Yksityistetään rakennusvalvonta!

51 vastausta artikkeliin “Yksityistetään rakennusvalvonta!”

1. Raken­nus­valvon­nan yksi­ty­istämi­nen toden­näköis­es­ti nos­taisi valvon­nan hin­taa huo­mat­tavasti, kuten autokat­sas­tuk­ses­sa kävi. Siinä ei har­ti­a­pankil­la omakoti­taloa rak­en­ta­jaa paljon nau­rat­taisi. Toisaal­ta, rak­en­tamises­sa jos mis­sä aika on rahaa. Ehkäpä jous­tavas­ta ja nopeasti toimi­vas­ta tarkas­tuk­ses­ta oltaisi­inkin valmis mak­samaan enemmän.

   Vastaa

2. Eri­no­mainen ja kan­natet­ta­va idea. En nyt ihan heti kek­si tuos­ta huono­ja puo­lia. Kek­si­ikö joku muu? 

   Ei, huono­ja puo­lia ei kek­sitä sik­si, että halut­taisi­in tor­pa­ta idea vaan sik­si, että ne on parem­pi kek­siä ja kor­ja­ta ennen idean täytäntöönpanoa.

   Vastaa

3. Auton kun­non kon­trol­loin­ti on varsin yksinker­taista määritel­lä, mut­ta rak­en­tamisen valvon­nan ja neu­vom­isen tarpei­den määrit­te­ly on varsin vaikeaa. 

   Valvon­ta voidaan siis kyl­lä yksi­ty­istää, mut­ta neu­von­ta on vähän han­kalampi asia. Yksi­tyiselle yri­tyk­selle hyvästä rak­en­tamis­es­ta ei ole mitään muu­ta iloa kuin viivan alle jäävä tulos.
   Ehkä julkisel­la puolel­la voidaan määritel­lä tavoit­teet hie­man eri tavalla.

   Jos raken­nus­valvon­ta (ja neu­von­ta) on saatu Oulus­sa toim­i­maan niin mik­sei se onnis­tu­isi myös muualla? 

   Oulus­sa koko kaavoituk­sen ja rak­en­tamisen lähtöko­h­dat ovat olleet hyvin eri­tyyp­piset mui­hin suo­ma­laisi­in kaupunkei­hin ver­rat­tuna. Ymmärtääk­seni raken­nus­valvon­ta Oulus­sa nivoutuu tiivi­im­min muuhun kaupun­gin teknisen keskuk­sen toim­intaa sekä poli­it­tiseen päätöksentekoon.

   Vastaa

   1. Valvo­ja olisi tietysti OSTAJAN val­it­se­ma ja hänen mak­samansa. Osta­jalle laadun­valvon­nas­ta on kyl­lä hyötyä.

      Vastaa

4. “Mitä jos raken­nus­valvon­ta yksi­ty­is­tet­täisi­in samal­la taval­la kuin autokat­sas­tus? Autokat­sas­tuk­sen yksi­ty­istämistähän on vain kehut­tu. Jonkun tietysti pitäisi valvoa valvo­jaakin, kuten autokat­sas­tus­takin valvotaan.”

   Oli kait sarkas­mia tai jotain? Kat­sas­tus­ta on pelkästään haukut­tu tääl­lä ulkona: hin­nat ovat nousseet pil­vi­in, eikä se kahvikup­po­nen, jota ei ennen saanut, lohduta.

   Kat­sas­tus on siis väärä rin­nas­tusko­hde: kat­sas­ta­jal­la on taloudelli­nen intres­si hylätä auto. Yksi­tyisel­lä rak­sa­tarkas­ta­jal­la ei olisi moista intres­siä. Siitä pitäisi viimestään huolen fir­mo­jen har­joit­ta­ma voitelu: käy­dään tekemässä valvo­jan kesämökki­in peltikat­to ja vala­mas­sa lat­tia, juote­taan ja syötetään siaksi.

   Tai sit­ten “kouluk­iusaami­nen”: tarkas­ta­ja ei saisi tieto­ja, kaik­ki muu­tok­set pitäisi vielä läpi melkein käräjien kaut­ta ja työt viivästy­i­sivät kaiken härdellin takia niin, että tilaa­jalle tulisi intres­si vai­h­taa valvo­jaa. Savus­tuskeino­ja on miljoona ja etenkin pienis­sä kunnissa.

   Ja maanit­telukeino­ja: rak­en­ta­ja nro 1 jär­jestää suhteil­laan valvo­jalle keikkaa kump­panin­sa nro 2 työ­maal­ta. Ja sit­ten päin vas­toin. Ja kaik­ki ovat tyy­tyväisiä pait­si talon tule­va omistaja. 

   Voisi tehdä niin, että kun­ta määräisi yksi­tyisen tarkas­ta­jan, joten sulle-mulle ei toimisi. Mut­ta mik­si se tarkas­ta­ja ei voisi vaan olla kun­nan lis­toil­la, olisi halvem­pikin koko yhteiskun­nalle ja alalle yleen­sä. Ja puoluee­ton, sen olen nähnyt.

   “Yksi­ty­is­tet­ty raken­nus­valvon­ta voisi muut­tua nipot­ta­jas­ta neu­vo­jak­si ja se voisi toimia tilaa­jan edus­ta­jana valvo­mas­sa rakentajaa.”

   Ja mihin ihmeeseen tarvi­taan toinen päällekkäi­nen organ­isaa­tio, ker­ro ihmeessä? Kaikil­la on jo aina valvo­jansa joka työ­maal­la. Ja kos­ka he ovat tilaa­jan lis­toil­la, ovatkin sit­ten tarkko­ja poikia. Ellei sit­ten rak­sali­ike ehdi väli­in lahjoi­neen tai ammat­ti­taito ei riitä tai mokia ehditä piilottaa. 

   Näke­myk­seni mukaan hom­ma toimii nyt tuo­ta osalta hyvin, kos­ka tilaa­ja mak­saa valvo­jan viu­lut. Ja kun­ta mak­saa tarkas­ta­jan. Tätä kuvio­ta ei ole syytä muut­taa, vaik­ka kehit­täisi sen tuek­si mil­laisen teo­ri­an. Käytän­tö eli ihmiset ja raha pilaa­vat pos­sun­punaiset ajatukset.

   Jos johonkin pitää vaikut­taa, on se ensik­si suun­nit­telu ja sit­ten fir­mat itse: ankara ja pitkäaikainen vas­tuu virheistä vaikka­pa vaku­u­tusten tai kor­jaus­ra­has­to­jen avul­la. Onhan jälki­vas­tui­ta nytkin, mut­ta niiden kan­ta­jat alka­vat olla konkas­sa laidas­taan. (Rahas­tot ja kat­tavam­mat vaku­u­tuk­set nos­taisi­vat rakennuskustannuksia.) 

   Voisi tietenkin ajatel­la, että myös tarkas­ta­jille ja valvo­jille määrät­täisi­in vas­tuu. Mut­ta se ei voi yltää kuin siihen saak­ka, että työ toteutetaan suun­nitelmien ja toimi­alan laa­tu­s­tan­dar­d­i­en mukaan. Eli tarkas­ta­ja (eikä valvo­ja nytkään) ei voi ottaa kan­taa U‑arvoihin, katon kalte­vuuk­si­in, mate­ri­aalei­hin tai mihinkään. Ja ongel­mat poiki­vat useim­min noista. Ja siitä, että tarkas­ta­ja tai valvo­ja ei vain voi olla paikalla sil­loin, kun seinä levytetään ja vilka­ista, että jokainen eriste tuli pan­tua oikein. Se on mah­do­ton­ta myös Teräs­miehelle ja Tarzanille, joik­si yksi­tyiset ja bis­ne­shakuiset toim­i­jat aina kuvitel­laan — täl­lä erää myös raken­nus­tarkas­ta­jien kohdalla.

   Ja juuri tuo rahan ja bis­neskult­tuurin tuomi­nen tarkas­tuk­si­in kor­rup­toisi senkin toimin­nan niin, että mihinkään ei voisi enää luottaa.

   Ideasi on siis peri­aat­teessa hyvä mut­ta sat­tui syn­tymään erit­täin kuolleena. Mut­ta muuten olen aina kaikesta kanssasi samaa mieltä.

   Vastaa

5. Omakotire­mon­toi­ja muistelee: 

   Meitä oli kolme kesää sit­ten läh­es kymme­nen omakoti­rak­en­ta­jaa ja ‑remon­toi­jaa Turun raken­nus­valvon­nan odotushuoneessa, enkä usko, että sama poruk­ka olisi MISSÄÄN selan­nut yhtä nöyränä blan­ket­te­jaan kuin siel­lä. Ehkä urolo­gin vastaanotolla.

   Min­ua ainakin kohte­liv­at oikein hyvin: antoi­vat fik­su­ja neu­vo­ja ja täs­mäl­lisiä toim­intao­hjei­ta. Eli oman koke­muk­seni perus­teel­la voisin epäil­lä, että huono maine alkaa olla jo myytti. 

   Tätä myyt­tiä ylläpitävät itseasi­as­sa raken­nu­aslan ammat­ti­laiset: heille jokainen kor­jauske­hoi­tus on (ymmär­ret­tävästi) liikaa. He sit­ten koko raken­nus­pros­essin ajan valit­ta­vat, että “vois­han tämän järkevästikin tehdä, mut­ta raken­nus­valvo­jat kuitenkin käskevät purkaa koko talon/ kuistin/ rap­puset jos näin tehdään.” Siinä ker­tarak­en­ta­ja oppii nopeasti, mis­sä se viholli­nen on. 

   Touko Met­ti­nen

   Vastaa

6. En usko raken­nus­valvon­nal­la voitet­ta­van kaikkia ongelmia sen perus­teel­la mitä näin kun kaupun­gin vuokra-asun­tooni remp­paa tehtiin.

   Ammat­timiehillä oli kova kiire koko remon­tin ajan ja kän­nyt soi­vat kun töitään tekivät. Puhelmises­sa kyselti­in, että mil­loin ennätät tänne ja tänne tekemään sovi­tun urakan, enkä voin­ut vält­tyä ajatuk­selta, että nyt tulee syn­tymään sut­ta ja sekundaa.

   Remont­ti­työn mes­tari kävikin henkilöko­htais­es­ti kiertämässä kaik­ki työko­hteet työpäivän pää­tyt­tyä oma­l­la ajal­laan (ehkä harv­inainen tapaus). Pääsinkin haas­tat­telem­maan tuol­loin 65-vuo­ti­as­ta mes­taria, että kuin­ka remp­pamiehet pyrkivät piilot­ta­maan työn­sä jälkeä. Ker­toikin, että vaik­ka onkin aikamoinen ket­tu allal­laan, niin vielä jotain jää huo­maa­mat­ta. On kuulem­ma tul­lut uusia metku­ja hän­tä harhauttamaan.

   Per­in­teinen kun­nan raken­nus­valvon­ta on se mikä tulisi kor­va­ta tehokkaam­mal­la, uudel­la valvon­nal­la. Mut­ta sehän osta­jalle maksaa.

   Vastaa

7. Nim­imerk­ki nimi: “Kat­sas­tus on siis väärä rin­nas­tusko­hde: kat­sas­ta­jal­la on taloudelli­nen intres­si hylätä auto. Yksi­tyisel­lä rak­sa­tarkas­ta­jal­la ei olisi moista intres­siä.” Ei tämä näin selvää ole, kos­ka voidaan ajatel­la, että kor­jat­tu raken­nus tulee auton tavoin uudelleen tarkas­tuk­seen. Tämä voi olla kysymys, jos­sa ei ole mitään selvästi paras­ta ratkaisua. Joka tapauk­ses­sa Osmon tek­stis­sä on hienoinen ris­tiri­ita: ns. nipo­tus eli kaik­ista määräyk­sistä kiin­ni pitämi­nen on kuulem­ma pahas­ta, mut­ta toisaal­ta nipo­tuk­sen eli tiukan valvon­nan pitäisi koitua rak­en­ta­jan eduk­si. Eli pitääkö nipot­taa vai ei?

   Vastaa

   1. Arto Tuki­aiselle: pitäisi nipot­taa mod­ernisti eikä sen ajanko­hdan mukaan, jol­loin raken­nus­tarkas­ta­ja kävi koulunsa

      Vastaa

8. Olisiko­han kuitenkin niin, että raken­nus­valvonnal­ta lop­puu kant­ti puut­tua suurten gryn­derei­den raken­nustyö­mai­hin. Pikku­jut­tui­hin voidaan vielä puut­tua, mut­ta todel­lisil­ta ongelmil­ta sul­je­taan silmät. Enem­män tai vähem­män tietoisesti.
   Yksi­ty­istämi­nen veisi raken­nus­valvonnal­ta ne vähätkin mah­dol­lisu­udet todel­liseen valvon­taan ja epäko­hti­in puuttumiseen. 

   Lainaan pätkän Osmon alustusta…

   ““Se ei ole pystynyt estämään homevau­ri­oi­ta eikä mui­ta suuria raken­nusvirheitä. Vaik­ka tarkas­tus on siis ollut liian löysää, raken­nus­tarkas­ta­jil­la on kuitenkin nipon maine.””

   Raken­nus­valvon­nan on käytän­nössä mah­do­ton­ta estää esim. tasaka­ton rak­en­tamista, vaik­ka pöl­lömpikin tajuaa, ettei se Suomen ilmas­tossa toi­mi, pidem­män päälle.

   Vastaa

9. Huonos­ta raken­nus­valvon­nas­ta on tosi­aan paljon merkke­jä jos kaik­ki homevau­ri­ot sen piikki­in pan­naan. Epäilen kuitenkin, että suuri ( ei siis suurin) syy homevau­ri­oi­hin on har­ti­a­pankki­rak­en­ta­ja itse kun pyrkii säästämään kaikessa niin ei voi tul­la hyvää. Home­k­oulut ovat sit­ten eri asia. Valvon­ta on pet­tänyt ja ilmeis­es­ti myös raken­nesu­un­nit­telijoiden ammat­ti­tai­dos­sakin on toivoimisen varaa. Raken­nus­fir­mat ovat myös fuskan­neet ja peit­täneet virheitään. Omas­sa raken­nus­pro­jek­tis­sani kun­nan puolelta tul­lut valvon­ta rajoit­tui paperei­den hyväksyn­tään ja kah­teen käyn­ti­in rak­sal­la. Se toinen käyn­ti oli muut­to­tarkas­tus. Ei siis paljoa häirin­nyt raksahommiani.

   Yksi­tyisenä palvelu­na valvon­ta saat­taisi toimia parem­min. Rak­en­ta­jalle se olisi kalli­impi. Ala olisi myös enem­män kil­pail­tu kuin autokat­sas­tus. Raken­nusam­mat­ti­laisia on kai enem­män kuin autoinsinöörejä?

   Oulus­sa oli kai joku vuosi sit­ten käytän­tö, että uudel­la omako­ti­a­sun­toalueel­la oli raken­nu­saikana kaupun­gin rakennnus­valvon­nan kop­pi, johon rak­en­ta­jat sai­vat jät­tää pos­tia ja jos­sa oli myös sään­nöl­lis­es­ti raken­nus­valvon­nan edus­ta­ja paikalla.

   Vastaa

10. Min­un kotikun­nas­sani ainakaan autokat­sas­tuk­sen yksi­ty­istämi­nen ei ole onnis­tunut. Hin­nat ovat nousseet pilviin.

    Vastaa

11. Tuo kat­sas­tusa­sia on mie­lenki­in­toinen rin­nas­tus. Miten siinä pitkän päälle käy. Kul­keeko sana, että jos­sain pääsee helpo­ma­l­la — sil­lä osin sub­jek­ti­ivistä kat­sas­tus kuitenkin on. Tästä on itsel­läni vank­ka koke­mus. Sama auto kel­paa toiselle, toinen löytää kolme kor­jausko­hdet­ta. Ym.
    Mut­ta noin pitem­män päälle. Miten käy yksi­tyisen kat­sas­tus­laitok­sen evoluu­tios­sa, pär­jävätkö vuosien saatossa ne kat­sas­tusase­mat, joista pääsee helpom­min läpi? Kuten Osmokin tote­si, raken­nus­valvon­nan ongel­mat ja logi­ik­ka on aivan toinen. Huonol­la autol­la voi ihan hyvin ajaa, auto on kuin maitoa, peruselin­tarvike — kun­han kul­kee niin hyvä. Ja huol­lot mak­sa­vat huna­jaa. Mut­ta asu­jana raken­nuk­sen kun­to on mitä tärkein. Asun­to on omis­tet­ta­va kohteena tyystin toinen ja sen kun­to. Asun­to on omaisu­ut­ta, auto todel­la nopeasti arvoaan menet­tävä hyödyke.
    Johtopäätös:
    Onnis­tuiko kat­sas­tuk­sen yksi­ty­istämi­nen, ei ole vielä selvillä.
    Samal­la peri­aat­teel­la kuin autokat­sas­tuk­sen voisi yksi­ty­istää mitä vaan, pait­si eduskuntaa.
    Siis voisi.

    Vastaa

12. Erit­täin ter­ve­tul­lut ehdo­tus. Asuinkun­nas­sani Uudel­la­maal­la on tun­net­tua, että raken­nusten lop­putarkas­tuk­set tehdään puut­teel­lis­es­ti ja sum­mit­tais­es­ti. Lisäk­si esim. lop­putarkastet­tui­hin kohteisi­in saa käytän­nössä kuka tahansa toimit­taa lisää raken­neku­via olemat­ta sen enem­pää asun­to-osakey­htiön kuin raken­nut­ta­jankaan valtuuttama.

    Alaspäin ei voi­da enää mennä.

    Vastaa

13. Omakotire­mon­toi­ja muis­telee II

    Ilmeis­es­ti viimeistään 90-luvun lama karisti liian isol­ta osalta raken­nus­fir­mo­ja viimeisenkin moraalin: ei ole hevon humpan väliä, vaik­ka rak­en­taisikin aivan paskaa jälkeä, kos­ka seit­semän vuo­den välein on käytän­nössä help­po ajaa fir­ma konkkaan: siihen jää vas­tu­ut. Laman aikana poruk­ka vai­htel­ev­asti huilaa, tekee itselleen uudet talot tai tekee pimeätä hom­maa. Kun taas on nousukausi, riis­tetäään uusil­ta ker­tarak­en­ta­jil­ta kaik­ki mitä läh­teee — ja pyörä pyörähti alusta. 

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

14. “Epäilen kuitenkin, että suuri ( ei siis suurin) syy homevau­ri­oi­hin on har­ti­a­pankki­rak­en­ta­ja itse kun pyrkii säästämään kaikessa niin ei voi tul­la hyvää.”

    Ammat­ti­rak­en­tamisen paris­sa syylli­nen on se, mitä Osmo kaipaa myös tarkas­tuk­seen: raa­ka bisnes. Ihmette­len miten sil­lä ei myös tarkas­tus­ta pilat­taisi. Ja mik­si Osmo pitäisi bis­nek­sen mielel­lään pois­sa ter­vey­den­huol­losta mut­ta toisi sen raken­nusten terveydenhuoltoon.

    Luet­te­len syitä ongelmiin:

    - uudet mate­ri­aalit, joi­ta ei tun­net­tu kun ne otet­ti­in käyt­töön: ure­taani, muovi höyry­sulku­na, kat­topin­noit­teet, maalit ja uudet valmis­tustekni­ikat ikkunois­sa ja ovissa.

    - talvi­rak­en­t­a­mi­nen. Ennen tehti­in kaik­ki arat vai­heet kesäl­lä ja talvek­si siir­ryt­ti­in sisälle. Nyt tehdään lumen ja jään joukos­sa aivan kaikkea.

    - uudet tekni­ikat ja asumisen vaa­timuk­set. Jokaiseen taloon tehdään ilmas­toin­ti, viemäri, vesi­jo­hto, ja vede­tään piuhaa piiloon ja pin­taan ja asen­netaan pataa, piip­pua ja kat­ti­laa, ilmaläm­pöpump­pua ja mil­loin mitäkin. Jokainen noista asen­nuk­sista voi jopa pila­ta talon epäonnistuessaan. 

    - asun­not ovat nykyää pesu­tu­pia, sauno­ja, pieniä kylpylöitä suihkuineen ja ammei­neen, askarteluhuonei­ta, paakar­in­tu­pia, solar­i­ume­ja ja kun­tos­ale­ja samaan aikaan. Kun tuo kaik­ki yhdis­tetään taloudel­liseen rak­en­tamiseen ja vaa­dit­tuun ja pakol­liseen ener­giapi­hey­teen (eli siihen, että kos­teut­ta ei voi tuulet­taa tai antaa tuulet­tua ulos), syn­tyy ongelmia. Pienikin virhe nois­sa olois­sa on kohtalokas. Ennen ei mitään väliä: halko­ja pesään ja hatara rakenne ja tiili ja puu hen­git­tivät kaiken ulos. Taloudelli­nen rak­en­t­a­mi­nen on mm. sitä, että pitää käyt­tää kier­rä­tys- tai puu­jätet­tä eris­teinä kestävien täyspu­un ja täys­ti­ilen ja välis­sä ole­van eris­teen sijaan, kat­to lyödään ohues­ta muovipel­listä nauloil­la kasaan, ikku­nan­pokat ovat sormi­jatket­tua raken­nusjätet­tä tai muu­ta “höty­pu­u­ta”, jota ei ole valit­tu mitenkään.

    - muodit ja arkkite­hdit. Tasakat­to pahim­pana. Miten sen toteu­tat Suomes­sa niin, että ker­mi kestää (mus­tana jopa) +50 — ‑40 C ? Kaik­ki läpivi­en­nit ovat vaaratek­i­jä ja rak­en­teen luon­nolli­nen pain­u­mi­nenkin on vaaratek­i­jä: viemäri jää ylös ja kas, vesi asuu katol­la. Näitä oli aiem­min paljon.

    - työkult­tuuri. Ennen rak­saäi­jä oli ylpeä käsi­työläi­nen, joka vas­tasi lop­un ikään­sä noin fil­lari­matkan kokoisel­la työssäkäyn­tialueel­laan tekemästään laadus­ta tai susista. Ja teki isom­pia kokon­aisuuk­sia kuin nyt ja ymmär­si oman vai­heen­sa liit­tymisen seu­raavaan ja sen vaa­timuk­set. Nyt toi­min­imidu­unareik­si pakote­tut äijät käyvät ruu­vaamssa suoritepal­ka­lla X kap­palet­ta suoritet­ta Y kohteeseen Z. Hal­val­la ja kiireel­lä. Ei halus­taan vaan sel­l­aiseen pakotet­tuina. Eivät he voi vaikut­taa mihinkään. Ja kun he eivät voi, kuka sit­ten voi? Työn­jo­hta­jatkin ovat nälkä­palkkaisia välikäsiä ilman aiem­min naut­ti­maansa raken­nusmes­tarin tai insinöörin arvostusta.

    Insinöörikun­ta varsinkin on ihan alhos­sa ja palkkakuopas­sa. Ala onkin nai­sis­tu­maan päin mitä olen huo­man­nut. Siitä ei sinän­sä seu­raisi ongelmia mut­ta sinän­sä seu­raa: kun nikkaroin­tikoke­mus ja sen suo­ma tekni­nen syvälli­nen ajat­telukyky puut­tuu selkäy­timestä, ei silmä nap­paa vaikka­pa valvo­jana mui­ta ongelmia kuin ne, jot­ka ovat ris­tiri­idas­sa jonkin print­atun pumaskan kanssa.

    Voi tämän sanoa toisinkin: koulu­tuk­seen pääsee ilman tarpeel­lista koke­mus­ta eikä men­nä tyvestä puuhun vaan papereil­la korkeak­oulu­un, jos­ta tiputaan töi­hin lat­tialle, jos­sa ei ole koskaan aiem­min edes käyty.

    No, vielä tois­taisek­si naisinssit ovat itselleen parhait­en sovel­tuvis­sa tehtävis­sä eli laske­vat ruu­ve­ja ja mut­tere­i­ta ja lähet­tävät fak­se­ja. Tämä sovin­is­tio­su­ud­es­ta ja samal­la pyy­dän anteek­si rehellisyyttäni.

    - Aikakäsi­tys. Voisit­teko kuvitel­la, että nyt raken­net­taisi­in Helsinki­in raken­nus sil­lä vakaval­la tarkoituk­sel­la ja uskol­la, että se seisoo vuon­na 2651 jälkipolvien kun­nioit­tavasti hoita­mana? Ei kukaan muukaan usko. Joten sama oikaista jos pystyy. Ja joku hol­lan­ti­lainen kiin­teistösi­joi­tusy­htiö Wereld­have tulee kum­minkin ja ostaa koko härvelin. Mitä siis väliä vaik­ka kat­toon jäi paha reikä tai tuule­tus­rako puut­tuu? Sitä saa mitä tilaa.

    Vastaa

15. Nimi onnin (pli­is kek­sikää taivu­tuskelpoiset nim­mar­it!) kir­joi­tus 25.4.2009 kel­lo 1:43 on lukemisen arvoinen. Se pitäisi julka­ista Hesarin etu­sivul­la. En hikeen­ny edes insinöörikun­nan naisistumisongelmista.

    Tässä keskustelus­sa on mon­een ker­taan mainit­tu homevau­ri­ot. Eivätkö ne johdu pait­si Nimi onnin mainit­semista tiiviys­vaa­timuk­sista myös siitä, että nykyään ei ole aikaa antaa rak­en­tei­den kuiv­ua, vaan pin­tak­er­rokset lätkäistään kostei­den rak­en­tei­den päälle? (Oman talomme saunaa remon­toitaes­sa sement­ti­lat­t­ian kuiv­u­misen odot­telu kesti iäisyy­den — se ei saanut kuiv­ua myöskään liian nopeasti pin­nas­ta. Oli kova kui­va helle, ja val­ua piti kos­tut­taa ja pitää muovil­la pin­nas­ta kosteana jot­ta kuiv­ui sisältäkin kun­nol­la. Mut­ta sen tekivätkin tosi pätevät ammat­ti­laiset itselleen. 🙂 ) Tähän ei liene toiveis­sa paran­nus­ta – toisaal­ta mik­si ei? Rak­en­tei­den kui­v­at­telu olisi help­po säätää määräyk­sil­lä ja sitä voisi valvoa (mita­ta mittareil­la) sikäli kuin nyt mitään voidaan valvoa. Eipä nykyisel­lään ollen tulisi mieleeni ostaa asun­toa 60-luvun jäl­keen raken­netus­ta (kerros)talosta (70-luku ei käy kun sen ajan (kerros)talot ovat niin rumia).

    Tämä ei ole kan­nan­ot­to kysymyk­seen raken­nus­valvon­nan yksi­ty­istämis­es­tä. Innos­tu­in Nimi onnin kirjoituksesta.

    Vastaa

16. Nimi on kir­joit­ti hyvin klo 1:43. En itsekään ostaisi ihan tuliterää asun­toa, niin hirveitä ongelmia nois­sa on ollut. Van­hem­man kun han­kkii niin on jo sen­tään kor­jaushis­to­ri­as­ta käsi­tys, mihin iskee kiinni. 

    Minäkin ihmette­len raken­nusalan stag­naa­tio­ta. Jos raken­nustekni­ik­ka olisi kehit­tynyt edes puolel­la sitä vauh­tia mitä esim. ilmailutekni­ik­ka, tietotekni­ikas­ta puhu­mat­takaan, ostaisimme kestäviä ja hyvin suun­nitel­tu­ja mukavia omakoti­talopaket­te­ja kotiteat­terin hinnalla.

    Vastaa

17. Yksi­ty­istämisen hyvistä puolista vielä. Jos valvon­ta yksi­ty­is­tet­täisi­in, syn­ty­isi myös selkeämpi vas­tuu tehdy­istä virheistä ja laimin­lyön­neistä. Nythän kun­nal­la ei ole käytän­nössä mitään vas­tu­u­ta, vaan holti­tonkin toim­inta menee käytän­nössä läpi ilman seurauksia.

    Vastaa

18. Lois­ta­va kir­joi­tus nimi onnilta!

    Eikähän ongel­ma liene peri­aat­teel­lis­es­ti insinöörikun­nan nai­sis­tu­mises­sa sinän­sä, vaan juuri siinä laa­ja-alaisen käytän­nön koke­muk­sen puut­teessa, sukupuoles­ta riip­pumat­ta, vaik­ka se usein toki voi sukupuoleen kor­reloi­da käytännössä. 

    Talomme laa­jen­nu­sosaan raken­net­ti­in uusi kylpy­huone. Meil­lä oli sat­tumoisin lainas­sa ammat­ti­ta­son kos­teusmit­tari. Val­un kuiv­u­mi­nen normilukemi­in kesti usei­ta kuukau­sia. Meil­lä siihen oli aikaa, kun van­ha kylp­päri oli käytet­tävis­sä. Viralli­nen kuiv­u­mi­sai­ka on kuule­mani mukaan vain muu­ta­ma viikko, eikä sitäkään kuulem­ma työ­mail­la juurikaan käytän­nössä noudateta. 

    Älkää kysykö mis­tä johtuu…

    Vastaa

19. Tämä on näsävi­isas­telua, mut­ta betoni ei “kuivu” vaan “kovet­tuu” kemi­al­lisen reak­tion seu­rauk­se­na. Se on täysin tot­ta, että (märkätilo­jen, jot­ka pin­noite­taan vesi­ti­ivi­isti) betoni­val­u­jen ei anneta kovet­tua — tai siis kuiv­ua — tarpeek­si kauan (viikko per sent­ti, ellei käytetä kemi­al­lisia lisäainei­ta), kun on kiire saa­da valmista.
    Mut­ta käsit­tääk­seni raken­nusten elin­iän­odote on alle 50 vuot­ta, eri­tyisen hyvin tehtäviä — 100 vuot­ta kestäviksi raken­net­tu­ja — ovat lähin­nä muu­ta­mat julkiset raken­nuk­set. Eduskun­tat­a­lo oli pitkään ain­oa 1. luokan raken­nus Suomes­sa, ja alle 100 vuo­den siihenkin joudu­taan tekemään perus­teelli­nen peruskorjaus.

    Vastaa

20. Itse asi­as­sa valvion­ta on asial­liset­si ollut jo kauan yksi­ty­is­tett­tyä. Kut­na antaa luvat, ja raken­nut­ta­ja eti­is valvo­van mes­tarin. Ain­oas­taan esim. talon paik­ka ja .. vesi­jo­hdot tarkaste­taan kunan toimes­ta (ennen eris­tei­den asentamista.)

    Taloythiöisösä osakkaan vastiuu päät­tyy defini­itisti 10 vuot­ta työnt kem­sien jäl­keen. Sen jäl­keen se on taloyhtiöllä.

    Vastaa

21. “Insinöörikun­ta varsinkin on ihan alhos­sa ja palkkakuopas­sa. Ala onkin nai­sis­tu­maan päin mitä olen huomannut. ”

    Heh hyvä jut­tu! Mei­dänkin taloy­htiössä jät­ti lop­putarkas­tuk­ses­sa aivan päivän­selviä virheitä huomiotta nais­puo­li­nen inssi. Nainen teki todel­la välin­pitämät­tömän tarkas­tuk­sen. Femakoille lohdu­tuk­sek­si, että ne rak­en­ta­jat, jot­ka virheet tekivät, oli­vat kaik­ki miehiä.

    Vastaa

22. Raken­nus­lak­i­han yksi­ty­isti rak­en­tamisen laadun valvon­nan jo 1990 luvulla.
    Mut­ta kun­nat eivät ole vähen­täneet omaa henkilökun­taansa vaan esim Helsingillä on edelleen mit­ta­va organ­isaa­tio, mut­ta sen tehtävä on kytätä nurkkalau­dan lev­eyt­tä , kat­tokalte­vu­ut­ta ja muuten vain vään­tää pilkkua jostakin.

    Rak­en­tamisen laadus­ta kaupun­ki ei vastaa.

    Sitä varten raken­nut­ta­jan pitää palkata vas­taa­va työn­jo­hta­ja, joka ei ole sama kuin rak­en­ta­va organ­isaa­tio ja vas­taa­va työn­jo­hta­ja vas­taa rak­en­tamisen laadus­ta ja valvonnasta.
    Itse asi­as­sa ker­rostalo­rak­en­tamises­sa näin on ollut jo ainakin 50-luvul­ta ja tuo laa­jen­nus 1990 luvul­la kos­ki omakoti-ja remonttirakentamista .
    Tun­nen mon­takin henkilöä, jot­ka ovat tehneet uransa raken­nus­valvo­ji­na, siis yrit­täjinä tehden vavon­taa mon­elle yritykselle .

    Itse asi­as­sa isäni oli sel­l­ainen, tosin val­ti­ol­la Rakennushallituksessa

    Helsin­gin kaupun­gin päät­täjät eivät ole näköjään pysyneet mukana näis­sä kuviois­sa vaan muis­tel­e­vat tsaarin aikaa.
    Koska­han Helsin­gin kaupun­gin hallinto uud­is­te­taan 2000 luvulle ?

    Eivät­pä tai­da tietää näistä alan kor­rup­tioku­viois­takaan , ainakaan virallisesti ?

    Vastaa

23. “Sik­si en taloa raken­nut­taes­dssani tarvitse nipot­ta­jaa vaan neu­vo­jan, jon­ka tiukku­us on lop­ul­ta myös min­un etu­ni, kun taas autoani jonkun pitää valvoa vaik­ka en sitä itse haluaisi. ”

    Näin­hän se nykyi­nen laki vaatii eli sin­un on palkat­ta­va henkilö vas­taavak­si työnjohtajaksi.
    On omaa tyh­myyt­tä, jos et edel­lytä häneltä tuo­ta työnantajana.

    Se tosin mak­saa ja moni pih­tailee ja ostaa vain nimen, mut­ta onko se kun­nan vika ?

    Vastaa

24. 122 §
    Rakennustyönjohto
    Lupaa tai muu­ta vira­nomaishyväksyn­tää edel­lyt­tävässä raken­nustyössä tulee olla työn suorituk­ses­ta ja sen laadus­ta vas­taa­va, joka johtaa raken­nustyötä sekä huole­htii rak­en­tamista koske­vien sään­nösten ja määräys­ten sekä myön­netyn luvan ja hyvän raken­nus­ta­van mukaises­ta työn suorit­tamis­es­ta (vas­taa­va työn­jo­hta­ja). Tarpeen mukaan raken­nustyössä tulee olla eri­ty­isalan työn­jo­hta­jia sen mukaan kuin ase­tuk­sel­la säädetään.
    “Raken­nus­lain 122 §
    Vas­taa­van työn­jo­hta­jan ja eri­ty­isalan työn­jo­hta­jan hyväksyy kun­nan raken­nus­valvon­tavi­ra­nomainen. Raken­nustyötä ei saa aloit­taa tai jatkaa, ellei työssä ole hyväksyt­tyä vas­taavaa työn­jo­hta­jaa. Hyväksyn­tä tulee peru­ut­taa, jos siihen tehtävien laimin­lyömisen joh­dos­ta tai muus­ta vas­taavas­ta syys­tä on aihetta”

    Vas­taa­va työn­jo­hta­ja ei ole kun­nan henkilö eikä urakoit­si­jan edus­ta­ja vaan raken­nut­ta­jan val­it­se­ma ns kol­mas henkilö, jolle asete­taan pätevyysvaatimus

    Vastaa

25. Mik­si vain raken­nus­tarkas­tus. Yksi­ty­is­tetään samal­la myös muu viranomaistoiminta.

    Aloite­taan vaikka­pa oikeuslaitoksesta.

    Var­masti saataisi­in tehokkaam­min ja nopeam­min toimi­va oikeuslaitos. Yksi­tyisessä Oy Käräjäoikeus-Tingsrätt Ab:ssa olisi var­masti tulospalkkaus ja lisäbonuk­set nopeas­ta jut­tu­jen läpi­menos­ta. Oikeuslaitok­sen hitaus kor­jau­tu­isi kertaheitolla.

    Tuo­mar­itkin saataisi­in halvem­mal­la, kun kaiken­lai­sista yksi­ty­istä tuo­maria koske­vista pätevyys­vaa­timuk­sista päästäisi­in eroon. Riit­täisi­hän fir­malle yksi tuo­mari­noikeudet omaa­va nimenkir­joit­ta­ja kuten kiin­teistöväl­i­tyk­sessäkin. Siel­lähän riit­tää, että fir­mas­sa on yksi LKV-tutkin­non omaa­va henkilö, joka allekir­joit­taa paperit.

    Vastaa

26. “raken­nusten elin­iän­odote on alle 50 vuot­ta, eri­tyisen hyvin tehtäviä — 100 vuot­ta kestäviksi raken­net­tu­ja — ovat lähin­nä muu­ta­mat julkiset rakennukset. ”

    Tämä on todel­la traag­ista kun mon­et per­heet otta­vat vuosikym­meniä kestävät lainat. Etteivät kestä pidem­pään kuin talo?

    Ja kun se kesto on kuitenkin aika vähästä kiin­ni: laite­taanko yksi rauta enem­män, neljän palkin sijaan viisi jne. 

    Meil­lä oli onni saa­da yli satavuo­ti­aan hir­si­talomme laa­jen­nu­sosaan van­ha, laat­ua kun­nioit­ta­va raken­nusinsinööri. Hän teki luju­us­laskel­mat ajatellen “noin kol­men­sadan vuo­den” kestoa, kun ei ilkeä tehdä uut­ta joka kestäisi vähem­män aikaa kuin van­ha osamme.

    Vastaa

27. Jatkan pitkäl­lä kir­joituk­sel­la, jos Osmolle sopii? Lopus­sa perusteluineen kak­si mielestäni hyvää ja hal­paa keinoa ter­ve­hdyt­tää raken­nusalaa. Ensin sitä rak­san arkea.

    Rak­san ongel­mat johtu­vat osin jo mainit­se­mas­tani töi­den pilkkomis­es­ta pikku­fir­moi­hin. Raken­nusalal­la se on sään­tö ihan alas saak­ka. Aina ensim­mäi­nen kysymys jo hant­ti­hom­mien hak­i­jalle on “Onko sul­la toiminimi?”. 

    Jos ei, köhitään hie­man ja hais­tel­laan, että kel­paako pimeä keik­ka. “Tai siis jos pis­tetään kil­soina ja päivära­hoina niinku osa”. Se joka suos­tuu, saa hom­man. Eli on se har­maa talouskin.

    Ja niin työt alka­vat taval­la tai toisel­la. Työ­maal­la on irak­i­laisia, albaane­ja ja viro­laisia “lähet­tyjä” työn­tek­i­jöitä. Luulen, että viro­lais­ten kohdal­la kyse on sel­l­ais­es­ta, että jol­lakin “taval­lis­es­ti luotet­taval­la tahol­la” on alem­man verokan­nan Virossa fir­ma, joka työn­tek­i­jät lähet­tää. Ja viro­lainen vuokratyö­fir­ma laskut­taa luul­lak­seni usein suo­laisen hin­nan työstä, ei siis mata­lan. Eli tyh­jen­tää teet­täjän taskut ja verotet­tavaa ei jää. Ja sit­ten tämä urakoi­ja hyp­pää viron­laut­taan ja Rai­vo ja Einari jaka­vat hillot ja ryyp­päävät päälle. 

    Samal­la voi sekaan työn­tää joitakin äijiä, joista ei mak­se­ta mitään sivuku­lu­ja mis­sään. Miten sel­l­aista vahtii nyt kukaan? Ja niin nousee rivaria jon­nekin kehyskun­taan että tohisee.

    Tästä pää­sisi hel­posti eroon mut­ta jostakin syys­tä sitä ei halu­ta: työn­tek­i­jä pitäisi ilmoit­taa ennen työn aloit­tamista verot­ta­jalle (tmv.), lähet­tää samal­la val­oku­va ja tulostaa sys­teemistä joko netis­sä tai paikan­pääl­lä kuvalli­nen henkilöko­rt­ti. Se ja henkilöl­lisyys­todis­tus sit­ten pitää olla mukana aina. Nytkin henkilöko­rt­ti vaa­di­taan mut­ta mitä sit­ten? Ei siitä ole mitään seu­ran­nut, kos­ka ei ole tiedonkeruuta.

    Ja mitään ei saisi tehdä, jos kort­ti ei ole mukana. Rikkomis­es­ta päiväsakko heti. Kor­tis­sa olisi kaikil­la tarvit­tavil­la kielil­lä merk­in­tä siitä, että työn­tek­i­jän on saata­va palka­n­mak­sun yhtey­dessä palkkakuit­ti, johon on merkit­ty ne ja nämä mak­sut ja kuit­ti on työn­tek­i­jän oikeustur­vankin vuok­si aina itse säilytettävä. 

    Kortin kokon­aan puut­tumis­es­ta seu­raisi sank­tioi­ta kaikille duu­nar­ista tilaa­jaan, ihan kylmästi vaan. Ohje ilmoit­tamisen ja henkilöko­rtin pakol­lisu­ud­es­ta työn­netään myös default­ti­na aivan jokaisen raken­nus­lu­van mukana.

    Kun työ­suhde päät­tyy, kort­ti ote­taan pois ja tehdään ilmoi­tus sys­teemi­in. Kaik­ista vääristä tiedoista ja laimin­lyön­neistä seu­raisi fir­malle laimin­lyön­ti­mak­su tai sakko luokkaa 1000–2000 euroa. Tiedot kun voi antaa ajal­laan ja oikeinkin. Ja tarvit­taes­sa esi­tutk­in­ta päälle väärästä rekisterimerkinnästä.

    Verot­ta­ja sit­ten seu­loo kan­nas­ta vaik­ka yli puoli vuot­ta työsken­nelleet ulko­maalaiset tai kenet vaan ja kat­soo tois­es­ta kan­nas­ta, miten vero­ja on ker­tynyt vai onko lainkaan.

    Jos ei, työ­suo­jelupi­iri ja kon­stut sekä fir­man että duu­nar­in perään. Ja sit­ten selvitetään, mik­si vero­ja ja eläke­mak­su­ja ei ole ker­tynyt, vaik­ka ilmeis­es­ti olisi pitänyt: onko fir­ma mak­sanut lik­san ja jät­tänyt sivuku­lu­jen ja vero­jen tili­tyk­sen väli­in. Työn­tek­i­jä saisi osoit­taa syyt­tömyyten­sä palkkakuiteil­la. Jos sel­l­aiset löy­tyvät, ok. ja fir­ma pan­naan kiipeli­in. Jos ei, fir­ma ja duu­nari. Lisäk­si tehdään verot­ta­jan duu­narirekkari­in merk­in­tä mak­su­jen laimin­lyön­nistä. (Niitä merk­in­töjä tehdään fir­moillekin, joten oikeustur­va- tai eri­ar­voisu­uskysymys tämä ei ole.) 

    Taparikol­lisu­us olisi sit­ten help­po seu­loa esi­in: kat­so­taan rekkareista, mis­sä fir­moissa nämä “mak­suhäir­iöiset har­maan talouden indikaat­torit” nyt hääräävät ja kas, eräänä aamu­na seisoo mai­ja ja keltali­iviset työ­suo­jelupi­irin tarkas­ta­jat työ­maan pihal­la. Ja kor­tit esi­in kaik­il­ta, kiitos. “Ei ole min­u­la mukana, ole kotona” ei auta, kos­ka asia tark­iste­taan saman tien rekkarista. Jos nimeä ei löy­dy, peli on selvä ja kaveri kamar­ille pomon­sa kanssa ja “kuu­lus­tele­mas kak­si a kolme tun­ti kunnes sine tunnustamas.” 

    Ja paprut syyt­täjälle ja haaste käteen ja pikakäsit­te­ly oikeudessa, jot­ta sakos­ta syn­tyy muun­tokelpoinen eli vanki­la odot­taa jos mak­sami­nen ei huvi­ta tai onnistu. 

    Kun seu­raa­mus­sakko­lainen ilmesty­isi johonkin fir­maan, verot­ta­ja voisi pyytää poli­isia tai rikosseu­raa­musvi­ras­toa tark­ista­maan, onko sakko hoidet­tu. Ja etsin­täku­u­lu­tus perään ja haaste tavat­taes­sa ja niin edelleen.

    Työn­tek­i­jällekin ilmesty­isi siis voimakas intres­si olla rehellis­es­ti fir­man kirjoilla. 

    Jäisi vielä se täysin piilos­sa ole­va talous eli oma­toimiset nikkar­it ja remp­pamiehet. Poli­isi voisi tehdä tämänkin valvon­nas­sa osansa ihan vaan ark­i­työnä ilman eri pro­jek­tia ja medi­a­touho­tus­ta sen sijaan, että tyy­tyvät laske­maan tun­tu­ri­mo­pe­di­en ham­mas­rat­taiden väl­i­tys­suhtei­ta yläk­oulu­jen parkkipaikoil­la. Kun mai­japartio näk­isi Reiskan ja Üllen kan­ta­van lau­ta­nip­pua jonkun pikku­rak­san pihal­la, pyy­det­täisi­in näyt­tämään rak­sako­rt­ti. Jos ei löy­tymäs lainkaan, tyyp­pi nip­pusiteisi­in ja par­tioi­ta paikalle tarpeelli­nen määrä ja koko laani kään­netään ylösalaisin. Kak­si par­tio­ta sisään etuoves­ta ja kak­si poimii takapi­han ikkunoista karku­un hyp­pelevät hep­ut. Ehkä joku iso kala­haavi pitäisi lisätä poli­isin varustukseen. 🙂

    (Täm­möi­nen vas­taa­va tilanne sat­tui kaver­il­leni: näki ison rak­sali­ik­keen ison työ­maan sat­tumal­ta ja pihal­la oli miestä kuin meren mutaa. Soit­ti fir­maan ja sanoi, että tulisi käymään eräästä syys­tä työ­maal­la. Ja meni seu­raa­vana päivänä ja paikalla oli enää pari van­haa ukkoa ja mes­tari. Ihmetteli mielessään, teki työn­sä ja meni syömään lähikup­pil­laan. Ulko­maan duu­nar­it oli­vat siel­lä isona lau­mana piilopir­tillä, vaik­ka ei ollut mikään tauon aika.) 

    Valvon­nan jär­jestämisen ei siis pitäisi olla vaikeaa. Kort­tien tsekkaami­nen ja sen lakipe­rus­ta antaisi tarvit­ta­van syyn kyt­täämiselle. Vaivaa olisi vain kuin verkkokau­pan tai ter­vey­den­huol­lon ammat­tirekkarin perus­tamis­es­ta. Muut­tu­va duu­nar­in rek­isteröimis­tun­nus annet­taisi­in aina vero­jäämä­todis­tuk­sen mukana. Kun vero­jäämää ilman mak­susu­un­nitel­maa olisi, ei duunare­itakaan voisi palkata. Mik­si pitäisi voi­da, kun ker­ran ei saa toimia muutenkaan? 

    Toise­na osana olisi kuit­tikau­pan ja siihen kuu­lu­van ALV-petol­lisu­u­den kitkem­i­nen. Se on se rikolli­nen jär­jeste­ly, jol­la sys­teemi­in hoide­taan sel­l­aista rahaa, jos­ta verot­ta­jal­la ei ole tietoa. Ilman sitähän pimeää lik­saa ei voi maksaa. 

    Kuit­tite­htaista ja ‑kau­pas­ta ja alv:n varas­tamis­es­ta pää­sisi eroon myös aivan lapsel­lisen helpol­la keinol­la: lasku­un lätkäistään leimamerk­it laskut­ta­jan jo mak­samas­ta arvon­lisäveros­ta. Ei onnis­tu, vai? Onnis­tui peräti 80-luvulle saakka. 

    Jos merkke­jä ei ole, lasku­un merkit­tyä alvia ei voi vähen­tää mak­sa­jan puolel­la. Ei sel­l­ainen lasku kel­paa kenellekään, vaik­ka mak­sami­nen ei olisi edes kiel­let­tyä. Merk­it saisi selväl­lä rahal­la vaik­ka Ärrältä, postista vero­toimis­tos­ta ja verot­ta­jal­ta myös velak­si (noutaen tai kir­ja­tus­sa kir­jeessä) jos asi­at ovat kun­nos­sa. Merkin kan­ta ja kuit­tikin oli­si­vat aina oma tosite mak­se­tus­ta veros­ta. X toim­intavuo­den jäl­keen fir­malle voitaisi­in antaa leimamerkki­va­paa sta­tus. Kos­ka mak­sa­jan pitää kum­minkin tark­istaa alvil­lisu­us, sen statuk­sen voi ilmoit­taa laskus­sa ja se näky­isi YTJ:ssä. Eli tuoreel­la ker­takäyt­tö­fir­mal­la ei voisi laskutel­la mak­samat­ta veroa.

    Ter­ve­hdyt­tämi­nen pitääkin alkaa mielestäni sieltä, mis­sä ongel­mat syn­tyvät eikä sieltä, mis­sä ne kaiken häs­läämisen päät­teek­si pul­pah­ta­vat esiin.

    En aivan käsitä, kuka tätä har­maa­ta talout­ta vira­nomai­sis­sa suo­jelee. Sen tiedän, kuka tästä hyö­tyy: pro­jek­ti­jo­hto­ta­son rak­safir­mat. Har­maa talous on näet polkenut kil­pailul­laan raken­nusalan palkat ja tar­joushin­nat alas ja iso­jen voitot ylös. Siinä meni sit­ten osaami­nen ja laatu mukana hyvältä osaltaan.

    Ottei­den koven­tamista vas­taan puhuisi se, että kova ja sel­l­ainen epä­toivoinen rikol­lisu­us lisään­ty­i­sivät jok­sikin het­kek­si. Toisaal­ta nyt ihan “tavanomaisen” keinot­telun kyn­nys nousisi sel­l­ai­sis­sa “puoli­maail­man” fir­moissa, jot­ka liikku­vat har­maal­la vyöhykkeellä.

    Lisäk­si ala ter­ve­hty­isi niin, että siitä ter­veestä puoles­ta tulisi työvoiman silmis­sä vetovoimaisempi.

    Nyt tilanne on kum­minkin se, että rak­san rehelliset pikku­fir­mat häviävät jokaisen ison fir­man ja julkisen han­kki­jan tar­jouskil­pailun, kun kil­pail­i­jan ei tarvitse ottaa huomioon sivuku­lu­ja ja vähin­täänkin puo­likon­nat val­taa­vat markki­nat nimeno­maan ali­hank­in­nas­sa. Tämä siitä huoli­mat­ta, että papru­ja muka kytätään. Tar­joa­ja ja kon­nafir­ma jaka­vat hillot.

    Mut­ta kun niis­sä papruis­sa on vain yksi tai kak­si ihmistä, joista pitää mak­saa eläke­vaku­u­tuk­set niin hoitu­uhan se. Kun verot ja mak­set­ta­va alv on ketkuil­tu omatekoisil­la tai ostokuiteil­la pienek­si, niin varsinkin niil­lä retkuil­la, joista sit­ten ryn­tää työ­maalle 10 ukkoa, pysyvät paper­it kun­nos­sa. Ja varsinkaan rehellisil­lä eivät.

    Kaik­ki tämä tapah­tuu val­tio­val­lan tosi­asial­lises­sa suo­jeluk­ses­sa ja lop­ut­toman hidastelun sekä seliselin takana. Mitään ei halu­ta tehdä tälle, vaik­ka alan rehelliset pikku­fir­mat eivät muu­ta toi­vokaan. Ne isot fir­mat panevat taustal­la vas­taan. Ja vähän myös edustal­la: tuli­vat raivol­la vas­tus­ta­maan sinän­sä huonoa kään­teistä alvia. Ovat oike­as­sa mut­ta samal­la osoit­ti­vat, mis­tä se niiden kenkä puris­taa ja että har­maa talous on niille mitä ter­ve­tullein asia. Jos ei olisi, ne oli­si­vat pois­ta­neet pain­os­tuk­sel­laan sen ja mikään selit­te­ly ei siis nyt auta.

    Ne ovat tämän pelin mafioso vaik­ka likaisen työn hoita­vat pikkukon­nat velt­to­jen vira­nomais­ten kat­sel­lessa muualle.

    Vastaa

28. Jos raken­nus­tarkas­tus yksi­ty­is­tetään, tarkas­ta­jat alka­vat ehkä kuu­lostel­la mak­sajien toivei­ta nyky­istä enem­män. Tästä voisi syn­tyä Osmon tavoit­tele­maa neu­vom­iskult­tuuria ja edun­valvon­taa. Toisaal­ta voidaan pelätä, että ajalli­nen fokus kutis­tuu entis­es­tään: tehdään talo, joka kestää asi­akkaan elin­iän eli muu­tamia vuosikym­meniä ja sit­ten suurin piirtein mure­nee käsi­in. Auton käyt­töai­ka on joka tapauk­ses­sa paljon lyhyem­pi kuin talon, ja sikäli talorin­nas­tus ontuu.

    Vastaa

29. Kaikil­la uno­htuu, että ei kun­ta enää vas­taa kuin kaavoituk­ses­ta ja arkkite­htu­urista, kyl­lä rak­en­tamisen teknilli­nen suori­tus on raken­nut­ta­jan ja hänen val­it­se­mansa vas­taa­van työn­jo­h­jat­na harteilla.

    Jos Osmo halu­aa ulkois­taa lisää niin hän joutuu ulkois­ta­maan kaavoituk­sen ja aluei­den käytön suun­nit­telun, sil­lä 90 % raken­nus­laista käsit­telee näitä asioita

    Vastaa

30. Hyvä kir­joi­tus nimi onilta!

    Pari vähän yksinker­taisem­paa konstia:Jos arvon­lisäverotil­i­tys­tä muutet­taisi­in niin , ettei tilitet­tävää alvia las­ket­taisi lasku­jen mukaan vaan tilille saa­punei­den alv- mak­su­jen mukaan, voisi nor­maaliyri­tys mak­saa alvin konkreet­tisel­la asi­akkaan mak­samal­la rahal­la esim. heti seu­raa­van kuun alus­sa (ensi vuon­na 12. päivä), verot­ta­ja tun­nistaisi heti vilp­piyri­tyk­set ja voisi reagoi­da nopeasti.

    Lisäk­si käytän­nön työ­maavalvon­taa täy­ty­isi tehdä muidenkin kuin Raken­nus­li­iton. Oman uskot­tavuuten­sa vuok­si se ei tietenkään voi rat­sa­ta omia jäseniään (raken­nustyöväkeä) pimeistä töistä.

    Val­tio­val­lan saa­mat­to­muu­den ymmärtää kun ajat­telee asi­aa niin , että har­maan talouden kar­simi­nen kadot­taisi val­ta­van määrän kysyn­tää alal­ta ja sitä kaut­ta pysyvästi kym­meniä­tuhan­sia työ­paikko­ja ja liiketoimintaa.Tarkoitan kysyn­tää, jos­sa nyt juuri ja juuri pystytään osta­maan pimeä työ mut­ta ei pystyt­täisi täysverote­tun markki­nan hin­taa mak­samaan. Kipu­ra­joil­la pyöritään nytkin. Har­maa talous on iso ongel­ma ja kiis­tat­ta yksilö­ta­sol­la haitallista ja epäreilua, mut­ta ei se raha kansan­taloud­es­ta katoa, kolikko hyp­pää vain ylimääräisen taskun­välin ennenkuin vvm:n mag­neet­ti sen nap­paa. Korostan että henkilöko­htais­es­ti vas­tus­tan jyrkästi har­maa­ta talout­ta, elän itse (omas­ta mielestäni) ali­palkat­ul­la raken­nustyöl­lä har­maan kil­pailun puris­tuk­ses­sa. Jos sitä ei olisi , nos­taisin heti hin­to­ja 20%. Tuloni eivät siitä nousisi mut­ta työ­tun­nit lask­i­si­vat reilusti.

    Raken­nus­valvon­ta toimii nyky­isin lähin­nä suuris­sa kaupungeis­sa, haja-asu­tusalueil­la yleen­sä sivu­toimiset raken­nus­valvo­jat vain leimaa­vat paper­it eikä valvon­taa suorite­ta kuin tärkeimpi­en työ­vai­hei­den osalta. Toisaal­ta rak­en­t­a­mi­nen on nykyään hyvin kaava­maista kon­sep­ti- ja puo­li­valmis­ter­ak­en­tamista joten enem­män merk­i­tys­tä on konkreet­tisil­la säädök­sil­lä kuin itse valvon­nan muo­to­seikoil­la. Kai yksi­ty­is­valvo­jil­lakin tulisi olla sama kom­pe­tenssi kuin virkavalvo­jil­la? Toisaal­ta en ymmär­rä jois­sain kir­joituk­sis­sa ollut­ta ajat­telua siitä että virkavalvo­ja olisi automaat­tis­es­ti pyy­teetön ja yksi­tyi­nen “lahjot­ta­va”. Jos valvo­ja laskut­taisi käyn­tipe­rus­teel­la hänel­lä päin­vas­toin on moti­ivi löytää jälk­i­tarkastet­tavaa. Eikä huono­maineista tarkas­ta­jaa kukaan halu­aisi käyt­tää, voisi­pa se vaikut­taa jopa talon jälleenmyyntiarvoon.

    Vastaa

31. “Toisaal­ta en ymmär­rä jois­sain kir­joituk­sis­sa ollut­ta ajat­telua siitä että virkavalvo­ja olisi automaat­tis­es­ti pyy­teetön ja yksi­tyi­nen “lahjot­ta­va”. ”

    Vas­taaval­ta työn­jo­hta­jal­ta edel­lytetään, että hänel­lä on raken­nusalan koulu­tus ja riit­tävästi alan koke­mus­ta 3–5 vuotta.

    Hän on myös raken­nut­ta­jan konsultti.
    Lisäk­si LVI ja sähkötöil­lä on omat ainakin vas­taa­vat suunittelijat/ työnjohtajat.

    Useim­m­mat raken­nut­ta­jat eivät kuitenkaan osaa käyt­tää hyväk­si näi­den tar­joamia palvelu­ja tai eivät halua mak­saa palveluista.

    Omakoti­työ­maal­la täl­lais­ten palvelu­jen hin­ta nousee hel­posti 20–50000 euroon..
    Vas­taavl­la työn­jo­hta­jal­la on olta­va myös vas­tu­u­vaku­u­tus eli jos valvon­ta /neuvonta aiheut­taa vahinko­ja niin kor­vaa­jakin löytyy

    Vastaa

32. Todel­lakin Osmo!!

    Emma Lon­don: Raken­nus­valvon­nan hin­ta ei nousisi, jos val­tio ei rajoit­taisi kil­pailua tarpeet­tomasti myön­tämäl­lä jotain valvo­jalisensse­jä har­voille ja val­i­tu­ille. Tai siis saat­taisi se nous­ta, jos sen palvelun saa nykyään liian hal­val­la, mut­ta sil­loin­han hin­nan nousu on toivottavaa.

    Arto Tuki­ainen: Tietysti raken­nut­ta­jan etu on nipot­taa niistä asioista, jot­ka vaikut­ta­vat raken­nuk­sen käyt­tökelpoisu­u­teen sille raken­nut­ta­jalle. Muista asioista nipot­tamis­es­ta on vain haittaa.

    Mik­si raken­nuk­sen käyt­töikä lyhenisi? Jos se lyhenisi, niin mik­si tämä olisi huono asia?

    Pääo­man omis­ta­jal­la on intres­sis­sä pitää sitä niin, että hän saa siitä mah­dol­lisim­man ison tuo­ton. Jos se tuot­to tulee parhait­en niin, että rak­en­taa talon ja asuu siinä 20 vuot­ta ja sit­ten rak­en­taa uuden niin entä sitten? 

    Liian van­ha: “Jos Osmo halu­aa ulkois­taa lisää niin hän joutuu ulkois­ta­maan kaavoituk­sen ja aluei­den käytön suun­nit­telun, sil­lä 90 % raken­nus­laista käsit­telee näitä asioita”

    Hal­lelu­ja! Tätä seu­raavaa askelta odotel­lessa… mal­tan tuskin pidät­tää hengitystäni!

    Vastaa

33. Kuten jotkut tääl­lä jo sanoi­vat, autokat­sas­tus ei ehkä ollut onnis­tunein mah­dolli­nen vertaus.
    Siinä on tapah­tunut sekä positiivista
    ‑toimip­is­teet lisääntyneet
    ‑jonot lyhentyneet
    ‑meinin­ki muut­tunut keskimäärin ystävällisemmäksi

    kuin myös se mii­nus­merkki­nen seu­raus, että hin­nat ovat nousseet ihme­teltävän paljon. Osa alan tar­joamista seli­tyk­sistä on var­maan paikkansa pitäviäkin, mut­ta silti…

    Sit­ten asi­aan: kuten Liian van­ha tuos­sa kysyi, niin mitä oikeas­t­aan yksi­ty­is­tetään jos yksi­ty­is­tetään rakennusvalvonta?
    OK, ymmär­rän toki että Osmo tarkoit­ti itse toimin­nan ja toim­i­joiden privatisointia.
    Mut­ta minkä ver­ran siihen käytän­nössä jää pelikent­tää kaavoituk­sen ja sen valvon­nan ja toisaal­ta nyt jo yksi­ty­is­ten raken­nut­ta­jan kon­sult­tien väliin?

    Vastaa

34. Eikö se ole vähän has­sua sanoa, että kat­sas­tuk­sen yksi­ty­istämi­nen on epäon­nis­tunut kos­ka se nos­ti hin­to­ja? Ehkäpä kat­sas­tus­ta on tar­jot­tu ennen tör­keeän ali­hin­taan, joten yksi­ty­istämi­nen on kor­jan­nut ainakin sen epäkohdan.

    Vastaa

35. Raken­nus­valvon­nan hin­nat saa­vat nous­ta, sil­lä vaik­ka valvon­nan hin­ta nousisi, saat­taa se laskea rak­en­tamisen kokon­aiskus­tan­nuk­sia. Mul­la ei ole tähän mitään dataa esit­tää, mut­ta min­ul­la on koke­muk­sia rak­en­teil­la olev­as­ta ker­rostalosta jos­ta raken­nut­ta­ja kir­jasi viime vuon­na noin 5M€ tap­pi­ot. Ja tämä vain viime vuodelta, nyt juuri kaik­ki asukkaat pakko­muut­ta­vat ulos x kuukaudek­si todel­la mas­si­ivis­ten kor­jaustöi­den ajaksi. 

    OK, enhän mä joudu noi­ta kus­tan­nuk­sia maska­maan, mut­ta kaik­ki ko raken­nut­ta­jan tule­vat asi­akkaat mak­sa­vat mei­dänkin kustingit. 

    Olen sitä mieltä että tiukalla valvon­nal­la suuri osa ongelmista olisi pystyt­ty vält­tämään. Enkä usko että kohteemem olisi Suomes­sa mitenkään uni­ik­ki, huonoa laat­ua tehdään jatku­vasti ja joka puolel­la. Ja kalliilla.

    Vastaa

36. Jos kun­nan virkail­i­joiden ei kuu­lukaan tarkas­taa paljon mitään, niin eihän tässä sit­ten ole paljon yksi­ty­is­tet­tävää. Jotenkin min­ul­la on kuitenkin sel­l­ainen mieliku­va, että jonkin­laista tarkas­tus­ta heiltäkin odote­taan… Siitä kai Osmo tässä puhui.

    Liian van­ha vas­taav­ista työn­jo­hta­jista yms.: “Useim­m­mat raken­nut­ta­jat eivät kuitenkaan osaa käyt­tää hyväk­si näi­den tar­joamia palvelu­ja tai eivät halua mak­saa palveluista.” Siinäpä se: kyl­lä asi­akkaan etua valvovia nipot­ta­jia ja neu­vo­jia var­masti saa, jos vain on valmis mak­samaan tarpeek­si. Tässä käy hel­posti niin, että kukaan ei tarkas­ta juuri mitään, ja tulok­set ovat mitä ovat.

    Vastaa

37. “Mut­ta minkä ver­ran siihen käytän­nössä jää pelikent­tää kaavoituk­sen ja sen valvon­nan ja toisaal­ta nyt jo yksi­ty­is­ten raken­nut­ta­jan kon­sult­tien väliin”

    Käytän­nössä kaa­vatkin tekee yksi­tyi­nen suun­nit­te­lu­toimis­to, kun­ta vain päät­tää asioista
    Ja kuten Osmo ker­toi, kaa­va on yleis­lu­on­teinen ja valit­tu rak­en­ta­ja tekee sit­ten detaljisu­un­nitel­mat. Ja miten kilpailutetaan‘? 

    Puolueet suuris­sa kupungeis­sa kil­pailut­ta­vat rak­en­ta­jan eli puolueet saa­vat poli­itis­ten voima­suhtei­den suh­teessa mak­sun raken­nut­ta­jal­ta ja eniten tar­jon­nut rak­en­ta­ja voittaa .

    Aikoinaan näitä suhtei­ta tutkit­ti­in, mut­ta kun poli­isi pääsi liian lähelle poli­it­tista eli­it­tiä niin tutk­in­ta pis­tett­ti­in jäi­hin ja sen koom­min poli­is ei ole puut­tunut kor­rup­tioon kuin pakosta

    Vastaa

38. “Raken­nus­valvon­nan hin­ta ei nousisi, jos val­tio ei rajoit­taisi kil­pailua tarpeet­tomasti myön­tämäl­lä jotain valvo­jalisensse­jä har­voille ja valituille”

    Sil­loin voidaan lopet­taa myös lääkärei­den lisen­sioin­ti, sen jäl­keen olisi tarpeek­si lääkäre­itäkin ja hin­nat kohtuullisia

    Vastaa

39. ant­too: “OK, enhän mä joudu noi­ta kus­tan­nuk­sia maska­maan, mut­ta kaik­ki ko raken­nut­ta­jan tule­vat asi­akkaat mak­sa­vat mei­dänkin kustingit. ”

    Tämä perus­tuu nyt täy­del­liselle väärinkäsi­tyk­selle siitä miten markki­nat toimi­vat. Uudet asi­akkaat eivät mak­sa mis­sään määrin fir­man tekemiä virheitä, vaan nämä virheet tule­vat täysin omis­ta­jien maksettaviksi.

    Jos fir­ma yrit­tää mak­sat­taa van­hat virheen­sä uusil­la asi­akkail­laan, niin nämä asi­akkaat osta­vat hyödyk­keen joltakin muul­ta. Ei asun­noista saa markki­nahin­taa enem­pää vaik­ka kuin­ka halu­aisi. Jos yrit­tää myy­dä kalli­im­mal­la, niin asun­not vaan jäävät myyjän käteen.

    Liian van­ha: “Sil­loin voidaan lopet­taa myös lääkärei­den lisen­sioin­ti, sen jäl­keen olisi tarpeek­si lääkäre­itäkin ja hin­nat kohtuullisia”

    just näin.

    Vastaa

40. “Jotenkin min­ul­la on kuitenkin sel­l­ainen mieliku­va, että jonkin­laista tarkas­tus­ta heiltäkin odote­taan… Siitä kai Osmo tässä puhui.”

    Kun­nan raken­nas­tarkas­ta­ja taitaa käväistä pari ker­taa työ­maal­la. Ja sekin mak­saa elikun­ta perii käyn­neistä maksun.
    Kun­nan tarkas­ta­ja työl­listää itsen­sä lähin­nä pilkun viilauk­sel­la eli onko rakennsu millillen oikeal­la paikalla, onko se millilleen oikean mit­tainen ulkoa, ovatko värit oikeat, kat­tokalte­vu­us etc.

    Mut­ta kun kat­soo tulosta jos­sain Pak­i­las­sa tai Palo­heinässä niin lop­putu­los on varsi­nainen arkite­htoni­nen seka­sotku ja lop­putu­los on slum­min näköi­nen alue.

    Kun pilkun­vi­ilauk­sel­la ei saa parem­paa lop­putu­losta nin pistäisin Hkin rakennsu­valvon­tavi­ras­tos­ta 2/3 pois, säästy­isi verorahaakin

    Vastaa

41. Art­turi: “Tämä perus­tuu nyt täy­del­liselle väärinkäsi­tyk­selle siitä miten markki­nat toimi­vat. Uudet asi­akkaat eivät mak­sa mis­sään määrin fir­man tekemiä virheitä, vaan nämä virheet tule­vat täysin omis­ta­jien maksettaviksi.”

    Mielip­i­teeni ei perus­tunut täy­del­liseen väärinkäsi­tyk­seen markki­noista, enem­mänkin huonoon artikulointiin. 

    Tarkoitin sitä että asun­toni hin­ta oli ja on lyö­ty lukkoon kau­pan­teon het­kel­lä. Raken­nus­vai­heen ylimääräiset kus­tan­nuk­set eivät ole hin­taa nos­ta­neet min­un osaltani. Raken­nut­ta­ja sen sijaan on tehnyt per­snet­toa, joka sen on pakko kuroa kiin­ni liike­toimin­nas­saan (tai oikeusteitse alihankkijoilta). 

    En jak­sa uskoa että omis­ta­ja näitä täysimääräis­es­ti mak­saisi, kos­ka sil­loin raken­nus­te­ol­lisu­ud­es­ta katoasi omis­tus. Ala kun tekee täl­lä het­kel­lä niin huonoa laat­ua, että omis­ta­jien piik­ki olisi lop­u­ton. Mielestäni raken­nut­ta­jat laske­vat riskin ja sisäl­lyt­tävät sen markki­nahin­taan. Kun kaik­ki toimi­vat näin, ei tule hin­tapi­ikkiä yskit­täisen yri­tyk­sen kohdalle, vaan koko markki­nahin­ta on korkeam­mal­la (kuin mitä se voisi olla jos tehtäisi­in ker­ral­la ja kunnolla).

    Vastaa

42. Ant­too: Raken­nus­li­ike myy aina asun­ton­sa niin kalli­il­la kuin vain mah­dol­lista, täysin riip­pumat­ta siitä miten paljon voit­toa / tap­pi­o­ta joidenkin aikaisem­pi­en raken­nusten myyn­nistä on tullut.

    Vastaa

43. “Raken­nus­li­ike myy aina asun­ton­sa niin kalli­il­la kuin vain mah­dol­lista, täysin riip­pumat­ta siitä miten paljon voit­toa / tap­pi­o­ta joidenkin aikaisem­pi­en raken­nusten myyn­nistä on tullut.”

    Näin on, ja jot­ta hin­ta olisi mah­dol­lisim­man hyvä niin puolueet onm maa­sutet­ta­va, jot­ta kun­ta ei kaavoita liikaa maata.

    Vastaa

44. Art­turi: “Raken­nus­li­ike myy aina asun­ton­sa niin kalli­il­la kuin vain mah­dol­lista, täysin riip­pumat­ta siitä miten paljon voit­toa / tap­pi­o­ta joidenkin aikaisem­pi­en raken­nusten myyn­nistä on tullut.”

    Ainakin omas­sa tapauk­ses­sani myyn­ti­hin­taa ei määritel­lyt raken­nus­li­ik­keen halu, vaan HITAS-jär­jestelmä. Siinä hin­taan vaikut­taa eniten rak­en­tamiskus­tan­nuk­set, jot­ka arvioidaan etukä­teen. Eli niihin kyl­lä las­ke­taan riski­laskel­ma epäon­nis­tu­mis­es­ta. Jos sitä ei tarvisi tehdä, olisi hin­tata­so alempi.

    Vastaa

45. Ollaanko Suomes­sa poikkeuk­sel­lisen ahnei­ta raken­nusalan voit­to­jen suhteen.

    Eräässä TV-ohjel­mas­sa ruot­salaiset perusko­r­jausten hin­noit­teli­jat, kyseessä oli putkiala, hymäh­tivät suo­ma­lais­ten putkire­mont­tien korkeille hinnoille.

    Vastaa

46. kum­mak­sut­taa että aiem­mat vira­nomais­määräys­ten kehit­tämiset, kuten pää­su­un­nit­teli­ja ja raken­nushankkeesen ryhtyvän vas­tu­ut ja ohjaami­nen on tehty pelkästään oma­toimi­rak­en­ta­jien virhei­den korjaamiseksi.
    Blo­gin leskustelukin pain­ot­tuu näi­hin seikkoi­hin, val­taosa asukkaista asuu kuitenkin ammat­ti­maisen raken­nut­ta­jan / urakoit­si­jan tuot­ta­mas­sa asunnossa.
    Tältä osain halu­aisin nos­taa esille raken­nusteknis­ten yksi­tyisko­h­tien sijaan raken­nuslu­pa­pros­es­si­in liit­tyvät epäko­h­dat etenkin yhdessä pääkaupunkiseudun kolmes­ta suures­ta kaupungista.
    Suju­mat­to­muus proseds­seis­sa siir­tyy väistämät­tä asumisen hin­taan asun­non hallinta­muo­dos­ta riip­pumat­ta omistus/vuokra/ASO.
    Yksi­ty­istämi­nen toisi aidon intressin luvan myön­tämiselle, esit­telijä kon­sult­ti ja lau­takun­ta tekee päätök­set aineis­ton poh­jal­ta hyväksyy, hylkää, pyytää lisäselvityksiä.
    Kan­natet­ta­va aja­tus joko yksi­ty­istämi­nen tai vas­taa­van pros­es­sio­h­jauk­sen kopi­onti lupakäsittelyyn.

    Vastaa

47. Erk­ki Tuomio­ja kir­joit­taa tänään sivuil­laan autokat­sas­tuk­sen yksi­ty­istämisen epäonnistumisesta:

    http://www.tuomioja.org/t

    Vastaa

48. Liian hal­val­la myymi­nen on val­tion hel­masyn­ti mut­ta autokat­sas­tus ei ole mikään luon­nolli­nen monop­o­li eikä sen yksi­ty­istämisessä ole peri­aat­teel­lista ongelmaa.

    Kat­sas­tusala on käsit­tääk­seni oli­gop­o­li johtuen siitä että pop­ulis­mis­saan poli­ikot sään­nöl­lisin väli­a­join vih­jail­e­vat puut­tumis­es­ta nyky­isi­in markki­noi­hin joka pitää hyvin tehokkaasti isom­mat poten­ti­aaliset alalle investoi­jat loitol­la. Tuomio­jan blo­gi jatkaa tätä perinnettä.

    Käytän­nössä — kun per­jan­taina kat­sastin autoni lähim­mässä mah­dol­lises­sa pis­teessä ja luul­tavasti huip­puhin­taan, tuli se mak­samaan alle 14 sent­tiä / päivä joten kovin suur­ta yhteiskun­nal­lista epäko­htaa en jak­sa asi­as­sa nähdä.

    Vastaa

49. Toimin kun­nan ain­oana LVI-teknisen koulu­tuk­sen saa­neena henkilönä/LVI-tarkas­ta­ja/nipot­ta­ja. Olen sitä mieltä, että raken­nus­valvon­nan hom­mat voidaan yksi­ty­istää seu­raav­ista syistä:
    ‑raken­nushankkeeseen on nykyään valit­ta­va ammat­ti­taitois­t­en suun­nit­telijoiden lisäk­si vähin­tään vastaava‑, KVV‑, ja I‑työnjohtaja sekä ns. Pääsuunnittelija=rakentajan paras kaveri.
    ‑Yksi­ty­istämi­nen edel­lyt­tää tietysti sitä, että em. henkilöt vas­taa­vat taloudel­lis­es­ti vaku­u­tusten­sa kaut­ta 100 % aiheut­tamis­taan raken­nusvirheistä. Tilanne on ainakin kehä­tien pohjois­puolel­la se, että nämä TJ:t ja pää­su­un­nit­teli­jat kovin usein hoita­vat työ­maa­ta saunan­lauteil­ta käsin ja lähet­tävät laskun raken­nut­ta­jalle, surkeim­mat käymät­tä edes työmaalla.
    ‑omako­htainen koke­muk­seni: ostin tässä 2009 valmis­tuneen gryn­derin rak­en­ta­man riv­i­talopätkän. Olin suorit­tanut ns. KVV- ja I- lait­teis­to­jen vira­nomais­tarkas­tuk­sen tehtäväni määrit­telemässä laa­ju­udessa eli yleisen edun nimissä.Olin esit­tänyt vira­nomais­tarkas­tuk­ses­sa läs­nä olleelle työn­jo­hdolle, että eräitä puut­tei­ta tulee kor­ja­ta ja paran­taa, ja vaat­in­ut, että eri­ty­isa­lo­jen suun­nit­teli­jat tarkas­ta­vat, että hom­mat vas­taa raKM:t vaa­timuk­sia (puuteli­s­tat). Nämä JOO JOO mes­tar­it lupa­si­vat asioi­ta korjailla.
    Muutet­tuani asun­toon, huo­masin, että mitään ei ollut tehty. Esitin nyt vuosi­taku­u­tarkas­tuk­ses­sa (oma lehmä ojas­sa asukkaana) samo­jen asioiden kor­jaus­ta. Isän­nöit­si­jä (kysyi, että olenko ilmoit­tanut asioista, olin sähköis­es­ti ja Itel­lan väl­i­tyk­sel­lä, viimeisen ker­ran taas sähköis­es­ti todis­ta­jan läs­näol­lessa) ja Gryn­deri ei korvi­aan ole lotkauttanut.
    Ensi viikol­la olen menos­sa isän­nöit­si­jän pakeille asioista ja vaadin, että asi­at kojataan. Vaa­ti­mani kor­jauk­set 6 milj han­kkeessa vaati­si­vat ehkä 10K € investoin­te­ja (opik­si myös mestareille vas­taisu­ut­ta varten), ennen kuin vahinko sat­tuu, joka voi vesi­vahinkoina aiheut­taa 10 tuhan­sien euro­jen vahin­gon. En väitä, ett­tä kor­jauk­set estäi­sivät vesi­vahinko­riskit 100 %, mut­ta riskien mah­dol­lisu­us vähenisi 90 %.
    Auto­ja kat­saste­taan vuo­den välein, raken­nuk­sia vas­ta kun myy­dään, tai vahinko ilme­nee, usein 10 vuo­den kulut­tua (ver­taa nykyau­to hybridei­neen tai­ta olla romutuskunnossa).
    Mis­sä on rak­en­tamisen moraali ja eti­ik­ka, hävet­tää suo­ma­laisu­u­den puolesta.

    Ener­gia­neu­von­ta ja yksi­ty­istämi­nen: LVI-ener­gia-alal­la toimii jostain syys­tä suur­in­pina asiantun­ti­joina liukkaat entiset lattiakaivo‑, peili ja muut kaup­pi­aat. Myyjille pätevyys­vaa­timuk­set ja sank­tiot tuot­ta­muk­sel­li­sista virheistä lom­san vahvu­u­den mukaan, Ei parin ton­nin rike­sakko mitään auta, toim­inta voi jatkua pul­vaanin välityksellä.

    Vastaa