Palvelusetelit 2: Kunta valitsee tuottajat

Palveluseteliä käyt­tävä asi­akas saa vali­ta palvelun­tuot­ta­jan, mut­ta vain kun­nan hyväksymien joukos­ta. Lain neljän­nessä pykälässä san­o­taan näin:

“Kun­nan tulee hyväksyä ne yksi­tyiset palvelu­jen tuot­ta­jat, joiden palvelu­jen mak­samiseen asi­akas voi käyt­tää kun­nan myön­tämää palveluseteliä.

Kun­nan on pidet­tävä luet­te­loa hyväksymistään palvelu­jen tuot­ta­jista. Tiedot palvelu­jen tuot­ta­jista, näi­den tuot­tamista palveluista ja niiden hin­noista tulee olla julkises­ti saatavil­la inter­netis­sä ja muul­la sovel­tuval­la taval­la. Tarkem­pia sään­nök­siä julk­istet­tavista tiedoista voidaan antaa sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön asetuksella.” 

Kuu­lostaa hyvältä ja tur­val­liselta, mut­ta ajatuk­se­na on sil­loin, että käytetään jotain sosi­aali- ja ter­veysalan yri­tys­tä. Toim­intara­joit­teinen van­hus tarvit­see myös apua kau­pas­sa käymisessä ja kotisi­ivouk­ses­sa. Jotenkin tun­tu­isi loogiselta, että palvelusetelil­lä voisi ostaa myös koti­inkul­je­tus­palvelun lähikau­pas­ta ja voitaisi­in sopia, että huoltoy­htiön siivoo­ja aut­taisi por­ras­si­ivouk­sen jäl­keen van­hus­ta. Tuo pykälä sul­kee käytän­nölssä tämän vai­h­toe­hdon pois.

Helsin­gin kaupunkikin kek­si joskus, ettei kau­pas­sa käymiseen tarvi­ta vuosien sosi­aal­i­työn koulu­tus­ta, vaan kaup­pias voi jär­jestää tavaroiden koti­in kul­je­tuk­sen; ei kuitenkaan van­huk­sen tut­tu lähikaup­pias, vaan tämä kil­pailutet­ti­in. Lop­putu­los oli katas­tro­faa­li­nen: van­huk­sil­ta perit­ti­in räikeätä ylihintaa.

 Aivan samaa toim­intaa yhteiskun­ta tukee myös koti­talousvähen­nyk­sen kaut­ta. Tämä tuki on 60 pros­ent­tia kuluista. Siinä ei vaa­di­ta palvelun­tuot­ta­jal­ta mitään eri­ty­istä yhteiskun­nan hyväksyn­tää. Vero­tu­ki on tarkoitet­tu rikkaille ja palveluseteli köy­hille. Onko tässä köy­hien osalta ylihuolehtimista? 

Entä saisiko se huoltoy­htiön siivoo­ja tark­istaa, onko van­hus ottanut lääk­keen­sä? Omaishoita­ja saa tehdä tämän ilman koulu­tus­ta, van­hem­mat saa­vat tehdä sen laposilleen ilman sairaan­hoita­jak­oulu­tus­ta. Mik­si jär­jis­sään ole­va talkkari ei voisi sitä tehdä?

Muuten: Apteekkareil­la olisi halua laa­jen­taa toim­intaansa lääke­huol­los­sa kotikäyn­tei­hin. Mik­si ei?

100 vastausta artikkeliin “Palvelusetelit 2: Kunta valitsee tuottajat”

  1. Yleinen ole­tus on, että omaishoita­jal­la on vah­va henkilöko­htainen intres­si hoidet­ta­van hyv­in­voin­ti­in. Omaishoita­jia kyl­lä myös kurssite­taan ja opaste­taan työhönsä. 

    Joten rin­nas­tus por­ras­si­ivoo­jaan ei ole ihan reilu. 

    Sosi­aali- ja ter­veysalan ammat­ti­lainen selviää parem­min pul­mati­lanteista, jois­sa asi­akas ei ole vaikka­pa ottanut lääket­tään ja pon­nekkaasti kieltäy­tyy niitä otta­mas­ta. Koulutet­tu ihmi­nen on var­masti parem­pi arvioimaan asi­akkaan voin­tia ja toim­i­maan ratkaisukeskeis­es­ti han­kalis­sa tapauksissa. 

    Ammat­ti­laisen käyn­ti­hin liit­tyy myös pyrkimys pitää van­hus virkeänä, jutel­la ja ennen kaikkea kuun­nel­la, nos­taa hänen sängys­tä edes het­kek­si jne. On kyl­lä minus­ta suo­ras­taan tyr­mistyt­tävä aja­tus, että tämä palve­lu­tuon­tan­to siir­ret­täisi­in porrassiivousyrittäjälle… 

    Toivon, että siinä vai­heessa, kun mah­dol­lis­es­ti olen koti­palvelun piiris­sä, eivät Osmon ajatuk­set ole lyöneet läpi, vaik­ka kuin­ka olisi säästötalkoot. 

    Vaikut­taa siltä, että Osmo ei tiedä van­hus­ten koti­palvelun arjes­ta hölkäsen pölähdys­tä. Mut­ta eipä tiedon puute ole ennenkään ollut O:n inno­vaa­tio­suo­nen tukkeena.

    1. Jos me käytämme koulutet­tu­ja ihmisiä, vaikka­pa sairaan­hoita­jia, kau­pas­sa käyn­ti­in van­huk­sen puoles­ta, käy niin, että koulutet­tu työvoima lop­puu, eikä Eli­naa hoita­maan tule ketään. Kun ideana on, että van­hus saa itse vali­ta hoita­jansa, ei minus­ta ole pelkoa, että hän valöit­sisi jonkun ihan mölön.

      Kun­nal­li­sis­sa koti­palveluis­sa ei kyl­lä ole aikaa jäädä jut­tele­maan. Lisäk­si saman van­huk­sen kotona voi käy­dä puolen tusi­naa eri henkilöä vuorotellen eri asioi­ta tekemässä.

      Edelleen: mik­si tämä ris­ki on vain palvelusetelil­lä tuote­tuis­sa palveluis­sa mut­ta ei koti­talousvähen­nyk­sen kaut­ta tuetuissa?

  2. “Apteekkareil­la olisi halua laa­jen­taa toim­intaansa lääke­huol­los­sa kotikäyn­tei­hin. Mik­si ei?”

    Apteekkar­it ovat yksi­ty­isiä ja hyvin toimeen­tule­via ihmisiä. Ei tämä nyt vain yksinker­tais­es­ti käy että joku tek­isi lisäbisnestä terveydellä. 

    Ter­vey­den­huoltoalal­la yri­tys­toimin­nan pitää tuot­taa tap­pi­o­ta tai korkein­taan olla nip­in­napin plus­sal­la ja sekin vain sik­si, että työn­tek­i­jöil­lä olisi työ­paik­ka ja ihmisil­lä palvelui­ta. Men­estyvä ter­vey­den­huoltoalan yri­tys on kuin punainen vaate jokaiselle vähänkin vasem­paan kallel­laan ole­valle ihmiselle.

  3. Tämän palveluseteli idean paras puoli on juuri se, että se avaa ken­tän yksi­ty­isyrit­täjien inno­vaa­tioille. Voi tietysti olla, että myös sen huonoin puoli on, että se avaa ken­tän yksi­ty­isyrit­täjien innovaatioille. 

    On nimit­täin riskinä, että kun­nal­lisen puolen kan­nus­timet kehit­tää palvelu­jaan kokon­aise­dun näkökul­mas­ta heikkenevät. Samat­en yrit­täjien inno­vaa­tioista voi tul­la saavutet­tu­ja etu­ja, jol­loin kun­ta ei voi ottaa niitä käyt­töön vaan ne pitää jät­tää yrittäjille.

    Yritän kek­siä har­ras­tuk­sen vuok­si esimerkin lähikau­pas­ta ja ruoan koti­in kuljetuksesta. 

    Suurin osa lähikaupoista ei ole “tutun kaup­pi­aan” omis­tuk­ses­sa vaan keskus­li­ikkei­den. Kaikissa lähikaupois­sa henkilöstömäärä on sopeutet­tu niin, että mitään löysiä ei ole. Toden­näköisin vai­h­toe­hto olisikin, että keskus­li­ike jär­jestäisi koti­inkul­je­tuk­sen erik­seen isos­ta mar­ketista. Se olisi var­mas­tikin myös tehokkain tapa. Tämä olisi siis palvelusetelei­den mah­dol­lis­ta­ma innovaatio.

    Mut­ta mik­sei sit­ten kun­ta voisi jär­jestää samaa palvelua? Se ei luul­tavasti saisi itse ruoan kul­je­tus­ta yhtä tehokkaak­si, mut­ta se voisi yhdis­tää kul­je­tuk­seen mui­ta palvelu­ja, jol­loin kokon­ais­te­hokku­us olisi suurempi.

    Seu­raavak­si esim. demar­it ja vihreät yrit­täi­sivät jär­jestää yri­tyk­sen kehit­tämän inno­vati­ivisen kon­septin kun­nan tehtäväk­si. Se ei kuitenkaan onnis­tu­isi, kos­ka keskus­li­ik­keet pain­os­taisi­vat kun­taa säi­lyt­tämään yri­tys­ten suurel­la vaival­la käyn­nistämän liike­toimin­nan niil­lä itsel­lään. Myös palvelusetelien kan­nus­ta­van luon­teen säi­lyt­tämi­nen vaatisi pitämään näpit erossa yrit­täjistä: kuka viit­sisi kehitel­lä kalli­ita kon­septe­ja, jos kun­ta heti niiden onnis­tut­tua “rosvoaisi” ne omaan käyttöönsä?

    Ilman palveluseteliä tässä kuvit­teel­lises­sa esimerkissäni, kun­ta olisi vaikka­pa kil­pailut­tanut kon­sult­te­ja. Niiden tehtävänä olisi kehit­tää kon­sep­ti, jol­la van­hus­ten­huol­lon ruokakul­je­tuk­set saataisi­in mah­dol­lisim­man tehokkaak­si. Eri­tyis­es­ti pitäisi ottaa kokon­aisu­us huomioon. 

    Voit­tanut ehdo­tus olisi peri­aat­teessa kai väistämät­tä parem­pi kuin tuo yksi­tyi­nen osaop­ti­moin­ti yllä. Ongel­mana sit­ten taas olisi, että kun­ta ei ole kovin hyvä organ­isaa­tio jous­tavu­ut­ta vaa­ti­van kon­septin toimeen­panos­sa ja jatkoke­hit­telyssä. Kon­sul­titkaan har­voin ovat yhtä kovia ammat­tialaisia kuin vaikka­pa nuo keskus­li­ikkei­den pyörittäjät.

  4. Oamo:“Edelleen: mik­si tämä ris­ki on vain palvelusetelil­lä tuote­tuis­sa palveluis­sa mut­ta ei koti­talousvähen­nyk­sen kaut­ta tuetuissa?”

    Kyl­lä kait taustal­la on aja­tus, että joku saisi hvin­voitia, mielessä luk­sus­ta sen vält­tämät­tömän sijaa. Tietysti, jos noin, niin pitäisi kait kysyä, mik­si verovähen­nyk­siä jne.

    Itse en näe ongel­maa. Olen hyvinkin samoil­la jäljil­lä kanssasi. Itse koen vielä niin, että byrokra­tia ja rajoituk­set ovat suo­ranainen este pien­imuootoiselle liike­toimin­nalle, jos­sa muu­ta­ma ihmi­nen — esim. sairaan­hoita­ja ynnä pari ei-koulutet­tua osa-aikaista, ehkä virkeitä eläkeläisiä, opiske­li­joi­ta tms. — voisi oma-aloit­teis­es­ti organ­isoi­da kortteli/kaupunginosatasolla hoito- ja avustuspalveluita. 

    Nykykäytän­nöil­lä moi­set palve­lut karkaa­vat hel­posti pienyrit­täjiltä suurten haavei­hin, ja palve­lut säi­lyvät jous­ta­mat­tom­i­na ja kasvottomina.

  5. Palveluseteli on eri­no­mainen juuri sik­si, että se mah­dol­lis­taa valin­nan­va­pau­den henkilölle, joka ei enää kykene hoita­maan asioitaan.

  6. Nyt kan­nat­taa Osmo tul­la ulos sieltä aka­teemis­es­ta norsunluutornista…

  7. Palveluseteli on eri­no­mainen juuri sik­si, että se mah­dol­lis­taa henkilön, joka ei enää kykene hoita­maan asioitaan — omaisille, jot­ka eivät ehdi hoita­maan omais­taan, valinnanvapauden.

  8. Entä jos annet­taisi­inkin suo­raan rahaa eikä palveluseteleitä? Sama verotuen kanssa — ei mitään verovähen­nys­tä, vaan yleinen veronalen­nus, jon­ka kukin voi hyö­dyn­tää niin kuin parhaak­si kat­soo. Ai niin, ihmiset eivät osaa itse tehdä oma­l­ta kannal­taan hyviä päätöksiä;)

  9. Käsit­tääk­seni kun­nal­liseen koti­palvelu­un ei täl­läkään het­kel­lä kuu­lu sen kum­mem­min kodin siivous kuin kau­pas­sakäyn­tikään,… että mitähän tässä nyt Osmo ajaa ylipään­sä takaa. 

    Lisä­työtä porrassiivoojille?

    Suku­lainen?

    1. Kyl­lä kau­pas­sakäyn­ti kuu­luu koti­palvelu­un sil­loin, kun van­hus ei itse pysty kau­pas­sa käymään. Ymmärtääk­seni joskus siivouskin.

  10. “On kyl­lä minus­ta suo­ras­taan tyr­mistyt­tävä aja­tus, että tämä palve­lu­tuon­tan­to siir­ret­täisi­in porrassiivousyrittäjälle… ”

    Nykyisel­lään on ole­mas­sa yri­tyk­siä, joiden palvelu­va­likoimaan kuu­luu pait­si kotisi­ivous­ta, myös kau­pas­sakäyn­tiä, ruoan­lait­toa ja asi­akkaiden kanssa seu­rustelua. Näistä kaik­ista palveluista saa koti­talousvähen­nyk­sen. Tiedän myös yri­tyk­sen, joka tekee sekä kotisi­ivous­ta koti­talousvähen­nyk­sel­lä että porrassiivousta. 

    Äkkiäkös sitä koti­palveluyri­tyk­sen palvelu­va­likoimaan lisää vielä sairaan­hoita­jan kotikäyn­nin, esimerkik­si niin, että kod­in­hoita­ja ja sairaan­hoita­ja tule­vat yhdessä, mut­ta kun sairaan­hoita­ja hoitaa vain sel­l­aiset työt, johon nimeno­maa hänen koulu­tus­taan tarvi­taan, ja kod­in­hoita­ja jatkaa sit­ten siivouk­sel­la, kau­pas­sakäyn­nil­lä, ruoan­laitol­la ja seurustelulla.

  11. Tuo kun­nan tekemä val­in­ta johtaa siihen, että vain kun­napäät­täjien kanssa hyvis­sä väleis­sä ole­vat saa­vat toimiluvan.

    Kun laki veilä antaa kun­nalle oikeu­den päät­tää, kuin­ka suuren osu­u­den se kor­vaa niin tavoit­te­na on luo­da Neu­vos­toli­iton tapainen etuoikeutet­tu­jen palvelu

    Selvä kor­rup­ti­o­la­ki.

  12. “joka ei enää kykene hoita­maan asioitaan — omaisille, jot­ka eivät ehdi hoita­maan omais­taan, valinnanvapauden”

    Tässä kun­ta lain mukaan voi rajoit­taa valin­nava­paut­ta eli kun­ta toimii kil­pailun rajoittajana.

    Kun tietää miten tuo sytee­mi pyörii suurim­mas­sa osas­sa kun­tia niin laki takaa kor­rup­tion kasvamisen

  13. Eli­na, kyl­lä ainakin Tam­pereel­la on kun­nal­lista siivous­palvelua ja kau­pas­sakäyn­tiä tar­jol­la ikäih­misille. Molem­pi­en laadus­ta on vuo­den sisään käy­ty Aamule­hdessä tiukkaa keskustelua:

    - siivoa­jat tekevät vain kevyt­tä ylläpi­tosi­ivous­ta eivät esimerkik­si uskaltaudu pyyhkimään pölyjä ylähyllyiltä
    — ostokuri­iri­palvelun kil­pailu­tus tyrit­ti­in: palvelu on kaupungille hal­pa, mut­ta ostok­set van­huk­sille kalliita

    En tiedä, kulke­vatko täl­laiset palve­lut juuri koti­palvelun nimel­lä, mut­ta ei nyt kom­pas­tu­ta ter­mei­hin. Näitä palvelui­ta tarvit­see moni sel­l­ainenkin, joka ei tarvitse vielä päivit­täistä sairaan­hoita­jan kotikäyntiä.

  14. Tomi Ahti:“On nimit­täin riskinä, että kun­nal­lisen puolen kan­nus­timet kehit­tää palvelu­jaan kokon­aise­dun näkökul­mas­ta heikkenevät. ”

    Kun­nal­lisel­la puolel­la ei ole mitään kan­nus­timia kehit­tää palvelu­jaan kokon­aise­dun näkökulmasta.

    Yri­tyk­sil­lä on sen sijaan kan­nus­timet kehit­tää palvelu­jaan asi­akkait­ten­sa edun näkökul­mas­ta, joka sum­maa­mal­la tulok­sek­si saadaan, että yri­tyk­set kehit­tävät toim­intaansa kokon­aise­dun näkökulmasta.

    + komp­paan sitä mitä liian van­ha ja ville sanoi. Poli­itikko­ja ei pitäisi päästää val­it­se­maan “sopivia yri­tyk­siä”. Paras keino tämän vält­tämisek­si on antaa mielu­um­min rahaa kuin palveluseteleitä. Aje­taan kun­nal­liset palve­lut ja verot alas. -> kaik­ki hyötyvät!

  15. “Aje­taan kun­nal­liset palve­lut ja verot alas. -> kaik­ki hyötyvät!”

    Art­turi, selit­täisitkö vähän tarkem­min, miten esim. kaikkein köy­him­mät ja pien­i­t­u­loisim­mat eläkeläiset hyö­ty­i­sivät siitä, että kun­nal­liset palve­lut ja verot ajet­taisi­in alas?

  16. Art­turi: “Aje­taan kun­nal­liset palve­lut ja verot alas. -> kaik­ki hyötyvät!”

    Aje­taanko alas ensin kir­jas­tot ja opintotuet?

    Eikö palveluseteleis­sä ole kysymys per­im­miltään siitä, että mitä kauem­min van­hus kyke­nee asumaan koton­aan, sitä halvem­mak­si hän (peri­aat­teessa) tulee yhteiskun­nalle? Laito­spaikat kun ovat joka tapauk­ses­sa hintavia.

    Ideaal­i­ta­pauk­ses­sa voitaisi­in saa­da sekä kus­tan­nus, että laadullista hyö­tyä, jos ei olatisi liian jous­ta­mat­to­mia palvelu­iden suhteen.

  17. Mietin vain, että­van­huk­set eivät ole läh­eskään niin homogeeni­nen ryh­mä kuin esim nuoret. Sen vuok­si palve­lut eivät voi olla samas­ta muotista.
    Van­hus voi olla jala­ton, mut­ta pää pelaa, sil­loin hän voi ostaa palvelu­ja keneltä haluaa.Ja aut­ta­jak­sikin kel­paa läh­es kuka tahansa.
    Jos taas jalat pelaa­vat, mut­ta pää ei niin sil­loin palvelun­tuot­ta­jal­la on eri­ty­isä vaa­timuk­sia ja palvelun tuot­ta­jaa on kon­trol­loita­va van­huk­sen puolesta.

  18. Taneli Salo­vaara: Raha on palveluseteleitä parem­pi, kos­ka se nos­taa van­hus­ten hyv­in­voin­tia enem­män. Rahaa ei tietenkään pidä tunkea van­huk­selle, joka ei sitä pysty käyt­tämään, kuten Liian van­hakin juuri ansiokkaasti huomautti.

    Rot­wang: Jos verot on alhaiset (ja samal­la tietysti julkiset menot), niin ihmisil­lä on suurem­mat tulot, joiden käytöstä ne voivat itse päät­tää ja ostaa niil­lä sel­l­aisia palvelui­ta, joi­ta tarvitsevat.

    Point­ti on siis se, että sen sijaan, että antaisimme van­huk­sille palveluseteleitä ja määräisimme poli­it­tisil­la päätök­sil­lä siitä kuka niitä seteleitä saa ottaa vas­taan kor­vauk­se­na palveluis­taan on parem­pi, että annamme van­huk­sille pelkkää rahaa, joil­la he saa­vat ostaa mitä lystäävät.

    No seu­raavak­si herää kysymys, että mik­si se raha pitää antaa juuri sil­loin, kun nämä ihmiset ovat van­ho­ja. Eikö olisi vielä parem­pi antaa tämä raha heille aikaisem­min, jol­loin he voisi­vat tehdä päätök­sen siitä mil­laisen kulu­tus­ta­son he itselleen halu­a­vat mil­läkin het­kel­lä elämässään. Tämä rahan jakami­nen työikäisil­lä on tietysti kaikkein järkev­in­tä tehdä pienen­tämäl­lä vero­ja, kos­ka näin ihmis­ten kan­nus­timia tuot­taa hyv­in­voin­tia kasvatetaan.

  19. Aluk­si on ymmär­ret­tävä, että riit­tävän pien­i­t­u­loiset ihmiset eivät hyödy niin paljoa vero­helpo­tuk­sista, jot­ta he kykeni­sivät osta­maan vapail­ta markki­noil­ta tarvit­semi­aan palvelui­ta, mikäli nämä palve­lut eivät saisi alku­unkaan yhteiskun­nan subventiota.

    Palveluseteli parhaim­mi­laan myös rohkaisee uusia yrit­täjiä alalle, mikäli hei­dän sinne sal­li­taan tul­la, kun on ole­mas­sa taval­laan kor­vamerkit­tyä rahaa, joka on varat­tu tiet­ty­i­hin palvelui­hin, ilman, että piheim­mätkään mam­mat voisi­vat säästel­lä niitä paho­jen päivien varalle.

    Jos Art­turi on oikeasti sitä mielyltä, että Suomes­sa on liikaa hoito­henkilökun­taa van­hus­ten- tai las­ten­hoi­dos­sa, sit­ten lie­nee mielekästä esit­tää argu­ment­te­ja, joil­la puo­let­taan kys. jär­jestelmien alasajoa, muu­toin en ymmär­rä hänen kantaansa.

  20. Palvelusetelit pitää ohja­ta sel­l­aiseen tar­jon­taan, joka ei jous­ta, kos­ka täl­löin vähä­varaisille jää enem­män muu­ta kulutettavaa.

  21. Kun­nal­lisel­la puolel­la ei ole mitään kan­nus­timia kehit­tää palvelu­jaan kokon­aise­dun näkökulmasta.

    Ai jaa, 😉

  22. Jos joku väite on älytön, pitää kumo­ta se tai olla hil­jaa. Sik­si tuo “ai jaa” yllä ei ollut hyvä. 

    Tähän hup­suk­er­hon kuolonko­rah­duk­seen siis reagoin näin. Ensin väite:

    “Kun­nal­lisel­la puolel­la ei ole mitään kan­nus­timia kehit­tää palvelu­jaan kokon­aise­dun näkökulmasta.”

    Sit­ten tarkkaan harkit­tu vastaväite:

    Oikeasti demokra­t­ian kaut­ta tietysti pitää ottaa huomioon kokon­aisu­us … esimerkik­si kun pitää houkutel­la vaa’ankieliv­ähem­mistö oman ehdo­tuk­sen taakse … demokra­tia myös neu­vot­telee jatku­vasti siitä mil­lainen yhteiskun­nan pitäisi olla … neu­vot­telu­un osal­lis­tuu jokainen, ei vain vaikka­pa rikkaat … ja jos osal­lis­tu­isi­vat vain rikkaat … seu­raavak­si puhuisi­vat aseet … 

    Siis, jotkut vain ovat olev­inaan kuin eivät ymmärtäisi!

  23. Taneli Salo­vaara:
    “Aje­taanko alas ensin kirjastot”

    Puo­let kir­jas­toista voitaisi­in aivan hyvin lakkaut­taa, jos edes osa niistä koitu­vista säästöistä laite­taan jäl­jelle jäävien kir­jas­to­jen auki­oloaiko­jen pidentämiseen. 

    Esimerkik­si oma, uude­nu­usi lähikir­jas­toni ei ole tarkoitet­tu nor­maaleille työssäkäyville ihmisille, se kun on auki kel­lo 10–14! Juhuu! Toisaal­ta kaupun­gin pohjois­puolel­la on kir­jas­to­ja melkein vieri vier­essä, auki­oloaikati­lanne lie­nee hyvinkin saman­tyyp­pinen. Eli jokat­a­pauk­ses­sa on men­tävä suo­raan pääkirjastoon.

    Mitä virkaa täl­laisil­la “vain työt­tömille, eläkeläisille ja kotiäideille”-kirjastoilla oikein on? Kyl­lä työt­tömil­lä, eläkeläisil­lä ja kotiäideil­lä pitäisi olla aikaa siir­tyä pääkir­jas­tolle ja takaisin esimerkik­si joukkoli­iken­nevä­lineitä käyttäen.

  24. Art­turi:
    “Jos verot on alhaiset (ja samal­la tietysti julkiset menot), niin ihmisil­lä on suurem­mat tulot, joiden käytöstä ne voivat itse päät­tää ja ostaa niil­lä sel­l­aisia palvelui­ta, joi­ta tarvitsevat.”

    Tama patee tuot­tavi­in ihmisi­in, mut­ta kaik­ki eivat sel­l­aisia ole. Moni tarvit­see palvelui­ta huo­mat­tavasti enem­man, kuin mita he pysty­i­si­vat itse kus­tan­ta­maan. Mil­la ihmeel­la esimerkik­si kehi­tys­vam­mainen Pena tai mie­len­ter­veysongelmista kar­si­va perusk­oulun keskeyt­ta­ja Rane hyoty­i­si­vat siita, etta verot ja julkiset palve­lut laite­taan alas? Sina ja mina toden­nakois­es­ti hyo­dyt­taisi­in, mut­ta KAIKKI eivat hyo­dy. Jos on sita mielta, etta koy­hat ja kipeat kyykkyyn, niin olisi reilua avoimesti tode­ta se.

  25. Tämä vt. kotiäi­ti on oikein tyy­tyväi­nen, että kolme­vuo­ti­aalle sopi­van käve­ly­matkan päästä kotoa löy­tyy kir­jas­to, jos­sa voidaan vaik­ka päivit­täin poike­ta lukunurkkauk­ses­sa kuvakir­jo­ja luke­mas­sa. Julk­isil­la tuol­laiset reis­sut jäi­sivät tekemät­tä, vaik­ka pääsem­mekin onnikalla ilmaisek­si. On se las­ten ja vaunu­jen kanssa som­pailu sellaista.

  26. “Mil­la ihmeel­la esimerkik­si kehi­tys­vam­mainen Pena tai mie­len­ter­veysongelmista kar­si­va perusk­oulun keskeyt­ta­ja Rane hyoty­i­si­vat siita, etta verot ja julkiset palve­lut laite­taan alas?”

    Höh, älä nyt tyh­miä kyse­le. Eihän vapail­la ja täy­del­lisil­lä markki­noil­la ole tuol­laisia ongel­mat­a­pauk­sia, kun markki­nat ja niiden luo­mat kan­nus­teet hoita­vat ne pois. Nuokin ongel­mat ovat syun­tyneet vain ja ain­oas­taan val­tion kon­trol­lin seu­rauk­se­na. (Ja tarvit­ta­va määrä hymiöitä perään.)

  27. Sylvesteri:
    “Puo­let kir­jas­toista voitaisi­in aivan hyvin lakkaut­taa, jos edes osa niistä koitu­vista säästöistä laite­taan jäl­jelle jäävien kir­jas­to­jen auki­oloaiko­jen pidentämiseen.Esimerkiksi oma, uude­nu­usi lähikir­jas­toni ei ole tarkoitet­tu nor­maaleille työssäkäyville ihmisille, se kun on auki kel­lo 10–14! ”

    Kom­pro­mis­si: Mitas jos se kir­jas­to olisikin auki Ma, Ke, Pe 10–14 ja Ti, To 16–20?

  28. Olen ymmärtänyt, että näitä pieniä päiväkir­jas­to­ja olisi lähin­nä raken­net­tu koulu­jen yhteyteen.

  29. Kir­jas­to on kyl­lä ihan mie­lenki­in­toinen itses­tään­selväk­si muo­dos­tunut palvelu. 

    Mik­si juuri kir­jat on valit­tu hyödyk­keek­si, jota voi vastik­keet­ta vai­vat­tomasti laina­ta tiheäpis­teis­es­tä verkos­ta? Min­ul­la esim. on kak­si kir­jas­toa käve­lyetäisyy­del­lä, enem­mänkin jos viitsin kävel­lä yli kak­si kilometriä. 

    Urheilu­vä­li­nen­lainaamo — Urhisto/Liikistö. — olisi ainakin mei­dän per­heelle ollut paljon tarpeel­lisem­pi julki­nen palvelu kuin kir­jas­to, joskin sitäkin on kyl­lä käytet­ty paljon. 

    Tolku­ton vai­va ja kus­tan­nuserä jokaiselle lapselle han­kkia suk­set, luis­timet, las­ket­telu­vä­li­neet, rul­laluis­timet, ten­nis­mailat, jalka­pal­lonäp­pik­set, jalka‑, kori‑, sulka­pal­lot rat­sas­tuskypärät,… jne, jne… loputtomiin. 

    Mik­si siis kir­jat? En väheksy laisinkaan lukuhar­ras­tus­ta, mut­ta mik­si täl­lainen etu­us juuri kirjatoukille.

  30. Tähän (Eli­nan edelli­nen) on lisät­tävä vielä tym­peä puhkuku­lunut fraasi: …eikä siinä kaikki. 

    Kos­ka kumpikaan kir­jas­to ei ole kymme­nen metrin säteel­lä asuin­talostani, tulee tänne toki sitä puutet­ta paikkaa­maan kir­jas­toau­to ker­ran viikossa. 

    Eli lukuhar­ras­tus­ta ei estä lievä liikun­ta- tai muu työrajoitteisuus. 

    Onko­han myös ilmainen kir­jo­jen koti­inkul­je­tus? Hmm, täy­tyypä ottaa selvää. 

    Itse tarvit­sisin lähin­nä kir­jo­jen kotoa haun, sen ver­ran on vaikeuk­sia palaut­tamisen kanssa. Kort­ti jälleen ker­ran itse asi­as­sa hyl­lyl­lä. Sitä ne ilmais­palve­lut teet­tävät: huoli­mat­to­muut­ta ja silkkaa välinpitämättömyyttä…

  31. “Mik­si siis kirjat?”

    Joitain vuosia sit­ten, ennen tieto­kenei­den yleistymistä, infor­maa­tion säi­ly­tys ja jakami­nen oli melko voimallis­es­ti pain­o­tuot­tei­den varas­sa. Nähti­in, että toimi­van yhteiskun­nan eline­htoi­hin kuu­lui näi­den pain­o­tuot­tei­den pitämi­nen kansalais­ten saatavil­la hei­dän var­al­lisu­ud­estaan riippumatta.

    Voi toki olla, että lähivu­osi­na liikun­ta muut­tuu infor­maa­tio­ta vaikeam­min tavoitettavaksi.

  32. Taneli Salo­vaara: Suomes­sa on läh­es var­masti liikaa hoito­henkilökun­taa, kos­ka hei­dän palkkaansa ei mak­se­ta vapaae­htois­es­ti vaan ain­oas­taan val­tion väki­val­lan uhal­la keräämistä veroista. Nämä hoito­henkilöt eivät siis tuo­ta palvelua joka olisi niin arvokas­ta, että ihmiset oli­si­vat siitä vapaae­htois­es­ti valmi­ita mak­samaan, vaan käyt­täi­sivät mielu­um­min rahansa johonkin muuhun. Tämä joku muu on se asia, mitä meil­lä on liian vähän suh­teessa ihmis­ten pref­er­ens­sei­hin. (Kun hoito­henkilökun­taa on liian paljon.)

    Minä en noin yleisel­lä tasol­la halua mitenkään vähempää ter­vey­den­huoltoa tai hoivaa. Halu­an, että hoivan määrä on suun­nilleen sil­lä tasol­la mis­tä ihmiset halu­vat mak­saa. En sil­lä tasol­la mihin ihmiset halu­a­vat sen, jos voivat mak­saa muiden rahoilla.

    On toki tot­ta, että on ole­mas­sa niin pien­i­t­u­loisia (tai niin paljon sairas­tavia), että he eivät hyö­ty­isi veronalen­nuk­sista riit­tävästi, että tämä hyö­ty kor­vaisi hei­dän menete­tyt nyt mei­dän kaikkien mak­samat hoiva­palve­lut. Tähän on ole­mas­sa kak­si mielestäni parem­paa ratkaisua kuin nykykäytäntö.

    Mielestäni paras ratkaisu on se, että näitä mene­tyk­siä ei kor­va­ta val­tion tahol­ta mitenkään ja hyväksytään, että jos nämä tulon­si­ir­rot ovat ihmis­ten halu­jen mukaisia he jatka­vat näi­den mak­samista vapaae­htois­es­ti. Jos taas nämä tulon­si­ir­rot eivät ole ihmis­ten halu­jen mukaisia, niin sil­loin niitä ei pidäkkään jatkaa.

    Toinen ratkaisu on kansalais­palk­ka tai negati­ivi­nen tulovero, joka takaa, että kukaan ei voi olla niin köy­hä etteikö voisi varautua van­hu­u­teen­sa. Tämä sopii yhteen sen ide­olo­gian kanssa, että meil­lä on oikeus puut­tua ihmis­ten itsemääräämisoikeu­teen ja kan­taa heiltä vero­ja vas­ten hei­dän tah­toaan väki­val­lal­la uhaten. 

    “Palveluseteli parhaim­mi­laan myös rohkaisee uusia yrit­täjiä alalle, mikäli hei­dän sinne sal­li­taan tul­la, kun on ole­mas­sa taval­laan kor­vamerkit­tyä rahaa, joka on varat­tu tiet­ty­i­hin palvelui­hin, ilman, että piheim­mätkään mam­mat voisi­vat säästel­lä niitä paho­jen päivien varalle.”

    Etkö pysty hyväksymään, että ne piheim­mät mam­mat voivat tietää itse parem­min mihin he halu­a­vat rahansa käyt­tää kuin sinä tai ne virkamiehet joille tämän val­lan halu­at antaa?

    Tomi Ahti: Et ole ehkä kuul­lut pub­lic choice tutkimuk­ses­ta, mut­ta se tutkii julk­ista sek­to­ria näkökul­mas­ta, että siel­lä toim­i­jat ovat aivan saman­laisia ihmisiä kuin me muutkin: eivät sen enem­män tai vähem­män itsekkäitä. Nämä toim­i­jat reagoi­vat hei­hin kohdis­tu­vi­in kan­nus­timi­in aivan samal­la taval­la kuin muutkin ihmiset. Pub­lic choice tutkimus keskit­tyy analysoimaan poli­itikko­jen ja virkami­esten kohtaamia val­in­tati­lantei­ta ja niihin vaikut­tavia kan­nus­timia ja ennus­ta­maan hei­dän käyt­täy­tymistään näi­den kan­nus­timien pohjalta.

    http://www.econlib.org/library/Enc/PublicChoice.html

    Mitkä ovat mielestäsi ne kan­nus­timet, jot­ka takaa­vat, että virkamiehet toimi­vat yleisen edun mukaan? Voitko kek­siä mui­ta voimakkaampia kan­nus­timia virkami­esten toimia yhteistä etua vas­taan? Entä sama ana­lyysi poliitikoille?

    Yksinker­taisim­mal­la tasol­la virkami­esten kan­nus­timet on nous­ta hier­arki­as­sa mah­dol­lisim­man korkealle, eli johtaa byrokra­ti­aa, jol­la on mah­dol­lisim­man paljon val­taa, työn­tek­i­jöitä ja suuri bud­jet­ti. Poli­itikko­jen voimakkain kan­nustin on uudelleen valinta.

    Minus­ta vaikut­taa enem­mänkin että sinä olet ikään kuin et ymmärtäisi, että julkisel­la sek­to­ril­la toim­i­jat eivät ole mitään pyhimyksiä…

    Rot­wang: Tot­ta. Suurin osa eläkeläi­sistä /sairaista on kuitenkin jos­sain elämän­sä vai­heessa ollut tuot­ta­va. En ymmär­rä mik­si jär­jestelmä pitäisi rak­en­taa vähem­mistön lähtöko­hdista, kun tämä tuot­tam­a­ton vähem­mistö voidaan ottaa huomioon erikoisjär­jeste­ly­il­lä tekemät­tä koko jär­jestelmästä huonoa.

    “Mil­la ihmeel­la esimerkik­si kehi­tys­vam­mainen Pena tai mie­len­ter­veysongelmista kar­si­va perusk­oulun keskeyt­ta­ja Rane hyoty­i­si­vat siita, etta verot ja julkiset palve­lut laite­taan alas?”

    Sil­lä, että muil­la ihmisil­lä on enem­män mah­dol­lisuuk­sia ottaa hei­dät huomioon ja huole­htia heistä vapaae­htois­es­ti. Jos taas ihmiset eivät halua huole­htia heistä vapaae­htois­es­ti, niin heil­lä ei ole oikeut­ta tähän hoivaan.

    Minä uskon, että jos julki­nen sek­tori ei imisi niin suur­ta osaa kansan­tuot­teestamme ja huole­htisi heikoim­mista jäsenistämme ihmiset antaisi­vat mielel­lään vapaae­htois­es­ti omaisu­ut­taan heikom­mille ja myös kan­taisi­vat henkilöko­htaista vas­tu­u­ta heikommista.

    Minus­ta on surullista lukea tältäkin pal­stal­ta oletet­tavasti keskilu­okkai­sista ihmi­sistä, jot­ka valit­ta­vat kuin­ka hei­dän van­hem­mil­laan ei ole varaa ostaa hygien­iatuot­tei­ta, kos­ka palve­lu­ta­lo mak­saa liikaa, kun nämä lapset voisi­vat tin­tiä ihan him­pun ver­ran omas­ta elin­ta­sostaan ja paran­taa näin heikos­sa ase­mas­sa ole­vien lähim­mäis­ten­sä elämää.

    tcrown: oot toki osit­tain oike­as­sa. Osa heikos­sa ase­mas­sa ole­vista on heikos­sa ase­mas­sa juuri kan­nus­timien puut­teen vuoksi.

  33. Kir­jas­to­laitos on tain­nut syn­tyä sel­l­aises­sa maail­mas­sa, mis­sä taval­lise ihmiset sai­vat luon­nos­taan tarpeek­si liikun­taa, mut­ta kir­jo­ja oli vain eliitillä.

  34. Art­turille:

    Pystyn hyväksymään etteivät ihmiset osta oma­l­la rahal­laan mitään, mitä he eivät halua, tai mitä he eivät usko tarvitsevansa.

    En pysty hyväksymään yhteiskun­taa, joka ei tar­joa peruspalveluja. 

    Nähdäke­seni täl­laises­sa yhteiskun­nas­sa val­ti­olli­nen ja kun­nalli­nen byrokra­tia kor­vau­tu­vat paljon vaar­al­lisem­mal­la, ahneem­mal­la vaku­u­tusy­htiöi­den byrokra­tial­la, sil­lä keskilu­ok­ka ei kuitenkaan kykene säästämään rahaa riit­tävästi esim. mah­dol­lisen syövän hoitoa varten, mis­tä sit­ten seu­raa omat ongelmansa.

    Ymmärtääk­seni mais­sa, jois­sa on kohtu­ullisen vah­va yhteiskun­nalli­nen tukiverkos­to, kansalaiset ovat tyytyväisimpiä.

  35. “Minä uskon, että jos julki­nen sek­tori ei imisi niin suur­ta osaa kansan­tuot­teestamme ja huole­htisi heikoim­mista jäsenistämme ihmiset antaisi­vat mielel­lään vapaae­htois­es­ti omaisu­ut­taan heikom­mille ja myös kan­taisi­vat henkilöko­htaista vas­tu­u­ta heikommista.”

    Julki­nen sek­tori tekee bkt:sta 30 %. Ei bkt kannal­ta ole eroa tehdäänkö työ julkisel­la tai yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Nythän me olemme yhteis­es­ti päät­täneet paljonko annamme hyväntekeväisyyteen.Jos ei hyväksy yhteisä päätök­siä niin tälltä voi muu­ta pois

    Esim Soma­li­aan, seil­lä työikäi­sistä 60 % on yrit­täjiä, siel­lä sääte­ly on min­i­maal­is­in­ta , koko sosi­aal­i­tur­va perus­tuu hyvän­tekeväisyy­teen erc

  36. Taneli Salo­vaara: “Nähdäke­seni täl­laises­sa yhteiskun­nas­sa val­ti­olli­nen ja kun­nalli­nen byrokra­tia kor­vau­tu­vat paljon vaar­al­lisem­mal­la, ahneem­mal­la vaku­u­tusy­htiöi­den byrokratialla”

    No tämä kuul­lostaa nyt valitet­tavasti siltä, että sin­ul­la on jotain ham­paankolos­sa yksi­ty­isiä yri­tyk­siä vas­taan. Minus­ta yri­tys­ten val­ta on aina parem­pi vai­h­toe­hto kuin val­tion val­ta, kos­ka val­tio käyt­tää val­taansa väki­val­lan uhkaan perustuen, eli siis pakot­taa ihmiset toim­intaan, kun taas yri­tyk­set ain­oas­taan tar­joa­vat omaa palvelu­aan ja kysyvät: ota tai jätä.

    “Ymmärtääk­seni mais­sa, jois­sa on kohtu­ullisen vah­va yhteiskun­nalli­nen tukiverkos­to, kansalaiset ovat tyytyväisimpiä.”

    En tiedä mitä tarkoi­tat tyy­tyväisyy­del­lä, mut­ta väitätkö siis, että esim. Sveit­sis­sä ihmiset ovat tyy­tymät­tömämpiä kuin Ran­skas­sa ja että tämä tyy­tymät­tömyys johtuu val­tion tar­joa­man tukiverkos­ton koosta?

    Minus­ta onnel­lisu­us­tutkimus on aika nol­latutkimus­ta. Ongel­mana on se, että ihmisil­lä ei ole mitään kus­tan­nus­ta siitä, että he sanovat ole­vansa onnel­lisia tai onnet­tomampia. Luotet­tavampia tulok­sia saadaan, kun tarkastel­laan muut­tovir­to­ja. Ihmiset tekevät konkreet­tisen valin­nan siitä mis­sä asu­vat ja oletet­tavasti hei­dän odotuk­sen­sa omas­ta onnel­lisu­ud­estaan vaikut­ta­vat tähän päätök­seen huomattavasti.

  37. Art­turi:
    “Mielestäni paras ratkaisu on se, että näitä mene­tyk­siä ei kor­va­ta val­tion tahol­ta mitenkään ja hyväksytään, että jos nämä tulon­si­ir­rot ovat ihmis­ten halu­jen mukaisia he jatka­vat näi­den mak­samista vapaae­htois­es­ti. Jos taas nämä tulon­si­ir­rot eivät ole ihmis­ten halu­jen mukaisia, niin sil­loin niitä ei pidäkkään jatkaa.”

    Tehdään aja­tusleik­ki. Kuvitel­laan, että yhteiskun­tamme muute­taan sin­un ide­olo­giasi mukaisek­si. Olet mon­esti tois­tanut, että USKOT ihmis­ten halu­a­van mak­saa vapaae­htoisia tulon­si­ir­to­ja. Entäpä jos näin ei olisikaan. Jos vain kouralli­nen ihmisiä mak­saisi vapaae­htoisia tulon­si­ir­to­ja? Ihmiset eivät kok­isi mielekkääk­si mak­saa, kos­ka muutkaan eivät mak­sa ja yhden ihmisen panos ei muut­taisi kokonaistilannetta.

    Tämän seu­rauk­se­na yhteiskun­ta seg­re­goi­tu­isi voimakkaasti rikkaisi­in ja köy­hi­in. Syn­ty­isi slum­me­ja, jois­sa ihmiset kär­si­sivät sairauk­sista, jot­ka oli­si­vat hel­posti hoidet­tavis­sa riit­tävil­lä resurs­seil­la, lap­sikuolleisu­us olisi korkea, lapset jäi­sivät ilman koulu­tus­ta, (vapaae­htoiset?) poli­isit eivät uskaltaisi men­nä slum­mei­hin, joiden asukkail­la ei olisi mitään menetet­tävää, rikol­lisu­us lisään­ty­isi voimakkaasti etc… 

    Olisitko edelleen pakol­lisia tulon­si­ir­to­ja vas­taan? Ts. olisiko mah­dol­lista KUVITELLA sel­l­aista tilan­net­ta, jos­sa olisit valmis luop­umaan ide­olo­gias­tasi? Ihan vaan sik­si, että se johtaa niin epämiel­lyt­tävään lopputulokseen.

  38. “Minus­ta yri­tys­ten val­ta on aina parem­pi vai­h­toe­hto kuin val­tion val­ta, kos­ka val­tio käyt­tää val­taansa väki­val­lan uhkaan perustuen, eli siis pakot­taa ihmiset toim­intaan, kun taas yri­tyk­set ain­oas­taan tar­joa­vat omaa palvelu­aan ja kysyvät: ota tai jätä.”

    Yri­tyk­set eivät koskaan toi­mi noin puh­da­sop­piset­si vaan pyrkivät sit­o­maan asi­akkaan itseen­sä . Hyvä esimerk­ki ovat per­in­täy­htiöt, jot­ka käyt­tävät val­taansa perit­täviä kohtaan ja kun ne voivat yksipuolis­es­ti sanel­la ehton­sa ja hin­tansa nii­in voitot ovat käsit­tämät­tömiä, edes Alko ei pysty samaan

  39. Minus­ta onnel­lisu­us­tutkimus on aika nollatutkimusta. 

    Eli ihmis­ten oma­l­la koke­muk­sel­la tai mielip­i­teel­lä ei ole merk­i­tys­tä. Tämä on vas­taansanoma­ton argu­ment­ti. Sanon mitä tahansa, voit väit­tää, että “sus­ta vaan tun­tuu siltä”.

    Onnel­lisu­ut­ta ei voi mita­ta täysin objek­ti­ivis­es­ti, kuten ei tietenkään mitään sosi­aal­ista ilmiötä, johon liitetään merk­i­tyk­siä. Hyv­in­voin­timittare­i­ta toki on kehitel­ty ja niiden mukaan Skan­di­navia, tuo sosial­isti­nen hel­vetti, on maail­man paras paikka. 

    Onnel­lisu­us­mit­tauk­sil­la on voitu vahvis­taa, että nuo per­in­teiset hyv­in­voin­timit­tar­it mit­taa­vat suurin piirtein oikei­ta asioi­ta. Tur­val­lisu­us, koulu­tus, ter­veys, sosi­aaliset suh­teet, luot­ta­mus, elin­ta­so ja mitä niitä on, todel­lakin kor­reloi­vat voimakkaasti koe­tun onnel­lisu­u­den kanssa. 

    Sik­si suo­ma­laiset kai koke­vat itsen­sä jopa kaikkein onnel­lisim­mik­si maail­mas­sa. Tois­taisek­si. Saa kat­so, minkälaista tuhoa hal­li­tus onnis­tuu vielä tekemään.

    Mie­lenki­in­toista on, että kaikkein hyv­in­voin­timittarei­den äiti, ostovoimako­r­jat­tu BKT per pää, kor­reloi yllät­tävän huonos­ti koe­tun onnel­lisu­u­den kanssa. Tästä voi päätel­lä, että teikäläiset ovat aivan hakoteil­lä, kun yritätte määritel­lä hyvää yhteiskun­taa. (Tosin itsekin uskon BKT:n kas­vat­tamiseen, mut­ta en sik­si, että se lisäisi Taavi Taval­lisen onnellisuutta.)

    Luotet­tavampia tulok­sia saadaan, kun tarkastel­laan muuttovirtoja. 

    Eli Ruot­si oli maail­man paras maa 1970-luvul­la. Saat­toi muuten ollakin, mut­ta ei ainakaan veroas­t­een alhaisu­u­den vuok­si. Nyt maail­man paras maa lie­nee Suo­mi ainakin viro­lais­ten mielestä. Tai oli vielä muu­ta­ma kuukausi sit­ten. No joo, kaiken­lais­ten mittarei­den mukaan Suo­mi tosi­aan on maail­man parhai­ta mai­ta, mut­ta ennen kaikkea viro­laiset ym. tule­vat tänne hyvän palkan perässä.

    Olisiko­han nois­sa muut­tovir­rois­sa sit­tenkin joku muu vaikut­ta­va tek­i­jä takana? 

    Niin tai näin, EU:n rikkaat maat lienevät emmi­grant­tien toivelistal­la ykkösenä. Sit­ten tulee USA, ainakin muut­tovir­roil­la mitat­tuna. Toisin kuin te jenkit ja jenkkimieliset luulette.

  40. Liian van­ha: Tätä aina kuulee, että jos ei tykkää niin voi muut­taa pois.

    Jos ei tykkää jostain automerk­istä, niin sen voi aina vai­h­taa, kos­ka exit cost on min­i­maa­li­nen. Maan vai­h­t­a­mi­nen on kallista lystiä (muutenkin kuin mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin kannal­ta), joten sitä ei ole niin vaan help­po vai­h­taa, jos ei tykkää meiningistä.

    Sik­si ei ole hyvä, että enem­mistö val­it­see poli­itikko­ja jot­ka päät­tää tuhan­sista ja taas tuhan­sista asioista joka ikisen kansalaisen puoles­ta. Paljon parem­pi olisi vaan antaa ihmis­ten itse päättää.

    Täl­laiseen jär­jestelmään on mah­dol­lista päästä esim. pienen­tää kun­tien velvoit­tei­ta ja val­tion roo­lia ihmis­ten elämässä, jol­loin ihmiset voisi­vat val­tion sisäl­lä vali­ta asuin­paikkansa sen mukaan minkälaista poli­ti­ikkaa halu­a­vat. (Esim. halu­a­vatko kus­tan­taa kaikille odot­taville äideille ultra­ää­nen vai eivät. Nykyään val­tio ei sal­li tätä val­in­taa vaan pakot­taa kaik­ki kun­nat moi­sen palvelun tarjoamaan.)

  41. Ei min­ul­la ole mitään ham­paan kolos­sa yri­tyk­siä vas­taan. On vain niin, että yri­tyk­set ovat lojaale­ja osakkei­den­sa omistajille. 

    Tässä mielessä, esim. Kelan tulisi olla lojaali Suomen kansalaisille, ja kos­ka kansalaiset ovat edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian keinoin näh­neet tämän vai­hote­hdon hyväk­si, kok­isin mielekkääk­si kehit­tää tätä jär­jestelmää sen sijaan, että ihim­set pakotet­taisi­in han­kki­maan vaku­u­tuk­sen­sa tahoil­ta, joiden ensisi­jainen moti­ivi on tuot­taa voit­toa omis­ta­jilleen niin paljon kuin ne kus­sakin kvar­taalis­sa kykenevät. Niin — pakotet­taisi­in — sil­lä toki se piheinkin mum­m­mo ymmärtää tehdä etun­sa mukaisia val­in­to­ja, ja vaku­ut­ta itsensä. 

    No, ehkä min­ul­la on ham­paan kolos­sa jotakin sel­l­aisia yri­tyk­siä vas­taan, jot­ka tule­vat huonoina päiv­inä itkemään tap­pi­oitaan yhteisille kukkaroille.

    Ymmärtääk­seni lukui­sis­sa tutkimuk­sis­sa esim. tan­skalaiset ja ruot­salaiset ovat “onnel­lisem­pia” kuin liki­main minkä tahansa muun maan asukkaat. Tiedä sit­ten, mitä on on.

  42. Mik­si ei voisi pitkäaikaistyöt­tömiä työl­listää tähän hom­maan, avun­tarvit­si­ja antaisi aut­ta­maan tulleelle työl­lis­tetylle palvelusetelin? Jotenkin nää hom­mat tehdään väk­isin vaikeik­si. Koko työt­tömyys­tu­ki- ja toimeen­tu­lo­tuk­i­jär­jestelmä pitäisi remon­toi­da sel­l­aisek­si, että tukien päälle saisi tien­ata jonkin ver­ran ekstra­tienis­tiä esim. aut­ta­mal­la avun­tarvit­si­joi­ta. Myös sairaseläk­keel­lä on sel­l­aisen toim­intakyvyn omaavia henkilöitä, jot­ka toisi­naan voisi­vat auttaa.

    Minus­ta ensisi­jais­es­ti palvelusetelit pitäisi ohja­ta täl­lais­ten henkilöi­den työl­listämiseen, niis­sä tilanteis­sa kun ei vaa­di­ta mitään erikoisam­mat­ti­taitoa aut­tamiseen. Sit­ten tois­si­jais­es­ti mukana voisi olla yri­tyk­siä. Tosin yhteiskun­ta on mes­tari tekemään hom­mista mon­imutkaisia, kalli­ita ja kannattamattomia.

  43. Eli­na:
    “Min­ul­la esim. on kak­si kir­jas­toa käve­lyetäisyy­del­lä, enem­mänkin jos viitsin kävel­lä yli kak­si kilometriä. ”

    Juuri tämä yli-investoin­ti kir­jas­to­jen seini­in on täysin jär­jetön­tä. Noiden ei-koskaan-auki-ole­vien ja kol­men km päässä toi­sis­taan ole­vien kir­jas­to­jen lakkaut­ta­mi­nenkin on läh­es mah­do­ton­ta, kos­ka “sivistyk­sen tuhoamis­es­ta” nousee hirvit­tävä melu. Veikkaan että lakkaut­tamisen vas­tus­ta­jista 90% on sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka eivät ole viimeisen 12kk aikana edes jalal­laan astuneet yhteenkään kir­jas­toon, saatik­ka siihen lakkau­tusuhan alla olevaan.

    Sit­ten kun niitä kir­jas­to­ja on siel­lä ja tääl­lä, luon­nol­lis­es­ti säästetään auki­oloa­joista (jos­ta jo val­itinkin edel­lisessä purkauksessa).

    Lisäk­si jokainen ker­ta kun ottaa asian puheek­si, ensim­mäiset kom­men­tit ovat “halu­tatko tosi­aan että suo­ma­laiset ovat luku­taidot­to­mia junt­te­ja”. Onko muka niin, että kir­jas­to­laitok­ses­samme ei ole yhtään opti­moimisen varaa?

  44. Jore: “Mik­si ei voisi pitkäaikaistyöt­tömiä työl­listää tähän hom­maan, avun­tarvit­si­ja antaisi aut­ta­maan tulleelle työl­lis­tetylle palvelusetelin?”

    Peri­aat­teessa tun­tu­isi ole­van okei, jos moti­vaa­tio­ta löy­tyy. Moti­vaa­tio ja luot­ta­mus­suhde ovat oleel­lisimpia tämän sort­ti­sis­sa töissä. 

    Tässä mielessä esim. työt­tömil­lä pitäisi olla edes tasaver­tainen mah­dol­lisu­us tar­jo­ta itseään kye­seis­ten palvelu­iden (kau­pas­sa käyn­ti, sopan keit­to siivoami­nen) tuot­ta­jik­si. Käytän­nössä heil­lä on usein olemat­tomat mah­dol­lisu­udet tar­jo­ta itseään kyseis­ten kaltaisi­in palveluihin.

    Jos taas säädet­täisi­in, että palvelusetelit on pakko käyt­tää palvelu­iden ostamiseen tietyltä tahol­ta, en usko että yksi taho on toista parem­pi, mikäli palvelun osta­ja ei itse saa vali­ta halu­a­maansa tahoa. Tarkoi­tan täl­lä työt­tömien suh­teen juuri niitä moti­vaa­tio yms. ongelmia, joi­ta pakko­työl­listämi­nen hel­posti aiheut­taa osas­sa porukkaa. 

    Samal­la, jos palvelusetelien käyt­täjien olisi suosit­ta­va työt­tömiä, luo­taisi­in tilanne, jos­sa van­hus­ten olisi pakko hyväksyä työt­tömiä avus­ta­jik­seen halu­si­vat he sitä tai eivät, luo­taisi­in suo­jatyö­paikko­ja jne. 

    Mah­dol­lisim­man avoin kil­pailu olisi paras vai­h­toe­hto. Täl­lä tarkoi­tan yhä vai­h­toe­hto­ja, jois­sa pienet toim­i­jat saat­ta­vat myy­dä palvelui­ta tutu­illeen, mikä täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa olisi luot­ta­muk­sel­lis­ten suhtei­den tae. 

    Täl­lä tavoin kila­pail­tuna saat­taisi hyvinkin työl­listyä myös mata­lasti koulutet­tu­ja pitkäaikaistyöttömiä.

  45. Ei saa sekot­taa pakko­työl­listämistä tähän jut­tuun. Se on kokon­aan oma ongel­mansa. Työt­tömis­sä, vajaakun­toi­sis­sa ja eläkeläi­sis­sä on var­masti paljon niitä, jot­ka motivoituneena mielel­läänkin tekevät töitä jos se vaan on mah­dol­lista. Se joukko, joka ei halua tehdä töitä, heitä varten on ole­mas­sa eri­laisia mui­ta toimenpiteitä.

  46. Rot­wang: Ei olisi mah­dol­lista, että luopuisin ide­olo­gias­tani, kos­ka minus­ta ihmisen itsemääräämisoikeus on tärkein ihmisoikeus. Eli vaik­ka joku todis­taisi min­ulle miten orju­u­den lail­lis­t­a­mi­nen johtaisi hyv­in­voin­nin sum­man kas­vamiseen en silti pitäisi orju­ut­ta oikeutettuna.

    (En tietenkään usko kuvaile­maasi ske­naar­i­oon. Taloudelli­nen vapaus johtaa yleen­sä koko väestön vauras­tu­miseen, jos­sa köy­hien tulot kas­va­vat rikkaiden tulo­ja nopeammin.)

    “Olet mon­esti tois­tanut, että USKOT ihmis­ten halu­a­van mak­saa vapaae­htoisia tulonsiirtoja.”

    Esim. jenkeis­sä ihmiset anta­va hyvän­tekeväisyy­teen huo­mat­tavasti enem­män rahaa kuin Suomes­sa. Tämä voi tietysti johtua muis­takin syistä kuin niistä mitkä mainitsin, mut­ta ei se ainakaan pois sul­jet­tua ole, että se johtuu nimen omaan siitä, että heil­lä on enem­män rahaa käytössään ja että val­tio ei hoi­da tulon­si­ir­to­ja hei­dän puolestaan.

    Liian van­ha: No yri­tyk­set tot­takai pyrkivät tekemään nämä exit cos­tit mah­dol­lisim­man suurik­si ja mon­esti (esim. Microsoft) ne siinä onnis­tu­vatkin. Siitä huoli­mat­ta siir­tymi­nen Win­dow­sista Lin­uxi­in on huo­mat­tavasti yksinker­taisem­paa kuin maas­ta muut­ta­mi­nen. Tästä seu­raa mielestäni se, että val­tion sisäl­lä ihmis­ten valin­nan vapaut­ta on syytä pitää arvos­saan, eikä tal­la­ta kaikkea enem­mistöpäätök­sien alle.

    Tomi Ahti: “Eli ihmis­ten oma­l­la koke­muk­sel­la tai mielip­i­teel­lä ei ole merkitystä.”

    Ain­oas­taan ihmis­ten oma­l­la koke­muk­sel­la on merk­i­tys­tä. Onnel­lisu­us­tutkimuk­sen ongel­ma on se, että se ei pääse käsik­si ihmisen omaan koke­muk­seen vaan joutuu tur­vau­tu­maan kyse­ly­i­hin. Analo­gia: Kumpaan luo­tat enem­män, kyse­lyyn jos­sa ihmiset vas­taa­vat arvosta­vansa omako­ti­a­sum­ista vai tilas­toon, joka osoit­taa, että ihmiset eivät ole valmi­ita mak­samaan omako­ti­a­sumis­es­ta. Minus­ta jälkim­mäisen todis­tusvoima on huo­mat­tavasti suurempi.

    Muut­toti­las­tot on tämä tilas­to, joka pal­jas­taa ihmis­ten todel­liset pref­er­enssit, kun taas kysymys oletko onnelli­nen ei. (Muut­toti­las­totkaan ei toki ole mikään täy­delli­nen mit­tari maid­en onnel­lisu­ud­es­ta, mut­ta antaa osviittaa.)

    Minus­ta BKT on ihan yhden­tekevä asia. Minä halu­an, että ihmiset voivat päät­tää omas­ta elämästään. Tämän seu­rauk­se­na vaan BKT tup­paa kas­va­maan, joten tästä voi mielestäni päätel­lä, että ihmiset halu­a­vat lisää aineel­lista hyv­in­voin­tia. Jos kuitenkin ihmiset halu­aisi­vat jotain muu­ta, niin mah­dol­lisim­man avoin talousjär­jestelmä mah­dol­lis­taa näi­hin mui­hin tavoit­teisi­in pyrkimisen parem­min kuin valtiojohtoinen.

    “(Tosin itsekin uskon BKT:n kas­vat­tamiseen, mut­ta en sik­si, että se lisäisi Taavi Taval­lisen onnellisuutta.)”

    Mitähän tavoit­tei­ta sin­un poli­ti­ikka­su­osi­tuk­sil­la on, jos ei taval­lisen ihmisen onnel­lisu­u­den lisäämi­nen? En edes uskalla arvailla…

    “Niin tai näin, EU:n rikkaat maat lienevät emmi­grant­tien toivelistal­la ykkösenä. Sit­ten tulee USA, ainakin muut­tovir­roil­la mitat­tuna. Toisin kuin te jenkit ja jenkkimieliset luulette.”

    Tämä on vähän laiskaa argu­men­toin­tia, jos ymmärsin oikein ja sinä käytät tätä todis­teena siitä, että EU-mais­sa on onnel­lisiem­mat ihmiset kuin jenkeis­sä. Tot­takai jos jos­sain jae­taan sata­lap­pu­sia kaikille tuli­joil­la, niin tämä paik­ka on kaikkien tuli­joiden ykkösko­hde. Se ei kuitenkaan tarkoi­ta, että tämä maa olisi se paik­ka, jos­sa on kaikkein onnel­lisin väestö. Näitä muut­toti­las­to­ja pitää suh­teut­taa tulon­si­ir­toi­hin maa­han­muut­ta­jille. (Ja hyvin mon­ta muu­takin jut­tua, kuten kieli, fyysi­nen väli­mat­ka, oleskelu‑, työlu­van saami­nen yms.)

    Taneli Salo­vaara: “On vain niin, että yri­tyk­set ovat lojaale­ja osakkei­den­sa omistajille.

    Tässä mielessä, esim. Kelan tulisi olla lojaali Suomen kansalaisille”

    Nämä hienot sanavalin­nat pal­jas­ta­vat olen­naisen eron. Yri­tyk­set ovat lojaale­ja osakkei­de­n­o­mis­ta­jille, kos­ka osak­keen­o­mis­ta­jat pystyvät vaikut­ta­maan yri­tyk­sen toim­intaan hyvin konkreet­tis­es­ti. Kelan johta­jan “pitäisi” olla lojaali Suomen kansalle, mut­ta hän ei ole sitä, kos­ka Suomen kansa ei pysty vaikut­ta­maan johta­jan toim­intaan kuin hyvin heikon kana­van kaut­ta, eli äänestämäl­lä eduskun­tavaaleis­sa. Sik­si Kelan johta­ja pyrkii päämääri­in, jot­ka ovat ris­tiri­idas­sa suo­ma­lais­ten edun kanssa. Yri­tysjo­hta­jat tek­i­sivät aivan samoin jos vaan pysty­i­sivät. (Ja jois­sain määrin­hän he pystyivät, kuten nyt esim. voimme nähdä use­asta amerikkalais­es­ta finanssialan yri­tyk­ses­tä, jos­sa johto on pystynyt toim­i­maan vas­toin osak­keen­o­mis­ta­jien etua.)

    “kok­isin mielekkääk­si kehit­tää tätä järjestelmää”

    Minä en koe mielekkääk­si jatkaa jär­jestelmää, joka perus­tuu sille harhaku­vitel­malle, että julk­i­sis­sa virois­sa toim­i­jat eivät ole saman­laisia ihmisiä kuin me muutkin, eli että he eivät reago­isi kan­nus­timi­in. Toki niin kauan kuin meil­lä on täl­lainen jär­jestelmä niin sitä tulee kehit­tää siten, että virkami­esten kan­nus­timet ovat mah­dol­lisim­man yht­eneväiset yhteisen edun kanssa. Huo­mat­tavasti parem­pi vai­h­toe­hto kuitenkin on ajaa koko sys­tee­mi alas.

    “Niin — pakotet­taisi­in — sil­lä toki se piheinkin mum­m­mo ymmärtää tehdä etun­sa mukaisia val­in­to­ja, ja vaku­ut­ta itsensä. ”

    Tämä on tietysti ihan täyt­tä soopaa. Se onko vaku­u­tuk­sen otta­mi­nen oman edun mukaista riip­puu vaku­u­tuk­sen hin­nas­ta ja siitä riskistä mitä vas­taan vakuutetaan.

    “No, ehkä min­ul­la on ham­paan kolos­sa jotakin sel­l­aisia yri­tyk­siä vas­taan, jot­ka tule­vat huonoina päiv­inä itkemään tap­pi­oitaan yhteisille kukkaroille.”

    Tästä olemme täysin yhtä mieltä.

    “han­kki­maan vaku­u­tuk­sen­sa tahoil­ta, joiden ensisi­jainen moti­ivi on tuot­taa voit­toa omis­ta­jilleen niin paljon kuin ne kus­sakin kvar­taalis­sa kykenevät.”

    Yri­tyk­set tuot­ta­vat mah­dol­lisim­man paljon voit­toa omis­ta­jilleen tuot­ta­mal­la kulut­ta­jille palvelua, jos­ta he ovat valmi­ita mak­samaan, joten en näe tässä mitään ongel­maa. Minä ainakin uskon, että taho, jon­ka ain­oa kan­nustin on tuot­taa hyviä palvelui­ta on parem­pi niitä tuot­ta­maan kuin julki­nen sek­tori, jon­ka kan­nus­timet ovat täysin toiset.

  47. ” Maan vai­h­t­a­mi­nen on kallista lystiä (muutenkin kuin mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin kannal­ta), joten sitä ei ole niin vaan help­po vai­h­taa, jos ei tykkää meiningistä.”

    Olen ollut töis­sä seit­semässä maassa,ei maan vai­h­t­a­mi­nen ole sen kalli­im­paa kuin paikkakun­nan vai­h­to Suomes­sa. Ja jokaises­sa maassa
    ovat lait olleet samn­lai­isa paikat­sa riip­pumat­ta ja jokainen val­tio on yrit­tänytjär­jestää kansalaisilleen samat funk­tiot kuin on Suomes­sa. Jopa Indonesiassa .
    Tosin lakien kon­trol­li ei ole samaa luokkaa

  48. Art­turille:

    Kun sanon, että Kelan pitäisi, se on täysin tietoinen val­in­ta, sil­lä Kela ei vält­tämät­tä ole ideaali, mut­ta se on hyvinkin pitkälle sen kaltainen jär­jestelmä, jos­ta olisi mah­dol­lista saa­da paras mahdollinen.

    Vaku­u­tusy­htiöi­den voiton mak­si­moinis­sa on samo­ja piirteitä kuin pankkien rahoi­tusjär­jestelmien opti­moin­nis­sa, eivätkä ne todel­lisen maail­man esimerkkien val­os­sa palvele asi­akkai­ta tavoin, jot­ka teo­reet­tiset mallit maalailevat.

    Edelleen vapaus olla vaku­ut­ta­mat­ta itseään vapail­la markki­noil­la, mikäli mitään tur­vaverkkoa ei ole, on näen­näi­nen. Toki yksilöl­lä on vapaus tehdä myös huono­ja val­in­to­ja, mut­ta jär­jestelmä, jos­sa on mitään mieltä ymmärtää, että näin tulee myös tapah­tu­maan. Tietysti jotkut häikäilemät­tömät tahot heit­täy­tyvät ns. sosi­aalipum­meik­si ja hyväk­sikäyt­tävät tätä yhteiskun­nan omi­naisu­ut­ta. Rahoi­tus­laitok­set ovat tästä oiva esimerkki.

  49. Liian van­ha: Useim­mat meistä joutu­vat maa­ta vai­h­taes­saan jät­tämään jäl­keen­sä ystäväpi­irin, suku­laiset ja tutun kulttuurialueen.

    Jos olet ollut niin onnekas, että olet pystynyt otta­maan mukanasi kaiken edel­lä maini­tun, eikä sin­ulle ole tul­lut kus­tan­nuk­sia asun­non ja irtaimis­ton myyn­nistä ja ostamis­es­ta tai uuden kie­len opet­telus­ta niin tätä koke­mus­ta on turha yleistää muihin.

    Yleen­sä maan vai­h­t­a­mi­nen on kallista lystiä. Tämä ei tarkoi­ta etteikö se voisi olla kan­nat­tavaa, mut­ta se tarkoit­taa, että maa­ta ei vai­hde­ta yhtä hel­posti kuin käyt­töjär­jestelmää tietokoneessa.

    “Ja jokaises­sa maassa
    ovat lait olleet samn­lai­isa paikat­sa riip­pumat­ta ja jokainen val­tio on yrit­tänytjär­jestää kansalaisilleen samat funk­tiot kuin on Suomessa.”

    Tästä saa nyt sel­l­aisen käsi­tyk­sen, että et ole ehkä tutus­tunut kovinkaan tarkkaan siihen mitä lake­ja mais­sa on ja mitä funk­tioi­ta julki­nen sek­tori on mis­säkin maas­sa kansalaisilleen jär­jestänyt ja mil­lä tavoin. Se, että jokaises­sa maas­sa on poli­isi ei vielä oikein riitä…

  50. “Esim. jenkeis­sä ihmiset anta­va hyvän­tekeväisyy­teen huo­mat­tavasti enem­män rahaa kuin Suomes­sa. Tämä voi tietysti johtua muis­takin syistä kuin niistä mitkä mainitsin, mut­ta ei se ainakaan pois sul­jet­tua ole, että se johtuu nimen omaan siitä, että heil­lä on enem­män rahaa käytössään ja että val­tio ei hoi­da tulon­si­ir­to­ja hei­dän puolestaan.”

    USA:ssa ihmiset lahjoit­ta­vat run­saasti rahaa hyvän­tekeväisyy­teen, Suomes­sa ei vas­taavaa tarvet­ta ken­ties ole, mut­ta noista USA:n luvuista olisi kiva nähdä joku oikea luku lahjoituksia/capita niin, että siitä on pois­tet­tu kirkoille ja ope­tus­laitok­sille annetut rahat, joiden de fac­to hyvän­tekeväisyys luonne on mah­dol­lista kyseenalaistaa.

    Esimerkik­si Utah on use­am­mas­sa näkemässäni tilas­tossa hyvän­tekeväsiyys­ti­las­to­jen kär­jessä, mut­ta mikä osa lahjoituk­sista menee siel­lä hei­dän oma­lle mor­moni-kirkolleen? Joka sit­ten käyt­tää kym­meiniä ellei sato­ja miljoo­nia poli­it­tis­ten agen­do­jen­sa ajamiseen, kuten esim. homo-vastaisuus.

    Lisäk­si lahjoi­tusten verovähen­nyskelpoisu­us on hyvä pon­si — mut­ta eikö se ole yhteiskun­nan subventiota?

    Pohjim­mil­taan tämä on vähän saman­lainen jut­tu kuin ihastel­la George Sorosin hyvätekeväisyytä, vaik­ka samaan aikaan hän lahjoit­taa vähem­män kuin mitä veroi­hin menisi jos hänen fir­mansa ei oper­oisi veroparati­isien suojissa.

    Jos kysymysken kään­tää takaisin Suomeen ja palvelusetelei­hin — Kuka uskoo, että Suomes­sa vähä­varais­ten eläkeläis­ten koti­hoito olisi mah­dol­lista rahoit­taa hyväntekeväisyydellä?

  51. “Liian van­ha: Useim­mat meistä joutu­vat maa­ta vai­h­taes­saan jät­tämään jäl­keen­sä ystäväpi­irin, suku­laiset ja tutun kulttuurialueen.”

    Suo­mi on laa­ja maa ja minäkin jätin suku­laiset ja ystävät jos illoin kun muutin etelään Lapista.
    Yli 800 km on matkaa jos Suomen sisäl­läkin sukulaisiin

    Suomes­sa muute­taan nyt vilkkaam­min kuin koskaan
    Itse asi­as­sa van­han EU alueel­la eniten ja sen seu­rauk­se­na osa bkt:sta tuhrautuu muut­toi­hin . Per­heen muut­ta­mi­nen mak­saa n 300000 euroa per per­he, kun las­ke­taan hukaan heit­tet­ty infra ja investoin­nit uuteen infraan.

    Kun muut­ta­mi­nen mak­saa Suomes­sa mal­tai­ta niin on itse asi­as­sa halvem­paa muut­taa muualle

  52. “Esim. jenkeis­sä ihmiset anta­va hyvän­tekeväisyy­teen huo­mat­tavasti enem­män rahaa kuin Suomessa”

    Kys­mys on näen­näishyvän­tekeväisyy­destä ja liit­tyy veron kier­toon. Kun War­ren Buf­fet siir­si omaisuuten­sa hyvän­tekeväisyyssäätiöön niin eivät köy­hät siitä juurikaan hyötyneet.
    Buf­fet vain siir­si oam­sisuuten­sa ja sen tuo­mat tulot kevyem­män vero­tuk­sen piiriin.
    Köy­hät hyö­tyivät vain nimellisesti

    Suomes­sa täl­laiset ovat saa­neet tuomion huijauksesta.

    Itse asi­as­sa USA:n val­tion bud­jetista kuluu sosi­aali-ja ter­veys­menoi­hin suh­teeessa saman ver­ran kuin Suomenkin

  53. “Jos olet ollut niin onnekas, että olet pystynyt otta­maan mukanasi kaiken edel­lä maini­tun, eikä sin­ulle ole tul­lut kus­tan­nuk­sia asun­non ja irtaimis­ton myyn­nistä ja ostamis­es­ta tai uuden kie­len opet­telus­ta niin tätä koke­mus­ta on turha yleistää muihin.”

    Asun­non olen vuokran­nut, joten se on tuot­tanut 1500 euroa kuus­sa. Henkilöko­htaiset tavaramme vein
    varas­toon, jos­ta mak­soin tutulle 200 euroa vuodessa.
    Laatikko kon­tis­sa kauko-itäänkin mak­saa vain 500‑1000 euroa , sama takaisin.
    Kan­sain­väli­sis­sä yri­tyk­sis­sä yhteisenä käytetään kie­lenä englan­tia, joten paikallisen kie­len osaami­nen ei ole vält­tämätön­tä, mut­ta jos asuu vuosia maas­sa niin oppi­ihan sitä

  54. “Esimerkik­si Utah on use­am­mas­sa näkemässäni tilas­tossa hyvän­tekeväsiyys­ti­las­to­jen kär­jessä, mut­ta mikä osa lahjoituk­sista menee siel­lä hei­dän oma­lle mormoni-kirkolleen?”

    Hyvän­tekeväisyys on USA:ssa veronkier­ron lisäk­si busi­ness ja kirkot ovat erikois­tuneet siihen.
    Mut­ta kukaan ei ole tarkastel­lut paljonko siitä pää­tyy avun tarvitsijoille.
    Yleen­sä rahat kulu­vat kului­hin eli liha­van hyvän­tekeväisyys organ­isaa­tion tai kirkon elättämiseen

  55. “Jos kysymysken kään­tää takaisin Suomeen ja palvelusetelei­hin — Kuka uskoo, että Suomes­sa vähä­varais­ten eläkeläis­ten koti­hoito olisi mah­dol­lista rahoit­taa hyväntekeväisyydellä”

    Kokoomus­laiset

  56. “Tot­takai jos jos­sain jae­taan sata­lap­pu­sia kaikille tuli­joil­la, niin tämä paik­ka on kaikkien tuli­joiden ykkösko­hde. Näitä muut­toti­las­to­ja pitää suh­teut­taa tulon­si­ir­toi­hin maa­han­muut­ta­jille. (Ja hyvin mon­ta muu­takin jut­tua, kuten kieli, fyysi­nen väli­mat­ka, oleskelu‑, työlu­van saami­nen yms.).”

    Art­turi:
    Mus­ta sa jo osit­tain itse vas­tauk­ses­sasi perustelit, mik­si muut­toti­las­tot ovat varsin huono mit­tari eri­lais­ten yhteiskun­ta­jar­jestelmien ver­tailu­un (kieli, tyolu­van saami­nen…) Lisak­si mm. ilmas­to ja maan tun­net­tuus vaikut­taa (esim. USA vs. Suo­mi!). Maa­han­muut­ta­jal­la har­voin on kovin real­isti­nen kuva kohde­maas­ta. Olen itse muut­tanut toiseen maa­han kahdesti ja voin sanoa, etta ennakkomieliku­vat ja itse asumiskoke­mus oli­vat varsin erilaisia.

    Lisak­si en ymmar­ra sita argu­ment­ti­asi, mik­si avoka­tisen sosi­aal­i­tur­van vaiku­tus pitaisi jotenkin suh­teut­taa pois tas­sa ver­tailus­sa. Sehan on juuri sel­l­ainen yhteiskun­nan omi­naisu­us, jota me tas­sa ver­tail­laan. Jos ihmi­nen pyrkii maa­han, kos­ka siel­la on niin hyva sosi­aal­i­tur­va, etta tuli­joille “jae­taan sata­lap­pu­sia”, niin sil­loin­han se nimeno­maan ker­too hanen yhteiskun­tapref­er­ens­seis­taan. Vai ovatko yhteiskun­nan tukea arvostavien ihmis­ten pref­er­enssit mielestasi jotenkin vahem­man arvokkaita?

  57. “Tästä saa nyt sel­l­aisen käsi­tyk­sen, että et ole ehkä tutus­tunut kovinkaan tarkkaan siihen mitä lake­ja mais­sa on ja mitä funk­tioi­ta julki­nen sek­tori on mis­säkin maas­sa kansalaisilleen jär­jestänyt ja mil­lä tavoin. Se, että jokaises­sa maas­sa on poli­isi ei vielä oikein riitä…”

    Indone­si­as­sakin jouduin mak­samaan työn­tek­i­jöistä eläke­mak­sut, tap­atur­ma- ja sairas­vaku­u­tuk­sen. Aivan lain mukaan. Valitet­tavasti vain 50–60 % yri­tyk­sistä ei nou­dat­tanut lakia, mut­ta val­tio yrit­ti kyl­lä pistää näitä kuriin.
    Indone­si­as­sa oli myös min­imi­palkkala­ki ja työaikala­ki eli kyl­lä näitä samanatyyp­pisiä lake­ja löy­tyy joka paikasta

  58. Taneli Salo­vaara: En ymmär­rä. Tarkoi­tatko siis että virkami­esten kan­nus­timet on mah­dol­lista kehit­tää sel­l­aisik­si, että ne ovat yht­enevät ympäröivän yhteiskun­nan yhteisen edun kanssa, vai tarkoi­tatko, että virkamiehik­si on jotenkin mah­dol­lista vali­ta vain ihmisiä, jot­ka eivät reagoi kannustimiin?

    Minus­ta molem­mat vai­h­toe­hdot ovat äärim­mäisen epäre­al­is­tisia. Sik­si en usko, että Kelas­ta voi ikinä tul­la paras­ta mah­dol­lista jär­jestelmää edis­tää vähempio­sais­ten hyv­in­voin­tia. Sen sijaan uskon markki­noiden pystyvän edis­tämään hei­dän hyv­in­voin­tiansa paremmin.

    “Vaku­u­tusy­htiöi­den voiton mak­si­moinis­sa on samo­ja piirteitä kuin pankkien rahoi­tusjär­jestelmien optimoinnissa”

    Tämä ei avau­tunut nyt min­ulle yhtään, mut­ta jos tarkoitit sitä, että vaku­u­tusy­htiöt ottaisi­vat suuria riske­jä siinä toivos­sa, että val­tio pelas­taa ne pulas­ta tai sitä, että vaku­u­tusy­htiöi­den johto ottaisi riske­jä tulospalkkio­jär­jestelmän luomien kan­nus­timien vuok­si, niin mis­sä nämä tapauk­set ovat. (Luku­unot­ta­mat­ta AIG:tä, joka ei ole ongelmis­sa vaku­u­tus­toim­intansa vuok­si vaan cred­it default swapeista, jot­ka tietysti ovat tietyn­laisia vaku­u­tuk­sia, mut­ta jos nyt puhutaan van­hu­u­den ja sairau­den vakuuttamisesta…)

    “Edelleen vapaus olla vaku­ut­ta­mat­ta itseään vapail­la markki­noil­la, mikäli mitään tur­vaverkkoa ei ole, on näennäinen.”

    No jos­sakin määrin se toki on, aivan samal­la taval­la kun vapaus jät­tää syömät­tä ruokaa on näen­näi­nen. Me emme silti tarvitse val­tio­ta hoita­maan kansalais­temme ruokaos­tok­sia vaan markki­nat pystyvät koordi­noimaan tämän toimin­nan ihan itse. Sama pätee vakuutuksiin.
    Kyl­lä se K‑kauppiaskin halu­aa saa­da mah­dol­lisim­man ison kor­vauk­sen työstään samal­la taval­la kuin vaku­u­tusy­htiön omis­ta­jatkin. Vapail­la markki­noil­la esi­in­tyvä kulut­ta­jan vapaus vali­ta (ja siitä seu­raa­va kil­pailu) vain kahlit­see tämän oman edun tavoittelun.

    “että siitä on pois­tet­tu kirkoille ja ope­tus­laitok­sille annetut rahat, joiden de fac­to hyvän­tekeväisyys luonne on mah­dol­lista kyseenalaistaa.”

    Hmm­mm.… uskon­nol­liset jär­jestöt ovat erit­täin tehokkai­ta avun per­ille saat­ta­jia, joten en nyt oikein ymmär­rä mik­si nämä tilas­tot pitäisi puhdis­taa kirkoille anne­tu­ista rahoista. Muis­tan näh­neeni jonkun tutkimuk­sen, jos­sa näistä suurista aut­ta­jista Pelas­tusarmei­ja oli tehokkain ja val­tio­den jär­jestämä apu oli hyvin paljon tehot­tomam­paa. En myöskään ymmär­rä miks kouluille annetut rahat eivät olisi hyväntekeväisyyttä. 

    “Lisäk­si lahjoi­tusten verovähen­nyskelpoisu­us on hyvä pon­si — mut­ta eikö se ole yhteiskun­nan subventiota?”

    Verovähen­nysoikeus var­masti kan­nus­taa anta­maan hyvän­tekeväisyy­teen ja siinä määrin kun tämä verovähen­nysoikeus on suurem­pi kuin ver­tailumaas­sa (esim. Suomes­sa) se tietysti “vääristää” tilas­toa USA:n hyväksi.

    Pro­fes­sori Arthur C. Brooks on tutk­in­ut hyvän­tekeväisyyt­tä ja hänen mielestään 15% USA:n hyvän­tekeävisyy­destä johtuu vero­helpo­tuk­sista. Tämäkin huomioon ottaen yhdys­val­ta­laiset anta­vat huo­mat­tavasti euroop­palaisia enemmän:

    http://www.american.com/archive/2008/march-april-magazine-contents/a‑nation-of-givers

    Tässä perus­teel­lisem­min ulkomaanavusta:

    http://gpr.hudson.org/files/publications/IndexGlobalPhilanthropy2007.pdf

    “Jos kysymysken kään­tää takaisin Suomeen ja palvelusetelei­hin — Kuka uskoo, että Suomes­sa vähä­varais­ten eläkeläis­ten koti­hoito olisi mah­dol­lista rahoit­taa hyväntekeväisyydellä?”

    Eli siis kuka uskoo, että jos val­tio ei pitäisi vähä­varai­sista eläkeläi­sistä huol­ta ihmiset eivät tek­isi sitä vapaae­htois­es­ti? Minä ainakin uskon. Toisaal­ta jos ihmiset eivät halua pitää van­huk­sista huol­ta vapaae­htois­es­ti, niin mik­si heistä pitää ylipään­sä pitää huolta?

    Tämä ero mei­dän usko­musten välil­lä voi selit­tyä osak­si sil­lä, että min­un kaltaisen arvo­maail­man omaa­vat anta­vat keskimäärin huo­mat­tavasti enem­män rahaa hyvän­tekeväisyy­teen, joten minä saatan yliar­voi­da yksi­tyisen hyvän­tekeväisyy­den yleisyy­den samal­la taval­la kuin sinä (jos nyt arvosi sat­tuvat osumaan yhteen vasem­mis­to­lais­ten tai “lib­er­aalien” arvo­jen kanssa) saatat aliarvioi­da yksi­tyisen hyvän­tekeväisyy­den yleisyyden.

    http://www.realclearpolitics.com/articles/2008/03/conservatives_more_liberal_giv.html

    “It is one of the bit­ter­est ironies of lib­er­al pol­i­tics today that polit­i­cal opin­ions are appar­ent­ly tak­ing the place of help for others.”

    Liian vanha:“Kun War­ren Buf­fet siir­si omaisuuten­sa hyvän­tekeväisyyssäätiöön niin eivät köy­hät siitä juurikaan hyötyneet.”

    Joo. Ei ne Afrikas­sa AIDS:ia sairas­ta­vat oo tietenkään mitenkään köy­hiä… Buf­fetkin saa var­maan roimat tulot siitä, että hänen raho­jaan kätetään AIDS:n hoitoon… Tämä vapaae­htois­es­ti omas­taan antavien ihmis­ten mol­laami­nen menee nyt kyl­lä jo ihan yli äyräiden.

    “Mut­ta kukaan ei ole tarkastel­lut paljonko siitä pää­tyy avun tarvitsijoille.”

    Tätä nimen omaan tutk­i­taan ja näis­sä tutkimuk­sis­sa val­tion “hyvän­tekeväisyys” ei ole pär­jän­nyt yksityiselle.

    Rot­wang: Jeps. Muut­toti­las­tot on huono mit­tari, mut­ta kuitenkin parem­pi kuin onnel­lisu­us­tutkimus. Ajatel­laan kah­ta maa­ta, jos­sa on saman­laiset tulon­si­ir­rot, eli samas­sa ase­mas­sa ole­vat ihmiset saa­vat saman ver­ran apua. Jos tois­es­ta maas­ta muute­taan toiseen, niin on toden­näköistä, että tässä maa­han­muu­ton kohde­maas­sa on “onnel­lisem­paa” kuin lähtö­maas­sa riip­pumat­ta siitä mitä onnel­lisu­us­tukimus sanoo.

    “Jos ihmi­nen pyrkii maa­han, kos­ka siel­la on niin hyva sosi­aal­i­tur­va, etta tuli­joille “jae­taan sata­lap­pu­sia”, niin sil­loin­han se nimeno­maan ker­too hanen yhteiskuntapreferensseistaan.”

    No se voi ker­to toki yhteiskun­tapref­er­ens­seistä, mut­ta se voi ihan yhtä hyvin ker­toa siitä, että tämä ihmi­nen arvostaa rahaa. Eli siis jos meil­lä olisi kak­si maa­ta, joista molem­mis­sa annet­taisi­in saman­laiset tuet tuli­joille, mut­ta jos­sa olisi muis­sa suhteis­sa eri­lainen tukiverkos­ta, niin sil­loin pää­sisimme käsik­si tähän yhteiskun­tapref­er­enssieroon. Ihan hatus­ta täl­laiset maat voisi­vat olla esim. Ara­biemi­raatit ja Kuwait vs. Sin­ga­pore ja Hong Kong.

    “Vai ovatko yhteiskun­nan tukea arvostavien ihmis­ten pref­er­enssit mielestasi jotenkin vahem­man arvokkaita?”

    Eivät ole.

  59. “No se voi ker­to toki yhteiskun­tapref­er­ens­seistä, mut­ta se voi ihan yhtä hyvin ker­toa siitä, että tämä ihmi­nen arvostaa rahaa.”

    Aivan samoin kuin se, etta hyvat­u­loinen ihmi­nen val­it­see asuin­maan, jos­sa on mah­dol­lisim­man kevyt verotus.

  60. “Joo. Ei ne Afrikas­sa AIDS:ia sairas­ta­vat oo tietenkään mitenkään köy­hiä… Buf­fetkin saa var­maan roimat tulot siitä, että hänen raho­jaan kätetään AIDS:n hoitoon… Tämä vapaae­htois­es­ti omas­taan antavien ihmis­ten mol­laami­nen menee nyt kyl­lä jo ihan yli äyräiden.”

    Paljonko todel­lisu­udessa tuos­ta 300 mil­jardin omaisu­ud­es­ta pää­tyy Afrikan AIDS apuun ?
    Veikkan­pa , että 90 % kulute­taan USA:ssa suuren organ­isaa­tion ylläpitoon.
    Olen ollut arvioimaas­sa myös kehi­tys­a­puhakn­neli­ta ja sil­loin min­ulle selvisi avun luonne: Yli 95 % siitä kulutet­ti­in apua antavas­sa maassa.
    Kehi­tys­maa­han siir­tyi ain­oas­tan kon­sultin siel­lä gini­in käyt­tämä raha

  61. “Vapail­la markki­noil­la esi­in­tyvä kulut­ta­jan vapaus vali­ta (ja siitä seu­raa­va kil­pailu) vain kahlit­see tämän oman edun tavoittelun.”

    Vapaa kil­pailu toimii vain kun toim­i­joi­ta on paljon ja ne ovat pieniä tai keskikokoisia.
    Kun tim­i­joi­ta on vähän niin syn­tyy luon­nol­lien monop­o­li eli kil­pailua ei enää käydä.
    Storan erään alueen johta­jat ker­toi­vat miten kil­pailu väl­tetään ilman sopimuksia.
    Kun pahvipakkaus­ta kan­nat­taa kul­jet­taa vai 300 km niin kan­ntaa kat­soa onko kil­pail­i­jaa lähettyvillä,kun löy­tyy poten­ti­aa­li­nen kohde. R
    Ellei ole , niin tehdas peruste­taan ja kil­pail­i­ja osaa pysyä poissa.
    Käytän­nössä ensin ehti­neel­l­lä on monop­o­li alueel­la kos­ka kil­pail­i­ja ajat­telee samoin.

  62. “Joo. Ei ne Afrikas­sa AIDS:ia sairas­ta­vat oo tietenkään mitenkään köy­hiä… Buf­fetkin saa var­maan roimat tulot siitä, että hänen raho­jaan kätetään AIDS:n hoitoon… ”

    USAlaiset tar­joa­vat Afrikan AIDS ongel­maan lähin­nä pidättyvyyttä,ja sehän on ilmaista, joten raha jää 100 %:sti USA:aan

  63. Rot­wang: “Aivan samoin kuin se, etta hyvat­u­loinen ihmi­nen val­it­see asuin­maan, jos­sa on mah­dol­lisim­man kevyt verotus.”

    Aivan tot­ta.

    Liian vanha:“Vapaa kil­pailu toimii vain kun toim­i­joi­ta on paljon ja ne ovat pieniä tai keskikokoisia.”

    Täysin väärin. Vapaa kil­pailu toimii jopa sil­loin, kun markki­noil­la on vain yksi suuri tuottaja.

  64. A:“Tarkoitatko siis että virkami­esten kan­nus­timet on mah­dol­lista kehit­tää sel­l­aisik­si, että ne ovat yht­enevät ympäröivän yhteiskun­nan yhteisen edun kanssa”

    Jos kat­so­taan, miten esimerkik­si sosi­aal­i­tur­va on kehit­tynyt viidenkymme­nen viimeisen vuo­den aikana, uskon että posi­ti­iviseen kehi­tyk­seen on mah­dol­lista jatkossakin.

    Tietenkään tämä kehi­tys ei ole eriy­tynyt muista yhteiskun­nan osa-alueista, kau­pankäyn­nistä, yrit­täjyy­destä jne. 

    Mut­ta jos on valit­ta­va nykyisen Kelan hallinnoiman vaku­u­tusjär­jestelmän tai sel­l­aisen jota halli­noi pari-kolme toisi­aan ris­ti­in omis­tavaa ylikansal­lista kor­po­raa­tio­ta, kyl­lä minä edelleen val­it­sen Kelan.

  65. Tämä menee vähän nipo­tuk­sen puolelle, mut­ta… Kelal­la ei ole itsenäistä päätös­val­taa, vaan siel­lä tehdyt päätök­set perus­tu­vat laki­in. Vaku­u­tusy­htiö voi taas päät­tää vaku­u­tuse­hton­sa sel­l­aisik­si kuin parhaak­si näkee. Eli siis vai­h­toe­htona ei varsi­nais­es­ti ole “Kelan hallinnoima” tukivi­idakko, vaan sen viidakon ovat luoneet mei­dän val­it­se­mamme poli­itikot. Minus­ta Kelaa arvostel­laan väli­in ihan aiheet­ta jär­jestelmän sekavu­ud­es­ta, vaik­ka Kelan virkail­i­joi­ta pitäisi ihail­la siitä, että saa­vat noinkin sotkuis­es­ta jär­jestelmästä sen­tään jotain tolkkua.

  66. “Nämä ei tar­joa pidät­tyvyyt­tä vaan kehit­tää hoitoja”

    Nämäkin ovat vain hyvän­tekeväisyy­teen käärit­tyjä businek­sia. Kaik­ki raha jää näis­säkin USA:aan ja jos jotakin satt­tuu syn­tymään niin se kau­pataan kalli­il­la kehitysmaille

  67. “Täysin väärin. Vapaa kil­pailu toimii jopa sil­loin, kun markki­noil­la on vain yksi suuri tuottaja.”

    Uskot var­maan joulupukki­inkin vielä ?

  68. Riit­ta: “Kelal­la ei ole itsenäistä päätös­val­taa, vaan siel­lä tehdyt päätök­set perus­tu­vat lakiin.”

    Tämä juuri on mielestäni oleelli­nen etu — demokraat­tiseen pros­es­si­in on mah­dol­lista vaikut­taa, ja seu­raa kansalais­ten demokraat­tisia toivei­ta kaikessa jäh­mey­dessään, mut­ta kuitenkin. Tässä mielessä en ymmär­rä Art­turin kom­ment­tia virkami­esten kan­nus­timien olemat­to­muud­es­ta. On sekin jonkin sortin kan­nustin, että tekee työn­sä hyvin. Jos joku kaipaa tuo­hon täs­men­nys­tä, niin otan osaa.

    Tästäkin blo­gista löy­tyy ns. kansaa palvellei­ta, jot­ka saat­ta­vat halutes­saan val­ot­taa kan­nus­timi­aan, mitä tulee asioi­hin vaikuttamiseen.

    Samoin tästä blo­gista löy­tyy lukuisia esimerkke­jä, jois­sa Soin­in­vaara kiit­telee Helsin­gin Ener­gian omis­tuk­sen säi­lymistä kaupungilla ja moit­tii Espoon eril­laista ratkaisua. Tämä ver­tau­tuu mielestäni aivan kelvol­lis­es­ti hyö­tyyn, joka kansalais­ten omis­ta­mas­ta ter­veysvaku­u­tusjär­jestelmästä seuraa.

  69. Ihmette­len edelleen sitä miten eri­laiset markkin­ausko­vaiset voivat man­a­ta sitä miten verot, siis vapaae­htoiseen sopimuk­seen perus­tu­vat yhteiset velvol­lisu­udet, ovat “ihmis­ten omien raho­jen ottamista väki­val­loin”, ikään kuin omis­tus itse ei perus­tu­isi väkivaltaan.

    Luon­non­ti­la on se, että kuka tahansa voi käyt­tää mitä tahansa maail­mas­sa esi­in­tyvää. Omis­tus on sitä että joku täysin mieli­v­al­tais­es­ti päät­tää omis­ta­vansa hyödyk­keen X ja estää väki­val­lal­la uhat­en mui­ta käyt­tämästä sitä. Ei mitään muuta.

    Mitä maakysymyk­seen tulee, “love it or leave it”-argumentti ei minus­ta ole pätevä sil­lä val­tio ei ole minus­ta vain paik­ka ja sopimus vaan iden­ti­teet­ti, mut­ta markkin­ausko­vais­ten mie­len­ti­laa tutki­mal­la heistä sen pitäisi olla pätevä. Hyvin har­voil­la markki­noil­la nimit­täin on niin onnis­tunut kil­pailu kuin val­tioiden välil­lä — yli 200 eri­laista tuotet­ta mis­tä vali­ta, joka lähtöön!

    Ihmette­len syvästi miten joku voi uskoa sin­isilmäis­es­ti että kaik­ki kyl­lä menisi hvyin jos vain vaivoin vuo­sisato­ja raken­netut rak­en­teet ja tur­vaverkot puret­taisi­in ja annet­taisi­in ihmis­ten mel­las­taa ihan miten mieliv­ät. Tämä on yllät­tävän analogi­nen sen ole­tuk­sen kanssa joka hard­core-kom­mareil­la oli, eli että jos jokainen saa mitä tarvit­see niin hän kyl­lä antaa mitä pystyy. Markkin­ausko­vais­ten teesi on että jos jokainen antaa mitä pystyy, hän kyl­lä saa mitä tarvitsee.

    Tosin Art­turi­han tosin jo tote­si ettei hän­tä saisi muut­ta­maan mieltään vaik­ka voitaisi­in täysin kiis­tat­tomasti, ilman epäi­lyk­sen häivääkään osoit­taa että anarkokap­i­tal­is­mi johtaisi tuhoon ja maail­man­lop­pu­un, joten eiköhän se argu­ment­ti kaatunut reduc­tio ad absur­du­mi­in jo siinä.

  70. “Mitä maakysymyk­seen tulee, “love it or leave it”-argumentti ei minus­ta ole pätevä sil­lä val­tio ei ole minus­ta vain paik­ka ja sopimus vaan identiteetti,”

    Meil­lä on jo suuri joukko ihmisiä maail­mas­sa, jot­ka eivät ole sitoutuneet mihinkän valtioon.
    Mon­et asu­vat tarkoituk­sel­la kolmes­sa maas­sa esim Bal­tia on suosit­tu paik­ka toimia näin.
    Sil­loin et asu mis­säään maas­sa 180 päivää ja mikään val­tio ei vaa­di sin­ul­ta vero­ja eikä asukkaak­si kirjautumista.
    Näil­lä ihmisil­lä on jo aikuisia jälkeläisiä ja joukko kas­vaa koko ajan, kun rajat madaltuvat

  71. Vielä tuos­ta avus­ta kehit­tymät­tömille mail­la. Tein 80-ja 90-luvuil­la kehi­tys­a­pupro­jek­tien arvoin­tia Pohjo­is­maid­en ulko­min­is­ter­iöille ja sil­loin selvisi, miten tuo “apu ” toimii.
    Ei sinne kehi­tys­maa­han lähetet­ty rahaa vaan läh­es koko raha käytet­ti­in kotimaissa.
    Kehi­tys­maa­han rhaa siir­tyi vain kun kon­sult­ti tai lhetet­ty työn tek­i­jä osti GT paikallises­sa baaris­sa ja vähän muutakin.

    Toien merkit­tävä rahaerä oli kor­rup­tio­ra­ha, jota mak­set­ti­in vas­taan­ot­ta­van maan poli­itikoille ja virkamiehille.
    He kun kil­pailut­ti­vat avun anta­jia, kuka saa antaa kehitysapua.Avustava val­tio ei tietenkään mak­sanut suo­raan, mut­ta yri­tys , joka sai tehtävän organ­isoi mak­satuk­sen ja taas välikäsien kanutta.Nämä välikädet vain istu­i­v­at sit­ten kohde­maas­sa samas­sa baaris­sa mei­dän muiden kon­sult­tien kanssa ja ker­toi­vat parin GT:n jäl­keen ‚kuka saa projektin 

    Kyl­lä siinä suo­mut tipah­ti­vat silmiltä.

  72. Hih­hulit ovat uusi­u­tu­va luon­non­va­ra kaikissa mah­dol­li­sis­sa muodoissaan.

  73. Liian van­ha: ”

    “Täysin väärin. Vapaa kil­pailu toimii jopa sil­loin, kun markki­noil­la on vain yksi suuri tuottaja.”

    Uskot var­maan joulupukki­inkin vielä ?

    Tämä keskustelu saa nyt vähän omi­tu­isia piirteitä. Minä oon usein sin­un kanssa samaa mieltä, kos­ka sinä tun­nut käsit­tävän, että julki­nen sek­tori ei toi­mi niin hyvin kuin sen kan­nat­ta­jat toivoisi­vat ja että julkisen sek­torin toim­i­jat reagoi­vat kan­nus­timi­in. Nyt kuitenkin tun­nut väit­tävän, että kukaan järkevä ihmi­nen ei voisi ajatel­la, että markki­nat tuot­ta­vat parem­man lop­putu­lok­sen kuin julki­nen sek­tori vaik­ka markki­noil­la olisi luon­nolli­nen monopoli.

    Ottakaamme esimerkik­si tietokoneen käyt­töjär­jestelmä, kos­ka en nyt heti kek­si alaa, jol­la olisi selkeäm­min yhden suuren yri­tyk­sen monop­o­li. Sinä siis uskot, että kulut­ta­jil­la olisi valit­ta­vanaan parem­pi käyt­töjär­jestelmä pienem­mil­lä kus­tan­nuk­sil­la kuin Win­dows tai Lin­ux, jos val­tio hoitaisi käyt­töjär­jestelmän tuot­tamisen. Vaik­ka tästä on toki mah­do­ton­ta saa­da var­maa tietoa niin olisin yllät­tynyt, jos kovin moni järkevä ihmi­nen olisi kanssasi samaa mieltä.

    Minä en väitä, että markki­nat toimi­vat parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la vaik­ka niil­lä olisi monop­o­li. Minä väitän, että sil­loinkin markki­nat läh­es aina toimi­vat parem­min kuin julki­nen sek­tori. Eli kyl­lä se usko julkiseen sek­tori­in on enem­minkin sitä lapsen nai­ivia uskoa joulupukkiin.

    sole­noi­di: “siis vapaae­htoiseen sopimuk­seen perus­tu­vat yhteiset velvollisuudet”

    ööö… Miten ihmeessä ne on vapaae­htoiseen sopimuk­seen perus­tu­via? Oletko joskus yrit­tänyt jät­tää verot maksamatta?

    “ikään kuin omis­tus itse ei perus­tu­isi väkivaltaan.”

    Omis­tu­soikeus ei perus­tu yhtään sen enem­pää väki­val­taan kuin omis­tu­soikeudet­to­muuskaan. Jos mietit jotain kivikautista hee­boa, joka teki itselleen kirveen, niin joku toinen on voin­ut tul­la otta­maan sen käyt­töön ja jos nämä eivät ole päässeet sopimuk­seen siitä kenen omaisu­ut­ta se kirves on niin tap­peluhan siitä on syn­tynyt, mut­ta ei siinä voi sanoa, että se kirveen tek­i­jä on se joka käyt­tää väki­val­taa sitä toista vas­taan yhtään sen enem­pää kuin se toinen käyt­tää väki­val­taa sitä kirveen tek­i­jää vastaan.

    “Luon­non­ti­la on se, että kuka tahansa voi käyt­tää mitä tahansa maail­mas­sa esiintyvää.”

    No mitä ihmeen merk­i­tys­tä luon­non­ti­lal­la on? Mitä se edes tarkoit­taa? Ei luon­to ole mikään staat­ti­nen asia, joka on joskus ollut yhdel­lä taval­la ja kaik­ki sen jäl­keen tul­lut on jotenkin epälu­on­nol­lista. Omis­tu­soikeus on kehit­tynyt evoluu­tion tulok­se­na. Ne yhteisöt, jot­ka ovat sen omak­suneet ovat men­estyneet mui­ta yhteisöjä paremmin.

    Joka tapauk­ses­sa ei var­maan ole suuri yllä­tys, että samat nor­mit omis­tuk­sen suh­teen, jot­ka ovat saat­ta­neet olla ihan jees jos­sain met­sästäjä-keräil­i­jä heimoissa eivät sovel­lu nykyiseen maailmaan.

    Nykyisen kaltaista mon­imutkaista maail­maa ei ole mah­dol­lista pitää yllä ilman omistusoikeutta.

    “Hyvin har­voil­la markki­noil­la nimit­täin on niin onnis­tunut kil­pailu kuin val­tioiden välil­lä — yli 200 eri­laista tuotet­ta mis­tä vali­ta, joka lähtöön!”

    On tot­ta, että val­tiomarkki­noil­la on paljon valin­nan­varaa. Kuten jo aikaisem­min mainitsin, ongel­ma on val­tion vai­h­tamiseen liit­tyvät kus­tan­nuk­set. Vaik­ka autois­sa on huo­mat­tavasti vähem­män valin­nan­varaa automarkki­nat toimi­vat parem­min. (Eli siis automarkki­noil­ta ihmiset saa­vat parem­min auton­tarpeen­sa tyydytetyiksi.)

    “teesi on että jos jokainen antaa mitä pystyy, hän kyl­lä saa mitä tarvitsee.”

    Tämä on sinäl­lään tot­ta. Jokainen antaa sen ver­ran, että saa mitä halu­aa. Jos taas ei ole valmis anta­maan sen ver­taa, että saisi jotain halu­a­maansa, niin ei oikeas­t­aan halua tätä. Ei minus­ta voi sanoa, että halu­aa vaik­ka huvi­jah­tia ja on valmis mak­samaan siitä satasen. Halu­ami­nen tarkoit­taa sitä, että on valmis luop­umaan siitä kus­tan­nuk­ses­ta. Eli toisin kuin kom­mu­nistien “jokainen kykyn­sä mukaan, jokaiselle tarpeen­sa mukaan”-ajatus on täysin vieras todel­lisu­udelle se että saadak­seen jotain on olta­va valmis luop­umaan sen jonkun kus­tan­nuk­ses­ta on hyvin yhteen­sopi­va todel­lisu­u­den kanssa.

    Ei ole mitään todis­tei­ta, että markki­noiden vapaus johtaisi tuhoon ja maail­man­lop­pu­un. Jos tarkastelemme val­tio­pare­ja, jot­ka lähtöti­lanteessa ovat olleet suh­teel­lisen samankaltaisia, mut­ta joista toises­sa markki­noiden vapaut­ta on rajoitet­tu toista enem­män esim. Jamai­ka vs. Bar­ba­dos, Etelä-Korea vs. Pohjois-Korea, Itä-Sak­sa vs. Län­si-Sak­sa huo­maamme, että vapaam­mat val­tiot ovat men­estyneem­piä kuin vähem­män vapaat.

    Näyt­täisi siis siltä, että vapaat markki­nat mah­dol­lis­ta­vat ihmisille korkean elin­ta­son. Vapai­ta markki­noi­ta siis pitäisi suosia, vaik­ka arvostaisi ain­oas­taan ihmis­ten hyv­in­voin­tia eikä välit­täisi ihmis­ten itsemääräämisoikeud­es­ta tipan vertaa.

    Minä sat­un arvosta­maan itsemääräämisoikeut­ta enem­män kuin ihmis­ten hyv­in­voin­tia, mut­ta ei tätä voi käyt­tää argu­ment­ti­na itsemääräämisoikeu­den lisäämistä vastaan.

  74. Liian vanha:“Ei sinne kehi­tys­maa­han lähetet­ty rahaa vaan läh­es koko raha käytet­ti­in kotimaissa.
    Kehi­tys­maa­han rhaa siir­tyi vain kun kon­sult­ti tai lhetet­ty työn tek­i­jä osti GT paikallises­sa baaris­sa ja vähän muutakin.

    Toien merkit­tävä rahaerä oli kor­rup­tio­ra­ha, jota mak­set­ti­in vas­taan­ot­ta­van maan poli­itikoille ja virkamiehille.”

    No tästä ongel­mas­ta me ollaan täysin samaa mieltä, mut­ta en ymmär­rä miten tästä voidaan vetää se johtopäätös, että val­tion organ­isoima apu olisi jotenkin parem­paa kuin yksi­tyis­es­ti organisoitu.

    Ne tutkimuk­set mitä minä olen saanut käsi­i­ni on kyl­lä tulleet siihen tulok­seen, että kuvaile­masi ongel­mat ovat vakavampia juuri val­tioiden organ­isoimas­sa avus­sa. Vaik­ka en ole asi­aan juurikaan pere­htynyt minus­ta vaikut­taa, että Väyry­nen ymmärtää tämän bud­jet­ti­ra­hoituk­sen (joka edesaut­taa saa­ja­maan kor­rup­tio­ta) vaar­al­lisu­u­den ja on sik­si vai­h­tanut Suomen anta­man kehi­tysavun pain­opis­tet­tä val­tioista yksi­ty­isi­in toimijoihin.

  75. Kun­nal­lisalan kehit­tämis­sää­tio on selvit­tänyt tutkimuk­ses­saan “Julk­ista vai yksi­ty­istä – kun­ta­lais­ten palvelui­ta koske­vat valin­nat” [1], mitä julk­isia palvelu­ja voisi kansalais­ten mielestä ajaa alas. Tutkimuk­sen ovat tehneet tutk­i­ja, VTM Sami Fredriks­son ja emer­i­tus pro­fes­sori Tuo­mo Mar­tikainen Helsin­gin yliopis­tos­ta. Tutkimuk­sen poh­jana oli 1028 kansalaiselle tehty kyselytutkimus. 

    Palvelui­ta lis­tat­ti­in yhdek­sän: liikunta‑, urheilu- ja kun­toilu­palve­lut, koulut, päivähoito, van­hus­ten palve­lut, toimeen­tu­lo­tu­ki, katu­jen kun­nos­s­api­to ja katu­valais­tus, ter­veyskeskus­palve­lut, kir­jastopalve­lut sekä kulttuuripalvelut.

    Luvus­sa 3 ollaan mie­lenki­in­toisim­mal­la alueel­la: mitkä palve­lut ovat tärkeitä ja mis­tä voi kar­sia ja mitä hyv­in­voin­ti­val­tion ylläpi­tokeino­ja kansalaiset kannattavat.

    Sivul­la 33 ole­van taulukon mukaan peruster­vey­den­huolto päi­hit­tää kaik­ki muut men­nen tullen kult­tuuri­palvelu­iden jäädessä yhtä selvästi viimeiselle sijalle.

    Tyy­tyväisimpiä olti­in vähiten tärkeik­si arvioi­tu­i­hin palvelui­hin (s. 20, taulukko s. 21). Ne myös arvioiti­in riittäviksi.

    His­to­ri­al­lises­sa tarkastelus­sa tode­taan, että kansalaiset eivät ole olleet halukkai­ta keven­tämään vero­ja ydin­palvelu­iden kus­tan­nuk­sel­la. Vero­jen alen­tamista sosi­aal­i­tur­van kus­tan­nuk­sel­la kan­nat­ti­vat ne, jot­ka eivät sosi­aal­i­tur­vaa tarvinneet. 

    Tässä tutkimuk­ses­sa vero­jen koro­tus hyv­in­voin­ti­val­tion ylläpi­tokeinona ei ole enää yhtä hyvänä pidet­ty keino, mut­ta silti melko suuren vas­taa­jaryh­män kan­nat­ta­ma (s. 37–38). Tätä selit­tänee pait­si tutk­i­joiden melko selvä oman vakau­muk­sen mukainen tulk­in­ta, myös tutkimusasetel­ma, jos­sa vai­h­toe­htoina ei annet­tu pelkästään ydin­palvelu­jen kar­simi­nen tai vero­jen koro­tus, vaan niiden lisäk­si vai­h­toe­htoina oli­vat julkisen lainan­oton lisäämi­nen, ostopalve­lut yksi­ty­isiltä, kar­simi­nen tois­ar­voi­sista palveluista, palvelumak­su­jen koro­tus, palvelu­verkos­ton har­ven­nus, henkilöstön vähen­nys, palkko­jen alen­t­a­mi­nen, ulko­mais­ten hal­patyöläis­ten palkkaami­nen (taulukko 4, s. 34).

    Palvelu­iden pri­or­isoin­ti eli vähem­män tärkei­den palvelu­iden kar­simi­nen nousee hyv­in­voin­ti­val­tion ylläpi­tokeinoista ykkösek­si (taulukko 4, s. 34). Toiselle sijalle nousee palvelu­iden ost­a­mi­nen yksi­ty­isiltä. Vero­jen koro­tus on ylläpi­tokeinoista kol­man­nel­la sijal­la. Maal­likko­jär­jel­lä ajatellen ostopalve­lut yksi­ty­isiltä siten, että esim. Kela kor­vaisi yksi­ty­is­lääkäril­lä käyn­nin niin, että kansalainen mak­saisi vain ter­veyskeskus­mak­sun, vaatisi yhtä hyvin vero­jen koro­tus­ta kuin julk­isten lääkäri­palvelu­jenkin lisäämi­nen. Sitä ei tarken­net­tu, tarkoit­taisiko “yksi­ty­istämi­nen” sitä, että kansalaiset siir­ty­i­sivät mak­samaan yksi­ty­is­lääkärin taksat.

    Eikö veronkeven­täjähal­li­tus tutus­tu kansalais­mielipi­de­tutkimuk­si­in lainkaan? Vrt. Osmon blogimerk­in­tään Van­hanen lupaa veronalen­nuk­sia! [2] kir­joit­ta­maani kom­ment­tia 27.4.2009 kel­lo 10:31 (viimeinen kom­ment­ti täl­lä hetkellä)).

    Taulukos­sa 5 (s. 36) esitetään, mis­tä palveluista kansalaiset oli­si­vat valmi­ita kar­si­maan. Kär­jessä ovat kult­tuuri­palve­lut huimal­la prosenttiluvulla.

    Kult­tuuri­palve­lut sisältävät niin mon­en­moista, että klönt­ti­main­in­ta ei sano mitään. Itse olen aina ajatel­lut, että ei ole vält­tämätön­tä kus­tan­taa verovaroin ihan kaikkia työväenopis­ton har­ras­ta­jakursse­ja. Samoin olisin valmis tiuken­ta­maan kir­jas­to­jen jo luk­suk­sek­si menevien palvelu­vi­sioiden toteut­tamis­mah­dol­lisuuk­sia – näin huoli­mat­ta siitä vakau­muk­ses­tani, että mak­su­ton ja sen­su­u­ri­ton infor­maa­tion jakami­nen kansalaisille on demokraat­tisen yhteiskun­nan kulmakivi. 

    Päät­täjät voisi­vat ottaa kult­tuuri­laitosten toim­intak­er­to­muk­set lukemisek­seen ja kat­soa mitä siel­lä on. Bud­jet­tikir­jois­sa ei ehkä ole tarpeek­si yksi­tyisko­htaista tietoa, en tiedä. Sama kos­kee urheilu- ja liikun­ta­palvelui­ta. Kus­tan­netaanko vuo­de­na­jat kumoavia urheil­u­fasili­teet­te­ja à la hiih­to­tun­neli kesähi­ih­toa varten verovaroin? Ainakin Hesan uimas­ta­dio­nia suun­nitelti­in läm­mitet­täväk­si talviuin­tia varten, kos­ka “onhan se nyt niin upee tunne uida ulkona talvi-illan pimey­dessä täh­tien alla”. 

    Tuonkaltais­ten meno­jen kar­simis­es­ta ei paljon ker­ry, mut­ta niil­lä on psykol­o­gista merk­i­tys­tä. Ei nyt ihan mäl­lätä samal­la kun kansalaiset ovat ahdin­gos­sa. Toisaal­ta en usko, että älyt­töminkään meno­erä kar­si­taan, jos se tuo jollekulle tapille, oli se sit­ten poli­itikko tai virkamies, sulan hat­tuun ja aiheen pöy­his­tel­lä aikaansaan­nok­sil­la. Ei vaik­ka se olisi hiih­to­tun­neli syöksy­laskua varten heinäku­us­sa. Tässä pääsenkin palaa­maan blogimerkin­nän aiheeseen: mik­sei voitaisi antaa halukkaille palveluseteli heinäkuiselle syöksy­lasku­matkalle Alpeille? Halvem­mak­si se tulisi kuin hiihtotunneli.

    [1] http://www.kaks.fi/kunnat-ja-kilpailu/tiedotteet/kaksn-tutkimus-vasemmiston2.aspx
    [2] http://www.soininvaara.fi/2009/04/15/vanhanen-lupaa-veronalennuksia/

  76. Art­turi, hyväntekeväisyydelle/tulonsiirroille voidaan nähdä karkeasti kak­si eri­laista moti­vaa­tio­ta (En ole var­ma osaanko selit­tää tämän eron ymmär­ret­tävästi, mut­ta kokeillaan)

    -Minä anta­jana saan tyy­dy­tys­tä siitä että annan rahaa tarvit­seville. Voin paukutel­la henkse­leitä ja sanoa kavereille, että min­ul­la­pas oli varaa lahjoitaa miljoona viime viikol­la kodit­tomille yksisilmäisille kissoille. 

    -Minä anta­jana saan tyy­dy­tys­tä siitä, että avun saa­jien tilanne para­nee. Minä en pidä ker­jäläis­ten kat­se­lemis­es­ta, joten saan tyy­dy­tys­tä jos min­un ei tarvitse kat­sel­la kerjäläisiä.

    Sin­un argu­ment­tisi val­tion kon­trol­lin ja vero­tuk­sen heiken­tävästä pätee vain tuo­hon ensim­mäiseen motiiviin.

    Tarkastel­laan kuitenkin tarkem­min tuo­ta toista moti­ivia, jos­sa ihmiset eivät halua kat­sel­la ker­jäläisiä kadul­la. (Uno­hde­taan siis ensim­mäi­nen moti­ivi kokon­aan) Näen neljä eri toimintavaihtoehtoa:

    -ei sosi­aal­i­tur­vaa, ihmiset heit­televät ker­jäläisille lant­te­ja oman halun­sa mukaan

    Tässä on ainakin kak­si ongel­maa. Ensin per­in­teinen van­gin dilem­ma, jos­sa juuri min­un ei kan­na­ta heit­tää lant­tia, vaan toivoa, että muut heit­tävät. Toisek­si mitä enem­män lant­te­ja heit­el­lään, sitä houkut­tel­e­vampi ker­jäläisen “ammat­ti” on, eli en näe miten tässä mallis­sa päästäisi­in mitenkään ker­jäläi­sistä eroon, elin­ta­son kohot­tamis­es­ta puhumattakaan

    -Seu­raavak­si ale­taan puuhaa­maan vapaae­htoista rikkaiden yhteen­li­it­tymää, jot­ka lupaa­vat mak­saa ker­jäläisille kiin­teän kuukau­sisum­man sil­lä ehdol­la, että ker­jäläiset lopet­ta­vat kerjäämisen. 

    Tämäkin kaatuu ainakin van­gin dilem­maan. Ei min­un kan­na­ta tuo­hon vapaae­htoiseen liit­tymään liit­tyä. (Voit kon­struoi­da minkälaisia tahansa malle­ja joil­la tuon toim­intaa yritetään taa­ta, mut­ta tuo fun­da­men­taali kan­nuste juuri min­un pysyä pois­sa yhteen­li­it­tymästä säi­lyy, ja tuo aiheut­taa sen, että ennem­min tai myöhem­min tuo kaatuu)

    -Neljäs vai­h­toe­hto on luot­taa yksi­ty­isoikeudel­liseen sopimiseen ja omis­tu­soikeu­teen. Eli kun rikkaat eivät pidä ker­jäläi­sistä, laite­taan kylt­ti kaup­pakeskuk­sen ovelle, jos­sa lukee, että ker­jäläiset ammu­taan. Tai aidataan ker­jäläiset rikkaiden aluei­den ulkopuolelle.

    Tässä on ongel­ma, että ainakin min­ulle pelkkä tieto ker­jäläis­ten ole­mas­saolosta aiheut­taa negati­ivista hyv­in­voin­tia. Lisäk­si saan hyv­in­voin­tia sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän kat­tavas­ta katas­trofi­vaku­u­tus­lu­on­teesta (mitä vaku­u­tusy­htiöil­lä ei ole kan­nustei­ta luo­da). Jos min­ulle sat­tuu käymään huonos­ti, en joudu ker­jäläisek­si. Eli tämäkään ei ratkaise motiivejani. 

    -Neljäs vai­h­toe­hto on muut­taa tuo yhteen­li­it­tymä pakol­lisek­si kaikille, ja täten rikkoa ihmis­ten itsemääräämisoikeut­ta. (Nykyi­nen valtio)

    Kysymyk­sek­si jää, kumpi moti­ivi on määräävä. Itse toivon ja uskon, että jälkim­mäi­nen, jol­loin meil­lä ei ole mui­ta vai­h­toe­hto­ja kuin jous­taa itsemääräämisoikeud­es­ta jos halu­amme päästä ker­jäläi­sistä eroon. Jos ensim­mäi­nen, niin voi olla teo­ri­as­sa mah­dol­lista, että jonkin­laisel­la vapaae­htoisel­la organ­isoi­tu­misel­la päästäisi­in kaikkien kannal­ta parem­paan lop­putu­lok­seen kuin tämän päivän tilanne. (Tosin min­un on hyvin hyvin vaikea uskoa, että mie­len­ter­veyskuntoutu­jien saa­ma rahamäärä kas­vaisi. Pelkään pahoin, että suurem­pi osa rahas­ta menisi http://www.godhatessweden.com ‑sivus­ton kaltaisille yhteisöille. Mis­sä tietenkään sin­un meiestäsi ei ole ongel­maa, mut­ta min­un mielestäni on. Agree to disagree.)

    Mut­ta mei­dän ero on selvä. Min­ulle vapaat markki­nat ja eri­laiset yhteiskun­ta­sopimuk­set ovat työkalu­ja ihmis­ten hyv­in­voin­nin paran­tamisek­si, ei enem­pää. Sin­ulle vapaa itsemääräämisoikeus on päämäärä, riip­pumat­ta siitä minkälaiseen soma­li­aan siitä mah­dol­lis­es­ti ajaudu­taan. En vain kykene ymmärtämään mik­si halu­at rajoit­taa itsemääräämisoikeut­tani muiden omaisu­ut­ta ja kehoa koskien ellei sit­ten sik­si, että uskot sen lisäävän hyvinvointia.

  77. Yhteiskun­nan tar­joamien palvelu­jen pri­or­isoin­tia: Hesa kus­tan­taa Hesarin mukaan kaupunkipyöriä kansalais­ten käyt­töön 300 000 euron meno­eräl­lä vuodessa. Tästä Osmo himofil­lar­isti­na hir­mus­tuu, mut­ta en minä 300 tuhat­ta tuo­hon investoisi sil­loin, kun las­ten ruoas­ta pitää nipistää.

    Paljonkos se muuten oli, se las­ten päiväkoti- ja koulu­ruoas­ta nip­istys? Vai tehti­inkö se? En seurannut.

    Pri­or­isoidessa kar­sit­ta­van meno­erän pienu­us usein saa aikaan sen, että karsin­ta tun­tuu turhanaikaiselta, kun se ei tun­nu mis­sään. Tähän olisi hyvä keino rin­nas­taa kak­si saman­su­u­ruista kar­sit­tavaa ja pun­ni­ta niitä keskenään.

  78. “Nyt kuitenkin tun­nut väit­tävän, että kukaan järkevä ihmi­nen ei voisi ajatel­la, että markki­nat tuot­ta­vat parem­man lop­putu­lok­sen kuin julki­nen sek­tori vaik­ka markki­noil­la olisi luon­nolli­nen monopoli.”

    Eivät ne markki­natkaan ole täydellisiä
    , kuten yrität uskotel­la, ei julkisen vai­h­to yksi­tyiseen paran­na aidosti mitään ja päinvastoin.
    Vas­ta kun ihmiset, siis laa­jat piir­it, ymmärtävät kum­mankin sys­teemin ongel­mat ja todel­lisen toimin­nan niin sit­ten on mah­dol­lista paran­taa jom­paa kumpaa tai molem­pia systeemejä .

    Ihmi­nen on elänyt ilman markki­noi­ta miljoona ‑200000 vuot­ta, joten ei markki­na­t­alous ole ain­oa vaihtoehto.

    Ajat­telet asen­teel­la , et järjellä

  79. “Ne tutkimuk­set mitä minä olen saanut käsi­i­ni on kyl­lä tulleet siihen tulok­seen, että kuvaile­masi ongel­mat ovat vakavampia juuri val­tioiden organ­isoimas­sa avussa. ”

    Yksi­tyi­nen kor­rup­tio ei tule näkyvi­in yhtä hel­posti kuin julki­nen ja ei se yksi­tyi­nenkään apu mene per­ille sen paremmin

  80. tcrown: Hyvää ana­lyysiä jos­ta olen suurelta osin samaa mieltä, tpsin en kyl­lä tain­nut ihan täy­del­lis­es­ti ymmärtää tuo­ta sin­un esit­tämää jakoa kah­teen hyvän­tekeväisyy­den muotoon.

    Mik­si min­un argu­ment­ti pätisi ain­oas­taan tuo­hon hyvän­tekeväisyy­teen, jos­sa moti­iv­ina on muille kerskailu?

    (Uskon muuten, että kaik­ki vapaae­htoinen hyvän­tekeväisyys on motivoitunut sekä itsen­sä eri­no­maisek­si tun­temisel­la ‑riip­pumat­ta siitä ker­skaileeko teol­laan kenellekään, sekä aidol­la halul­la paran­taa avun­saa­jien ase­maa, joka toisaal­ta saa ihmisen tun­temaan itsen­sä erinomaiseksi…)

    “-ei sosi­aal­i­tur­vaa, ihmiset heit­televät ker­jäläisille lant­te­ja oman halun­sa mukaan

    Tässä on ainakin kak­si ongel­maa. Ensin per­in­teinen van­gin dilem­ma, jos­sa juuri min­un ei kan­na­ta heit­tää lant­tia, vaan toivoa, että muut heit­tävät. Toisek­si mitä enem­män lant­te­ja heit­el­lään, sitä houkut­tel­e­vampi ker­jäläisen “ammat­ti” on, eli en näe miten tässä mallis­sa päästäisi­in mitenkään ker­jäläi­sistä eroon, elin­ta­son kohot­tamis­es­ta puhumattakaan”

    Tuo van­gin dilem­ma on mielestäni pätevä ongel­ma, mut­ta ker­jäläi­sistä ei päästä mitenkään muuten eroon, kuin tekemäl­lä ker­jäämi­nen kan­nat­ta­mat­tomak­si. Tämä ei riipu mitenkään siitä hoitaako val­tio tulon­si­ir­rot vai ovatko ne yksi­tyisen “armeli­aisu­u­den” varassa.

    Eli siis jos ihmiset eivät halua nähdä ker­jäläisiä he eivät voi heit­tää niille lant­te­ja vaan hei­dän on autet­ta­va heikom­pio­saisia jotenkin muuten kun heit­tämäl­lä lant­te­ja ker­jäläisille. (Esim. anta­mal­la rahaa taholle, joka jakaa ruokaa, vaat­tei­ta yms.)

    “-Seu­raavak­si ale­taan puuhaa­maan vapaae­htoista rikkaiden yhteen­li­it­tymää, jot­ka lupaa­vat mak­saa ker­jäläisille kiin­teän kuukau­sisum­man sil­lä ehdol­la, että ker­jäläiset lopet­ta­vat kerjäämisen.

    Tämäkin kaatuu ainakin van­gin dilem­maan. Ei min­un kan­na­ta tuo­hon vapaae­htoiseen liit­tymään liit­tyä. (Voit kon­struoi­da minkälaisia tahansa malle­ja joil­la tuon toim­intaa yritetään taa­ta, mut­ta tuo fun­da­men­taali kan­nuste juuri min­un pysyä pois­sa yhteen­li­it­tymästä säi­lyy, ja tuo aiheut­taa sen, että ennem­min tai myöhem­min tuo kaatuu)”

    Tästä olen sinän­sä samaa mieltä, mut­ta tähän yhteen­li­it­tymään kuu­lu­vat voivat ran­gaista sen ulkop­uolelle jääviä niin, että kenenkään ei ole ratio­naal­ista lip­sua, joten en usko, että ennem­min tai myöhem­min täl­lainen jär­jestelmä kaa­tu­isi. Muista, että ihmiset ovat valmi­ita rankaise­maan mui­ta käytök­ses­tä, joka vahin­goit­taa yhteisöä vaik­ka tästä rankaisemis­es­ta koi­tu­isi kustannuksia.

    Hyväksyn siis, että jos freeraidau­songel­maa ei pystytä ratkaise­maan vapail­la markki­noil­la niin tämä kakkos­moti­ivin aut­ta­mi­nen ei toi­mi. Minus­ta vaikut­taa kuitenkin, että joko ykkös­lu­okan moti­ivi on aika merkit­tävä tai sit­ten vapaat markki­nat ovat onnis­tuneet ratkaise­maan freeraidauk­sen ongel­man, kos­ka yksi­ty­istä hyvän­tekeväisyyt­tä on har­joitet­tu maail­man sivu ja näin tar­jout­tu apua heikom­mas­sa ase­mas­sa oleville tai niin kut­sut­tu­ja pub­lic good­se­ja koko väestölle.

    “En vain kykene ymmärtämään mik­si halu­at rajoit­taa itsemääräämisoikeut­tani muiden omaisu­ut­ta ja kehoa koskien ellei sit­ten sik­si, että uskot sen lisäävän hyvinvointia.”

    En ole var­ma ymmärsinkö tämän nyt oikein, mut­ta minä määrit­te­len itsemääräämisoikeu­den autono­mi­ak­si, eli että saa halli­noi­da vapaasti omaa omaisu­ut­taan ja kehoaan, eli mielestäni se, että kukaan ei saa vapaasti käyt­tää toisen kehoa tai omaisu­ut­ta ei rajoi­ta itsemääräämisoikeutta.

    Minus­ta tietoisu­u­den luonne on sel­l­ainen, että siitä seu­raa vält­tämät­tä itsemääräämisoikeus. Ihmi­nen ei mielestäni pysty toim­i­maan ilman, että “määrää” itseään. Minä en esim. hyväksy aja­tus­ta, että syn­tyessään ihmi­nen voisi olla toisen omaisu­ut­ta tai että hän voisi muut­tua toisen omaisu­udek­si saadessaan tältä toiselta jotain tarvit­se­maansa. (Olen kuul­lut vero­jen perusteluina, että kansalaiset ovat velkaa yhteiskun­nalle siitä mitä yhteiskun­ta on hei­dän hyväk­seen tehnyt.)

    Sik­si pidän sitä tärkeäm­pänä arvona kuin hyv­in­voin­tia, mut­ta korostan edelleen, että uskon (ja mielestäni min­ul­la on jonkun ver­ran hyviä perustei­ta tälle uskolle) että hyv­in­voin­ti ja itsemääräämisoikeus kulke­vat käsi kädessä. Näistä arvoista keskustelu ei kuitenkaan mielestäni ole kovin hedelmäl­listä, kos­ka ihmis­ten arvot nyt ovat mitä ovat, eivätkä ne siitä paljoa muutu.

    Liian van­ha:

    “Eivät ne markki­natkaan ole täydellisiä”

    No eivät tietenkään ole. Eihän tässä kukaan nyt moista ole väit­tänytkään! Minä vaan väitin, että vaik­ka markki­noil­la olisi monop­o­li niin tämä monop­o­li palvelee asi­akkaitaan toden­näköis­es­ti parem­min, kuin jos tämän monop­o­lin funk­tio siir­ret­täisi­in julkiselle sektorille.

    “Vas­ta kun ihmiset, siis laa­jat piir­it, ymmärtävät kum­mankin sys­teemin ongel­mat ja todel­lisen toimin­nan niin sit­ten on mah­dol­lista paran­taa jom­paa kumpaa tai molem­pia systeemejä .”

    No tämä on todel­lakin tot­ta demokratiassa.

    “Ihmi­nen on elänyt ilman markki­noi­ta miljoona ‑200000 vuot­ta, joten ei markki­na­t­alous ole ain­oa vaihtoehto.”

    Var­masti. Apinat ovat eläneet koko ole­mas­sa olon­sa ajan ilman markki­noi­ta. Tämä ei mitenkään todista, että nykyisen kaltainen yhteiskun­ta voisi olla ole­mas­sa ilman markki­noi­ta. Markki­na­t­alous on ain­oa vai­h­toe­hto kehit­tyvälle ja hyv­in­voivalle yhteiskun­nalle, kos­ka se on tehokkain tapa koordi­noi­da ihmis­ten toimintoja.

    Markki­nat on tapa välit­tää ja agre­goi­da infor­maa­tio­ta. Tätä markki­noiden funk­tio­ta ei pystytä kor­vaa­maan byrokraateil­la, kos­ka ne eivät pysty mitenkään keräämään riit­tävästi dataa ihmis­ten haluista ja tekemään tämän datan poh­jal­ta tuotantopäätöksiä.

  81. tcrown: Hei mul­la tuli vielä mieleen tuos­ta tois­es­ta motiivista:

    Jos saa mieli­hyvää siitä, että heikom­pio­sais­ten ase­ma paran­tuu, niin tätä ei voi freerai­da­ta, kos­ka jos itse ei auta, niin niiden heikom­pio­sais­ten ase­ma, joka olisi paran­tunut tämän avun seu­rauk­se­na jää ennalleen. Eli siis tätä “hyödyket­tä” ei tar­jo­ta samaa määrää riip­pumat­ta päätök­ses­tä osal­lis­tua tai freeraidata.

  82. “Ne tutkimuk­set mitä minä olen saanut käsi­i­ni on kyl­lä tulleet siihen tulok­seen, että kuvaile­masi ongel­mat ovat vakavampia juuri val­tioiden organ­isoimas­sa avussa”

    Uno­h­dat sen, että ysi­tyi­nen sek­torikin voi olla kor­rup­toitunut ja näis­sä mais­sa yksi­ty­isne sek­tori on vielä kor­rup­toituneem­pi kuin julkinen.
    Olen seu­ran­nut alani suurien yksi­ty­is­ten toim­i­joiden toimia ympäri maail­man ja ne ovat todel­lisia kor­rup­tion levittäjiä.
    Suomes­sakin kor­rup­tio on voimis­saan vaik­ka siitä ei paljon puhuta, tuo kor­rup­tioarvio perus­tuu yri­tysjo­hta­jien arvioi­hin. Sil­loin pitää ase­taa ksymys näin: Uskaltaisiko joku suo­ma­lainen virkamies pyytää rahaa palveluk­sis­taan Jor­ma Ollilal­ta ? Mon­es­sa muus­sa maas­sa hän jou­tu­isi maksamaan.

  83. “Var­masti. Apinat ovat eläneet koko ole­mas­sa olon­sa ajan ilman markki­noi­ta. Tämä ei mitenkään todista, että nykyisen kaltainen yhteiskun­ta voisi olla ole­mas­sa ilman markki­noi­ta. Markki­na­t­alous on ain­oa vai­h­toe­hto kehit­tyvälle ja hyv­in­voivalle yhteiskun­nalle, kos­ka se on tehokkain tapa koordi­noi­da ihmis­ten toimintoja.”

    Tuos­ta ei ole mitään todis­tet­ta, kysymys on samas­ta kuin uskonnoissa.
    Kun suuri joukko pitää jotakin toteuute­na niin siitä tulaa ain­oa totuus.
    Ei ole kauaakaan­si­itä kun maa­ta pidet­ti­in tasona tai , että aurinko kiertää maata.
    Sama kos­kee talousjär­jestelmiä nekin ovat vain ohimeneviä ja muut­tuvia käsityksiä

  84. Eikä ihmi­nen ole yksinker­tainen , pelkäl­lä eurol­la ohjat­ta­va laite vaan paljon monimutkaisempi.
    Rikas­tu­mi­nen on myös val­lan väline, kyl­lä jotakin Ollilaa kuun­nel­laan päät­täjien joukoss apla­jon enem­män kuin mat­ti meikäläistä.
    Ja olen näh­nyt kun ihmistä on alka­nut ohja­ta sukupuo­livi­et­ti ja euro on unohtunut.
    Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen olio ja tekee val­in­to­ja muil­lakin perusteil­la kuin rahal­la esim per­heyri­tyk­sis­sä jatka­ja määräy­tyy suvun sisäl­lä eikä sil­loinkaan val­in­ta perus­tu aina edes per­heen sisäiseen kyky­jakau­tu­aan vaan sosi­aal­isi­in suhteisiin

    Ajat­telet liian yksnikertaisesti

  85. “Markki­nat on tapa välit­tää ja agre­goi­da infor­maa­tio­ta. Tätä markki­noiden funk­tio­ta ei pystytä kor­vaa­maan byrokraateil­la, kos­ka ne eivät pysty mitenkään keräämään riit­tävästi dataa ihmis­ten haluista ja tekemään tämän datan poh­jal­ta tuotantopäätöksiä.”

    Suuryri­tyk­set ovat aivan saman­laisia byrokra­tioi­ta kuin yhteisku­nat. ne eivät ole edes demokra­tioi­ta vaan dik­datu­ure­ja, joss vain johdol­la on oikeuk­sia päätök­sen­tekoon ja sään­tö­jen laatimiseen.

    Hyvä esimerk­ki on Sony-Warn­er, joka yrit­tää estää markki­noiden kehit­tymisen toiseen muo­toon, kos­ka he eivät hal­litse mui­ta ansaintalogiikoita.

    Suuret yri­tyk­set ovat saa­neet niin suuren val­lan, että ne toimi­vat markki­noiden kehtit­tymisen jarruina.
    Mitä use­ampi yri­tys kas­vaa täl­laiseen määräävään ase­maan niin sitä huonom­min markki­nat toimivat

  86. Suuret yri­tyk­set voivat poli­it­tusel­la pain­os­tuk­sel­la ja kor­rup­ti­ol­la muoka­ta markki­nat itselleen sopiviksi.
    Eivät markki­nat toi­mi mitenkään opti­maalis­es­ti ja ovat kaukana todel­lis­es­ta markkintaloudesta.

    Useim­mat markki­na­t­alouden kan­nat­ta­jat aja­vat vain suuryri­tys­ten etua Hyvä esimerk­ki on enti­nen päämin­is­teri, joka jakoi tun­netulle fir­malle avus­tuk­sia nii paljon, että sai sieltä lop­ul­ta eläkeviran .
    Euro­han se siinäkin oli draiveri­nai, mut­ta tuskin­pa kysymys oli markkinataloudesta ?

  87. Yri­tys­ten toim­inta ei ole myöskään avoin­ta ver­rat­tuna julkiseen sek­tori­in ja yri­tyk­sil­lä ei ole velvoit­tei­ta avoimuu­teen edes tutkijoille.
    Val­tioiden kon­trol­li ei enää yllä suuri­in yri­tyk­si­in, kos­ka ne voivat hajaut­taa toim­intansa lain säädän­nön kannal­ta edullisi­in val­tioi­hin esim työn­tek­i­jöi­den sähkö­poste­ja säi­lytet­tään val­tios­sa, joka sal­lii niiden lukemisen.

    Yri­tyk­set eivät anna tieto­ja organ­isaa­tiostakaan esim omanikaa ei anna ulos edes hen­löit­ten puh­elon­u­mero­ja, ei tarkko­ja organ­isaa­tiokaavioi­ta , ei mitään yksi­tyisko­htaista tietoa.
    Kun henkilökun­ta on piilos­sa niin tutk­i­jat eivät edes osaa tavoitel­la henkilöitä, joil­la voisi olla tietoa joltain erityisalueelta

  88. AB: “Minä vaan väitin, että vaik­ka markki­noil­la olisi monop­o­li niin tämä monop­o­li palvelee asi­akkaitaan toden­näköis­es­ti parem­min, kuin jos tämän monop­o­lin funk­tio siir­ret­täisi­in julkiselle sektorille.”

    Viit­sitkö vielä ker­toa jonkin­laiset peruste­lut tälle varsin epäin­tu­iti­iviselle ide­alle? Eli miten yksi­tyi­nen monop­o­li, jol­la ei ole edes teo­ri­as­sa mitään velvol­lisuuk­sia ket­tän muu­ta kuin omis­ta­ji­aan kohtaan, voisi toimia parem­min kuin val­tio, jol­la on lak­isääteinen velvol­lisu­us ainakin yrit­tää toimia kansalais­ten­sa parhaaksi?

    Val­tio voi olla teho­ton tai kor­rup­toitunut kansalais­ten aut­ta­ja, se on täysin tot­ta, mut­ta yksi­tyi­nen ei edes yritä aut­taa ketään muu­ta kuin itseään. Yksi­tyi­nen puoli on ikäänkuin sat­apros­ent­tisen kor­rup­toitunut jo määritelmän­sä vuoksi.

  89. Mitä tulee aiem­paan postauk­seeni omis­tuk­sen luon­teesta, en yrit­tänyt argu­men­toi­da että luon­non­ti­la olisi tavoitelta­va tai opti­mi, ei hert­ti­nen sen­tään. Luon­to on äärim­mäistä bar­bariaa jos­sa ain­oa oikeus on vahvim­man oikeus.

    Se mitä tarkoitin oli yksinker­tais­es­ti se mitä sanoin: omis­tu­soikeus ei ole luon­nolli­nen ilmiö vaan jotain jon­ka ihmi­nen on keksinyt päästään, yksi sopimus miljoonien muiden joukos­sa, kaikil­la sama tarkoi­tus: tehdä väki­val­taa tarpeettomammaksi.

    Point­ti: Se ei ole mitään sel­l­aista että sitä kan­nat­taisi palvoa. On luke­mat­to­mia mui­ta oikeuk­sia, niiden joukos­sa monia tärkeämpiä kuin omis­tus. Esimerkik­si ihmisen oikeus elää on val­tavasti tärkeämpi kuin kenenkään oikeus omis­taa mitään (muun­muas­sa sik­si että kuka tahansa tur­vau­tuu väki­val­taan jos hänen henkeään uhataan), ja jos ja kun ne ovat ris­tiri­idas­sa, on täysin oikeutet­tua varas­taa henken­sä pitimiksi.

    Mitä olen postauk­si­asi lukenut, sin­ulle tun­tuu omis­tu­soikeus ole­van jokin maagi­nen pyhä totee­mi jon­ka varaan kaik­ki muu on raken­net­tu, ja se on sanal­la sanoen type­r­ää. Jos minä omis­tan ruokaa jota en anna sin­ulle mis­tään hin­nas­ta enkä mil­lään ehdoil­la, sinä omi­s­tat aseen ja olet kuole­mas­sa nälkään, kum­man sinä oikeasti teet? Ryöstät min­ut vai kuo­let niille sijoillesi?

    Tämä on tot­takai karkea yksinker­tais­tus joka ei täs­mälleen tässä muo­dos­sa esi­in­ny enää nyky­maail­mas­sa, mut­ta peri­aat­teet pysyvät samoina: kaik­ki muu kuin väki­val­ta on sopimuk­sia joiden tarkoi­tus on vähen­tää väki­val­lan tarvet­ta. Jos se tarve ilme­nee, ilme­nee myös väki­val­taa, vaik­ka miten jeesustelisi hienoil­la teo­ri­oil­la ja pyhillä periaatteilla.

    - — -

    Niin ja verot? Ne ovat vapaae­htoinen velvol­lisu­us. Ole­mal­la tämän maan kansalainen olet hyväksynyt sopimuk­sen jon­ka yksi pykälä on vero­jen mak­su. Jos et mak­sa, syyl­listyt sopimus­rikok­seen, jol­loin palataan taas voimankäyt­töti­lanteeseen… ja käy ilmi että kuu­den miljoo­nan ihmisen yhteen­li­it­tymä pystyy käyt­tämään pirusti enem­män voimaa kuin kiukkuisinkaan yksilö.

    Puheet exit costeista ovat pelkkää sumu­ver­hoa. Ei yksi­ty­isil­läkään markki­noil­la tar­joil­la asi­akkaille hyviä vai­h­toe­hto­ja, vaan kaup­pi­aille hyviä: asi­akkaiden etua kun­nioite­taan vain ham­mas­ta purren ja mah­dol­lisim­man vähän. Val­tioiden välil­lä on yksinker­tais­es­ti myyjän markki­nat. Ei exit costien kohtu­ut­to­muus kuu­lu mitenkään sisään­raken­netusti val­tion luon­teeseen vaan se on luon­nolli­nen seu­raus tämän­tyyp­pisessä markkinatilanteessa.

    Jos val­tiot puret­taisi­in, niiden tilalle nousisi nopeasti jotain kor­vaavaa joka toimisi melkein täs­mälleen samal­la taval­la. Suuret yri­tyk­set toimi­vat jo nyt melkein samoin — ja yhtä tehot­tomasti — kuin pienet valtiot.

  90. Vielä yksi jut­tu Artturille:

    “Jokainen antaa sen ver­ran, että saa mitä halu­aa. Jos taas ei ole valmis anta­maan sen ver­taa, että saisi jotain halu­a­maansa, niin ei oikeas­t­aan halua tätä. Ei minus­ta voi sanoa, että halu­aa vaik­ka huvi­jah­tia ja on valmis mak­samaan siitä satasen. Halu­ami­nen tarkoit­taa sitä, että on valmis luop­umaan siitä kustannuksesta.”

    Sinus­ta siis ei ole mitenkään mah­dol­lista, että kukaan voisi oikeasti tarvi­ta jotain jota ei kykene avoimil­la markki­noil­la hankkimaan?

    Esimerkik­si kukaan ei ole maail­man his­to­ri­as­sa koskaan ollut niin vara­ton ja vaivainen, että olisi kuol­lut siihen? Ei kukaan?

    Tuo sin­un “halu­amisen” määritelmäsi on idioot­ti­mainen kehäpäätelmä. Sen mukaan vain ne joil­la on varaa, voivat halu­ta mitään. Mitä hyö­tyä tuol­lais­es­ta määritelmästä on? Vas­taako se kenenkään arkikäsi­tys­tä mitä se sana tarkoit­taa vai kek­sitkö sen vain että teo­ria näyt­täisi paremmalta?

    Olisi minus­takin hem­metin kiva jos äärim­mäi­nen itsekkyys olisi sama asia kuin äärim­mäi­nen altru­is­mi ja etsimäl­lä lyhyt­näköis­es­ti etu­ja itselle samal­la autet­taisi­in kaikkia mui­ta mak­si­maalisen tehokkaasti, mut­ta valitet­tavasti se on sen luokan mieliku­vi­tusske­naario että kom­mu­nis­mikin tun­tuu sen rin­nal­la jär­jen riemu­voitol­ta. Sehän sen­tään on saatu toim­i­maan jois­sain erit­täin pienis­sä, erit­täin homogeeni­sis­sä kyläy­hteisöis­sä. Kuvaile­maasi äärim­mäistä anarkokap­i­tal­is­mia sen sijaan ei ole koskaan saatu toim­i­maan mis­sään (ole hyvä ja heitä vas­taes­imerkke­jä jos pystyt). Se on tuhoutunei­den val­tioiden tila, joista aina siir­ry­tään veren­vuo­datuk­sen jäl­keen johonkin muuhun yhteiskun­ta­muo­toon, yleen­sä hir­muiseen tyranniaan.

  91. Keskustelus­sa pal­lotel­tu­i­hin aiheisi­in liittyen:

    http://www.marketwatch.com/story/the-happiest-places-on-earth-are-heavily-taxed?siteid=rss

    Tan­s­ka, Alnako­maat ja Suo­mi kol­men kärki:

    “The Orga­ni­za­tion for Eco­nom­ic Coop­er­a­tion and Devel­op­ment says peo­ple in Den­mark, Fin­land and the Nether­lands are the most con­tent with their lives. The three ranked first, sec­ond and third, respec­tive­ly, in the OECD’s rank­ings of “life sat­is­fac­tion,” or happiness.

    There are myr­i­ad rea­sons, of course, for hap­pi­ness: health, wel­fare, pros­per­i­ty, leisure time, strong fam­i­ly, social con­nec­tions and so on. But there is anoth­er com­mon denom­i­na­tor among this group of hap­py peo­ple: taxes.

    North­ern Euro­peans pay some of the high­est tax­es in the world. Danes pay about two-thirds of their income in tax­es. Why be so hap­py about that? It all comes down to what you get in return.
    By Thomas Kosti­gen, MarketWatch”

  92. Taneli Salo­vaara: Kun kri­ti­soin aikaisem­min onnel­lisu­us­tutkimus­ta, niin taidan joutua peru­maan: linkkaa­masi osoit­taa aika aukot­tomasti, että verot tekevät ihmi­sistä onnellisia.

    Tämä on päätel­ty fik­susti näin: kysytään ihmisiltä ovatko he onnel­lisia, jos he vas­taa­vat että ovat tästä päätel­lään, että he ovat onnel­lisem­pia kuin ihmiset, jot­ka vas­taa­vat, että eivät ole onnel­lisia. Sit­ten vain etsitään oman poli­it­tiseen ide­olo­gian hyvänä pitämiä asioi­ta, josko joku näistä olisi yhteinen suurim­malle osalle “onnel­lisem­mista” ja kun löy­de­tään joku yhteinen asia niin väitetään onnel­lisu­u­den johtu­van tästä.

    Poli­ti­ikka­su­osi­tuk­sen voikin sit­ten vetää suo­ral­ta kädeltä: lisää veroja!

    “It all comes down to what you get in return.”

    Vai het­ki­nen… johtuuko kaik­ki sit­tenkin vain siitä, että meil­lä on niin pirun rehelliset ja hyvät poli­itikot ja virkamiehet?!

  93. Art­turi — En tiedä, mitä ovat OECD:n tilaa­man tutkimuk­sen tek­i­jät kyselleet. Se nyt vain menee niin, että muiden kuin jenkkien kon­ser­vati­ivis­ten think tankien tutkimuk­sis­sa tulok­set onnel­lisu­u­den suh­teen ovat tällaisia.

    Tietysti ide­al­is­teil­la on aina ollut oikeus olla välit­tämät­tä ns. todellisuudesta.

  94. “en kyl­lä tain­nut ihan täy­del­lis­es­ti ymmärtää tuo­ta sin­un esit­tämää jakoa kah­teen hyvän­tekeväisyy­den muotoon.”

    Tot­takai usein nämä menevät päällekkäin, eivätkä mis­sään tapauk­ses­sa ole toisen­sa pois­sulke­via. Hyvän­tekeväisyy­del­lä on usei­ta moti­ive­ja, ja jaot­telin ne nyt kah­teen, hyvä mieli aut­tamis­es­ta, ja hyvä mieli tulok­sista. Itse en juuri koskaan saa hyvää mieltä tun­tem­at­tomien aut­tamis­es­ta, mut­ta tulok­sista saan. Vero­jen mak­sami­nen tun­tuu pahal­ta, mut­ta niiden tulok­set (osit­tain) hyvältä. Lähempi­en ihmis­ten aut­ta­mi­nenkin taas on ihan mukavaa. 

    “Eli siis jos ihmiset eivät halua nähdä ker­jäläisiä he eivät voi heit­tää niille lant­te­ja vaan hei­dän on autet­ta­va heikom­pio­saisia jotenkin muuten kun heit­tämäl­lä lant­te­ja ker­jäläisille. (Esim. anta­mal­la rahaa taholle, joka jakaa ruokaa, vaat­tei­ta yms.)”

    Juuri niin kuin sanoin. Vai­h­toe­hto 1 ei toi­mi, joten joudu­taan kokeile­maan vai­h­toe­htoa 2, jonkun­laisia yhteenliittymiä.

    “mut­ta tähän yhteen­li­it­tymään kuu­lu­vat voivat ran­gaista sen ulkop­uolelle jääviä niin, että kenenkään ei ole ratio­naal­ista lip­sua, joten en usko, että ennem­min tai myöhem­min täl­lainen jär­jestelmä kaa­tu­isi. Muista, että ihmiset ovat valmi­ita rankaise­maan mui­ta käytök­ses­tä, joka vahin­goit­taa yhteisöä vaik­ka tästä rankaisemis­es­ta koi­tu­isi kustannuksia.”

    Kyl­lä. Tätä ran­gais­tus­mekanis­mia taide­taan ammat­tikielel­lä kut­sua val­tiok­si. (en hyväksy, että fyy­sisel­lä tai henkisel­lä väki­val­lal­la uhkaamisel­la olisi eroa.)

    “Minus­ta vaikut­taa kuitenkin, että joko ykkös­lu­okan moti­ivi on aika merkit­tävä tai sit­ten vapaat markki­nat ovat onnis­tuneet ratkaise­maan freeraidauk­sen ongel­man, kos­ka yksi­ty­istä hyvän­tekeväisyyt­tä on har­joitet­tu maail­man sivu ja näin tar­jout­tu apua heikom­mas­sa ase­mas­sa oleville tai niin kut­sut­tu­ja pub­lic good­se­ja koko väestölle.”

    Ykkös­lu­okan moti­ivi on tot­ta kai se näkyvämpi, ja sitä on paljon. Sil­lä voidaan tehdä liike­toim­intaa, sitä voidaan myy­dä, ja usein lahjoit­ta­jat halu­a­vat, että hei­dän lahjoituk­ses­taan kuul­laan. Ja lahjoi­tus, joka perus­tuu lahjoit­ta­jan ykkös­mo­ti­vaa­tioon, ei ole vapaa­matkus­tu­songel­man kohteena (tämä on se merkit­tävä ero ykkös- ja kakkos­mo­ti­vaa­tion välil­lä). Kakkoslu­okan moti­ivi­in liit­tyvät asi­at ovat hiukan tylsem­piä, kalli­impia ja vaikeampia ja ne onkin jätet­ty usein val­tion huo­maan (kos­ka muuten ne eivät toteu­tu­isi). Esimerkik­si kehi­tys­a­pu (niin yksi­tyi­nen kuin val­tion­den väli­nen) on käytän­nössä pelkästään ykkös­lu­okan moti­ivi­in poh­jau­tu­vaa. Halu aut­taa on hirveä, mut­ta tulok­sil­la ei ole niin väliä. Lop­putu­los lie­nee kaikille selvä. Kehi­tys­a­pu ei ole ker­taakaan onnis­tunut nos­ta­maan yhtäkään val­tio­ta jaloilleen. Län­si­mainen sosi­aal­i­tur­va on usoak­seni enem­män kakkos­moti­ivi­in poh­jau­tu­vaa. Eri­tyis­es­ti, ei ole tietääk­seni yhtäkään esimerkkiä, jos­sa köy­hien perus­tur­va olisi taat­tu vapaae­htois­es­ti ennen kuin val­tio on ottanut asian hoitaak­seen. (Jos olisi, val­tio tuskin olisi alka­nut sitä vapaae­htois­es­ti tekemään.) Ja nimeno­maan demokraat­ti­sis­sa val­tiois­sa tuo perus­tur­va on kuitenkin syn­tynyt, joten on selvää, että useim­mat ihmiset tuol­laista perus­tur­vaa halu­a­vat maksaa.

    “Jos saa mieli­hyvää siitä, että heikom­pio­sais­ten ase­ma paran­tuu, niin tätä ei voi freerai­da­ta, kos­ka jos itse ei auta, niin niiden heikom­pio­sais­ten ase­ma, joka olisi paran­tunut tämän avun seu­rauk­se­na jää ennalleen. Eli siis tätä “hyödyket­tä” ei tar­jo­ta samaa määrää riip­pumat­ta päätök­ses­tä osal­lis­tua tai freeraidata.”

    No eihän tuo anta­jan hyv­in­voin­ti kakkos­mo­ti­vaa­tios­sa mis­sään tapauk­ses­sa ole lin­eaari­nen annetun/saadun rahamäärän funk­tio. Sen jäl­keen kun perus­tur­va on taat­tu, lisäeu­ro­ja anta­mal­la ei enää hyv­in­voin­tia saa. Päin­vas­toin, jos min­un rahoil­lani joku saisi ostet­tua hiukan isom­man moot­torin uuteen mer­su­un­sa, niin hyv­in­voin­ti­ni olisi negati­ivi­nen. Eli saman tien kun muut ovat saa­neet perus­tur­van mak­set­tua, min­un kan­nat­taa vapaa­matkus­taa. Ja voipa se olla, että hyv­in­voin­ti­ni on luon­teeltaan binääri­nen. Jos on ihmisiä, joiden perus­tur­va ei ole tur­vat­tu, hyv­in­voin­ti­ni on 0, ellei, 1. Täl­löin min­ul­la ei käytän­nössä koskaan ole moti­vaa­tio­ta antaa rahaa köy­hille vapaae­htoi­sis­sa malleis­sa, mut­ta silti kan­natan kollek­ti­ivista pakol­lista mallia.

  95. Art­turi: Mik­si kukaan vale­htelisi jos häneltä kysytään onko hän onnelli­nen? Oikein tai väärin vas­taamiseen ei liity mitään palkkio­ta tai ran­gais­tus­ta. Mitä syytä ratio­naalisel­la ihmisel­lä olisi vas­ta­ta väärin?

    Itsekin val­i­tit että muut­tamiseen liit­tyy val­tavia kulu­ja ja että ihmisil­lä ei ole kun­nol­lista tietoa uud­es­ta maas­ta ennen kuin he ovat siel­lä. Nämä kaik­ki vääristävät mit­taus­ta. Mik­si siis intät että muut­toli­ike, johon liit­tyy häir­iötek­i­jöitä ja kulu­ja, on parem­pi mit­tari kuin suo­ra kysymys, johon ei liity häir­iötek­i­jöitä tai kuluja?

  96. Taneli Salo­vaara: Joo. Ymmär­rän point­tisi, mut­ta kuten olen jo aikaisem­min sanonut onnel­lisu­us­tutkimuk­ses­sa on sel­l­aisia ongelmia, jot­ka tekevät siitä läh­es käyt­tökelvot­toman. Minus­ta ide­al­is­mil­la on hyvin vähän tekemistä näi­den ongelmien tun­nistamisen kanssa.

    tcrown: Joo nyt tuo ero tuli selväk­si ja se onkin hyvä jaot­telu sil­loin, kun pohdimme val­tion roo­lia “hyvän­tekeväisyy­dessä”.

    “Vai­h­toe­hto 1 ei toi­mi, joten joudu­taan kokeile­maan vai­h­toe­htoa 2, jonkun­laisia yhteenliittymiä.”

    Oon tästä vähän eri mieltä. Kyl­lä yksit­täi­nenkin ihmi­nen voi aut­taa ilman, että heit­tää lant­te­ja ker­jäläisille. Toki kuten melkein mis­sä tahansa inhimil­lisessä toimin­nas­sa, parem­man tulok­sen saa, jos organ­isoituu yhdessä työsken­telemään tavoit­tei­den­sa eteen, mut­ta tämä ei ole mikään katuk­er­jäämisen erityispiirre.

    “Kyl­lä. Tätä ran­gais­tus­mekanis­mia taide­taan ammat­tikielel­lä kut­sua val­tiok­si. (en hyväksy, että fyy­sisel­lä tai henkisel­lä väki­val­lal­la uhkaamisel­la olisi eroa.)”

    Toki val­tio voi olla tämä ran­gais­tus­mekanis­mi, mut­ta mielestäni se on aika kovak­ourainen tähän tarkoituk­seen. Uskon, että ihmis­ten vapaae­htois­es­ti organ­isoima hyvän­tekeväisyys pystyy suh­teut­ta­maan ran­gais­tuk­sen parem­min “rikok­seen”. Minus­ta on aika kohtu­u­ton­ta, että jos ei halua aut­taa heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­via, niin pahim­mas­sa tapauk­ses­sa joutuu vanki­laan. Heikom­pi­en aut­ta­mi­nen ei ole mikään velvol­lisu­us vaan se on jokaisen oma päätös, joka perus­tuu sub­jek­ti­ivisi­in arvoihin. Jos taas jät­täy­tyy vapaae­htoisen hyvän­tekeväisyy­den ulkop­uolelle joutuu jos­sakin määrin eris­te­tyk­si sosi­aalis­es­ti ja voi kär­siä taloudel­lis­es­ti, mut­ta yksilön itsemääräämisoikeut­ta ei loukata.

    Noin yleen­sä itsemääräämisoikeu­den riis­to on mielestäni hyväksyt­tävää ain­oas­taan ran­gais­tuk­se­na muiden itsemääräämisoikeu­den loukkaamisesta.

    “Eri­tyis­es­ti, ei ole tietääk­seni yhtäkään esimerkkiä, jos­sa köy­hien perus­tur­va olisi taat­tu vapaae­htois­es­ti ennen kuin val­tio on ottanut asian hoitaakseen.”

    Vapaae­htoises­sa hyvän­tekeväisyy­dessä on tietysti se piirre, että se ei ikinä ole taat­tu, kos­ka se perus­tuu yksilöi­den vapaisi­in päätök­si­in. He voivat aina päät­tää toisin.

    Kuitenkin kaikissa yhteisöis­sä on aina pidet­ty huol­ta heikom­mista vaik­ka val­tio ei olisikaan ottanut asi­aa hoitaakseen.

    “Ja nimeno­maan demokraat­ti­sis­sa val­tiois­sa tuo perus­tur­va on kuitenkin syn­tynyt, joten on selvää, että useim­mat ihmiset tuol­laista perus­tur­vaa halu­a­vat maksaa.”

    Demokraat­tises­sa val­tios­sa suurin osa halu­aa mak­saa tulon­si­ir­to­ja, jos muutkin pakote­taan mak­samaan, tai toisin sanoen kun rahat on otet­tu kansalaisil­ta suurin osa ihmi­sistä halu­aa käyt­tää ne perus­tur­vaan. Tämä on eri asia kuin se, että useim­mat halu­a­vat mak­saa perusturvaa.

    “No eihän tuo anta­jan hyv­in­voin­ti kakkos­mo­ti­vaa­tios­sa mis­sään tapauk­ses­sa ole lin­eaari­nen annetun/saadun rahamäärän funktio.”

    Tot­ta. Tajusin tämän het­ki­nen kom­ment­ti­ni lähet­tämisen jäl­keen. Joka tapauk­ses­sa on aika vaikea saa­da tietoa siitä miten ihmiset saa­vat tyy­dy­tys­tä heikom­pi­en ase­man parane­mis­es­ta, jos ei käytetä markkinamekanismia.

    “Sen jäl­keen kun perus­tur­va on taat­tu, lisäeu­ro­ja anta­mal­la ei enää hyv­in­voin­tia saa.”

    Olet­taako tämä nyt, että jos sinä et antaisi rahaa, niin sen avun kokon­ais­sum­ma pysy­isi kuitenkin muut­tumat­tomana? Minus­ta tämä on epäre­al­is­tista. Pitäisi tarkastel­la mar­gin­aale­ja, kuka jää ilman vuo­h­ta, koulupukua, ruokaa, vaat­tei­ta, jos sinä et antaisi rahaa hyvän­tekeväisyy­teen ja miten paljon sinä saat tyy­dy­tys­tä näi­den puut­tei­den lievittämisestä?

    sole­noi­di: En toki luule, että kukaan vale­htelee onnel­lisu­us­tutk­i­jalle. (Tai jos vale­htelee, niin tämä vale­htelu on jakau­tunut suun­nilleen samal­la taval­la kaikissa ryh­mis­sä, eikä siten vaiku­ta tuloksiin.)

    Minä väitän, että mah­dol­lisim­man onnel­liseen elämään pyrkivä esim. kyselyssä onnelli­nen vas­tauk­sen antanut jamaikalainen olisi valmis vai­h­ta­maan paikkaa bar­ba­doslaisen kyselyssä onnet­ton vas­tauk­sen anta­neen kanssa. Toisin sanoen hän olisi siis onnel­lisem­pi onnet­tomana bar­ba­doslaise­na kuin onnel­lise­na jamaikalaisena.

    Muut­toli­ike mit­taa (vaikkakin hyvin epä­tarkasti) maid­en onnel­lisu­ut­ta, kos­ka suurin osa ihmi­sistä pyrkii ole­maan mah­dol­lisim­man onnel­lisia ja ihmisil­lä on suuret kan­nus­timet olla tietoisia siitä mis­sä he voisi­vat olla onnel­lisim­mil­laan. Nämä onnel­liset jamaikalaiset pyrkivät muut­ta­maan Bar­badok­selle, mut­ta onnet­tomat bar­ba­doslaiset eivät pyri muut­ta­maan Jamaikaan.

Vastaa käyttäjälle Artturi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.