Oikeuslaitoksessa hoideteen myös siviilioikeuteen kuuluvia juttuja. Niissä ratkaistaan pääasiassa sopimusriitoja tai muita vastaavia kiistoja eikä niiden ratkaisu peruste ole mikään laki vaan solmittu sopimus tai muu vastaava dokumentti/todiste

Suosittele: 0

Sharia lakia vidaan verrata yleisiin sopimusehtoihin niin kuin urakoinnissa ja monessa muussa toiminnossa käytetään .
Pätemistä ratkotaan asiakirjojen esim pätemisjärjestyksellä
1. Suomen laki
2. Sopimuksen ehdot
3. Sharia laki

Suosittele: 0

Perustuslaki lähtee yksilön oikeuksista ja vapauksista, mutta järjestäytymis/yhdistymisvapauden vuoksi sopimusvapaus koskee myös yrityksiä ja muita yhteisöjä.

Suosittele: 0

Yksityishenkilöiden osalta ei ole haluttu eikä luultavasti haluta jatkossakaan. Yritysten osalta tilanne on vapaampi (ja poskettoman kallis).

Suosittele: 0

Kun yritysverotusta, sosiaaliturvamaksuja , pääoman verotusta ja yritysten yhteiskunnallista vastuuta ja riskiä maahanmuuton haitoista koko ajan vähennetään niin ei yrityksiä kiinnosta tuovatko he maahan sopeutuvaa työvoimaa vai sopeutumatonta.
Pitää muistaa, että työperäinen maahanmuutto on 10-20 kertainen pakolaisuuteen verrattuna.

Lopuksi voisin vielä kertoa, että yksi syy mikä ajaa Sasia on se tosiasia, että vapaaseen sopimusoikeuteen kuuluu, että sopijapuolet voivat pistää sopimukseen kohdan , missä maassa erimeilisydet ratkaistaan.
Tämä käytäntö on nyt tulossa(vai joko on? )myös avioliittolainsäädäntöön eli puolisot voivat valita liittoa solmiessaan, minkä maan lainsäädännön mukaan liitto puretaan.
On suuri ero jos sopimuksessa lukee erimielisyyksien ratkaisupaikkana Mogadishu Helsingin sijasta
Eli Suomne pitää tehdä lainsäädännöstään niin houkutteleva, että soppareita kannattaa ratkoa Suomessa.

Se on myöhäistä pyristellä kun p on jo housuissa

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Samoin sopimuskiistoja voidaan vapaassa maassa ja Suomen perustuslain mukaan ratkoa ns välimiesten kautta eli kuka tahansa, johon osapuolet luottavat voi toimia tuomarina+valtion edustaja, joka jää häviölle ,jos kaksi kiistan edustajaa on eri mieltä.
Tämähän on yleinen liike-elämän kiistoissa.
Välimiesoikeuden päätöksestä ei voi edes valittaa, joten päätös on lopullinen.
Ja mikä mukavinta, osapuolet maksavat kulut, joten veronmaksajien rahoja ei siihen käytetä.
Sharia-lain soveltamisessa varmaan valtion edustajaksi tarvitaan sellainen henkilö, joka tuntee lakia.
En pidä Sasista, mutta kyllä Sasi on tässä asiassa oikeilla jäljillä, eli jos haluamme noudattaa vapaan sopimusoikeuden periaatteita niin meidän on hyväksyttävä sharia-lain noudattaminen siviiliasioissa Suomen lain tekemin rajoituksin tietysti.

Minusta suurin ongelma on, että taas useimmat ajattelivat asioita vain yhdestä näkökulmasta.
Ajateltiin, että työvoimapula ratkeaa tuomalla työvoimaa ja meillä on kohta miljoona uutta työntekijää, jotka puhuvat suomea , juovat kaljaa, katsovat jääkiekkoa, kuuluvat kirkkoon
etc ja joita ei erota alkuasukkaista kuin ihonväristä

Harhaa, suurta harhaa, integroituminen vie satoja vuosia.

Suosittele: 0

Kimmo Sharia Sasi sai maljani täyttymään. Tämä Kokoomuksen kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja suorastaan ehdottaa Suomen lain rinnalle sharia lakia riitojen sovitteluun.

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/958-sasi-sharian-kaytto-riitojen-sovittelussa-selvitettava

Vaikka en olekaan uskovainen, niin on se vain niin, että kaikki mitä Jeesus Kristus Nasaretilainen teki, niin hänen elämäntyönsä oli barbaarisen sharia-lain kumoaminen. Koko Uusi-Testamenttihan on oppia sharia-lakia vastaan.

Sasi haluaako oikeusvaltion, jossa voi vallita monta eri lakia ja voisimme valita kulloiseenkiin tilanteeseen parhaiten sopivan lain. Moniavioisuus olisi yhden lain mukaan sallittua ja viinan juonti toisen lain mukaan ja toisen lain mukaan ei…

Kokoomuksen arvomaailmassa tällainen käytäntö on jo nyt totta talouselämässä, jossa kaikki viilunki on sallittua.

Suosittele: 0

Peter Lodenius antaa kirjassaan ”Islam och moderniteten” (Ny tid / Tigertext 2004) yksinkertaisen ja liikuttavan tai masentavan selityksen (valitkaa haluamanne sana). Valtaa pitävä ”ulama” eli yksivakaiden uskonoppineiden joukko pitää tieteellistä perustutkimusta jumalanpilkkana.

Tekniikka vielä on okei, koska sen toimivuus on käytännössä todeksi tai todennäköiseksi osoittautunut siinä kun maanviljely tai kamelinkäsittely. Mutta ”luonnonlaeista” puhuminen on rienausta, sillä siinä kiistetään Jumalan jokahetkinen ja kaikkiallinen vapaa tahto. Kivi ei putoa, koska sen on pakko, vaan siksi, että Jumala (taas kerran) tahtoo niin. Periaatteessa voisi tahtoa toisinkin (varsinkin, jos olet suututtanut hänet)…

Suosittele: 0

Venäjän tsaari Aleksaniteri I tehtyään Suomen kiertomatkan kiitti suomalaisia talonpoikia sanoen, että heistä näkee, että he eivät ole koskaan joutuneet ja taipuneet nöyristelemään isäntäänsä.

“Mitä opimme tästä? Ei pidä ylvästellä vaan ei nöyristelläkään. On meissä jotain hyvää (ja niin muissakin). Kaikkea ei tarvitse niellä eikä kaikkea kieltää.”

Juuri näin, meidän alkuperäisten suomalaisten pitäisi oppia myöskin monikulttuurisuutta ja eurooppalaisuutta. Perinteiselle suomalaisuudelle ominainen taipumattomuus on monissa tilanteissa etu, mutta se voi kanavoitua uhona ja ympäristöstä piittaamattomuutena ja etenkin altavastaajiksi joiutuneiden osalta välinpitämättömyytenä.

Suomessa jonotustilanteessa joku kävelee ilman ensimmäistäkään perustelua jonon ohi, lopputulemana saattaa olla pahoinpitely (pahempaakin) ja käräjöinti. Miehet kantavat kaupungilla kulkiessaan veitsiä itsesuojelusyistä, kuten stereotyyppiseen suomalaisuuskuvaan kuuluu.

Odotin taksia Montparnassella, joku ilmeisesti ei-pariisilainen riski kaveri vaimoineen käveli jonon ohi vahvemman oikeudella, mutta hänet pantiin ojennukseen ja hänen käytöstään paheksuttiin yhteistuumin. — Suomessa näin ei parane tehdä humalan ja mahdollisten veitsien pelossa.

Suomalainen taipumattomuus taitaa olla parhaimmillaan talvisotaan verrattavissa oloissa eli sen turvin mennään sinnikkäästi kriisien läpi. Suomalaiset emigrantit ovat tunnetusti olleet kovia työntekijöitä niin Ruotsissa kuin aikanaan Amerikoissakin riippumatta siitä, hallittiinko kieltä vai ei.

Syyksi lukeminen, attribuointi:

Maahanmuuttajatutkimuksissa on tutkittu erilaisia attribuointi tai syyksi lukemistyylejä. Se, että näkee omat ongelmansa ympäristä johtuviksi voi olla keino selvitä mahdottomassa tilanteessa, mutta jos ko. attribuointityyli jää päälle, tyylistä tulee este kehitykselle. Näinhän asianlaita on kaikilla ihmisillä taustasta riippumatta.

Jos yrityksistä huolimatta ei onnistu, päädytään niin sanottuun opittuun avuttomuuteen, eli vallitsevaksi asenteeksi voi jäädä, teinpä mitä tahansa, lopputulos on huono, ei kannata yrittää.

Suosittele: 0