Kyllä Espoossa ollaan rikkaita

14.5.2009 · Aihe: _ 

Ajattelin ensin, että en ottaisi kantaa siihen, mitä espoolaisena päättäisin puhdistamosta, koska kantani poikkeaa paikallisten vihreiden kannasta, mutta en malta. En tietenkään ole paneutunut asiaan kovin perusteellisesti, koska en ole asiasta päättämässä. Jos minulla on väärät faktatiedot, käsitykseni voi olla väärä.

Olen ymmärtänyt niin, että puhdistamon siirtäminen muualle tuottaisi Espoolle noin 200 miljoonan euron edestä hyvää rakennusoikeutta merenrannalla metron varrelta. Summa on siis lähes tuhat euroa espoolaista kohden. Tätä rahaa ei haluta ottaa vastaan, koska Sammalvuoressa pelätään asuntojen arvon laskua. Jäteveden puhdistamolla on huono maine, vaikka siitä ei maanpäällä voikaan havaita mitään. Ei ainakaan Viikinmäessä ole järkyttäviä haittoja havaittu. Espoolaisten kannattaisi käydä tutustumassa Viikin kalliopuhdistamoon – tai ei siis itse puhdistamoon, vaan maan päälle “puhdistamon pilaamaan” Viikinmäkeen.

Kateeksi käy espoolaisia, kun heillä on varaa tuollaiseen piittaamattomuuteen rahasta. Helsingillä ei olisi, mutta Helsinki onkin köyhä. Emme pystyisi mitenkään selittämään asukkaillemme, että päädyimme lisäämään koulujen luokkakokoja ja jättämään vanhukset ilman hoitoa pitääksemme puhdistamon Suomenojalla.

Aikanaan olin tekemässä Helsingissä ryhmien välistä sopimusta Viikin puhdistamosta. Sitouduimme siihen, että avopuhdistamoilta vapautuvat maat osoitetaan asuntotuotantoon ja koko hanke rahoitetaan sillä, kuten myös tapahtui.

Onko “maakeinottelulla” hankittu raha jotenkin moraalitonta rahaa? Minua ei hävettäisi ollenkaan parantaa sosiaalipalveluja maan arvponnoususta saaduista voitoista, koska nuo voitot ovat peräisin siitä, että annetaan ihmisille sellaisia asuntoja, joita he arvostavat.  Se on peräisin hyvistä liikenneyhteyksistä, kauniista maisemasta ja hyvästä asuinympäristöstä. En ymmärrä, mitä kunniakasta on luopua näistä ja panna ihmiset asumaan huonojen liikenneyhteyksien varaan ja huonoon ympäristöön vain, jotta kaupunki ei saisi “likaista keinottelurahaa”. Erityisesti pidän kunniakkaana sitä, että maan arvonnoususta koituvat rahat tulevat kunnan taskuun sen sijaan, että menisivät jonkun yksityisen taskuun.

Mutta nyt on aika ottaa päähän helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun hattu. Helsingin tulee tietysti toivoa Espoo jättää puhdistamon Suomenojalle. Uuden puhdistamon rakentaminen Suomenojalle on halvempaa kuin Sammalvuoreen, joskin maan arvonnousu siis kuittaa erotuksen moninkertaisesti. Maan arvonnousu menee kokonaan Espoon taskuun, kun taas korkeammat investointikustannukset Sammalvuoresta menisivät pääosin helsinkiläisten maksettavaksi. Kun me vielä haluamme oikein mielellään omille rannoillemme ne, joille Espoo ei tonttia Suomenojalta tarjoa, en voi helsinkiläisenä muuta toivoa kuin että Espoo pitää puhdistamon Suomenojalla.

Kommentit

29 Vastausta artikkeliin “Kyllä Espoossa ollaan rikkaita”

  1. Marko Hamilo kirjoitti 14.5.2009 kello 12:07

    Jos puhdistamo lähtee Suomenojalta, jääkö lintukosteikko kuitenkin paikalleen vai täytetäänkö ja rakennetaanko sekin?

    Sen verran ison osan nuoruudestani vietin lintuharrastajana siellä, että melkein symppaisin jos joku kahliutuisi siellä kaivinkoneeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Arto Tukiainen kirjoitti 14.5.2009 kello 13:23

    Talon alla sijaitseva puhdistamo ei ehkä paljon häiritse (vaikka tästäkin on Espoossa eriäviä mielipiteitä), mutta rakentamisajan haitat voivat olla huomattavia. Tällaista asiaa on vaikea ottaa huomioon politiikassa, kun kuitenkin pitäisi ajatella koko kaupungin etua pitkällä aikavälillä. Vrt. Vallilan ratikkavarikkoidea. Viikinmäessä ei kai ollut lyhyen tähtäimen asukasvastarintaa, koska ei ollut asukkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Matti kirjoitti 14.5.2009 kello 13:58

    Pitäisikö rakentamisajan haittojen naapurustolle siis estää rakentamista? Uutta suurempaa rakentamista pitäisi siis tehdä vain sinne, missä ei ole jo valmiiksi asutusta. Todella kummallinen ajatus.

    Sen sijaan on inhimillistä ottaa naapurusto huomioon rakentamisessa mahdollisuuksien mukaan. Esim. räjäytykset voisi tehdä päiväaikaan ja kuorma-autoliikennettä välttää yöaikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Jouni J Särkijärvi kirjoitti 14.5.2009 kello 14:04

    Helsingin ympäristölautakunnan ja Viikin puhdistamon tarkkailuun kuuluvan hajupaneelin mukaan myös Viikki haisee.
    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80451
    Sammalvuori on viheraluetta, johon kaupunki on saanut oikeuden aluerakennussopimuksella. Tämä on ollut tiedossa myös asukkailla, jotka ovat muuttaneet sen naapurustoon.
    Nyt näyttää siltä, että viime kädessä valinta tehdään Suomenojan ja etäämmällä sijaitsevan Blominmäen välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.5.2009 kello 14:15

    Kunnalla on oikeus kaavoittaa toisen omistamaa maata. Aluerakentamissopimus ei voi olla omistuskoikeutta vahvempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Hannu Vepsäläinen kirjoitti 14.5.2009 kello 14:35

    Ei pidä uskoa kaikkea, mitä Louko väittää. Espoo ei ole saamassa 200 miljoonaa euroa puhdistamotontin myynnistä. Oikeampi suuruusluokka on 50 miljoonaa. Tämäkin todennäköisesti hupenee kalliimpiin liikennejärjestelyihin, kuten maanalaiseen metroratkaisuus alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Antero Laukkanen kirjoitti 14.5.2009 kello 15:13

    Soininvaara spekuloi, kuten aina ajattelijat tekevät. He elävät siitä. Näkökulma sinänsä on tervetullut osana keskustelua. Soininvaara vaan ei tiedä, että Espoolla ei ikinä ole ollut niin paljon rahaa, ettei sen ole tarvinnut leikata terveydenhuollosta, vanhustenhuollosta, avustuksista jne jne jne. Terveydenhuoltomme alibudjetointi on ja kiveen kirjoitettu vakio. Espoon ongelma ei ole raha, vaan arvot joilla rahoja käytetään. Muutama viikko sitten leikattiin järjestöavustuksia. Hädässä oleville ruoka-apua jakavalta Manna-avulta leikattiin 3000 euroa. Kunniakas säästötoimi, joka pelastaa kaupungin. Helmikuussa kaupunginhallitus päätti esittää elinkeino ja kilpailukyky jaostolle uuden tutkimuksen tekemistä metropolialueen kilpailukyvystä, tutkimuksen hinta 200.000 euroa. Espoossa on rahaa vaikka mihin, sitä ei Soininvaara tiedä, siksi emme tarvitse Suomenojan rahoja. Eli, Ode on oikeassa. Espoossa ollaan rikkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. seppo huhta kirjoitti 14.5.2009 kello 15:59

    Nyt on viisasta kuunnella tässä tapauksessa asiaan perehtyneitä puoluesiskojasi/ veljiäsi Espoossa ja ehkä jopa muidenkin puolueiden ihmisiä, eikä vain luottaa kokoomuslaisiin tai heidän omaan mieheensä Loukoon.

    Mutta jos olet sitä mieltä, että Espoon kokoomuslaisilla on ” viisasten kivi ” niin siitä vaan.

    En voi muta kuin ihmetellä, että olet päätynyt tuolle kannalle.

    Meille Espoon kaupunginvaltuustossa ja hallituksessa niin saamamme, kuin hankkimamme tiedon perusteella on syntynyt toisenlainen mielikuva ” putsarin ” parhaasta sijoituspaikasta.

    Niin kuin Sinä suosittelit käyntiä Helsingissä tutustumassa teidän puhdistamoonne niin minä suosittelen Sinulle Espoon vihreiden tapaamista ( M. Kurosen- hän on siis ainut vihreä Espoon KV:n ja KH:n jäsen joka seisoo urheastri kokoomuslaisten rinnalla- oletkin ilmeisesti tavannut, koska jaat YIT:n vesi-insinöörin mielipiteen, YIT on mitä suurimmalla todennäköisyydellä yksi keskeisiä Suomenoan alueen asuntorakentajia Espoossa, jos päätös kaatuu siihen suuntaan.

    Mutta avauksesi oli sillä tavoin mielenkiintoinen, että voisimmekin tästä lähtien ruveta järjestelemään toinen toistemme ( HKI- Espoo ) asioita.
    Itseasiassa tästähän voisi tulla mielenkiintoinen mielikuvitusleikki.

    Minullakin on ehdotus Sinulle: jättäkää Espoo ja Vantaa rauhaan kuntaliitostouhuissanne. Nimittäin jos minä olisin helsinkiläinen kuntapäättäjä tekisin ensin kaikkeni, että hesalaisilla olisivat asiat kunnossa ennen kuin kävisin muiden kimppuun.

    MUT jos puututaan niin puututaan sitten vaan.

    yst. terv. Seppo Huhta
    Espoon kaupunginvaltuuston ja
    Espoon kaupunginhallituksen jäsen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Leena kirjoitti 14.5.2009 kello 16:05

    Eihän puhdistamon siirto toisi mitään rantatontteja, koska ko. ranta on jo varattu Fortumin voimalalle, johon juuri rahdattiin se jättiläispiippukin ja suurelle venesatamalle.

    Metro kannattaa vetää Kivenlahteen pohjoisempaa reittiä – siellä maaperä ei ole vesijättömaata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Matti kirjoitti 14.5.2009 kello 17:51

    Vaikka tontista saataisiin vain 50 miljoonaa, niin eikö arvokasta ole jo sekin, että saadaan metroaseman ja meren lähelle paljon asuntoja?

    Espoon taloudenkäytöstä olen paljolti samaa mieltä kuin Antero: mieluummin näkisin itse terveydenhuollon hyvässä tilassa kuin Kehä-I parannustöiden aikaistamisen tai kaupungintalon uudisrakennuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Nina Knaapila kirjoitti 14.5.2009 kello 18:49

    “Jos minulla on väärät faktatiedot, käsitykseni voi olla väärä.” Nämä olivat Oden kirjoituksen aloitussanat. Tässä muutama fakta lisää:

    Jätevedenpuhdistamoasiaa ovat espoolaiset valtuutetut pähkäilleet varsin pitkään, saaneet monenlaista taustapaperia, käyneet monia yhä kiihtyviä keskusteluja. Päätökseen liittyy Oden mainitsemien asioiden lisäksi jopa luontoarvot. Suomeojan lintukosteikon sanotaan olevan jopa kansainvälisesti merkittävä.

    Mikäli lintukosteikon viereen rakennetaan mitä tahansa, heikennetään lintujen oloja, mikä on lintujensuojeludirektiivin vastaista.

    Sammalvuori paikkana on poliittinen mahdottomuus siksi, että niin moni valtuutettu ei voi ohittaa asukasmielipidettä.

    Blominmäki Kehä III:n takana on paikkana järkyttävän kaukana. Veden kuljettaminen edestakaisin Suomenojalta, jonne kaikki jätevesiputket nyt johtavat, vaatii investointina kaksi uutta pitkää tunnelia sekä kaiken paskaveden pumppaamista Blominmäessä 12 metriä ylöspäin. Tämä vaatii ylimääräistä energiankäyttöä, + 3 % käyttökustannuksia aina.

    Mikäli puhdistamo rakennettaisiin kallioon, niin rankkasateiden aikana jouduttaisiin vajaasti puhdistettu vesi johtamaan mereen avo-ojia pitkin.

    Espoo on keskittänyt venesatamatoiminnot Suomenojalle, jossa on ainoa talvisäilytyspaikka. Se voidaan varmasti tunkea kerroksittaiseen varastoon, mutta sen jälkeen veneiden kunnostaminen ja hoito harrastuksena vaarantuu.

    Loukon ja kokoomuksen yksin ajama Suomenojan vapauttaminen uudisrakentamiselle on niin ehdotonta, niin kiihkoista, että epäilyttää heillä olevan jotakin ihan erityistä tiedossaan mitä meillä muilla ei ole.

    Puhdistamon lähelle mahtuu uudisrakentamistakin joka tapauksessa sillä Suomenojalla on varsin tehottomassa käytössä olevaa maata. Pienemmätkin lisärakennusneliöt tuovat tulevalle Suomenojan metroasemalle merkittävästi lisää käyttäjiä.

    Lisäksi Loukon toimintatapa paljastaa nyt näkyvästi miten merkillisillä perusteilla Espoossa virkamiehet päätöksiä valmistelevat ja tuovat – jos tuovat – luottamushenkilöille päätettäväksi.

    Eilisessä Hesarissahan Louko toteaa, että hän panttaa esitystään niin kauan kunnes voi olla varma että hänelle oikea ratkaisu voittaa valtuustossa äänestyksen.

    Ilmeisesti Helsingissä virkamiehet eivät näin silmittömän itsevaltaisesti toimi, kun, Ode, näytät luottavan virkamiesten hyvään tahtoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.5.2009 kello 20:19

    Noissa minun siteeraamissani faktoissa on kriittinen tuo 200 miljoonan euron kaavoitushyöty. Kuulostaa aika suurelta, ja toivoisin kritiikkiä sitä kohtaan; siis kritiikkiä eikä kilpailevaa arviota. Paljonko sinne on kaavailtu rakentamista ja mikä on rakennusoikeuden hinta noilla main?

    Tuo poliittinen mahdottomuus saa aina hiukseni nousemaan pystyyn. Pitäisi perustella, miksi jokin ratkaisu on huono eikä että se on poliittisesti mahdoton.

    Minä olin aikanaan viemässä Viikin puhdistamoa paljon suuremman ihmismäärän naapuriin, enkä osaa vieläkään tuntea tästä huonoa omaatuntoa.

    Lopuksi Seppo Huhdalle: totta kai voin jättää Espoon rauhaan. Minähän helsinkiläisenä suorastaan toivon, että Espoo rauhoittaa tämän alueen jäteveden puhdistamolle ja mieluummin vielä niin, että vanha kelpaa sellaisenaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Ville_ kirjoitti 14.5.2009 kello 20:38

    Mielestäni Sammalvuori ei ole ollenkaan huono sijoituspaikka puhdistamolle. Tärkeämpää olisi miettiä miten se rakennetaan sinne. Itse pitäisin parhaana ratkaisuna rakentaa se Sammalvuoren sisään ja käyttää ne muutama kymmenen miljoonaa siihen, että siitä saadaan lähistölle huomaamaton, hajuton jne. Ongelma vaan on, että kun paikka saadaan nuijittua, halvin suunnitelma toteutetaan. Liikenteellisesti, sekä veden, että kumipyörien kannalta Sammalvuori on hyvä paikka.

    ps. Sammalvuoren naapurista kirjoitellen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ville_ kirjoitti 14.5.2009 kello 20:41

    pps. Jos minun pitää valita Metro + Puhdistamo, niin en halua kumpaakaan :-). Mutta jos se metro tulee kuitenkin Kivenlahteen, niin sitten myös puhdistamo Sammalvuoreen. Ainakin puhdistamo pois Suomenojalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. tpyyluoma kirjoitti 14.5.2009 kello 20:54

    Asiasta yhtään mitään ymmärtämättä, en myöskään ole espoolainen, kaksi huomiota:
    – Suomenojan metro on kaikkea muuta kuin selvä asia, mutta jos aseman viereen voitaisiin kaavoittaa, se saattaisi olla ensimmäinen asema Espoossa jossa on ihan oikeasti järkeä.
    – Helsingissä on Arabiassa rakennettu muutaman sadan metrin päähän lintulahdesta, sama paikka on muuten myös ihan jätevedenpuhdistamon vieressä. En tiedä, mutta onko tästä ollut jotain haittaa linnustolle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Pekka Vaara kirjoitti 14.5.2009 kello 21:44

    Hienoa että Osmo olet uskaltaitunut rajan yli poliittiseen debattiin. Sitä pitäisi rohkeammin käydä puolin ja toisin.

    Tässä saat havainto-opetusta espoolaisesta poliittisen kulttuurista. Meillä ryhdytään hyvin herkästi arvuuttelemaan mitkä ovat jonkun korkean virkamiehen tai puolueen salatut motiivit. Faktojen ja asiaperustelujen pohjalta keskustelua käydään vähemmän.

    Puhdistamoasiassa ongelman keskeinen aiheuttaja on nykyinen ”vaalikonedemokratia”. Ennen vaaleja ehdokkaat joutuivat erilaisissa keskusteluissa ja vaalikoneissa ottamaan nopeasti ja huonolla paneutumisella kantoja puhdistamon sijaintipaikkaan. Tiedämme, että siinä tilanteessa ehdokas laskee nopeasti mikä kannanotto tuo eniten potentiaalisia ääniä. Sen pohtiminen mikä olisi kokonaisuuden kannalta parasta jää vähemmälle eikä siihen useimmiten ole ehdokkaalla riittäviä tietojakaan.

    Nyt monet valtuutetuksi valitut ja jopa kokonaiset valtuustoryhmät ovat ennen vaaleja annettujen löysähköjen lupausten vankeja, vaikka asiasta saatu laaja fakta-aineisto tukisikin toisenlaista kannanmuodostusta. Tätä tarkoittaa “poliittinen mahdottomuus”, johon Nina Knaapila yllä viittaa.

    Asukkaat vastustavat puhdistamoa Sammalvuoreen, mutta sama tilanne on edessä kaikissa muissakin vaihtoehdoissa. Joten ollaan umpikujassa, jossa vähiten huono ratkaisu näyttää poliitikkojen mielestä olevan puhdistamon pitäminen nykyisessä paikassa vaikka se onkin taloudellisesti ja ekologisesti järjetöntä.

    Itse asia olisi kuitenkin ratkaistavissa ympäristövaikutuksia, taloudellisia vaikutuksia ja teknisiä vaihtoehtoja kiihkottomasti punniten. Päätöksen vaikutukset ympäristöön ja kaupunkirakenteeseen ulottuvat sata vuotta eteenpäin. Päätöksen taloudellinen merkitys seurannaisvaikutuksineen on satoja miljoonia euroja. Nyt tarvittaisiin poliittista rohkeutta ja johtajuutta, jota tuntuu olevan kovin vaikea löytää espoolaisista valtuustoryhmistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Hannu Vepsäläinen kirjoitti 14.5.2009 kello 21:52

    Jos koko puhdistamotontin maa-alue kaavoitetaan aluetehokkuudella 0,8, on rakennusoikeus 200 000 k-m2 ja rakennusoikeuden hinnalla 500 €/k-m2 arvon nousu on 100 milj.€. Jos lintulampi halutaan säilyttää jää rakentamismahdollisuus noin puoleen.
    Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä tehokas rakentaminen edellyttää myös kalliiksi tulevia liikennejärjestelyjä. Liikennesuunnittelijoiden mukaan tarvitaan mm. kaksi uutta moottoritieliittymää, jos raskas rakentaminen toteutetaan. Infran rakentamistarpeet ovat tärkeä osa arvioitaessa Suomenojan rakentamisen mielekkyyttä. Nämä asiat on kuitenkin kh:n lista-aineistossa täysin sivuutettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tony Hagerlund kirjoitti 14.5.2009 kello 21:55

    200 miljoonaa saadaan maata myymällä -teoria on tosiaan teoria. Alkuun puhe oli 50 miljoonasta, sitten veikkaus oli 250 miljonaa, jossain vaiheessa puolta miljardiakin heiteltiin. Nykyinen 200 miljoonaa voi olla yläkanttiin.

    Avainkysymys on mielestäni kuinka paljon lisää rakennuskelpoista tonttimaata tulee jos puhdistamo muuttaa pois Suomenojalta.

    Jos vertaa kahta kaupunginhallitukselle esitettyä suunnitelmaa (löytyy Espoon sivuilta, kokous 27.4.2009), niin suhdeluku näyttäisi olevan koko alueella noin 4:5 ja 5:5. Toisin sanoen maata olisi käytössä asunnoille ja työpaikoille ehkä viidennes enemmän jos puhdistamo muuttaa. Tuostakin alueesta osa on pakko jättää rakentamatta, sillä ihan kiinni Fortumin voimalaan ei voi rakentaa.

    Vanhan puhdistamon maapohjaa pitäisi myös puhdistaa ennen rakentamista.

    Myös ranta-asuminen -teoriassa on ongelmansa. Kyseessä on noin kilometrin levyinen kaistale (miinus turva-alue), ja sen rannanpuolella on venesatama.

    Minusta näyttää siltä että “puhdistamo pois Suomenojalta” -suunnitelmissa asukasluku on arvioiti yläkanttiin, ja “puhdistamo pysyy Suomenojalla” -suunnitelmia ei ole tehty tosissaan.

    Tony Hagerlund
    Espoon kaupunginhallituksen varajäsen (vihr)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Markku af Heurlin kirjoitti 14.5.2009 kello 23:25

    200 Me eli 1000 egua / slärvi tuntuu isolta rahalta. Mutta kun rakentamisoikeus on käytetty, se on käytetty. Vuotuisena sumamna 4 %:n korkokannan mukaan se tekee 40 e/vuosi tai 8 Me/ vuosi kokonaisuutena.
    Ei pieni raha, mutta ei mahdottoman isokaan. Ei ratkaisva näkökohta.

    Ymmärsinkököhän oikein topografista karttaa. Alue tuntuu olevan perin matalalla merenpinnasta. (Joku osannee sanoa paremmin).

    Maalla, kaukana Helsingijn pitäjän Hämeenkylässä asuneena ja siten rajoittuneen näkökulman omaavana muistan vain ainá säätiedoituksista kohdan “alavilla mailla hallanvaara”.

    Näin siis sisämaassa. Meren äärellä tällaisista ongelmista tuskin tarvitsee välittää.

    Itse asiaan minulla ei ole eikä voi olla kantaa. Jouni J Särkijärvi perusteli hyvin puhdistamon säilyttämistä Suomenojalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Arto Tukiainen kirjoitti 15.5.2009 kello 0:17

    Tuota Seppo Huhdan purkausta en kyllä ymmärtänyt ollenkaan. Miksi ihminen ei saisi esittää käsityksiään toisen kunnan asioista? Matille: en tietenkään tarkoittanut, että rakentamisajan häiriöiden pitäisi olla hankkeiden esteenä. Mutta äänekäs paikallisporukka voi estää kokonaisuuden kannalta parhaan ratkaisun. Heillä on pelissä välitön konkreettinen etu, muilla laimea pitkän aikavälin intressi. Tavanomainen asetelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Nuori Mies kirjoitti 15.5.2009 kello 8:31

    Jos puhdistamo pätetään jättää Suomenojalle on varmaa, että 20…40 vuoden päästä joku keksii uudelleen alueen arvon. Maan arvo jatkaa kasvuaan ja löydetään loistava toissijaisessa käytössä oleva alue meren rannalta ja päätetään siirtää puhdistamo Suomenojalta paikkaan, jossa se ei rajoita maankäyttöä – kallioluolaan.

    Mikään muu päätös ei ole lopullinen, kun se että kalliopuhdistamo rakennetaan! …mutta mitäs siitä suotta nykyisten päätöksentekijöiden murehtimaan me nuorethan se(kin) lasku aikanaan maksetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kjr63 kirjoitti 16.5.2009 kello 12:17

    “Aikanaan olin tekemässä Helsingissä ryhmien välistä sopimusta Viikin puhdistamosta. Sitouduimme siihen, että avopuhdistamoilta vapautuvat maat osoitetaan asuntotuotantoon ja koko hanke rahoitetaan sillä, kuten myös tapahtui.”

    Ei tuo ole maakeinottelua. Maan hinta kuuluu yhteisölle. Keinottelua on maan pitäminen poissa sen optimaalisesta käytöstä arvonnousun tarkoituksessa. Kuten pääkaupunkiseuden omakotitonttijonot.
    Lisäksi maan alihinnoittelu, mikä vääristää resurssien käytön, sumuttaa kansalaisilta asumisen todellisen kustannusrakenteen ja aiheuttaa työttömyyttä, kun asuntojen markkinahinnat eivät vastaa valmistuskustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Matti Kuronen kirjoitti 17.5.2009 kello 13:32

    Kiitos Ode! Puutu vaan, otamme mekin kantaa meitä kiinnostaviin ja meihin vaikuttaviin pääkaupungin asioihin.

    Osa kommentojista on Espoon virkamiehiä, kertoo asian valmistelun ja päätöksenteon sekavuudesta sekin jotain :).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Sami Suomalainen kirjoitti 18.5.2009 kello 16:14

    Ode: “Minähän helsinkiläisenä suorastaan toivon, että Espoo rauhoittaa tämän alueen jäteveden puhdistamolle ja mieluummin vielä niin, että vanha kelpaa sellaisenaan.”

    Eli nytkö vielä toivot, ettei Suomenojan puhdistamoa edes modernisoitaisi?

    Pekka Vaara: “Joten ollaan umpikujassa, jossa vähiten huono ratkaisu näyttää poliitikkojen mielestä olevan puhdistamon pitäminen nykyisessä paikassa vaikka se onkin taloudellisesti ja ekologisesti järjetöntä.”

    Mitä asioita olet ottanut huomioon, kun väität puhdistamon pitämisen nykyisessä paikassa olevan “ekologisesti järjetöntä”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kaisa Rastimo kirjoitti 19.5.2009 kello 8:20

    Olen nykyään Espoon kunnanvaltuutettu. Itseäni ihmetyttää tässä tunteita herättävässä jätepuhdistamoasiassa se, että en toistaiseksi ole saanut ainuttakaan faktaa, tutkimustulosta, budjettiarviota yms. Espoon kaupungilta päätökseni tueksi.

    Haluaisinkin kysyä sinulta faktaa tapauksesta Vanhankaupunginlahti. Miten paljon Helsinki nettosi Arabianrannan rakentamisesta (tulot miinus menot) ? Kasvattiko pilaantuneen maan puhdistaminen yllättäen budjettia? Miten Vanhankaupungin lintujen suojelualueet selvisivät rakentamisesta? Onko sitä asiaa tutkittu?

    yst. terv. Kaisa Rastimo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.5.2009 kello 8:21

    Helsingillä oli noita haisevia avopuhdistamoja Eiranrannassa, Lauttasaaressa, Talissa, Viikissä ja jossain vielä (Tammisalon lähellä?) Ne muutettiin kaikki asuinmaaksi ja hyvin kävivät tontit kaupaksi. Itse kallioon sijoitettu puhdistamo ei tuota juuri haittaa kenellekään. Harva itseasiassa edes tarkkaan tietää missä se on.
    Lintualueiden osalta ehkä Arabianrannan ja Viikin alueiden rakentaminen olisi ppotentiaalisesti vaikuttanut eniten Vanhankaupunginlahden lintualueeseen, mutta näyttää tuo siitä selvinneen. Kumpikaan näistä ei ollut puhdistamojen alueella. Me pidimme puhdistamon sijoittamista kallioon varsinaisena ympäristötekona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Pekka Vaara kirjoitti 19.5.2009 kello 11:10

    “Mitä asioita olet ottanut huomioon, kun väität puhdistamon pitämisen nykyisessä paikassa olevan “ekologisesti järjetöntä”?”

    Vastaanpa tuohon Sami Suomalaisen kysymykseen vaikka tässä väärinkäytetäänkin Osmon blogia espoolaisten sisäiseen keskusteluun. On kai kuitenkin hyvä että edes jossakin keskustellaan.

    Suomenojan alueen tuhlaaminen puhdistamokäyttöön on järjetöntä maankäytön ja liikenteen kannalta. Ekologisesti järkevintä maankäyttöä on tunnetusti olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja jo rakennetun infran hyödyntäminen ja täydentäminen.

    Suomenojalla kaupunkirakenteen tiivistäminen olisi tehtävissä keskellä merellistä Espoota ilman naapurustolle aiheutuvia ongelmia ja alueen asukkaiden vastustusta. Kaavaratkaisusta riippuen Suomenojalle (siis muuallekin kuin puhdistamon nykyiselle tontille)lienee sijoitettavissa 10-15000 asukasta, suurempiakin määriä on ollut esillä.

    Jos Suomenojan aluetta ei hyödynnetä asunto- ja työpaikkarakentamiseen on vastaava asukasmäärä sijoitettava kauemmas hajalleen. Tämä tarkoittaa Histan ja Espoonkartanon tyyppisiä alueita, jotka tukeutuvat pääosin henkilöautoliikenteeseen ja joissa kunnallistekninen ja liikenneinfra on rakentamatta.

    Energiatehokkainta liikkumista on tehokkailla raideliikennejärjestelmillä hoidettu joukkoliikenne. Suomenojan viereen kävelyetäisyydelle tulee joka tapauksessa metroasema. On järjetöntä jättää metroinvestointi tältä osin vajavaisesti hyödynnetyksi.

    Talouspuolesta sen verran, että toisin kuin Helsingillä on Espoon kaupungilla hyvin vähän tonttimaata omistuksessaan. Suomenojan nykyiset puhdistamo- ja varikkoalueet ovat kaupungin omistuksessa. Kerrankin olisi tilaisuus kaavoittaa ja rakentaa kaupungin maalle asuntoja ja työpaikkoja ja hyödyntää maanmyyntituloja kuten Osmo avausviestissä kirjoittaa.

    Suomenojan tonttien tarkkaa arvoa ei kukaan voi tietää, mutta kaavaratkaisusta ja suhdannetilanteesta riippuen ja em. seurannaisvaikutukset huomioon ottaen puhutaan satojen miljoonien menetyksistä kaupungille ja veronmaksajille, jos Suomenoja tuhlataan puhdistamolle.

    Terveisin
    Pekka Vaara

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.5.2009 kello 11:11

    Blogini on tarkoitettu nimenomaisesti keskusteluun esitetyistä aiheista, myös espoolaisten väliseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Teemu K kirjoitti 22.5.2009 kello 11:09

    Tuli mieleeni, ihan yleisellä tasolla, että eikö ole vain hyvä, että pk-seudun kunnat profiloituvat eri tavoin?

    Helsinki on vihreä kunta, jonne hakeutuvat ne jotka haluavat liikkua joukkoliikenteellä ja asua kerrostaloissa sekä maksaa pakolaisten kotouttamisesta ja sosiaalisesta asuntotuotannosta.

    Espooseen muuttavat oikeistolaisemmin ajattelevat, jotka arvostavat yksilön omaa vastuuta sekä väljää asumista.

    Vantaa on vähän kuin Helsinki mutta siellä on useampien perheiden mahdollista asua myös rivi- tai omakotitalossa.

    Jokainen kunta hyötyy toisistaan tarjoten toisilleen työvoimaa, ulkoilumaastoa jne. Pääkaupiunkistatuksensa ansiosta Helsinki on tietenkin erityisasemassa mutta helsinkiläisten on syytä muistaa että tämä on aikoinaan tehty poliittinen päätös eikä sinänsä johdu Helsingin niemen erinomaisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus