Artikkelin Pelottava uutinen kommentit

Kirjoittaja: Ulla Vainio

Ulla Vainio — Sun, 10 May 2009 19:47:43 +0000

Pakko vastata tähän wikipedian luotettavuuteen azille (ja Osmolle). En tarkoittanut, että Wikipediaa pitäisi käyttää suoraan lähteenä. Kyllä sieltä virheitä löytyy erityisesti suomenkielisestä versiosta, mutta jos tarpeeksi moni ihminen on valmis näkemään vaivaa huomaamiensa virheen korjaamiseen, sen luotettavuus parantuu.

Wikipediaa voi käyttää oppaana, josta saa yleiskäsityksen ja lähteitä, joista tarkempia ja mahdollisesti luotettavempia tietoja löytyy.

Tieteellisissä julkaisuissakin on virheitä ja nekin ovat poliittisesti sävyttyneitä (ainakin tiedepoliittisesti). Tämän maallikotkin ovat alkaneet ymmärtää, vaikka lehdet aina siteeraavat uusimpia tutkimuksia täytenä totuutena. Wikipedia opettaa maallikoille lähdekritiikkiä ja tervettä tieteellistä ajattelua, kuten tästäkin keskustelusta huomaamme, ja on siitä syystä toivottavasti ihmisten ajattelua ja maailmaa mullistava laitos. Ne harvat yksilöt, jotka sen tekemiseen osallistuvat oppivat vieläkin enemmän itse tieteellisestä prosessista, joka on Wikipedian tavoin itseään korjaava.

No, jorinat sikseen.

Kirjoittaja: az

az — Wed, 29 Apr 2009 17:41:10 +0000

Tässä ketjussa puhuttiin aiemmin wikipedian luotettavuudesta. Palaan siihen yhdellä esimerkillä. Itselleni wikipediasta on muodostunut skeptinen kuva (muistakin syistä kuin siksi, että wikipedia on erittäin politisoinut), vaikka sitä ajoittain käytänkin. Tässä yksi esimerkki miksi:

Olen kiinnostunut muinaisista, edesmenneistä eläinlajeista. Tämän johdosta satuin törmäämään seuraavaan wiki-faktaan:

Kysymys: Mikä on suurin koskaan elänyt karhueläin?

Wikipedia vastaa:

Tylppäkuonokarhu (Arctodus) oli suuri kaikkiruokainen ja nyt sukupuuttoon kuollut karhu joka eli Pohjois-Amerikassa noin 800 000–12 500 vuotta sitten.

Suurin tylppäkuonokarhun lajeista oli Arctodus simus, joka oli samalla suurin koskaan elänyt karhu. Seistessään neljällä jalalla se oli 180 cm korkea ja kahdella jalalla jopa 400 cm korkea. Painoa sillä oli toista tuhatta kiloa, eli enemmän kuin kodiakinkarhulla, joka on nykyisistä karhuista suurin.

…

Luolakarhu (Ursus spelaeus) oli jääkaudella elänyt, luolissa talvehtinut suuri karhueläin. Se ilmestyi viimeistään Holstein-lämpökaudella noin 300 000 vuotta sitten, ehkä jo 500 000 vuotta sitten. Itävallasta on löydetty noin 40 000 vanhoja luolakarhun jäänteitä, joiden luista on saatu muutaman geenin pätkiä DNA-näytteinä talteen. Luolakarhu katosi jääkauden lopun pleistoseenin joukkotuhossa noin 10 000 vuotta sitten luultavasti ilmastonmuutoksen ja ihmisen metsästyksen takia. Luolakarhu oli suurikokoisin toistaiseksi elänyt karhulaji. Se saattoi kasvaa jopa 1,5 tonnin painoiseksi ja ulottua kahdella jalalla seistessään neljän metrin korkeuteen. Useimpien nykyisten karhujen tapaan se oli kaikkiruokainen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tylpp%C3%A4kuonokarhu
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luolakarhu

Kuinka paljon vastaavia pieniä virheitä, ristiriitaisuuksia, lähdeviitteettömiä väitteitä on löydettävissä, jotka artikkeleita lukiessamme omaksumme helposti totuusarvollisina – jos wikipediaan luotamme – koska meillä ei ole niistä aiempaa tietopohjaista käsitystä?

Tekisin vielä lisäksi eron englanninkielisen ja suomenkielisen wikipedian välillä. Olen usein huomannut konkreettisia eroja luvuissa, detaljeissa, myös suoranaisissa faktaväittämissä. Nämä kääntyvät lähemmässä tarkastelussa ainakin 9 tapauksessa 10:stä englanninkielisen eduksi, johtuen varmastikin moninkertaisesti suuremmasta tekijämäärästä, jolloin myös laatutarkkailu, tsekkaus ja tupla-tsekkaus on systemaattisempaa.

Yleinen ohje näiden huomioiden lisäksi on, että mitä tunteita herättävämmästä aiheesta on kysymys, sitä suuremmin sivujen sisältöön vaikuttavat aatteelliset wiki-sodat, wiki-politiikka, tarkennetummin poliittinen wiki-aktivismi.

Kirjoittaja: Jukka Siren

Jukka Siren — Tue, 28 Apr 2009 12:45:02 +0000

Totta, 1700-luvulla neljävitonen ei ollut kaikkein tyypillisin kuolinikä.
Siitä tuli paljon tyypillisempi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella maissa, joissa oli tuon ajan mittapuulla alhainen lapsikuolleisuus mutta puutteelliset asunto-olot tai muuten “kovat oltavat”.

Tällaisia olivat mm. Suomi, Viro ja Ranska.

Suurin yksittäinen syy oli huomattava “ylikuolleisuus” keuhkotautiin ja muistaakseni keuhkokuumeeseenkin, mutta muitakin tekijöitä oli.

Mutta nyt alkaa mennä niin off-topic että päätän tähän.

Kirjoittaja: Osmo Soininvaara

Osmo Soininvaara — Tue, 28 Apr 2009 08:17:49 +0000

Kyllä tuosta on tarkat tiedot Suomessa isonvihan jälkeisiltä ajoilta. En jaksa muistaa niitä enää tarkasti, mutta vanhuuteen ihmiset kuolivat jokseenkin samanikäisinä kuin nytkin. Tuo 35 vuoden eliniän odote johtuu siitä, että kolmannes kuoli pikkulapsina ja lisäksi kulkutaudit ja onnettomuudet tekivät selvää jälkeä myös hyväkuntoisista ihmisistä. Ei ollut mitenkään tyypillistä kuolla 45-vuotiaana.

Eläkeiäksi säädettiin sata vuotta sitten 65 vuotta.

Kirjoittaja: Risto

Risto — Tue, 28 Apr 2009 06:13:51 +0000

Suomestakin pitäisi kai löytyä tietoja useamman sadan vuoden ajalta ihmisten iästä kuollessaan.

Ihan pienenä “pistokokeena”, näyttäisi siltä, että todennäköisyys elää nykykäsityksen mukaan vanhaksi oli rikkaillakin (ja lapsuusiästä selvinneillä) aika pieni ainakin ennen 1700/1800 lukujen vaihdetta:
http://en.wikipedia.org/wiki/English_kings
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_British_monarchs
(paljon toki väkivaltaisia kuolemia tuossa listassa)

Kirjoittaja: Elina

Elina — Tue, 28 Apr 2009 05:36:12 +0000

Tässä on aika hyvin synnytyksen historiaa kiinnostuneille professori Forsiuksen kokoamana:

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/synnhist.html

Kirjoittaja: Jukka Siren

Jukka Siren — Tue, 28 Apr 2009 05:12:14 +0000

Naisten elinikäodotetta laski 1800-luvun loppupuolelle saakka synnyttämisen riskit.
Hämärästi muistan lukeneeni – älkää vain tivatko lähdettä – että 1700-luvulla synnytys oli naiselle suurempi riski kuin keskiverto sotaretki upseerille. Miten tuo sitten lie laskettu…

Sama tilanne on yhä köyhimmissä kehitysmaissa, joissa naisten elinikä on korkeintaan sama kuin miesten.

Kirjoittaja: Leena

Leena — Tue, 28 Apr 2009 04:18:56 +0000

Jaakko Hirvoselle dokumentoitu esimerkki omasta suvustani: Isoisoisäni syntyi 1850-luvulla kymmenlapsiseen maanviljelijä-perheeseen. Kaksi lapsista kuoli vauvoina ja kaksi vähän myöhemmin “kuristustautiin”(hinkuyskä?).

Mutta niistä kuudesta, jotka selvisivät aikuiseksi, neljä eli yli 80-vuotiaiksi, isoisoisäni 91-vuotiaaksi.

Kirjoittaja: johanna

johanna — Mon, 27 Apr 2009 20:28:05 +0000

Jouni Lundqvist!
Olet varmasti oikeassa. Ilman tätä nykyistä ravitsemustilannetta, terveydenhuoltoa, siis yleistä hyvinvointiyhteiskuntaa kuolisimme 40-50-vuotiaina. Nyt aloitetaan “toinen elämä”; tehdään uudet lapset uusien puolisoiden kanssa, paljon kykenevempinä lapsuutta ymmärtävinä kasvattjina siis. Pitäisikö siis koko hyvinvointivaltio purkaa ja antaa luonnon valinnan ratkaista ongelmia? Länsimaihin on rantautunut sikainfluenssa? Kuinka monta ongelmaa se taloustieteilijöiltä poistaa, inhimillistä kärsimystä! Kuka sen hinnan laskee?
Ei tule lähteitä, kunhan vain pohdiskelen.

Kirjoittaja: johanna

johanna — Mon, 27 Apr 2009 19:36:01 +0000

Alunperin kaupunkikehitys tarjosi väestölle epidemiologisen edun, koska kaupunkilaisilla oli muita paremmat mahdollisuudet kehittää vastustuskykyä suuremmalle määrälle tartuntatauteja(J.R&William McNeill;Verkottunut ihmiskunta)”. Tilanne toki on muuttuunut noista ajoista. Oikeastaan halusin “mainostaa” loistavaa, näin vähemmänkin koulutetulle ymmärrettävää yleiskatsausta jo aikapäiviä sitten verkottuneeseen yhteiskuntaan. Sivuaa monia tällä palstalla käsiteltyjä asioita. Sivuaa vain vähän otsikkoa, mutta mitä mieltä olette kirjasta?