Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.5.2009

Toriko­rt­telien rak­en­tamistapao­hje ja liikennesuunnitelma

Pöy­dälle. Kovasti mietit­ti­in sitä, heikkenevätkö ratikoiden olo­suh­teet. Asi­aa on oikein simu­loitu. Alek­sil­ta Eteläsa­ta­maan päin hidas­tuu alle kymme­nen sekun­tia ja toiseen suun­taan taas nopeu­tuu, kun kol­mo­nen pääsee suo­raan Unioninkat­ua tarvit­se­mat­ta kiertää Katari­inan kadun kaut­ta. Itse rak­en­tamistapao­hje vaikut­ti hienolta.

Kumpu­lan, Maunulan ja Ram­sin­ran­nan kaa­vat menivät eteen­päin yksimielisesti.

Ulvi­lantie 11 b:n lisärakentamisoikeus

Pöy­dälle. Riitaa on lisärak­en­tamisoikeud­es­ta yleen­sä ja tiey­htey­destä eri­tyis­es­ti. On pelät­ty, että tämä avaisi tien muillekin taloy­htiöille vaa­tia lisää raken­nu­soikeut­ta, mut­ta pelko on aihee­ton. Poten­ti­aaliset tiivistämisko­hteet on kar­toitet­tu, eikä niitä ole Ulvi­lantien sisäpuolel­la. Se Munkkivuoren suo­jelta­va erikoisu­us on juuri Ulvi­lantien sisäpuo­li­nen alue.

Rau­mantien liiken­teestä puhut­ti­in pitkään. Minus­ta voitaisi­in kieltää autol­la-ajo aamupäivisin koulu­jen eteen, kos­ka se tuot­taa pahan sumpun. Ei kai kansan­ter­veys aivan liikaa kohenisi, jos lap­sukaiset pitäisi jät­tää parin­sadan metrin päähän ostar­ille ja nämä käyt­täi­sivät omia jalko­jaan loppumetreillä.

Täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen kuu­luu kaupun­gin strate­giaan. Yleen­sä se kohtaa asukkaissa suur­ta vas­tus­tus­ta, kuten täl­lä listal­la Maunulas­sa. Kun siis jokin taloy­htiö itse sitä pyytää, on vähän vaikea kieltäytyä.

Lausun­to val­tu­us­toaloit­teesta käve­lykeskus­tan laa­jen­tamis­es­ta (Eli­na Moisia ym.)

Viras­to suh­teu­tuu jo suo­peasti siihen, että Yliopis­tokatu muute­taan yhden kort­telin osaltaq käve­lykaduk­si. Vuorikat­ua ei halu­ta käve­lykaduk­si, kos­ka sil­loin menetet­täisi­in asukkaiden pysäköin­tipaikat kadul­la. Lisäsimme tähän, että pihakadulle toisaal­ta voidaan autopaikat merkitä.

17 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.5.2009”

  1. Täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen kuu­luu kaupun­gin strategiaan.

    Jaa­has… Onpa ovela ter­mi sille, että tuho­taan per­in­teikkäitä Helsin­gin asuinaluei­ta rahan takia. Eikö voisi vain sanoa, että RAKENTAMINEN kuu­luu kaupun­gin strategiaan?

    Mikä ihmeen annet­tu totu­us muutenkin on tämä “kuu­luu”? Kuu­luu, jos halu­taan kuu­lu­van. Täy­tyykin etsiä ehdokkai­ta, joiden mielestä ei kuulu. 

    +++++++++++

    Rau­mantien voisi sulkea kokon­aan ja pitää pelas­tustienä. Pätkä on tosi­aan parisa­taa metriä ja se voisi olla käytössä vain huoltoa­jolle. Kukaan ei kär­sisi, mut­ta Munkkivuoren alak­oulun oppi­laat etenkin hyö­ty­i­sivät, kun ei tarvit­sisi väis­tel­lä ajoko­rt­tin­sa juuri saanei­ta Ran­skalais-suo­ma­laisen koulun luki­o­laisia ja jalat­to­mia uus­suo­ma­laisia maastureissaan.

  2. Osmon otsikon vierästä kuitenkin näin:

    Helsin­gin Sanomat 14.05.2009
    KHO: Etu-Töölöön voi rak­en­taa keskuk­sen asunnottomille.

    Kuinka­han tämä siede­tään Töölö[ö?]läisten piiris­sä jääkin nähtäväksi.

  3. “Eikö voisi vain sanoa, että RAKENTAMINEN kuu­luu kaupun­gin strategiaan?”
    Eiköhän tuo ole päivänselvää.

    “Mikä ihmeen annet­tu totu­us muutenkin on tämä “kuu­luu”? Kuu­luu, jos halu­taan kuu­lu­van. Täy­tyykin etsiä ehdokkai­ta, joiden mielestä ei kuulu.”
    Jos leik­itään nyt het­ki, että ei raken­net­taisi mitään, niin saadaan:
    — pienenevä asukasluku (asum­isväljyys kas­vaa, raken­netaaan Helsinki­in tai ei)
    — heikkenevät palve­lut, varsinkin joukkoli­ikenne ja lähipalvelut
    — taan­tu­va talous
    — korkeam­mat verot
    — korkeampi energiankulutus

    Täl­laisia ehdokkai­ta pohjoiskar­jalasim­u­laat­torin käyn­nistäjik­si Helsingis­sä var­maan löy­tyy. Toiv­otan vil­pit­tömästi heille huonoa menestystä.

  4. “Kuinka­han tämä siede­tään Töölö[ö?]läisten piiris­sä jääkin nähtäväksi.”

    Toiv­ot­tavasti niin, että kämp­pi­en hin­nat laske­vat. Nykyisel­lään jou­tu­isin tur­vau­tu­maan jonkun ver­ran liian pie­neen huushol­li­in, joten pieni pudo­tus neliöhin­nois­sa olisi ihan tervetullut.

    (Ylläol­e­va oli sit­ten tietois­es­ti kat­tee­ton­ta toivea­jat­telua. Oikeasti olen sitä mieltä, että kyseinen asun­to­la tuskin muut­taa lop­pu­jen lopuk­si naa­pu­rus­ton meiningeis­sä yhtään mitään, kun­han pöly on laskeutunut.)

  5. Onko ole­mas­sa jonki­laista kokon­ais­näke­mys­tä, mil­lainen alue keskus­tas­ta tulisi rauhoit­taa kävelykaduiksi?

    Suurin hyö­ty saadaan, jos käve­lykadut muo­dosta­vat jonkin­laisen kokon­aisu­u­den. Täl­lä het­kel­lä käve­lykadut ovat irral­lisia pätk­iä vail­la keskinäisiä yhteyk­siä — eikä tilanne ainakaan Katari­inankadun avul­la parane.

    Taval­lisen autoli­iken­teen häätämi­nen kadul­ta toki vähen­tää tun­gos­ta ja pakokaa­su­ja kyseiseltä kadul­ta, mut­tei tee kadus­ta “kansalais­ten olo­huonet­ta”. Olo­huone syn­tyy vas­ta, kun kadul­la voi oleskel­la ja sinne voidaan rak­en­taa (kaupun­gin kanssa suun­nitellen) terasse­ja ym. Täl­laisel­la “olo­huonekadul­la” ei tulisi olla myöskään huoltoa­joa, mut­tei myöskään busse­ja eikä raitio­vaunu­ja. Tämä rajaa käve­lykeskus­tan laa­jen­nus­vai­h­toe­hto­ja rajusti, esimerkkinä joukkoli­iken­teen voimallis­es­ti käyt­tämistä kaduista käyvät niin Alek­san­terinkatu kuin Kaivokatukin.

  6. Autot­toman keskus­tan liiken­nejär­jeste­lyt on esitet­ty aikanaan, kun keskus­tatun­nelia myyti­in päät­täjille. Aluer­a­jaus ja käve­lykat­u­alue on edelleen varsin pätevä ilman tuo­ta turhaa tun­nelia. Osmo voisit pyytää asian käsit­te­lyä lautakunnassa.

  7. Ruo­ka meinasi men­nä väärään kurkku­un, kun luin toriko­rt­telien vaiku­tuk­sista ratikkaliikenteeseen.

    Valitet­tavasti joukkoli­iken­teen edis­tämis­es­tä puhutaan, mut­ta käytän­nön yksi­tyisko­htai­sis­sa ratkaisu­is­sa on tehty päin­vas­taisia ratkaisu­ja. Esimerkkinä voi maini­ta Man­ner­heim­intien kaista­jär­jeste­lyt Töölön tullin kohdal­la, uusien kaa­va-aluei­den raiti­oli­iken­teen kannal­ta kestämät­tömät ratkaisut, Pietari Kalmin kadun rak­en­ta­mat­ta jättäminen. 

    Man­skul­la on jo nyky­isin bus­sikaistoil­la pitk­iä jono­ja, kun henkilöau­tot ryh­mit­tyvät bus­sikaistalle suo­raa ajaak­seen ja jono­ja ohit­taak­seen. Jatkos­sa tämä tehdään ain­oak­si vai­h­toe­hdok­si henkilöau­toille. Itse olen toden­nut nopeim­mak­si reitik­si ajaa bussin varikol­ta Elielille Topeliuk­senkadun ja Töölönkadun kaut­ta, näin vältän Man­skun ruuhkako­h­dat ja pääsen suun­nit­telus­sa aikataulus­sa perille.

    Uusien kaa­va-aluei­den ratkaisuil­la tarkoi­tan, että raiti­oli­iken­teen kai­stat sijoite­taan osin henkilöau­to­jen pysäköin­tikaistan viereen ja esim. Kru­unuvuoren­ran­nas­sa tehdään mutkia, jot­ka hidas­ta­vat kulkua, rasit­ta­vat kore­ja ja kulut­ta­vat pyöriä (nyt jo korkeat yksikkökus­tan­nuk­set nousevat).

    Tori­parkkien kohdal­la ihmette­len halua siirtää ratikat mutkalle terassien tieltä. Teras­sit eivät tule kohdas­sa men­estymään, kos­ka Helsingis­sä tarvit­taisi­in eri­tyis­es­ti aurinkop­uolen terasse­ja (pohjois­es­pal­ta löy­ty­isi). Itse pitäisin ratikkakiskot suo­ral­la lin­jal­la, mut­ta siirtäisin henkilöau­toli­iken­teen ja pysäköin­tikaistan kohdalle, jos­sa nyky­isin autot aja­vat län­teen päin.

    Unioninkadun ratkaisu on toimi­va, jos kään­tymi­nen Alek­san­terinkadulle on mah­dolli­nen samanaikaises­ti kuin päin­vas­taiseen suun­taan. Lisäk­si Unioninkadul­ta pitäisi henkilöau­tot pois­taa raitio­vaunukaistoil­ta ja vara­ta oma kaista. Jos tämä ei onnis­tu, on tarpeen vara­ta Katari­inankatu raitiovaunuille.

    Kaup­pa­to­ria käytetään nyky­isin päivit­täin raiti­oli­iken­teen poikkeusre­it­tinä. Tämä pitäisi säi­lyt­tää. Syy poikkeusre­it­tei­hin on taval­lis­es­ti se, että henkilöau­tot pysäköivät väärin tai muuten aiheut­ta­vat ruuhkia.

    Simu­loin­te­ja on perustel­tua käyt­tää suun­nit­telus­sa. Niiden tulk­it­semisek­si kehot­taisin toisaal­ta tekemään muu­ta­man vuo­den excun bussin tai ratikan ohjaamoon.

    Tässä on val­in­tati­lanne, halu­taanko välil­lis­es­ti Helsingis­sä nopeut­taa siir­tymistä johdinautoliikenteeseen.

  8. “Itse rak­en­tamistapao­hje vaikut­ti hienolta.”

    Torin eteläpuolis­ten kort­telien rak­en­tamistapao­hje onkin markki­noin­ti­henkisiä val­okul­mia luku­unot­ta­mat­ta oikein asialli­nen ja täl­laiset pitäisi saa­da jol­lain Cre­ativeCom­mons ‑lisenssil­lä yleiseen jakelu­un ja käyt­töön jos ja kun kaupun­ki on mak­sa­ja. A‑ständit, Lem­minkäisen nop­pakivet ja umpeen teipatut ikku­nat pitää pystyä häätämään kaupunkiku­vas­ta, ja kat­ta­mat­tom­i­na kuilumai­sista sisäpi­hoista ei ole iloa oikein kenellekään. 

    Alueen real­is­tiset valais­tu­solo­suh­teet voi käy­dä kat­so­mas­sa vaik­ka Flick­ristä ja miet­tiä menisikö itse Suomen ilmas­tossa tuonne viet­tämään aikaa vai sovel­tuuko alue parem­min tur­istien pakol­lisek­si läpi­juok­su­paikak­si bussin odot­taes­sa Senaat­in­to­ril­la. Lef­fo­jen esit­tämiseen joku Engelin kahvi­lan sisäpi­ha sovel­tuu tiet­ty eri­no­mais­es­ti kun val­osta on pelkkää haittaa.

  9. En oikein ymmär­rä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan logi­ikkaa tiivistämisessä. Jos halu­taan toimi­va julki­nen liikenne, esimerkik­si metro aikanaan Munkkivuoreen, on selvää, että sitäkin aluet­ta tulee tiivistää reip­paasti. Eikä sil­lä tarkoite­ta yksit­täis­ten taloy­htiöi­den raken­nuslu­pia, vaan koko alueen kaavoita­mista toisel­la tavalla.

    Koit­takaa nyt tehdä päätös, ollaanko Helsingistä kehit­tämässä kaupunkia, vai jatke­taanko pelkästään henkilöau­toi­hin perus­tu­val­la hajaute­tul­la liikenne- ja kaavoitus­poli­ti­ikalla. Molem­mis­sa on puolen­sa ja itse kan­natan pitäy­tymistä nykyisessä jär­jestelmässä. Olen tosin jostain saanut päähäni, että Osmo halu­aisi kaupunki­maisem­paa ympäristöä, joka mah­dol­lis­taisi aikanaan jär­jel­lisen julkisen liikenteen.

  10. “esimerkik­si metro aikanaan Munkkivuoreen”

    Metroa ei ole 60-luvun jal­keen suun­nitel­tu jatket­ta­van Munkkivuoreen, eika sel­l­ais­es­ta ole mitaan nyky­isia suunnitelmia.

    Se 60-luvul­la Munkkivuoren ostar­ille raken­net­tu metroase­man varaus on kasit­taak­seni nyky­isin pois­tet­tu ja muutet­tu muuhun kayttoon.

  11. Tiivistämisen työsar­ka on yhtä pitkä kuin kaupun­gin ikä. Van­hen­tunei­ta kaavo­ja uusi­taan useim­miten pala palal­ta. Vain tui­ki har­voin enää tehdään sel­l­aista saneer­aavaa kaavaa kuin esimerkik­si Las­si­laan 70-luvul­la. Olisiko tuo mah­dol­lista tänä osal­lis­tu­van suun­nit­telun kautena ?

  12. “Autot­toman keskus­tan liiken­nejär­jeste­lyt on esitet­ty aikanaan, kun keskus­tatun­nelia myyti­in päät­täjille. Aluer­a­jaus ja käve­lykat­u­alue on edelleen varsin pätevä ilman tuo­ta turhaa tun­nelia. Osmo voisit pyytää asian käsit­te­lyä lautakunnassa.”

    Tot­ta ja nyt voisi todel­la olla hyva het­ki sen esilleot­toon. Unioninkatu ja Pohjois-Espa mukaan niin saadaan ratikoille enem­man kulku­ti­laa, eika yhta liiken­teen pul­lonkaulaa lisaa. Etela-Espa sit­ten kaksisuuntaiseksi.

  13. Tuli toinenkin vai­h­toe­hto mieleni:

    Unioninkadulle voisi sal­lia Kaup­pa­to­ril­ta Aleksin suun­taan vain bus­sil­in­jan h16 (eli se pätkä merkit­taisi­in raiti­otiekaistak­si, jos­sa olisi lisäk­ilpi lin­jalle h16), niin ongelmia voisi olla huo­mat­tavasti vähemmän.

  14. Mik­si jokin kaa­va olisi lähtöko­htais­es­ti van­hen­tunut, jos ihmiset viihtyvät asuinalueel­laan? Kuka sen päättää?

    Munkkivuores­sa on todel­la väljät, vehreät pihat asun­to-osakey­htiön ton­teil­la sekä myös paljon puis­to­ja näi­den välil­lä. Lapset voivat pien­estä pitäen liikkua tur­val­lis­es­ti Ulvi­lantien sisäpuolel­la koulu­un, har­ras­tuk­si­in ja kavere­it­ten luo, kos­ka tien sisäpuolel­la ei ole juurikaan liikennettä. 

    Eli mikähän tässä on van­hen­tunut­ta? Kyl­lä tosi­aan min­unkin lapseni ovat leikki­neet van­hanaikaisia pihaleikke­jä tässä koko ikän­sä — kein­u­p­eff­istä, kirkon­rot­taa ja polt­topal­loa. Säälittävää?

    Onko jotenkin hienom­paa ja mod­ern­im­paa nämä pos­timerkin puo­likkaan kokoiset plän­tit oven edessä ja autokul­je­tuk­set balet­ti­in, muu aika tietokoneen ääressä? Siinä tapauk­ses­sa iloit­sen tästä van­hen­tuneesta kaavas­ta, kunnes raken­nusvim­maiset sen tule­vaisu­udessa väistämät­tä tuhoavat. 

    Ja mikä itseis­ar­vo joukkoli­ikenne sinän­sä on? Ihan kuin joka paik­ka pitäisi muut­taa meluisak­si muu­ra­hais­pesäk­si sen takia, että saataisi­in toimi­va joukkoli­ikenne. Sitä raitio­vaunua tänne toiv­otaan kyl­lä, mut­ta ilmankin pär­jätään. Bus­si kul­kee, joskin hitaasti.

  15. Hämmenetään nyt vielä tätä soppaa:

    Paras vai­h­toe­hto olisi, että nuo kort­telit liit­ty­i­sivät Kaup­pa­tori­in. Mut­ta kun välis­sä on se Pohjois-Espa. Se pitäisi saa­da autoil­ta vapaak­si, eli autoli­ikenne pitäisi jär­jestää jotenkin muuten. 

    Miten olisi täl­lainen jär­jeste­ly, helpoin selitää Eteläran­ta — Pohjois­ran­ta reittinä:
    a) Eteläran­ta — Eteläi­nen Makasi­ininkatu — Fabi­aninkatu — Kirkkokatu yksisuuntaisena.
    b) Pohjois­ran­ta — Alek­san­terinkatu — Unioninkatu — Pohjoinen Makasi­inikatu samoin yksisuuntaisena
    c) Kata­janokan autoli­ikenne kään­ty­isi Pohjoisrantaan.

    Saataisi­in koko Eteläran­ta — Pohjois­es­pa väli jalankulkualueek­si, eli esim. Kaup­pa­tori laa­jenisi. Se voisiko lop­pupätkäl­lä Pohjois-Espaa ajaa ei suo­ranais­es­ti liity tähän. Väitän että tämä olisi myös henkilöau­toli­iken­teen kannal­ta ihan kelvolli­nen vai­h­toe­hto, kai­stat ehkä vähän väheni­sivät, mut­ta toisaal­ta risteyk­set selkey­ty­i­sivät. Ratikoil­la olisi tilaa tuplakiskoille Unioninkadulla.

  16. Vähän OT, mut­ta jos viihty­isiä autoilul­ta rauhoitet­tavia aluei­ta Helsingis­sä haetaan, olisi Kallion kir­jas­ton ympäristö Torkke­lin­mäel­lä yksi luon­te­vim­mista. Porthaninkadun sulkem­i­nen kir­jas­ton kohdal­ta ja Agri­colankadun sulkem­i­nen Fle­marin risteyk­sen itäpuolelta rauhoit­taisi Torkke­linkadun läpi­a­jol­ta. Tämä ei juurikaan hait­taisi kos­ka Viides lin­ja — Fle­mari — Helsinginkatu — Hämeen­tie muo­dosta­vat jo luon­te­van kehän alueen ympärille.

    Vaik­ka puis­toalue laa­jenisi Porthaninkadun pätkälle, asukaspysäköin­ti­ti­laa ei luul­tavasti menetet­täisi paljoa jos Agri­colankatu välil­lä Torkke­linkatu-Fle­mari opti­moitaisi­in auto­jen säilytykseen.

Vastaa käyttäjälle Risto Vormala Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.