Pelottava uutinen

25.4.2009 · Aihe: _ 

Tieto tappavista epidemioista on aina hätkähdyttävä. Jos saisin tiedon tulevaisuudesta, joka kertoisi inhimillisen sivilisaation tuhoutuneen ennen vuotta 2150 ja joutuisin arvailemaan syytä, sotaa todennäköisempänä pitäisin pandemiaa, nimenomaan hengitysteitse leviävää.

Meksikossa leviävä uusi virustyyppi ei ensi tietojen mukaan vaikuta läheskään yhtä tappavalta kuin lintuinfluenssa, mutta näyttäisi leviävän tätä herkemmin. Kun kuolleisuus on “vain” joitakin prosentteja – siis espanjantaudin luokkaa – ja kun tartunnan saajien määrä on pysynyt noin tuhannessa, tämä ei ole se, mihin sivilisaatio loppuu, mutta muistuttaa riskistä, jonka nopeasti muuntautuvat virukset ihmiskunnalle muodostavat.

Kommentit

70 Vastausta artikkeliin “Pelottava uutinen”

  1. Sylvesteri kirjoitti 25.4.2009 kello 12:07

    Jos kuolleisuus on vain muutaman prosentin luokkaa, se tappanee ainoastaan sairaat ja heikot. Onko niin että eläkepommi purkautuu pandemian avulla? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Niinpä kirjoitti 25.4.2009 kello 17:19

    Tuollaisen tappavan pandemian kynsistä pelastuisi todennäköisimmin syrjäinen tuppukylä, jossa muukalaisiin suhtaudutaan hyvin torjuvasti.
    Tappava tauti romahduttaisi globaalitalouden sisäistäneet megapolikset ja niiden asukkaat mehiläiskennoissaan.
    Luonto on armoton seuloessaan elinkelpoiset eliöt ja yhteiskunnat elinkelvottomista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tiedemies kirjoitti 25.4.2009 kello 18:03

    Yksikään uuden ajan pandemia ei tietääkseni ole pudottanut maapallon väkilukua, so. syntyvyys on ollut suurempi kuin kuolleisuus silloinkin kun tauti on riehunut kovimmillaan.

    Edes musta surma ei aikanaan tappanut kymmeniä prosenttia väestöstä.

    Talous kyllä kärsisi pandemiasta, kun ihmiset eivät uskaltaisi matkustaa ja käydä kauppaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Jormanen kirjoitti 25.4.2009 kello 18:38

    Joillain medioilla ja ihmisillä on ilmeinen kaipuu näihin maailmanlopun uutisiin. 1983 tai -84 muistan nähneeni ip-lehden lööpin, jossa päivän tarkkuudella ennustettiin päivä 1990-luvulle, jolloin ekspotentiaalisesti leviävä AIDS on surmannut jokaisen helsinkiläisen. Eräs työkaverini pelkäsi aivan vakavissaan Ebola-virusta. Minnehän sekin katosi?

    Toki minäkin uskon luonnon/luojan ennen pitkää hidastavan ja jopa pysäyttävän väestönkasvun. Jos ei millään kulkutaudilla, niin esim sperman laatua heikentämällä. Siispä: Don’t worry, be happy!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Risto kirjoitti 25.4.2009 kello 19:07

    “Jos kuolleisuus on vain muutaman prosentin luokkaa, se tappanee ainoastaan sairaat ja heikot”

    Uutisten mukaan tämä tauti olisi tappanut erityisesti nuoria aikuisia. Muistelen samaa lukeneeni espanjan taudin suhteen, jolloin selitykseksi tarjottiin, että viime kädessä kuoleman aiheutti potilaan oma immuunivaste.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Elina kirjoitti 25.4.2009 kello 19:19

    Pandemiaksi äityvien vaarallisten influenssavirusten tunnuspiirre on, että ne tappavat nimenomaan nuoria aikuisia.

    Joten keskustelu on aloituskommenteissa jo täysin hakoteillä. Kyse ei ole luonnon vastaiskusta heikkojen yksilöiden eliminoimiseksi, vaan terveiden ja vahvojen joukkokuoleman uhasta. Hyvä immuniteetti antaa paremman kasvualustan virukselle.

    Seurauksena on yhteiskunnan täydellinen lamaantuminen, kun työikäiset joka sektorilla ja pienten lasten vanhemmat sairastuvat. Meksikossa kuolleet ovat pääasiassa olleet 25-45 -vuotiaita.

    Jotain tällaista tietysti on ollut odotettavissa kaikkien asiantuntkijoidenkin mukaan.

    Kaupungistumiskehitys on sairasta. Ihmisiä pakkautuu kuin muurahaisia pinta-alaltaan mitättömille alueille. Tätähän vihreät kovasti täälläkin ajavat. Kainuu ja Lappi tyhjäksi ja kaikki Helsingin radanvarrelle samaan taloudenkasvuputkeen. Metrossa ja ratikassa sitten aivastellaan toistemme päälle.

    Samalla tyhjänpäiväinen huvimatkailu ympäri maapalloa varmistaa nopean leviämisen joka metropoliin.

    Mitäs veikkaatte? Kuinka kauan menee kunnes sikakuume on Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ari Heikkinen kirjoitti 25.4.2009 kello 19:43

    En usko, että ihmiskunta tulee tuhoutumaan minkään pandemian johdosta, koska jos menneisyydestä voi oppia jotain, niin pahatkin pandemiat (mm. rutto) ovat tappavat (aina) vain osan väestöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. jouni lundqvist kirjoitti 25.4.2009 kello 20:27

    Mielenkiintoinen juttu. Olen koulussa usein sanonut, että ihmiskuntaa ei tapa atomisota eikä talous, vaan sen voi tehdä joku pöpö, bakteeri mutta eritoten viirus.

    Pandemia eli maailmanlaajuinen jonkun pöpön leviäminen on nykyään aika helppoa. Mutta entä jos se pöpö tuhoaakin internetin. Siihen me ei kuolla, mutta se ei olekaan mikään vitsi, jos esin googlea ei ole muutamaan viikkoon.

    Tämä oli kevyt väliheitto, mutta Osmo on oikealla tiellä, kun pohtii pandemioiden tuhoja. Nehän voivat johtaa jopa kansainväliseen matkustuskieltoon. Ei varmaan johda ihmiskunnan tuhoon, mutta jos kyseessä on virus eikä bakteeri, niin jälki voi olla tuhoisaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Juupa Jaapa kirjoitti 25.4.2009 kello 20:58

    Taudissa on YLE:n uutisten mukaan — vai oliko se sittenkin Maikkari — pelottavaa, että se ei tapa lapsia ja vanhuksia vaan siltä väliltä! Joo, mustakin on aina kiva kun lapsia kuolee. Ja vanhuksia.

    Käsittääkseni, asiasta toiseen, tuollaiset taudit mutatoituvat vaarattomimmiksi (tai valmiiksi vaarattomampi versio yleistyy) aika pian nimen omaan suurissa kaupungeissa. Versio joka tappaa, leviää niin paljon huonommin kuin versio joka ei tapa.

    Täytyy kyllä sanoa, että en ihan ymmärrä, miksi tappava ja vaarattomampi eivät voi elää rinnakkain. Mutta jos voisivat, me olisimme jo kaikki kuolleet miljoonia vuosia sitten. Kai.

    Ehkä joku tilastotieteilijä osaisi selittää, mistä on kysymys. Tai lääkäri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.4.2009 kello 21:24

    Tiedemiehelle:

    Ote Wikipediasta:
    Musta surma oli historian tuhoisin epidemia. Se raivosi vuosina 1348-1351 koko Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa ja tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä.

    Nykyaikainen maailma voi joutua aikamoiseen kaaokseen pandemian vuoksi, ja tuo kaaos voi välillisesti tappaa paljon enemmän ihmisiä kuin itse tauti. Influenssa tappoi intiaaneista monin paikoin enemmistön.

    Minulla on sellainen omaperäinen teoria, että renessanssi johtui mustasta surmasta. Kun väkiluku putosi, elintaso nousi (enemmän peltoa/henki) ja tämä taloudellinen väljyys mahdollisti porvarillisten elinkeinojen kehittymisen ja vaihdannan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Teemu K kirjoitti 25.4.2009 kello 21:39

    Varmastikin olisi planeetan elinkelpoisuuden jatkon kannalta lähinnä toivottavaa, että tulisi pandemia joka tuhoaisi 50-90 prosenttia tästä meidän lajista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. az kirjoitti 25.4.2009 kello 22:02

    Näistä mutaatioista en oikein osaa suuresti huolestua, vaikka en niidenkään muodostamaa uhkaa pidä mitättömänä.

    Mielestäni tulevan vuosisadan/vuosisatojen mittavin uhka ihmiskunnalle ovat laboratorioissa kehitellyt bakteerit ja virukset sekä mahdollisesti nanoaseet. Jo nykyisellä tietämyksellä on teoriassa mahdollista kehitellä biologisia aseita, jotka voisivat tappaa useita satoja miljoonia ihmisiä.

    Tämän uhkakuvan esille tuomiseen suhtaudutaan usein kuin johonkin ufouskoon tai vastaavaan, mutta toisin kuin ufot, uhka perustuu todelliseen tieteeseen, ja siitä varottaneet ihmiset ovat alallaan ansioituneita tiedemiehiä.

    Tieto jota tällaisten virusten kehittelemiseksi tarvitaan tulee leviämään teknologisen kehityksen ja globalisoitumisen myötä.
    Niiden kehittäminen esim. “pelotteeksi” tulee lopulta edellyttämään paljon vähemmän resursseja kuin esim. ydinaseiden varastoiminen suurissa määrin ja voi tapahtua esim. rokotusohjelman kulisseissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Juhana Harju kirjoitti 25.4.2009 kello 22:23

    Dramaattisia ja yhtäkkisiä riskejä pelätään, hitaasti kehittyviä ja yleisiä ei. Jos nyt mitään ylipäänsä olisi syytä pelätä, olisi aihetta pelätä esimerkiksi sydänsairauksia, jotka ovat yleisin kuolinsyy, myös naisilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Juupa Jaapa kirjoitti 25.4.2009 kello 22:28

    Edes musta surma ei aikanaan tappanut kymmeniä prosenttia väestöstä.

    Tämä on niin hämärästi sanottu — “kymmeniä prosenttia” — että mitäs siihen lisäämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tavallinen teknikko kirjoitti 25.4.2009 kello 22:32

    Entisenä reppurina tiedän sanoa, että maailmalla on viruksia ja sum muita tuntemattomia tauteja että epidemioita liikkeellä enemmän kuin Suomen virallinen viranomainen haluaa tiedottaa. Tosin minulla ei ole tilastoja väitteelleni, mutta tällainen näppituntuma minulla on työmatkoiltani saamieni kokemusten perusteella.

    Kaikkein parhaimpia asiantuntijoita epidemioiden ennaltaehkäisyn suhteen ovatkin suurten kansaivälisten yritysten Tippa-Iitat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Elina kirjoitti 25.4.2009 kello 23:19

    Historioitsija Osmo:

    Minulla on sellainen omaperäinen teoria, että renessanssi johtui Mustasta surmasta.

    On tosiaan omintakeinen käsitys. Renessanssin aatepohjaa oli luotu jo 1100-luvulta lähtien paljon ennen mustaa surmaa. Antiikin ihailu nosti päätään tieteessä ja taiteessa siis jo pitkältä ajalta ennen renessanssin varsinaista kukoistusta 1400-luvulla.

    Pikemminkin renessanssin kulta-aikaa myöhäisti Euroopan kaaokseen vienyt epidemia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Elina kirjoitti 25.4.2009 kello 23:32

    Onpas oivaltava vertaus Juhana Harjulla… ihan sama kuolevatko ihmiset sydänsairauksiin tasaisesti vanhemmalla iällä vai kohtaammeko koko yhteiskunnan lamaannuttavan epidemian.

    Siis johonkinhan ihmiset aina kuolevat, ei kuolinsyy ole mikään “vaara” tässä mielessä kuin pandemia.

    Jokainen voi miettiä mitä merkitsee, kun Suomessa esim. kaksi kolmasosaa työikäisistä on vakavasti sairaana, kun terveydenhuoltoa, sähköntuotantoa, hallintoa ym. pyöritetään jäljellä olevilla resursseilla, kun koulut, päiväkodit ja monet muut instanssit ovat suljettuina tartuntavaaran vuoksi.

    En minä tässä mitään piruja halua seinille maalailla, mutta pandemia voi olla tätä ja pahempaakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Juupa Jaapa kirjoitti 26.4.2009 kello 9:28

    Minulla on sellainen omaperäinen teoria, että renessanssi johtui Mustasta surmasta. Kun väkiluku putosi, elintaso nousi (enemmän peltoa/henki) ja tämä taloudellinen väljyys mahdollisti porvarillisten elinkeinojen kehittymisen ja vaihdannan.

    Yleensä tähän lisätään maan arvon lasku ja siten maanomistajien – aatelin ja erityisesti kirkon – vallan väheneminen ja vastaavasti työllä elantonsa hankkivien vallan lisääntyminen. Suhteellisesti varallisuuttaan lisäsivät myös kauppiaat ja käsityöläiset kuten myös pankkiirit siellä Venetsiassa. BKT per capita kasvoi, koska tuottamattomin maa voitiin jättää viljelemättä.

    Renessanssin alkamiseen, tai ehkä pikemmin keskiajan loppumiseen vaikutti tietysti moni muukin asia, kuten esim. muslimimaailman heikkeneminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.4.2009 kello 9:44

    Juuri tätä mekanismia tarkoitin. Renessanssin aikaan liittyi suuri kulttuurin nousu ja talouden kehittyminen. Minun uskomukseni mukaan yleinen vaurastuminen tuotti tilaa kulttuurille, eikä syitä kulttuurin nousulle siksi kannatta etsiä satoja vuotta aiemmista virtauksista, vaikka niilläkin oli varmaan merkitystä kulttuurin sisällölle, joskaan ei sen volyymille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. spottu kirjoitti 26.4.2009 kello 10:15

    “Jokainen voi miettiä mitä merkitsee, kun Suomessa esim. kaksi kolmasosaa työikäisistä on vakavasti sairaana, kun terveydenhuoltoa, sähköntuotantoa, hallintoa ym. pyöritetään jäljellä olevilla resursseilla, kun koulut, päiväkodit ja monet muut instanssit ovat suljettuina tartuntavaaran vuoksi.”

    Suomi pysähtyy muutenkin vuosittain heinäkuuksi ilman ihmeempiä vaurioita. Redundanssia on nykyisen lyhyen työajan ansiosta kaikkialla niin paljon että esimerkiksi tilapäisestä 2/3 työvoimakadosta selvitään vaivatta kun vapaa-aika lakkaa olemasta ilman että täytyy kollektiivisesti mennä lähellekään sellaisia inhimillisen kestävyyden äärirajoja jotka sodan käyneelle sukupolvelle ovat tuttuja.

    Pandemiat ovat ensisijaisesti surullisia henkilökohtaisia tragedioita, joissa yhteisön merkitys korostuu. Espanjantautikin oli erityisen kohtalokas monelle harvaan asutun maaseudun asukkaalle joka joutui sinnittelemään sairaana ettei perhe kuollut nälkään ja viluun (mitä sitten tapahtuikin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Markku af Heurlin kirjoitti 26.4.2009 kello 10:31

    En tiedä tarkemmin, miten Espanjantauti vaikuti Suomessa. Mutta yhden tapausken tiedän. Sukuni päämiehen (omisti ja asui Kuitian kartanoa Paraisilla) viidestä lapsesta Espanjantauti vei neljä. Vain yksi poika jäi eloon.

    Tämän vuoksi perhe rakennutti kartanon puistoon hyvin kauniille paikalle yksityisen hautausmaan, ja myöhemmin muutti Kuitian linnan vanhan pajan kappeliksi.

    Ei tauti edes varakasta säälinyt. nälkä ei ollut veinyt vastustuskykyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.4.2009 kello 10:35

    Pienenä sivujuonteena: kävin etsimässä tietoja mustasta surmasta Wikipediasta. Artikkeliin rutto joku minuakin omaperäisempi ajattelija oli käynyt kirjoittamassa teorian, ettei musta surma ollutkaan paiserutto vaan ebola-virus. Miten tuo Wikipedian laadunvarmistus oikein toimii?
    Sen sijaan englanninkielisestä Wikipediasta sain jopa tukea omalle omaperäiselle teorialleni siitä, että musta surma vapautti Euroopan malthusialaisesta köyhyysloukusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Juupa Jaapa kirjoitti 26.4.2009 kello 10:41

    Työvoiman kallistuminen kannusti tekemään työtä säästäviä innovaatioita ja kehittämään jo olemassa olevia. Ainakin teoriassa. Heti ei kyllä tulee mieleen mitään ajan pääelinkeinoon liittyvää mullistusta. Monet keksinnöt oli tehty jo orjatyövoimasta luopumisen jälkeen. Jossain pankki-ja vakuutustoiminnassa kyllä innovoitiin.

    Niin tai näin, alamme olla samassa tilanteessa nyt, kun suuret ikäluokat eläköityy — ja ehkä pandemia tappaa! Kun vaikapa sairaanhoitajia ei riitä, pitää keksiä keinoja, miten tulla toimeen ilman.

    Pakko lisätä oma “omaperäinen” ajatus: Renessanssin “realistinen” taide syntyi tarpeesta piirtää kone- ja rakennuspiirrustuksia. Tai sitten päin vastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Elina kirjoitti 26.4.2009 kello 10:45

    Ei suomenkielistä Wikipediaa kannata käyttää. Joukko, joka sitä pitää yllä on niin pieni, että lopputulos on täynnä virheitä, jopa ihan fundamentaalisiakin sellaisia.

    Englanniksi toimii useimmiten hyvinkin. Voit kuvitella minkä suuruinen itseään korjaava koneisto se on — varmasti satoja tuhansia aktiivisia ja asiantuntevia kirjoittajia monelta alalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Markku af Heurlin kirjoitti 26.4.2009 kello 10:46

    Oletteko muuten lukeneet kirjoja Tykit, atudit ja teräs sekä Romahdus. oi antaa valaistusta näihin kysmylsiin.

    Epidemiassahan erittäin suuri(tai kaikki) sairastuvat, osa kuolee ja lopuille on tullut vastustuskyky. Taiudin kvuakin muuttuu. Jos tauti tapaa uhrinsa nopeasti, tauti ei ehdi levitäm mikä taudiaiheuttjan kannalta on ikävää. Ja sekin kuole potilaan mukana…

    Renessansiin juret livat jo enen mustaa surmaa. Mutta jotain hyvin oleelliat se toi kulttuuriin, ainakin kuoleam välittömyyden.

    Ruttoepidemiat (rutto, kolera, jokin muu tauti…) ovat toistuneet aika säännöllisesti ja pyyhkinet pois liikaväestöä. Raakaa, mutta tehokasta, Malthusta muistellen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Elina kirjoitti 26.4.2009 kello 10:55

    Totta kai ymmärrän, että renessanssi ja kaikki muutkin kulttuurisuuntaukset ovat monien keskenään limittyvien ja lomittuvien asioiden summia ja tuloja.

    Osmolla oli, että renessanssi JOHTUI mustasta surmasta. Siitä rohkenen edelleenkin olla eri mieltä.

    Spottu,

    Ok, tilanne pandemian aikana olisi siis sama kuin loma-Suomessa heinäkuussa? Hyvä uskotaan!

    Miksihän sitten WHO:lla ei ole joka vuonna kriisikokousta Suomen kesälomien vuoksi? Ihmettelen!

    Kova on usko yhteiskunnan kaikkivoipuuteen eräillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Oskari Huusko kirjoitti 26.4.2009 kello 11:11

    Joillain medioilla ja ihmisillä on ilmeinen kaipuu näihin maailmanlopun uutisiin.

    Joillain medioilla ja ihmisryhmillä on taipumus leimata kaikki “isoista riskeistä”(paitsi tietysti Venäjän mahdollisesta invaasiosta, joka on tietysti hyvä syy lisätä puollustusmäärärahoja) puhuminen maailmanlopun maalailuksi. Sana, jota he usein käyttävät on “alarmisti”.

    Lienee selvää, että todennäköisyys sille, että juuri tämä sikainfluenssaepidemia romahduttaisi ihmiskunnan on aika pieni. Pandemiariskistä puhuminen ja siihen varautuminen voi silti olla ihan fiksua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Juupa Jaapa kirjoitti 26.4.2009 kello 12:13

    Artikkeliin rutto joku minuakin omaperäisempi ajattelija oli käynyt kirjoittamassa teorian, ettei musta surma ollutkaan paiserutto vaan ebola-virus.

    Mustan surman “ongelma” oli, että se levisi aivan liian nopeasti rottien (kirppujen) levittämäksi taudiksi. Usein tauti levisi liki hevosmiehen nopeudella. Siksi on esitetty kaikenlaisia teorioita. Joku Ebolan sukulainen on yksi. Ehkä mustasurma oli sekä rutto että joku helposti ja viivytyksettä ihmisestä ihmiseen leviävä ebolomainen tauti.

    Teoria Mustan surman ja orastavan modernisaation yhteydestä on ajateltu laskujeni mukaan 39 645 987 kertaa ennen sinua. Mutta omaperäinen ajatushan voi myös olla sellainen, jonka keksii itse. Tai ainkin kuvittelee keksineensä; oikeasti omaperäinen ajatus on kai mahdottomuus. Vai onko? Mielenkiintoisen omaperäinen kysymys. Niin mielenkiintoisen omaperäinen että jos googlaisin, löytyisi tuhansia asiaa pohdiskelevia tekstejä. Mutta luultavasti ei kuitenkaan miljoonia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.4.2009 kello 12:14

    Ebola se vasta on hidas leviämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Airbag kirjoitti 26.4.2009 kello 12:15

    Osmo: Kyllä ihan vakavasti otettavat tutkijat ovat esittäneet hypoteeseja, että ruton olisikin aiheuttanut jokin muu kuin yersinia pestis. Suomenkielisen wikipedian (ainoassa) lähdeviitteessä käsitellään asiaa. Myös englannin kielisessä wikipediassa on asiasta maininta, kattavampine lähdeviitteineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Anna-Liisa kirjoitti 26.4.2009 kello 12:59

    Osmo, ei Wikipediassa sanota että musta surma olisi ollut nimenomaan ebola vaan että se olisi ollut “ebolan tapainen verenvuotokuume” [1]. Ei ole ihan sama asia. Olen lukenut lehdistäkin, että on herännyt keskustelua siitä mikä musta surma loppujen lopuksi oli.

    Wikipediaanhan voi kuka tahansa, vaikka minä nyt tästä, käydä kirjoittamassa minkä tahansa hakusana-artikkelin tai muokkaamassa jo kirjoitettuja, kunhan vain rekisteröityy ensin. Wikipedian laadunvarmistus toimii vertaiskontrollipohjalla. Olen seurannut jostakin tunteita herättävästä aiheesta käytyä Wikipedia-tappelua, jossa viiden minuutin välein hakusana-artikkeli muuttui, kun vastakkaiset leirit kävivät muokkaamassa sitä mieleisekseen.

    [1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_surma

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. az kirjoitti 26.4.2009 kello 14:26

    Vuosien 1315-1317(1322) suuren nälänhädän katsotaan päättäneen useampaa vuosisataa kestäneen suhteellisesti vauraamman ajan Euroopassa. Britannian kuninkaallisen perheen asiakirjojen, joita pidetään tarkkoina ja luotettavina, perusteella eurooppalaisten elinajanodotteen 1200-luvulla on arvioitu olleen n. 35 vuotta, eikä ole syytä olettaa sen olleen merkittävästi poikkeava aiempina vuosisatoina. Vuosituhannen kolmelta ensimmäiseltä vuosisadalta ei juuri löydy merkintöjä mittavista nälänhädistä tai muista väestöä koetelleista suurtuhoista. Tämän katsotaan johtuneen tuolloin vallinneesta viljelylle suotuisammasta ilmastosta. Merkittävästi korkeampaa elinajanodotetta Eurooppa ei saavuttanut kuin vasta teollisen vallankumouksen myötä. Eurooppalainen elinajanodote vuonna 1800 oli samat n. 35 vuotta kuin se oli ollut 600-800 vuotta aiemmin. Vielä 19. vuosisadan loppupuoliskolla oli suuret nälänhädät mm. Suomessa, Irlannissa ja Venäjällä.

    Vuoteen 1315 päättyneen suhteellisesti vauraamman aikakauden aikana kulttuurinen ja taiteellinen kehitys kukoisti Euroopassa, minkä suurimpia todistuskappaleita ovat suuret katedraalit joiden rakentaminen aloitettiin tuolla vauraammalla aikakaudella. Jotkut historioitsijat ovat kutsuneet tätä mm. 1100-luvun renessanssiksi, mihin Elina ylempänä viittasi.

    1400-luvun taiteiden, kirjallisuuden ja tieteiden nousun tarkkoja syitä on vaikea päätellä. Osin kyseessä on voinut olla vastaava ilmiö kuin Euroopassa 1920-luvulla, jolloin ilmaantui poikkeuksellinen keskittymä suuria taiteilijoita. 1920-luvun taustalla oli 1914-1918 käyty järjetön sota.
    Osin suurmiesteoria on varmasti paikkansa pitävä, samoin Medicin suvun keskeisyyttä painottavilla on oma osatotuutensa, samoin niillä ketkä korostavat arabiasta käännetyn antiikin filosofian vaikutusta. Tällaisesta kysymyksestä on varmaan aika turha kiistellä, kuka on tarkalleen oikeassa kuka ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. jouni lundqvist kirjoitti 26.4.2009 kello 15:42

    Espanjantauti riehui Suomessa kansalaissodan keväänä. Saattoi tappaa valkoisen hirmuhallinnon aikaan vankileireillä enemmän ihmisiä kuin kuulat ja nälkä konsanaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. jouni lundqvist kirjoitti 26.4.2009 kello 15:57

    Bakteereja vastaan pystyvät väihtelevalla menestyksellä antibiootit. Viruksia vastaan ei ole lääkkeitä, ainoastaan rokotteita. AIDSa vastaan ei ole edes rokotteita, mutta se ei tapa ihmiskuntaa, sillä HIV ei leviä pisaratartuntana.

    Kun ihmiskunnan suurin ongelma on vestönkasvu ja markkinatalouden tavaramaailma, niin pitäisikö sikaviruksesta olla lainkaan huolissaan. Vastaan. Pitää, kaikesta huolimatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Juha kirjoitti 26.4.2009 kello 16:03

    Useinhan lehdistö ja päivystävät dosentit riehaantuvat huikeasti näistä “uhista”, kuten sars, hiv, lintuflunssa jne. Hivhän noista on noussut oikeaksi ongelmaksi, mutta ei sentään ihan hesarissakin n. 1990 hehkutetuksi rutoksi joka tulee surmaamaan Suomessakin väestöä läjäpäin. Hivin piti tartuttaa koko väestö tietyn matemaattisen mallin mukaisesti eli vastaansanomattomasti. Näin ei sitten käynyt.

    Lyhyesti: älkää uskoko lehdistöä tai tiedemiehiä näissä asioissa. He eivät tiedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Ulla Vainio kirjoitti 26.4.2009 kello 20:17

    Jälkikäteen on aina helppo todeta jotkut ennustukset perättömiksi, mutta ennustuksetkin vaikuttavat lopputulokseen. Jos HIVistä ei olisi tehty niin suurta numeroa kehittyneissä maissa, joissa kondomeja on tarjolla, helpostikin virus olisi levinnyt paljon suurempaan kansanosaan. Joissain Afrikan maissa HIV on vakava kansanterveydellinen ongelma, koska kondomeja ei käytetä kustannus-, kulttuuri- tai uskonnollisista syistä.

    Wikipediasta sen verran, että sinne ei tarvitse rekisteröityä kirjoittaakseen. Kuka tahansa voi kirjoittaa mitä haluaa. Aktiivinen yhteisö ei ole kovin iso, mutta kuitenkin suuri osa omituisuuksista onnistutaan poistamaan heti lisäyksen jälkeen, koska jatkuvasti useat henkilöt tutkailevat tuoreita muutoksia.

    Mielestäni negatiivinen asenne Wikipediaa kohtaan kertoo vain kirjoittajan omasta laiskuudesta tai mukavuudenhalusta. Kuka tahansa voi auttaa Wikipedia-projektia, joten lopettakaa se äidinkielisen Wikipedianne haukkuminen ja tehkää asialle jotain, jos se kerran on niin huono. Itse olen seurannut suomenkielisen Wikipedian kehitystä nyt pari vuotta aktiivisesti ottaen osaa ja mielestäni sen laatu paranee koko ajan. (Ei ehkä minun vaikutuksestani tosin.)

    Ja jos joskus kirjoitatte Wikipediaan, huomaatte kyllä miten haasteellista tietosanakirjaimaisen tekstin tuottaminen on verrattuna tällaiseen blogikommenttiin, johon voi jorista mitä mieleen sattuu ilman kunnollisia lähdeviitteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Juupajaapa kirjoitti 26.4.2009 kello 20:21

    Usein väitetään jopa röyhkeästi, että influenssavirus on lipidivaippainen ortomyksovirus, jonka vaipan sisällä on M-proteiinin muodostama kuori, jonka sisällä taas on kahdeksaan segmenttiin jakautunut negatiivisäikeinen RNA-genomi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Juupajaapa kirjoitti 26.4.2009 kello 20:57

    Ebola se vasta on hidas leviämään.

    Hah, hah. Mutta hei, kertokaa, miksi virukset eivät yleenäsä onnistu tappamaan koskaan kuin hyvin pienen osan väestöstä. Miksi ebola sun muut leviää niin huonosti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.4.2009 kello 22:07

    eoria Mustan surman ja orastavan modernisaation yhteydestä on ajateltu laskujeni mukaan 39 645 987 kertaa ennen sinua. Mutta omaperäinen ajatushan voi myös olla sellainen, jonka keksii itse.
    Ei ollut tarkoitus kerskua omaperäisellä oivalluksella vaan varoittaa lukijaa lähdekritiikin tarpeellisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.4.2009 kello 22:10

    Ulla Vainiolle:
    Ei ollut tarkoitus kritisoida wikipediaa. Käytän sitä paljonkin itse lähteenä, enkä ole tähän asti löytänyt virheitä, korkeintaan ideologisia painotuksia. Tuo väite minusta vaan kuulosti vähän originellilta. Kuten moni on korjannut, sille voi olla myös perusteita.

    Minä kyllä ryhtyisin etsimään selitystä nopealle leviämiselle linnuista. Ebola nyt ainakaan ei leviä noin nopeasti. Ei tarvitse edes vaihtaa tautia, riittää, että olettaa kirppujen pitävän paitsi rotista, myös linnuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Juha kirjoitti 26.4.2009 kello 22:55

    Vainio: “Jälkikäteen on aina helppo todeta jotkut ennustukset perättömiksi, mutta ennustuksetkin vaikuttavat lopputulokseen.”

    No on todellakin helppo todeta. Ennustajat menettävät arvovaltansa, jos ennustukset eivät toteudu. Ennustukset pitäisi kieltää kaikilta, paitsi niiltä, joiden ammattitaito tuottaa paikkansapitäviä ennustuksia. Monet tutkijat suhtautuvat ennustuksiin kevyesti ja tuottavat lehdistölle paljon roskaa julkaistavaksi. Lehdistö tietysti innoissaan julkaisee….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Juupajaapa kirjoitti 27.4.2009 kello 0:00

    Ebola nyt ainakaan ei leviä noin nopeasti. Ei tarvitse edes vaihtaa tautia, riittää, että olettaa kirppujen pitävän paitsi rotista, myös linnuista.

    Wikipedia:
    “Ebolan aiheuttama verenvuotokuume leviää ruumiinnesteiden välityksellä mutta myös ilmateitse leviäminen on todistettu mahdolliseksi, joskin harvinaiseksi.”

    Luin tuossa huvikseni Wikipedian artikkelin “Causes of the Black Death” (kaikenlaisia huveja sitä on). Tuota lintuteoriaa siellä ei ole. Olisiko sen takia, että kirput ei leviä linnuista ihmisiin?

    Islannin musta surma tuntuu myös olevan ongelma, koska siellä ei ollut rottia tai vaikka olisi ollutkin, kirput olisivat kuolleet kylmään. Joku lintujen tuoma tauti tuntuu maallikosta hyvältä hypoteesilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. lasse kirjoitti 27.4.2009 kello 0:03

    Kuitenkin 1900-luvulla on tapahtunut väestöräjähdys ja voimakas kaupungistuminen mutta pandemia- ja tartuntatauti kuolleisuus on vähentynyt merkittävästi? No, ainakin jäänyt väestönkasvusta jälkeen.

    Voisiko olla niinpäin että korkeampi väestöntiheys on lisännyt altistusta ja parantanut keskiverto vastustuskykyä. Tietysti ravinnon laadulla ja säännöllisyydellä on iso merkitys kuten lääketieteellä. Mutta köyhissäkin suurkaupungeissa väestö kasvaa kohisten eikä rajuja pandemioita ole syntynyt.Ei asia tietenkään ole yksinkertainen syy-seuraus-käyrällä mitattava mutta osatotuutena. Jotain hyötyä kaupungistumisesta täytyy olla myös vastustuskyvyn osalta, muuten oltaisiin kuoltu rokkoihin ym. jo aikaa sitten.

    Keittiöantropologi voisi vielä väittää että primitiiviyhteisöjen (esihistoriasta saakka) yhteisöllinen lastenhoitojärjestelmä on suorittanut selektiivistä valintaa tuhansien sukupolvien ajan suosien pandemiavastustuskykyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Samuli Kaisis kirjoitti 27.4.2009 kello 5:01

    Tottakai kaupungistuminen ja joukkoliikenne on pandemioiden taustalla. Sehän on selvä.
    Miten on mahdollista, että kaupungistumisen kanssa samanaikaisesti on väestö kasvanut ja elinajanodote noussut?

    Saattaa hyvinkin olla päinvastoin: kaupungistuminen, miksei joukkoliikenteessä pärskiminenkin, on edesauttanut pandemioiden vähentämisessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Elina kirjoitti 27.4.2009 kello 8:34

    Miten on mahdollista, että kaupungistumisen kanssa samanaikaisesti on väestö kasvanut ja elinajanodote noussut?

    Johtunee lääketieteen huimasta kehitysestä ja parantuneesta ravinnosta. Jos kaupungistuminen olisi tapahtunut ilman näitä, niin varmasti kaikenlaista kulkutautia — vakavaa ja vähemmän vakavaa — liikkuisi enemmän.

    Hoidetaanhan meillä kovaan hintaan jokainen HIV-potilaskin, joka muuten kuolisi muutaman vuoden sisään. Nyt viruksen toteamisen jälkeen voi elinajanodote olla kymmeniä vuosia lääkkeiden ansioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Risto kirjoitti 27.4.2009 kello 8:45

    “Hah, hah. Mutta hei, kertokaa, miksi virukset eivät yleenäsä onnistu tappamaan koskaan kuin hyvin pienen osan väestöstä. Miksi ebola sun muut leviää niin huonosti?”

    Eihän viruksella ole mitään “tavoitetta” tappaa. Tietyt sairauden oireet (kuten yskiminen) voivat olla hyödyllisiä viruksen levittämisessä, mutta kuollut isäntä on yksi isäntä vähemmän, ja pääsääntöisesti elävä kantaja levittää tautia tehokkaammin kuin kuollut (varsinkin kun ihmisillä on tapana kuopata tai polttaa vainajat)

    Ebolan leviämistä ehkäisee tehokkaasti (sen lisäksi, että se leviää vain huonosti pisaratartuna) nimenomaan se lyhyt aika, jonka tartunnan saanut pysyy suhteellisen terveen oloisena. Oman leviämisensä kannalta virus on liian ärhäkkä tappamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Elina kirjoitti 27.4.2009 kello 8:49

    Olen aikoinaan lukenut tutkimuksesta, jossa todettiin, että joukkoliikenteellä töissä käyvät sairastelevat vähemmän ylähengitystieinfektioita.

    En kuitenkaan koskaan pikku-uutista selvittänyt enempää ja epäselväksi jäi johtuiko efekti tutkijoiden mielestä jatkuvasta virusaltistuksesta busseissa vai siitä, että joukkoliikenteen käyttäjä on päivittäin ulkoilmassa säällä kuin säällä. Vai kummastakin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Jukka Siren kirjoitti 27.4.2009 kello 9:04

    Aiheesta suurkaupungit ja muu tiheä ausutus sekä tartuntatautikuolleisuus:
    Tartuntataudit pitäisi silloin jakaa kahteen ryhmään.

    Tuberkuloosin kaltaiset sitkeät mutta laiskasti tarttuvat, yleensä bakteerin aiheuttamat taudit, joita ei voi pitää epidemioina kuin joskus poikkeuksellisesti.

    Influenssan ja isorokon kaltaiset virustaudit, jotka tulevat, tappavat myös nuoria ja terveitä – näennäisen randomina – ja menevät taas.

    Ensimmäisen ryhmän taudit eivät ole koskaan tappaneet merkittäviä osia väestöstä “kerralla” ja ne olivat menettämässä otettaan vauraammissa osissa maapalloa jo ennen toista maailmansotaa.

    Nippelitieto-sivuhuomautus: 1939 maailman alhaisin tbc-kuolleisuus oli Tanskassa, joka oli juuri ohittanut Australian ja Uuden Seelannin. Sitten tuli Hollanti, seuraavina USA ja Kanada joita eräät “mustat” vyöhykkeet vetivät alaspäin.
    Mitä opimme: läskipossun syöminen on terveellistä:):)

    Nämä sitkeänlaiskat bakteeritaudit riehuivat jo kauan sitten, mm. renessanssissa silloisen ydin-Euroopan suurkaupungeissa ja ihmisille tuli perinnöllistä vastustuskykyä. Harhaan eiku harvaan asutussa Pohjolassa näin kävi myöhemmin.

    Jälkimmäiset sen sijaan ovat uhka nimenomaan asutustihentymissä paljon liikkuville, kaikenikäisille ja rikkaissa maissakin.

    Aihepiiristä hyvä kirja: Eino Jutikkalan Kuolemalla on aina syynsä, jonka taannoin kuollut akateemikko kirjoitti 80-vuotiaana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Juupajaapa kirjoitti 27.4.2009 kello 9:30

    Hoidetaanhan meillä kovaan hintaan jokainen HIV-potilaskin, joka muuten kuolisi muutaman vuoden sisään.

    Kaupungistuminen on hurjinta seuduilla, jossa ei paljon hoideta AIDSiin sairastuneita eikä paljon muitakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Markku af Heurlin kirjoitti 27.4.2009 kello 9:49

    Elinan huomio oli oikea. Vielä 1800-luvun suurkaupungeissa ihmiisä kuoöli kuin kärpäsiä, ja maalta tuleva väestöpaine loi niiden kasvun. Vielä 19. vuosisadan alussa Englannissa olivat voimassa drakoniset rikos- ja köyhäinhoitolait. Asialliseti tehtaat olivat sen ajan vankileirien saaristoa.

    Sosiaalisia uudistuksia ajoivat erityiseti ns. filosofiset radikaali: Jeremy Bentham sekä James (isä)ja John Stuart Mill (poika). Toteuttajista mainittakoon erityisesti pitkäaikainen vapaamielinen pääministeri Sir John Russell, filosofi Bertrand Russellin isoisä, joka ansioistaan kohotettiin jaarlin arvoon. (I Russellin jaarli).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Liian vanha kirjoitti 27.4.2009 kello 9:50

    “Johtunee lääketieteen huimasta kehitysestä ja parantuneesta ravinnosta. Jos kaupungistuminen olisi tapahtunut ilman näitä, niin varmasti kaikenlaista kulkutautia — vakavaa ja vähemmän vakavaa — liikkuisi enemmän. ”

    Eliniän jatkuminen ei johdu lääketieteen kehityksestä vaan ravinto- ja hygieniatilanteen parsntumiesesta.

    Lääketieteen puolella rokotukset ja tuberkuloosin isorokon, polion ,samoin yleisimpien kirurgisten toimenpiteiden , kuten umpisuolentulehduksen , tapaturmien hoidon esim jalan. käden luiden murtumien hoidon leviäminen kaikkialle on parantanut elinikää.

    Nuo vaativat kirurgiset hoidot,syöpä-hoidot eivät vaikuta keski-ikään mitään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Liian vanha kirjoitti 27.4.2009 kello 9:53

    “Kuitenkin 1900-luvulla on tapahtunut väestöräjähdys ja voimakas kaupungistuminen mutta pandemia- ja tartuntatauti kuolleisuus on vähentynyt merkittävästi? No, ainakin jäänyt väestönkasvusta jälkeen.”

    Tautiepidemiat leviävät nopeasti ymmpäri maailman lentokoneissa. Viranomaisten kyky eristää tartunnan saaneet estää laajat epidemiat.
    Mutta kun väestö kasvaa, yritykset saavat yhä suuremman roolin ja niiden tavoitteet ovat vain voiton tuottaminen ja kun ne hävittävät valtioiden rooli häviää ja pandemiat saavat sen jälkeen velloa vapaasti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Liian vanha kirjoitti 27.4.2009 kello 10:06

    Pelottavmpi uutinen on tuo vihreiden virkaan ajaman sosaalijohtja Voutilaisen pröystäily.

    Samaan aikaan , kun Helsingin kaupunki leikkaa palveluita niin samalla sosiaalijohtajan osittaa, etti häntä kiinnosta asiaakaitensa asia.

    Tästäkin me huomaamme , että vihreät ovat piiloporvareita, ei Osmon mielipiteet kauas Bogon mielipiteistä poikkea

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. spottu kirjoitti 27.4.2009 kello 10:33

    Vähäinen kuolleisuus kulkutauteihin kaupungeissa on ainakin Jared Diamondin (Tykit, taudit ja teräs) mukaan verraten uusi ilmiö:

    “Euroopan kaupunkiväestöt tulivat itseään ylläpitäviksi vasta 1900-luvun alussa: sitä ennen tarvittiin terveiden talonpoikien jatkuva muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin tasapainottamaan jatkuvat kuolemat kulkutauteihin”

    Toisinsanoen eurooppalaisen kaupunkikulttuurin kehitys on tapahtunut meidän näkökulmastamme jatkuvassa kriisitilassa kun kuolleisuus (paikallisesti) on ollut syntyvyyttä suurempaa. Tästäkään vinkkelistä en olisi kohtuullisten pandemioiden vaikutuksesta yhteiskuntaan kovin huolissani.

    Nämä maailmanlopun epidemiat kuten uudella mantereella löytöretkien aikaan joissa kuolleisuus on pahimmillaan 100% ja keskimäärin jopa luokkaa 95% muuttavat sitten maailmanhistoriaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Kazakstan kirjoitti 27.4.2009 kello 13:46

    spottu: Jep, tuosta ovat muutkin historioitsijat kuin Diamond kirjoitelleet (tosin Diamond itse on käsittääkseni koulutustaustalaan biologi).

    Oleellista on kuitenkin huomata se, että länsimaissa kaupungit ovat taas vaipumassa vanhaan tilaansa. Kaupunkien kasvu länsimaissa on alkanut taas perustua siirtolaisuudelle ja maahan- sekä maassamuutolle, sillä länsimainen väestö ei enää kasva. Nyt kyse ei ole enää korkeasta kuolleisuudesta, vaan erittäin voimakkaasti laskeneesta syntyvyydestä.

    Nuo “maailmanlopun epidemiat” Amerikassa, Afrikassa ja Tyynellämerellä perustuivat periaatteessa ainutkertaisiin kehityskulkuihin; siis paremman vastustuskyvyn omaavien kansojen kohtaamiseen heikompiensa kanssa. Tämä kehityskulku on jo toteutunut, eikä se tietenkään voi toteutua toista kertaa. Siksi vastaavien epidemioiden syntyminen ei nykyaikana ole tuolta pohjalta enää mahdollista: siihen tarvitaan nyt aivan erilaisia mekanismeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. az kirjoitti 27.4.2009 kello 13:51

    Kuten yllä todettiin, viruksella ei ole mitään tarkoitusta tappaa ihmistä (ellei sitten usko Jumalan lähettämiin vitsauksiin). Valintapaineet luontaisesti edellyttävät viruksen säilymistä hengissä, joten kantajan/isännän säilyminen hengissä on niille lisääntymiseduksi.

    On verrattain epätodennäköistä, että sekä ärhäkkä tarttuvuus, korkea tappavuus, sitkeä elossa pysyminen isäntäkehojen ulkopuolella sekä vaikea hoidettavuus yhdistyisivät kaikki samaan virukseen. Tällaisen viruksen mutatoituminen voi tapahtua esim. kerran vuosituhannessa, mutta ehkä ei niinkään usein.

    Todennäköisyydet muuttuvat kuitenkin totaalisesti, jos mm. geenimuuntelun saloja oppiva ihminen ottaa tehtäväkseen tuollaisen viruksen kehittämisen. Tällöin virusta muuntelemalla nuo kaikki ominaisuudet ja vielä jotain kaupanpäällisiksi on teoriassa mahdollista yhdistää samaan virukseen. Tällainen biologinen ase on ultimaalinen uhkakuva ihmiskunnalle.

    Ympäristökysymykset ja monet muut ovat toki erittäin tärkeitä myös, mutta eivät mielestäni samaa vakavuusastetta kuin tämä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. jouni lundqvist kirjoitti 27.4.2009 kello 15:00

    Ihmiskunnan älyttömän sikiämisen pääsyyt ovat antibiootit, rokotteet, ravinto ja hygienia. Biologina minun täytyy nostaa esiin eräs vielä suurempi syy. Sukupuolivietti.

    Ja muuta. Biologisesti laskien ihmisen max ikä on 50 vuotta. Oden kanssa ollaan jo pitkällä jatkoajalla. Lääketiede meitä hengissä pitää. Ainakin minua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Juupajaapa kirjoitti 27.4.2009 kello 16:53

    Sukupuoliviettikö on johtanut tilanteeseen, jossa yhä useampi tekee keskimäärin alle kaksi lasta elämässään?

    Ihmettelen myös tuota väitettä ihmisen “max iästä”. Miksi sitten yhä useampi ihminen elää tuollaiset 80 vuotta?

    Sen verran annan periksi, että tuossa 50 vuoden tienoilla oli ennen muinoin “eläkeikä”, sotilailla usein jo hiukan ennen. Keskiajalla esimerkiksi englantilainen mies ei enää 50 jälkeen maksanut työveroa. Oletuksena oli, että kunto oli usein jo sen verran alentunut siinä kohdin.

    Leppoisammissa oloissa aateliset ja papitkin kuolivat “vanhuuteen” aika lailla samassa iässä kuin nykyään.

    Keksimääräinen eliniänodote oli tietysti nykyistä alempi, mutta ei lähestulkoonkaan niin alhainen kuin ihmiset yleensä luulevat. Jos selvisi lastentaudeista saattoi odottaa elävänsä vaikka seitsenkymmpiseksi. Tosin joku katastrofi — sota, tauti tai nälkä — ehti usein korjata ennen sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Jaakko Hirvonen kirjoitti 27.4.2009 kello 17:21

    Juupajaapa: “Keksimääräinen eliniänodote oli tietysti nykyistä alempi, mutta ei lähestulkoonkaan niin alhainen kuin ihmiset yleensä luulevat. Jos selvisi lastentaudeista saattoi odottaa elävänsä vaikka seitsenkymmpiseksi.”

    Niin. Se pitää ottaa huomioon, että jos sanotaan että vastasyntyneen eliniänodote vuonna T paikassa X oli esim 30 vuotta, huomioi tuo luku useimmiten myös melko julman lapsikuolleisuuden.

    Kiinnostaisikin tietää, millaisia ovat esim 5- tai 15-vuotiaan eliniänodotteet olleet kautta historian.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. anarkomarko kirjoitti 27.4.2009 kello 22:09

    Pandemiauhka on erittäin suuri, niin kauan kuin tarpeettoman ylituotantolihateollisuuden annetaan jatkua. Eikö, Osmo, tällaista voisi ehkäistä kansainvälisillä sopimuksilla, jotka järkeistäisivät ruuantuotantoa?

    Pelkäänpä, ettei mitään siihen viittaavaakaan yritetä. Tästä farssista tulee vain jälleen yksi kiusallinen kivi lihansyöjän vetelän eettisyyden simpukankuoressa, muuttumassa epäilemättä hyvin barokiksi egosentrisen argumentaation helmeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. johanna kirjoitti 27.4.2009 kello 22:36

    Alunperin kaupunkikehitys tarjosi väestölle epidemiologisen edun, koska kaupunkilaisilla oli muita paremmat mahdollisuudet kehittää vastustuskykyä suuremmalle määrälle tartuntatauteja(J.R&William McNeill;Verkottunut ihmiskunta)”. Tilanne toki on muuttuunut noista ajoista. Oikeastaan halusin “mainostaa” loistavaa, näin vähemmänkin koulutetulle ymmärrettävää yleiskatsausta jo aikapäiviä sitten verkottuneeseen yhteiskuntaan. Sivuaa monia tällä palstalla käsiteltyjä asioita. Sivuaa vain vähän otsikkoa, mutta mitä mieltä olette kirjasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. johanna kirjoitti 27.4.2009 kello 23:28

    Jouni Lundqvist!
    Olet varmasti oikeassa. Ilman tätä nykyistä ravitsemustilannetta, terveydenhuoltoa, siis yleistä hyvinvointiyhteiskuntaa kuolisimme 40-50-vuotiaina. Nyt aloitetaan “toinen elämä”; tehdään uudet lapset uusien puolisoiden kanssa, paljon kykenevempinä lapsuutta ymmärtävinä kasvattjina siis. Pitäisikö siis koko hyvinvointivaltio purkaa ja antaa luonnon valinnan ratkaista ongelmia? Länsimaihin on rantautunut sikainfluenssa? Kuinka monta ongelmaa se taloustieteilijöiltä poistaa, inhimillistä kärsimystä! Kuka sen hinnan laskee?
    Ei tule lähteitä, kunhan vain pohdiskelen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Leena kirjoitti 28.4.2009 kello 7:18

    Jaakko Hirvoselle dokumentoitu esimerkki omasta suvustani: Isoisoisäni syntyi 1850-luvulla kymmenlapsiseen maanviljelijä-perheeseen. Kaksi lapsista kuoli vauvoina ja kaksi vähän myöhemmin “kuristustautiin”(hinkuyskä?).

    Mutta niistä kuudesta, jotka selvisivät aikuiseksi, neljä eli yli 80-vuotiaiksi, isoisoisäni 91-vuotiaaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Jukka Siren kirjoitti 28.4.2009 kello 8:12

    Naisten elinikäodotetta laski 1800-luvun loppupuolelle saakka synnyttämisen riskit.
    Hämärästi muistan lukeneeni – älkää vain tivatko lähdettä – että 1700-luvulla synnytys oli naiselle suurempi riski kuin keskiverto sotaretki upseerille. Miten tuo sitten lie laskettu…

    Sama tilanne on yhä köyhimmissä kehitysmaissa, joissa naisten elinikä on korkeintaan sama kuin miesten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Elina kirjoitti 28.4.2009 kello 8:36

    Tässä on aika hyvin synnytyksen historiaa kiinnostuneille professori Forsiuksen kokoamana:

    http://www.saunalahti.fi/arnoldus/synnhist.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Risto kirjoitti 28.4.2009 kello 9:13

    Suomestakin pitäisi kai löytyä tietoja useamman sadan vuoden ajalta ihmisten iästä kuollessaan.

    Ihan pienenä “pistokokeena”, näyttäisi siltä, että todennäköisyys elää nykykäsityksen mukaan vanhaksi oli rikkaillakin (ja lapsuusiästä selvinneillä) aika pieni ainakin ennen 1700/1800 lukujen vaihdetta:
    http://en.wikipedia.org/wiki/English_kings
    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_British_monarchs
    (paljon toki väkivaltaisia kuolemia tuossa listassa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2009 kello 11:17

    Kyllä tuosta on tarkat tiedot Suomessa isonvihan jälkeisiltä ajoilta. En jaksa muistaa niitä enää tarkasti, mutta vanhuuteen ihmiset kuolivat jokseenkin samanikäisinä kuin nytkin. Tuo 35 vuoden eliniän odote johtuu siitä, että kolmannes kuoli pikkulapsina ja lisäksi kulkutaudit ja onnettomuudet tekivät selvää jälkeä myös hyväkuntoisista ihmisistä. Ei ollut mitenkään tyypillistä kuolla 45-vuotiaana.

    Eläkeiäksi säädettiin sata vuotta sitten 65 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Jukka Siren kirjoitti 28.4.2009 kello 15:45

    Totta, 1700-luvulla neljävitonen ei ollut kaikkein tyypillisin kuolinikä.
    Siitä tuli paljon tyypillisempi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella maissa, joissa oli tuon ajan mittapuulla alhainen lapsikuolleisuus mutta puutteelliset asunto-olot tai muuten “kovat oltavat”.

    Tällaisia olivat mm. Suomi, Viro ja Ranska.

    Suurin yksittäinen syy oli huomattava “ylikuolleisuus” keuhkotautiin ja muistaakseni keuhkokuumeeseenkin, mutta muitakin tekijöitä oli.

    Mutta nyt alkaa mennä niin off-topic että päätän tähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. az kirjoitti 29.4.2009 kello 20:41

    Tässä ketjussa puhuttiin aiemmin wikipedian luotettavuudesta. Palaan siihen yhdellä esimerkillä. Itselleni wikipediasta on muodostunut skeptinen kuva (muistakin syistä kuin siksi, että wikipedia on erittäin politisoinut), vaikka sitä ajoittain käytänkin. Tässä yksi esimerkki miksi:

    Olen kiinnostunut muinaisista, edesmenneistä eläinlajeista. Tämän johdosta satuin törmäämään seuraavaan wiki-faktaan:

    Kysymys: Mikä on suurin koskaan elänyt karhueläin?

    Wikipedia vastaa:

    Tylppäkuonokarhu (Arctodus) oli suuri kaikkiruokainen ja nyt sukupuuttoon kuollut karhu joka eli Pohjois-Amerikassa noin 800 000–12 500 vuotta sitten.

    Suurin tylppäkuonokarhun lajeista oli Arctodus simus, joka oli samalla suurin koskaan elänyt karhu. Seistessään neljällä jalalla se oli 180 cm korkea ja kahdella jalalla jopa 400 cm korkea. Painoa sillä oli toista tuhatta kiloa, eli enemmän kuin kodiakinkarhulla, joka on nykyisistä karhuista suurin.

    Luolakarhu (Ursus spelaeus) oli jääkaudella elänyt, luolissa talvehtinut suuri karhueläin. Se ilmestyi viimeistään Holstein-lämpökaudella noin 300 000 vuotta sitten, ehkä jo 500 000 vuotta sitten. Itävallasta on löydetty noin 40 000 vanhoja luolakarhun jäänteitä, joiden luista on saatu muutaman geenin pätkiä DNA-näytteinä talteen. Luolakarhu katosi jääkauden lopun pleistoseenin joukkotuhossa noin 10 000 vuotta sitten luultavasti ilmastonmuutoksen ja ihmisen metsästyksen takia. Luolakarhu oli suurikokoisin toistaiseksi elänyt karhulaji. Se saattoi kasvaa jopa 1,5 tonnin painoiseksi ja ulottua kahdella jalalla seistessään neljän metrin korkeuteen. Useimpien nykyisten karhujen tapaan se oli kaikkiruokainen.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tylpp%C3%A4kuonokarhu
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Luolakarhu

    Kuinka paljon vastaavia pieniä virheitä, ristiriitaisuuksia, lähdeviitteettömiä väitteitä on löydettävissä, jotka artikkeleita lukiessamme omaksumme helposti totuusarvollisina – jos wikipediaan luotamme – koska meillä ei ole niistä aiempaa tietopohjaista käsitystä?

    Tekisin vielä lisäksi eron englanninkielisen ja suomenkielisen wikipedian välillä. Olen usein huomannut konkreettisia eroja luvuissa, detaljeissa, myös suoranaisissa faktaväittämissä. Nämä kääntyvät lähemmässä tarkastelussa ainakin 9 tapauksessa 10:stä englanninkielisen eduksi, johtuen varmastikin moninkertaisesti suuremmasta tekijämäärästä, jolloin myös laatutarkkailu, tsekkaus ja tupla-tsekkaus on systemaattisempaa.

    Yleinen ohje näiden huomioiden lisäksi on, että mitä tunteita herättävämmästä aiheesta on kysymys, sitä suuremmin sivujen sisältöön vaikuttavat aatteelliset wiki-sodat, wiki-politiikka, tarkennetummin poliittinen wiki-aktivismi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Ulla Vainio kirjoitti 10.5.2009 kello 22:47

    Pakko vastata tähän wikipedian luotettavuuteen azille (ja Osmolle). En tarkoittanut, että Wikipediaa pitäisi käyttää suoraan lähteenä. Kyllä sieltä virheitä löytyy erityisesti suomenkielisestä versiosta, mutta jos tarpeeksi moni ihminen on valmis näkemään vaivaa huomaamiensa virheen korjaamiseen, sen luotettavuus parantuu.

    Wikipediaa voi käyttää oppaana, josta saa yleiskäsityksen ja lähteitä, joista tarkempia ja mahdollisesti luotettavempia tietoja löytyy.

    Tieteellisissä julkaisuissakin on virheitä ja nekin ovat poliittisesti sävyttyneitä (ainakin tiedepoliittisesti). Tämän maallikotkin ovat alkaneet ymmärtää, vaikka lehdet aina siteeraavat uusimpia tutkimuksia täytenä totuutena. Wikipedia opettaa maallikoille lähdekritiikkiä ja tervettä tieteellistä ajattelua, kuten tästäkin keskustelusta huomaamme, ja on siitä syystä toivottavasti ihmisten ajattelua ja maailmaa mullistava laitos. Ne harvat yksilöt, jotka sen tekemiseen osallistuvat oppivat vieläkin enemmän itse tieteellisestä prosessista, joka on Wikipedian tavoin itseään korjaava.

    No, jorinat sikseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus