Pelottava uutinen

Tieto tap­pavista epi­demioista on aina hätkähdyt­tävä. Jos saisin tiedon tule­vaisu­ud­es­ta, joka ker­toisi inhimil­lisen sivil­isaa­tion tuhoutuneen ennen vuot­ta 2150 ja jou­tu­isin arvaile­maan syytä, sotaa toden­näköisem­pänä pitäisin pan­demi­aa, nimeno­maan hen­gi­tys­teitse leviävää.

Mek­sikos­sa lev­iävä uusi virustyyp­pi ei ensi tieto­jen mukaan vaiku­ta läh­eskään yhtä tap­paval­ta kuin lin­tu­in­flu­enssa, mut­ta näyt­täisi lev­iävän tätä herkem­min. Kun kuolleisu­us on “vain” joitakin pros­ent­te­ja – siis espan­jan­taudin luokkaa – ja kun tar­tun­nan saa­jien määrä on pysynyt noin tuhan­nes­sa, tämä ei ole se, mihin sivil­isaa­tio lop­puu, mut­ta muis­tut­taa riskistä, jon­ka nopeasti muun­tau­tu­vat viruk­set ihmiskun­nalle muodostavat.

70 vastausta artikkeliin “Pelottava uutinen”

  1. Jos kuolleisu­us on vain muu­ta­man pros­entin luokkaa, se tap­pa­nee ain­oas­taan sairaat ja heikot. Onko niin että eläke­pom­mi purkau­tuu pan­demi­an avulla? 😉

  2. Tuol­laisen tap­pa­van pan­demi­an kyn­sistä pelas­tu­isi toden­näköisim­min syr­jäi­nen tup­pukylä, jos­sa muukalaisi­in suh­taudu­taan hyvin torjuvasti.
    Tap­pa­va tau­ti rom­ah­dut­taisi globaal­i­talouden sisäistäneet megapo­lik­set ja niiden asukkaat mehiläiskennoissaan.
    Luon­to on armo­ton seu­loes­saan elinkelpoiset eliöt ja yhteiskun­nat elinkelvottomista.

  3. Yksikään uuden ajan pan­demia ei tietääk­seni ole pudot­tanut maa­pal­lon väk­ilukua, so. syn­tyvyys on ollut suurem­pi kuin kuolleisu­us sil­loinkin kun tau­ti on riehunut kovimmillaan.

    Edes mus­ta sur­ma ei aikanaan tap­panut kym­meniä pros­ent­tia väestöstä.

    Talous kyl­lä kär­sisi pan­demi­as­ta, kun ihmiset eivät uskaltaisi matkus­taa ja käy­dä kauppaa.

  4. Joil­lain medioil­la ja ihmisil­lä on ilmeinen kaipuu näi­hin maail­man­lop­un uutisi­in. 1983 tai ‑84 muis­tan näh­neeni ip-lehden lööpin, jos­sa päivän tarkku­udel­la ennustet­ti­in päivä 1990-luvulle, jol­loin ekspo­ten­ti­aalis­es­ti lev­iävä AIDS on sur­man­nut jokaisen helsinkiläisen. Eräs työkaveri­ni pelkäsi aivan vakavis­saan Ebo­la-virus­ta. Min­nehän sekin katosi?

    Toki minäkin uskon luonnon/luojan ennen pitkää hidas­ta­van ja jopa pysäyt­tävän väestönkasvun. Jos ei mil­lään kulku­taudil­la, niin esim sper­man laat­ua heiken­tämäl­lä. Siis­pä: Don’t wor­ry, be happy!

  5. “Jos kuolleisu­us on vain muu­ta­man pros­entin luokkaa, se tap­pa­nee ain­oas­taan sairaat ja heikot”

    Uutis­ten mukaan tämä tau­ti olisi tap­panut eri­tyis­es­ti nuo­ria aikuisia. Muis­te­len samaa luke­neeni espan­jan taudin suh­teen, jol­loin seli­tyk­sek­si tar­jot­ti­in, että viime kädessä kuole­man aiheut­ti poti­laan oma immuunivaste.

  6. Pan­demi­ak­si äityvien vaar­al­lis­ten influ­enssavirusten tun­nus­pi­irre on, että ne tap­pa­vat nimeno­maan nuo­ria aikuisia. 

    Joten keskustelu on aloi­tuskom­menteis­sa jo täysin hakoteil­lä. Kyse ei ole luon­non vas­taiskus­ta heikko­jen yksilöi­den elim­i­noimisek­si, vaan ter­vei­den ja vahvo­jen joukkokuole­man uhas­ta. Hyvä immu­ni­teet­ti antaa parem­man kasvualus­tan virukselle. 

    Seu­rauk­se­na on yhteiskun­nan täy­delli­nen lamaan­tu­mi­nen, kun työikäiset joka sek­to­ril­la ja pien­ten las­ten van­hem­mat sairas­tu­vat. Mek­sikos­sa kuolleet ovat pääasi­as­sa olleet 25–45 ‑vuo­ti­ai­ta.

    Jotain täl­laista tietysti on ollut odotet­tavis­sa kaikkien asiantun­tk­i­joidenkin mukaan. 

    Kaupungis­tu­miske­hi­tys on sairas­ta. Ihmisiä pakkau­tuu kuin muu­ra­haisia pin­ta-alal­taan mität­tömille alueille. Tätähän vihreät kovasti tääl­läkin aja­vat. Kain­uu ja Lap­pi tyhjäk­si ja kaik­ki Helsin­gin radan­var­relle samaan taloudenkasvuput­keen. Met­rossa ja ratikas­sa sit­ten aivastel­laan tois­temme päälle. 

    Samal­la tyhjän­päiväi­nen huvi­matkailu ympäri maa­pal­loa varmis­taa nopean lev­iämisen joka metropoliin. 

    Mitäs veikkaat­te? Kuin­ka kauan menee kunnes sikaku­ume on Suomessa?

  7. En usko, että ihmiskun­ta tulee tuhou­tu­maan minkään pan­demi­an joh­dos­ta, kos­ka jos men­neisyy­destä voi oppia jotain, niin pahatkin pan­demi­at (mm. rut­to) ovat tap­pa­vat (aina) vain osan väestöstä.

  8. Mie­lenki­in­toinen jut­tu. Olen koulus­sa usein sanonut, että ihmiskun­taa ei tapa atom­iso­ta eikä talous, vaan sen voi tehdä joku pöpö, bak­teeri mut­ta eri­toten viirus.

    Pan­demia eli maail­man­laa­juinen jonkun pöpön lev­iämi­nen on nykyään aika help­poa. Mut­ta entä jos se pöpö tuhoaakin inter­netin. Siihen me ei kuol­la, mut­ta se ei olekaan mikään vit­si, jos esin googlea ei ole muu­ta­maan viikkoon.

    Tämä oli kevyt väli­heit­to, mut­ta Osmo on oikeal­la tiel­lä, kun pohtii pan­demioiden tuho­ja. Nehän voivat johtaa jopa kan­sain­väliseen matkus­tuskiel­toon. Ei var­maan joh­da ihmiskun­nan tuhoon, mut­ta jos kyseessä on virus eikä bak­teeri, niin jäl­ki voi olla tuhoisaa.

  9. Taud­is­sa on YLE:n uutis­ten mukaan — vai oliko se sit­tenkin Maikkari — pelot­tavaa, että se ei tapa lap­sia ja van­huk­sia vaan siltä väliltä! Joo, mus­takin on aina kiva kun lap­sia kuolee. Ja vanhuksia.

    Käsit­tääk­seni, asi­as­ta toiseen, tuol­laiset tau­dit muta­toitu­vat vaarat­tomim­mik­si (tai valmi­ik­si vaarat­tomampi ver­sio yleistyy) aika pian nimen omaan suuris­sa kaupungeis­sa. Ver­sio joka tap­paa, lev­iää niin paljon huonom­min kuin ver­sio joka ei tapa.

    Täy­tyy kyl­lä sanoa, että en ihan ymmär­rä, mik­si tap­pa­va ja vaarat­tomampi eivät voi elää rin­nakkain. Mut­ta jos voisi­vat, me olisimme jo kaik­ki kuolleet miljoo­nia vuosia sit­ten. Kai.

    Ehkä joku tilas­toti­eteil­i­jä osaisi selit­tää, mis­tä on kysymys. Tai lääkäri.

  10. Tiedemiehelle:

    Ote Wikipedi­as­ta:
    Mus­ta sur­ma oli his­to­ri­an tuhoisin epi­demia. Se raivosi vuosi­na 1348–1351 koko Euroopas­sa ja suures­sa osas­sa Aasi­aa ja tap­poi kol­ma­sosan Euroopan väestöstä.

    Nykyaikainen maail­ma voi joutua aikamoi­seen kaaok­seen pan­demi­an vuok­si, ja tuo kaaos voi välil­lis­es­ti tap­paa paljon enem­män ihmisiä kuin itse tau­ti. Influ­enssa tap­poi inti­aaneista monin paikoin enemmistön.

    Min­ul­la on sel­l­ainen omaperäi­nen teo­ria, että renes­sanssi joh­tui mus­tas­ta sur­mas­ta. Kun väk­iluku putosi, elin­ta­so nousi (enem­män peltoa/henki) ja tämä taloudelli­nen väljyys mah­dol­listi por­var­il­lis­ten elinkeino­jen kehit­tymisen ja vaihdannan. 

  11. Var­mas­tikin olisi pla­nee­tan elinkelpoisu­u­den jatkon kannal­ta lähin­nä toiv­ot­tavaa, että tulisi pan­demia joka tuhoaisi 50–90 pros­ent­tia tästä mei­dän lajista.

  12. Näistä mutaa­tioista en oikein osaa suuresti huolestua, vaik­ka en niidenkään muo­dosta­maa uhkaa pidä mitättömänä.

    Mielestäni tule­van vuosisadan/vuosisatojen mit­tavin uhka ihmiskun­nalle ovat lab­o­ra­to­ri­ois­sa kehitel­lyt bak­teer­it ja viruk­set sekä mah­dol­lis­es­ti nanoaseet. Jo nykyisel­lä tietämyk­sel­lä on teo­ri­as­sa mah­dol­lista kehitel­lä biol­o­gisia asei­ta, jot­ka voisi­vat tap­paa usei­ta sato­ja miljoo­nia ihmisiä.

    Tämän uhkaku­van esille tuomiseen suh­taudu­taan usein kuin johonkin ufouskoon tai vas­taavaan, mut­ta toisin kuin ufot, uhka perus­tuu todel­liseen tieteeseen, ja siitä varot­ta­neet ihmiset ovat alal­laan ansioitunei­ta tiedemiehiä.

    Tieto jota täl­lais­ten virusten kehit­telemisek­si tarvi­taan tulee lev­iämään tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen ja glob­al­isoi­tu­misen myötä.
    Niiden kehit­tämi­nen esim. “pelot­teek­si” tulee lop­ul­ta edel­lyt­tämään paljon vähem­män resursse­ja kuin esim. ydi­na­sei­den varas­toimi­nen suuris­sa määrin ja voi tapah­tua esim. roko­tu­so­hjel­man kulisseissa.

  13. Dra­maat­tisia ja yhtäkkisiä riske­jä pelätään, hitaasti kehit­tyviä ja yleisiä ei. Jos nyt mitään ylipään­sä olisi syytä pelätä, olisi aihet­ta pelätä esimerkik­si sydän­sairauk­sia, jot­ka ovat yleisin kuolin­syy, myös naisilla.

  14. Edes mus­ta sur­ma ei aikanaan tap­panut kym­meniä pros­ent­tia väestöstä.

    Tämä on niin hämärästi san­ot­tu — “kym­meniä pros­ent­tia” — että mitäs siihen lisäämään.

  15. Entisenä rep­pu­ri­na tiedän sanoa, että maail­mal­la on viruk­sia ja sum mui­ta tun­tem­at­to­mia taute­ja että epi­demioi­ta liik­keel­lä enem­män kuin Suomen viralli­nen vira­nomainen halu­aa tiedot­taa. Tosin min­ul­la ei ole tilas­to­ja väit­teel­leni, mut­ta täl­lainen näp­pitun­tu­ma min­ul­la on työ­matkoil­tani saamieni koke­musten perusteella.

    Kaikkein parhaimpia asiantun­ti­joi­ta epi­demioiden ennal­taehkäisyn suh­teen ovatkin suurten kan­saivälis­ten yri­tys­ten Tippa-Iitat.

  16. His­to­ri­oit­si­ja Osmo: 

    Min­ul­la on sel­l­ainen omaperäi­nen teo­ria, että renes­sanssi joh­tui Mus­tas­ta sur­mas­ta.

    On tosi­aan omintakeinen käsi­tys. Renes­sanssin aatepo­h­jaa oli luo­tu jo 1100-luvul­ta läh­tien paljon ennen mus­taa sur­maa. Anti­ikin ihailu nos­ti päätään tieteessä ja taiteessa siis jo pitkältä ajal­ta ennen renes­sanssin varsi­naista kukois­tus­ta 1400-luvulla. 

    Pikem­minkin renes­sanssin kul­ta-aikaa myöhäisti Euroopan kaaok­seen vienyt epidemia.

  17. Onpas oival­ta­va ver­taus Juhana Har­jul­la… ihan sama kuol­e­vatko ihmiset sydän­sairauk­si­in tasais­es­ti van­hem­mal­la iäl­lä vai kohtaam­meko koko yhteiskun­nan lamaan­nut­ta­van epidemian. 

    Siis johonk­in­han ihmiset aina kuol­e­vat, ei kuolin­syy ole mikään “vaara” tässä mielessä kuin pandemia. 

    Jokainen voi miet­tiä mitä merk­it­see, kun Suomes­sa esim. kak­si kol­ma­sosaa työikäi­sistä on vakavasti sairaana, kun ter­vey­den­huoltoa, sähkön­tuotan­toa, hallintoa ym. pyöritetään jäl­jel­lä olevil­la resurs­seil­la, kun koulut, päiväkodit ja mon­et muut instanssit ovat sul­jet­tuina tar­tun­tavaaran vuoksi. 

    En minä tässä mitään piru­ja halua seinille maalail­la, mut­ta pan­demia voi olla tätä ja pahempaakin.

  18. Min­ul­la on sel­l­ainen omaperäi­nen teo­ria, että renes­sanssi joh­tui Mus­tas­ta sur­mas­ta. Kun väk­iluku putosi, elin­ta­so nousi (enem­män peltoa/henki) ja tämä taloudelli­nen väljyys mah­dol­listi por­var­il­lis­ten elinkeino­jen kehit­tymisen ja vaihdannan.

    Yleen­sä tähän lisätään maan arvon lasku ja siten maan­omis­ta­jien — aatelin ja eri­tyis­es­ti kirkon — val­lan vähen­e­m­i­nen ja vas­taavasti työl­lä elan­ton­sa han­kkivien val­lan lisään­tymi­nen. Suh­teel­lis­es­ti var­al­lisu­ut­taan lisä­sivät myös kaup­pi­aat ja käsi­työläiset kuten myös pankki­ir­it siel­lä Venet­si­as­sa. BKT per capi­ta kasvoi, kos­ka tuot­ta­mat­tomin maa voiti­in jät­tää viljelemättä.

    Renes­sanssin alka­miseen, tai ehkä pikem­min keski­a­jan lop­pumiseen vaikut­ti tietysti moni muukin asia, kuten esim. mus­lim­i­maail­man heikkeneminen.

    1. Juuri tätä mekanis­mia tarkoitin. Renes­sanssin aikaan liit­tyi suuri kult­tuurin nousu ja talouden kehit­tymi­nen. Min­un usko­muk­seni mukaan yleinen vauras­tu­mi­nen tuot­ti tilaa kult­tuurille, eikä syitä kult­tuurin nousulle sik­si kan­nat­ta etsiä sato­ja vuot­ta aiem­mista vir­tauk­sista, vaik­ka niil­läkin oli var­maan merk­i­tys­tä kult­tuurin sisäl­lölle, joskaan ei sen volyymille.

  19. “Jokainen voi miet­tiä mitä merk­it­see, kun Suomes­sa esim. kak­si kol­ma­sosaa työikäi­sistä on vakavasti sairaana, kun ter­vey­den­huoltoa, sähkön­tuotan­toa, hallintoa ym. pyöritetään jäl­jel­lä olevil­la resurs­seil­la, kun koulut, päiväkodit ja mon­et muut instanssit ovat sul­jet­tuina tar­tun­tavaaran vuoksi.”

    Suo­mi pysähtyy muutenkin vuosit­tain heinäkuuk­si ilman ihmeem­piä vau­ri­oi­ta. Redun­danssia on nykyisen lyhyen työa­jan ansios­ta kaikkial­la niin paljon että esimerkik­si tilapäis­es­tä 2/3 työvoimaka­dos­ta selvitään vai­vat­ta kun vapaa-aika lakkaa ole­mas­ta ilman että täy­tyy kollek­ti­ivis­es­ti men­nä lähellekään sel­l­aisia inhimil­lisen kestävyy­den ääri­ra­jo­ja jot­ka sodan käyneelle sukupolvelle ovat tuttuja.

    Pan­demi­at ovat ensisi­jais­es­ti surullisia henkilöko­htaisia trage­dioi­ta, jois­sa yhteisön merk­i­tys koros­tuu. Espan­jan­tau­tikin oli eri­tyisen kohtalokas mon­elle har­vaan asu­tun maaseudun asukkaalle joka jou­tui sin­nit­telemään sairaana ettei per­he kuol­lut nälkään ja vilu­un (mitä sit­ten tapahtuikin).

  20. En tiedä tarkem­min, miten Espan­jan­tau­ti vaiku­ti Suomes­sa. Mut­ta yhden tapausken tiedän. Suku­ni päämiehen (omisti ja asui Kuit­ian kar­tanoa Paraisil­la) viidestä laps­es­ta Espan­jan­tau­ti vei neljä. Vain yksi poi­ka jäi eloon.

    Tämän vuok­si per­he raken­nut­ti kar­tanon puis­toon hyvin kau­ni­ille paikalle yksi­tyisen hau­taus­maan, ja myöhem­min muut­ti Kuit­ian lin­nan van­han pajan kappeliksi.

    Ei tau­ti edes varakas­ta säälinyt. nälkä ei ollut veinyt vastustuskykyä.

  21. Pienenä sivu­juon­teena: kävin etsimässä tieto­ja mus­tas­ta sur­mas­ta Wikipedi­as­ta. Artikke­li­in rut­to joku min­u­akin omaperäisem­pi ajat­teli­ja oli käynyt kir­joit­ta­mas­sa teo­ri­an, ettei mus­ta sur­ma ollutkaan paiserut­to vaan ebo­la-virus. Miten tuo Wikipedi­an laadun­varmis­tus oikein toimii?
    Sen sijaan englan­ninkielis­es­tä Wikipedi­as­ta sain jopa tukea oma­lle omaperäiselle teo­ri­al­leni siitä, että mus­ta sur­ma vapaut­ti Euroopan malthu­sialais­es­ta köyhyysloukusta. 

  22. Työvoiman kallis­tu­mi­nen kan­nusti tekemään työtä säästäviä inno­vaa­tioi­ta ja kehit­tämään jo ole­mas­sa ole­via. Ainakin teo­ri­as­sa. Heti ei kyl­lä tulee mieleen mitään ajan pääelinkeinoon liit­tyvää mullis­tus­ta. Mon­et keksin­nöt oli tehty jo orjatyövoimas­ta luop­umisen jäl­keen. Jos­sain pank­ki-ja vaku­u­tus­toimin­nas­sa kyl­lä innovoitiin.

    Niin tai näin, alamme olla samas­sa tilanteessa nyt, kun suuret ikälu­okat eläköi­tyy — ja ehkä pan­demia tap­paa! Kun vaika­pa sairaan­hoita­jia ei riitä, pitää kek­siä keino­ja, miten tul­la toimeen ilman. 

    Pakko lisätä oma “omaperäi­nen” aja­tus: Renes­sanssin “real­isti­nen” taide syn­tyi tarpeesta piirtää kone- ja raken­nus­pi­ir­rus­tuk­sia. Tai sit­ten päin vastoin.

  23. Ei suomenkielistä Wikipedi­aa kan­na­ta käyt­tää. Joukko, joka sitä pitää yllä on niin pieni, että lop­putu­los on täyn­nä virheitä, jopa ihan fun­da­men­taal­isi­akin sellaisia. 

    Englan­niksi toimii useim­miten hyvinkin. Voit kuvitel­la minkä suu­ru­inen itseään kor­jaa­va koneis­to se on — var­masti sato­ja tuhan­sia akti­ivisia ja asiantun­te­via kir­joit­ta­jia mon­elta alalta.

  24. Olet­teko muuten luke­neet kir­jo­ja Tyk­it, atu­dit ja teräs sekä Rom­ah­dus. oi antaa valais­tus­ta näi­hin kysmylsiin.

    Epi­demi­as­sa­han erit­täin suuri(tai kaik­ki) sairas­tu­vat, osa kuolee ja lopuille on tul­lut vas­tus­tuskyky. Taiudin kvuakin muut­tuu. Jos tau­ti tapaa uhrin­sa nopeasti, tau­ti ei ehdi lev­itäm mikä tau­di­ai­heut­t­jan kannal­ta on ikävää. Ja sekin kuole poti­laan mukana…

    Renes­san­si­in juret livat jo enen mus­taa sur­maa. Mut­ta jotain hyvin oleel­li­at se toi kult­tuuri­in, ainakin kuoleam välittömyyden.

    Rut­toepi­demi­at (rut­to, kol­era, jokin muu tau­ti…) ovat tois­tuneet aika sään­nöl­lis­es­ti ja pyyhkinet pois liikaväestöä. Raakaa, mut­ta tehokas­ta, Malthus­ta muistellen.

  25. Tot­ta kai ymmär­rän, että renes­sanssi ja kaik­ki muutkin kult­tuurisu­un­tauk­set ovat monien keskenään limit­tyvien ja lomit­tuvien asioiden sum­mia ja tuloja. 

    Osmol­la oli, että renes­sanssi JOHTUI mus­tas­ta sur­mas­ta. Siitä rohke­nen edelleenkin olla eri mieltä. 

    Spot­tu,

    Ok, tilanne pan­demi­an aikana olisi siis sama kuin loma-Suomes­sa heinäku­us­sa? Hyvä uskotaan!

    Mik­si­hän sit­ten WHO:lla ei ole joka vuon­na kri­isikok­ous­ta Suomen kesälomien vuok­si? Ihmettelen!

    Kova on usko yhteiskun­nan kaikkivoipu­u­teen eräillä.

  26. Joil­lain medioil­la ja ihmisil­lä on ilmeinen kaipuu näi­hin maail­man­lop­un uutisiin.

    Joil­lain medioil­la ja ihmis­ryh­mil­lä on taipumus leima­ta kaik­ki “isoista riskeistä”(paitsi tietysti Venäjän mah­dol­lis­es­ta invaa­sios­ta, joka on tietysti hyvä syy lisätä puol­lus­tus­määrära­ho­ja) puhumi­nen maail­man­lop­un maalailuk­si. Sana, jota he usein käyt­tävät on “alarmisti”.

    Lie­nee selvää, että toden­näköisyys sille, että juuri tämä sikain­flu­enssaepi­demia rom­ah­dut­taisi ihmiskun­nan on aika pieni. Pan­demi­ariskistä puhumi­nen ja siihen varautu­mi­nen voi silti olla ihan fiksua.

  27. Artikke­li­in rut­to joku min­u­akin omaperäisem­pi ajat­teli­ja oli käynyt kir­joit­ta­mas­sa teo­ri­an, ettei mus­ta sur­ma ollutkaan paiserut­to vaan ebola-virus.

    Mus­tan sur­man “ongel­ma” oli, että se lev­isi aivan liian nopeasti rot­tien (kirp­pu­jen) levit­tämäk­si taudik­si. Usein tau­ti lev­isi liki hevos­miehen nopeudel­la. Sik­si on esitet­ty kaiken­laisia teo­ri­oi­ta. Joku Ebolan suku­lainen on yksi. Ehkä mus­ta­sur­ma oli sekä rut­to että joku hel­posti ja viivy­tyk­set­tä ihmis­es­tä ihmiseen lev­iävä ebolo­mainen tauti.

    Teo­ria Mus­tan sur­man ja oras­ta­van mod­ernisaa­tion yhtey­destä on ajatel­tu lasku­jeni mukaan 39 645 987 ker­taa ennen sin­ua. Mut­ta omaperäi­nen aja­tushan voi myös olla sel­l­ainen, jon­ka kek­sii itse. Tai ainkin kuvit­telee keksi­neen­sä; oikeasti omaperäi­nen aja­tus on kai mah­dot­to­muus. Vai onko? Mie­lenki­in­toisen omaperäi­nen kysymys. Niin mie­lenki­in­toisen omaperäi­nen että jos googlaisin, löy­ty­isi tuhan­sia asi­aa pohdiskele­via tek­ste­jä. Mut­ta luul­tavasti ei kuitenkaan miljoonia.

  28. Osmo: Kyl­lä ihan vakavasti otet­ta­vat tutk­i­jat ovat esit­täneet hypo­teese­ja, että ruton olisikin aiheut­tanut jokin muu kuin yersinia pestis. Suomenkielisen wikipedi­an (ain­oas­sa) lähde­vi­it­teessä käsitel­lään asi­aa. Myös englan­nin kielisessä wikipedi­as­sa on asi­as­ta main­in­ta, kat­tavampine lähdeviitteineen.

  29. Osmo, ei Wikipedi­as­sa san­o­ta että mus­ta sur­ma olisi ollut nimeno­maan ebo­la vaan että se olisi ollut “ebolan tapainen veren­vuo­toku­ume” [1]. Ei ole ihan sama asia. Olen lukenut lehdis­täkin, että on herän­nyt keskustelua siitä mikä mus­ta sur­ma lop­pu­jen lopuk­si oli. 

    Wikipedi­aan­han voi kuka tahansa, vaik­ka minä nyt tästä, käy­dä kir­joit­ta­mas­sa minkä tahansa haku­sana-artikke­lin tai muokkaa­mas­sa jo kir­joitet­tu­ja, kun­han vain rek­isteröi­tyy ensin. Wikipedi­an laadun­varmis­tus toimii ver­taiskon­trol­lipo­h­jal­la. Olen seu­ran­nut jostakin tun­tei­ta herät­tävästä aiheesta käy­tyä Wikipedia-tap­pelua, jos­sa viiden min­uutin välein haku­sana-artikke­li muut­tui, kun vas­takkaiset leir­it kävivät muokkaa­mas­sa sitä mieleisekseen.

    [1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_surma

  30. Vuosien 1315–1317(1322) suuren nälän­hädän kat­so­taan päät­täneen use­am­paa vuo­sisa­taa kestäneen suh­teel­lis­es­ti vau­raam­man ajan Euroopas­sa. Bri­tann­ian kuninkaal­lisen per­heen asi­akir­jo­jen, joi­ta pide­tään tarkkoina ja luotet­tavina, perus­teel­la euroop­palais­ten eli­na­jan­odot­teen 1200-luvul­la on arvioitu olleen n. 35 vuot­ta, eikä ole syytä olet­taa sen olleen merkit­tävästi poikkea­va aiemp­ina vuo­sisatoina. Vuosi­tuhan­nen kolmelta ensim­mäiseltä vuo­sisadal­ta ei juuri löy­dy merk­in­töjä mit­tavista nälän­hädis­tä tai muista väestöä koetelleista suur­tuhoista. Tämän kat­so­taan johtuneen tuol­loin vallinneesta vil­je­lylle suo­tu­isam­mas­ta ilmas­tos­ta. Merkit­tävästi korkeam­paa eli­na­jan­odotet­ta Euroop­pa ei saavut­tanut kuin vas­ta teol­lisen val­lanku­mouk­sen myötä. Euroop­palainen eli­na­jan­odote vuon­na 1800 oli samat n. 35 vuot­ta kuin se oli ollut 600–800 vuot­ta aiem­min. Vielä 19. vuo­sisadan lop­pupuoliskol­la oli suuret nälän­hädät mm. Suomes­sa, Irlan­nis­sa ja Venäjällä.

    Vuo­teen 1315 päät­tyneen suh­teel­lis­es­ti vau­raam­man aikakau­den aikana kult­tuuri­nen ja taiteelli­nen kehi­tys kukoisti Euroopas­sa, minkä suurimpia todis­tuskap­palei­ta ovat suuret kat­e­draalit joiden rak­en­t­a­mi­nen aloitet­ti­in tuol­la vau­raam­mal­la aikakaudel­la. Jotkut his­to­ri­oit­si­jat ovat kut­suneet tätä mm. 1100-luvun renes­sanssik­si, mihin Eli­na ylem­pänä viittasi.

    1400-luvun taitei­den, kir­jal­lisu­u­den ja tietei­den nousun tarkko­ja syitä on vaikea päätel­lä. Osin kyseessä on voin­ut olla vas­taa­va ilmiö kuin Euroopas­sa 1920-luvul­la, jol­loin ilmaan­tui poikkeuk­selli­nen keskit­tymä suuria taiteil­i­joi­ta. 1920-luvun taustal­la oli 1914–1918 käy­ty jär­jetön sota.
    Osin suur­mi­es­teo­ria on var­masti paikkansa pitävä, samoin Med­i­cin suvun keskeisyyt­tä pain­ot­tavil­la on oma osato­tuuten­sa, samoin niil­lä ketkä korosta­vat ara­bi­as­ta kään­netyn anti­ikin filosofi­an vaiku­tus­ta. Täl­lais­es­ta kysymyk­ses­tä on var­maan aika turha kiis­tel­lä, kuka on tarkalleen oike­as­sa kuka ei.

  31. Espan­jan­tau­ti riehui Suomes­sa kansalais­so­dan keväänä. Saat­toi tap­paa valkoisen hir­muhallinnon aikaan vankileireil­lä enem­män ihmisiä kuin kuu­lat ja nälkä konsanaan.

  32. Bak­teere­ja vas­taan pystyvät väi­htel­e­val­la men­estyk­sel­lä antibiootit. Viruk­sia vas­taan ei ole lääkkeitä, ain­oas­taan rokot­tei­ta. AID­Sa vas­taan ei ole edes rokot­tei­ta, mut­ta se ei tapa ihmiskun­taa, sil­lä HIV ei lev­iä pisaratartuntana.

    Kun ihmiskun­nan suurin ongel­ma on vestönkasvu ja markki­na­t­alouden tavara­maail­ma, niin pitäisikö sikaviruk­ses­ta olla lainkaan huolis­saan. Vas­taan. Pitää, kaikesta huolimatta.

  33. Usein­han lehdis­tö ja päivys­tävät dosen­tit riehaan­tu­vat huikeasti näistä “uhista”, kuten sars, hiv, lintu­flun­ssa jne. Hivhän noista on nous­sut oikeak­si ongel­mak­si, mut­ta ei sen­tään ihan hesaris­sakin n. 1990 hehkute­tuk­si rutok­si joka tulee sur­maa­maan Suomes­sakin väestöä läjäpäin. Hivin piti tar­tut­taa koko väestö tietyn matemaat­tisen mallin mukaises­ti eli vas­taansanomat­tomasti. Näin ei sit­ten käynyt.

    Lyhyesti: älkää uskoko lehdis­töä tai tiedemiehiä näis­sä asiois­sa. He eivät tiedä.

  34. Jälkikä­teen on aina help­po tode­ta jotkut ennus­tuk­set perät­tömik­si, mut­ta ennus­tuk­setkin vaikut­ta­vat lop­putu­lok­seen. Jos HIVistä ei olisi tehty niin suur­ta numeroa kehit­tyneis­sä mais­sa, jois­sa kon­dome­ja on tar­jol­la, hel­postikin virus olisi levin­nyt paljon suurem­paan kansanosaan. Jois­sain Afrikan mais­sa HIV on vaka­va kansan­ter­vey­delli­nen ongel­ma, kos­ka kon­dome­ja ei käytetä kustannus‑, kult­tuuri- tai uskon­nol­li­sista syistä.

    Wikipedi­as­ta sen ver­ran, että sinne ei tarvitse rek­isteröi­tyä kir­joit­taak­seen. Kuka tahansa voi kir­joit­taa mitä halu­aa. Akti­ivi­nen yhteisö ei ole kovin iso, mut­ta kuitenkin suuri osa omi­tu­isuuk­sista onnis­tu­taan pois­ta­maan heti lisäyk­sen jäl­keen, kos­ka jatku­vasti use­at henkilöt tutkail­e­vat tuor­e­i­ta muutoksia.

    Mielestäni negati­ivi­nen asenne Wikipedi­aa kohtaan ker­too vain kir­joit­ta­jan omas­ta laisku­ud­es­ta tai mukavu­u­den­halus­ta. Kuka tahansa voi aut­taa Wikipedia-pro­jek­tia, joten lopet­takaa se äidinkielisen Wikipedi­anne haukku­mi­nen ja tehkää asialle jotain, jos se ker­ran on niin huono. Itse olen seu­ran­nut suomenkielisen Wikipedi­an kehi­tys­tä nyt pari vuot­ta akti­ivis­es­ti ottaen osaa ja mielestäni sen laatu para­nee koko ajan. (Ei ehkä min­un vaiku­tuk­ses­tani tosin.)

    Ja jos joskus kir­joi­tat­te Wikipedi­aan, huo­maat­te kyl­lä miten haas­teel­lista tietosanakir­jaimaisen tek­stin tuot­ta­mi­nen on ver­rat­tuna täl­laiseen blogikom­ment­ti­in, johon voi jorista mitä mieleen sat­tuu ilman kun­nol­lisia lähdeviitteitä.

  35. Usein väitetään jopa röyhkeästi, että influ­enssavirus on lipidi­vaip­painen orto­mykso­virus, jon­ka vaipan sisäl­lä on M‑proteiinin muo­dosta­ma kuori, jon­ka sisäl­lä taas on kahdek­saan seg­ment­ti­in jakau­tunut negati­ivisäikeinen RNA-genomi.

  36. Ebo­la se vas­ta on hidas leviämään.

    Hah, hah. Mut­ta hei, ker­tokaa, mik­si viruk­set eivät yleenäsä onnis­tu tap­pa­maan koskaan kuin hyvin pienen osan väestöstä. Mik­si ebo­la sun muut lev­iää niin huonosti?

  37. eoria Mus­tan sur­man ja oras­ta­van mod­ernisaa­tion yhtey­destä on ajatel­tu lasku­jeni mukaan 39 645 987 ker­taa ennen sin­ua. Mut­ta omaperäi­nen aja­tushan voi myös olla sel­l­ainen, jon­ka kek­sii itse.
    Ei ollut tarkoi­tus ker­skua omaperäisel­lä oival­luk­sel­la vaan varoit­taa luk­i­jaa lähdekri­ti­ikin tarpeellisuudesta.

  38. Ulla Vain­iolle:
    Ei ollut tarkoi­tus kri­ti­soi­da wikipedi­aa. Käytän sitä paljonkin itse läh­teenä, enkä ole tähän asti löytänyt virheitä, korkein­taan ide­ol­o­gisia pain­o­tuk­sia. Tuo väite minus­ta vaan kuu­losti vähän orig­inellil­ta. Kuten moni on kor­jan­nut, sille voi olla myös perusteita.

    Minä kyl­lä ryhty­isin etsimään seli­tys­tä nopealle lev­iämiselle lin­nuista. Ebo­la nyt ainakaan ei lev­iä noin nopeasti. Ei tarvitse edes vai­h­taa tau­tia, riit­tää, että olet­taa kirp­pu­jen pitävän pait­si rotista, myös linnuista.

  39. Vainio: “Jälkikä­teen on aina help­po tode­ta jotkut ennus­tuk­set perät­tömik­si, mut­ta ennus­tuk­setkin vaikut­ta­vat lopputulokseen.”

    No on todel­lakin help­po tode­ta. Ennus­ta­jat menet­tävät arvo­val­tansa, jos ennus­tuk­set eivät toteudu. Ennus­tuk­set pitäisi kieltää kaik­il­ta, pait­si niiltä, joiden ammat­ti­taito tuot­taa paikkansapitäviä ennus­tuk­sia. Mon­et tutk­i­jat suh­tau­tu­vat ennus­tuk­si­in kevyesti ja tuot­ta­vat lehdis­tölle paljon roskaa julka­istavak­si. Lehdis­tö tietysti innois­saan julkaisee.…

  40. Ebo­la nyt ainakaan ei lev­iä noin nopeasti. Ei tarvitse edes vai­h­taa tau­tia, riit­tää, että olet­taa kirp­pu­jen pitävän pait­si rotista, myös linnuista.

    Wikipedia:
    “Ebolan aiheut­ta­ma veren­vuo­toku­ume lev­iää ruumi­innestei­den väl­i­tyk­sel­lä mut­ta myös ilmateitse lev­iämi­nen on todis­tet­tu mah­dol­lisek­si, joskin harvinaiseksi.”

    Luin tuos­sa huvikseni Wikipedi­an artikke­lin “Caus­es of the Black Death” (kaiken­laisia huve­ja sitä on). Tuo­ta lin­tu­teo­ri­aa siel­lä ei ole. Olisiko sen takia, että kir­put ei lev­iä lin­nuista ihmisiin?

    Islannin mus­ta sur­ma tun­tuu myös ole­van ongel­ma, kos­ka siel­lä ei ollut rot­tia tai vaik­ka olisi ollutkin, kir­put oli­si­vat kuolleet kylmään. Joku lin­tu­jen tuo­ma tau­ti tun­tuu maal­likos­ta hyvältä hypoteesilta.

  41. Kuitenkin 1900-luvul­la on tapah­tunut väestöräjähdys ja voimakas kaupungis­tu­mi­nen mut­ta pan­demia- ja tar­tun­tatau­ti kuolleisu­us on vähen­tynyt merkit­tävästi? No, ainakin jäänyt väestönkasvus­ta jälkeen.

    Voisiko olla niin­päin että korkeampi väestön­ti­heys on lisän­nyt altistus­ta ja paran­tanut keskiver­to vas­tus­tuskykyä. Tietysti ravin­non laadul­la ja sään­nöl­lisyy­del­lä on iso merk­i­tys kuten lääketi­eteel­lä. Mut­ta köy­hissäkin suurkaupungeis­sa väestö kas­vaa kohis­ten eikä raju­ja pan­demioi­ta ole syntynyt.Ei asia tietenkään ole yksinker­tainen syy-seu­raus-käyräl­lä mitat­ta­va mut­ta osato­tuute­na. Jotain hyö­tyä kaupungis­tu­mis­es­ta täy­tyy olla myös vas­tus­tuskyvyn osalta, muuten oltaisi­in kuoltu rokkoi­hin ym. jo aikaa sitten.

    Keit­tiöantropolo­gi voisi vielä väit­tää että prim­i­ti­iviy­hteisö­jen (esi­his­to­ri­as­ta saak­ka) yhteisölli­nen las­ten­hoito­jär­jestelmä on suorit­tanut selek­ti­ivistä val­in­taa tuhan­sien sukupolvien ajan suosien pandemiavastustuskykyä.

  42. Tot­takai kaupungis­tu­mi­nen ja joukkoli­ikenne on pan­demioiden taustal­la. Sehän on selvä.
    Miten on mah­dol­lista, että kaupungis­tu­misen kanssa samanaikaises­ti on väestö kas­vanut ja eli­na­jan­odote noussut?

    Saat­taa hyvinkin olla päin­vas­toin: kaupungis­tu­mi­nen, mik­sei joukkoli­iken­teessä pärskimi­nenkin, on edesaut­tanut pan­demioiden vähentämisessä.

  43. Miten on mah­dol­lista, että kaupungis­tu­misen kanssa samanaikaises­ti on väestö kas­vanut ja eli­na­jan­odote noussut?

    Johtunee lääketi­eteen huimas­ta kehi­ty­ses­tä ja paran­tuneesta ravin­nos­ta. Jos kaupungis­tu­mi­nen olisi tapah­tunut ilman näitä, niin var­masti kaiken­laista kulku­tau­tia — vakavaa ja vähem­män vakavaa — liikkuisi enemmän. 

    Hoide­taan­han meil­lä kovaan hin­taan jokainen HIV-poti­laskin, joka muuten kuolisi muu­ta­man vuo­den sisään. Nyt viruk­sen toteamisen jäl­keen voi eli­na­jan­odote olla kym­meniä vuosia lääkkei­den ansioista.

  44. “Hah, hah. Mut­ta hei, ker­tokaa, mik­si viruk­set eivät yleenäsä onnis­tu tap­pa­maan koskaan kuin hyvin pienen osan väestöstä. Mik­si ebo­la sun muut lev­iää niin huonosti?”

    Eihän viruk­sel­la ole mitään “tavoitet­ta” tap­paa. Tietyt sairau­den oireet (kuten yskimi­nen) voivat olla hyödyl­lisiä viruk­sen levit­tämisessä, mut­ta kuol­lut isän­tä on yksi isän­tä vähem­män, ja pääsään­töis­es­ti elävä kan­ta­ja levit­tää tau­tia tehokkaam­min kuin kuol­lut (varsinkin kun ihmisil­lä on tapana kuopa­ta tai polt­taa vainajat)

    Ebolan lev­iämistä ehkäisee tehokkaasti (sen lisäk­si, että se lev­iää vain huonos­ti pis­aratar­tu­na) nimeno­maan se lyhyt aika, jon­ka tar­tun­nan saanut pysyy suh­teel­lisen ter­veen oloise­na. Oman lev­iämisen­sä kannal­ta virus on liian ärhäkkä tappamaan.

  45. Olen aikoinaan lukenut tutkimuk­ses­ta, jos­sa todet­ti­in, että joukkoli­iken­teel­lä töis­sä käyvät sairastel­e­vat vähem­män ylähengitystieinfektioita.

    En kuitenkaan koskaan pikku-uutista selvit­tänyt enem­pää ja epä­selväk­si jäi joh­tuiko efek­ti tutk­i­joiden mielestä jatku­vas­ta virusaltistuk­ses­ta bus­seis­sa vai siitä, että joukkoli­iken­teen käyt­täjä on päivit­täin ulkoil­mas­sa sääl­lä kuin sääl­lä. Vai kummastakin?

  46. Aiheesta suurkaupun­git ja muu tiheä ausu­tus sekä tartuntatautikuolleisuus:
    Tar­tun­tatau­dit pitäisi sil­loin jakaa kah­teen ryhmään.

    Tuberku­loosin kaltaiset sitkeät mut­ta laiskasti tart­tuvat, yleen­sä bak­teerin aiheut­ta­mat tau­dit, joi­ta ei voi pitää epi­demioina kuin joskus poikkeuksellisesti. 

    Influ­enssan ja isorokon kaltaiset virus­tau­dit, jot­ka tule­vat, tap­pa­vat myös nuo­ria ja ter­veitä — näen­näisen ran­dom­i­na — ja menevät taas.

    Ensim­mäisen ryh­män tau­dit eivät ole koskaan tap­pa­neet merkit­täviä osia väestöstä “ker­ral­la” ja ne oli­vat menet­tämässä otet­taan vau­raam­mis­sa osis­sa maa­pal­loa jo ennen toista maailmansotaa.

    Nip­peli­ti­eto-sivuhuo­mau­tus: 1939 maail­man alhaisin tbc-kuolleisu­us oli Tan­skas­sa, joka oli juuri ohit­tanut Aus­tralian ja Uuden See­lan­nin. Sit­ten tuli Hol­lan­ti, seu­raav­ina USA ja Kana­da joi­ta eräät “mus­tat” vyöhyk­keet vetivät alaspäin.
    Mitä opimme: läskipos­sun syömi­nen on terveellistä:):)

    Nämä sitkeän­laiskat bak­teer­i­tau­dit riehui­v­at jo kauan sit­ten, mm. renes­sanssis­sa sil­loisen ydin-Euroopan suurkaupungeis­sa ja ihmisille tuli perin­nöl­listä vas­tus­tuskykyä. Harhaan eiku har­vaan asu­tus­sa Pohjo­las­sa näin kävi myöhemmin. 

    Jälkim­mäiset sen sijaan ovat uhka nimeno­maan asu­tusti­hen­tymis­sä paljon liikkuville, kaikenikäisille ja rikkaissa maissakin. 

    Aihep­i­iristä hyvä kir­ja: Eino Jutikkalan Kuole­mal­la on aina syyn­sä, jon­ka taan­noin kuol­lut aka­teemikko kir­joit­ti 80-vuotiaana.

  47. Hoide­taan­han meil­lä kovaan hin­taan jokainen HIV-poti­laskin, joka muuten kuolisi muu­ta­man vuo­den sisään. 

    Kaupungis­tu­mi­nen on hur­jin­ta seuduil­la, jos­sa ei paljon hoide­ta AID­Si­in sairas­tunei­ta eikä paljon muitakaan.

  48. Eli­nan huomio oli oikea. Vielä 1800-luvun suurkaupungeis­sa ihmi­isä kuoöli kuin kär­päsiä, ja maal­ta tule­va väestö­paine loi niiden kasvun. Vielä 19. vuo­sisadan alus­sa Englan­nis­sa oli­vat voimas­sa drakoniset rikos- ja köy­häin­hoito­lait. Asial­liseti tehtaat oli­vat sen ajan vankileirien saaristoa.

    Sosi­aal­isia uud­is­tuk­sia ajoi­vat eri­tyiseti ns. filosofiset radikaali: Jere­my Ben­tham sekä James (isä)ja John Stu­art Mill (poi­ka). Toteut­ta­jista mainit­takoon eri­tyis­es­ti pitkäaikainen vapaamieli­nen päämin­is­teri Sir John Rus­sell, filosofi Bertrand Rus­sellin isoisä, joka ansiois­taan kohotet­ti­in jaar­lin arvoon. (I Rus­sellin jaarli).

  49. “Johtunee lääketi­eteen huimas­ta kehi­ty­ses­tä ja paran­tuneesta ravin­nos­ta. Jos kaupungis­tu­mi­nen olisi tapah­tunut ilman näitä, niin var­masti kaiken­laista kulku­tau­tia — vakavaa ja vähem­män vakavaa — liikkuisi enemmän. ”

    Elin­iän jatku­mi­nen ei johdu lääketi­eteen kehi­tyk­ses­tä vaan rav­in­to- ja hygien­i­ati­lanteen parsntumiesesta.

    Lääketi­eteen puolel­la roko­tuk­set ja tuberku­loosin isorokon, polion ‚samoin yleisimpi­en kirur­gis­ten toimen­pitei­den , kuten ump­isuo­len­tule­hduk­sen , tap­atur­mien hoidon esim jalan. käden luiden mur­tu­mien hoidon lev­iämi­nen kaikkialle on paran­tanut elinikää.

    Nuo vaa­ti­vat kirur­giset hoidot,syöpä-hoidot eivät vaiku­ta kes­ki-ikään mitään

  50. “Kuitenkin 1900-luvul­la on tapah­tunut väestöräjähdys ja voimakas kaupungis­tu­mi­nen mut­ta pan­demia- ja tar­tun­tatau­ti kuolleisu­us on vähen­tynyt merkit­tävästi? No, ainakin jäänyt väestönkasvus­ta jälkeen.”

    Tau­tiepi­demi­at lev­iävät nopeasti ymm­päri maail­man lentokoneis­sa. Vira­nomais­ten kyky eristää tar­tun­nan saa­neet estää laa­jat epidemiat.
    Mut­ta kun väestö kas­vaa, yri­tyk­set saa­vat yhä suurem­man roolin ja niiden tavoit­teet ovat vain voiton tuot­ta­mi­nen ja kun ne hävit­tävät val­tioiden rooli häviää ja pan­demi­at saa­vat sen jäl­keen vel­loa vapaasti

  51. Pelot­tavmpi uuti­nen on tuo vihrei­den virkaan aja­man sosaal­i­jo­ht­ja Vouti­laisen pröystäily.

    Samaan aikaan , kun Helsin­gin kaupun­ki leikkaa palvelui­ta niin samal­la sosi­aal­i­jo­hta­jan osit­taa, etti hän­tä kiin­nos­ta asi­aakait­en­sa asia.

    Tästäkin me huo­maamme , että vihreät ovat piilo­por­vare­i­ta, ei Osmon mielip­i­teet kauas Bogon mielip­iteistä poikkea

  52. Vähäi­nen kuolleisu­us kulku­tautei­hin kaupungeis­sa on ainakin Jared Dia­mondin (Tyk­it, tau­dit ja teräs) mukaan ver­rat­en uusi ilmiö:

    “Euroopan kaupunkiväestöt tuli­vat itseään ylläpitäviksi vas­ta 1900-luvun alus­sa: sitä ennen tarvit­ti­in ter­vei­den talon­poikien jatku­va muut­toli­ike maaseudul­ta kaupunkei­hin tas­apain­ot­ta­maan jatku­vat kuolemat kulkutauteihin”

    Toisin­sa­noen euroop­palaisen kaupunkikult­tuurin kehi­tys on tapah­tunut mei­dän näkökul­mas­tamme jatku­vas­sa kri­isi­ti­las­sa kun kuolleisu­us (paikallis­es­ti) on ollut syn­tyvyyt­tä suurem­paa. Tästäkään vinkke­listä en olisi kohtu­ullis­ten pan­demioiden vaiku­tuk­ses­ta yhteiskun­taan kovin huolissani.

    Nämä maail­man­lop­un epi­demi­at kuten uudel­la man­tereel­la löytöretkien aikaan jois­sa kuolleisu­us on pahim­mil­laan 100% ja keskimäärin jopa luokkaa 95% muut­ta­vat sit­ten maailmanhistoriaa.

  53. spot­tu: Jep, tuos­ta ovat muutkin his­to­ri­oit­si­jat kuin Dia­mond kir­joitelleet (tosin Dia­mond itse on käsit­tääk­seni koulu­tus­tausta­laan biologi). 

    Oleel­lista on kuitenkin huo­ma­ta se, että län­si­mais­sa kaupun­git ovat taas vaipumas­sa van­haan tilaansa. Kaupunkien kasvu län­si­mais­sa on alka­nut taas perus­tua siir­to­laisu­udelle ja maa­han- sekä maas­samuu­tolle, sil­lä län­si­mainen väestö ei enää kas­va. Nyt kyse ei ole enää korkeas­ta kuolleisu­ud­es­ta, vaan erit­täin voimakkaasti laske­neesta syntyvyydestä.

    Nuo “maail­man­lop­un epi­demi­at” Amerikas­sa, Afrikas­sa ja Tyynel­lämerel­lä perus­tu­i­v­at peri­aat­teessa ain­utk­er­taisi­in kehi­tyskulkui­hin; siis parem­man vas­tus­tuskyvyn omaavien kan­so­jen kohtaamiseen heikom­pi­en­sa kanssa. Tämä kehi­tyskulku on jo toteu­tunut, eikä se tietenkään voi toteu­tua toista ker­taa. Sik­si vas­taavien epi­demioiden syn­tymi­nen ei nykyaikana ole tuol­ta poh­jal­ta enää mah­dol­lista: siihen tarvi­taan nyt aivan eri­laisia mekanismeja.

  54. Kuten yllä todet­ti­in, viruk­sel­la ei ole mitään tarkoi­tus­ta tap­paa ihmistä (ellei sit­ten usko Jumalan lähet­tämi­in vit­sauk­si­in). Val­in­ta­paineet luon­tais­es­ti edel­lyt­tävät viruk­sen säi­lymistä hengis­sä, joten kantajan/isännän säi­lymi­nen hengis­sä on niille lisääntymiseduksi.

    On ver­rat­tain epä­to­den­näköistä, että sekä ärhäkkä tart­tuvu­us, korkea tap­pavu­us, sitkeä elos­sa pysymi­nen isän­täke­ho­jen ulkop­uolel­la sekä vaikea hoidet­tavu­us yhdis­ty­i­sivät kaik­ki samaan viruk­seen. Täl­laisen viruk­sen muta­toi­tu­mi­nen voi tapah­tua esim. ker­ran vuosi­tuhan­nes­sa, mut­ta ehkä ei niinkään usein.

    Toden­näköisyy­det muut­tuvat kuitenkin totaalis­es­ti, jos mm. geen­imuun­telun salo­ja oppi­va ihmi­nen ottaa tehtäväk­seen tuol­laisen viruk­sen kehit­tämisen. Täl­löin virus­ta muun­tele­mal­la nuo kaik­ki omi­naisu­udet ja vielä jotain kau­pan­pääl­lisik­si on teo­ri­as­sa mah­dol­lista yhdis­tää samaan viruk­seen. Täl­lainen biologi­nen ase on ulti­maa­li­nen uhkaku­va ihmiskunnalle.

    Ympäristökysymyk­set ja mon­et muut ovat toki erit­täin tärkeitä myös, mut­ta eivät mielestäni samaa vakavu­usastet­ta kuin tämä.

  55. Ihmiskun­nan älyt­tömän sik­iämisen pääsyyt ovat antibiootit, rokot­teet, rav­in­to ja hygien­ia. Biologi­na min­un täy­tyy nos­taa esi­in eräs vielä suurem­pi syy. Sukupuolivietti. 

    Ja muu­ta. Biol­o­gis­es­ti lask­ien ihmisen max ikä on 50 vuot­ta. Oden kanssa ollaan jo pitkäl­lä jatkoa­jal­la. Lääketiede meitä hengis­sä pitää. Ainakin minua.

  56. Sukupuo­livi­et­tikö on johtanut tilanteeseen, jos­sa yhä use­ampi tekee keskimäärin alle kak­si las­ta elämässään? 

    Ihmette­len myös tuo­ta väitet­tä ihmisen “max iästä”. Mik­si sit­ten yhä use­ampi ihmi­nen elää tuol­laiset 80 vuotta? 

    Sen ver­ran annan perik­si, että tuos­sa 50 vuo­den tienoil­la oli ennen muinoin “eläkeikä”, soti­lail­la usein jo hiukan ennen. Keski­a­jal­la esimerkik­si englan­ti­lainen mies ei enää 50 jäl­keen mak­sanut työveroa. Ole­tuk­se­na oli, että kun­to oli usein jo sen ver­ran alen­tunut siinä kohdin. 

    Lep­poisam­mis­sa olois­sa aateliset ja papitkin kuo­li­vat “van­hu­u­teen” aika lail­la samas­sa iässä kuin nykyään. 

    Kek­simääräi­nen elin­iän­odote oli tietysti nyky­istä alem­pi, mut­ta ei läh­es­tulkoonkaan niin alhainen kuin ihmiset yleen­sä luule­vat. Jos selvisi las­ten­taudeista saat­toi odot­taa elävän­sä vaik­ka seit­senkymmp­isek­si. Tosin joku katas­trofi — sota, tau­ti tai nälkä — ehti usein kor­ja­ta ennen sitä.

  57. Juu­pa­jaa­pa: “Kek­simääräi­nen elin­iän­odote oli tietysti nyky­istä alem­pi, mut­ta ei läh­es­tulkoonkaan niin alhainen kuin ihmiset yleen­sä luule­vat. Jos selvisi las­ten­taudeista saat­toi odot­taa elävän­sä vaik­ka seitsenkymmpiseksi.”

    Niin. Se pitää ottaa huomioon, että jos san­o­taan että vas­ta­syn­tyneen elin­iän­odote vuon­na T paikas­sa X oli esim 30 vuot­ta, huomioi tuo luku useim­miten myös melko jul­man lapsikuolleisuuden.

    Kiin­nos­taisikin tietää, mil­laisia ovat esim 5- tai 15-vuo­ti­aan elin­iän­odot­teet olleet kaut­ta historian.

  58. Pan­demi­auh­ka on erit­täin suuri, niin kauan kuin tarpeet­toman yli­tuotan­toli­ha­te­ol­lisu­u­den annetaan jatkua. Eikö, Osmo, täl­laista voisi ehkäistä kan­sain­välisil­lä sopimuk­sil­la, jot­ka järkeistäi­sivät ruuantuotantoa?

    Pelkään­pä, ettei mitään siihen viit­taavaakaan yritetä. Tästä farssista tulee vain jälleen yksi kiusalli­nen kivi lihan­syöjän vetelän eet­tisyy­den sim­pukankuores­sa, muut­tumas­sa epäilemät­tä hyvin barokik­si egosen­trisen argu­men­taa­tion helmeksi.

  59. Alun­perin kaupunkike­hi­tys tar­josi väestölle epi­demi­ol­o­gisen edun, kos­ka kaupunki­laisil­la oli mui­ta parem­mat mah­dol­lisu­udet kehit­tää vas­tus­tuskykyä suurem­malle määrälle tartuntatauteja(J.R&William McNeill;Verkottunut ihmiskun­ta)”. Tilanne toki on muut­tuunut noista ajoista. Oikeas­t­aan halusin “main­os­taa” lois­tavaa, näin vähem­mänkin koulute­tulle ymmär­ret­tävää yleiskat­saus­ta jo aikapäiviä sit­ten verkot­tuneeseen yhteiskun­taan. Sivuaa monia täl­lä pal­stal­la käsitel­tyjä asioi­ta. Sivuaa vain vähän otsikkoa, mut­ta mitä mieltä olette kirjasta?

  60. Jouni Lundqvist!
    Olet var­masti oike­as­sa. Ilman tätä nyky­istä rav­it­se­musti­lan­net­ta, ter­vey­den­huoltoa, siis yleistä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa kuolisimme 40–50-vuotiaina. Nyt aloite­taan “toinen elämä”; tehdään uudet lapset uusien puolisoiden kanssa, paljon kyken­evemp­inä lap­su­ut­ta ymmärtäv­inä kas­vat­tji­na siis. Pitäisikö siis koko hyv­in­voin­ti­val­tio purkaa ja antaa luon­non valin­nan ratkaista ongelmia? Län­si­mai­hin on rantau­tunut sikain­flu­enssa? Kuin­ka mon­ta ongel­maa se talousti­eteil­i­jöiltä pois­taa, inhimil­listä kär­simys­tä! Kuka sen hin­nan laskee?
    Ei tule lähteitä, kun­han vain pohdiskelen.

  61. Jaakko Hir­voselle doku­men­toitu esimerk­ki omas­ta suvus­tani: Isoisoisäni syn­tyi 1850-luvul­la kym­men­lap­siseen maanvil­jeli­jä-per­heeseen. Kak­si lap­sista kuoli vau­voina ja kak­si vähän myöhem­min “kuristustautiin”(hinkuyskä?).

    Mut­ta niistä kuud­es­ta, jot­ka selvi­sivät aikuisek­si, neljä eli yli 80-vuo­ti­aik­si, isoisoisäni 91-vuotiaaksi.

  62. Nais­ten elinikäodotet­ta las­ki 1800-luvun lop­pupuolelle saak­ka syn­nyt­tämisen riskit.
    Hämärästi muis­tan luke­neeni — älkää vain tivatko lähdet­tä — että 1700-luvul­la syn­ny­tys oli naiselle suurem­pi ris­ki kuin keskiver­to sotaret­ki upseer­ille. Miten tuo sit­ten lie laskettu…

    Sama tilanne on yhä köy­him­mis­sä kehi­tys­mais­sa, jois­sa nais­ten elinikä on korkein­taan sama kuin miesten.

  63. Suomes­takin pitäisi kai löy­tyä tieto­ja use­am­man sadan vuo­den ajal­ta ihmis­ten iästä kuollessaan. 

    Ihan pienenä “pis­toko­keena”, näyt­täisi siltä, että toden­näköisyys elää nykykäsi­tyk­sen mukaan van­hak­si oli rikkail­lakin (ja lap­su­usiästä selvin­neil­lä) aika pieni ainakin ennen 1700/1800 luku­jen vaihdetta:
    http://en.wikipedia.org/wiki/English_kings
    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_British_monarchs
    (paljon toki väki­val­taisia kuolemia tuos­sa listassa)

  64. Kyl­lä tuos­ta on tarkat tiedot Suomes­sa ison­vi­han jälkeisiltä ajoil­ta. En jak­sa muis­taa niitä enää tarkasti, mut­ta van­hu­u­teen ihmiset kuo­li­vat jok­seenkin samanikäis­inä kuin nytkin. Tuo 35 vuo­den elin­iän odote johtuu siitä, että kol­mannes kuoli pikku­lapsi­na ja lisäk­si kulku­tau­dit ja onnet­to­muudet tekivät selvää jälkeä myös hyväkun­toi­sista ihmi­sistä. Ei ollut mitenkään tyyp­il­listä kuol­la 45-vuotiaana. 

    Eläkeiäk­si säädet­ti­in sata vuot­ta sit­ten 65 vuotta.

  65. Tot­ta, 1700-luvul­la neljävi­to­nen ei ollut kaikkein tyyp­il­lisin kuolinikä.
    Siitä tuli paljon tyyp­il­lisem­pi 1800-luvun lop­ul­la ja 1900-luvun alkupuolel­la mais­sa, jois­sa oli tuon ajan mit­ta­pu­ul­la alhainen lap­sikuolleisu­us mut­ta puut­teel­liset asun­to-olot tai muuten “kovat oltavat”.

    Täl­laisia oli­vat mm. Suo­mi, Viro ja Ranska.

    Suurin yksit­täi­nen syy oli huo­mat­ta­va “ylikuolleisu­us” keuhko­tau­ti­in ja muis­taak­seni keuhkoku­umeeseenkin, mut­ta muitakin tek­i­jöitä oli. 

    Mut­ta nyt alkaa men­nä niin off-top­ic että päätän tähän.

  66. Tässä ketjus­sa puhut­ti­in aiem­min wikipedi­an luotet­tavu­ud­es­ta. Palaan siihen yhdel­lä esimerkil­lä. Itsel­leni wikipedi­as­ta on muo­dos­tunut skepti­nen kuva (muis­takin syistä kuin sik­si, että wikipedia on erit­täin poli­ti­soin­ut), vaik­ka sitä ajoit­tain käytänkin. Tässä yksi esimerk­ki miksi:

    Olen kiin­nos­tunut muinai­sista, edes­men­neistä eläin­la­jeista. Tämän joh­dos­ta sat­u­in tör­määmään seu­raavaan wiki-faktaan:

    Kysymys: Mikä on suurin koskaan elänyt karhueläin?

    Wikipedia vas­taa:

    Tylp­päkuonokarhu (Arc­to­dus) oli suuri kaikkiruokainen ja nyt sukupu­ut­toon kuol­lut karhu joka eli Pohjois-Amerikas­sa noin 800 000–12 500 vuot­ta sitten.

    Suurin tylp­päkuonokarhun lajeista oli Arc­to­dus simus, joka oli samal­la suurin koskaan elänyt karhu. Seistessään neljäl­lä jalal­la se oli 180 cm korkea ja kahdel­la jalal­la jopa 400 cm korkea. Pain­oa sil­lä oli toista tuhat­ta kiloa, eli enem­män kuin kodi­akinkarhul­la, joka on nyky­i­sistä karhuista suurin.

    Luo­lakarhu (Ursus spelaeus) oli jääkaudel­la elänyt, luolis­sa talve­ht­in­ut suuri karhueläin. Se ilmestyi viimeistään Hol­stein-läm­pökaudel­la noin 300 000 vuot­ta sit­ten, ehkä jo 500 000 vuot­ta sit­ten. Itä­val­las­ta on löy­det­ty noin 40 000 van­ho­ja luo­lakarhun jään­teitä, joiden luista on saatu muu­ta­man geenin pätk­iä DNA-näyt­teinä tal­teen. Luo­lakarhu katosi jääkau­den lop­un pleis­toseenin joukko­tuhos­sa noin 10 000 vuot­ta sit­ten luul­tavasti ilmas­ton­muu­tok­sen ja ihmisen met­sästyk­sen takia. Luo­lakarhu oli suurikokoisin tois­taisek­si elänyt karhu­la­ji. Se saat­toi kas­vaa jopa 1,5 ton­nin pain­oisek­si ja ulot­tua kahdel­la jalal­la seistessään neljän metrin korkeu­teen. Useimpi­en nyky­is­ten karhu­jen tapaan se oli kaikkiruokainen.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tylpp%C3%A4kuonokarhu
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Luolakarhu

    -

    Kuin­ka paljon vas­taavia pieniä virheitä, ris­tiri­itaisuuk­sia, lähde­vi­it­teet­tömiä väit­teitä on löy­det­tävis­sä, jot­ka artikkelei­ta lukies­samme omak­summe hel­posti totu­usar­vol­lisi­na — jos wikipedi­aan luo­tamme — kos­ka meil­lä ei ole niistä aiem­paa tietopo­h­jaista käsitystä?

    Tek­isin vielä lisäk­si eron englan­ninkielisen ja suomenkielisen wikipedi­an välil­lä. Olen usein huo­man­nut konkreet­tisia ero­ja luvuis­sa, detal­jeis­sa, myös suo­ranai­sis­sa fak­taväit­tämis­sä. Nämä kään­tyvät lähem­mässä tarkastelus­sa ainakin 9 tapauk­ses­sa 10:stä englan­ninkielisen eduk­si, johtuen var­mas­tikin moninker­tais­es­ti suurem­mas­ta tek­i­jämäärästä, jol­loin myös laatu­tarkkailu, tsekkaus ja tupla-tsekkaus on systemaattisempaa.

    Yleinen ohje näi­den huomioiden lisäk­si on, että mitä tun­tei­ta herät­täväm­mästä aiheesta on kysymys, sitä suurem­min sivu­jen sisältöön vaikut­ta­vat aat­teel­liset wiki-sodat, wiki-poli­ti­ik­ka, tarken­netum­min poli­it­ti­nen wiki-aktivismi.

  67. Pakko vas­ta­ta tähän wikipedi­an luotet­tavu­u­teen azille (ja Osmolle). En tarkoit­tanut, että Wikipedi­aa pitäisi käyt­tää suo­raan läh­teenä. Kyl­lä sieltä virheitä löy­tyy eri­tyis­es­ti suomenkielis­es­tä ver­sios­ta, mut­ta jos tarpeek­si moni ihmi­nen on valmis näkemään vaivaa huo­maamien­sa virheen kor­jaamiseen, sen luotet­tavu­us parantuu.

    Wikipedi­aa voi käyt­tää oppaana, jos­ta saa yleiskäsi­tyk­sen ja lähteitä, joista tarkem­pia ja mah­dol­lis­es­ti luotet­tavem­pia tieto­ja löytyy.

    Tieteel­li­sis­sä julka­isu­is­sakin on virheitä ja nekin ovat poli­it­tis­es­ti sävyt­tyneitä (ainakin tiede­poli­it­tis­es­ti). Tämän maal­likotkin ovat alka­neet ymmärtää, vaik­ka lehdet aina siteer­aa­vat uusimpia tutkimuk­sia täytenä totuute­na. Wikipedia opet­taa maal­likoille lähdekri­ti­ikkiä ja ter­vet­tä tieteel­listä ajat­telua, kuten tästäkin keskustelus­ta huo­maamme, ja on siitä syys­tä toiv­ot­tavasti ihmis­ten ajat­telua ja maail­maa mullis­ta­va laitos. Ne har­vat yksilöt, jot­ka sen tekemiseen osal­lis­tu­vat oppi­vat vieläkin enem­män itse tieteel­lis­es­tä pros­es­sista, joka on Wikipedi­an tavoin itseään korjaava.

    No, jori­nat sikseen.

Vastaa käyttäjälle Juupajaapa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.