Mitä tekisin terveydenhuollolle?

30.4.2009 · Aihe: _ 

(Lyhennelmä puheenvuorostani Tekesin FinnWell-ohjelman loppuseminaarissa 29.4. Finlandiatalolla. Vastattavanai oli kysymys, mitä tekisin nyt, kun ministerin viitta ei paina harteitani)

Kaksikanavaisuus

Terveydenhuollosta pitäisi poistaa kaksikanavainen rahoitus, koska se on monen ongelman äiti ja äitinä vielä hyvin hedelmällinen tuottaen aina uusia ongelmia kun edelliset on ratkaistu. Hajautettu järjestelmä ja kaksikanavaisuus eivät sovi yhteen lainkaan, koska kaksikanavaisuus antaa osaoptimointia harjoittaville toimijoille aivan väärät kannustimet. Sen sijaan, että etsittäisiin parasta ratkaisua, etsitään tapaa siirtää menoja omalta organisaatiolta toisille. Sairausvakuutus ja hoito pitäisi maksaa samasta kassasta, kuten tapahtuu Ruotsissa.

(Kaksikanavaisuudella tarkoitetaan sitä, että kunta maksaa hoidon julkisessa terveydenhuollossa ja valtio lääkkeet, sairausvakuutuksen yksityisestä hoidosta, pääosan työterve34yshuollon kustannuksista ja terveydenhuoltoon liittyvät matkat)

Kunnalta maakunnalle

Kunta on liian pieni yksikkö huolehtimaan terveydenhuollosta, sen järjestämisestä ja sen maksamisesta. Terveydenhuolto pitäisi siirtää maakuntien kokoisille yksiköille (terveyspiireille) joille kuuluisi perusterveydenhoito ja aluesair45aalataswon erikoissairaanhoito. Yliopistolliset keskussairaalat olisivat oma erillinen juttunsa jonka rinnalla toisisivat Ortonin jha Reumasäätiön kaltaiset yksityiset sairaalat.

Terveyskeskukset kuntoon

Pahin kriisi meillä on terveyskeskuksissa. Niille on annettu aivan liikaa tehtäviä, jotka eivät yleislääkärille mitenkään kuulu. Suurissa kaupungeissa (joissa asuu yli puolet suomalaisista) terveyskeskusten pitäisi olla nykyistä paljon suurempia niin että paikalla olisi yleislääkärien lisäksi myös tavanmukaiset erikoislääkärien palvelut. Lähipalveluina olisivat terveydenhoitajien ylläpitämät lasten ja vanhusten neuvolat, joissa tietysti muutkin voisivat käydä pikkuvaivojensa kanssa vaikka haavoja puhdistuttamassa.

Kommentit

42 Vastausta artikkeliin “Mitä tekisin terveydenhuollolle?”

  1. tpyyluoma kirjoitti 30.4.2009 kello 11:16

    Joo. Tilanne jossa valtio velvoitteilla määrittää mitä tuotetaan ja kunta taas maksaa (osittain) hoidon on perussyy ongelmiin, kuten siihen että tarpeeksi sairas ihminen ei voi käytännössä muuttaa. Päätösvalta ja rahoitusvalta tulee olla samassa paikassa, se mikä se paikka sitten on toinen juttu.

    Yksi lisäidea, apteekit hyötykäyttöön. Lomamatkalla vaimoilta hukkui eräs reseptilääke, Italiassa reseptin pystyi kirjoittamaan farmaseutti apteekissa. Järjestelmä menee niin että suurimman osan reseptilääkkeistä voi myöntää farmaseutti, ei siis toki ihan kaikkia. Säästyttäisiin siltä uusimisrumbalta vaivoine ja kustannuksineen. Jos apteekissa olisi vaikka se lähipalvelun sairaanhoitaja, niin rokotukset ja muut pikkuvaivat hoituisi samalla. Laajempi palveluvalikoima myös oletettavasti parantaisi apteekkien kannattavuutta, jolloin osan käsikauppalääkkeistä voisi taas antaa kauppoihin ilman että apteekkiverkosto vaarantuu.

    Tuollaiseen uudistukseen tosin ilmeisesti tarvittaisiin toimiva Lääkelaitos…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jani kirjoitti 30.4.2009 kello 12:09

    Itse toivoisin näkeväni niin hyvän terveydenhuollon, että yksityisistä sairaus- ja tapaturmavakuutuksista voisi luopua. Kaikki (tai suurin osa) maksettaisiin yhteisestä kassasta ja kaikille kansalaisille tasapuolisesti.

    Näkisin, että tämä olisi sitä todellista hyvinvointiyhteiskuntaa ja olen valmis maksamaan siitä.

    Kehitys ei taida kuitenkaan olla kulkemassa tähän suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. TL kirjoitti 30.4.2009 kello 12:25

    Asiasta on varmaan keskusteltu aiemminkin, mutta kokeneille sairaanhoitajille ja farmaseuteille voisi antaa oikeuden myöntää joitakin reseptilääkkeitä.

    Sain pari vuotta sitten silmätulehduksen ja kävin apteekissa kuulemassa että silmätipat vaativat lääkärin reseptin. Koska oli perjantai-ilta, menin sairaalan päivystykseen odottamaan. Odotin yli 4 tuntia juoppojen touhuja seuraten, kunnes päätin lähteä kotiin nukkumaan. Apteekkikin oli menossa kiinni.

    Sain sitten silmätippa-reseptin maanantaina työterveyshuollosta 10 minuutissa. Millä järkiperusteella 27 vuotias lääkärituttuni voi myöntää silmätippa-reseptejä, mutta 61 vuotias sairaanhoitaja-anoppini ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Riitta kirjoitti 30.4.2009 kello 13:17

    Olikohan tuo loppukommentti lähipalveluista ihan loppuun saakka harkittu?

    Lastenneuvolan kanssa samaan tilaan ei kyllä missään nimessä voi ottaa mitään muuta kuin äitiysneuvolan! Eihän neuvolaan saa tuoda edes sairasta lasta levittämään pöpöjä vauvoihin. Terveysasema voi olla kyllä samassa rakennuksessa, mutta eri sisäänkäynnillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2009 kello 13:20

    En minä sanonut, että vanhusten ja lasten “neuvolat” olisivat samoissa tiloissa. Sana “neuvola” oli vain tarkoitus kuvata, minkälaisia vanhuspalveluyksiköitä terveydenhuollossa tarvittaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Elina kirjoitti 30.4.2009 kello 13:33

    Kaksikanavaisuus on ehdoton poistettava, koska se johtaa kilpailuasetelmaan, jossa kukaan — ei kunta, ei valtio, ei potilas — loppujen lopuksi hyödy, vaan häviää.

    Sen sijaan kunnallisten terveysasemien alasajosta olen eri mieltä. Valtaosa terveyskeskuskäynneistä on rutiininomaisia lasten korvatulehduksia, flunssan toteamisia sairauslomaa varten ym. Jos näiden lääkäripalveluiden perässä pitää kovasti juosta eri puolella kaupunkia, niin minusta se on ilman muuta huononnus nykytilanteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Paavo Häikiö kirjoitti 30.4.2009 kello 14:34

    Hyvä puheenvuoro. Aivan samaa asiaa olen ihmetellyt. Kunta ei ole oikea yksikkö sairaanhoidon järjestämiseksi. Siitä aiheutuu todella absurdeja tilanteita, kuten umpisuolipotilaan kuljettaminen Porvoosta Turkuun tai pikkukunnan konkurssi MRS-bakteerin sairastuttaman vanhuksen hoidon vuoksi.

    Sairaanhoito pitäisi siirtää valtiolle ja yksityiselle sektorille vakuutuksilla rahoitettavaksi jollakin järkevällä työnjaolla. Miksi emme voisi käyttää lisäksi esim. Pietarin palveluita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. B.J kirjoitti 30.4.2009 kello 14:53

    Silloin, kun muistelen niitä tavallisia reissuja ajattelen, että kehittämistä löytyy. Huonoja ajatellessa tulee mieleen, että ei sitä kannata kehittää, se pitää lakkauttaa.

    Idealistina jaan Janin ajatuksen siitä, mitä terveydenhuollon tulisi olla.

    Realistina ajattelen, että hieman paskempana pienemmässäkin kunnassa olisi lääkäripalvelut tarjolla niitä tarvitseville. Nyt niitä on hankala saada edes rahalla.

    Nopeaa ensiapua saataisiin siten, että vapautettaisiin bentsot, beetasalpaajat, litalginit ja muut juoppokamat reseptiltä. Voisi tulla terveyskeskuksiin tilaa.

    Onneksi asiaa pohtii ongelmien syistäkin tietävät ihmiset. Saadaan mahdollisesti todellisiakin ratkaisuja tälläisen mitään tietämättömän vuodatuksen sijaan.

    Anteeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Sylvesteri kirjoitti 30.4.2009 kello 17:10

    Jani
    “Itse toivoisin näkeväni niin hyvän terveydenhuollon, että yksityisistä sairaus- ja tapaturmavakuutuksista voisi luopua. Kaikki (tai suurin osa) maksettaisiin yhteisestä kassasta ja kaikille kansalaisille tasapuolisesti.”

    Juu niin varmaan toimisi tosi hyvin.

    Harrastukseni on tapaturmaherkkä ja olen siksi ottanut urheiluvakuutuksen ja menen vaiva-asioissa urheilulääketieteeseen erikoistuneelle lääkäriasemalle. Koska tiedän kuuluvani riskiryhmään, maksan mieluusti siitä että _minä_ saan varmasti hoitoa sitten jos jotain tapahtuu.

    Eli minä maksan ja saan palvelua, ei niin että maksankin tuplasti veroja ja hoidot menevätkin naapurin mummoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. lasse kirjoitti 30.4.2009 kello 19:18

    Itse talvella tuskailin hammaslääkärilaskuni kanssa, ja sain radikaalin idean: Mitä jos hammaslääkärit, lääkärit ja hoitajat saisivat varsinaisesta hoitotyöstä maksetun palkan verottomana, ja vastaavasti kelakorvaus jäisi työn osalta pois? Nyt käy niin , että jos hammaslääkärini haluaa tunnin hoidosta palkkaa netto 30€ ja hoitaja 10€, heidän täytyy laskuttaa +100€. Sitten kela maksaa minulle 30€ palautusta. Ihminen jolla ei ole varaa maksaa kerralla yksityishintaa joutuu jonottamaan julkiseen.

    Peruslääkärillä tämä voisi johtaa siihen , että pienituloinenkin voisi hakea puolen tunnin vastaanottokäynnillä diagnoosin ja hoitosuunnitelman hyvältä yksityislääkäriltä, ja käytännön hoito toteutettaisiin bulkkina terveyskeskuksessa, jossa lääkärit vain valvoisivat hoitoa.”Arvauskeskusten” loputtomat verikoe sulkeiset vähenisivät ja syntyisi säästöä ja tehokkuutta hoitoon.
    En halua vähätellä terveyskeskuslääkäreitä, mutta tiedon ja tautien määrä alkaa olla jo niin valtava ettei kukaan niitä voi hallita.Käytännössä läppäri tekee diagnoosit yleislääkärin vastaanotolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. jouni lundqvist kirjoitti 30.4.2009 kello 19:34

    Terveydenhuollon tunnelin päässä on vaikea nähdä valoa, tai sitten katsoo väärään suuntaan. Eduskunta mätkii kunnille lisää tehtäviä ja haukkuu sitten kun niistä kunnat eivät selviä.

    Samat tyypit istuvat eduskunnassa mätkimässä niitä lakeja ja toteuttamassa niitä kunnissa. Kumpikin taho ihmettelee missä mättää. Tässä on se varsinainen dilemma.

    Minulla olisi yksi idea, joka täällä on jo tullut esiin. Itse olen syönyt verenpainelääkettä jo kymmenen vuotta. Miksi sen uusimiseen tarvitaan lääkäri. Tämmöisiä tapauksia on varmaan kymmeniä tuhansia vuodessa. Lääkäreistä on tullut niin paskantärkeitä henkilöitä, että heitä ei korvaa mikään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Terveyskeskus: konkretiaa I kirjoitti 1.5.2009 kello 8:01

    Osmo S.: Terveyskeskukset kuntoon
    Pahin kriisi meillä on terveyskeskuksissa … Suurissa kaupungeissa (joissa asuu yli puolet suomalaisista) terveyskeskusten pitäisi olla nykyistä paljon suurempia niin että paikalla olisi yleislääkärien lisäksi myös tavanmukaiset erikoislääkärien palvelut.”

    Olen samaa mieltä, lisäksi kun on odotettavissa joukko tapaturmapotilaita esimerkiksi liukkaan sään sattuessa, paikalle pitäisi hälyttää
    varahenkilöstöä.

    Jos potilas ei esimerkiksi kaatumistapaturman yhteydessä saa oikeaa diagnoosia heti tai mahdollisimman pian, voi pienehkö vamma poikia uusia sairauksia ja leikkauksia.

    Kaatumis- tai muun tapaturman yhteydessä Marian pientraumapoliklinikalla otetaan röntgenkuva pika pikaa ja potilas tutkitaan lennossa. Hän saa sauvat, lastoituksen, ortoosilaitteen tms.ja huterat ohjeet alle aikayksikön.

    Kun diagnoosi oli väärä, kului omassa tapauksessani hukkaan kuusi viikkoa, jona aikana lihakset alkavat surkastua ja kunto laskee vauhdilla. Terve, käytössä oleva kohta on kovalla rasituksella, siksi yleensä myöhemmin joudutaan leikkaamaan toinenkin “jalka” (lonkka, polvi, nilkka ja ehkä selkäkin).

    Myös yläkroppa ja erityisesti peukalot ovat koetuksella, kiipeäminen sauvoilla kerroksiin rasittaa hartioita ja etenkin peukaloita. Virheelliset kävelyasennot, joista en voimistelu- ja urheilutaustani vuoksi ole kärsinyt, ovat uhkana.

    Keho kokonaisuudessaan joutuu kovalle rasitukselle, itselläni aiemmin hyvät sokeriarvot ovat kohonneet niin, että edessä on sokerirasituskoe, verenpainekin on noussut, samoin kolesteroli.

    Entä henkinen puoli ja ihmissuhteet ja kaikki muu.

    Jatkoa seuraa myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Arto Tukiainen kirjoitti 1.5.2009 kello 11:17

    Aika moni on jo tässäkin ehtinyt kertoa, miten älytöntä on rutiinireseptien uusiminen lääkärin kautta. Jos ei tarvita/vaadita edes mitään henkilökohtaista konsultointia, miksi joku muu ei voisi printata ja allekirjoittaa reseptiä? Toisaalta voi sitten ihmetellä, mitä hyötyä koko reseptistä on näissä tapauksissa. Eikö voisi saman tien siirtyä vapaaseen itselääkintään? Joskus lääkkeen kulutusmäärän tarkistus on kyllä varmasti paikallaan. Sitä kai tällä lääkärien aikaa kuluttavalla menettelyllä ajetaan takaa. Ongelma on siinä, että yksittäisten “väärinkäytösten” ehkäisemiseksi pyöritetään suurta sirkusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Terveyskeskus: konkretiaa II kirjoitti 1.5.2009 kello 14:19

    Jatkoa…

    Hakeuduin terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, sain ajan samana päivänä ja lähetteen Töölön sairaalaan. Ajan saaminen Töölöön kesti pari kuukautta. Nuori ortopedi tutki “jalkani” ja alkoi yhtäkkiä epäillä kulumaa, mikä oli hyvin
    loukkaavaa ottaen huomioon kaatumisolosuhteet ja ilmalennon komeuden. Olin selvinnyt ilmalennosta yllättävän vähin vammoin. Kaatumistapahtuman kulkua jakaatumispaikkaa ei ilmeisesti kerrottu papereissa.

    Sain ortopediltä lähetteen magneettitutkimukseen, jossa todettiin meniskin halkeaminen vääntövamman seurauksena eli kansankielellä rusto polvessa oli
    vaurioitunut ja siitä on ilmeisesti irronnut pala tai paloja. Palat polvessa vahingoittavat liikkuessaan pintoja ja tekevät kipeää.

    Magneettikuvaukseen pääseminen vei pari viikkoa, jonka jälkeen lääkäri soitti kertoen uutiset. Hyvää oli se, että rusto oli suhteellisen hyvässä kunnossa. Hän kertoi ottavansa yhteyttä ja että minun ei tarvitse olla aktiivinen. Sain luvan käyttää jalkaani kivun sallimissa rajoissa. Koska olin ollut kaatuessani hyvissä voimissa, elin illuusiossa, että olen vieläkin kohtalaisessa kunnossa, enkä valittanut riittävän pontevasti. Tässä vaiheessa aloin kuitenkin olla aika
    epätoivoinen, jalka oli yhä enemmän koukussa,
    liikkuminen oli hankalaa ym. ym.

    En oikein ymmärrä, mitä ortopedi tarkoitti ohjeellaan, että minun ei kannata
    olla aktiivinen omasta puolestani. Mahdollisesti hän olisi nähnyt minut mielellään yksityisellä puolella, mutta minulle se, että kaupunki hoitaa
    aiheuttamansa vamman on paitsi raha- myös periaatekysymys. — Kaupungin
    vastuuvakuutuksesta oli myönnetty jonkinlainen korvaus, asian käsittely on kesken ja pelkään tekeväni jonkun siirron, jonka vakuutuslaitos tulkitsee minulle epäedullisella tavalla.

    Soittelin jonon hoitajalle vastoin ortopedin ohjeita, vaikutti siltä, että aikaa laskettiin jotenkin oudosti niin, että jonossa on hyvin vaikeaa päästä eteenpäin. Ontujia näkyy olevan kaupungilla pilvin pimein, eli onko niin, että
    jos ei osaa tai älyä lyödä nyrkkiä pöytään, jää jonon hännille. Leikattavia riittää.

    Koska “leikkaus” on päiväkirurginen tähystysleikkaus, se hoidetaan Herttoniemessä. Pääsinkin sinne vastaanotolle ja tapasin sairaanhoitajan, anestesialääkärin ja toisen lääkärin/ ortopedin, joka lykkäsi käyntikorttia
    käteeni, siinä oli aiemman ortopedin ja hänen yhteystietonsa. Ajatuksena oli, että kaupunki korvaisi yksityisen leikkauksen, mikä ei kuitenkaan onnistunut.

    Taas soittelemaan jononhoitajalle, sain ajan eiliseksi, mutta asiaan tuli mutka sikäli, että nuori terhakka uroskoirani sai maanantaina hepulin ja puraisi minua jalkaan, mikä luonnollisesti siirsi leikkauksen. Kaksivuotias
    koira lähti koirien taivaaseen ja minä olin taas
    kolkuttelemassa terveyskeskuksen ovea, pääsin terveydenhoitajalle, joka ohjasi terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ylimääräisenä potilaana.

    Taas soittelemaan jonon hoitajalle ja sain ajan ensi viikon lauantaille, mikä merkitsee ilmeisesti sitä, että kyseessä on jossakin määrin
    hammaslääkärikäyntiin verrattava keikka. Toivottavasti mitään ylimääräistä ei
    tapahdu. Olen hoidellut koiranpuremaa jalka koholla, eli vihdoin huhtikuun alussa
    saamani taitavan fysioterapeutin jumppaohjeet menevät osin hukkaan.

    Tietenkin olen suruissani ja harmissani koirasta ja yleensä kaikesta. Koira turhautui liian vähään ulkoiluun. Olen pyrkinyt hoitamaan kuntoani niin, että lääkärikontaktit ovat olleet minimissä.
    Terveyskeskuslääkäri tuskailikin jossakin vaiheessa tietojeni niukkuutta.

    Polven tila on mitä on, sairaanhoitohenkilöstön aikaa ja resursseja on kulunut, samoin omaa aikaani. Olen tavannut paljon erilaista sairaanhoitohenkilökuntaa, he näyttävät pääsääntöisesti tekevän parhaansa näissä oloissa. Jotkut nuoremmat ovat välinpitämättömiä, yleensä näin ei kuitenkaan ole. Olen saanut joiltakin henkilökuntaan kuuluvilta vaikutelman, että he kokevat tekevänsä työtä aika mahdottomissa olosuhteissa mutta yrittävät parhaansa. Joukossa on todellisia terveydenhoitoalan helmiä, kiitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Riitta kirjoitti 2.5.2009 kello 10:52

    Osmo, tarkoitin tuota kommenttia, että “(lasten)neuvolassa” voisivat muutkin käydä pikku vaivojaan hoidattamassa. Näillä “muilla” ei kyllä pitäisi olla mitään asiaa edes lastenneuvolan odotustiloihin. On aika ikävää, jos pikkuvauvaan tarttuu vakavampi tauti rutiinineuvolakäynnillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jukka T kirjoitti 2.5.2009 kello 14:16

    Yksi varsin painava syy terveydenhuoltomme kriisiytymiseen on uusien, entisä kalliimpien hoitomuotojen kehittäminen. Mikään raha ei tule riittämään, vaan priorisointia on harrastetava, niin raaalta kuin se kuulostaakin.
    Uusimmassa Suomen kuvalehdessä oli artikkeli laihdutusleikkauksista.Yksi leikkaus maksaa n. 12 000 euroa. Samalla rahalla voidaan vetää painonhallintaryhmää vuoden ajan sadalle ylipainoiselle.
    Vaikka ryhmästä vain kymmenen laihtuisi pysyvästi,olisi samalla rahalla saatu kymmenkertainen hyöty!
    Mutta sellaisia me ihmiset, niin lääkärit kuin potilaatkin olemme, että luotamme mieluummin hienoon ja kalliisen tekniikkaan kuin talonpoikaisjärkeen ja yksinkertaisiin ratkaisuihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. nos kirjoitti 2.5.2009 kello 16:55

    Terveydenhuolto on kaikkialla kuin intin sukat marssilla: rullalla kantapään alla jatkuvasti, mutta korjaamatta jättäminenkin ärsyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Elina kirjoitti 2.5.2009 kello 19:59

    Terveyskeskus konkretiaa,

    Kiinnoistuin jutussasi koirasta. Minkä rotuinen se oli ja mistä hankittu jne.?

    Koira niin äärimmäisen harvoin puree isäntäänsä/emäntäänsä/laumaansa, että haluisin kuulla siitä tapauksesta lisää.

    Miksi esim. heti päädyit koiran lopettamiseen?

    Kerro, jos jaksat… menee nyt aiheen ohi kyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Liian vanha kirjoitti 3.5.2009 kello 1:47

    “Yksi varsin painava syy terveydenhuoltomme kriisiytymiseen on uusien, entisä kalliimpien hoitomuotojen kehittäminen. Mikään raha ei tule riittämään, vaan priorisointia on harrastetava, niin raaalta kuin se kuulostaakin”

    Todellisuudessa suositemäärä terveyskeskukissa vähenee koko ajan ihmisten paetessa muiden palveluiden piiriin.
    Kun vuonna 1997 terveyskeskuskäyntejä oli 12 miljoonaa niin 2007 niitä oli enää 9 miljoonaa.
    Lääkäreiden ja sairaanhoitajien määrä on silti kasvanut eli terkkareiden tehokkuus on huonontunut.

    Sama koskee erikoissairaanhoitoa: Suoritemäärä laskee , mutta rahan polttaminen lisääntyy ja tehokkuus laskee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Liian vanha kirjoitti 3.5.2009 kello 1:52

    Kun samaan aikaan yksityiseten sairaaloiden käynnit ovat kasvaneet ja niiden osuus on jo 40 % käynneistä niin Suomessa on menossa suuri yksityistäminen ja terkkarit ovat jäämääs vain rupusakjin hoitolaksi joita kukaan ei kehitä.

    Yhä useampi lääkäri julkisella puolella työskentelee osapäiväisensä eli kalastelee aamupäivän maksukykyisiä asiakkaita julkisella ja tekee iltapäivällä tilin omalla vastaanotollaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Rotwang kirjoitti 3.5.2009 kello 6:49

    Arto Tukiainen:
    “Joskus lääkkeen kulutusmäärän tarkistus on kyllä varmasti paikallaan. Sitä kai tällä lääkärien aikaa kuluttavalla menettelyllä ajetaan takaa.”

    Hyvä henkilö seuraamaan noita kulutusmääriä olisi farmaseutti, joka tuntee lääkkeet paremmin kuin lääkäri. Farmaseuteille ja proviisoreille voisi mielestäni antaa isomman roolin mm. vanhusten ja muiden paljon lääkkeitä käyttävien kokonaislääkityksen arvioinnissa (esim. päällekkäisyyksien poistaminen), tietysti yhteistyössä lääkärien kanssa.

    Noissa rutiinireseptin uusimisissa saattaisi riittää se, että hoitaja tsekkaa, ettei potilaan tilassa ole tapahtunut olennaisia muutoksia ja uusii reseptin. Jokaisella lääkkeellä olisi oma seurantakäytäntönsä ja jos ongelmia ei ole, resepti uusitaan, jos on, tulee reissu lääkärille, joka tarkistaa tilanteen. Vaikka mitään erityistä ei ilmenisikään, potilas voisi käydä lääkärin pakeilla perusteellisemmassa tarkastuksessa silloin tällöin, esim. kerran vuodessa.

    Eli: Seurantaa pitää olla, mutta siihen ei aina välttämättä tarvittaisi lääkäriä. Terveydenhuollossa työskentelee muitakin ammattilaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Terveyskeskus: konkretiaa kirjoitti 3.5.2009 kello 9:10

    Elina: “Minkä rotuinen se oli ja mistä hankittu jne.?” Kyseessä on silkkiterrieri, joka on hankittu Orimattilasta. Kasvattajan pitäisi olla
    alansa huippua. Alan kuitenkin epäillä yhä enemmän, että rotujen tiukat ulkonäkökriteerit ovat uhka koirille. Omaltani puuttui paljon hampaita, samanlaisia ”huippukoiria” olen tavannut muillakin.

    Kasvattaja toi koiran meille itse, mitä jäin ihmettelemään. Muutoin hän toimi kiitettävästi. En tiedä, montako pentua hänellä oli kotonaan, joutuiko omani ehkä kilpailemaan isompien kanssa ruoasta.

    Minusta RODUNJALOSTUS koirien kohdalla pitäisi ottaa keskusteluun. Miten degeneroituneita me ihmiset olisimme, jos polvi toisensa jälkeen suvunjatkamiseen valittaisiin samat kriteerit täyttäviä, keskenään sukulaissuhteessa olevia ihmisiä. — Oma koirani oli kuitenkin fyysisesti poikkeuksellisen terve.

    “Koira niin äärimmäisen harvoin puree isäntäänsä/ emäntäänsä/ laumaansa, että haluisin kuulla siitä tapauksesta lisää.”

    Tämä ei pidä paikkaansa. Soitin suruissani eräälle koiratuttavalle, hän oli joutunut tekemään saman, samasta syystä. Hän on hyvä koiranomistaja, mutta mikään ei ollut auttanut hänen koiraansa. Hän kertoi, että oman koiran puremista hävetään siinä määrin, että asiasta ei kerrota. Niinpä minäkään en tiennyt hänen koiransa kohtalosta.

    Oman koirani ongelmat liittyivät siihen, että se halusi kaiken aikaa kalifiksi kalifin paikalle. Nyt, kun minusta oli tullut jalkapuoli, se koki olonsa turvattomaksi kanssani, vaikka oli samalla kiintynyt minuun (ulkopuolisten arvio). Se yritti hoitaa laumanjohtajan tehtävää ja sen taidot
    eivät tietenkään riittäneet ihmisten maailmassa.

    Se sai liian vähän ulkoilua ja kun leikkaus lähestyi, se ilmeisesti vaistosi jotakin ihmeellistä ja muuttui araksi ja samalla vihamieliseksi. Olin aiemmin kysynyt sen ongelmista asiantuntijoilta, se olisi tarvinnut jämäkkää kättä, siihen minulla ei jalkapuolena ollut mahdollisuutta (en tarkoita tällä lyömistä). Yritin lahjoa ja kasvattaa sitä ruoalla. Tein ko. aamuna erityisen hyvän aterian, panin kupin lattialle ja kävelin huoneen toiseen päähän kahville. Koira murisi kupillaan ja syöksyi kiinni jalkaani.

    “Miksi esim. heti päädyit koiran lopettamiseen?”

    Se olisi ollut uhka ympäristöilleen. En halunnut koirastani kiertopalkintoa, ratkaisu oli selvä heti ja sen takana oli myös koirani eläinlääkäri ja eläinhoitaja, jotka tietävät koirahistoriani pitkältä ajalta. Rapussani on lapsia, se vikkeläliikkeisenä karkaa rappukäytävään silloin tällöin.

    Koirani oli aiemmin leikattu, että se tulisi toimeen toisten urosten kanssa.

    Minulla on ollut aina koira tai kaksi. Kyseessä oli neljäs oma koirani. Nyt tuntuu, että en halua koiraa enää koskaan. Kasvattaja kommentoi koiraani nähdessään sen puolen vuoden iässä, että se on onnellinen koira. Mitä sen päässä tapahtui, en tule koskaan tietämään. Minua ei ole koskaan aiemmin purrut enempää oma kuin muidenkaan koirat.

    Koira saattoi tavoitella ” laumansa” johtajuutta. Se oli haastanut samalla viikolla riitaa, minä olin väistänyt ja pyrkinyt lahjomaan sen kiltiksi herkuilla, mutta tämä saattoi vain ruokkia sen kuvitelmaa omasta voimastaan.

    Koirani rakasti leikkimistä, ulkoilua ja toisten koirien tapaamista koirapuistossa ym., eikä saanut niitä asioita riittävästi jalkani vuoksi.

    Jos tämän yrittäisi jotenkin linkittää aiheeseen:
    Luin puremista tietoa hankkiessani, että 80 % purematapauksista ei tule terveyskeskuksen tietoon. Pureva koira on yleensä nuori uros ja jotkut rodut ovat yliedustettuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Sylvesteri kirjoitti 3.5.2009 kello 9:58

    Terveyskeskus: konkretiaa
    Ihan oikea päätös. Tuossa vaiheessa tuolla jalalla on ihan turha alkaa korjailemaan koiraa tai laittaa sitä eteenpäin. Varmasti oikealla kouluttamisella sen olisi saanut korjattua, mutta kun ei ole mahdollisuuksia niin ei ole. Koira on vain lemmikki, jonka elämän pituudesta päättäminen kuuluu omistajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. eggo kirjoitti 3.5.2009 kello 12:47

    “Todellisuudessa suositemäärä terveyskeskukissa vähenee koko ajan ihmisten paetessa muiden palveluiden piiriin.
    Kun vuonna 1997 terveyskeskuskäyntejä oli 12 miljoonaa niin 2007 niitä oli enää 9 miljoonaa.
    Lääkäreiden ja sairaanhoitajien määrä on silti kasvanut eli terkkareiden tehokkuus on huonontunut.”

    Terveyskeskusten tehokkuutta ei voi mitata sen mukaan kuinka paljon ovi käy. Jos vaikkapa potilas käy erikseen monta kertaa lyhyen ajan sisällä eri ongelmien takia vastaanotolla pikaisesti, saadaan kyseisellä mittarilla suurempi tehokkuus kuin jos kaikki asiat hoidettaisiin samalla kerralla niin, että vastaanottoaika olisi pidempi.

    Sitäpaitsi varsinkin suurissa kaupungeissa terveyskeskuksiin keskittyy koko ajan enemmän aikaa vieviä potilaita: vanhuksia, työttömiä, päihde- ja mielenterveysongelmaisia jne. Niillä, joilla on rahaa mennä yksityiselle, ei yleensä ole niin monimutkaisia terveysongelmia. Mitä pienempi ongelma, sitä vähemmän sen hoitaminen maksaa, ja sitä suurempi on kannuste hoitaa se yksityisellä. Näin julkiselle kerääntyy aikaa vievää materiaalia ja potilaskäynnit vähenevät.

    Terveyskeskusten ongelmat on helppo poistaa: seurataan vain muiden Pohjoismaiden esimerkkiä. Terveyskeskusten lääkärit toimivat ammatinharjoittajina, rekrytoivat sen henkilökunnan, jonka tarvitsevat, ja päättävät väestönsä suuruuden, potilaat valitsevat kenelle lääkärille menevät. Kaikki muut voittavat paitsi yksityiset lääkäriasemat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. eggo kirjoitti 3.5.2009 kello 12:52

    “Kaikki muut voittavat paitsi yksityiset lääkäriasemat.”

    Korjaus: Myöskään hallintoväki ei voita, koska heiltä lähtee työt.

    Eräs huippukirurgi havainnollisti vähän aikaa sitten juhlaluennollaan kuinka hänen sairaalassaan 70-luvun alusta, jolloin hän työt siellä aloitti, on lääkäreiden määrä kaksin-kolminkertaistunut samalla kun hallinnon määrä on kaksikymmenkertaistunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Elina kirjoitti 3.5.2009 kello 15:14

    Terveyskeskus: konkretiaa,

    Kiitos kun vastasit ja kiva kun vastasit!

    Kaiken kaikkiaan erittäin ikävää ja surullista, ei siis ainoastaan koiran osuus…

    Koirista voisin jutella vaikka kuinka pitkään, mutta koska ketju nyt ei varsinaisesti avattu koira-asialle, niin ei tästä sen enempää.

    Osmo tuskin perustaa koiran kasvatukseen liittyvää portaalia, joten tämä jäänee tähän.

    Toivottavasti jalkasi tulee kuntoon!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Terveyskeskus: konkretiaa kirjoitti 4.5.2009 kello 5:08

    Miten terveyskeskusten tehokkuuteen mahtaa vai8kuttaa se, että etenkin muutamat nuoret työntekijät ovat ymmärtäneet tehokkuuden siten, että potilaalle ei yksinkertaisesti anneta aikaa tai ajan saa joskus hamaan tulevaisuuteen.

    Vakavasti sairas potilas on ehkä viety ambulanssilla sairaalaan tai hän on kotona sairaana edelleenkin, hän on tervehtynyt tai on hakeutunut yksityiselle puolelle tai on kuollut tms.

    Lisäksi jos ajan saa hyvin pitkälle eteenpäin, voi moni vanhempi yksinkertaisesti unohtaa ajan.

    Helsingin sanomissa kirjoitettiin muutama viikko sitten siitä, miten aikoja jää käyttämättä. Kokeilkaapa perua aikaa. Jonottaminen trveyskeskuskeen nostaa puhelinmaksuja, sama jonottaminen aikojen mahdolliseks perumiseksi on turhan hankalaa. Ajan peruminen unohtuu, sitä ei jaksa tehdä, ei ehkä ole ketään, joka tekisi sen tms.

    Poliklinikalla istuneena on nähnyt, että useitakin aikoja on saattanut jäädä perumatta. Eikö voisi olla jotakin systeemiä, että jonossa olisi muutama varalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Terveyskeskus: konkretiaa kirjoitti 4.5.2009 kello 5:43

    Elina: Kiitos lämpimistä sanoistasi!

    Harrastustoiminnanvoisi kytkeä tähän keskusteluun eli millainen on laadultaan/ määrältään yhteiskunnan vastuu potilaan kohdalla silloin, kun tämä harrastaa niin vaarallista lajia, että on loukkaantuneena kerta toisensa jälkeen.

    Muistaakseni Hesarissa oli uutinen suomalaisten maksakirroosien (vai oliko se rasvamaksa) lisääntymisestä, olemme eurooppalaisittain arvioiden ykkössijalla. Jos potilas ei pysty/halua motivoitua kohtuulliseen syömiseen ja juomiseen, tuleeko jossakin vastaan raja tai muuttuuko avun saamisen filosofia. Entä tapakaatujat ja muut toistuvasti ongelmiin joutujat.

    Vaikeita kysymyksiä, mutta eri vaihtoehtoja yhteiskunnan avun suhteen (määrä ja laatu)olisi hyvä pohdiskella. Kannatan pohjoismaista hyvinvointivaltiosysteemiä terveydenhoidossa, mutta jonkinlainen avoin syys-seurausajattelu voisi olla paikallaan sisäänrakennettuna järjestelmään. Sellainen on systeemissä piilevänä, mutta se voisi olla avoimesti tunnustettu periaate vai voisiko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Liian vanha kirjoitti 4.5.2009 kello 8:02

    “Sitäpaitsi varsinkin suurissa kaupungeissa terveyskeskuksiin keskittyy koko ajan enemmän aikaa vieviä potilaita: vanhuksia, työttömiä, päihde- ja mielenterveysongelmaisia jne”

    Ei työtön ole sen sairaampi kuin muutkaan, työttömyys johtuu pääosin työmarkkinoiden joustavuudesta. Kun vuosittain alkaa ja päättyy n 800000 työsuhdetta ja työttömyys kestää firmojen rekrytoinitibyrokratiasta johtuen tietyn ajan niin meillä on aina tietynkokoinen varasto työttömiä.
    Voit arvioida määrää varstonkeirron säännöillä.

    Pitkäaikaistyöttömiä meilla on ollut aina tietty määrä,siitä 40 vuotta, kun tuo putki aloiettiin, joten eipä tuo määrä ole juuri muuttunut.

    Ikääntyminenkään ei lisää sairaanhoidon tarvetta, sillä myös terveiden vuosien määrä kasvaa.
    Ne viimeiset vuodet ovat ne joina hoitoa tarvitaan , ei ole väliä ovatko ne 60-vuotiaana vai 80-vuotiaana

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Liian vanha kirjoitti 4.5.2009 kello 8:07

    Se mikä näyttää muuttuneen on lääkäreiden työskentely. Sekä yksityisen sektorin, että julkisen sektorin lääkärit ovat yhä enenevässä määrin osa-aikaisia eikä kysymys ole kauppapiian tapaisesta osa-aikaisuudesta vaan lääkäreiden tavasta tehdä businessta eli aamulla pistetään julkisella ihmisiä jonoon ja vihjataan jonon ohituksesta ja illalla hoidetaan niitä ,joilla on varaa maksaa ykstyisestä hoidosta ja jonon ohituksesta.

    Unkarin mallia pidettiin korruption kukkasena , mutta suomalsiet eivät ymmärrä että korruptio rehottaa aivan täällä kotimaassakin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Liian vanha kirjoitti 4.5.2009 kello 8:09

    OECD tutki pari vuotta sitten terveydenhoidon saatavuuden tuloriippuvuutta ja Suomessa terveydenhoidon saatavuuus riippui tuloista jopa USA:takin enemmän.

    Suomi oli eriarvoisn OECD maista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Liian vanha kirjoitti 4.5.2009 kello 10:18

    “Terveyskeskusten lääkärit toimivat ammatinharjoittajina, rekrytoivat sen henkilökunnan, jonka tarvitsevat, ja päättävät väestönsä suuruuden, potilaat valitsevat kenelle lääkärille menevät. ”

    Näin tuo persuetrvydenhoito toimii useimmissa maissa eli henkilö voi valita lääkärinsä ja vakuutus maksaa, yksityinen tai yleinen ja viime kädessä yhteiskunta.

    Erikoissairaanhoito on eri asia,mutta siellä tehtäviä toimenpiteitä onkin vain 1 % verrattuna noihin avohoitoihin, ne kannataa sitten keskittää suurempiin yksiköihin.

    Hyvä esimerkki suuremman yksiköntehokkuudesta ja palvelutasosta on näytteenotto: Kun se toimi esim paloheinän tervysasemlla niin sisäänpääsyä sai odottaa puoli tuntia-tunti, mutta kun se keskitettiin Maunulaan niin jono hupenee edeltä käy 15 minuutissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Markku af Heurlin kirjoitti 5.5.2009 kello 9:12

    “Hyvä esimerkki suuremman yksiköntehokkuudesta ja palvelutasosta on näytteenotto: Kun se toimi esim paloheinän tervysasemlla niin sisäänpääsyä sai odottaa puoli tuntia-tunti, mutta kun se keskitettiin Maunulaan niin jono hupenee edeltä käy 15 minuutissa.”

    Tämä epäilemättä on totta. Mutta aikaustannuksiin on laskettava myös matka keskitettyyn palvelupisteeseen.

    Mietin vain yhtä asiaa. ensinnäkin käsitykseni mukaan lääkkeitä, yksityisen hoidon ja työterveyshoidon osaa ei maksa vltio vaan Kela, joka on erityinen eduskunna alainen julkisoikeudellinen vakuutuslaitos. – Toinen asia. haukutaanko väärää puuta? Että meillä on rinnakakiset rahoitusjärjestelmät, on ehkä juuri tuonut tiettyä taloudellisuuttaa järjestelemään. Liäski järjetselmän on tavalla tai toisella palkittava niitä jotka preferoivat terveytensä ähoitoa. (yleensä he preferoivat myös muita hyviä asioita, ja se näkyy heiän toimeentulossaan.)

    Ongelma on pikemmin seuraava: tietyt kunnat johdonmukaisesti heikentävät julkista terveydenhoitoaan siirtääksen potilaita yksityiselle puolelle saadakseen näin (näennäistä) säsäötä th-kuluissa. Periaatteessa voitaisin maksaa jkela-korvaus kunnalle th-palveluista, mutta johtaisiko se vain suurempiin hallintokustannuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Liian vanha kirjoitti 5.5.2009 kello 17:35

    “Tämä epäilemättä on totta. Mutta aikaustannuksiin on laskettava myös matka keskitettyyn palvelupisteeseen”

    Heh Msunula ja Paloheinä ovt n kolmen kilometrin etäällä toisistaan ja samat bussit kulkevat molempien ohi, myös palvelulinjat.

    Ja suurin osa näistä terkkareiden asiakkaista ei ole työssä, jote työaikaa ei kulu.

    Työterveyshuoltoa on harvemmassa ja etäisyydet ovat vieläkin pitemmät

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Markku af Heurlin kirjoitti 5.5.2009 kello 21:38

    Tuo oli sinänsö oikea lisäys. Tarkistin aikatauluista 7.30 bussit kulkevat n 5 minuutin välein ja matka-aika on 10 minuuttia. Tässä aikavoitto terkkarissa ja matka-aika menevät likipitäen päittäin.

    Mutta onko näin useimmissa tapauksissa ? Se olisi hyvä tietää. Vaikka asiakas ei olisikaan työssä, ns aktiiviväestöä, on hänen ajallaan silti arvoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.5.2009 kello 22:04

    Jos asiakas joutuisi maksamaan sen hintaeron, mikä tulee näiden pikkunarikoiden ylläpidosta, hän valitsisi keskitetyt palvelut. Sinänsä on vähän erikoista, että Helsingissä pidetään parin kilometrin matkaa noin hirveänä. Suurimmassa osassa Suomen terveyskeskus on paljon kauempana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Keijo kirjoitti 6.5.2009 kello 2:01

    “Hyvä esimerkki suuremman yksiköntehokkuudesta ja palvelutasosta on näytteenotto: Kun se toimi esim paloheinän tervysasemlla niin sisäänpääsyä sai odottaa puoli tuntia-tunti, mutta kun se keskitettiin Maunulaan niin jono hupenee edeltä käy 15 minuutissa.”

    Kaipaisin systeemistä ajattelua, shakin pelaajia, keskusteluun.

    Voisiko sinne odotushuoneisiin saada jonkinlaisia emäntiä. On hurjan näköistä, kun puolisokeat ja puolikuurot vanhukset yrittävät mennä näytteidenottoon rollaattoreillaan eivätkä oviaukot tahdo riittää. Jotkut labrahoitajat eivät valitettavasti palliltaan hievähda auttaakseen.

    Aika vähän otetaan ulottuvuuksia huomioon, jos potilaiden sisäänmenoa arvioidaan sekuntikello kädessä. Jos avustava henkilökunta antaa vanhoille, yksin asuville potilaille aikaansa kohtuullisen määrän, tarvitaan ehkä muuta apua vähemmän.

    Hakkapeliittojen maassa ei parane olla köyhä eikä kippee.

    Potilaat vieressä istuvat katse tyhjänä kaukaisuuteen katsoen eikä kukaan hievahdakaan auttaakseen. Ei ole ihme, että meitä pidetään vähän tyhminä. Oma vaivani on sellainen, että olisi parasta liikkua mahdollisimman vähän, mutta pakkohan se on.

    Vai onko empatia sairautta tämän päivän maailmassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Liian vanha kirjoitti 6.5.2009 kello 7:20

    Tervydenhoidon eräs suuri kustannusongelma on tietojärjestelmät. Kun jokainen on kunta on rakentanut omat tietojärjestelmät ja omat tietoluokitukset niin niiden ylläpito mkasaa miljardeja.
    Tietojärjestelmien kuluja ei ole edes kunnolla arvoitu, mutta nykyisin julksien sektorin tietojärjestelmäkulut ovat hallitsemattomia.

    Valtio teki suuren virheen ulkoistaessaan tietotekiniikkaosaamisen Tietoon, vielä 70-80-luvulla valtio oli tietotekniikan hyödyntäjänä edelläkävijä, mutta tänä päivänä Soneran ja Tiedon kohdalla tehtyjen töppäysten vuoksi Suomi on pudonnut länsimaitten peränpitäjäksi.

    Tietotekniikan hyväksikäyttö edellyttää, että kuntaportana itsensäisyyys lopetetaan ja itse asiassa kuntaportaan voisi lakkauttaakin.

    Se selventäisi vastuusuhteita ja rationalisoisi pois monta turhaa päällikkövirkaa.

    Julkinen sektori voisi ensi hätiin luopua Microsoftin elättämisestä ja siirtyä Linuxiin. On häpeä, että Linuxin kehittäjän kotimaa ei edes julkisessa hallinnossa käytä oman maan tuotteita.

    Samalla se loisi aivan uuden alustan tietotekniikan kehitykselle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. nos kirjoitti 6.5.2009 kello 7:44

    Rinnakkaiset teveydenhuollon rahoituskanavat voivat olla ongelma tai sitten ei – riippuu mitä tuetaan. KELA-lääkärikorvaus on nykymuodossa tuki lääkärille, ei potilaalle. Toisaalta taas KELA saattaa omata tällä hetkellä niin paljon tietoa lääkkeiden korvaamisesta, että täydelliseen järjestelmään ei kannata oikeassa elämässä pyrkiä (teoreettisesti kaikki hoidot tietenkin tulisi olla saman tuen piirissä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Pekka Vitikainen kirjoitti 6.5.2009 kello 10:11

    Liian vanha kirjoitti 6.5.2009 kello 7:20
    —–clip, clip———————-
    “”Tietotekniikan hyväksikäyttö edellyttää, että kuntaportana itsensäisyyys lopetetaan ja itse asiassa kuntaportaan voisi lakkauttaakin.
    Se selventäisi vastuusuhteita ja rationalisoisi pois monta turhaa päällikkövirkaa.
    Julkinen sektori voisi ensi hätiin luopua Microsoftin elättämisestä ja siirtyä Linuxiin. On häpeä, että Linuxin kehittäjän kotimaa ei edes julkisessa hallinnossa käytä oman maan tuotteita.
    Samalla se loisi aivan uuden alustan tietotekniikan kehitykselle.””
    Kyllä! Olen jo vuosia ollut samaa mieltä, mutta eihän tuo kuntaportaan lakkauttaminen onnistu. Siinä menisi liian monelta tulot ja joiltakin virkakin.
    Tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen olisi loistava hetki siirtyä ilmaiseen Linux pohjaiseen järjestelmään, mutta en usko, että päättäjillä, siis poliittisilla päättäjillä, riittää tähän rohkeutta.
    Kuitenkaan; kyse ei ole mihinkään tuntemattomaan hyppäämisestä. Avoin lähdekoodi on kokeiltua ja testattua joten sikäli open source ja sen päälle rakennetut erikoissovellukset ovat varmoja ratkaisuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Liian vanha kirjoitti 6.5.2009 kello 12:49

    “Tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen olisi loistava hetki siirtyä ilmaiseen Linux pohjaiseen järjestelmään, mutta en usko, että päättäjillä, siis poliittisilla päättäjillä, riittää tähän rohkeutta.”

    Mm Kiina suosii Linuxia, sillä se parntaa tietoturvaa. Aivan ilmainen Linuxkaan ei ole ,
    sillä tukea on oltava omasta takaa, samoin kehityspanoksia, mutta sen kompensoi säästöt lisensseissä ja toisaalta sillä voidaan luoda uutta businesta.
    Tärkeintä olisi selvittää kulurakennetta ja tehdä road map kulujen karsimiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. a m-b kirjoitti 9.5.2009 kello 2:47

    Kannattaisiko Helsingin kaupunginisien ja -äitien istua miettimään, mitä ovat suurimmat jonoja aiheuttavat tekijät ja pyrkiä vaikuttamaan niihin.

    Helsingin kaupunginsuunnittelu tuottaa uusia ravintoloita (kanta)kaupungin elävöittämisen nimekkeellä joka niemeen, laaksohon ja notkelmaan ja sopiviin ja sopimattomiin tilaisuuksiin ja tarkoituksiin.

    Suomen ilmasto ja humalahakuinen juominen yhdessä ovat tekijä, joka aiheuttaa kaatumisvammoja. Kun jonot ovat mielettömän pitkiä, poikii moni kaatumisvamma ym. uusia sairauksia ja myös leikkauksen tarvetta — runsas alkoholin käyttö on itsessään terveysriski.

    Syys-seurauslogiikalla ajatellen pitäisi puuttua sairautta aiheuttaviin syihin eli alkoholin käyttöä lisääviin rakenteisiin, alkoholia ei anniskeltaisikaan joka paikassa.

    Se, että Suomessa oluen ym. juominen kuuluu kaikkiin ympäristöihin itsestään selvyytenä, ihmetyttää monia ulkopuolisia.

    Olisiko kulttuuri muutettavissa? Maksakirroosin/ rasvamaksan lisääntymisen suhteen olemme eurooppalaisittain kyseenalaista huippua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus