Tunnelin päässä valoa?

Raken­nusalal­la toimi­va ole­va tut­ta­vani ker­toi uusien asun­to­jen kau­pas­ta pääkaupunkiseudul­la. Yleinen käsi­tys on, ettei mikään liiku uusien asun­to­jen kau­pas­sa. Tämä ei pidä paikkaansa enää. Vuo­den vai­h­teessa ei raha liikkunut eikä osta­ja käynyt pyy­dyk­seen, mut­ta nyt on eri­tyis­es­ti keskikokois­t­en asun­to­jen myyn­ti vilkastunut.

Kaiken jär­jen mukaan lama tuot­taa taas muut­toaal­lon pääkaupunkiseudulle. Jos min­ul­la olisi sato­ja miljoo­nia rahaa sijoit­taa mihin  hyvän­sä, sijoit­taisin sen asun­to­tuotan­toon. Nyt on hal­pa rak­en­taa ja koh­ta myy­dään taas kalliilla.

Meil­lä on huono­ja kap­i­tal­is­te­ja, kun anta­vat asun­to­tuotan­non pysähtyä nyt, kun rak­en­t­a­mi­nen kan­nataisi parhaiten.

50 vastausta artikkeliin “Tunnelin päässä valoa?”

  1. Vai onko se läh­estyvä tavarajuna? 

    Omas­ta näkökul­mas­tani uusien asun­to­jen hin­nat ovat vieläkin aika utopis­tisia. Asu­isin mieluiten metro- tai juna-ase­man lähel­lä, hyvälaa­tuises­sa ker­rostalos­sa. Uusis­sa talois­sa saisi olla reilusti enem­män kerroksia.

  2. Gryn­dere­itä on tästä turha syyt­tää, kun kaupun­gin oma asun­to­tuotan­to­toimis­tokin (ATT) syyl­listyy tont­tien pant­taamiseen. Esim. Vuosaaren Ome­namä­keen olisi pitänyt jo valmis­tua ATT:n toimes­ta kak­si puuk­er­rostaloa (HITAS) ja 20 omakoti­taloa. Näi­den rak­en­tamista ei ole kuitenkaan aloitet­tu, vaan ton­tin­va­raus­ta jatket­ti­in hil­jat­tain vuo­den 2010 lop­pu­un, kos­ka joitakin ATT:n alueelle rak­en­tamia yli­hin­taisia riv­i­talo­ja on vielä myymät­tä. Jos nuo omakoti­ton­tit olisi annet­tu oma­toimi­rak­en­ta­jille oli­si­vat talot jo harjakorkeudessa.

  3. Osmo: Voisit ker­rankin lait­taa nyt omat rahat likoon tämän mielip­i­teesi perusteella.

    Mitä arvoa on syytel­lä mui­ta huonoik­si kap­i­tal­is­teik­si (tai vaa­tia Helsin­gin kaupunkia rak­en­ta­maan), jos ei itse ole yhtään sen parempi.

  4. Hih, Art­turi. Gryn­derik­si ei ehkä noin vain voi ryhtyä. Minä tuskin saisin pankista tarpeek­si lainaa, ja Osmoltakin var­maan puut­tuu asian vaa­ti­ma nip­peli­ti­eto­taito. Osakkei­ta osta­mal­la ja yhtiökok­ous­ta odot­ta­mal­la puolestaan tuskin saa vip­inää aikaan.

    Kyl­lä niitä huono­ja kap­i­tal­is­te­ja on ole­mas­sa, eikä sen toteami­nen ole sen kum­mem­paa kuin toteaisi jonkun ole­van kehno insinööri, kun on suun­nit­te­lut kelvot­toman lait­teen. Etenkin raken­nusalal­la on sen ver­ran luu­tunut meinin­ki, johtuneeko men­neisyy­den pain­o­lastista, että siel­lä moni kap­i­tal­isti has­saa raho­jaan kun uskallus­ta puuttuu.

    1. Tuot­ti viimek­sikin. Kun ihmi­nen joutuu työt­tömäk­si, hänen toden­näköisyyten­sä muut­taa uuden työ­paikan peiuenltä paikkakunnal­ta suurem­malle on suurem­pi kuin toden­näköisyys päin­vas­taiseen muut­toon. Eri­tyisen toden­näköisek­si tämä tulee, jos per­heen pitää löytää ammat­tia vas­taa­va työ­paik­ka kahdelle. Lisäk­si asum­isväljyy­den kasvu hidas­tuu, jol­loin asun­tokan­taan mah­tuu enem­män­väkeä, mut­ta vain vähäk­si aikaa.

  5. Ei asun­toku­plaan kan­nat­taa pumpa­ta ilmaa. Asun­to­ja­han on myymät­tä vaik­ka kuin­ka paljon. Rahat mitkä meni­sivät muu­toin hyödykkei­den kysyn­tään ja loisi­vat työtä ja tuotan­toa, menevät maanko­rkoi­hin. Mah­dot­toman teho­ton­ta “elvy­tys­tä”, laman kur­jis­tamista enneminkin.

  6. Art­turi on oike­as­sa, jos nyt Osmo lai­tat omaa rahaa likoon niin luulisin hyvinkin että moni tämän blo­gin luk­i­ja voisi lait­taa saman ver­ran omaa mukaan. 

    Eli ei muu­ta kuin REIT pystyyn, http://en.wikipedia.org/wiki/Real_estate_investment_trust , ja rak­en­tamis­es­ta sinän­sä ei tarvi tietää paljoa.
    (En valitet­tavasti tiedä Suomen REIT lain­säädän­nön yksi­tyisko­htia, mut­ta luotan että joku blo­gin luk­i­ja tietää)

    Sanois­in vaik­ka että kymp­pi­ton­ni 1000lta blo­gin luk­i­jal­ta jo rak­en­taisi aika paljon.…

    “Put all your eggs in the one bas­ket and — WATCH THAT BASKET. ” — Mark twain

  7. Voisi val­tiokin ryhtyä kehit­tämään 200 kilo­metrin päässä Hesas­ta ole­via kaupunke­ja jot­ta niiden ympäristöön saataisi­in enem­män yri­tyk­siä, jot­ta kaik­ki ei kasaudu tänne. Asun­not ja ton­titkin oli­si­vat halvem­pia. Sit­ten kun saadaan hyvät raidey­htey­det kaupunkien välille syn­tyy toimivin yhteiskun­tarakenne. Kaupunkien sisälle vielä pikaraitiotiet.

    Suurkaupun­git eivät ole mukavia.

  8. Rak­en­taa hal­val­la? Minteskäs ne jo myy­dyt ton­tit, jot­ka on hin­noitel­tu nousukaut­e­na? Ei ne ole var­maan mihinkään kadonneet?

    Yhden kuukau­den perus­teel­la ei var­maan kan­na­ta vielä vetää mitään johtopäätök­siä. Työt­tömyys kas­vaa ja käytet­tävis­sä ole­vat tulot pienenevät jatkos­sakin. Taan­tu­man jälkeinen talouskasvu on jäämässä myös vaisuk­si. Eli taitaa olla kyse osaltaan myös suurek­si nousseen tar­jon­nan purkau­tu­mis­es­ta. Myymät­tömien uusien asun­to­jen määräkin kun on edel­lleen nousussa.

  9. Ville M, Suomes­sa­han ei vielä ole REIT-lain­säädän­töä, joten sel­l­aista rahas­toa ei voi perus­taa. Valitet­tavasti. Luulen, että Reit-rahas­tot helpot­taisi­vat pait­si rak­en­tamisen taan­tu­maa, myös vuokra-asun­top­u­laa, kun asun­tosi­joit­ta­mi­nen ei vaatisi niin iso­ja pääo­mia ja olisi muutenkin nyky­istä vaivattomampaa.

  10. Joo, vuokrat ovat nousseet vaik­ka nousu on nyt ilmeis­es­ti pysähtynyt, mikä yhdessä tur­val­lis­ten sijoi­tusko­htei­den etsin­nän kanssa tuot­taa kysyn­tää. Olen myös samaa mieltä siitä että lamas­ta seu­ran­nee lisä­muut­toa Helsinki­in. Tämä lama tun­tuu rav­is­tel­e­van varsinkin teol­lisu­ut­ta ja ole­tan sen kiihdyt­tävän raken­nemuu­tos­ta kohti palvelu­val­taisem­paa talout­ta, mikä taas lisää kaupungis­tu­mi­s­painei­ta. Sem­minkin kun meil­lä on edelleen erit­täin mata­la kaupungistumisaste.

    Tämä liit­tyy vähän asi­aan, eli kun nyt halu­taan kus­tan­nussy­istä tehdä pieniä asun­to­ja ja vielä vuokrasel­laisia. Toisaal­ta pitkäl­lä tähtäimel­lä asum­isväljyyskas­va eli tätä taas sit­ten luul­tavasti kadu­taan kun asun­to­jen muut­ta­mi­nen on kallista, mis­tä syys­tä kaupun­ki pitää koko­ra­joituk­sia ihan viisaasti. Mitäs jos näitä pitkän ja lyhyen tähtäi­men tavoit­tei­ta yhdis­täisi­in? Eli tehtäisi­in reilun kokoisia asun­to­ja jot­ka voi jakaa osiin.

    Jos vielä vuokra-asun­tosi­joit­ta­ja tar­joaisi optio­ta, että hän ostaa osan asun­nos­ta ja lait­taa sen vuokral­la, mut­ta toisen puoliskon omis­tusasu­jal­la on mah­dol­lisu­us lunas­taa se myöhem­min omak­si. Sijoit­ta­ja saisi vuokra-asun­non jol­la on tur­valli­nen tuot­to ja taval­laan osta­ja valmi­ina, asukas mah­dol­lisu­u­den laa­jen­taa asun­toa tulo­jen ja/tai las­ten kas­vaes­sa, ja kaupun­ki pää­sisi niistä eril­lis­ten vuokrat­alo­jen pulmista.

  11. Ville S: Ei Osmon tartte itse niitä asun­to­ja rak­en­taa. Ostaa vaan raken­nus­li­ik­keeltä asun­non nyt “hal­val­la”. Kyl­lä ne yhtiöt rak­en­ta­vat lisää, jos tavar­alle on kysyntää.

    Voi olla, että kap­i­tal­is­tit eivät kohden­na resursse­ja tehokkaasti, mut­ta on syytä olet­taa, että virkamiehet tai val­is­tunut itse­val­tias tek­isi sen vielä huonommin.

    Minus­ta on jotenkin omi­tu­ista hihkua sitä miten asun­not Helsingis­sä on eri­no­mainen sijoi­tusko­hde ja sit­ten pysyä itse pois­sa markki­noil­ta. Jos on ker­ta markki­noi­ta parem­pi ennus­ta­maan sijoi­tusten tuot­tavu­ut­ta, niin täl­lä tiedol­la voi tehdä rutkasti rahaa. Mitä perustelui­ta / todis­tei­ta sin­ul­la on Osmo on esit­tää siitä, että osaat erot­taa hyvän sijoi­tusko­hteen huonos­ta? Eli siis toisin sanoen mitä syytä kenel­läkään olisi uskoa sijoitusneuvoasi?

  12. Täl­laise­na taval­lise­na pul­li­aise­na onkin tul­lut kir­joitet­tua Osmon sivulle. Ja kyl­lähän se niin on, että asi­a­sisältöni kalpe­nee muiden kir­joit­ta­jien rinal­la. Mut­ta jokainen taaplaa tyylillään.

    Tuli­pa nyt vaan mieleen Osmon kiin­nos­tuneisu­us ympäristöa­sio­hin. Muis­ti­ni syövereistä kaivoinkin esi­in sen, että Osmo on ollut iät ja ajat kiin­nos­tunut siitä, mitä Helsin­gin kort­teleis­sa asumiseen ja rak­en­tamiseen liittyy.

    Mut­ta, eikö ole niin, että Osmo har­joit­taa pien­imuo­toista yri­tys­toim­intaa mitä tulee ympäristöa­sioiden neuvontaan. 

    Mielestäni Osmo voisi tehdä luk­i­joilleen selkoa siitä, että kuin­ka (mah­dolli­nen) yri­tys­toim­inta liit­tyy Osmon viral­lisi­in ja sivul­laan julk­istami­in ajatuksiin.

  13. “Asun­to­ja­han on myymät­tä vaik­ka kuin­ka paljon.”

    Point­ti: paljonko myymät­tömistä on ilman asukkai­ta? Se on oleellista.

  14. Niin ei tai­da Osmo olla ihan jäävi REITiä perus­ta­maan, mut­ta sinän­sä olisi mie­lenki­inoista kuul­la lisää mis­tä johtuu että REIT­te­jä ei vielä Suomes­sa ole? 

    Pää­sisi tavalli­nenkin pikku kap­i­tal­isti rak­en­ta­maan Helsinkiä.

  15. Ville S: Kyl­lä Suomes­sa on taval­laan on jo REIT-lain­säädän­tö, jos tarkko­ja ollaan. Eduskun­ta hyväksyi joskus maalis-huhtiku­un vai­h­teessa hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen vuokra-asun­toi­hin sijoit­tavien oy-muo­tois­t­en rahas­to­jen tuplavero­tuk­sen poistamisesta.

    Itse reit­taus­lain­säädän­tö on kai parhail­laan käsit­telyssä. Min­un pitäisi työni puoles­ta tietää vaan kun en ihan tarkalleen tiedä:( enkä jak­sa kaivaa.

    Mah­dol­lis­es­ti ja jopa toden­näköis­es­ti lakia sovel­letaan jo 2009 tilikaudel­la, joten siinä mielessä meil­lä on jo REIT-laki ellei eduskun­ta tee totaal­ista täyskäännöstä.

    Eri asia on, paljonko REIT-rahas­to­ja tuon varsin sup­peak­si jäävän lain avul­la syn­tyy. Jos­sain esi­valmis­telu­vai­heessa puhut­ti­in sen koske­van vain vuokrat­alo­jen uud­is­tuotan­toa, mut­ta se ulotet­ti­in sit­tem­min kaikki­in vuokra-asuntokiinteistöihin. 

    Sekä vuokrat­alo­tuotan­toa että vuokra-asun­toi­hin sijoit­tamista sen luulisi tynkänäkin piristävän. Ainakin helpottavan.

  16. Kvar­taal­i­taloudessa ei ole pitkälle katso­via kapitalisteja.
    Nyt pääo­man omis­ta­jat ja halti­jat katso­vat mis­tä saadaan paras tuot­to kesäl­lä ja tähy­il­lään loppuvuotta.
    Rak­en­tamisen halpu­udel­la ei ole väliä, kos­ka sidot­tu pääo­ma syö halpu­u­den edut.
    Ei palkko­jen osu­us rak­en­tamises­sakan ole enää niin suuri, että siitä kan­nat­taisi välittää.

    Yleen­säkin duu­nar­in­palkko­jen osu­us jalostusar­vos­sa vähe­nee koko ajan ‚suurin osa palkkakus­tan­nuk­sista tulee väli­por­taista, jot­ka elätetään samal­la palkkata­sol­la kaikissa taloustilanteissa

  17. “Rak­en­taa hal­val­la? Minteskäs ne jo myy­dyt ton­tit, jot­ka on hin­noitel­tu nousukaut­e­na? Ei ne ole var­maan mihinkään kadonneet?”

    Suuri osa rak­en­tamisen tuo­toista tulee maan arvon nousus­ta. Raaka­maa­ta on han­ki­taan kaavoit­ta­mat­tomil­ta alueil­ta ja puolueille mak­se­taan sit­ten rak­en­tamisoikeud­es­ta, kun rak­en­t­a­mi­nen tulee kannattavaksi.

    1. Helsingis­sä kaupun­ki omis­taa läh­es kaiken maan eikä yleen­sä myy vaan vuokraa sitä, kos­ka arvon­nousu kuu­luu yhteiskun­nalle eikä keinottelijoille.

  18. Tääl­lähän on koh­ta kun­non Win­capi­ta meinin­ki pääl­lä, ehdotet­tu hat­tua kiertämään ja koh­ta rekalla rahaa takaisin…

    REITit on kait mah­dol­lisia perus­taa, mut­ta eivät kiin­nos­ta ketään vakavaa sijoit­ta­jaa; ensin sijoi­tus­ra­has­to (REIT) mak­saa verot tulok­ses­taan, ja sit­ten sijoit­ta­jat mak­sa­vat taas veron osin­go­is­taan. Sijoit­ta­mal­la suo­raan asun­toi­hin säästyy tuplaverotukselta.

  19. Yhteiskun­nal­lis­es­ti asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa, kos­ka yli­tar­jon­ta painaa hin­to­ja. Bis­nek­senä sen sijaan olisi parem­pi ostaa nykyisiä.

    Osake­markki­noiden kova poh­ja taisi löy­tyä joskus helmiku­un lop­ul­la. Reaal­i­taloudessa men­nään vielä alaspäin, mut­ta mikäs tässä kun kesäkin tulee.

  20. Suo­mi ei suosi kansankap­i­tal­is­mia vaan se suosii ulko­maisia suuryrityksiä.

  21. Kvar­taa­likap­i­tal­is­mi ei väl­itä mitä tapah­tuu esni vuon­na. Tuot­to­jen mak­si­moin­ti halu­taan seu­raaval­la kvartaalilla.
    Maail­ma on muut­tumas­sa sen ver­ran epä­vakaak­si, ettei kan­na­ta suun­nitel­la businek­sia enää parin vuo­denkaan tähtäyksellä.

    Yksi Marx­in ideoista oli, että suh­dan­nevi­hte­lut laa­jenevat sääte­lyn vähen­tyessä ja lop­ul­ta jär­jestelmä rom­ah­taa, kun syk­li alaspäin on liian syvä ja näin näyt­tää käyvän.

  22. Mut­ta entäpä se ilmas­ton­muu­tos? Eikö sitä olla enää huolis­saan? Eikö sen petonin päästöt enää vaivaakaan, tai ne tapet­ta­vat puut? Entäpä meren­pin­nan nousem­i­nen metri­tolkul­la jo lähi­aikoina ja Helsin­gin väistämätön uppoami­nen mereen, eikä tämä huo­le­ta hal­li­tus­ta ja virheitä lainkaan?

  23. Mitä mieltä Osmo olet “yleishyödyl­lis­ten” raken­nut­ta­jien (isoimp­ina Sato ja VVO) ase­mas­ta? Varsinkin Saton kohdal­la tun­tuu, että voit­toa tuot­ta­va bisnes pörssi­haavei­neen on huo­mat­tavasti kiin­nos­tavam­paa kuin taval­lis­ten pul­li­ais­ten edulli­nen asum­i­nen. Vaikut­taisi siltä, että ko. yhtiöt ovat saa­neet poli­it­tis­ten kytken­tö­jen­sä vuok­si monop­o­liase­man yleishyödyl­liseen sek­tori­in tahko­tak­seen rahaa omis­ta­jilleen (eläke­vaku­u­tusy­htiöt yms).

    Ylen MOT-ohjel­man perus­teel­la irvokkain esimerk­ki lie­nee suo­ma­lainen ASO-jär­jestelmä, jos­sa raken­nut­ta­jil­la ei ole kiin­ni lainkaan omaa pääo­maa, mut­ta sen sijaan var­ma tulolähde. Ilm. Ruotsin sys­tee­mi olisi ollut asukaskeskeisyy­dessään parem­pi, mut­ta nämä yhtiöt onnis­tu­i­v­at viemään valmis­telu­vai­heessa poli­itikko­ja kuin kuoriämpäriä. 

    Sinän­sä Suomes­sa on ihan turha odot­taa pari­in vuo­teen tilanteen kor­jaan­tu­mista asun­tomarkki­noil­la. Hin­nat ovat edelleen his­to­ri­al­lis­es­ti korkeal­la talouden sakates­sa vien­nin mukana. Poli­itikot voisi­vat keskit­tyä miet­timään, miten jatkos­sa myös pääkaupunkiseudul­la pystyt­täisi­in tuot­ta­maan kohtu­uhin­taista asumista.

    1. Minä olen yrit­tänyt pois­taa esimerkik­si pakol­lisia pysäköin­tipaikkanorme­ja (500 €/k‑m2) asumiskus­tan­nuk­sia nos­ta­mas­ta, mut­ta ei ole oikein tuot­tanut menestystä.

  24. “Helsingis­sä kaupun­ki omis­taa läh­es kaiken maan eikä yleen­sä myy vaan vuokraa sitä, kos­ka arvon­nousu kuu­luu yhteiskun­nalle eikä keinottelijoille.”

    Hienoa kuul­la tämä. Miten usein vuokrat tark­iste­taan? Jos ei niitä tark­iste­ta vuosit­tain maan vuokraamis­es­ta ei ole hyö­tyä speku­loin­nin estämisessä. Jos maan reaal­i­hin­ta nousee pääkaupunkideudul­la keskimäärin n.3%-4% vuodessa, tuo­ta suu­ru­us­lu­okkaa pitäisi olla vuokranko­ro­tus vuosittain.

  25. Vaa­ti­mat­toman mielip­i­teeni mukaan, on jär­jetön­tä muut­taa pääkaupunkiseudulle asumisen kalleu­den takia. Onhan Suomes­sa muitakin kasvukeskuk­sia, jois­sa pääsee asumaan kaupun­gin keskus­taan samal­la hin­nal­la kuin pk-seudul­la jon­nekin Van­taan perukoille. Palkat saat­ta­vat olla kuitenkin liki samat.

    Pk-sudun lisäk­si ainakin Tam­pereen, Oulun ja Turun-Salon seudut ovat päässeet naut­ti­maan siitä posi­ti­ivis­es­ta kier­teestä, jota virkeä talous ruokkii. Työ­paikathan luo­vat toisia työ­paikko­ja tämänkin laman jälkeen.

    Nyt kaik­ki siel­lä Hellsinkissä osta­maan sijoi­tusasun­to­ja ja hinaa­maan hin­to­ja ylös niin saadaan kasvua edes hiukan tas­a­puolisem­min ympäri maa­ta. Samaan syssyyn elämän­laatu kohoaa, jos ei sit­ten ole sitä mieltä, että Van­taa tai Nur­mi­järvi rökit­tävät maini­tut muut kasvukeskuk­set elämänlaadussa.

  26. Osmo: Kuu­luuko myös arvon lasku yhteiskun­nalle, eikä keinot­telijoille? Mik­si ole­tat, että kap­i­tal­is­tit eivät mak­saisi ton­teista riit­tävästi, jos ne myytäisi­in huutokaupalla?

    Kun kaupun­ki omis­taa ton­tit poli­itikoil­la on kan­nus­timet ylläpitää kaiken­laisia näi­den tont­tien arvoa nos­tavia jär­jestelmiä, kuten nyt esim. ali­hin­taista liikku­mista ja liian vähäistä kaavoittamista.

  27. “Hienoa kuul­la tämä. Miten usein vuokrat tark­iste­taan? Jos ei niitä tark­iste­ta vuosit­tain maan vuokraamis­es­ta ei ole hyö­tyä speku­loin­nin estämisessä. ” 

    Kaupun­ki on itse keinot­teli­ja Helsin­gin tapauk­ses­sa. Helsin­ki määrit­telee maan arvon kaup­po­jen perus­teel­la, jot­ka perustuvat:

    Sel­l­ais­ten henkilöit­ten kaup­pahin­toi­hin, joi­hin on varaa vain n promillella.
    Markki­nahin­tana pide­tään siis sitä mitä kaikein varakkaim­mil­la on varaa maksaa.

    Kyl­lä Osmo on onnis­tunut proba­gan­das­sa parem­min kuin aatu. Hänen ajatuk­sen­sa ja aat­ten­sa ovat kuin Bogo­molof­fin , mut­ta jostain syys­tä hän­tä pide­tään köy­hän asioiden ajajana ?

    1. Minäkin pidän aivan hölmönä määritel­lä maan arvoa toteu­tunei­den har­vo­jen tont­tikaup­po­jen perus­teel­la. Maan arvo on paljon helpom­pi päätel­lä toteu­tuneista asun­tokaupoista. Mikä menee raken­nuk­sen arvon yli on sijain­nin eli ton­tin arvoa. Kaupun­ki kuitenkin vuo­ria määrätessään hin­noit­telee ton­tit noin puoleen käyvästä arvos­ta, joten tap­pio jää kaupun­gin puolelle.

  28. “Meil­lä on huono­ja kap­i­tal­is­te­ja, kun anta­vat asun­to­tuotan­non pysähtyä nyt, kun rak­en­t­a­mi­nen kan­nataisi parhaiten”

    Tämä ei var­maan pidä paikkaansa liike­toim­inta­pe­rusteiselle rak­en­tamiselle. Jos talot eivät mene kau­pak­si, niin turha rakentaa.

    Yleishyödyl­lisen voit­toa tavoit­telemat­toman rak­en­ta­jan taas kan­nat­taisi nyt rak­en­taa niin paljon kuin rahat vaan riittävät.

  29. “Kaupun­ki kuitenkin vuokria määrätessään hin­noit­telee ton­tit noin puoleen käyvästä arvos­ta, joten tap­pio jää kaupun­gin puolelle.”

    Wind­fall-tulot menevät raken­nusy­htiöille uustuotannossa?
    Pitää ruve­ta kan­nat­ta­maan Van­hasen puu­tarhakaupun­ki-aja­tus­ta. Voi han­kkia asun­non talopaket­ti­na avaimet käteen hin­taan 1000e/neliö ja ton­tin saa puoleen hintaan.

  30. Jos Suomes­sa olisi oikeasti REIT-lain­säädän­tö kun­nos­sa niin Sato ja VVO muut­tuisi­vat heti REITeiksi.

  31. Suomen kaltaises­sa har­vaan asu­tus­sa maas­sa omakoti­ton­tin todel­li­nen markki­nahin­ta on alle puolen vuo­den palkan tasolla.
    Nykyi­nen maan hin­ta on vedätet­ty hin­ta rajoit­ta­mal­la keinotekois­es­ti raken­nus­maan määrää .

    Tämä johtaa juuri tyh­mään puu­tarhakaupunki­in eli Osmon poli­tik­ka ei juurikaan tue vihrei­den päämääriä vaan Bogo­molof­fin tapais­ten ultraliberaalien

  32. Eikö yhteiskun­nalle olisi hyväk­si se, että asun­to­jen hin­nat saataisi­in laske­maan? Sil­loin eri­tyis­es­ti nuorten ei tarvit­sisi sitoutua kym­me­nien vuosien lain­oi­hin ja rahaa jäisi muuhunkin.

    Itse näk­isin, että eri­tyis­es­ti omarak­en­tamista (on se sit­ten har­ti­a­pankkia tai raken­nut­tamista) täy­ty­isi saa­da lisää. Yleen­sä tämä menetelmä tuot­taa laadukkaam­paa (parem­mat mate­ri­aalit) ja halvem­paa asum­ista kuin gryn­derei­den tuotan­to. Jos raken­nus­tont­te­ja olisi tar­jol­la yksi­ty­isille enem­män, niin tämä vai­h­toe­hto olisi todel­li­nen ja lask­isi kaiken asumisen hin­taa. Kukaan ei mak­saisi enää 100 m² riv­i­talosta 300 000e, jos 150 m² omakoti­talon raken­nut­taa 250 000e.

    Jos halu­taan tiivi­im­pää asum­ista, niin mis­sä meil­lä on kytketyt kaupunki­taloriv­it, jois­sa jokainen “omakoti­ta­lo” on oma­l­la ton­til­laan? En tiedä kuin yhden kokeilun Tampereelta.

    Jotenkin vaan tun­tuu, että ketään päät­täjää ei kiin­nos­ta tehdä töitä tont­ti­tar­jon­nan lisäämisek­si ja asun­to­jen hin­to­jen laskemisek­si. Ei varsinkaan jo men­neel­lä nousukaudel­la, jol­loin asun­to­jen hin­to­jen vakiinnuttamisella/laskemisella ei edes olisi niin paljon negati­ivisia vaiku­tuk­sia. Nythän jos asun­not dip­paa pahasti laskukaudel­la, menee osalta asun­to alta ja vel­ka jää.

    BTW: Nuorten työt­tömyys alkaa ole­maan sel­l­aista luokkaa, että asun­to­jen hin­to­jen nousua ei kan­nat­taisi ennus­taa ainakaan ensi­a­sun­to­jen osta­jien var­al­lisu­u­teen perustuen.

  33. “Eikö yhteiskun­nalle olisi hyväk­si se, että asun­to­jen hin­nat saataisi­in laske­maan? Sil­loin eri­tyis­es­ti nuorten ei tarvit­sisi sitoutua kym­me­nien vuosien lain­oi­hin ja rahaa jäisi muuhunkin.”

    Tässähän tämä ongel­ma on. Kaupun­git halu­a­vat tiivistä asum­ista eli rivi- ja ker­rostalo­ja, kos­ka täl­löin saadaan tätä halut­tua joukkoli­ikenne aluet­ta ja tiivistä asum­ista. Ongel­mana tietysti on se, että rivi- ja ker­rostalo­ja eivät raken­na yksi­tyiset vaan ain­oas­taan gryn­der­it. Nämä taas eivät ala rak­en­taa, jos eivät usko saa­vansa heti myy­tyä asun­to­ja voitolla.

    Vas­tauk­se­na ongel­maan on siis tämä: kaupun­git luop­u­vat tiivi­in rak­en­tamisen ide­olo­gias­ta, jol­loin riip­pu­vu­us gryn­dereistä häviää. Pitäisi vaan alkaa kaavoit­taa omakoti­talo­tont­te­ja, jol­loin per­heet voisi­vat itse rak­en­taa itselleen talot.

    Valitet­tavasti tiivis rak­en­t­a­mi­nen lisää riip­pu­vu­ut­ta gryndereistä.

  34. “Eikö yhteiskun­nalle olisi hyväk­si se, että asun­to­jen hin­nat saataisi­in laskemaan?”

    Tot­ta kai. Parem­pi olisi vielä, kun kerät­täisi­in vapaat lounaat eli maan ja luon­non­va­ro­jen hin­ta vero­tu­loik­si. Näin markki­noille jäisi ain­oas­taan tuotan­non arvo ja taloushuo­let oli­si­vat menneisyyttä.

  35. Ensin­näkin yleinen hin­to­jen lasku ei ole toiv­ot­tavaa, ihan siitä syys­tä että delfaa­tiok­ierre jos­sa hin­nat eli palkat laske­vat on tap­pa­va tau­ti, mik­si investoi­da mihinkään jos käteisen rahan arvo kas­vaa tekemät­tä mitään? Asun­nois­sa on vielä sel­l­ainen erikoispi­irre, että niiden nimell­ish­in­to­jen lasku ajaa asun­tove­lal­liset vaikeuk­si­in. Pienehkö kor­jaus­li­ike alaspäin (jotain 15%) ei vielä aiheuta isom­pia ongelmia, mut­ta en todel­lakaa toi­vo asun­to­jen hin­to­jen rom­ah­dus­ta (jotain 30%).

    Toisek­si, tiivis ja oma­toimi­rak­en­t­a­mi­nen eivät ole toisi­aan pois­sulke­via, meil­lä ei vaan ole tämä tapana. Kes­ki-Euroopas­sa omakoti­ta­lo 200 neliön kaupunki­ton­til­la on ihan nor­maalia, ja riv­i­talon tapais­takin voi tehdä kytkemäl­lä talot rivi­in. Osat­ti­in mei­il­läkin ennen, tuskin vaik­ka Puu-Vallilan talorive­jä on raken­nus­li­ike tehnyt. 

    Kaverin kanssa joka oli juuri rak­en­tanut talon puhut­ti­in aiheesta, hän tote­si että piti han­kkia Van­taal­la tuhan­nen neliön tont­ti jot­ta saa edes jotenkin järkevän kokoisen talon (~150 neliötä) tehtyä. Hänelle kel­paisi kyl­lä esim. 400 neliön tont­ti, vähem­män nur­mikkoa leikat­ta­vana. Tässä ei ole jär­jen häivää ja tästä tuleekin kaavoit­ta­jaa haukkua. Pohdit­ti­in, että jah­ka se kirkonkylä saadan yhdis­tet­tyä Helsinki­in niin ehkä se siitä, KSV on kuitenkin aika hyvä kaavoittaja.

  36. “Toisek­si, tiivis ja oma­toimi­rak­en­t­a­mi­nen eivät ole toisi­aan pois­sulke­via, meil­lä ei vaan ole tämä tapana.”

    Ei ole tapana ei. Eikä ole muu­tos­ta näköpi­iris­sä. Joten tiivistä raken­net­taes­sa gryn­de­rien val­ta jatkuu ja lama-aikana ei rakenneta.

    Näin Chicagos­sa, että esikaupunkialueel­la omakoti­talo­jen seinien väliä oli kak­si metriä. Ja tämä oli nor­mi joil­lain alueil­la. Toki oli myös kauem­pana keskus­tas­ta nor­maale­ja meikäläisiä omakotitalotontteja.

    Minus­ta olisi paras­ta, että Suomes­sa kaikille halukkaille jaet­taisi­in (myytäisi­in) omakoti­talo­ton­tit joille rak­en­taa. Lopuille sit­ten gryn­derin rak­en­ta­maa pien­tä ja tiivistä asum­ista. Näin luul­tavasti lama-aikanakin talo­rak­en­t­a­mi­nen pysy­isi käyn­nis­sä johtuen omakoti­talo­jen rak­en­tamis­es­ta. Tiivi­it alueet raken­net­taisi­in sit­ten noususuhdanteessa.

  37. Juha, mitä vikaa siinä on että vain kaavoite­taan tiivi­itä omakoti­taloaluei­ta? Esim. Ormus­pel­toon tulee kytket­tyjä talo­ja joi­hin kaupun­ki tekee perus­tuk­set, mut­ta lop­ut voi tehdä asukas itse.

  38. “Juha, mitä vikaa siinä on että vain kaavoite­taan tiivi­itä omakoti­taloaluei­ta? Esim. Ormus­pel­toon tulee kytket­tyjä talo­ja joi­hin kaupun­ki tekee perus­tuk­set, mut­ta lop­ut voi tehdä asukas itse.”

    Ei vikaa kun­han ton­teille löy­tyy osta­jat. Mut­ta en ole näh­nyt mis­sään tuol­laista kaavoitus­ta. Lie­nee harvinaista.

    Jos tuo yleistyy, niin huono jut­tu tietysti niille, jot­ka halu­aisi­vat omat pihat.

  39. “Ensin­näkin yleinen hin­to­jen lasku ei ole toiv­ot­tavaa, ihan siitä syys­tä että delfaa­tiok­ierre jos­sa hin­nat eli palkat laske­vat on tap­pa­va tau­ti, mik­si investoi­da mihinkään jos käteisen rahan arvo kas­vaa tekemät­tä mitään?”

    Ei kaikkien hyödykkei­den, mut­ta asun­to­jen hin­to­jen lasku on toiv­ot­tavaa. Asun­to­jen hin­ta syn­nyt­tää deflaa­tion, kos­ka suurin osa asun­to­jen hin­noista on maan hin­taa. Maan hin­ta ei tuo­ta mitään, päin­vas­toin, se on pois­sa tuot­tavista investoin­neista. Vel­ka on pois­sa tule­vaisu­u­den kulu­tuk­ses­ta ja jos sil­lä rahal­la ei investoi­da tuotan­toon, velkaa ei pystytä maksamaan.

    “Asun­nois­sa on vielä sel­l­ainen erikoispi­irre, että niiden nimell­ish­in­to­jen lasku ajaa asun­tove­lal­liset vaikeuk­si­in. Pienehkö kor­jaus­li­ike alaspäin (jotain 15%) ei vielä aiheuta isom­pia ongelmia, mut­ta en todel­lakaa toi­vo asun­to­jen hin­to­jen rom­ah­dus­ta (jotain 30%).”

    Jos asun­nois­sa on yli­hin­ta, ei niiden hin­to­ja kan­na­ta keinotekois­es­ti ylläpitää. Se vain pitää resurssit sidot­tuina maan hin­taan ja pois­sa tuot­tavista investoin­neista. Pitäisi investoi­da johonkin, mil­lä velat maksetaan.

  40. Juha, Espoos­sa tehti­in jotain vas­taavaa. Ormus­pel­lon lisäk­si noi­ta on Helsingis­sä muis­taak­seni tulos­sa Kuninkaan­tam­meen. Ja onhan niis­sä toki takapiha.

  41. tuskin vaik­ka Puu-Vallilan talorive­jä on raken­nus­li­ike tehnyt.

    Itse asi­as­sa ne kyl­lä ovat gryn­de­rien tekemiä.

    Mat­ti Koivumäen kir­jas­sa Puu-Vallilan kasvot ker­ro­taan kuin­ka alue kaavoitet­ti­in työväestölle väljäk­si alueek­si jos­sa asun­noil­la olsii omat pihat, kos­ka ei halut­tu enem­pää “saman­laisia kasarme­ja kuin Töölössä”, mut­ta talo­ja rak­en­ta­neet urakoit­si­jat läh­es tupla­si­vat raken­nus­pin­ta-alan käyt­tämäl­lä kaa­van porsaanreikiä.

    Alueen erikoiset kat­torak­en­teet johtu­vat siitä, että kaa­va määräsi talot yksik­er­roksisik­si, mut­ta räys­tään yläpuolelle tule­vaa ker­rosta ei las­ket­tu, joten sinne saat­toi tehdä toisen ker­roksen kun veti kat­topellin läh­es pystysuoraan.

    Min­ul­la ei nyt ole kir­jaa käsil­lä, joten yksi­tyisko­hdis­sa voi olla pien­tä heit­toa. Jos kiin­nos­taa tutus­tua Puu-Vallilan his­to­ri­aan, niin tuo­ta löy­tyy kir­jas­tos­ta

  42. “Näin Chicagos­sa, että esikaupunkialueel­la omakoti­talo­jen seinien väliä oli kak­si metriä. Ja tämä oli nor­mi joil­lain alueil­la. Toki oli myös kauem­pana keskus­tas­ta nor­maale­ja meikäläisiä omakotitalotontteja.”

    Indone­si­as­sa oli vielä ahtaam­paa, raken­nu­soikeus oli 1 eli 400 m² ton­tille sai rak­en­taa 400 m² talon, mut­ta hyvin sopi ja vielä jäi pieni etu-ja takapi­hakin. Talo oli komes­sa kerroksessa.
    Naa­pu­rit eivät häirin­neet, aita kun oli 3 metriä korkea ja pääl­lä NATO-lankaa ja lasin sirpaleita.

    Myös Englan­nis­sa raken­netaan tiuhaan, tut­tu­ja ovat nuo taloriv­istöt , jois­sa on pieni etu-ja takapiha.

    Aus­tralias­sa suurin osa asun­noista on omakoti­talo­ja, Syd­neyssä on jonkin ver­ran ker­rostalo­ja­ja matalia riv­i­talo­ja, mut­ta 5 miljoo­nan kaupun­ki on suuri omakoti­talo­jen mat­to ja aika väljästi rakennettu

  43. Tra­joam­l­la suuren määrän tont­te­ja n puolen vuo­den palkan hin­taan oma­toimi­rak­en­ta­jille yhteiskun­ta edis­täisi kil­pailua ja kansalais­ten hyvinvointia.
    Kun kaikkein on asut­ta­va jos­sain niin, mik­si yhteiskun­ta sitoo ihmiset laina­mak­su­un 30 vuodeksi ?

    Kyl­lä nykya­jan ihmiset ovat tyh­miä, me aikoinaan 70-luvul­la osasimme vaa­tia edull­si­ta asumista

Vastaa käyttäjälle Kalevi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.