Miten lehteä voi boikotoida?

31.5.2009 · Aihe _ · 19 Kommenttia 

Matti Inkisen ystävät ovat julistaneet Seiskan ja Iltalehden boikottiin Matti Inkistä koskevan uutisointinsa vuoksi. Yhtyisin mielelläni, mutta en voi samasta syystä, kun en voi lopettaa tupakointiakaan: ensin pitäisi aloittaa, jotta voisi lopettaa.

Seiskaa ei tietenkään heilauta mihinkään, vaikka miljoona sellaista ihmistä boikotoisi lehteä, jotka eivät sitä muutenkaan ikinä lue. Jos haluaa käynnistää boikotin, joka panee päätoimittajan ajattelemaan, kannattaa organisoida boikotti niitä yrityksiä ja tuotteita vastaan, joita mainoistetaan kyseisessä lehdessä. Siihen voivat osallistua nekin, jotka eivät kyseistä lehteä koskaan lue ja se toimii paljon tehokkaammin kuin mikään suoraan lehteen kohdistunut ostoboikotti, koska se saa ilmoittajat vetäytymään. Tähän voi yhdistää vielä kuluttajien tuen ilmoitusboikottiin ryhtyville yrityksille.

Miten suojella pikkukaupunkeja?

31.5.2009 · Aihe _ · 30 Kommenttia 

Mikkelin kokoiset ja näköiset kaupungit voisivat olla ihanteellinen ja ekologinen asuinympäristö. Tarpeeksi isoja,. jotta olisivat päivittäin omavaraisia; niistä ei siis pitäisi lähteä muualle töihin, kouluun ja kauppaan, mutta riittävän pieniä ja keskustaltaan riittävän tiiviisti rakennettuja, jotta päivittäisistä matkoista selviäisi kävellen ja fillarilla.

Melkein kaikki keskisuuret kaupungit taantuvat suomalaisten pakkautuessa suurille kaupunkiseuduille. Miksi ne eivät menesty Suomessa, kun ne menestyvät Keski-Euroopassa ja jopa Ruotsissa? Lue lisää

Kolikon toinen puoli

29.5.2009 · Aihe _ · 185 Kommenttia 

Blogin kommentoijat ovat aiheesta olleet huolissaan toimittajien lähdesuojasta ja siitä minäkin olen huolissani. Kolikolla on kuitenkin toinen puoli, joka tuli ilmi Matti Inkisen kuoleman yhteydessä. Periaatteessa on niin, että henkilön epäileminen rikoksesta ei ole julkinen asia, eivätkä viranomaiset saisi siitä julkisuuteen kertoa. Käytännöksi on kuitenkin muodostunut, että jos ketään vähänkään mielenkiintoisempaa henkilöä epäillään rikoksesta, joku poliisista hankkii pikkurahaa myymällä tiedon vähemmän kunnialliselle lehdistölle. Lähdesuojan ansiosta poliisi voi tehdä näin ilman kiinnijäämisen riskiä.  On kansalaisten perusoikeuksien loukkaamista kertoa julkisuuteen pelkistä epäilyistä, koska julkisuudessa epäily on tuomio.

Minusta ei olisi kävin väärin ampua lähdesuojaan juuri tämänkokoinen reikä. Tai ehkä jopa isompi. Saman tulisi koskea lääkäreitä, jotka vuotavat lehdistölle poitilaidensa terveystietoja ja sosiaalivirkailijoita, jotka myyvät herkullisia tietoja asiakkaistaan.

Oliko yllätys?

29.5.2009 · Aihe _ · 8 Kommenttia 

Lasten huostaanotosta päättäminen siirrettiin jokin aika sitten sosiaaliviranomaisilta hallinto-oikeuksille, jos vanhemmat vastustavat huostaanottoa. Hallinto-oikeus tekee siis itse päätöksen, eikä käsittele valitusta, kuten vaikkapa kaavakysymyksissä. Niinpä ensimmäinen valitusaste päätöksestä on korkein hallinto-oikeus. Nyt on havaittu, että päätöksenteko vie oikeuslaitoksilta yli vuoden, jona aikana muutenkin kovilla oleva lapsi siis odottaa epävarmuudessa juristien tienatessa rahaa hänestä riitelemällä. Nyt STM aikoo muuttaa lakia niin, että päätöksiä ei enää tehtäisi tuomioistuimissa vaan sosiaaliviranomaisten tekemästä päätöksestä valitetaan tuomioistuimeen.  

Hyvä, että muutetaan, mutta miten tällainen päätös voitiin tehdä? En syyllisty mielestäni jälkiviisauteen, sillä asiantuntijat kertoivat sosiaali- ja terveysvaliokunnalle etukäteen tarkalleen, mitä tulee tapahtumaan: että käsittelyajat venyvät, vaikka lakiin kuinka kirjoitettaisiin toivomus, että oikeusistuimet kiirehtivät päätöksiä.  En vastustanut kovin monta STM:n lakiesitystä eduskunnassa, mutta tätä vastustin. Aivan tolkutonta myös on, että KHO joutuu toimimaan ensimmäisenä valituselimenä. KHO:n tehtävänä pitäisi olla tehdä laajakantoisia ennakkopäätöksiä, joita alemmat tuomioistuimet seuraavat. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.5.2009

26.5.2009 · Aihe _ · 26 Kommenttia 

Osallistun kokoukseen varajäsenen välityksellä, joten katsaus on kursorinen

Torikorttelit Viimeksi pöydälle jäänyt esitys. Tiukkaa rakentamisohjetta on vähän lievennetty. Valitettavasti jopa muovikalusteet sallitaan. Ratikka siirtynee unioninkadulle, vaikka siitä vähän hankaluuksia tuleekin.

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma Tämä on tärkeä paperi. Se jää pöydälle. Tässä päätetään kaavoitusohjelmasta.

Ulvilantien kaava Kiistanalaista on, johdetaanko yhteys uudisrakennukseen Raumantieltä vai tontin läpi.  Kun kyse on yhtiön omasta hakkeesta, tuntuisi kohtuulliselta, että huolehtivat ajoyhteydestä itse. Lue lisää

Vihreillä kova lista eurovaaleissa

25.5.2009 · Aihe _ · 118 Kommenttia 

Puolueilla on selvästi ollut vaikeuksia löytää vapaaehtoisia euroehdokkaiksi. Suurten puolueiden ehdokaslistat ovat aika matalaprofiilisia. Vihreiden tilanne on päinvastainen. Lista tungeksii nykyisiä ja tulevia politiikan kärkinimiä. Tuolla listalla voi hyvinkin irrota kaksi paikkaa, erityisesti, koska listalla on ehdokkaita, joiden on helppo kerätä ääniä vihreiden ulkopuolelta. Vihreät saivat kaksi paikkaa myös vuoden 1999 eurovaaleissa, jolloin tosin Suomesta valittiin kaksi meppiä enemmän kuin nyt.  Spekuloidaanpa vähän, ketkä voisivat tulla valituiksi.   Lue lisää

Lapsiperheet jäävät kantakaupunkiin

24.5.2009 · Aihe _ · 78 Kommenttia 

Helsingin Sanomat kertoo, että alle kouluikäisten lasten määrä kantakaupungissa on kääntynyt kasvuun. Kun ennen muutettiin viimeistään toisen lapsen syntymän jälkeen Kallion kaksiosta omakotitaloon jonnekin Huitsin Nevadaan, nyt jäädään Kallioon. Tämä johtuu lehden mukaan lamasta: ei ole varaa hankkia isompaa asuntoa.

Laman tuoma taloudellinen eriarvoisuus varmaan selittää osan ilmiötä, mutta ei kokonaan: ensiksikin muutos alkoi jo ennen lamaa. Toiseksi lasten lukumäärä ei ole kasvanut vain itäisessä kantakaupungissa vaan voimakkaasti esimerkiksi Kruununhaassa. Kruununhakalaisen kaksion hinnalla saa aika ison asunnon Huitsin Nevadasta. Kysymys voi olla myös vaurauden kasvusta: toisin kuin ennen lapsiperheillä on varaa asua Kruununhaassa.

Väittäisin, että kyse on myös arvostusten muutoksesta. Toisen polven kaupunkilaiset arvostavat kaupunkiimaista elämänmuotoa, eivätkä halua omakotitaloon pellolle keskelle ei mitään.

Kommentteja säätykiertoon

24.5.2009 · Aihe _ · 28 Kommenttia 

En ole oikein ehtinyt vastailla kommentteihin. Koska kommenttiketju säätykierrosta on venynyt kovin pitkäksi, aloitan uuden.

======

Moniarvoisessa yhteiskunnassa on vaikea määritellä yläluokkaa ja hyväosaisuutta. Se ei oikeastaan ole niin tärkeätäkään, jos joillakin menee hyvin, me ehkä kestämme sen, jos oikein yritämme.

Ongelmana on huono-osaisuus. Se taas on helpompi määritellä. Ihminen on huono-osainen, jos hänen elämäänsä hallitse esimerkiksi jokin seuraavista: ei vapaaehtoinen köyhyys, työttömyys, huono koulutus, huono kotitausta, heikko terveys, mielenterveyden ongelmat, päihderiippuvuus tai yksinäisyys. Hyvinvointivaltion pitäisi suojata kansalaisiin niin, etteivät nämä ongelmat johda toisiinsa. Toisaalta meritokraattisessa yhteiskunnassa tuppaa käymään niin, että huono terveys esimerkiksi johtaa sekä työttömyyteen että köyhyyteen, jotka tuppaavat periytymään lapsille. Lue lisää

Miksi säätykierto hidastuu?

19.5.2009 · Aihe _ · 111 Kommenttia 

Helsingin sanominen kuukausiliitteessä päivitellään sosiaalisen aseman periytymistä ja säätykierron hidastumista. Säätykierto Suomessa on hidastunut, mutta se on silti poikkeuksellisen nopeata; esimerkiksi noin kolme kertaa nopeampaa kuin avointen mahdollisuuksien Yhdysvalloissa.

Mikä säätykiertoa hidastaa. Miksi vanhempien koulutusaste määrää aiempaa selkeämmin lasten sen, kuinka pitkälle lapset opiskelevat?

Esitän pohdittavaksi mallin. Oletetaan, että

  • 1) Lahjakkuus ja muuta yhteiskunnalliseen asemaan liittyvät seikat ovat osittain, mutta vain osittain perinnöllisiä.
  • 2) Aiemmassa sääty-yhteiskunnassa säätykierto oli keinotekoisesti patoutunutta, jolloin lahjakkuutta ja muita hyviä ominaisuuksia oli suuressa määrin myös työväenluokan ihmisten parissa. Lue lisää

Australiaan maailman suurin aurinkovoimala

18.5.2009 · Aihe _ · 39 Kommenttia 

Helsingin Sanomat tietää kertoa, että Australiaan rakennetaan maailman suurin aurinkovoimala. Sen teho on tuhat megawattia ja hinnaksi tulee 700 miljoonaa euroa.  Tässä uutisessa on jotain outoa. Ilmaista aurinkoa käyttävä voimala on selvästi samantehoista ydinvoimalaa halvempi. Ydinvoimala on tietysti päällä yötä päivää ja aurinkovoimala vain pitkin päivää, mutta tämänkin jälkeen energiayksikköä kohden aurinkovoimala olisi halvempi. Olen aina ennustanut, että Euroopan energiatulevaisuus on Saharaan sioitettavissa aurinkovoimaloissa, mutta että se aika olisi näin lähellä!

Lue uutinen tästä!

Seuraava sivu »