Pietari Kalmin katu: Khs vahvisti lautakunnan päätöksen

Khs äänesti tänään Pietari Kalmin kadus­ta ja vahvisti lau­takun­nan hylkäävän päätök­sen äänin 9–6. Voit­ta­neel­la puolel­la oli­vat vihreät, sdp, vas, ja kesk. Nyt siis selvitetään mui­ta vaihtoehtoja:

  • Raitio­vaunuy­hteyt­tä Munkkiniemestä Ara­bi­an­ran­taan ja/tai Kalasa­ta­maan, myöhem­min ehkä Otaniemestä Viikkiin
  • Joukkoli­iken­net­tä palvel­e­vaa yhteyt­tä (raitio­vaunu ja/tai bus­si) käyt­täen Vallilan­laak­son käytöstä pois­tet­tua ratapohjaa.
  • Eril­listä Pasi­la-Kumpu­la bus­siy­hteyt­tä käyt­täen ole­mas­sa ole­vaa katuverkkoa
  • Koneel­lista taso­vai­h­toa Kus­taa Vaasan tieltä Kumpu­lan­mäelle eril­lisenä han­kkeena tai alueel­la toteutet­tavaan rak­en­tamiseen liittyen.

23 vastausta artikkeliin “Pietari Kalmin katu: Khs vahvisti lautakunnan päätöksen”

  1. Hieno asia, että kaupung­in­hal­li­tus hark­it­si asi­aa uudelleen ja taipui kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kan­nalle. On hyvä merk­ki, että kaupung­in­hal­li­tus pystyi muut­ta­maan aikaisem­min tekemän­sä hätiköi­dyn päätök­sen­sä. 🙂 Eri­tyisen kiitok­sen ansait­se­vat nyt keskus­ta ja demar­it, jot­ka kykenivät arvioimaan kan­taansa uudelleen.

    Nyt vain sit­ten aja­maan sitä maise­moitua ja ruo­hotet­tua raiti­olin­jaa ensin vaikka­pa vain Pasi­la — Kyläsaari väliselle osu­udelle Vallilan­laak­son kautta!

  2. No, toiv­ot­tavasti asi­aan saadaan ennen pitkää toimi­va ratkaisu. Asian ympärille syn­tynyt liike voi onnitel­la itseään. Demarei­den menet­tämä 2. paik­ka tun­tuu poiki­van puolueen tahol­ta täl­laista tem­poil­e­vaa ja har­mi­ton­ta kaupun­gin­su­un­nit­telupoli­ti­ikkaa. No, toisaal­ta aika aikaansa kutakin eli ehkä tämä oli taas yksi osoi­tus kok.dem.-konsensuslinjan katoamis­es­ta, mil­lä lie­nee myös hyvät puolensa.

  3. Todel­la ällistyt­tävä episodi.

    Itse kumpu­lan kam­puk­sel­la kolme vuot­ta asuneena ja nyky­isin vielä opiskel­e­vana ihmette­len, mik­sei tälle voi­da tehdä mitään? Kam­puk­selta Pasi­lan ase­malle pääsee nopeam­min kävelemäl­lä kuin 506 bus­sil­la niinä aikoina, kun ihmiset ylipäätään halu­a­vat siir­tyä paikas­ta toiseen.

    Jos puis­toa ei voi vähen­tää niin mik­sei muu­ta­maa omakoti­taloa voitaisi purkaa tieltä? Tässä asi­as­sa taitaa olla ratio­naal­isille päätök­sille niin voimakas NIMBY vas­tas­sa, alueel­la kun näyt­tää asu­van paljon vaiku­tus­val­taista väkeä. Jos lin­jaa raken­net­taisi­in vaik­ka Viikki­in, niin olisitko lukenut tästä asi­as­ta lehdestä tai näh­nyt TV-uutisissa?

  4. Kiinos­ta­va päätös

    Tässä menee var­masti 10 vuot­ta ennen kuin uusi kaa­va saadaan edes hyväksytet­tyä. Toden­näköis­es­ti tietä ei tule ikinä ja mah­dolli­nen raitio­vaunuy­hteys lin­jataan puis­ton ohi. Lop­putu­lok­se­na meilahdes­ta Kumpu­laan kestää mat­ka vähin­tään 40 min­u­ut­tia vielä seu­raa­vat 10 vuotta.

  5. Hieno asia!
    Toiv­ot­tavasti jatkos­ta päästään keskustele­maan rak­en­tavas­sa hengessä. Noista vai­h­toe­hdoista, vaikkei tämä äänestys olekaan, tun­tu­vat vai­h­toe­hdot ole­van sopi­vas­sa järjestyksessä. 

    “Raitio­vaunuy­hteyt­tä Munkkiniemestä Ara­bi­an­ran­taan ja/tai Kalasa­ta­maan, myöhem­min ehkä Otaniemestä Viikkiin”

    MUs­ta TUn­tuu, että tuo on pidem­män päälle paras ratkaisu. Tosin…

    “Joukkoli­iken­net­tä palvel­e­vaa yhteyt­tä (raitio­vaunu ja/tai bus­si) käyt­täen Vallilan­laak­son käytöstä pois­tet­tua ratapohjaa.”

    Käytöstä pois­te­tun rat­apo­h­jan hyö­dyn­tämi­nen tähän on tun­tunut koko ajan järkevältä, tun­tuu vieläkin.

    Kol­mas vai­h­toe­hto; erilli­nen bus­sil­in­ja käyt­täen nyky­istä tiev­erkos­toa ei houkut­tele. Neljäs; koneelli­nen taso­vai­h­to; en tiedä mis­tä on kyse joten en enem­piä kom­men­toi, tänään.

  6. Yliopis­ton suurin kam­pus ja surkeat julkisen liiken­teen yhtey­det. Kun muu­tan pian pääradan var­relle ja tulen junal­la Pasi­laan vai­h­dan mielu­um­min työ­paikkaa kuin räm­min Kumpu­lan­mäelle nyky-yhteyksillä.

  7. Kiitos Osmolle asian julkip­itämis­es­tä. Järkevyys voi vielä näköjään voit­taa, vaik­ka välil­lä tun­tui toiv­ot­toma­l­ta. Olen Juhani Har­jun kanssa samaa mieltä, nyt olisi hyvä aika aloit­taa julkises­ti suun­nit­tele­maan vallilan­laak­soon RAITIOTIELINJAA, mei­dän alueen asukkaiden vas­tu­ul­la on nyt antaa sen toteu­tua mikäli suun­nit­telu on hyväksyt­tävä (maise­moin­ti, van­ha ratatunneli)

    Eri­tyiski­itos demareille, tilanne oli var­maan vaikea ja kokkareille ter­veiset että ääneste­len vihre­itä tästäedes

  8. Janne ei selvästikään ole seu­ran­nut tapah­tu­mien taus­to­ja ja kulkua kovin tarkasti, kos­ka nimit­tää Pietari Kalmin kadun jat­keen rak­en­tamista ratio­naalisek­si ratkaisuk­si. Kan­nat­taa lukea vaikka­pa tällekin foru­mille kir­joitelleen vallilalaisen Juhana Har­jun Laak­son­hen­ki-blo­gia, niin saa asioista selkeäm­män käsityksen.

    Kansalais­li­ike ajaa nimeno­maan ratio­naal­isia ja kestäviä ratkaisu­ja, joil­la vas­tataan nopeasti yliopis­ton tarpeisi­in, mut­ta ratkaistaan poikit­tais­li­iken­teen ongel­mat kaupun­gin strate­gian mukaises­ti suosi­mal­la raideliikennettä.

    Tiedelin­jan ongel­ma on reitin pitu­ud­es­ta johtu­va aikataulu­jen epälu­otet­tavu­us eikä siihen auta viiden min­uutin hypo­teet­ti­nen lyhen­nys mat­ka-ajas­sa. Kuten maanti­eteen­laitok­sen tutkimus osoit­ti, eniten hyö­tyä olisi tiedelin­jan vuorovälien tihen­tämis­es­tä. Myös pikkubus­sil­la mäen päälle asti ajet­ta­va Pasila-Kumpula(-Viikki) ‑kam­pus­bus­si palvelisi täs­mäl­lis­es­ti ja ennustet­tavasti sekä kam­puk­sen väkeä että alueen asukkaita.

    Poikit­tais­li­iken­net­tä palvele­maan me tääl­lä itäisessä kan­takaupungis­sa toivomme saavamme hyvin maise­moidun raiti­otielin­jan käytöstä pois­tuneen sata­ma­radan tilalle. Olem­mekin perus­ta­neet Pro Laak­so­ratik­ka ‑liik­keen, jon­ka tun­nus on YIM­BY-ratik­ka (yes in my back yard).

    Kiitok­set siis ryhdikkäästä toimin­nas­ta sekä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle että kaupung­in­hal­li­tuk­sen vihrei­den, demarei­den, vasem­mis­toli­iton ja keskus­tan edustajille!

  9. Jospa nyt vih­doin kaupun­ki ryhty­isi sit­ten toteut­ta­maan nopeaa, help­poa ja yksinker­taista ratkaisua kam­puk­sen ja Pasi­lan välin nopeuttamiseksi.

    Uusi katuhan olisi ollut hidas ja taloudel­lis­es­ti jär­jetön ratkaisu, vaik­ka ei viher­alueesta piit­taisi pätkääkään. Se kun on jo todet­tu, että tuo väli tait­tuu bus­sil­ta siinä samas­sa 7 min­uutis­sa kuin sen oli arvioitu tait­tuvan uut­ta kat­ua käyt­täen, kun bus­si ajaa Koske­lantien kaut­ta mut­ta ei pysähdy välipysäkeil­lä. Koske­lantieltä palvelu pois­tuu, mut­ta niin­hän se olisi pois­tunut uudenkin kadun myötä. Mik­si siis olisi pitänyt rak­en­taa miljoon­akatu tar­joa­maan sama palvelu, jon­ka saa ilmaiseksi?

    Kaikkien kam­puk­sel­la ole­vien kan­nat­taa nyt ruve­ta vaa­ti­maan tuo­ta ratkaisua. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nal­la kun on taas niin mon­ta eri vai­h­toe­htoa, että jo niiden miet­timisessä menee vuosi ja toteut­tamises­sa monta.

    Mik­si todel­lakaan ei halu­ta paran­taa mäen yhteyk­siä heti. Nyt ollaan mäelle tuo­mas­sa busse­ja 55 ja 506 ja läm­mit­tämässä katu­ja sitä varten. Siinä menee taas rahat hukkaan kun lin­jo­jen reitit vaan monimutkaistuvat.

    Kam­puk­selle paras ratkaisu Pasi­lan suun­taan on ilman muu­ta uusi bus­sil­in­ja vain mäen ja Pasi­lan välille. Päät­täriltä lähtevään bus­si­in on help­po taima­ta itsen­sä niin, että odotu­saikaa ei jää. Se säästää matkaa­jan aikaa paljon enem­män ja helpom­min kuin minkään pitkän lin­jan vetämi­nen mäelle, jos­sa et sit­ten koskaan voi olla var­ma mihin aikaan tarkalleen bus­si siinä pysäkil­lä on.

    Parem­paa palvelua ei voisi jär­jestää mitenkään, joten outoa olisi jos tuo ei kelpaisi.

    Ja jos keskus­taan tarvii parem­man yhtey­den, niin sama jut­tu. Jonkun lin­jan päät­täri vaan mäelle!

    Aina kun tähän asi­aan sot­kee noi­ta kaiken maail­man suuria ajatuk­sia poikit­tais­ten joukkoli­iken­ney­hteyk­sien paran­tamis­es­ta yleen­sä, se tarkoit­taa taas vaan lykkäys­tä mäen yhteyk­sien parantamiseen! 

    Nyt ään­tä kovem­mak­si siel­lä kam­puk­sel­la! Uud­es­ta kadus­ta hyö­ty edes nykyiseen ver­rat­tuna olisi ollut min­i­maa­li­nen, mut­ta suurem­pi hyö­ty on saatavis­sa uudel­la lin­jal­la Koskelantietä.

  10. Hienoa, tolkku voit­ti. Nyt tolkun pitäisi vain voit­taa jatkossakin.

    Sik­sipä kaikkien mei­dän entis­ten tai nyky­is­ten kumpu­lalais­ten ja vallilalais­ten, jot­ka olemme kiivaasti vas­tus­ta­neet Pietari Kalmin kadun rak­en­tamista, pitäisi nyt kohtu­u­den nimis­sä alkaa innol­la ajaa raiti­olin­jan rak­en­tamista rat­apo­h­jaa pitkin laak­son poik­ki. Mah­dol­lisim­man nopeasti.

    Poikit­tainen ja nopea joukkoli­iken­ney­hteys Pasi­lan ase­malle tarvi­taan. Ara­bi­an­ran­nan edelleenkin kas­vaes­sa ja etenkin Kalasa­ta­man valmistues­sa sitä tul­laan tarvit­se­maan vielä enem­män. Kumpu­lan­mäen yliopis­tovä­ki tarvit­sisi sen jo nyt. Asia on het­kessä selvä kun kat­soo kart­taa. Raiti­olin­ja olisi mainio keino ratkaista ongelma.

    Mitataan­pa oliko tässä kyse nim­by­ilystä — vai siitä, että esitet­ty ratkaisu joukkoli­iken­neon­gel­maan oli kur­ja, joten sitä vas­tustet­ti­in. Akti­ivi­nen raitior­e­it­ti­ratkaisun ajami­nen todis­taisi, että kyse oli jälkim­mäis­es­tä. Lisäk­si se olisi muka­va kiitos siitä, että saimme tah­tomme läpi.

  11. Itse kumpu­lan kam­puk­sel­la kolme vuot­ta asuneena ja nyky­isin vielä opiskel­e­vana ihmette­len, mik­sei tälle voi­da tehdä mitään?

    Itse Kumpu­lan kam­puk­sel­la kahdek­san vuot­ta asuneena sanon: Harv­inaisen hieno päätös kaupung­in­hal­li­tuk­selta näinä muuten niin surkeina aikoina. Saati­in­pa nähdä sel­l­ainenkin tapaus, että demar­it kykenivät peru­maan aiem­min tekemän­sä huonon päätök­sen. Todel­la upeaa!

    Kam­puk­selta Pasi­lan ase­malle pääsee nopeam­min kävelemäl­lä kuin 506 bus­sil­la niinä aikoina, kun ihmiset ylipäätään halu­a­vat siir­tyä paikas­ta toiseen.

    Min­un opiskelu­aikoinani vai­h­dot­to­mia julkisen liiken­teen yhteyk­siä Pasi­lan ase­man ja Kumpu­lan välil­lä ei ollut lainkaan. “Helpoin” reit­ti oli ensin 7A:lla Sturenkadulle ja sieltä 70T:llä Kumpu­laan — todel­lisu­udessa helpom­paa oli joko kävel­lä tai men­nä junal­la keskus­taan asti ja vai­h­taa johonkin Lah­den­väylän bus­si­in. Mitenkähän sil­loin selvit­ti­in ylipään­sä mis­tään?

    Yliopis­toalueen kaa­va on vuodelta 1987 ja yliopis­ton laitok­set aloit­ti­vat toim­intansa Kumpu­lan kam­puk­sel­la vuon­na 1995. Kam­puk­sen ole­mas­saolosta ehdit­ti­in siis olla tietoisia noin 20 vuot­ta ja se ehti toimia pitkälti tois­takym­men­tä vuot­ta ennen kuin tähän yhtäkkiä niin val­ta­van, polt­ta­van kiireel­liseen suun­nit­telukysymyk­seen tar­tut­ti­in. Niiltä, jot­ka kiire­htivät nyt, voi kysyä, mik­si asia on niin akuutin kiireelli­nen juuri nyt, jos se ei kuitenkaan ollut sitä vielä esimerkik­si 90-luvul­la tai edes tämän vuosikymme­nen alussa.

    Jos puis­toa ei voi vähen­tää niin mik­sei muu­ta­maa omakoti­taloa voitaisi purkaa tieltä?

    Mis­sä ihmeessä tuol­la alueel­la on “muu­ta­ma omakoti­ta­lo”, jot­ka purka­mal­la bus­sili­iken­teelle järjesty­isi reit­ti? Jos Limin­gantien tois­es­ta päästä purkaisi ensim­mäiset kolme taloa, niin koko katu lev­enisi maagis­es­ti joukkoliikennekaduksi?

  12. Hieno uuti­nen,

    Mut­ta jos tietä voi jun­ta­ta van­han kaa­van poh­jal­ta ilman val­i­tus­rum­baa, mik­sei raiti­oti­etä voisi vetää ole­mas­sa ole­van kaa­van ja radan poh­jal­ta nopeasti.

    Goo­glasin, ihan maal­likkona, fin­lex­iä ja löysin allaol­e­van pätkän. 

    “Pikaraitiotei­hin voidaan soveltaa rata­lain yksi­ty­is­raitei­ta koske­via sään­nök­siä siltä osin kuin pikaraiti­oti­et kulke­vat rautatiealueella.”
    (HE 222/2006:Hallituksen esi­tys Eduskun­nalle rata­laik­si ja eräik­si siihen liit­tyviksi laeiksi)

    -Eikö spåraa voisi kut­sua pikaraitio­vaunuk­si ja ajaa Vallilan laak­son läpi yksityisraiteita?

  13. Kumpu­lan­laak­son suo­jeluli­ik­keeseen osal­lis­tu­vana voin sanoa, että ajamme nyt akti­ivis­es­ti maise­moitua ja ruo­hotet­tua raiti­olin­jaa Vallilanlaaksoon. 

    Halu­an korostaa puis­toalueen suo­jelemisen lisäk­si myös taloudel­lisia asioi­ta. Pelkän raiti­olin­jan rak­en­tamisel­la säästet­täisi­in huo­mat­tavasti verora­ho­ja siihen ver­rat­tuna, että raiti­olin­jan lisäk­si raken­net­taisi­in myös katu. Kadun hin­taa lisäisi tun­tu­vasti se, että se tarvit­sisi kalli­in uuden tun­nelin lähel­lä Mäkelän­rin­net­tä, mut­ta raitio­vaunut voisi­vat käyt­tää ole­mas­sa ole­vaa junatun­nelia matkallaan Vallilan­laak­sos­ta Pasi­laan (siihen eivät bus­sit mahdu).

  14. Tom­mi Uschanov: 90-luvul­la “kam­puk­sel­la” oli vain pari yksit­täistä raken­nus­ta. Merkit­tävät muu­tot, joiden myötä kam­pus kasvoi nykyiseen kokoon­sa, tapah­tu­i­v­at vuosi­na 2001, 2004 ja 2005.

    Koko sen ajan, kun jotain kam­puk­sek­si kut­sut­tavaa mäel­lä on ollut, ovat kam­pus­laiset halun­neet parem­pia liiken­ney­hteyk­siä Pasi­lan ase­malle ja muille kam­puk­selle. Tiedelin­jaa ajet­ti­inkin akti­ivis­es­ti jo vuosikymme­nen alus­sa, ja viimeistään vuon­na 2002 oli ole­mas­sa yksi­tyisko­htaisia suun­nitelmia sen toteut­tamis­es­ta. Myös paljon puhut­tu joukkoli­iken­nekatu laitet­ti­in suun­nit­teille viimeistään tuos­sa vaiheessa.

    Kysymys ei siis todel­lakaan ole siitä, että joukkoli­iken­nekatu olisi yllät­täen muut­tunut kiireel­lisek­si, vaan yleis­es­tä turhau­tu­mis­es­ta kaupun­gin aikaansaa­mat­to­muu­teen. Kam­pus­laisille on lop­pu­jen lopuk­si aika yhden­tekevää, miten joukkoli­iken­ney­hteys toteutetaan, kun­han se vain lop­ul­takin toteutettaisiin.

  15. Tom­mi Uschanov kirjoitti:
    “yliopis­ton laitok­set aloit­ti­vat toim­intansa Kumpu­lan kam­puk­sel­la vuon­na 1995”

    Itseasi­as­sa, kemi­an laitos muut­ti Kumpu­laan 1995. fysi­ikan, maanti­eteen, mete­o­rolo­gian, geo­fysi­ikan ja geolo­gian laitok­set muut­ti­vat 2001, ja matem­ati­ikan ja tilas­toti­eteen, tieto­jenkäsit­te­lyti­eteen ja seis­molo­gian laitok­set 2004, ja Ilmati­eteen laitos ja Mer­en­tutkimus­laitos 2005.

    Kemistit ovat toki saa­neet kär­siä huonoista län­sisu­un­nan yhteyk­sistä jo 14 vuot­ta, mut­ta sen jäl­keen kam­puk­sen väkimäärä on yli vähin­tään kaksinker­tais­tunut vuo­den muu­tossa 2001, ja taas vähin­tään kaksinker­tais­tunut vuosien 2004–2005 muu­tois­sa. Nykyi­nen väen­paljous on kam­puk­sel­la on siis ollut vas­ta vuo­sista 2004–2005.

    http://www.helsinki.fi/kumpula/rakentuminen.htm

  16. Janne kir­joit­ti: Itse kumpu­lan kam­puk­sel­la kolme vuot­ta asuneena ja nyky­isin vielä opiskel­e­vana ihmette­len, mik­sei tälle voi­da tehdä mitään? Kam­puk­selta Pasi­lan ase­malle pääsee nopeam­min kävelemäl­lä kuin 506 bus­sil­la niinä aikoina, kun ihmiset ylipäätään halu­a­vat siir­tyä paikas­ta toiseen.

    Jan­nelle pieni humoristi­nen kom­ment­ti: käve­ly tekee nuo­rille ja van­hem­mille miehillekin hyvää . Nim­imerkin Vihreä kan­nat­taa siis harki­ta tarkkaan ennen kuin vai­h­taa työpaikkaa 😉

    Min­un mielestänikin on erit­täin mie­lenki­in­toista, että kam­pus­laiset kom­men­toi­vat, että asialle ei ole tehty kolmeen tai vielä pidem­pään aikaan mitään ja yhtäkkiä kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa meinataan jyrätä läpi 20 vuot­ta van­ha huono kaa­va hark­it­se­mat­ta asi­aa nenää pidemmälle.

    Nyt vaan kaik­ki yhteistyöhön eikä mur­mute­ta, että Kumpula/Vallilaan saadaan toimi­vat mut­ta ympäristöön sopi­vat ja ekol­o­giset joukkoli­iken­ner­atkaisut. Joidenkin kam­pus­lais­ten katk­er­at ja haukku­vat kom­men­tit eivät ainakaan edesauta asi­aa yhtään! 

    Ymmär­rän kyl­lä hyvin huonoista joukkoli­iken­ney­hteyk­siä työ­paikalle har­mit­tele­via kun itsekin pitkään kuljin Pasi­lan ase­mal­la osan työ­matkas­tani kävellen (tai pyöräl­lä). Toisaal­ta olen kyl­lä sitä jälkikä­teen kaivan­nut. Hyö­työli­ikun­ta jää vähem­mälle kun ei ole pakko.

  17. “Ymmär­rän kyl­lä hyvin huonoista joukkoli­iken­ney­hteyk­siä työ­paikalle har­mit­tele­via kun itsekin pitkään kuljin Pasi­lan ase­mal­la osan työ­matkas­tani kävellen (tai pyöräl­lä). Toisaal­ta olen kyl­lä sitä jälkikä­teen kaivan­nut. Hyö­työli­ikun­ta jää vähem­mälle kun ei ole pakko.”

    Minus­ta pieni käve­ly­mat­ka (mielel­lään esteet­tisessä ja muu­toinkin ter­veel­lisessä ympäristössä) voi olla osa joukkoliikenneratkaisua.

    Lähiym­päristön työ­matkakäveli­jät, joil­la on kuukausilip­pu kaytössään rumien päivien var­al­ta, näkyvät pysyvän hoikki­na, pää pelaa ja jalatkin pelaa­vat, vaik­ka ikää on yli 60 v.

  18. Kemistit ovat toki saa­neet kär­siä huonoista län­sisu­un­nan yhteyk­sistä jo 14 vuot­ta, mut­ta sen jäl­keen kam­puk­sen väkimäärä on yli vähin­tään kaksinker­tais­tunut vuo­den muu­tossa 2001, ja taas vähin­tään kaksinker­tais­tunut vuosien 2004–2005 muutoissa.

    Kyl­lä, mut­ta point­ti on, että tästä muu­tos­ta ja sen aikataulus­ta tiedet­ti­in jo niin ja niin mon­ta vuot­ta ennen kuin itse muut­to tapah­tui. Kyl­lähän nyt viimeistään aluet­ta raken­net­taes­sa oli selvää, että sinne tulee siir­tymään se toim­inta, joka sinne on suun­nitel­tukin siir­ret­täväk­si. Mut­ta mihinkään ennakoivi­in toimi­in ei ryhdyt­ty, vaan tyy­dytään nyt jälkikä­teen päivit­telemään “kaupun­gin saamattomuutta”.

    Kan­natan voimakkaasti raiti­olin­jaa, mut­ta yksinker­tais­es­ti sik­si, että Kumpu­lan ja Pasi­lan välil­lä on hyvä olla nopea liiken­ney­hteys. Se on riit­tävän hyvä ja paina­va argu­ment­ti jo yksinään ilman mitään kyseenalaisia kiireellisyysväitteitä.

    1. Voidaan myös kysyä, miten yliopis­to ei ole saanut oma­l­la alueel­laan edes por­tai­ta aikaisek­si niin, että Hämeen­tien pysäkeiltä olisi päässyt kävellen yliopis­tolle. Alue on yliopis­ton omis­tuk­ses­sa, joten vas­tuu reit­eitä on myös yliopiston.

  19. Hieno jut­tu! Tässä keskustelus­sa on har­mit­tanut, että kalli­in, ruman ja tarpeet­toman ratkaisun vas­tus­t­a­mi­nen on leimat­tu nim­by­i­lyk­si ja joukkoliikennevastaisuudeksi. 

    terv. Ajoko­r­ti­ton nim­by Lohjalta.

  20. Tom­mi Uschanov kir­joit­ti: “Kan­natan voimakkaasti raiti­olin­jaa, mut­ta yksinker­tais­es­ti sik­si, että Kumpu­lan ja Pasi­lan välil­lä on hyvä olla nopea liikenneyhteys.”

    Van­haa junatun­nelia pitkin liiken­nöivänä raitio­vaunu olisi todel­lakin nopea, läh­es metroon ver­rat­tavis­sa Vallilan­laak­son ja Pasi­lan välisel­lä osuudella.

  21. Suvi, aivan, reit­ti on pait­si hidas myös huonos­ti ennustet­tavis­sa, ja nopeu­den lisäk­si kaikkein ruuhkaisim­man osu­u­den ohit­ta­mi­nen olisi paran­tanut myös ennustet­tavu­ut­ta. Miten nämä esite­tyt pikkubus­siar­ma­dat voivat ohit­taa nuo ruuhkat?

    Hong Kongis­sa näin hyvinkin pitkät rul­la­por­taat bis­neskeskus­tas­ta ylös rin­teelle, mis­sä oli asuinker­rosa­lo­ja. Siel­lä rul­la­por­taat toimi­vat osana joukkoliikennettä.

    Tom­mi, Ani­ta, var­masti joskus väliä on myös hiihdet­ty kesät tal­vet ylämä­keen kumpaankin suun­taan, mikä on toki hyvin ter­veel­listä sekin.

  22. Tom­mi: Muu­toista toki tiedet­ti­in vuosia etukä­teen, kuten myös siitä, että kaupun­gin oli hyväksy­tyn kaa­van perus­teel­la tarkoi­tus rak­en­taa suorem­pi tiey­hteys Pasi­lan suun­taan. Sitä sen sijaan ei tiedet­ty, kuin­ka hitaasti kaupun­ki lop­ul­ta lähti kyseistä tiey­hteyt­tä suun­nit­tele­maan ja mil­lainen kafka­mainen farssi siitä lop­ul­ta tulisi.

    Lisäk­si puhuit pas­si­ivis­sa. Yliopis­to­lais­ten vai­h­tu­vu­us on sen ver­ran suuri, että har­va ihmi­nen tietää 5–10 vuot­ta etukä­teen ole­vansa yksi niistä yliopis­to­lai­sista, joiden kan­nat­taisi olla kiin­nos­tunei­ta kam­puk­sen liikenneyhteyksistä.

    Osmo: Yliopis­to ei ole halun­nut investoi­da Kus­taa Vaasan tien suun­taan menevään käve­lytiehen kovin paljon, koskoa rin­teeseen on jo pitkään ollut tarkoi­tus alkaa rak­en­ta­maan parin vuo­den sisäl­lä. Ensin raken­nustöi­den aloit­ta­mi­nen lykkään­tyi, kun ase­makaavaan tarvit­ti­inkin muu­tok­sia, ja kaava­muu­tosten viipyessä yliopis­to siir­si han­ket­ta myöhemmäksi.

    Nyt viime vuosi­na asioi­ta on viivyt­tänyt yliopis­tou­ud­is­tus. Investoin­ti­aikataulu­ja ei ole halut­tu päivit­tää ennen kuin on tiedet­ty, mitkä ton­tit pää­tyvät yliopis­to­jen kiin­teistöy­htiölle ja mitkä jäävät Senaat­ti-kiin­teistöille. Alus­tavasti on puhut­tu raken­nustöi­den aloit­tamis­es­ta vuon­na 2011, mikä on sen ver­ran lähel­lä, ettei käve­ly­tien paran­tamiseen kan­na­ta sitä ennen investoida.

    Aikamoista byrokra­ti­aa siis. Vaan mitä muu­takaan sitä voisi odot­taa, kun osa­puoli­na ovat val­tio, kaupun­ki ja yliopisto.

Vastaa käyttäjälle Mirka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.