Khs äänesti tänään Pietari Kalmin kadusta ja vahvisti lautakunnan hylkäävän päätöksen äänin 9–6. Voittaneella puolella olivat vihreät, sdp, vas, ja kesk. Nyt siis selvitetään muita vaihtoehtoja:
- Raitiovaunuyhteyttä Munkkiniemestä Arabianrantaan ja/tai Kalasatamaan, myöhemmin ehkä Otaniemestä Viikkiin
- Joukkoliikennettä palvelevaa yhteyttä (raitiovaunu ja/tai bussi) käyttäen Vallilanlaakson käytöstä poistettua ratapohjaa.
- Erillistä Pasila-Kumpula bussiyhteyttä käyttäen olemassa olevaa katuverkkoa
- Koneellista tasovaihtoa Kustaa Vaasan tieltä Kumpulanmäelle erillisenä hankkeena tai alueella toteutettavaan rakentamiseen liittyen.
Hieno asia, että kaupunginhallitus harkitsi asiaa uudelleen ja taipui kaupunkisuunnittelulautakunnan kannalle. On hyvä merkki, että kaupunginhallitus pystyi muuttamaan aikaisemmin tekemänsä hätiköidyn päätöksensä. 🙂 Erityisen kiitoksen ansaitsevat nyt keskusta ja demarit, jotka kykenivät arvioimaan kantaansa uudelleen.
Nyt vain sitten ajamaan sitä maisemoitua ja ruohotettua raitiolinjaa ensin vaikkapa vain Pasila — Kyläsaari väliselle osuudelle Vallilanlaakson kautta!
No, toivottavasti asiaan saadaan ennen pitkää toimiva ratkaisu. Asian ympärille syntynyt liike voi onnitella itseään. Demareiden menettämä 2. paikka tuntuu poikivan puolueen taholta tällaista tempoilevaa ja harmitonta kaupunginsuunnittelupolitiikkaa. No, toisaalta aika aikaansa kutakin eli ehkä tämä oli taas yksi osoitus kok.dem.-konsensuslinjan katoamisesta, millä lienee myös hyvät puolensa.
Todella ällistyttävä episodi.
Itse kumpulan kampuksella kolme vuotta asuneena ja nykyisin vielä opiskelevana ihmettelen, miksei tälle voida tehdä mitään? Kampukselta Pasilan asemalle pääsee nopeammin kävelemällä kuin 506 bussilla niinä aikoina, kun ihmiset ylipäätään haluavat siirtyä paikasta toiseen.
Jos puistoa ei voi vähentää niin miksei muutamaa omakotitaloa voitaisi purkaa tieltä? Tässä asiassa taitaa olla rationaalisille päätöksille niin voimakas NIMBY vastassa, alueella kun näyttää asuvan paljon vaikutusvaltaista väkeä. Jos linjaa rakennettaisiin vaikka Viikkiin, niin olisitko lukenut tästä asiasta lehdestä tai nähnyt TV-uutisissa?
Kiinostava päätös
Tässä menee varmasti 10 vuotta ennen kuin uusi kaava saadaan edes hyväksytettyä. Todennäköisesti tietä ei tule ikinä ja mahdollinen raitiovaunuyhteys linjataan puiston ohi. Lopputuloksena meilahdesta Kumpulaan kestää matka vähintään 40 minuuttia vielä seuraavat 10 vuotta.
Hieno asia!
Toivottavasti jatkosta päästään keskustelemaan rakentavassa hengessä. Noista vaihtoehdoista, vaikkei tämä äänestys olekaan, tuntuvat vaihtoehdot olevan sopivassa järjestyksessä.
“Raitiovaunuyhteyttä Munkkiniemestä Arabianrantaan ja/tai Kalasatamaan, myöhemmin ehkä Otaniemestä Viikkiin”
MUsta TUntuu, että tuo on pidemmän päälle paras ratkaisu. Tosin…
“Joukkoliikennettä palvelevaa yhteyttä (raitiovaunu ja/tai bussi) käyttäen Vallilanlaakson käytöstä poistettua ratapohjaa.”
Käytöstä poistetun ratapohjan hyödyntäminen tähän on tuntunut koko ajan järkevältä, tuntuu vieläkin.
Kolmas vaihtoehto; erillinen bussilinja käyttäen nykyistä tieverkostoa ei houkuttele. Neljäs; koneellinen tasovaihto; en tiedä mistä on kyse joten en enempiä kommentoi, tänään.
Yliopiston suurin kampus ja surkeat julkisen liikenteen yhteydet. Kun muutan pian pääradan varrelle ja tulen junalla Pasilaan vaihdan mieluummin työpaikkaa kuin rämmin Kumpulanmäelle nyky-yhteyksillä.
Kiitos Osmolle asian julkipitämisestä. Järkevyys voi vielä näköjään voittaa, vaikka välillä tuntui toivottomalta. Olen Juhani Harjun kanssa samaa mieltä, nyt olisi hyvä aika aloittaa julkisesti suunnittelemaan vallilanlaaksoon RAITIOTIELINJAA, meidän alueen asukkaiden vastuulla on nyt antaa sen toteutua mikäli suunnittelu on hyväksyttävä (maisemointi, vanha ratatunneli)
Erityiskiitos demareille, tilanne oli varmaan vaikea ja kokkareille terveiset että äänestelen vihreitä tästäedes
Janne ei selvästikään ole seurannut tapahtumien taustoja ja kulkua kovin tarkasti, koska nimittää Pietari Kalmin kadun jatkeen rakentamista rationaaliseksi ratkaisuksi. Kannattaa lukea vaikkapa tällekin forumille kirjoitelleen vallilalaisen Juhana Harjun Laaksonhenki-blogia, niin saa asioista selkeämmän käsityksen.
Kansalaisliike ajaa nimenomaan rationaalisia ja kestäviä ratkaisuja, joilla vastataan nopeasti yliopiston tarpeisiin, mutta ratkaistaan poikittaisliikenteen ongelmat kaupungin strategian mukaisesti suosimalla raideliikennettä.
Tiedelinjan ongelma on reitin pituudesta johtuva aikataulujen epäluotettavuus eikä siihen auta viiden minuutin hypoteettinen lyhennys matka-ajassa. Kuten maantieteenlaitoksen tutkimus osoitti, eniten hyötyä olisi tiedelinjan vuorovälien tihentämisestä. Myös pikkubussilla mäen päälle asti ajettava Pasila-Kumpula(-Viikki) ‑kampusbussi palvelisi täsmällisesti ja ennustettavasti sekä kampuksen väkeä että alueen asukkaita.
Poikittaisliikennettä palvelemaan me täällä itäisessä kantakaupungissa toivomme saavamme hyvin maisemoidun raitiotielinjan käytöstä poistuneen satamaradan tilalle. Olemmekin perustaneet Pro Laaksoratikka ‑liikkeen, jonka tunnus on YIMBY-ratikka (yes in my back yard).
Kiitokset siis ryhdikkäästä toiminnasta sekä kaupunkisuunnittelulautakunnalle että kaupunginhallituksen vihreiden, demareiden, vasemmistoliiton ja keskustan edustajille!
Jospa nyt vihdoin kaupunki ryhtyisi sitten toteuttamaan nopeaa, helppoa ja yksinkertaista ratkaisua kampuksen ja Pasilan välin nopeuttamiseksi.
Uusi katuhan olisi ollut hidas ja taloudellisesti järjetön ratkaisu, vaikka ei viheralueesta piittaisi pätkääkään. Se kun on jo todettu, että tuo väli taittuu bussilta siinä samassa 7 minuutissa kuin sen oli arvioitu taittuvan uutta katua käyttäen, kun bussi ajaa Koskelantien kautta mutta ei pysähdy välipysäkeillä. Koskelantieltä palvelu poistuu, mutta niinhän se olisi poistunut uudenkin kadun myötä. Miksi siis olisi pitänyt rakentaa miljoonakatu tarjoamaan sama palvelu, jonka saa ilmaiseksi?
Kaikkien kampuksella olevien kannattaa nyt ruveta vaatimaan tuota ratkaisua. Kaupunkisuunnittelulautakunnalla kun on taas niin monta eri vaihtoehtoa, että jo niiden miettimisessä menee vuosi ja toteuttamisessa monta.
Miksi todellakaan ei haluta parantaa mäen yhteyksiä heti. Nyt ollaan mäelle tuomassa busseja 55 ja 506 ja lämmittämässä katuja sitä varten. Siinä menee taas rahat hukkaan kun linjojen reitit vaan monimutkaistuvat.
Kampukselle paras ratkaisu Pasilan suuntaan on ilman muuta uusi bussilinja vain mäen ja Pasilan välille. Päättäriltä lähtevään bussiin on helppo taimata itsensä niin, että odotusaikaa ei jää. Se säästää matkaajan aikaa paljon enemmän ja helpommin kuin minkään pitkän linjan vetäminen mäelle, jossa et sitten koskaan voi olla varma mihin aikaan tarkalleen bussi siinä pysäkillä on.
Parempaa palvelua ei voisi järjestää mitenkään, joten outoa olisi jos tuo ei kelpaisi.
Ja jos keskustaan tarvii paremman yhteyden, niin sama juttu. Jonkun linjan päättäri vaan mäelle!
Aina kun tähän asiaan sotkee noita kaiken maailman suuria ajatuksia poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien parantamisesta yleensä, se tarkoittaa taas vaan lykkäystä mäen yhteyksien parantamiseen!
Nyt ääntä kovemmaksi siellä kampuksella! Uudesta kadusta hyöty edes nykyiseen verrattuna olisi ollut minimaalinen, mutta suurempi hyöty on saatavissa uudella linjalla Koskelantietä.
Hienoa, tolkku voitti. Nyt tolkun pitäisi vain voittaa jatkossakin.
Siksipä kaikkien meidän entisten tai nykyisten kumpulalaisten ja vallilalaisten, jotka olemme kiivaasti vastustaneet Pietari Kalmin kadun rakentamista, pitäisi nyt kohtuuden nimissä alkaa innolla ajaa raitiolinjan rakentamista ratapohjaa pitkin laakson poikki. Mahdollisimman nopeasti.
Poikittainen ja nopea joukkoliikenneyhteys Pasilan asemalle tarvitaan. Arabianrannan edelleenkin kasvaessa ja etenkin Kalasataman valmistuessa sitä tullaan tarvitsemaan vielä enemmän. Kumpulanmäen yliopistoväki tarvitsisi sen jo nyt. Asia on hetkessä selvä kun katsoo karttaa. Raitiolinja olisi mainio keino ratkaista ongelma.
Mitataanpa oliko tässä kyse nimbyilystä — vai siitä, että esitetty ratkaisu joukkoliikenneongelmaan oli kurja, joten sitä vastustettiin. Aktiivinen raitioreittiratkaisun ajaminen todistaisi, että kyse oli jälkimmäisestä. Lisäksi se olisi mukava kiitos siitä, että saimme tahtomme läpi.
Itse kumpulan kampuksella kolme vuotta asuneena ja nykyisin vielä opiskelevana ihmettelen, miksei tälle voida tehdä mitään?
Itse Kumpulan kampuksella kahdeksan vuotta asuneena sanon: Harvinaisen hieno päätös kaupunginhallitukselta näinä muuten niin surkeina aikoina. Saatiinpa nähdä sellainenkin tapaus, että demarit kykenivät perumaan aiemmin tekemänsä huonon päätöksen. Todella upeaa!
Kampukselta Pasilan asemalle pääsee nopeammin kävelemällä kuin 506 bussilla niinä aikoina, kun ihmiset ylipäätään haluavat siirtyä paikasta toiseen.
Minun opiskeluaikoinani vaihdottomia julkisen liikenteen yhteyksiä Pasilan aseman ja Kumpulan välillä ei ollut lainkaan. “Helpoin” reitti oli ensin 7A:lla Sturenkadulle ja sieltä 70T:llä Kumpulaan — todellisuudessa helpompaa oli joko kävellä tai mennä junalla keskustaan asti ja vaihtaa johonkin Lahdenväylän bussiin. Mitenkähän silloin selvittiin ylipäänsä mistään?
Yliopistoalueen kaava on vuodelta 1987 ja yliopiston laitokset aloittivat toimintansa Kumpulan kampuksella vuonna 1995. Kampuksen olemassaolosta ehdittiin siis olla tietoisia noin 20 vuotta ja se ehti toimia pitkälti toistakymmentä vuotta ennen kuin tähän yhtäkkiä niin valtavan, polttavan kiireelliseen suunnittelukysymykseen tartuttiin. Niiltä, jotka kiirehtivät nyt, voi kysyä, miksi asia on niin akuutin kiireellinen juuri nyt, jos se ei kuitenkaan ollut sitä vielä esimerkiksi 90-luvulla tai edes tämän vuosikymmenen alussa.
Jos puistoa ei voi vähentää niin miksei muutamaa omakotitaloa voitaisi purkaa tieltä?
Missä ihmeessä tuolla alueella on “muutama omakotitalo”, jotka purkamalla bussiliikenteelle järjestyisi reitti? Jos Limingantien toisesta päästä purkaisi ensimmäiset kolme taloa, niin koko katu levenisi maagisesti joukkoliikennekaduksi?
Hieno uutinen,
Mutta jos tietä voi juntata vanhan kaavan pohjalta ilman valitusrumbaa, miksei raitiotietä voisi vetää olemassa olevan kaavan ja radan pohjalta nopeasti.
Googlasin, ihan maallikkona, finlexiä ja löysin allaolevan pätkän.
“Pikaraitioteihin voidaan soveltaa ratalain yksityisraiteita koskevia säännöksiä siltä osin kuin pikaraitiotiet kulkevat rautatiealueella.”
(HE 222/2006:Hallituksen esitys Eduskunnalle ratalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi)
-Eikö spåraa voisi kutsua pikaraitiovaunuksi ja ajaa Vallilan laakson läpi yksityisraiteita?
Kumpulanlaakson suojeluliikkeeseen osallistuvana voin sanoa, että ajamme nyt aktiivisesti maisemoitua ja ruohotettua raitiolinjaa Vallilanlaaksoon.
Haluan korostaa puistoalueen suojelemisen lisäksi myös taloudellisia asioita. Pelkän raitiolinjan rakentamisella säästettäisiin huomattavasti verorahoja siihen verrattuna, että raitiolinjan lisäksi rakennettaisiin myös katu. Kadun hintaa lisäisi tuntuvasti se, että se tarvitsisi kalliin uuden tunnelin lähellä Mäkelänrinnettä, mutta raitiovaunut voisivat käyttää olemassa olevaa junatunnelia matkallaan Vallilanlaaksosta Pasilaan (siihen eivät bussit mahdu).
Tommi Uschanov: 90-luvulla “kampuksella” oli vain pari yksittäistä rakennusta. Merkittävät muutot, joiden myötä kampus kasvoi nykyiseen kokoonsa, tapahtuivat vuosina 2001, 2004 ja 2005.
Koko sen ajan, kun jotain kampukseksi kutsuttavaa mäellä on ollut, ovat kampuslaiset halunneet parempia liikenneyhteyksiä Pasilan asemalle ja muille kampukselle. Tiedelinjaa ajettiinkin aktiivisesti jo vuosikymmenen alussa, ja viimeistään vuonna 2002 oli olemassa yksityiskohtaisia suunnitelmia sen toteuttamisesta. Myös paljon puhuttu joukkoliikennekatu laitettiin suunnitteille viimeistään tuossa vaiheessa.
Kysymys ei siis todellakaan ole siitä, että joukkoliikennekatu olisi yllättäen muuttunut kiireelliseksi, vaan yleisestä turhautumisesta kaupungin aikaansaamattomuuteen. Kampuslaisille on loppujen lopuksi aika yhdentekevää, miten joukkoliikenneyhteys toteutetaan, kunhan se vain lopultakin toteutettaisiin.
Tommi Uschanov kirjoitti:
“yliopiston laitokset aloittivat toimintansa Kumpulan kampuksella vuonna 1995”
Itseasiassa, kemian laitos muutti Kumpulaan 1995. fysiikan, maantieteen, meteorologian, geofysiikan ja geologian laitokset muuttivat 2001, ja matematiikan ja tilastotieteen, tietojenkäsittelytieteen ja seismologian laitokset 2004, ja Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos 2005.
Kemistit ovat toki saaneet kärsiä huonoista länsisuunnan yhteyksistä jo 14 vuotta, mutta sen jälkeen kampuksen väkimäärä on yli vähintään kaksinkertaistunut vuoden muutossa 2001, ja taas vähintään kaksinkertaistunut vuosien 2004–2005 muutoissa. Nykyinen väenpaljous on kampuksella on siis ollut vasta vuosista 2004–2005.
http://www.helsinki.fi/kumpula/rakentuminen.htm
Janne kirjoitti: Itse kumpulan kampuksella kolme vuotta asuneena ja nykyisin vielä opiskelevana ihmettelen, miksei tälle voida tehdä mitään? Kampukselta Pasilan asemalle pääsee nopeammin kävelemällä kuin 506 bussilla niinä aikoina, kun ihmiset ylipäätään haluavat siirtyä paikasta toiseen.
Jannelle pieni humoristinen kommentti: kävely tekee nuorille ja vanhemmille miehillekin hyvää . Nimimerkin Vihreä kannattaa siis harkita tarkkaan ennen kuin vaihtaa työpaikkaa 😉
Minun mielestänikin on erittäin mielenkiintoista, että kampuslaiset kommentoivat, että asialle ei ole tehty kolmeen tai vielä pidempään aikaan mitään ja yhtäkkiä kaupunginhallituksessa meinataan jyrätä läpi 20 vuotta vanha huono kaava harkitsematta asiaa nenää pidemmälle.
Nyt vaan kaikki yhteistyöhön eikä murmuteta, että Kumpula/Vallilaan saadaan toimivat mutta ympäristöön sopivat ja ekologiset joukkoliikenneratkaisut. Joidenkin kampuslaisten katkerat ja haukkuvat kommentit eivät ainakaan edesauta asiaa yhtään!
Ymmärrän kyllä hyvin huonoista joukkoliikenneyhteyksiä työpaikalle harmittelevia kun itsekin pitkään kuljin Pasilan asemalla osan työmatkastani kävellen (tai pyörällä). Toisaalta olen kyllä sitä jälkikäteen kaivannut. Hyötyöliikunta jää vähemmälle kun ei ole pakko.
“Ymmärrän kyllä hyvin huonoista joukkoliikenneyhteyksiä työpaikalle harmittelevia kun itsekin pitkään kuljin Pasilan asemalla osan työmatkastani kävellen (tai pyörällä). Toisaalta olen kyllä sitä jälkikäteen kaivannut. Hyötyöliikunta jää vähemmälle kun ei ole pakko.”
Minusta pieni kävelymatka (mielellään esteettisessä ja muutoinkin terveellisessä ympäristössä) voi olla osa joukkoliikenneratkaisua.
Lähiympäristön työmatkakävelijät, joilla on kuukausilippu kaytössään rumien päivien varalta, näkyvät pysyvän hoikkina, pää pelaa ja jalatkin pelaavat, vaikka ikää on yli 60 v.
Kemistit ovat toki saaneet kärsiä huonoista länsisuunnan yhteyksistä jo 14 vuotta, mutta sen jälkeen kampuksen väkimäärä on yli vähintään kaksinkertaistunut vuoden muutossa 2001, ja taas vähintään kaksinkertaistunut vuosien 2004–2005 muutoissa.
Kyllä, mutta pointti on, että tästä muutosta ja sen aikataulusta tiedettiin jo niin ja niin monta vuotta ennen kuin itse muutto tapahtui. Kyllähän nyt viimeistään aluetta rakennettaessa oli selvää, että sinne tulee siirtymään se toiminta, joka sinne on suunniteltukin siirrettäväksi. Mutta mihinkään ennakoiviin toimiin ei ryhdytty, vaan tyydytään nyt jälkikäteen päivittelemään “kaupungin saamattomuutta”.
Kannatan voimakkaasti raitiolinjaa, mutta yksinkertaisesti siksi, että Kumpulan ja Pasilan välillä on hyvä olla nopea liikenneyhteys. Se on riittävän hyvä ja painava argumentti jo yksinään ilman mitään kyseenalaisia kiireellisyysväitteitä.
Voidaan myös kysyä, miten yliopisto ei ole saanut omalla alueellaan edes portaita aikaiseksi niin, että Hämeentien pysäkeiltä olisi päässyt kävellen yliopistolle. Alue on yliopiston omistuksessa, joten vastuu reiteitä on myös yliopiston.
Hieno juttu! Tässä keskustelussa on harmittanut, että kalliin, ruman ja tarpeettoman ratkaisun vastustaminen on leimattu nimbyilyksi ja joukkoliikennevastaisuudeksi.
terv. Ajokortiton nimby Lohjalta.
Tommi Uschanov kirjoitti: “Kannatan voimakkaasti raitiolinjaa, mutta yksinkertaisesti siksi, että Kumpulan ja Pasilan välillä on hyvä olla nopea liikenneyhteys.”
Vanhaa junatunnelia pitkin liikennöivänä raitiovaunu olisi todellakin nopea, lähes metroon verrattavissa Vallilanlaakson ja Pasilan välisellä osuudella.
Suvi, aivan, reitti on paitsi hidas myös huonosti ennustettavissa, ja nopeuden lisäksi kaikkein ruuhkaisimman osuuden ohittaminen olisi parantanut myös ennustettavuutta. Miten nämä esitetyt pikkubussiarmadat voivat ohittaa nuo ruuhkat?
Hong Kongissa näin hyvinkin pitkät rullaportaat bisneskeskustasta ylös rinteelle, missä oli asuinkerrosaloja. Siellä rullaportaat toimivat osana joukkoliikennettä.
Tommi, Anita, varmasti joskus väliä on myös hiihdetty kesät talvet ylämäkeen kumpaankin suuntaan, mikä on toki hyvin terveellistä sekin.
Tommi: Muutoista toki tiedettiin vuosia etukäteen, kuten myös siitä, että kaupungin oli hyväksytyn kaavan perusteella tarkoitus rakentaa suorempi tieyhteys Pasilan suuntaan. Sitä sen sijaan ei tiedetty, kuinka hitaasti kaupunki lopulta lähti kyseistä tieyhteyttä suunnittelemaan ja millainen kafkamainen farssi siitä lopulta tulisi.
Lisäksi puhuit passiivissa. Yliopistolaisten vaihtuvuus on sen verran suuri, että harva ihminen tietää 5–10 vuotta etukäteen olevansa yksi niistä yliopistolaisista, joiden kannattaisi olla kiinnostuneita kampuksen liikenneyhteyksistä.
Osmo: Yliopisto ei ole halunnut investoida Kustaa Vaasan tien suuntaan menevään kävelytiehen kovin paljon, koskoa rinteeseen on jo pitkään ollut tarkoitus alkaa rakentamaan parin vuoden sisällä. Ensin rakennustöiden aloittaminen lykkääntyi, kun asemakaavaan tarvittiinkin muutoksia, ja kaavamuutosten viipyessä yliopisto siirsi hanketta myöhemmäksi.
Nyt viime vuosina asioita on viivyttänyt yliopistouudistus. Investointiaikatauluja ei ole haluttu päivittää ennen kuin on tiedetty, mitkä tontit päätyvät yliopistojen kiinteistöyhtiölle ja mitkä jäävät Senaatti-kiinteistöille. Alustavasti on puhuttu rakennustöiden aloittamisesta vuonna 2011, mikä on sen verran lähellä, ettei kävelytien parantamiseen kannata sitä ennen investoida.
Aikamoista byrokratiaa siis. Vaan mitä muutakaan sitä voisi odottaa, kun osapuolina ovat valtio, kaupunki ja yliopisto.