ri­aalis­es­ti huo­mat­tavasti lev­eäm­min kuin suo­ma­lainen keskilu­ok­ka. Asum­isväljyys ja palkan ostovoima ovat aivan eri tasoa. Oikeas­t­aan amerikkalainen keskilu­ok­ka on sama kuin suo­ma­lainen ylem­pi keskilu­ok­ka. Amerikkalaiset omakotilähiöt, jois­sa asuu kym­meniä miljoo­nia per­heitä, näyt­tävät äkkiseltään suo­ma­laisen silmään rikkaiden asuma-alueil­ta, ei keskiluokan.

  46. Kjr63,

    Suomes­sa opete­taan ihan samal­la taval­la matem­a­ti­soitunut­ta ja samoi­hin ole­tuk­si­in perus­tu­vaa taloustiedet­tä kuin maail­man huip­puyliopis­tois­sa. Kri­ti­ikkisi pitää siis kohdis­taa talousti­eteeseen yleen­sä, ei suo­ma­laiseen opetukseen.

    Kjr63: “Ope­tu­so­hjel­mas­sa ei näytä ole­van ensim­mäistäkään kurssia klas­siseen talousti­eteeseen, vaik­ka koko sen jälkeisen talousti­eteen perus­lähtöko­h­dat ovat vähin­täänkin kyseenalaiset.”

    Ainakin Helsin­gin yliopis­tossa on kak­si kurssia: Oppi­his­to­ria ja Tutus­tu­mi­nen kansan­talousti­eteen klas­sikoi­hin. Mik­si klas­sikoi­ta pitäisi opet­taa tämän enem­pää? Eihän fysi­ikas­sakaan keski­tytä New­tonin kir­joituk­si­in. Aika ja resurssit ovat rajalliset.

    Jos koko mod­erni taloustiede on mielestäsi pielessä, niin ei asi­aa ulkop­uolelta huutele­mal­la korjata.

  47. “Amerikkalainen keskilu­ok­ka elää mate­ri­aalis­es­ti huo­mat­tavasti lev­eäm­min kuin suo­ma­lainen keskilu­ok­ka. Asum­isväljyys ja palkan ostovoima ovat aivan eri tasoa. ”

    Olet kat­sel­lut liikaa amerikkalaisia sar­jo­ja. Min­ul­la asuu suku­laisia USA:ssa Michi­gan­is­sa, Flori­das­sa ja Arkansasissa.
    Arkansas on kuin Suomen kain­uu. USA:ta vain har­voin näytet­tään näitä taka­mai­ta. Eikä se elämä Flori­das­sa tai Michi­gan­is­sakaan mitään kovin lev­eää ole, jos olet kaup­na myyjä tai rakennusmies.
    Yksi harhan luo­ja on talo­jen suuri koko ja näyt­tävä ulko­muo­to. Todel­lisu­udessa ne ovat pahvi­talo­ja, jot­ka mrskyssä hajoa­vat kuin korttitalot.

    Näen­näisen korkea elin­ta­so syn­tyy vekaan­tu­mis­es­ta eli kun kansan­talous velka­an­tuu, val­tio velka­an­tuu, osaval­tiot velka­an­tu­vat, kun­nat velka­an­tu­vat, koti­taloudet velka­an­tu­vat esim luot­toko­rt­tivelkaa oli keskimäärin 150 % vuosiansioista.
    Täl­lainen val­ta­va velka­elvy­tys toimii jonkin aikaa, mut­ta lop­puu aikanaan kuten olemme huomanneet.

  48. “Miten kuvaan sopii aka­teemiset köy­hät? Sisältääkö ylälu­okan käsite myös ole­tuk­sen keskimääräis­es­ti parem­mas­ta tulotasosta?”

    Koulu­tuk­sen sää­tykier­toa tehostaavaa vaiku­tus­ta voidaa selvit­tää pelkkiä koulu­tus­taus­to­ja vertailemalla.

    Varakku­us ei ole kovin selkeä mit­tari, sil­lä varakku­us on vai­htel­e­va eikä stabi­ili elämänikuinen tila esim viime lama syök­si vsu­uren joukon varakkaan ase­man saavut­tanei­ta köyhyyteen

    Oli­vatko kaik­ki konkurssin tehneet 50–100000 yrit­täjää tyhmiä ?

  49. Yhdys­val­to­jen sää­tykier­rosta puhut­taes­sa tulee ottaa huomioon maan etni­nen het­ero­geenisyys. Ei Yhdys­val­to­ja voi noin vain ver­ra­ta homogeenisi­in Pohjoismaihin.

    Tuos­sa Uschanovin linkkaa­mas­sa tutkimuk­ses­sakin sanotaan:

    “Anoth­er impor­tant dimen­sion of the low mobil­i­ty in the US is relat­ed to race, with Hertz (2004) show­ing that mobil­i­ty is sub­stan­tial­ly more restrict­ed for black fam­i­lies than white families”

  50. Mirkan kom­ment­ti­in: Väit­täisin kuitenkin, etä tuloil­la ja aka­teemisel­la koulu­tuk­sel­la on kor­re­laa­tio­ta, vaik­ka poikkeuk­sia onkin. Aka­teemisen koulu­tuk­sen saanei­ta naisia ei pitäisi tässä tapauk­ses­sa ver­ra­ta sähköasen­ta­ji­in, jot­ka ovat pääasi­as­sa miehiä, vaan esimerkik­si tyyp­il­li­sis­sä ei-aka­teemi­sis­sa ammateis­sa toimivi­in naisi­in, kuten vaikka­pa kau­pan kas­soi­hin tai lähi­hoita­ji­in. Esimerkik­si opet­ta­jil­la (eräs tyyp­illi­nen nais­ten aka­teem­i­nen ammat­ti) on parem­mat palkat kuin kau­pan­myyjil­lä tai lähihoitajilla.

    Kun tulo­erot kas­va­vat, se tarkoit­taa nähdäk­seni samal­la sitä, että aka­teemis­es­ti koulutet­tu­jen tulot keskimäärin kas­va­vat koulut­ta­mat­tomi­in tai vain ammat­tik­oulu­tuk­sen saaneisi­in ver­rat­tuna. Näin siis tulo­ero­jen kasvu selit­tää samal­la sää­tykier­ron vähenemistä.

  51. Klaus Mäkelä muis­tut­ti, että sää­tykier­to hidas­tuu siitä syys­tä että “her­ran paikat” eivät enää lisään­ny. Niihin pääsy on vaikeam­paa ja van­ha eli­it­ti pitää paikat omas­sa piirissään.
    Älykkyys on vain yksi tek­i­jä, jol­la päästään ns pitkälle. Verkos­tot, kotona opit­tu kieli ja kult­tuuri, itse­var­muus seu­rustel­la ja toimia eli­itin paris­sa ovat tärkeitä tekijöitä.
    Vaik­ka siivoo­jan lap­si olisi miten älykäs tahansa, hän toden­näköis­es­ti kokee olon­sa epä­var­mak­si ja vier­aak­si joutues­saan tekemisi­in per­in­teisen aka­teemisen taus­tan omaavien ihmis­ten kanssa, mikä var­masti vaikut­taa hänen eten­e­mis­mah­dol­lisuuk­si­in­sa. Ainakin alku on hitaam­paa, sil­lä uuden viiteryh­män kult­tuurin oppimi­nen vie aikansa. Eikä niitä verkos­to­jakaan ole valmiina.

  52. “vaan etu­lyön­ti­ase­man saa­vat ne jot­ka laps­es­ta asti kas­va­vat sisään ammatin edel­lyt­tämään tapaan käsitel­lä infor­maa­tio­ta. Vähän sama ilmiö kuin enti­saiko­jen käsi­työläis­su­vuil­la, siis.”

    Näin se on, kun yhteiskun­ta mon­imutkaistuu niin sano­jen merk­i­tys on eri sosi­aal­i­sista taus­toista tuleville eri­lainen . Myös moraali ja arvokäsi­tys­ten eriy­tymi­nen johtaa merk­i­tyk­sien eriy­tymiseen eri­tyiseti abstraktoiden

    Esim laki merk­it­see duu­nar­ille aivan eri asi­aa kuin juris­tille tai johtajalle.
    Eli­it­ille laki on vain työvä­line, jol­la joikku­ja hal­li­taan ja se sal­lii mil­laisen tulkin­nan laist tahansa, seu­rauk­sel­la ei ole väliä vaik­ka se johtaisi hallintoko­hteen kuolemaan.

    Kirvesmiehelle laki on taas abolu­ut­ti­nen totu­us ja käsitetään oikeu­den­mukaisu­udek­si. Sikis lain kier­toa pide­tään moraalit­toman päin­vas­toin kuin eli­itin pirissä.

    Myös maa­han­muut­ta­jat ovat oneglmis­sa näi­den merk­i­tys­ten eri­laisu­u­den vuok­si. Esim laista heil­lä on real­is­tisem­pi käsi­tys kuin taval­lisel­la suo­ma­laisel­la. Laki on useimpi­en tänne tullei­den koti­mais­sa avoimesti eli­itin työvä­line ja sitä ei tarvitse salat probag­nadaan kuten Suomessa.
    Suo­ma­laiset kum­mas­tel­e­vat näi­den real­is­tista suh­tau­tu­mista lakei­hin ja yhteiskuntaan

  53. Liian vanha:“Olivatko kaik­ki konkurssin tehneet 50–100000 yrit­täjää tyhmiä ?”

    Suh­teel­lis­es­ti vai absoluuttisesti?

  54. Amerikkalainen keskilu­ok­ka elää mate­ri­aalis­es­ti huo­mat­tavasti lev­eäm­min kuin suo­ma­lainen keskilu­ok­ka. Asum­isväljyys ja palkan ostovoima ovat aivan eri tasoa.

    Lähde­vi­it­teitä olisi hyvä nähdä täl­laisille väit­teille, jot­ka soti­vat kaikkea aihet­ta koske­vaa tutkimuk­sel­lista tietoa vastaan.

    Kansan­talousti­eteen nobelisti­nakin sit­tem­min tun­netuk­si tul­lut Paul Krug­man las­ki tämän vuosikymme­nen alus­sa, että keskilu­okan kulu­tusvoima oli tuol­loin USA:ssa suurin piirtein sama kuin esimerkik­si Ruot­sis­sa. Sen sijaan pien­i­t­u­loisim­paan kymme­neen pros­ent­ti­in kuu­lu­van lap­siper­heen tulot oli­vat Ruot­sis­sa 60 % suurem­mat kuin vas­taa­van yhdys­val­ta­laisen per­heen, ja alle 6 dol­lar­il­la päivässä eli 14 % yhdys­val­ta­lai­sista mut­ta vain 6 % ruot­salai­sista (New York Times 20.10.2002). Jo aiem­min samankaltaisi­in lukui­hin oli pää­tynyt laskelmis­saan mm. yhdek­sän yhdys­val­ta­laisen nobelis­tilu­okan talousti­eteil­i­jän ryh­mä: keskilu­okalla menee vähin­tään yhtä hyvin Ruot­sis­sa kuin Yhdys­val­lois­sa, mut­ta Ruotsin pieni­palkkaisim­mil­la on 63 % parem­mat tulot kuin Yhdys­val­tain pieni­palkkaisim­mil­la. (Välfärds­stat i omvan­dling ‑raport­ti vuodelta 1995, jon­ka teet­ti Suomen Evaa vas­taa­va SNS.)

    Mikään ei anna ymmärtää, että tilanne olisi sit­tem­minkään muut­tunut kuin korkein­taan Ruotsin (ja muiden pohjo­is­maid­en) hyv­in­voin­ti­etu­matkan kas­vamisen kautta.

    En oikein näe, mitä “lev­eäm­min elämistä” on siinä, että lapsen syn­tymästä saak­ka joudu­taan säästämään kuukausit­tain, että tämä saataisi­in kak­sikym­men­tä vuot­ta myöhem­min yliopis­toon. Tai siinä, että lomaa on vuodessa nor­maal­isti viikko pari ja esimerkik­si äitiys­lo­ma on palkaton. Tai siinä, että on pakko omis­taa henkilöau­to halusi­pa tai ei, kos­ka julk­ista liiken­net­tä ei ole. Tai siinä, että sairaalalasku­jen vuok­si on mah­dol­lista joutua asun­not­tomak­si. Enkä usko, että kovin moni muukaan suo­ma­lainen näkee.

  55. A

    “Kri­ti­ikkisi pitää siis kohdis­taa talousti­eteeseen yleen­sä, ei suo­ma­laiseen opetukseen.”

    Tietenkin, mut­ta ei Suomes­sa tarvitse tehdä hölmösti, vaik­ka niin muual­la tehdään.

    “Mik­si klas­sikoi­ta pitäisi opet­taa tämän enempää?”

    Kos­ka he selit­tivät pääosin miten kansan­talous toimii.

    “Eihän fysi­ikas­sakaan keski­tytä New­tonin kirjoituksiin.”

    Kyl­lä keski­tytään, peruskoulussa.

    “Aika ja resurssit ovat rajalliset.”

    Eivät vaiku­ta ole­van. Aikaa tun­tuu riit­tävän hölyn­pö­lyyn vuosikausia.

    “Jos koko mod­erni taloustiede on mielestäsi pielessä, niin ei asi­aa ulkop­uolelta huutele­mal­la korjata.”

    Taloustiedet­tä ohjaa­vat poli­itiset intres­sit. Siihen pitäisi yrit­tää vaikut­taa äänestämällä.

  56. Vielä tuos­ta sää­tykier­rosta sen ver­ran, että sen ei pitäisi olla mikään itseis­ar­vo. Ongel­ma se on ain­oas­taan sil­loin, kun joku jol­la on kykyä JA halua päästä “korkeam­malle” ei sinne pääse.

    Eli sää­tykier­ron määrästä ei oikeas­t­aan voi vetää mitään johtopäätök­siä. Pitäisi tun­tea myös ihmis­ten pref­er­enssit ja kyvyt. Tästä voi toki vetää jotain johtopäätök­siä tyyli­in: Alem­mat sosi­aalilu­okat ovat suun­nilleen yhtä lah­jakkai­ta kuin korkeam­matkin, sää­tykier­to on hidas­ta= joko heil­lä ei ole halua päästä korkeam­paan sää­tyyn tai joku “hait­taa” hei­dän nousemistaan.

    Kuten tästäkin keskustelus­ta voi nähdä tästä ole­tuk­ses­ta, että säädyt oli­si­vat noin suun­nilleen yhtä lah­jakkai­ta ei ole yksimielisyyt­tä, tosin tämä yksimielisyy­den puute johtuu suurelta osin siitä, että jotkut eivät suos­tu hyväksymään kak­sois­tutkimuk­sen aika vas­taansanomat­to­mia tuloksia.

    Ei ole myöskään itses­tään selvää, että “alem­mat säädyt” halu­aisi­vat koho­ta, kuten muiden muas­sa Rääsyran­nan Joosep­pi kirjoitti.

  57. Olet kat­sel­lut liikaa amerikkalaisia sar­jo­ja. Min­ul­la asuu suku­laisia USA:ssa Michi­gan­is­sa, Flori­das­sa ja Arkansasissa.
    Arkansas on kuin Suomen kain­uu. USA:ta vain har­voin näytet­tään näitä taka­mai­ta. Eikä se elämä Flori­das­sa tai Michi­gan­is­sakaan mitään kovin lev­eää ole, jos olet kaup­na myyjä tai rakennusmies.
    Yksi harhan luo­ja on talo­jen suuri koko ja näyt­tävä ulko­muo­to. Todel­lisu­udessa ne ovat pahvi­talo­ja, jot­ka mrskyssä hajoa­vat kuin korttitalot.

    Höps. Täy­tyy olla aika syvästi suo­ma­laiskansal­lisen pro­pa­gan­dan aivope­semä, jos luulee, että Suomen keskilu­okan elin­ta­so on edes lähel­lä Amerikan keskilu­okan elin­ta­soa. Voidaan ver­ra­ta ostovoimaa, var­al­lisu­ut­ta, mitä vain. Muis­te­len luke­neeni, että suo­ma­laiset asu­vat ahtaam­min kuin japani­laiset, mikä on jonk­in­moinen saavutus.

    Näen­näisen korkea elin­ta­so syn­tyy vekaan­tu­mis­es­ta eli kun kansan­talous velka­an­tuu, val­tio velka­an­tuu, osaval­tiot velka­an­tu­vat, kun­nat velka­an­tu­vat, koti­taloudet velka­an­tu­vat esim luot­toko­rt­tivelkaa oli keskimäärin 150 % vuosiansioista.
    Täl­lainen val­ta­va velka­elvy­tys toimii jonkin aikaa, mut­ta lop­puu aikanaan kuten olemme huomanneet.

    Tämä Amerikan vau­rau­den näen­näisyys on jatkunut sukupolvia, itse asi­as­sa vuo­sisato­ja — ainakin jos euroop­palaisia on uskominen.

  58. Voidaan ver­ra­ta ostovoimaa, var­al­lisu­ut­ta, mitä vain.

    Niin voidaan. Ja jokaises­sa ver­tailus­sa pohjo­is­mainen keskilu­ok­ka on vähin­tään tasaväki­nen USA:n keskilu­okan kanssa.

    Vas­takkaista väitet­tä ei muu­ta todek­si sen mekaa­ni­nen tois­telem­i­nen ker­ta toisen­sa jäl­keen. Tarvi­taan hie­man enem­män, eli viit­tauk­sia lähteisi­in, joista saatu­jen tieto­jen mukaan väit­teen voi sanoa pitävän paikkansa. Ja kos­ka niitä viit­tauk­sia ei näytä tule­van, ei ole syytä olet­taa, että se pitäisi paikkansa. Läh­teet osoit­ta­vat täysin päin­vas­taiseen suuntaan.

    Tämä Amerikan vau­rau­den näen­näisyys on jatkunut sukupolvia,

    Niin on — talousti­las­to­jen mukaan itse asi­as­sa suun­nilleen vuo­den 1973 ensim­mäis­es­tä öljykri­i­sistä läh­tien. Jos sitä edeltänei­den vuosikym­menten kehi­tysku­lut oli­si­vat jatkuneet, yhdys­val­ta­lainen elin­ta­so todel­la olisi tätä nykyä merkit­tävästi parem­pi kuin euroop­palainen. Mut­ta ne eivät jatkuneet — enin osa siitä BKT:n kasvus­ta, joka 1950–60-luvulla kanavoi­tui keskilu­okalle, on sit­tem­min kanavoitunut enim­mäk­seen rikkaim­malle yhdelle pros­en­tille ja vielä sen sisäl­lä rikkaim­malle pros­entin kymme­ne­sos­alle. Keskilu­okan kulu­tuk­sen kasvu on rahoitet­tu käytän­nössä kokon­aan velak­si, ja tämän vuosikym­meniä rauhas­sa paisuneen velka­ku­plan puhkeamis­es­ta johtuu viimeisen vuo­den aikana maail­man­laa­juisek­si levin­nyt talouskriisi.

  59. “Tämä Amerikan vau­rau­den näen­näisyys on jatkunut sukupolvia, itse asi­as­sa vuo­sisato­ja — ainakin jos euroop­palaisia on uskominen.”

    Sys­temaat­ti­nen velka­an­tu­mi­nen alkoi vas­ta 60-luvulla,ja vai­h­to­tasekin kään­tyi ner­gati­ivisek­si Rea­ganin poli­ti­ikalla. Clin­tonin aikaan velka­an­tu­mi­nen ja vai­h­to­taseen ali­jäämän kasvu pysähtyi het­kek­si, mut­ta Bushin aikaan taas repesi.
    Kun Suomen vai­h­to­tase on yli­jäämäi­nen niin mekin rahoita­mme osaltamme USA:n alijäämiä.

    Kiina on ja Euroop­pa ovat ollet merkit­täviä rahoit­ta­jia, mut­ta nyt tilanne on epävakaa.

  60. “Voidaan ver­ra­ta ostovoimaa, var­al­lisu­ut­ta, mitä vain. Muis­te­len luke­neeni, että suo­ma­laiset asu­vat ahtaam­min kuin japani­laiset, mikä on jonk­in­moinen saavutus.”
    Ei niitä rikkai­ta ole maail­man mitas­sakaan kovin paljoa. Forbesin aj Gap Gem­i­nin selvi­tys­ten mukaan yli miljoo­nan dol­lar­in omaisu­us on noin 9 mijoon­al­la henkilöl­lä ja tosi rikkai­ta on eli omaisu­us yli 30 miljoon­aa taalaa on n 80000 . Vaik­ka suuri osa näistä on USA:ssa niin ei se vielä kek­silu­okas­ta rikas­ta tee.
    Siel­lä 1 % omis­taa n 40 % omaisu­ud­es­ta ja 10 % jo 70 % eli USA:ssa omis­tus on hyvin keksittynnyttä

  61. “Kos­ka he selit­tivät pääosin miten kansan­talous toimii.”

    Puut­teel­lis­es­ti ja osit­tain virheel­lis­es­ti (pätee minkä tahansa tieteenalan klas­sikoi­hin). Niiden jäl­keen on tul­lut val­ta­va määrä hyödyl­lisiä teo­ri­oi­ta, käsit­teitä ja kor­jauk­sia. Tiede ei pysähdy.

    “Taloustiedet­tä ohjaa­vat poli­itiset intres­sit. Siihen pitäisi yrit­tää vaikut­taa äänestämällä.”

    Kenen intres­sit? Mainitse muu­ta­ma esimerk­ki talousti­eteen keskei­sistä teo­ri­oista ja malleista, jot­ka on kehitet­ty tai joi­ta säi­lytetään poli­it­tis­ten intressien vuok­si JA jot­ka ovat virheel­lisiä (muuten­han poli­it­tisil­la moti­iveil­la ei olisi väliä).

    Muis­tathan, että taloustiede ja poli­it­ti­nen talouskeskustelu ovat kak­si eri asi­aa. Jälkim­mäisessä käytetään usein edel­listä lyömäaseena, vaik­ka siihen ei löy­ty­isi tieteel­lisiä perusteita.

  62. Olen jo pidem­pään pan­nut merkille, kuin­ka tilas­to- ja muil­la numeroti­eteil­i­jöil­lä on kapea käsi­tys ihmisenä olemisesta.

  63. En nyt viit­si muu­ta kuin linkit­tää Johan Nor­ber­gin kir­joituk­sen vasti­neek­si Tom­mi Uschanoville, kun viimek­si sain sanailus­tamme keltaisen kortin Osmolta:

    http://www.stabu.net/ruotsito.html

    “Ruotsin Talous­tutkimuskeskus, joka teki tutkimuk­sen, alle­vi­ivasi että tum­mai­hoisil­la, joil­la on keskiver­tois­es­ti matal­im­mat tulot koko Yhdys­val­lois­sa, on nyt korkeampi elin­ta­so ver­rat­tuna keskilu­okkaiseen ruotsalaistalouteen.”

  64. Aika rajua, että näin moni ihmi­nen kuvit­telee että puheena ole­valle varsin mon­imutkaiselle ilmiölle olisi vain yksi seli­tys. Ehkä jotain johtopäätök­siä voisi tehdä siitä, että eri seli­tys­mall­e­ja on tar­jot­tu val­ta­va määrä. Itse veikkaisin, että useim­mis­sa esite­tyis­sä on jotain totu­us­po­h­jaa, eli kyse olisi use­am­man kymme­nen tek­i­jän yhteisvaikutuksesta. 

    Ihan nyt esimerkik­si: Jos ote­taan työhy­po­teesik­si että yhteiskun­ta on sil­lä tavoin mer­i­tokraat­ti­nen, että älykkäim­mät ihmiset pää­tyvät parhaisi­in asemi­in, pitäisi huomioi­da, että eri tutkimusten mukaan älykkyy­teen vaikut­ta­vat ainakin per­imä, raskau­de­naikaiset olo­suh­teet, rav­it­se­mus, ter­vey­den­ti­la, varhaiset vuorovaiku­tus­suh­teet van­hempi­in ja ver­taisi­in, ope­tus ja har­joi­tus, rasitus jne. Täl­löinkin jää huomioimat­ta se, että älykkyy­den määritelmästä ei ole mitään kaikenkat­tavaa kon­sen­sus­ta eikä monia älykkyy­den laje­ja osa­ta kvan­ti­tati­ivis­es­ti mita­ta. Sit­ten pitäisi huomioi­da, että älykkyy­teen vaikut­tavien tek­i­jöi­den ja yhteiskun­nal­lisen ase­man suhde on dynaami­nen, siis varakkaam­paan per­heeseen syn­tyneille lap­sille on tar­jol­la parem­mat edel­ly­tyk­set älykkyy­den kehit­tymiseen ja myös aikuisiäl­lä mah­dol­lisu­udet oman ajat­telun kehit­tämiseen kor­reloi­vat osit­tain käytössä ole­vi­in taloudel­lisi­in resursseihin.

    Sit­ten jos itse työhy­po­teesiä läh­tee tarkastele­maan, huo­mataan, että jot­ta se voisi pitää poikkeuk­set­ta paikkansa, pitäisi pystyä elim­i­noimaan sel­l­ais­ten toden­net­tavien ilmiöi­den kuin nepo­tis­mi, kseno­fo­bia, riski­aver­sio, tai esimerkik­si tässä lis­tas­sa mainit­tu­jen aja­tus­mall­ien vaiku­tus, ts. osoit­ta­maan että vaik­ka ihmiset eivät ole klas­sisen talousti­eteen määritelmän mukaises­ti ratio­naal­isia, yhteiskun­nan kokon­aisu­us kuitenkin toimii rationaalisesti.

    Lyhyesti san­ot­tuna tun­tuu aikamoi­selta mutkien vetämiseltä suo­rak­si väit­tää että sää­tykier­ron hidas­tu­mi­nen johtuu asi­as­ta X.

  65. Sää­tykier­toa tai ei, suo­ma­laiset ovat elin­ta­soltaan absolu­ut­tis­es­ti tai suh­teel­lis­es­ti mitat­en maa­pal­lon eliittiä. 

    Eli­itin sisäl­lä on ero­ja, mut­ta vaikea niitä on osoit­taa. Ja onnea ei voi mita­ta. Kun on riit­tävästi ruokaa, pääl­lä puh­taat ja ehyet vaat­teet, hyvä ter­veys, talvel­la läm­min asun­to, työ­paik­ka, niin mitä vielä.

    Kun koulus­sa kysyy lap­sil­ta, mikä hei­dän elämässään on tärkeitä, vas­taus on aina sama, koti ja ystävät. Ei siinä sää­tykier­toa pohdita.

  66. Hei Osmo,

    ihan kiin­nos­ta­va kysymys, mut­ta keskustelu pitäisi aloit­taa viit­taa­mal­la tutkimuk­seen, jol­la tuo sää­tykier­ron hidas­tu­mi­nen osoitet­taisi­in. Arvauk­seni on että se olisi tolkut­toman vaikeaa tehdä tilas­tol­lis­es­ti luotet­taval­la taval­la, kos­ka tarvi­taan pitkää paneel­i­dataa. Alan huip­pututk­i­joil­la ei tun­nu yleis­es­ti ole­van se käsi­tys, että täl­lainen muu­tos on tapah­tunut. Sen sijaan perusk­oulun rom­ah­dut­ta­va vaiku­tus ylisukupolviseen taloudel­lisen ase­maan kor­re­laa­tioon on osoitet­tu aika hyvin (Tuo­mas Pekkarisen ym. lois­ta­va paperi).

  67. “Tiede ei pysähdy”

    Ongel­ma vain on, että on vähin­tään kyseenalaista, voiko kansan­taloustiedet­tä kut­sua tieteek­si. Mod­ernin tieteen­filosofi­an perus­ta­van­laa­tu­isia käsit­teitä on fal­si­fioitavu­us, ja min­ul­la on suuria vaikeuk­sia kek­siä edes yhtä (mikron tai makron) merkit­tävää teo­ri­aa joka olisi jotenkin selkeästi fal­si­sioitavis­sa, eikä ole triv­i­aali ole­tuk­sista seu­raa­va totu­us. Talous“tiede” on lähin­nä kokoel­ma mieli­v­al­tais­ten ole­tuk­sien loogisia seu­rauk­sia, ja täten muis­tut­taa enem­män ide­olo­giaa tai uskon­toa kuin oikeaa empi­iristä tiedet­tä. (Näin siis talousti­eteen ulkop­uolel­la koulu­tuk­sen­sa saa­neen, mut­ta vähän talouden perustei­ta luke­neen silmin. Joku talouteen enem­män pere­htynyt voinee hel­posti fal­si­fioi­da väit­teeni lis­taa­mal­la muu­tamia merkit­täviä fal­si­fioitavia talous­teo­ri­an tuloksia)

  68. Vas­takkaista väitet­tä ei muu­ta todek­si sen mekaa­ni­nen tois­telem­i­nen ker­ta toisen­sa jäl­keen. Tarvi­taan hie­man enem­män, eli viit­tauk­sia lähteisi­in, joista saatu­jen tieto­jen mukaan väit­teen voi sanoa pitävän paikkansa. Ja kos­ka niitä viit­tauk­sia ei näytä tule­van, ei ole syytä olet­taa, että se pitäisi paikkansa. Läh­teet osoit­ta­vat täysin päin­vas­taiseen suuntaan.

    Wider-insti­tuutin v. 2006 julka­istun tutkimuk­sen mukaan aikuisen keskimäärin omis­ta­ma var­al­lisu­us on Japanis­sa 181.000 dol­lar­ia, USA:ssa 144.000, Sak­sas­sa 90.000, Ruot­sis­sa 80.000 ja Suomes­sa 39.000. Keskimääräi­nen aikuinen amerikkalainen omis­taa siis 3,7 ker­taa enem­män kuin suo­ma­lainen. Suo­ma­lais­ten vau­raus on samaa tasoa mek­siko­lais­ten, argen­ti­inalais­ten ja puo­lalais­ten kanssa. [1] [2]

    En pääse luke­maan niiden nobelistiesi tutkimuk­sia, joten en pysty niistä enem­pää sanomaan. Käteen amerikkalaiselle tulee joka tapauk­ses­sa tulo­ja enem­män, ja sitä saa sit­ten itse päät­tää, mihin ne käyt­tää. Selvää on, että amerikkalaisil­la on suurem­mat asun­not ja enem­män roinaa kuin euroop­palaisil­la. Suomes­sa kulut­ta­jahin­nat ovat noin 40 pros­ent­tia korkeampia kuin USA:ssa ((PDF), minkä vuok­si suo­ma­lais­ten ostovoima olisi paljon heikom­pi kuin amerikkalais­ten, vaik­ka tulomme eivät olisi pienem­mät (mitä ne toki ovat).

    Vilka­isin linkit­tämääsi tutkimus­ta, mut­ta siinä ei näytä ote­tun huomioon aiem­min mainit­semi­ani seikko­ja. Suomes­sa tulo- ja sosi­aaliset erot ovat niin pieniä, että sosi­aa­li­nen nousu on usein näen­näistä; toisin on USA:ssa. Toisek­seen tutkimuk­ses­sa ei ver­tail­la etnis­es­ti ja rodullis­es­ti saman­laisia populaatioita.

  69. “Vaik­ka siivoo­jan lap­si olisi miten älykäs tahansa, hän toden­näköis­es­ti kokee olon­sa epä­var­mak­si ja vier­aak­si joutues­saan tekemisi­in per­in­teisen aka­teemisen taus­tan omaavien ihmis­ten kanssa, mikä var­masti vaikut­taa hänen etenemismahdollisuuksiinsa.”

    Olen joskus miet­tinyt, että onko­han “grad­ua vaille mais­terei­den” koti­taus­to­ja tutkit­tu. Jokainen gradun (tai dip­patyön) tehnyt tietää, miten iso mörkö se on, kun se on tekemät­tä, ja miten pieneltä jutul­ta se jäl­keen päin tun­tuu (jollekin se mörkö voi olla yhtä lail­la pakolli­nen, mut­ta turhan­tun­tu­inen, fysi­ikan peruskurssi, tms). Sen mörön selät­tämi­nen on var­masti helpom­paa, jos lähipi­iristä (per­heestä tai lähisu­vus­ta) löy­tyy mais­tere­i­ta (tai DI:jä), jot­ka eivät vaiku­ta ihmistä kummallisemmilta.

  70. Ihan mie­lenki­in­toista keskustelua.

    Kuka teistä on lukenut englan­ti­laisen sosi­olo­gin Michel Youn­gin kir­jan Mer­i­tokra­t­ian nousu 1872 — 2013 . (suom Liisa Voion­maa eli Väinö Tan­ner­in tytär). W+G 1967, muistaakseni

    Mie­lenki­in­toinen kuvaus. Mer­itkokra­tia, kuten kaik­ki kra­ti­at rappeu­tu­vat ja mer­i­tokra­tia päät­tyy pop­ulis­tiseen val­lanku­mouk­seen 2000-luvun alus­sa. Yllät­tävän hyvä ennuste.

  71. Ylälu­ok­ka (yhteiskun­nas­sa sosi­aalisen hier­arkian ylin väestönosa) on käsit­teenä vähän vaikea, kos­ka koulu­tus­taus­ta tai lah­jakku­us eivät toden­näköis­es­ti yksin riitä selit­tämään sen kier­toa tai rakennetta. 

    Itse epäil­isin merkit­täväk­si selit­täjäk­si yhteiskun­nan arvo­maail­maa ja poli­it­tisen päätök­sen­teon kaut­ta säädeltävää tah­toti­laa siitä, miten asioiden halu­taan olevan.

    Miten paljon sää­tykieroon vaikut­ta­vat opiskelumah­dol­lisu­udet eli yliopis­to­jen aloi­tu­s­paikat suh­teessa väestön kokoon ja eri­tyis­es­ti ikäryh­mi­in, eli eri val­tioiden poli­it­tiset päätök­set siitä, mikä osa opiske­li­joista koulute­taan “ylälu­okkaan”?

    Miten paljon vaikut­taa eri ammat­tien tulota­sot, arvos­tuk­set ja työmah­dol­lisu­udet? Käden­taito­jen arvos­tus ja palk­it­sem­i­nen tai eri alo­jen työvoimatarpei­den muu­tok­set kuten IT-alo­jen kasvu, ovat mah­dol­lis­ta­neet monille liit­tymisen ylälu­okkaan ilman aka­teemista koulutusta.

    Ylälu­okkaan pyrkimisen tärkeyt­tä tai moti­ive­ja voi tarkastel­la myös keskilu­okan kaut­ta. Mitä demokraat­tisem­pi ja tasa-arvoisem­pi yhteiskun­ta on, sitä toden­näköisem­min sekä mah­dol­lisu­udet koulu­tuk­sen kaut­ta ase­moi­da itsen­sä — niin halutes­saan — ylälu­okkaan ovat ole­mas­sa ja kään­ten sitä “sal­li­tumpaa ja hyväksy­tym­pää” on — niin halutes­saan — olla kuu­lumat­ta eli koulut­tau­tu­mat­ta siihen. 

    Koulu­tus ei tosin automaat­tis­es­ti joh­da ylälu­okkaan. Jos ajatel­laan vaik­ka human­is­tis­es­ta tiedekun­nas­ta valmis­tunei­ta mais­tere­i­ta, voidaan kai olla samaa mieltä siitä, että ei heitä voi ylälu­okak­si kut­sua ainakaan sosioekonomisen ase­mansa vuok­si? Tekevät luon­nol­lis­es­ti tärkeää työtä, mut­ta työ­nar­vos­tus ja palk­ka jäävät kyl­lä yleen­sä keskilu­okan kat­e­go­ri­aan tai sen alle. 

    Mais­te­rien ja tohtor­ei­den yleistyessä vaikeu­tuu myös ylä- ja keskilu­okan määritelmät, kos­ka a) koulu­tus ei ole ylälu­okan yksiselit­teinen määrit­täjä b) yliopis­tok­oulu­tus ei tar­joa automaat­tis­es­ti parem­paa palkkaa tai pysyvää työ­paikkaa c) em tek­i­jöistä johtuen keskilu­okan koulu­tus­ta­so “para­nee”. Toisaal­ta ylälu­okan sisäl­lä on aikaper­spek­ti­ivistä riip­puen tapah­tunut myös iso­ja muu­tok­sia kuten se, että meil­lä on nyky­isin suomenkieli­nen yläluokka.

  72. Widerin tutkimuk­sen data oli laman jäljiltä, oliko­han vuodelta 1998. Suo­ma­lais­ten omaisu­us on pitkälti asun­nois­sa, joten ei ole kum­ma, jos asun­toku­plan puhkeamisen jäl­keen omaisu­usar­vot oli­vat mata­lal­la. 90-luvun lama oli pääasi­as­sa pohjo­is­mainen ilmiö. Mut­ta var­masti suurin osa län­si­maalai­sista ovat äsket­täin rikas­tunei­ta suo­ma­laisia vauraampia.

    Jenkkien tulot ovat hyvät, jos ei ole lap­sia tai ei sairas­tu ilman vakuutusta.

    USA:n vähäi­nen sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on tosi­a­sia, ei sitä muuk­si saa muut­tumaan vaik­ka kuin­ka toivoisi. Syy lie­nee sikäläi­nen puo­liaris­tokraat­ti­nen kap­i­tal­is­mi, jos­sa raha ratkaisee paljon enem­män kun täällä.

  73. Vedän mutkia suoraksi:
    USA:n keskilu­okan ja ammat­ti­taitois­t­en työläis­ten tulota­so on nous­sut 70-luvul­ta hyvin vähän ja 50-luvun lop­ul­takin vähem­män kuin monis­sa Euroopan mais­sa. Vähäi­nenkin nousu on paljolti tapah­tunut velaksi.
    Toisaal­ta 50-luvun lähtöko­h­ta oli niin korkea että vähäisem­pi nousu on luonnollista.

    Täl­lä het­kel­lä vis-à-vis ver­taillen ei useimpi­en keskiryh­mien elin­ta­sos­sa Pohjo­is­maid­en ja USA:n välil­lä ei ole merkit­täviä ero­ja suun­taan tai toiseen.

    Ver­tailua tosin vaikeut­ta­vat mon­et tääl­lä jo maini­tut seikat;
    *asum­is­ta­so ja ‑väljyys jos­sa Suo­mi on jälk­i­ju­nas­sa (mut­ta ver­ratkaa­pa Tan­skaa ja USA:ta)
    *jenkkien ok-talo­jen “päältä koreus” johon joku viit­tasi (mut­ta onhan väljä pahvi­talokin parem­pi kuin pahvikaksio:/)
    *eri­laiset asun­tolu­ot­tomarkki­nat, USA:n kiin­nelainasys­tee­mi erikoisuuksi­neen jot­ka nyt posah­ti­vat koko maail­man silmille
    *sosi­aal­i­tur­van ja las­ten koulu­tuskus­tan­nusten erot

    Sen sijaan USA:ssa on var­maankin yhä mah­dol­lista “pikkurikas­tua” rehellis­es­tikin, ahkeru­udel­la, nokkelu­udel­la ja tuurilla,
    esimerkik­si sopi­van alan yrit­täjyy­del­lä. Sinikaulusalankin. Tässä ei kyl­läkään pidä uskoa Hollywoodia.

    Amerikkalais­ten suuri keskimääräi­nen var­al­lisu­us ei todel­lakaan kel­paa todis­teek­si siitä, että keskiver­tokansalaisel­la tai edes keskiver­rol­la keskilu­okkaisel­la menisi eri­tyisen hyvin. Tääl­lä jo ker­rot­ti­inkin, että var­al­lisu­us on USA:ssa erit­täin epä­ta­sais­es­ti jakautunut.

    Kun ver­tail­laan osit­tain intu­iti­ivis­es­ti USA:ta ja Pohjo­is­mai­ta, menee hel­posti kak­si asi­aa sekaisin. Ainakin minulta:)

    Varakku­us periy­tyy USA:ssa jo mm. kalli­in koulu­tuk­sen ja yhä vaikut­tavien etnis­ten kuvioiden takia enem­män kuin Pohjo­is­mais­sa. Per­in­tö- ja var­al­lisu­usvero­tuskin var­maan vaikut­taa, vaik­ka tun­nus­tan etten tiedä aiheesta tarkemmin.

    Sen sijaa USA:ssa ei yhtä paljon kuin vaikka­pa kansankoti Ruot­sis­sa ole per­in­teistä yläluokkaa.
    Toki on näitä Uuden Englan­nin hep­pu­ja joil­la on rooma­lainen numero etu­ni­men perässä…
    mut­ta silti run­nois­in asian epäti­eteel­lis­es­ti näin:
    USA on luokkay­hteiskun­ta ja Ruot­si yhä jos­sain määrin sää­ty-yhteiskun­ta. Jos­sa luokkakier­to on vilkkaam­paa kuin USA:ssa, mut­ta syväl­lä näkymät­tämis­sä uiva sää­tykier­to ei ehkä niinkään.

    Dis­claimer: noin puo­livälis­sä tämä meni mutuksi.

  74. JL:
    “Keskimääräi­nen aikuinen amerikkalainen omis­taa siis 3,7 ker­taa enem­män kuin suomalainen.”

    Tiedatko, onko toi var­al­lisu­u­den keskiar­vo vai medi­aani? Keskiar­voil­la las­ket­tuna yhteiskun­nas­sa, jos­sa on kymme­nen jasen­ta, joista yksi omis­taa 10 miljoon­aa ja lop­ut yhdek­san ei mitaan, keski­maarainen asukas on miljonaari.

  75. Olen joskus miet­tinyt, että onko­han “grad­ua vaille mais­terei­den” koti­taus­to­ja tutkit­tu. Jokainen gradun (tai dip­patyön) tehnyt tietää, miten iso mörkö se on, kun se on tekemät­tä, ja miten pieneltä jutul­ta se jäl­keen päin tun­tuu (jollekin se mörkö voi olla yhtä lail­la pakolli­nen, mut­ta turhan­tun­tu­inen, fysi­ikan peruskurssi, tms). Sen mörön selät­tämi­nen on var­masti helpom­paa, jos lähipi­iristä (per­heestä tai lähisu­vus­ta) löy­tyy mais­tere­i­ta (tai DI:jä), jot­ka eivät vaiku­ta ihmistä kum­mallisem­mil­ta.

    Viimeisen kymme­nen vuo­den aikana suo­ma­lainen medi­aan­iopiske­li­ja on muut­tunut aika taval­la. En tiedä, onko kyse siitä, että koulute­taan liikaa vai mis­tä, mut­ta opiske­li­joil­la ei tyyp­il­lis­es­ti ole minkään­laista draivia, ei tiedon­janoa eikä mitään tekemisen ja oppimisen meininkiä. Tietenkään tämä ei päde kaikki­in, mut­ta sel­l­ais­es­ta on tul­lut enem­mänkin nor­mi kuin pieni poikkeus. Gradu­jen ja DI-töi­den roikot­ta­mi­nen on vain oire tästä. 

    Ja nyt joku selit­tää, että sil­lä paper­il­la ei ole merk­i­tys­tä. Ei sil­lä olekaan, mut­ta ker­too se jotain asen­teesta, ettei hoi­da asioi­ta loppuun. 

    Koulu­tus ei juuri sosi­aal­ista nousua takaa Suomes­sa. Ken­estäkään ei tule “ylälu­okkaa” sil­lä, että han­kkii hyvän koulu­tuk­sen, alas­ta viis. Ylälu­okkaan pääsee Suomes­sa syn­tymäl­lä tai pelaa­mal­la jääkiekkoa.

  76. Keskustelus­sa nyt ei ole mitenkään määritel­ty ylälu­okan omi­naisuuk­sia. Siipä teen sen itse: 

    Varsi­nainen Suomen ylälu­ok­ka tulee van­hoista, per­in­teikkäistä suvuista, jois­sa monien sukupolvien ajan on ollut korkeasti koulutet­tua, ja kult­tuurisu­un­tau­tunut­ta väkeä. Usein kyseessä ovat suomen­ruot­salaiset, mut­tei toki aina. 

    Onko tosi­aan Kimi Räikkö­nen jonkun kie­lenkäytössä ja mie­len maail­mas­sa “ylälu­okkainen”? Ei nyt rahavaroista ole pelkästään kyse, kun sää­tykier­rosta puhutaan. 

    Osmo on ylälu­okkainen, kat­sokaa vaik­ka viimeistä Hesarin kuukausili­itet­tä, jos ette min­ua usko. Joku tiesmis­sä lähiössä kas­vanut perusk­oulun käynyt kiekon­pyörit­täjä ei sitä ole. Tulot eivät ratkaise sosi­aalilu­okkaa, joskin kor­re­laa­tio on tiet­ty olemassa.

  77. Jotenkin muis­tuu Peter Fryck­man­nin sanat eräästä lehtikir­joituk­ses­ta. Peter tote­si, että sil­loin kun hänkin kaup­paopis­tossa oli oppi­laana, ja kun toiset luki­vat kokeisi­in, niin samal­la aikaa hän kävi jo täysipäiväistä kaup­paa asi­akkaiden­sa kanssa.

    Kenelle sit­ten koulu sopii ja sen myötä myöhem­min saa ase­maa ja ansain­taa. Mut­ta tosi­han on se, että Suomes­sa on ainakin muu­ta­mat köy­hem­mistä olo­suhteista lähtöisin olleet ovat saa­neet osalleen koulu­tuk­sen myötä — ainakin arvostusta.

    Joku esit­ti hyviä luku­ja — olisko ollut “liian vanha” :

    - ikälu­okkaan syn­tyy n. 60 000 tulokasta
    — n. 30 000 ikälu­okas­ta suorit­taa ylioppilastutkinnon

    - oikei­ta korkeak­oulu­ta­soisia opiskelu­paikko­ja vuosit­tain on tar­jol­la n. 15 000

    Eli 15 000 / 60 000 pääsee omil­la aivoil­laan eteen­päin elämässään.

    Min­ua vaan kiin­nos­taisi tietää se, että moniko näistä 15 000 per vuosi suun­taa opin­ton­sa val­tion hallintoon tähtäävi­in opin­toi­hin ja kuin­ka moni kas­va­tusti­etei­den opiskelijoiksi?

  78. Ylälu­okkaan pääsee Suomes­sa syn­tymäl­lä tai pelaa­mal­la jääkiekkoa.

    Suomes­sa ylälu­okkaan pääsee ihan samal­la taval­la kuin muual­lakin eli ennen kaikkea perus­ta­mal­la men­estyvän fir­man tai pääsemäl­lä mukaan men­estyvän fir­man palkitsemisjärjestelmiin. 

    Sik­si ei kan­na­ta olla eri­tyisen huolestunut siitä, että tulo­erot kas­va­vat, jos se siis ker­too elin­voimais­es­ta taloud­es­ta. Ja siitä se kai ker­too, onhan Suomes­sa sosi­aa­li­nen liikku­vu­us suur­ta ver­rat­tuna eri­tyis­es­ti Yhdys­val­toi­hin mut­ta myös mui­hin “vapaampi­in” talouk­si­in. Se tarkoit­taa, että tääl­lä syn­tymäl­lä ylälu­okkaan pääsee harvem­min kuin siel­lä. Jokunen jääkiekkoil­i­ja siinä on kyl­lä mukana.

    Jos tulo­erot sit­ten jäävät suurik­si Yhdys­val­to­jen tapaan eli hitaam­man kasvun kausil­la ne eivät ala taas kuroutua kiin­ni, seu­rauk­se­na sosi­aa­li­nen kier­to hidas­tuu, kos­ka syn­tyy pysyvä alalu­ok­ka, jos­ta nousem­i­nen on vaikeaa. 

    Jotain tuol­laista on ilmeis­es­ti jo Suomes­sakin tapah­tunut. Pitää kuitenkin muis­taa, että Suo­mi on edelleen yksi maail­man tulo­eroil­taan tasaisim­mista maista, mikä siis selit­tää suur­ta sosi­aal­ista liikkuvuutta.

  79. “Ylälu­ok­ka poi­mi alalu­okas­ta lah­jakku­udet ja sysäsi omat mus­tat lam­paansa alalu­okkaan. Sosi­aaliseen ase­maan vaikut­ta­vat muutkin asi­at kuin lah­jakku­us. Ulkonäkö ja ter­veys nyt esimerkiksi.”

    Tässä ansait­see tul­la maini­tuk­si eräs TV:n brit­ti­hömp­päo­hjel­ma, jos­sa Ani­ta Rod­dick puet­ti­in lihavak­si ja meikat­ti­in vielä sel­l­aisek­si, joka ei näyt­tänyt ihan kauneusi­hantei­den mukaiselta. Sit­ten hän osal­lis­tui hienos­tokut­suille ja istui pöy­dässä, jos­sa oli varakas­ta seu­rapi­iri­porukkaa. Tarkoituk­se­na oli seu­ra­ta miten ihmiset suh­tau­tu­vat ja miten paljon ulkonäöl­lä on merk­i­tys­tä. Tässä oli se mie­lenki­in­toisu­us, että kun jonkin aikaa oli kulunut hän esit­teli itsen­sä pöytäseu­rueelle ja tilanne muut­tui heti, kun huo­ma­si­vat, että olikin kuu­luisa ihmi­nen pöydässä.

    “Huono ter­veys — eri­tyis­es­ti huono mie­len­ter­veys — ja taipumus päi­htei­den väärinkäyt­töön merk­it­sevät Suomes­sa suur­ta riskiä sosi­aaliseen lasku­un. Jotain ker­too se, että vaik­ka Suomes­sa tulo­erot ovat pieniä, sosi­aaliset ter­vey­serot ovat taval­lista suurempia.”

    Tästä seu­raa vielä kalli­impi lasku veron­mak­sajille, kun ei hoide­ta ajois­sa. Tiedän itse erään tapauk­sen, jos­sa lääkärit jät­tivät mie­len­ter­veysongel­man hoita­mat­ta. Seu­rauk­se­na oli kalli­impia hoito­ja, enem­m­män lääkkeitä, kuntou­tus­tutkimuk­sia, eri­laisia työkokeilu­ja ym. toimen­piteitä luke­ma­ton määrä ja lop­putu­lok­se­na pääsy sairaseläk­keelle. Voi vain ara­vail­la kuin­ka mon­ta ker­taa kalli­im­mak­si tuli, ver­rat­tuna siihen jos olis aikaisem­min hoidet­tu kunnolla.

    “Kyl­lä meil­lä edelleen on se tilanne, että vaik­ka siivoo­jan lap­si on yhtä älykäs, kau­nis ja ter­ve kuin pro­fes­sorin lap­si, hän pää­tyy pro­fes­sorin las­ta epä­to­den­näköisem­min aka­teemiselle uralle. Vielä epä­to­den­näköisem­pää se on, jos lap­si ei ole älykäs, ter­ve eikä kaunis.”

    Jos älykäs siivo­jan lap­si ei päädy sel­l­aiseen hom­maan, jos­sa hänen kyvykkyyten­sä mah­dol­lisim­man paljon hyö­dyn­tää yhteiskun­taa, on se melkoista yhteiskun­nan varo­jen tuh­laus­ta, jos ajat­telee mitä lap­si nyt yleen­säkin yhteiskun­nalle mak­saa. Tosin aka­teem­i­nen koulu­tus ei nykyään takaa yhtään mitään. Meil­lä on free­lancer-tutk­i­joitakin, jot­ka elävät nälkä­pal­ka­lla ja työvoimavi­ra­nomais­ten mieli­v­al­lan alla.

    Jos Albert Ein­stein olisi syn­tynyt paljon myöhem­min ja nyt vas­ta yrit­täisi aloitel­la aka­teemista uraa, olisiko hänestä koskaan tul­lut fyysikkoa. Koulumen­estys ei tain­ut kovin hyvä olla ja sai huonot suosi­tuk­set fyysikon uralle.

    Tiede-lehdessä oli numerossa 8/2007 mie­lenki­in­toinen jut­tu Into­hi­mo kas­vat­taa älyn jät­tiläisen. Siinä tuoti­in esi­in ansioikkaasti se kuin­ka paljon kuitenkin kovaa työtä ja into­hi­moa men­estys vaatii. New­tonkin eli kuin munk­ki, täysin erakkona ja uurasti koko ajan fysi­ikan kim­pus­sa. Olisi ihme jos ei niil­lä työmääril­lä alka­isi tulosta syntymään.

  80. Kahlasin nyt jonkun ver­ran kom­ment­te­ja läpi… 

    Ei ole mitään tsaanssia (eng. chance) keskustel­la tästä, ellei määritel­lä ko. käsitteitä. 

    Mitä siis tarkoit­taa ylälu­okkainen? Kel­paako ylälu­okkaisek­si liki luk­i­häir­iöi­nen amik­sen keskyt­tänyt, joka ei ero­ta Ekber­gin kahvi­laa Hes­burg­erista tai tori­taulua Edelfeldtin teok­ses­ta… mut­ta on rahaa syys­tä tai toisesta. 

    Syyt voivat olla mon­i­naiset. Esim, että kiertää autol­la rataa tosi kovaa… se, että vain noin 0,000000001 pros­ent­tia ihmi­sistä on edes kokeil­lut ajaa niin kovaa kyseisel­lä menopelil­lä ympyrää ei tietenkään him­men­nä tätä suoritusta. 

    Itse ajat­te­len, että ylälu­okkaisu­us tarkoit­taa sivistys­tä ja kokon­ais­val­taista elämän­hallintaa. Ylälu­okan lapset tun­nista­vat Astrid Lind­grenin teok­set ja van­hem­mat erot­ta­vat Vic­tor Hugon ja Vit­to­rio de Sican toi­sis­taan. Lapset ovat hoikkia ja ter­veitä ja heil­lä on reiät­tömät ham­paat. Ihanaa!

    Ylälu­okkainen on kuin kala vedessä ilman vet­täkin. Oster­it rav­in­to­las­sa käyvät siinä mis­sä kateenko­r­vatkin ja jokainen puheenai­he Isä Mitros­ta Aki Kau­ris­mäen ja Itämeren tilanteen kaut­ta Johan­na Tuki­aseen käy yhtä sulavasti viiniä siemaillen. 

    Nämä ylälu­okkaiset ihmiset ovat usein tietysti myös rikkai­ta, mut­ta se ei riitä ylälu­okkaisu­u­teen, ei alkuunkaan.….

  81. Jor­ma Nordlin:
    “Siinä tuoti­in esi­in ansioikkaasti se kuin­ka paljon kuitenkin kovaa työtä ja into­hi­moa men­estys vaatii. New­tonkin eli kuin munk­ki, täysin erakkona ja uurasti koko ajan fysi­ikan kim­pus­sa. Olisi ihme jos ei niil­lä työmääril­lä alka­isi tulosta syntymään.”

    Tieteessä men­estymi­nen vaatii läh­es aina huo­mat­tavaa omis­tau­tu­mista ja uuras­tamista. Kova työ ei kuitenkaan yksin takaa mitään. Tiede­maail­mas­sa on val­ta­van määrä ihmisiä, jot­ka omis­tau­tu­vat työlleen täysin ja elävät kuin munkit, mut­ta eivät silti saa mitään kovin ihmeel­listä aikaan — ainakaan mitään sel­l­aista, jon­ka jälkipol­vet muistaisivat.

  82. Eli­na, hyvä jut­tu, kun nos­tit esi­in ton määritelmän tärkeyden.

    Miten ero­tat ylälu­okan ja älymys­tön, vai ovatko ne sin­un sin­un luokit­telus­sasi sisäkkäisiä ryh­miä? Minus­ta ylälu­okkaan voi myös kuu­lua, vaik­ka yleis­sivistys ja älyn­lah­jat oli­si­vat hiukan heikom­matkin. Ylälu­okkaan kuu­lu­miseen riit­tää mielestäni esim. (perit­ty) var­al­lisu­us, oikea per­hetaus­ta ja ennen kaikkea ylälu­okkaisen etiketin hal­lit­sem­i­nen. Tähän etiket­ti­in kuu­luu oikean käytök­sen lisäk­si tiet­ty­jen avaina­sioiden, esim. Edelfeld­tien, Runebergien ym. pin­nalli­nen tun­tem­i­nen (jot­ta niistä voi sen viini­lasin ääressä jauhaa). Minus­ta ylälu­okkalainen voi myös olla ihan kun­nol­la rap­pi­ol­la, kun­han vain kulis­sit pysyy pystyssä illalliskutsuilla. 

    Siitä ollaan samaa mieltä, että rikas vor­mu­lakus­ki ei kuu­lu ylälu­okkaan. Hän kai kuu­luu samaan laatikkoon kuin kyläkaup­pamiljonäärit ym., joi­ta ylälu­okkalaiset taita­vat kut­sua uusrikkaiksi.

  83. Tois­tan ehkä osit­tain jo sitä, mitä joku aikaisem­min kom­men­toi, mut­ta minus­ta koko ‘ylälu­okan’ määrit­te­ly on hiukan turhaa, kos­ka niitä yhteiskun­nal­lisia hier­arkioi­ta on usei­ta ja ne ovat rin­nakkaisia (tai vain osit­tain päällekkäisiä). Aivan samal­la tavoin kuin muu­rarimes­tari oli ennen duu­nar­ien hier­arkian huip­ul­la, ylem­män keskilu­okan edus­ta­jat (iso omakoti­ta­lo, 2 autoa, vene/mökki, kak­si ter­vet­tä las­ta ja koira) ovat suo­ma­laisen ‘tavishier­arkian’ huip­pu­ja. He eivät ole ylem­pänä tai alem­pana kuin vaik­ka julkkistaiteil­i­jat tai sijoit­ta­jamiljonäärit, he vain elävät eri hier­arkian sisäl­lä ja hei­dän unel­mansa ja tavoit­teen­sa ovat eri­laiset. Eri hier­arkioiden huiput saat­ta­vat olla var­al­lisu­udeltaan hyvinkin eri tasol­la, joten rahakaan ei ole kovin hyvä mit­tari. Arvostet­tu, mut­ta köy­hä runoil­i­ja tuskin vai­h­taisi osia for­mu­lamiljonäärin kanssa.

  84. Osmo käyt­ti yksinker­taisu­u­den vuok­si jakoa vain ala- ja ylälu­okkaan, jol­loin niil­lä on laa­jem­pi merk­i­tys kuin yleensä. 

    Muuten­han voidaan puhua alalu­okas­ta, alem­mas­ta ja ylem­mästä työväen­lu­okas­ta, keskilu­okas­ta, ylem­mästä keskilu­okas­ta, ylälu­okas­ta jne. Ylälu­ok­ka pitäisi jakaa vielä ainakin uuteen ja van­haan rahaan. Alalu­okas­sakin on eroa sil­lä, onko lin­nakun­di vai sossupummi.
    Eri­laiset markker­it (kieli, tavat, maku) koske­vat kaikkia luokkia alhaal­ta ylös eli ylem­pi työväen­lu­ok­ka pyrkii erot­tau­tu­maan alem­mas­ta työväen­lu­okas­ta ja ylem­pi keskilu­ok­ka keskilu­okas­ta jne.

  85. Helsin­gin ritar­i­huoneelta löy­tyy ylälu­okan suku­jen vaakunoi­ta. Kan­nat­taa pere­htyä. Mut­ta. Mielestäni ylälu­okkalaisu­u­teen kuu­luu seu­raavia asioi­ta. Oppineisu­ut­ta tai ehkä parem­min lukeneisu­ut­ta, var­al­lisu­ut­ta, sosi­aal­isia taito­ja ja mie­lenki­in­toa kaik­keen uuteen. Minus­ta ne ihmiset, jot­ka luke­vat paljon ja seu­raa­vat maail­man menoa ja omaa­vat mielip­iteitä, ovat fik­sumpia kuin muut. Jos on lisäk­si rahaa, kuu­luu yläluokkaan.

  86. Jos puhutaan sosi­aalis­es­ta liikku­vu­ud­es­ta, mitataan yleen­sä tulo­ja tai joskus koulu­tus­ta, kos­ka niistä on help­po saa­da suh­teel­lisen objek­ti­ivista tietoa. “Ylälu­okan” sijaan kan­nat­taisi käyt­tää ter­miä “ylin luok­ka” eli hyvä­tu­loisim­mat, jol­loin his­to­ri­al­liset kon­no­taa­tiot eivät pääse sotke­maan ajatuk­sen juoksua. 

    Ylimpään luokkaan usein kasaan­tuu taloudel­lis­ten pääomien lisäk­si myös kult­tuurisia ja ainakin sosi­aal­isia pääo­mia, kuten kaik­ki Thomas Man­nin­sa luke­neet tietävät. Sosi­aal­ista pääo­maa on help­po “vai­h­taa” taloudel­lisek­si pääo­mak­si esim. isän hyvä veli ‑verkos­ton kaut­ta. Kult­tuurisen pääo­man arvo on Suomes­sa onnek­si vähäi­nen. Runeber­gin siteer­aami­nen ulkoa ruot­sik­si saat­taa ava­ta jonkun oven, mut­ta ei sil­lä rikas­tu­maan pääse.

    Toisaal­ta kun inhimilli­nen pääo­ma ammatil­lisia kval­i­fikaa­tioi­ta paran­taes­saan las­ke­taan kult­tuurisek­si pääo­mak­si, sil­lä on suuri merk­i­tys. USA:n ja Bri­tann­ian vähäistä sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta on selitet­ty eri­ar­vois­taval­la koulu­jär­jestelmäl­lä, joka siis ei tuo­ta köy­hien lap­sille hei­dän tarvit­se­maansa kult­tuurista pääo­maa kovin hyvin. Tosin ohi­men­nen voisi huo­maut­taa, että koul­u­laitok­sen epäon­nis­tu­misen syyt ovat pitkälti muual­la kuin laitok­ses­sa itsessään.

    Sum­mat­en: tässä tutkail­laan nyt oikeas­t­aan taloudel­lista liikku­vu­ut­ta eli taloudel­lis­ten pääomien kasaan­tu­mista sukupolvien välil­lä per­heit­täin. Kos­ka muut pääo­mat ovat taloudel­lis­ten pääomien edel­ly­tys tai seu­raus, näen­näisen sup­peal­la näkökul­mal­la eli keskit­tymisel­lä tulo­jen muu­tok­si­in ei pitäisi olla suur­ta merk­i­tys­tä kokon­aisku­van kannalta.

  87. Tuon tyyp­piset ajatuk­set ovat iki­van­ho­ja. Eri­tyisen suosit­tu­ja ne oli­vat Dar­win­ista Nat­si-Sak­san kaatumiseen.

    En ole eri­tyisem­min ilah­tunut tämän­tyyp­pis­es­tä argu­men­toin­nista. Minus­ta argu­men­tit pitäisi yrit­tää kumo­ta vas­ta-argu­menteil­la eikä leimoilla.

  88. Tulon­jaon tulee olla keskit­tynyt, kos­ka täl­löin ihmis­ten pahoin­voin­ti mak­si­moidaan hyv­in­voin­tia lisäten.

  89. Widerin tutkimuk­sen data oli laman jäljiltä, oliko­han vuodelta 1998. Suo­ma­lais­ten omaisu­us on pitkälti asun­nois­sa, joten ei ole kum­ma, jos asun­toku­plan puhkeamisen jäl­keen omaisu­usar­vot oli­vat mata­lal­la.

    Widerin tutkimuk­sen luvut ovat vuodelta 2000. Minus­ta se on varsin hyvä vuosi: Suomes­sa talouskasvu oli tuol­loin jatkunut yhtämit­tais­es­ti n. 7 vuot­ta, ja Yhdys­val­lois­sa ja monis­sa Euroopan mais­sa viime vuosi­na huip­pun­sa saavut­tanut asun­toku­pla ei ollut vielä syntynyt.

    Hätkähdyt­täv­in­tä tutkimuk­ses­sa on nimeno­maan se, että Suo­mi ei ole var­al­lisu­usver­tailus­sa län­si­maa vaan ver­tau­tuu Itä-Euroopan ja lati­nalaisen Amerikan vau­raimpi­in mai­hin. Suo­ma­lais­ten asun­to­var­al­lisu­ut­ta pienen­tää se, että suuri(n?) osa asun­tokan­nas­tamme on 1960- ja 70-luvuil­ta, jol­loin koet­ti­in his­to­ri­alli­nen aal­lon­po­h­ja raken­nustekni­ikan ja arkkite­htu­urin saralla.

  90. En ole eri­tyisem­min ilah­tunut tämän­tyyp­pis­es­tä argu­men­toin­nista. Minus­ta argu­men­tit pitäisi yrit­tää kumo­ta vas­ta-argu­menteil­la eikä leimoilla.

    Olen ollut huo­maav­inani. Minus­ta taas his­to­ri­as­ta voi oppia jotain. 

    Se mitä kir­joitin, on kiis­tat­tomasti tot­ta. Mitään arvolataus­ta sanoi­hin ei sisäl­ly. Sosi­aal­i­darvin­is­mi yms. nyt vain sat­tuu ole­maan iki­van­ha ilmiö ja niin pois päin. Sosi­aal­i­darvin­is­min keskeisin aja­tus on juuri perin­nöl­lis­ten kyky­jen jakau­tu­mi­nen yhteiskun­talu­okkien perus­teel­la. Rasis­ti­sis­sa teo­ri­ois­sa sama aja­tus ulotet­ti­in rotuihin. 

    Ehkä tuo his­to­ria antaa jollekin toiselle ajat­telemisen aihet­ta, vaik­ka sin­ua se ärsyt­tää. Oman vaa­ti­mat­toman mielip­i­teeni mukaan rasis­tistyyp­pis­ten teo­ri­oiden his­to­ri­as­ta kan­nat­taa ehdot­tomasti ottaa oppia, vaik­ka sit­ten ei paljoa mis­tään muusta.

    Ja miten niin en yrit­tänyt kumo­ta vas­ta-argu­menteil­la? Siis sikäli kun olin edes eri mieltä. Erikoinen tapa argu­men­toi­da: ei ote­ta kan­taa oikein mihinkään muuten, mut­ta sit­ten ärsyyn­nytään yhdestä his­to­ri­al­lis­es­ta fak­tas­ta ja leimataan meikäläi­nen tyh­mäk­si leimakirveen heilut­ta­jak­si. En tajun­nut, että olen kir­joituk­sis­sani antanut noin huonon kuvan kyvys­täni keskustel­la asiallisesti?

    Pois­tun takavasem­malle luke­maan Her­bert Spenceriä.

  91. “Siinä tuoti­in esi­in ansioikkaasti se kuin­ka paljon kuitenkin kovaa työtä ja into­hi­moa men­estys vaatii.”

    Tästä samaa mieltä. Tutkin­non suoritet­tuaan on vas­ta edel­ly­tyk­set opiskel­la lisää ja exper­tik­si voi kut­sua itseään vas­ta vuosien tai vuosikym­menten työkoke­muk­sen jälkeen.

    Tosi­a­sia on, että ollak­seen todel­la hyvä vaatii jatku­vaa opiskelua (luke­mal­la alan kir­jal­lisu­ut­ta) ja paljon käytän­nön koke­mus­ta, mut­ta läh­es minkä tahansa tutkin­non voi kuka tahansa suorit­taa kel­lumal­la muiden mukana.

  92. “Helsin­gin ritar­i­huoneelta löy­tyy ylälu­okan suku­jen vaakunoi­ta. Kan­nat­taa perehtyä. ”

    Ihan hyödyl­listä tutkia pien­tä punaista kir­jaa eli Aateliska­len­te­ria. Suurin osa Suomen aatelista on aivan tavall­si­ia ihmisiä, sairaan­hoita­jia, opet­ta­jia, aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja enem­män, ylipäätän­sä keskiluokkaa.

  93. Jos ajatel­laan eri sosi­aaliryh­mien men­estys­tä biolo­gian kannal­ta. Niin voisi vetää myös sel­l­aisen johtopäätök­sen, että parem­min men­estynei­den kesku­udessa on eli­nolo­suhteis­sa jotain pahasti pielessä kun lisään­tymi­nen vähe­nee liian paljon 😉

    Onhan se oleel­lis­es­ti eri asia jos jos­sakin alem­man yhteiskun­talu­okan per­heessä on vaik­ka 5 las­ta ja aka­teemises­sa per­heessä olisi vain 1–2 las­ta. Jos jostain syys­tä olo­suh­teet huonon­i­si­vat, niin toden­näköis­es­ti 5:n lapsen per­heestä jäisi enem­män henki­in kuin 1–2 lapsen per­heestä. Eli tätä taus­taa vas­ten ajatel­tuna men­estymi­nen on suhteellista.

    Toisaal­ta nyky­isiä yhteiskun­nal­lisia ilmiöitä ei voi suo­raan ver­ra­ta his­to­ri­aan, kos­ka nyt eletään poikkeuk­sel­lisia aiko­ja. On tapah­tunut raju muu­tos yhteiskun­nas­sa muu­tamien vuosikym­me­nien aikana ja muu­tos ei ole vielä ohi ja toisaal­ta myös ei ole ennakoitavis­sa tyy­tyvätkö ne jot­ka eivät men­esty enää osaansa. Jos tulon­jakomekanis­mi käy entistä epäedullisem­mak­si seu­rauk­se­na on, etteivät enää ns. heikom­pio­saiset tyy­dy kat­so­maan sivus­ta, hei­dän määrän­sähän sil­loin kas­vaa. Mikäli taval­lisille ihmisille ei enää löy­dy sel­l­aista työtä, jos­ta saa kohtu­ullisen toimeen­tu­lon, ollaan ongelmis­sa. Maail­man talous on sairaas­sa tilas­sa, kun suurin osa tuotan­nos­ta val­uu Kiinaan ja Inti­aan. Tästä tulee koi­tu­maan vaka­vat seuraukset.

  94. Näille Soin­in­vaaran mainit­semille sosi­aal­isille ter­vey­seroille löy­tyy selitykset.

    “Jotain ker­too se, että vaik­ka Suomes­sa tulo­erot ovat pieniä, sosi­aaliset ter­vey­serot ovat taval­lista suurem­pia. Sää­tykier­to on toimin­ut tehokkaasti myös erot­tele­maan ter­veet hyvi­in asemi­in ja sairaat huonoihin.”

    Ne jot­ka ovat julkisen ter­vey­den­huol­lon piiris­sä ovat käytän­nössä todel­la surkean peruster­vey­den­huol­lon asi­akkai­ta. Ero on todel­la huikea, jos ver­taa esimerkik­si työter­veyshuoltoa ja julkisen sek­torin terveydenhoitoa.

    Itse olen tämän myös oma­l­ta kohdal­tani havain­nut, kun opiskelu­aikana olin julkisen ter­vey­den­hoidon asi­akas ja nyt sit­ten työter­veyshuol­los­sa. Toinen van­hem­mis­tani jäi eläk­keelle ja putosi julkisen ter­vey­den­hoidon asi­akkaak­si. Nyt jo ikä ihmisenä saa täysin kelvo­ton­ta ter­veyspalvelua. Voi vain kysyä onko se asi­akkaan mak­set­tavak­si tule­va osu­us sel­l­ais­es­ta touhus­ta aivan liikaa sekin.

    Ei ole mikään ihme jos ter­vey­serot alka­vat näkymään.

    Julkises­sa ter­vey­den­hoi­dos­sa pyritään puhu­maan poti­las vas­taan­otol­ta pihalle, jot­ta väl­tyt­täisi­in kus­tan­nuk­sil­ta. Työter­veyshuol­los­sa pyritään poti­las hoita­maan kun­toon, jot­ta voi pala­ta töi­hin. Tässä on se oleelli­nen ero näi­den kah­den välillä.

  95. “Ei ole mitään tsaanssia (eng. chance) keskustel­la tästä, ellei määritel­lä ko. käsitteitä”

    Sää­tykier­toa voidaan kat­soa koulu­tuk­sen tai tuo­jen mukaan.
    Tulo­jen mukaan tarkaastelu on epä­varmem­paa, silä tulot voivat vai­hdel­la, mut­ta ker­ran han­kit­tua koulu­tus­ta ei peruuteta.

    Koulu­tuk­sen mukaan sää­tykier­to on hidasta.
    Jos isä on käynyt vain ammt­tik­oulun tai ei ole ammat­tik­oulu­tus­ta niin jälkeläi­sistä vain 10 % yltää korkeakoulututkintoon.
    Jos taas isä on korkeak­oulutet­tu nii 80 % jälkeläi­sistä yltää korkeakoulututkintoon.
    Älykkyy­del­lä ei ole suur­ta merk­i­tyt­sä, sil­lä korkeak­ouluett­tu­jen jälkeläi­sistä myös tyh­mim­mästä merkit­tävä % suorit­taa korkeaoulututkinnon

    Sen sijaan duu­nar­in lap­sista huip­puä­lykkäistäkin vai 40 % yltää korkeakoulututkintoon

  96. Tomi Ahti kir­joit­ti 23.5.2009 kel­lo 12:48
    “Ylimpään luokkaan usein kasaan­tuu taloudel­lis­ten pääomien lisäk­si myös kult­tuurisia ja ainakin sosi­aal­isia pääomia.”

    Jep. Esite­tyt näkökul­mat rikkaista kult­tuurin- ja taiteen­tun­ti­joista, jot­ka omaa­vat hyvät sosi­aaliset taidot lie­nee stereo­typ­i­aa, joista vain joku tai jotkut omi­naisu­udet toteu­tu­vat ylälu­okan yksit­täisessä edus­ta­jas­sa, mut­ta Tomin kuvaamien pääo­makasautu­mien ansioista ne kuvaa­vat ja määrit­televät ylälu­okkaa yleisesti. 

    Näin ko määritelmää voisi hah­motel­la kehä­teo­ri­an tyyli­in “ylälu­ok­ka on se kult­tuuris­es­ti ja ajal­lis­es­ti arvostet­tu­jen pääomien eli­it­ti, joka muo­dostaa yhteiskun­nan sosi­aalisen hier­arkian ylim­män väestönosan :)” Leik­ki leikkinä, mut­ta luulen että ainakin itse olen ajau­tunut vähän sivu­un Osmon orig­i­naal­ista pohdin­nas­ta, jos­sa ylälu­okan käsit­teen yksi­tyisko­htainen määrit­te­ly ei ehkä ollut se keskeinen asia.…

    Osmo:
    “Mikä sää­tykier­toa hidas­taa. Mik­si van­hempi­en koulu­tusaste määrää aiem­paa selkeäm­min las­ten sen, kuin­ka pitkälle lapset opiskelevat?”

    Lah­jakku­us, kasvuym­päristö rooli­mallei­neen, sosi­aal­i­sine verkos­toi­neen ja arvo­maail­moi­neen voivat olla osaltaan selit­täviä tekijöitä.

    Itse ajat­telisin että vau­raas­sa post­mod­ernissa yhteiskun­nas­sa sää­tykier­toa hidas­taa (ainakin aluk­si) yhteiskun­nan moni­ar­vois­tu­mi­nen ja keskilu­okan (talouden) kasvu. Post­mod­ernille yhteiskun­nalle ja post­mod­erneille ihmisille on omi­naista indi­vid­u­al­is­min ja yksilön korost­a­mi­nen, vapau­tu­mi­nen sosi­aal­i­sista siteistä, elämän­tyylien ja yhteiskun­nan frag­men­toi­tu­mi­nen, halut­to­muus sitoutua aat­teisi­in ja yhteisöi­hin sekä suurem­pi epä­var­muu­den ja kaaok­sen sietokyky (lain­aus :http://www.cs.jyu.fi/el/tjtc75_02/PDF/Luento8.pdf). Tämän seu­rauk­se­na ylälu­okan määrit­te­ly on aikaisem­paa mon­imutkaisem­paa ja veikkaisin, että arvostet­tu­jen pääomien mon­imuo­toisu­us on samal­la kasvanut.
    Kun samaan aikaan keskimääräi­nen var­al­lisu­us on kas­vanut (http://www.tilastokeskus.fi/til/vtutk/2004/vtutk_2004_2006-05–09_tie_001.html), niin tilaa eri­laisille vai­h­toe­hdoille on tul­lut sekä yhteiskun­nan moni­ar­voisu­u­den, että taloudel­lisen liikku­mavaran kautta. 

    Keskimääräi­nen var­al­lisu­us on pitkään vain kas­vanut ja van­hem­mat ikälu­okat ovat vauras­tuneet selvästi enem­män kuin nuoret (http://www.tilastokeskus.fi/til/vtutk/2004/vtutk_2004_2007-04–12_tie_002.html). Toisaal­ta taas ikälu­okat ovat erikokoisia ja keskimääräi­nen lap­simäärä alle 2 (muis­taak­seni 1,7), eli perin­nön jaka­jia on vähem­män ja jaet­tavaa enemmän. 

    Ole­tuk­sel­la että em pohdin­nas­sa edes joku pitäisi paikkaansa, voidaan miet­tiä että vaik­ka var­al­lisu­u­den kasvu ei yleis­es­ti ottaen nos­ta keskilu­okkaisia ylälu­okkaan (kos­ka ylälu­okan määrit­te­ly ei sitä mah­dol­lista) , niin luoko elin­ta­son kasvu mah­dol­lisu­u­den määritel­lä ylälu­okkaa jatkos­sa moni­ar­voisem­min? Jos arvostet­tu­jen pääomien mon­imuo­toisu­us kas­vaa, niin ylälu­okkaan voisi tule­vaisu­udessa nous­ta yhä eri­laisim­mista taus­toista, joka osaltaan voisi nopeut­taa säätykiertoa?

  97. “Keskimääräi­nen var­al­lisu­us on pitkään vain kas­vanut ja van­hem­mat ikälu­okat ovat vauras­tuneet selvästi enem­män kuin nuoret ”

    Varakkaiden määrä suh­teessa koulutet­tui­hin on kuitenkin pieni. joten koulu­tus ja var­al­lisu­us kor­reloi vain kun kat­so­taan vähän keskiar­von ylä/alapuolella olevia.

    Rikkai­ta eli omaiu­us yli miljoona dol­lar­ia on vain n 9 miljoon­aa ja todel­la rikkai­ta , omaisu­us yli 30 miljoona dol­lar­ia n 80000 .

    Näi­den joukos­sa tau­at­s­ta ovat kir­javia, eikä yhtäläisyyt­tä koulu­tuk­seen voi vetää.
    Se on merkit­tävää, että suurim­mal­la osal­la omaisu­us on perittyä.

  98. “En pääse luke­maan niiden nobelistiesi tutkimuk­sia, joten en pysty niistä enem­pää sanomaan. Käteen amerikkalaiselle tulee joka tapauk­ses­sa tulo­ja enem­män, ja sitä saa sit­ten itse päät­tää, mihin ne käyttää. ”

    Tämäkään ei pidä tarkasti otten paikkansa, USA:n val­tion bud­jet­ti on suuri ja val­tio kerää rahaa per asukas suurin piirtein saman ver­ran kuin Suomenkin val­tio. Sen lisäk­si hallinto on raskas : Osval­toil­la on oma vero­tuk­sen­sa ja kun­nil­la omansa.
    Lisäk­si per­itään eläke‑, työt­tömyys ja sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja, joten vero nousee hel­posti 40 %:iin eli 33 % val­tion veroa, osaval­tion veroa n 7% (vai­htelee 0–15 %), eläke­mak­sua 6,5 %, työt­tömyys-ja sairaus­vaku­u­tus­mak­sua 3 % ja kir­ja­vat kun­nal­lisverot vielä päälle
    Tähän pitää lisätä vielä korkea kiin­teistövero, n nelink­er­tainen Suomeen ver­rat­tuna eli n 4 % asun­non verotusarvosta

  99. Tomi Ahti sekoit­taa nyt itse käsit­teitä. Perustel­tu usko (kak­sos­tutkimuk­set, adop­tio­tutkimuk­set, älykkyy­den tutkimus, tutkimus eri alo­jen älyl­li­sistä vaa­timuk­sista jne.) perinnöllisen/synnynnäisen älykkyy­den keskeiseen merk­i­tyk­seen sää­tykier­rossa ei vielä itsessään ole sosi­aal­i­dar­win­is­mia. Tomi Ahti käyt­tää tuo­ta hal­pahin­taista leimaa ja sit­ten näyt­tää otta­van herneen nenään kun siitä huo­maute­taan. Sosi­aal­i­dar­win­is­mi­in liit­tyy tuos­ta perin­nöl­lis­ten tek­i­jöi­den merk­i­tyk­ses­tä vedet­tyjä moraal­isia, sosi­aal­isia ja poli­it­tisia johtopäätöksiä.
    Kyseessä on kak­si hyvin eri asi­aa. Per­in­tötek­i­jöi­den merk­i­tys itsessään on tieteelli­nen, ei moraa­li­nen kysymys. Sen vas­tauk­seen ei moraalil­la voi vaikut­taa, se on mitä se on. Tästä vas­tauk­ses­ta johdet­tavien päätelmien, näke­mys­ten ja yhteiskun­nal­lis­ten mallien kohdal­la on sit­ten kyse moraalista.

  100. Jos sää­ty­jako ei ole riip­pu­vainen geeneistä, tarvi­taan kep­pikan­nus­timet, jot­ta laisku­rit ahkeroi, ja jos kyse on ympäristötek­i­jöistä, tarvi­taan kep­pikan­nus­timet, jot­ta laisku­rit ahkeroi.

  101. “Jos sää­ty­jako ei ole riip­pu­vainen geeneistä, tarvi­taan kep­pikan­nus­timet, jot­ta laisku­rit ahkeroi, ja jos kyse on ympäristötek­i­jöistä, tarvi­taan kep­pikan­nus­timet, jot­ta laisku­rit ahkeroi.”

    Suomes­sa oli kep­pikannsu­timet käytössä 70-luvul­la ja Vihreät ovat aja­neet saman­laista pakko­työ­mallia Cron­ber­gin johdolla.
    Se osoit­tau­tui vain jo 70-luvul­la kalli­ik­si ratkaisuk­si eikä rahat enä riit­täneet kepitykseen .
    Armei­ja on hyvä esimerk­ki kepi­tyk­ses­tä, jokainen lintsaa heti kuin silmä välttää

  102. Tämäkään ei pidä tarkasti otten paikkansa, USA:n val­tion bud­jet­ti on suuri ja val­tio kerää rahaa per asukas suurin piirtein saman ver­ran kuin Suomenkin val­tio. Sen lisäk­si hallinto on raskas

    Wikipedi­an mukaan Suomen kokon­aisveroaste on 43,5, USA:n 28,3. USA:n BKT per capi­ta on kym­meniä pros­ent­te­ja suurem­pi kuin Suomen. En oikein ymmär­rä, miten voidaan pää­tyä johtopäätök­seen, ettei amerikkalainen palka­nsaa­ja saisi käteen­sä selvästi suurem­paa sum­maa kuin suo­ma­lainen. Lisäk­si pitäisi siis ver­tail­la saman­laisia ryh­miä, esim. suo­ma­laisia amerikan­suo­ma­laisi­in/-skan­d­i­naavei­hin eikä kaikki­in amerikkalaisiin.

  103. “mukaan Suomen kokon­aisveroaste on 43,5, USA:n 28,3. USA BKT per capi­ta on kym­meniä pros­ent­te­ja suurem­pi kuin Suomen. ”

    Vero­tus poikkeaa mait­tain niin paljon toi­sis­tan, etteivät veroas­t­eet ole kovinkaan vertailukelpoisia .
    Esim USA:ssa yri­tyk­set mak­sa­vat ter­vy­den­hoit­o­menoista n puo­let , mut­ta noi­ta henkilö­sivuku­lu­ja ei las­ke­ta veroas­t­eeseen, kos­ka ne ovat ns vapaae­htoisia maksuja.
    Mikäli ne las­ke­taan mukaan niin veroaste nousee heti 6–7 %

  104. Mikä ihmeen ole­tus on että vain korkek­oulu­tutk­in­to vie ihmisen pois alalu­okas­ta? Omista koulukavereis­tani moni joka meni amik­seen pyörit­tää nyt eri­laista korjaamo‑, rakennus‑, kul­je­tus jne fir­maa, tien­aa ihan kivasti, ja työte­htävät yhtä vaa­tivia kuin aka­teemisen puolen koulutuksella.

  105. Wider-insti­tuutin v. 2006 julka­istun tutkimuk­sen mukaan aikuisen keskimäärin omis­ta­ma var­al­lisu­us on Japanis­sa 181.000 dol­lar­ia, USA:ssa 144.000, Sak­sas­sa 90.000, Ruot­sis­sa 80.000 ja Suomes­sa 39.000. Keskimääräi­nen aikuinen amerikkalainen omis­taa siis 3,7 ker­taa enem­män kuin suomalainen.

    Kuten jo ehdit­ti­inkin muiden toimes­ta tode­ta, tässä laskel­mas­sa kat­so­taan keskiar­voa. Oikean kuvan yhteiskun­nas­ta anta­va tek­i­jä, jota tässä pitäisi kat­soa, on kuitenkin medi­aani — siis se, mis­sä tulo- ja omaisu­ushaitarin kohdas­sa on yhtä mon­ta köy­hempää kuin rikkaam­paa asukas­ta. Yhdys­val­tain asukkaiden var­al­lisu­usar­vo­jen keskiar­voa vetää ylöspäin mit­taa­mat­toman rikkaan eli­itin muo­dosta­ma häviävän pieni ylälu­ok­ka, joka samaan aikaan painaa medi­aa­nia täs­mälleen päin­vas­toin juuri alaspäin.

    Nimeno­maan medi­aani kuvaa tässä keskustelus­sa käsitel­tyä ilmiötä eli keskilu­okan taloudel­lista tilan­net­ta — se mit­taa sitä, mil­lainen taloudelli­nen ase­ma on niil­lä, jot­ka ovat aivan kir­jaimel­lis­es­ti täs­mälleen yhteiskun­nal­lisen hier­arkian keskel­lä. Keskiar­vo­jen laskem­i­nen sen sijaan päin­vas­toin salaa tämän tilanteen. Jos tun­tee lainkaan tilas­toti­eteen alkeel­lisimpiakaan alkei­ta, tietää sil­loin, että jos jos jakau­man sisältämis­sä arvois­sa on niin rajua hajon­taa kuin USA:n tulo­haitaris­sa, niin jakau­man keskiko­htaa ei voi­da mita­ta arit­meet­tisel­la keskiar­vol­la vaan ain­oas­taan medi­aanil­la. Ei tarvi­ta edes lukio­ta­son osaamista, vaan perusk­oulun matem­ati­ik­ka riittää.

    Samankaltais­ten alkeel­lis­ten älyl­lisen epäre­hellisyy­den muo­to­jen pääl­lä lep­äävät myös min­ulle aiem­min main­os­te­tut Johan Nor­ber­gin kir­joituk­set, joista olen kyl­lä selvillä.

    Suomes­sa tulo- ja sosi­aaliset erot ovat niin pieniä, että sosi­aa­li­nen nousu on usein näen­näistä; toisin on USA:ssa.

    Itse linkit­tämässäni tutkimuk­ses­sa ei mitat­tu mitään sosi­aal­isia ero­ja tai tulo­ero­ja vaan van­hempi­en ja las­ten tulota­son välistä kor­re­laa­tio­ta. Ja kuten todet­tu, se havait­ti­in USA:ssa kaksinker­taisek­si Pohjo­is­mai­hin verrattuna.

    Wikipedi­an mukaan Suomen kokon­aisveroaste on 43,5, USA:n 28,3. USA:n BKT per capi­ta on kym­meniä pros­ent­te­ja suurem­pi kuin Suomen. En oikein ymmär­rä, miten voidaan pää­tyä johtopäätök­seen, ettei amerikkalainen palka­nsaa­ja saisi käteen­sä selvästi suurem­paa sum­maa kuin suomalainen.

    Tietenkin siten, että tämän suu vaah­dos­sa ylis­te­tyn alem­man veroas­t­een vastapain­ona yhdys­val­ta­lainen veron­mak­sa­ja joutuu mak­samaan omas­ta pus­sis­taan luke­mat­tomat sel­l­aiset nor­maalille elämälle enem­män tai vähem­män vält­tämät­tömät palve­lut, jot­ka Suomes­sa rahoite­taan juuri sen korkeam­man veroas­t­een muo­dostavista verovaroista. Opin­not kun­nol­lises­sa yliopis­tossa mak­sa­vat sato­ja tuhan­sia; neli­henkisen per­heen sairaus­vaku­u­tus mak­saa moninker­tais­es­ti kah­den työssäkäyvän aikuisen Suomes­sa mak­sami­in sairaus­vaku­u­tus­mak­sui­hin ver­rat­tuna; ja niin edelleen. Esimerkik­si pelkkä yhden lapsen päivähoitopaik­ka voi mak­saa hel­posti 700‑1000 dol­lar­ia kuukaudessa tai enem­mänkin — Suomes­sa korkein­taan parisa­taa euroa.

    Lisäk­si voisi tietenkin maini­ta myös sel­l­aisen pikku­seikan, että val­tion­vel­ka asukas­ta kohti on Suomes­sa alle 10 000 euroa ja sitä on viime vuodet mak­set­tu taukoa­mat­ta pois, kun taas USA:ssa se on yli 25 000 euroa ja sitä ote­taan jatku­val­la syötöl­lä lisää. Tämäkin on suo­raa seu­raus­ta ylis­te­tys­tä alem­mas­ta veroas­t­eesta: jos val­tion kas­sas­sa ei ole rahaa, se ei voi lyhen­tää velko­jaan. Lapset ja lapsen­lapset korot­takoot sit­ten vero­ja, kun­han vain nyky­sukupol­ven ei tarvitse.

  106. Kuten jo ehdit­ti­inkin muiden toimes­ta tode­ta, tässä laskel­mas­sa kat­so­taan keskiar­voa. Oikean kuvan yhteiskun­nas­ta anta­va tek­i­jä, jota tässä pitäisi kat­soa, on kuitenkin mediaani

    On tot­ta, että medi­aani antaa paljon parem­man kuvan, niin­pä kaivoinkin esi­in Widerin julkaise­man “Per­son­al Wealth From a Glob­al Per­spec­tive” ‑kir­jan (lait­tomana PDF:nä, löy­tynee Googlel­la). Sen mukaan (taulukko 2.1) amerikkalais­ten medi­aani­var­al­lisu­us oli 96.500 dol­lar­ia vuon­na 2001, Suomes­sa 51.000 dol­lar­ia vuon­na 1998. Korostan taas, että väestöerot täy­tyy ottaa huomioon. Tämän mukaan Amerikas­sa valkois­t­en koti­talouk­sien var­al­lisu­us on noin 11-ker­tainen lati­nokoti­talouk­si­in ver­rat­tuna ja läh­es 15-ker­tainen afroamerikkalaisi­in talouk­si­in ver­rat­tuna. Mus­tia ja lati­no­ja on läh­es 30 pros­ent­tia USA:n väestöstä, joten hei­dän köy­hyyten­sä vaikut­taa suuresti kaikkien amerikkalais­ten medi­aani­var­al­lisu­u­teen (Suomen pikkuri­ikkiset ei-valkoiset vähem­mistöt lienevät hyvin köy­hiä myös).

    Tietenkin siten, että tämän suu vaah­dos­sa ylis­te­tyn alem­man veroas­t­een vastapain­ona yhdys­val­ta­lainen veron­mak­sa­ja joutuu mak­samaan omas­ta pus­sis­taan luke­mat­tomat sel­l­aiset nor­maalille elämälle enem­män tai vähem­män vält­tämät­tömät palve­lut, jot­ka Suomes­sa rahoite­taan juuri sen korkeam­man veroas­t­een muo­dostavista verovaroista.

    Kuka tässä keskustelus­sa on ylistänyt Amerikan jär­jestelmää? En ainakaan minä. Tun­nut käyvän kuumana kuin hel­lank­oukku tästä kysymyk­ses­tä. Rauhoitu.

    Point­ti­ni on yksinker­tais­es­ti, että Amerikan keskilu­ok­ka elää mate­ri­aalis­es­ti vau­raam­min kuin suo­ma­lainen. Nähdäk­seni tämä on tot­ta ja johtuu Amerikan korkeam­mista tuloista ja var­al­lisu­ud­es­ta ja mata­lam­mas­ta hin­tata­sos­ta. Suurim­mat erot ovat var­masti lapset­tomien kohdalla.

    Lisäk­si voisi tietenkin maini­ta myös sel­l­aisen pikku­seikan, että val­tion­vel­ka asukas­ta kohti on Suomes­sa alle 10 000 euroa ja sitä on viime vuodet mak­set­tu taukoa­mat­ta pois, kun taas USA:ssa se on yli 25 000 euroa ja sitä ote­taan jatku­val­la syötöl­lä lisää. Tämäkin on suo­raa seu­raus­ta ylis­te­tys­tä alem­mas­ta veroas­t­eesta: jos val­tion kas­sas­sa ei ole rahaa, se ei voi lyhen­tää velko­jaan. Lapset ja lapsen­lapset korot­takoot sit­ten vero­ja, kun­han vain nyky­sukupol­ven ei tarvitse.

    Ei Suo­mi ole juurikaan mak­sanut velkaa pois. Vuon­na 1989 val­tion­velkaa ei ollut oikeas­t­aan ollenkaan, vuon­na 1995 sitä oli 60 mil­jar­dia euroa ja nyt 57,5 mil­jar­dia euroa. Korko­ja ollaan mak­sel­tu pois. Parem­piakin kohtei­ta verovaroille olisi ehkä ollut. Katainen on ennus­tanut, että seu­raa­van neljän vuo­den aikana Suomen val­tion­vel­ka kaksinker­tais­tuu, jol­loin sitä on suh­teessa BKT:hen saman ver­ran kuin Yhdys­val­lois­sa nyt. Esim. Por­tu­galil­la, Ital­ial­la ja Bel­gial­la on täl­läkin het­kel­lä BKT:hen näh­den enem­män velkaa kuin USA:lla, joten ei se velka­an­tu­mi­nen ole jenkkien jär­jestelmän eri­ty­i­som­i­naisu­us. Vielä vuon­na 2007 USA:lla oli velkaa 37 pros­ent­tia BKT:stä, eli samaa tasoa kuin Suomel­la nyt.

  107. Tom­mil­la oli ihan validia kri­ti­ikkiä USA:sta, mut­ta yksi pieni kor­jaus tuo­hon velka-asiaan.

    USA:n julkisen sek­torin velkataak­ka on toki n. 37 000 dol­lar­ia (eli 26 000 euroa) per capi­ta, mut­ta tästä vain vähän reilu puo­let on “oikeaa” velkaa, lop­pu velas­ta on FED:in holvis­sa pape­ri­na, jol­la ei ole mitään oikeaa merk­i­tys­tä. Se on siis setelira­haa, jota FED on painanut ja merkin­nyt kir­joi­hin “velak­si”.

    Suomes­sa val­tion velkataak­ka noussee lähi­aikoina 80–90 mil­jardin euron tun­tu­maan, ja kos­ka se on kaik­ki ns. oikeaa velkaa, suo­ma­laisil­la on suun­nilleen samana­su­u­ru­inen velkataak­ka edessään kuin amerikkalaisil­la. Velkaa ei voi­da lisäk­si kui­tata paina­mal­la rahaa (kuten USA voi tehdä FED:in kaut­ta) ja lisäk­si velas­ta toden­näköis­es­ti suurem­pi osa tulee ole­maan ulkomaanvelkaa.

  108. Näistä men­estyneisyys­tek­i­jöistä ei voi aliarvioi­da per­soo­nan merk­i­tys­tä. Nykyään jotkin eri per­soonatyyp­it voi käsit­tääk­seni jo havai­ta aivoku­vauk­sis­sa ja tämä tulee ole­maan seu­raa­va suuri asia tietomme älykkyy­destä lisäk­si. On tot­ta, että eri per­soonatyyp­it pär­jäävät eri aloil­la. Esimerkik­si tieteen tek­i­jät, toim­i­tusjo­hta­jat, taiteli­jat ja poli­itikot ovat keskimäärin kaikkia eri­laisia. Lisäk­si vaik­ka olisi kuin­ka älykäs, joku ADHD voi olla este men­estymiselle elämässä ainakaan keskimääräsitä paremmin.
    Näistä luokkaeroista…ehkä joku halu­aisi lukea seu­raa­van kir­jan Amerikan luokka­jär­jestelmästä”
    Luulisin, että esimerkik­si Paris Hilto­nia ei monista juh­lista heit­etä ulos. Ja vaik­ka Eli­nan kuvaa­ma “ylälu­ok­ka” saat­taakin olla sivistynyt­tä, jos heil­lä ei ole todel­la paljon rahaa, kuu­luisu­ut­ta tai val­taa, he ovat aika merk­i­tyk­set­tömiä luku­unot­ta­mat­ta sitä että jotkut akat kuo­laa­vat aatelis­ar­vo­jen perään.
    Minä olen aina ihme­tel­lyt miten arvostet­tu­ja näyt­telijät ovat USA:ssa. He ovat aina eturivis­sä oli kysymys sodan tai ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­tamis­es­ta. Hei­dän mielipi­det­tään kysytään joka asi­as­ta. Suomes­sa ketään ei kiin­nos­ta mitä joku näyt­telijä ajat­telee (mikä on aivan oikein :D).

Vastaa käyttäjälle Samuli Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.