Palvelusetelit: mitä ajattelin vuonna 2002?

Kävin tänään asiantun­ti­jana sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­nas­sa ker­tomas­sa ajatuk­siani palvelusetelilain­säädän­nöstä. Asian on sen ver­ran mie­lenki­in­toinen, että kir­joi­tan tästä use­am­man postauk­sen sar­jan; pitkät jutut kun eivät oikein toi­mi blogissa.

Palvelusetelin ideana on, että kun­ta voi antaa henkilölle, jot­ka tarvit­see jotain kun­nal­lista palvelua vai­h­toe­htona palvelusetelin, jol­la tämä voi ostaa saman palvelun yksi­tyiseltä puolelta. Jos seteli ei riitä palvelun ostas­miseen, pitää ero­tus mak­saa itse.

Min­ul­la on palvelusetelilain­säädän­töön henkilöko­htainen suhde, sil­lä aikanaan viimeisenä virkatyönäni perus­palve­lu­min­is­ter­inä asetin kah­den hen­gen selvi­tys­porukan (Ris­to Suomi­nen Suomen yrit­täjistä ja Olli Valpolan Kelas­ta) selvit­tämään asiaa.

Minä ajat­telin sil­loin, että palveluseteli olisi omim­mil­laan koti­palveluis­sa. On aika henkilöko­htainen asia, kenet päästää koti­in­sa huseer­aa­maan. Tässä palvelus­sa laatu on varsin henkilöko­htais­es­ti koet­tu asia; henkilökemi­at esimerkik­si ovat tärkeä asia.

Moti­iv­inani koti­palvelun palvelusetelis­sä oli myös uhkaa­va henkilökun­ta­pu­la. Toim­intara­joit­teinen van­hus tarvit­see jonkun, joka käy kau­pas­sa ja jonkun joka siivoaa. Kumpikaan näistä ei vaa­di mitään sosi­aali- ja ter­veysalan ammat­ti­tutk­in­toa. Kaup­pias voisi organ­isoi­da koti­inkul­je­tuk­sen ja huoltoy­htiön siivoo­ja voisi raput siiv­ot­tuaan tul­la siivoa­maan myös van­huk­sen asun­non ja tiskaa­maan tiskit.

Ajatuk­se­nani oli myös, kun monel­la van­huk­sel­la on kohta­laisen hyvä eläke, nämä voisi­vat ostaa enem­mänkin palvelu­ja koti­in­sa kuin mis­tä kun­ta mak­saa. Ennen kuin joku pitää tätä kovin epäoikeu­den­mukaise­na, huo­mau­tan, että val­tio tukee tätä joka tapauk­ses­sa automaat­tis­es­ti 60 pros­en­til­la koti­talousvähen­nyk­sen kaut­ta. Jos jol­lakin on parem­pi eläke kuin toisel­la, jotain hänel­lä on enem­män. Mik­si olisi väärin käyt­tää omaa rahaansa parem­pi­in koti­palvelui­hin kuin vaikka­pa etelänmatkaan?

Seu­raa­va hal­li­tus tuhosi tämän ajatuk­sen kahdel­la säädök­sel­lä: palveluseteliä saat­toi käyt­tää vain sosi­aali­palvelui­hin, mut­ta ei ter­veyspalvelui­hin. Yleen­sä se kotona käyvä tekee molem­pia töitä, mut­ta nyt saisi tehdä vain toista. Toisek­si kiel­let­ti­in oman rahan käyt­tö palvelusetelin lisäk­si. Jos halusi siivouk­sen lisäk­si myös tiskin­pe­sun, piti kut­sua paikalle joku toinen.

Nyt min­is­teri Risikko kor­jaa tämän, mut­ta samal­la hän esit­tää huo­mat­tavasti laa­jem­paa palvelusetelilain­säädän­töä kuin min­ul­la oli mielessäni.

32 vastausta artikkeliin “Palvelusetelit: mitä ajattelin vuonna 2002?”

  1. Ainakin eräät kun­nat har­ras­ta­vat esim. ham­mashoi­dos­sa palveluseteleitä, joi­hin liit­tyy ehto, että palvelun­tar­joa­jan pitää suorit­taa palvelu kun­nan tar­joa­maan hin­taan. Ero­tus­ta ei saa per­iä asi­akkaal­ta. Ja kyseessä siis on nimeno­maan terveyspalvelu.

  2. Pitkäaikaistyöt­tömillekkin työl­listymistä helpot­tavia seteleitä työkkäris­sä tar­jot­ti­in, että kun täl­laista seteliä vilaut­taa työ­paikka­haas­tat­telus­sa, niin saat­taapi säkä käy­dä ja tul­la val­i­tuk­si hake­maansa työpaikkaan.

    Tässä työl­listymis­setelis­sä oli vaan se huono puoli, että työhön pyrkivä menet­ti neu­vot­telu­oikeuten­sa palkkaansa, kun yri­tys ja työkkäri ryhtyi palkan suu­ru­ut­ta keskenään määrit­tämään kun­nioit­ta­mat­ta työn­hak­i­jan palkka­toivo­mus­ta. Vaik­ka työ­paik­ka oli julis­tet­tu avoimek­si ns. vapail­la markki­noil­la, eikä työkkäri mitenkään puut­tunut kan­nus­tavasti hake­maan työpaikkaa.

    Ok, hiukan Osmon palveluseteli-otsikon vier­estä meni jutustelu­ni, mut­ta menkööt.

  3. Ham­mashoi­dos­sa ainakin Helsingis­sä on ollut käytössä palveluseteleitä, mut­ta niiden käyt­tö on ollut erit­täin mon­imutkaista ja byrokraat­tista. Niiden mukana on tul­lut peräti 30 sivun (!) nip­pu ohjei­ta poti­laalle ja ham­maslääkärille. Peri­aat­tes­sa palvelusetelia­ja­tus olisi hyvä, mut­ta tämänkin idean voi pila­ta liial­la mon­imutkaisu­udel­la ja byrokratialla.

  4. Palveluseteli nos­taa hin­taa, eri­tyis­es­ti ter­veyspalvelu­iden, kos­ka lääkärit kykenevät rajoit­ta­maan alalle tuloa koulu­tus­ta rajoittamalla.
    Näin lääkäreistä on ain asopivasti“työvoimapula”

    Sil­loin ter­veyspalve­lut jakaan­tu­vat varakkaiden hyvii palvelui­hin ja ne tar­joa­vat varakkaille ohituskaistan.
    Kun päät­täjät ovat hyvä­tu­loisia, tulot keskimäärin 60000 euroa vuodessa, niin ei heitä aidosti kiin­nos­ta niiden palvelu­iden kehit­tämi­nen, jot­ka elävät 6000 eurolla.Nämä saa­vat tytyä roskapalveluihin

    Lop­putule­ma on uushu­u­to­laisu­u­us eli kun­ta jär­jestää köy­hille palve­lut , mut­ta huonot.

    Nytkin ter­vys­palvelu­iden saan­ti Suomes­sa on tulori­ip­pu­vaista, tulori­ip­pu­vaisu­us on suur­in­ta OECD:ssä , jopa USA on sen suh­teen tasavertaisempi.Nyt eiar­voisu­ut­ta halu­taan kas­vat­ta lisää

    Jos palveluseteliä halu­taa kehit­tää oikeasti kaikille tarkoite­tuk­si niin mallia pitäisi ottaa vaikka­pa Ran­skas­ta tai Ruotsista

  5. Palvelusetelei­hin täy­tyy ehdot­tomasti saa­da takaisin Paasikiv­en kuva — nykyiset setelit ovat niin rumia.

  6. Mik­si olisi väärin käyt­tää omaa rahaansa parem­pi­in koti­palvelui­hin kuin vaikka­pa etelänmatkaan?

    Jos eläkeläi­nen on niin hyvässä kun­nos­sa, että huvi­matkailee mielel­lään matkalaukkuineen pitk­iä rupeamia lentokoneessa, niin ei hän kyl­lä kun­nal­lisia koti­palvelui­ta tarvitse. Päässee myös kaup­paan itsenäisesti?

    Vai tulisiko tämä palveluseteli kaikille ilman mitään tarve­hark­in­taa. Sehän olisi älytöntä!

    Kaik­keen huonokun­toisen van­huk­sen palvelui­hin ei tosi­aan tarvitse sosi­aali- ja ter­veysalan ammat­ti­tutk­in­toa, mut­ta sosi­aal­isia taito­ja ja hieno­tun­teisu­ut­ta kyl­lä senin edestä. 

    Huonos­ti liikku­va tai peräti kokon­aan vuo­teeseen sidot­tu ihmi­nen voi tun­tea itsen­sä todel­la tur­vat­tomak­si epämääräis­ten jolp­pi­en ravates­sa kotona jääkaap­pia täyttämässä. 

    Suh­taudun skep­tis­es­ti myös siihen, että por­ras­si­ivoo­ja olisi lähtöko­htais­es­ti sopi­va siivoa­maan van­huk­sen kotia. Mei­dän taloy­htiössä por­taat siivoaa venäläi­nen mies, joka ei puhu lainkaan suomea. Jonkun toden­näköis­es­ti pitää joka tapauk­ses­sa tul­la tark­ista­maan lääkkei­den otto vai sälytet­täisi­inkö sekin por­ras­si­ivoo­jan harteille. 

    Palveluseteli sinäl­lään voi olla vaik­ka kuin­ka hyvä idea, en ole sitä teilaa­mas­sa, mut­ta pitäisi tietää mil­lä perusteil­la niitä jae­taan ja miten tasa-arvo toteu­tuu alueel­lis­es­ti ja muutenkin.

    1. Koti­palvelua ei todel­lakaan saa hel­posti. Palvelusetelin idea on, että asi­akas itse val­it­see sen, joka tulee hänen kotin­sa siivoa­maan. Jos hän halu­aa venäläisen por­ras­si­ivoa­jan, hän saa sen. Jos halu­aa jonkun muun, saa jonkun muun. Nyky­mallis­sa kun­ta päät­tää van­huk­selta kysymättä.

  7. Ok,

    Eli jos henkilö on oikeutet­tu koti­palvelu­un, hän voi vapaasti vali­ta kun­nal­lisen palvelun tai palvelusetelin välillä. 

    Jos hän val­it­see palvelusetelin, voi hän vali­ta mis­tä palvelun ottaa — yksi­tyiseltä yri­tyk­seltä tai henkilöltä. Hän voi mak­saa vaik­ka siskon tyt­tärelleen siitä, että tämä käy ker­ran päivässä hänen luon­aan, niinkö?

    Tämä var­masti johtaa tilanteeseen, jos­sa suku­laiset, jot­ka nyt tekevät ilmaisek­si hoito­työtä (tai perin­nön toivos­sa) saa­vat siitä tule­vaisu­udessa kunnal­ta maksun. 

    Entä vas­tuukysymyk­set? Jos siskon tyt­tö ei tulekaan tai antaa väärät lääk­keet tms. ?

    1. Kun­nan pitää hyväksyä palvelun­tuot­ta­ja ja hänen täy­tyy olla amma­tis­saan pätevä. Jos suku­laistyt­tö on koulutet­tu sairaan­hoita­ja ja merkit­ty ennakko­rek­isteri­in, var­maankin hänet voidaan hyväksyä. Tästä pätevyys­vaa­timuk­ses­ta ajat­telin kir­joit­taa myöhemmin. 

      Toden­näköis­es­ti tuon tyt­tären kan­nat­taa ryhtyä omaishoita­jak­si. Sil­loin ei tarvi­ta tutkintoa.

  8. “Koti­palvelua ei todel­lakaan saa hel­posti. Palvelusetelin idea on, että asi­akas itse val­it­see sen, joka tulee hänen kotin­sa siivoamaan”

    Jos on työvoima­pu­la niin mik­si se ei koske yksi­ty­isiä palveluita ? 

    Nyky­isin van­hus ei pääse edes ter­veyskeskuk­seen, van­hempani ovat 80-vuo­ti­ai­ta, mut­ta kun he ovat lääketi­etel­lisessä mielessä ter­veitä niin edes jokavuo­tiseen määräaikas­tarkas­tuk­seen ei pääse.

    Mum­moni asui omas­sa pikku mökissä liki 90-vuo­ti­aak­si ja hän sai 10 vuot­ta kod­in­hoita­ja-apua vielä 90-luvulla .

    Mut­ta jo 2000 luvul­la namoin naa­puri­ni 90-vuo­ti­as­ta äitiä hoiti­vat poli­isit kun hän demen­tikkona heilui porraskäytävässä.

    Pitää miet­tiä, mik­si vero­ja mak­se­taan, kun sen vasti­neek­si ei saa enää mitään ? 

    Yhteiskun­ta kuit­taa palve­lut setelil­lä ja jos et saa taui kykene osta­maan niin oma­pa on vikasi

  9. Omaishoita­jak­si “pääsee” vain jos hoidok­ki on jatku­van ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa. 

    Tämä esimerkki­ni siskon tyt­tö käy töis­sä ja hänel­lä on oma per­he. Hän vain poikkeaa ker­ran päivässä hoita­mas­sa perusasi­at tätin­sä luona. 

    Eli ei onnistuisi!

    Mut­ta ei nyt tästä sit­ten enää, jos olet ajatel­lut näitä jut­tu­ja toiseen ketjuun.

  10. Eli­na, ymmär­rän tuon etelän­matka­ju­tun niin, että mik­sei van­ha ja rai­h­nainen ihminene saisi pistää omaakin rahaa koti­palvelui­hin, kun ei enää etelän­matkaakaan voi tehdä.

    Näil­lä mei­dän nurkil­la huoltoy­htiö tar­joaa por­ras­si­ivouk­seen yms. lisäk­si kotisi­ivous­palvelua, jos­ta saa koti­talousvähen­nyk­sen. Ei olisi yhtään has­sumpi aja­tus, että kun asukas van­he­nee ja on oikeutet­tu saa­maan siivous­palvelun kunnal­ta, niin voisi jatkaa vaik­ka tuon huoltoy­htiön asi­akkaana, mut­ta mak­saa osan siivouk­ses­ta palvelusetelil­lä. Yleen­sä tuol­loin avun­tarve on jo niin suuri, ettei enää ihan riitä käyn­ti muu­ta­man viikon välein, minkä pystyy itse maksamaan.

  11. Kuulisin tule­vis­sa postauk­sis­sa mielel­läni lisää näke­myk­sistäsi eri­tyis­es­ti päivähoidon palvelusetelei­hin. Kun­nal­lisen päivähoidon ongelma­han on per­in­teis­es­ti suuret ryh­mäkoot johon yksi­tyiset palvelun­tar­joa­jat pystyvät usein tar­joa­maan vaihtoehdon. 

    Viimeaikoina varsinkin suuris­sa kaupungeis­sa eri­laiset yksi­tyiset kielikylpy / kielisuihkupäiväkodit ovat myös nos­ta­mas­sa voimakkaasti päätään. Tämä on mielestäni erit­täin hyvä asia, sil­lä päiväkodis­sa opit­tu vieras kieli on iso lah­ja lapsen myöhempään elämään.

  12. “Kun­nan pitää hyväksyä palvelun­tuot­ta­ja ja hänen täy­tyy olla amma­tis­saan pätevä. ”

    Tuo monop­o­lisoi ammatin, olemme palaa­mas­sa kilta-aikaan.Kunta on poli­it­ti­nen päätän­täelin ja sil­loin pieni klik­ki päät­tää kenelle pätevyys myön­netään. Sen jäl­keen voi heit­tää hyvästit markkinataloudelle.
    Tutus­tu­in täl­laiseen laa­jaan ser­ti­foin­ti­asi­aan Latvi­as­sa ja sys­tee­mi oli umpikorruptoitunut.
    Ser­ti­fikaatin sai tut­tu, suku­lainen tai rahalla 

    Kun tähän yhdis­tetään alim­i­toitet­tu palveöusetli niin varkkail­la on hyvät palve­lut ja varat­tomien osalta palaamme 30-luvun huutolaisaikaan

  13. Jos seteli on myön­net­ty nimetylle henkilölle todet­tuun tarpeeseen niin onko palvelun­tuot­ta­jal­la mitään kan­nus­timia laskea palvelun hin­taa alle setelin suuruuden?

    Ehkä setelin arvoa pitäisi akti­ivis­es­ti sään­nöstel­lä niin että se pysyy jatku­vasti alle yleisen hin­tata­son, jol­loin kan­nus­timet tehokku­u­den tavoit­telu­un säilyvät?

    Ei liene kovin fik­sua myöskään jael­la niitä ilman todet­tua tarvet­ta. Ehkä on silti joitain fik­sumpia myön­tämis­pe­rustei­ta juuri van­hus­ten­hoi­dos­sa tms. Jonkin­laista luok­i­tuk­sen poh­jal­ta todet­tua tarvet­ta (tarpeek­si van­ha tms). Tämäkin silti ahieut­ta­nee eriarvoisuutta.

  14. “Entä vas­tuukysymyk­set? Jos siskon tyt­tö ei tulekaan tai antaa väärät lääk­keet tms. ?”

    Palvelusetelil­lä kun­ta ulkois­taa vastuunsa
    eli kun asi­akas val­it­see palvelun­tuot­ta­jan niin sil­loin vas­tuu palvelun laadus­ta on asi­akkaan ja tuot­t­jan välinen.
    Jos kun­ta hoitaa palvelun ostopalvelu­na niin sil­loin laadus­ta vas­taa kun­ta, mut­ta tilanne on kinkki­nen, sil­lä useinkaan kun­ta ei osaa sank­toi­da palvelun virheitä ja asi­akas jätetään heitteille .

    Jos tuot­ta­ja on kun­ta niin sil­loin vas­tuu on selkeä ja kun kun­nal­la on myös työn­jo­hto­vas­tuu niin sil­loin kor­jaus toim­intaan on helppo. 

    Jos taas ver­taa asikaan ase­maa niin paras se on kun hän val­it­see itse palvelun­tuot­ta­jan, sil­lä sil­loin hän on kulut­ta­jan­suo­jan piiris­sä, joka on laa­jem­pi kuin julkisen val­lan vastuu

    Kinkkisin tilanne syn­tyy kun palvelu on kun­na ostopalvelu, sil­lä useinkaan kun­ta ei osaa sank­toi­da palvelun virheitä ja asi­akas jätetään heit­teille .Kun­nat eivät myöskään val­vo palvelun­tuot­ta­jia , sil­lä valvon­ta mak­saa , eri­tyis­es­ti vajaaval­tais­ten hoivapalveluiden.
    Kun­ta ei myöskään poli­itis­ten suhtei­den vuok­si uskalla pain­os­taa palveluntuottajaa.
    Palvelun­tuot­ta­jat kun saat­taisi­vat lopet­taa maasuttamisen 

    Kun­na oma palvelu on tuol­ta väliltä.

  15. Tam­pereel­la on resurssip­u­laan tms. vas­tat­tu siten, että luo­daan “vir­tu­aa­li­nen” ter­veyspalvelu, joka tarkoit­taa sitä, että lääkäri­naikaa soit­tel­e­valle myy­dään ei-oota. Hoita­jan kaut­ta voi päästä aku­ut­ti­vas­taan­otolle, mut­ta hoita­ja ei yleen­sä voi tehdä tarkem­paa selvi­tys­tä, ja lähet­tää poti­laan var­muu­den vuok­si pois. 

    Riit­tävän vakavas­sa tilanteessa voi men­nä ensi­a­pu­un, jos­sa yleen­sä tode­taan, ettei vai­va vaa­di “väl­itön­tä” hoitoa ja neu­votaan varaa­maan aika oma­lääkärille, ja sama hom­ma tois­tuu alusta. 

    Täl­laisia vaivo­ja ovat esimerkik­si puhkea­mas­sa ole­vat reuma­sairaudet (pari reis­sua ensi­a­pu­un vaa­dit­ti­in eräässä tapauk­ses­sa), krooniset selkäkivut, eri­laiset neu­rol­o­giset vai­vat jne, joi­ta ei voi nähdä päältä hel­posti. Näitä ei siis mitenkään tutki­ta. Niistä ei myöskään voi vaa­tia kun­taa tilille hoito­taku­un nojal­la, kos­ka se, että hoita­ja sanoo, ettei mitään vikaa ole, on hoito­taku­un kir­jaimen mukaista. 

    Palveluseteli helpot­taisi ainakin niitä, joil­la olisi teo­reet­ti­nen mah­dol­lisu­us mak­saa edes vähän omas­ta pus­sista lisää.

  16. “Minä ajat­telin sil­loin, että palveluseteli olisi omim­mil­laan kotipalveluissa.
    (…) Seu­raa­va hal­li­tus tuhosi tämän ajatuk­sen kahdel­la säädök­sel­lä: palveluseteliä saat­toi käyt­tää vain sosi­aali­palvelui­hin, mut­ta ei terveyspalveluihin.
    Nyt min­is­teri Risikko kor­jaa tämän, mut­ta samal­la hän esit­tää huo­mat­tavasti laa­jem­paa palvelusetelilain­säädän­töä kuin min­ul­la oli mielessäni.”

    Niin­hän se on, että kun pahalle antaa pikku­sor­men se vie koko käden. Palveluseteliu­ud­is­tuk­ses­ta on toden­näköis­es­ti tulos­sa yksi suurim­mista sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­jen yksi­ty­istämisop­er­aa­tioista kaut­ta koko hyv­in­voin­ti­val­tion historian. 

    Asi­aa olisi ehkä kan­nat­tanut valmis­tel­la vähän laa­japo­h­jaisem­mal­la selvi­tys­mies­porukalla ja ottaa mukaan enem­män sosi­aalipoli­it­tista osaamista. STM:n aset­ta­ma palvelusetelityöryh­mäkin koos­t­ui lähin­nä asiano­saista palveluyrit­täjistä. Tulos on kuin suo­raan EK:n kynästä.

    PS. Sosi­aal­i­huolto­lakia ja kansan­ter­veyslakia muutet­ti­in jo vuo­den 2008 alus­ta siten, että palveluseteliä voidaan käyt­tää koti­sairaan­hoi­dos­sa samoin perustein kuin sosi­aal­i­huol­lon kotipalveluissa.

  17. Ei täm­möisiä voi toteuttaa!!!!

    Peruste­lut:
    1. joku saat­taa saa­da parem­paa palvelua kuin toinen
    2. joku yksi­tyi­nen voisi palveluyrit­täjä jopa hyö­tyä kun­nan rahoista
    3. tämä ei tas­apäistä ja ahda avun­tarvit­si­joi­ta samaan muottiin

  18. Palvelusete­likokeilu vaatii vielä puoluee­ton­ta tutkimus­ta — niin hyvää kuin rahal­la saa.

  19. Nää setelihom­mat, kuten yleen­sä muutkin ideat tehdään virkamiesor­gan­isaa­tiois­sa vaikeik­si. Ei tarvi­ti­sisi kun selvit­tää minkälaisia vari­aa­tioi­ta näistä on eri mais­sa käytössä ja käy­dä kat­tomas­sa miten toimii ja apinoi­da sieltä toimivin vaihtoehto.

  20. “3. tämä ei tas­apäistä ja ahda avun­tarvit­si­joi­ta samaan muottiin”

    Mik­si kun­nan pitäisi tukea eri­tyis­es­ti hyvätuloisia ?

  21. Lääkärit ovat jo siir­tyneet istu­maan kahdelle jakkar­alle ‚suuri osa julkisen sek­torin lääkäreistä on jo osa-aikaisia ja tämä mah­doll­si­taa sen, että he käyvät aamul­la julkisel­la puolel­la pistämäl­lä heitä jonoon ja vih­jaa­mal­la yksi­tyis­es­tä mah­dol­lisu­ud­es­ta, illal­la hoita­vat sit­ten haavi­in jääneitä ykstyisklinikoilla.

    Tut­ta­vani oli lonkkaleikkauk­sen tarpeessa, mut­ta hoita­va lääkäri ei päästänyt hän­tä edes jonoon, kos­ka diag­noosi oli “epä­var­ma” ja tar­josi yksi­ty­istä vai­h­toe­htoa. Hän pyörit­ti kave­ri­ani läh­es vuo­den eri­laisia turhissa tutkimuk­sis­sa ennen kuin väsyi, pisti jonoon ja sia hoidet­ti­in sit­ten palve­lu­taso­vaa­timuk­sen mukaan.
    Tosin hyllystä löy­tyi 10 vuot­ta van­ha niv­el ja niin­pä, kun toinen on uusi ja toinen on van­ha ja tyyp­pi eri niin askel on eri­alainen ja nyt kek­sitään sopi­vaa jalkinetta

  22. “1. joku saat­taa saa­da parem­paa palvelua kuin toinen
    2. joku yksi­tyi­nen voisi palveluyrit­täjä jopa hyö­tyä kun­nan rahoista”

    !.Nytkin voi ostaa yksi­ty­istä palvelua ja saa kela-kor­vauk­sen, ei tarvi­ta uusia järjestelmiä.
    Palvelu vain on selkeästi yksityinen .

    2. Ter­veyskeskuk­sis­sa käyti­in 8 miljoon­aa ker­taa ja yksi­ty­isil­lä vas­taan­otoil­la 6 miljoon­aa kertaa

  23. “2. joku yksi­tyi­nen voisi palveluyrit­täjä jopa hyö­tyä kun­nan rahoista”

    Jos halu­taan yksi­ty­istää peruster­vey­den­hoito niin mon­es­sa maas­sa se on jo toteutet­tu, joten bech­mark­ing malle­ja löytyy.
    Useim­mat ovat jär­jestäneet asian siten, että jokainen voi vali­ta oman palvelun tuot­ta­jansa, ei vain varakas eliitti.
    Esim Sak­sa, Ran­s­ka, etc ovat toteut­ta­neet asian näin.Jokainen val­it­see oman palvelun­tuot­ta­jansa ja yleinen sairas­vaku­u­tus maksaa.

    Suomes­sa ei halu­ta siir­tyä tähän malli­in, kos­ka se nos­taisi kulu­ja ja nyta halu­taan tur­va­ta vain eli­itin edut 

    Tup palveluseteli on kopi­oitu Neu­vos­toli­itos­ta, jos­sa eli­it­il­lä oli omat sys­temis­nä tervydenhoidossakin

  24. hihi­hi­hih.… samaa mieltä Syl­tyn kanssa!

    Tiedemies:“Palveluseteli helpot­taisi ainakin niitä, joil­la olisi teo­reet­ti­nen mah­dol­lisu­us mak­saa edes vähän omas­ta pus­sista lisää.”

    Eli ihan joka ikistä…

  25. Koti­palvelun palvelusetelit nos­ta­vat kus­tan­nuk­sia. Tämä johtuu siitä, että siir­tymäa­jat ja ‑matkat asi­akkaal­ta toiselle kas­va­vat. Myös auton käyt­tö­tarve lisääntyy.

    Yksi­tyisel­lä palvelun­tuot­ta­jal­la on asi­akkai­ta yleen­sä eri puo­lil­la kaupunkia. Kun­nan koti­palve­lu­työn­tek­i­jän asi­akkaat ovat lyhyi­den siir­tymä­matko­jen päässä toi­sis­taan suuren markki­nao­su­u­den vuoksi.

    Veikkaisin, että edel­lä ole­val­la mekanis­mil­la palvelusetelit aiheut­ta­vat koti­palvelu­un 10–20 pros­entin kus­tan­nusten nousun. Joten siitä vaan, jos halu­at­te tuh­la­ta verovaro­ja ja lisätä auto­jen pör­räämistä kaupungissa.

  26. Ajat­telin vielä havain­nol­lis­taa edel­listä kom­ment­tiani lyhyel­lä laskelmalla.

    Nyky­isin kun­nan koti­palve­lu­työn­tek­i­jä kul­kee koti­palvelu­asi­akkaiden luona ker­rostalon ker­rokses­ta toiseen ja vai­h­taa välil­lä kävellen naa­pu­ri­taloon. Keskimääräi­nen palvelu­ai­ka saat­taa olla 15 min­u­ut­tia asi­akas­ta kohti ja siir­tymäai­ka min imis­sään ehkä 2 min­u­ut­tia asi­akas­ta kohti.

    Kun Risikko romut­taa palveluseteleil­lä nykyisen jär­jestelmän, niin ker­rostalon kahdek­san­nes­sa ker­rokses­sa käy yksi palvelun­tuot­ta­ja, joka sit­ten siir­tyy autol­laan viiden kilo­metrin päähän seu­raavalle asi­akkaalleen. Saman talon viiden­nessä ker­rokses­sa käy toinen palvelun­tuot­ta­ja, joka sit­ten siir­tyy ehkä seit­semän kilo­metrin päähän.

    Risikon jär­jestelmässä keskimääräi­nen palvelu­ai­ka asi­akkaan luona on sama 15 min­u­ut­tia asi­akas­ta kohden, mut­ta keskimääräi­nen siir­tymäai­ka saat­taa jopa kym­menker­tais­tua 20 min­u­ut­ti­in. Näin Risikon mallis­sa saman palvelun tuot­tamiseen saate­taan tarvi­ta aikaa jopa tuplas­ti enem­män (15+20=35 min/15+2=17 min). Tämän lisäk­si auton lisään­tynyt käyt­tö nos­taa kustannuksia.

  27. “Risikon jär­jestelmässä keskimääräi­nen palvelu­ai­ka asi­akkaan luona on sama 15 min­u­ut­tia asi­akas­ta kohden, mut­ta keskimääräi­nen siir­tymäai­ka saat­taa jopa kym­menker­tais­tua 20 minuuttiin.”

    Palveluseteli onkin tarkoitet­tu vain varakkaille, jot­ka eivät laske joka euroa,
    Mut­ta samal­la kun­naa huol­let­tavien määrä vähe­nee ja nekin siir­tomatkat kas­va­vat ja seu­rauske­na on niidenkin palvelu­iden hin­to­jen nousu tai sit­ten leikkaus

  28. Sep­po
    “Yksi­tyisel­lä palvelun­tuot­ta­jal­la on asi­akkai­ta yleen­sä eri puo­lil­la kaupunkia. Kun­nan koti­palve­lu­työn­tek­i­jän asi­akkaat ovat lyhyi­den siir­tymä­matko­jen päässä toi­sis­taan suuren markki­nao­su­u­den vuoksi.”

    Jos ihmiset suos­tu­vat lait­ta­maan palvelu­un omaa rahaa, he pitävät sitä kalli­im­paa palvelua parem­pana. Jos kun­nan palvelu on äärim­mäisen tehokas­ta ja hyvää niin mik­si ihmeessä kukaan ostaisi palvelusetelil­lä palvelua muual­ta kuin kunnalta? 

    Muuten, tuol­la perus­teel­la kun­nan ham­mashuolto on aivan ylivoimaisen tehokas, sen kuor­mi­tus on var­maan 150% ja ihmisiä pitäisi kieltää ostaa palvelui­ta tehot­toma­l­ta yksi­tyiseltä puolelta. Ain­ut vaan että kun­nal­lises­sa hoi­dos­sa ham­paiden tarkas­tus + paikkaus vie jono­tuk­sen takia melkein vuoden!

  29. Palvelusetelin kokeilu­alaa tulee laa­jen­taa käyt­töalal­taan ja euromäärältään, kos­ka edel­lis­ten kir­joit­ta­jien tavoin kan­natan suur­ta julk­ista sektoria.

  30. Paljonko keskimääräis­es­ti ter­veyskeskus­lääkäri käyt­tää “vir­ka-aikaansa” poti­laan diagnosointiin.

    Olisiko nyky­isin niin, että ter­veyskeslääkäril­lä vas­taan­otol­laan on 15 min­u­ut­tia aikaa hoitaa poti­las vas­taan­otol­laan siten miten näkee. Ja ken­ties tuo­hon 15 min­u­ut­ti­in kuu­luu myös se aika,
    jona lääkärin on pere­hdyt­tävä vas­taan­otolle saa­pu­van poti­laan edel­lisi­in sairauskertomuksiin.

    Eihän 15 min­uutis­sa edes mum­mon vaivo­ja ole kuul­tu alus­ta loppuun.

Vastaa käyttäjälle Tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.