Eläkerahastot menettivät viisitoista miljardia

Suo­ma­lainen eläke­jär­jestelmä on pääasi­as­sa jako­jär­jestelmä. Nyt töis­sä ole­vat mak­sa­vat nyt eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet. Jonkin ver­ran on kuitenkin myös rahas­toitu, lähin­nä tasoit­ta­maan ikälu­okkien koko­eroista johtu­via ongelmia. Vuosi siten eläk­er­a­has­tois­sa oli var­al­lisu­ut­ta run­saat sata mil­jar­dia euroa, siis vähän yli 40 000 euroa palka­nsaa­jaan kohden tai run­sas vuo­den palkka­sum­ma.  Osakekurssien rom­ah­dus leikkasi tuos­ta sum­mas­ta ainakin 15 mil­jar­dia euroa. Tämä ei ole eläkeläis­ten ongel­ma, kos­ka hei­dän eläk­keen­sä perus­tuu laki­in. Se on töis­sä ole­vien ongel­ma, joi­ta joutu­vat eläke­mak­suina kir­imään tuon vajauk­sen umpeen.  Karkeasti sanoen jokainen menet­ti kah­den kuukau­den palkkansa.  Mene­tyk­set eivät pää­ty tähän, kos­ka työt­tömyys merk­it­see mak­su­tu­lo­jen mene­tys­tä, mut­ta eläk­keet pitää kuitenkin maksaa.

43 vastausta artikkeliin “Eläkerahastot menettivät viisitoista miljardia”

  1. Tässä olisi ollut ja olisi vieläkin aikaa alkaa nos­ta­maan tuon puskuri sum­ma sel­l­aisek­si että “kukin ikälu­ok­ka mak­saisi itse eläk­keen­sä”, muta eipä sit­ten tul­lut suuril­la ikälu­okil­la mie­len… Helpom­pi lait­taa mei­dän kolmikymp­pis­ten mak­set­tavak­si kuin tehdä poli­it­ti­nen itse­murha hal­li­tuk­ses­sa ehdot­ta­mal­la tuo­ta: suuret ikälu­okathan ovat nimen­sä mukaises­ti suuria.

    Katk­er­aa tek­stiä ? myönnän…

  2. Vuosi on kovin lyhyt aika tarkastel­la osake­markki­noille menon järkevyyt­tä, varsinkin eläke­si­joi­tusten kohdal­la, jois­sa on kuitenkin kysymys vuosikym­menten pitu­i­sista sijoituk­sista. Pitkäl­lä aikavälil­lä osake­si­joituk­set ovat hakan­neet korkosi­joituk­set; sik­si osake­markki­noille osal­lis­tu­mi­nen on mielekästä. 

    Ain­oa mitä osake­markki­noille menos­sa on syytä kri­ti­soi­da, on huono ajoi­tus. Mitä mieltä oli men­nä suuril­la panok­sil­la markki­noille juuri ajanko­htana jol­loin arvos­tus­ta­sot oli­vat korkeal­la? Arvos­tus­ta­sot ja kurssit tiedet­ti­in korkeik­si jo ennen rom­ah­dus­ta, vaik­ka moni ei sitä osan­nutkaan ennustaa.

    Juuri nyt muuten eläkey­htiöi­den (ja val­tionkin) olisi mielekästä men­nä osake­markki­noille, kun kurssit ovat vielä alhaal­la. Se olisi hyvää varainhoitoa.

  3. Ei mitään hätää. Val­tio ottaa velkaa 60 mil­jar­dia, jota ei tarvitse mak­saa takaisin.

  4. “Osakekurssien rom­ah­dus leikkasi tuos­ta sum­mas­ta ainakin 15 mil­jar­dia euroa.”

    Osakekurssit eivät ole todel­lista var­al­lisu­ut­ta. Yleen­sähän ne ovat tule­vaisu­u­den tuot­to-odotuk­sia. Eli veloiteoikeuk­sia todel­liseen var­al­lisu­u­teen. Todel­li­nen var­al­lisu­us on yhä siel­lä olemassa.

  5. “töis­sä ole­vat mak­sa­vat nyt eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet”, ja nyt eläk­keel­lä ole­vat työl­listävät töis­sä ole­via ja osal­lis­tu­vat töis­sä ole­vien palkan maksuun 😉

    Eläkeläiset nähdään kapeas­sa kat­san­nos­sa pelkkänä meno­eränä, mitä asia ei suinkaan ole. Ylisu­uria eläkkeitä luku­unot­ta­mat­ta eläk­keet pyörit­tävät kansantaloutta. 

    Tässä on hyvää kitey­tys­tä problematiikasta:
    http://yp.stakes.fi/FI/paakirjoitus/2006/6.htm

  6. Eläke­jär­jestelmän perus­ta, eli se, että työssäkäyvät mak­sa­vat eläkeläis­ten eläk­keet perus­tuu kestämät­tömälle ikuisen kasvun odotuk­selle. Aina pitäisi olla enem­män työssäkäyviä kuin eläkeläisiä. Maa­han­muu­tol­la voidaan tietysti hakea lisää eläkkei­den maksajia. 

    Suomes­sa on kri­ti­soitu Afrikan kehi­tysavun mielekkyyt­tä, kun kehi­tys­a­pu näyt­tää johta­van vain kehit­tymät­tömien maid­en lisään­tyneeseen väestönkasvu­un. Tämä on Afrikkalainen perinne. Lapset pitävät huol­ta van­hem­mis­taan. Esimerkik­si Bob Geld­ofin jär­jestämien Live Aid ‑kon­sert­tien aikaan Etiopi­as­sa oli n. 40 miljoon­aa asukas­ta, nykyään n.77 miljoon­aa, vuo­teen 2015 Etiopi­as­sa arvel­laan ole­van n. 93 miljoon­aa asukas­ta. Vuo­den 2050 arviot ovatkin jo varsin huimia ‑jopa 187 miljoonaa.

    Suomes­sa tämä “lapset elät­tävät van­hempansa” ‑peri­aate näkyy eläkkeis­sä. Jos, ja kun, suuret ikälu­okat ovat olleet laisko­ja lisään­tymään, tulisi jostain kehit­tää “lap­sia” ‑siis työn­tek­i­jöitä mak­samaan suurten ikälu­okkien eläk­keet. Siis ottakaamme maa­han mah­dol­lisim­man paljon eläkkei­den mak­sajia, so. maahanmuuttajia.

    Tämä on käsit­tämätön peri­aate. Siis tämä ikuiseen väestön kasvu­un perus­tu­va taloudelli­nen kasvu. Eikö mielu­um­min voitaisi ajatel­la niin, että ne ihmiset, jot­ka ovat otta­neet sen taloudel­lisen taakan, että ovat lisään­tyneet (lap­si on taloudelli­nen taak­ka), saisi­vat parem­pia eläkkeitä? Toisek­seen, eikö voitaisi ajatel­la, että Suomes­sa on a‑määrä var­al­lisu­ut­ta ja jos väki vähe­nee on a‑määrää jaet­tavak­si enem­män per lät­ty? Onko mah­do­ton aja­tus se, että hyväksyt­täisi­in Suomen kansan määrälli­nen väheneminen?

    Toki, kun Suo­mi ei mata­lan palkkata­son ja korkean vero­tuk­sen joh­dos­ta kil­paile todel­lis­ten huip­pu­osaa­jien maa­han­muut­tomaana, (lähin­nä suo­ma­laisia huip­pu­osaa­jia läh­tee parem­man palkan vuok­si muualle) voimme sit­ten vasti­neek­si ottaa paljon “osaa­jia”, jot­ka määräl­lään saa­vat samat vero­tu­lot aikaiseksi. 

    Mihin täl­lainen osaavien maa­han­muut­ta­jien rekry­toin­ti johtaa? Se johtaa osaa­jien lähtömaissa:
    a) Tieto- ja taito­va­jeeseen, kun kehi­tys­maan kyvyt lähtevät parem­pi­en tulo­jen perässä vau­raaseen länteen,
    b) Se johtaa kehi­tys­mais­sa lisään­tyneeseen väestönkasvu­un, kun per­heelle riit­tää, että yksi kymmen­estä laps­es­ta pääsee onnel­lis­es­ti ylit­tämään Välimeren, jol­la tur­vataan van­hempi­en lop­puelämän talous.
    c) Se johtaa onnel­lis­es­ti tietysti siihen, että suuret ikälu­okat saa­vat eläk­keen­sä mak­se­tuik­si. Eläköön suuret ikälu­okat! Pitkää ikää, äänestää ahkerasti.

  7. niin, itsekään en ymmär­rä tätä että jos osakekurssi las­kee, niin sil­loin osak­keen­o­mis­ta­jat tekevät “tap­pi­o­ta”. kum­masti sit­ten osak­keen arvon­nousu­ista ei puhuta vas­taavasti voiton tekemisenä. 

    olete­taan tilanne, että min­ul­la on taulu ja min­ul­la on kak­si taulus­ta kiin­nos­tunut­ta henkilöä (en siis ole vielä päät­tänyt myy­dä). toinen osta­ja tar­joaa 1500€, toinen 1000€. kuitenkin kau­pan het­kel­lä isom­man tar­jouk­sen tehnyt perään­tyy, eli jos haluisin myy­dä taulun niin saisin siitä vain 1000€. osakel­ogi­ikan mukaan olen tehnyt tap­pi­o­ta 500€.

    Voit­to tai tap­pio real­isoituu vas­ta myytäessä. toki näin talouden kur­jistues­sa osa osake­fir­moista menee konkkaan ja sil­loin se tap­pio aidosti realisoituu.

    1. Oakekurssien laskun taustal­la on, että yri­tyk­set ovat tehneet tap­pi­oi­ta, esimerkik­si autote­htaat. Kyl­lä ne kurssit aika real­is­tis­es­ti hei­jas­ta­vat omaisu­u­den todel­lista arvoa.

  8. Pitäisikö olla väl­itön “huolto­suhdek­er­roin” eläke­menois­sa? Eli luvataan vain peru­sosa ja jae­taan tulope­rusteinen lop­pu­osa päälu­vun mukaan.Suurille ikälu­okille epäreilua, mut­ta hei­dän eläke­varansa ovat kiis­tat­ta kasvaneet.

    Joku vuosi sit­ten Sarasvuol­ta kyselti­in sijoi­tusvinkke­jä haas­tat­telus­sa. Hän ennusti hyvin jär­keenkäyvästi, että osake­markki­noille tulee rak­en­teel­lista lasku­painet­ta, kun lähin­nä amerikkalais­ten eläköi­tyessä yksi­tyiseläk­er­a­has­to­jen rahavir­ta kään­tyy myyn­tipuolelle. Osake­markki­noiden kehi­tys perus­tuu kai lop­ul­ta enem­män kysyn­tään kuin yri­tys­ten substanssiin.Vaurastuminen saavut­taa jos­sain vai­heessa kyl­lästymispis­teen , kos­ka kaik­ki eivät voi elää pääo­mat­u­loil­la tuot­ta­mat­ta itse. Stakeslainen ajat­telu perus­tuu siihen , että talu­os tuplaan­tuu aina neljän­nesvu­o­sisadoit­tain (3%/vuosi).

  9. “Eläkeläiset nähdään kapeas­sa kat­san­nos­sa pelkkänä meno­eränä, mitä asia ei suinkaan ole. Ylisu­uria eläkkeitä luku­un otta­mat­ta eläk­keet pyörit­tävät kansantaloutta”

    -Tässä tuli taas yksi suurim­mista harhalu­u­loista siitä että hyödykkei­den kysyn­tä olisi työvoiman kysyn­tää. Tämän perus­teel­la rikkail­ta ei koskaan pitäisi verot­taa mitään, kos­ka he kulut­ta­vat elämänkaaren­sa aikana kuitenkin val­taosan tulois­taan ja siten tuon harhaisen teo­ri­an mukaan työl­listävät mui­ta. Key­nesin kulu­tus­teo­ria ei nimit­täin pidä pitkäl­lä aikavälil­lä paikkaansa Kuz­nesin, Modigliani & Andon ja Fried­manin mukaan.

    -Suurim­mat tuot­ta­ja­maat ovat yleen­sä suurimpia kulut­ta­ja­mai­ta eli nykyi­nen kulu­tus syn­tyy nykyis­es­tä tuotan­nos­ta (ja vähäisessä määrin ole­mas­sa ole­vien varas­to­jen purkamis­es­ta). Tuotan­toa voidaan suorit­taa vain fyy­sisel­lä pääo­ma­l­la ja työvoimal­la. Eläkeläiset eivät enää osal­lis­tu tuotan­toon vaan kulut­ta­vat. Afrikan mail­la olisi paljon kysyn­tää maail­mas­sa tuote­tu­ille hyödykkeille, mut­ta hei­dän omat tuotan­nos­ta syn­tyneet tulon­sa eivät riitä osta­maan kuin vain mur­to-osan siitä mitä tuotetaan.

    -Rahoi­tus­varat eli velka­kir­jat, osak­keet yms. ovat vain oikeus tuotan­nos­ta syn­tyneeseen tulovir­taan, jon­ka näi­den varo­jen omis­ta­jat saa­vat kun kaikille muille tuotan­toon osal­lis­tuneille agen­teille tai resurs­seille on mak­set­tu hei­dän osuuten­sa. Korot ja osin­got mak­se­taan siis lop­ul­ta nykyisen het­ken tuotan­non syn­nyt­tämän tulovir­ran avulla. 

    -Rahoi­tus­varo­jen arvon­muu­tok­set (reaaliset arvon­muu­tok­set kun kulu­tushyödykkei­den yleisen hin­tata­son muu­tok­set elim­i­noidaan) kuvaa­vat peri­aat­teessa vain odotuk­sia tästä tule­van tuotan­non jakau­tu­mis­es­ta eli että rahoi­tus­varo­ja omis­ta­vat saisi­vat jostain syys­tä tule­vaisu­udessa enem­män tai sit­ten vähemmän. 

    -Suurem­pi eläkeläis­ten määrä on tietysti puh­taasti kollek­tivis­tisen “volkswirtschaft”-ajattelun perus­teel­la reaa­li­nen rasite, kun hei­dän kulut­ta­mansa hyödyk­keet täy­tyy tuot­taa taloudel­lis­es­ti akti­ivisen väestön toimes­ta. Siis taloudel­lis­es­ti akti­ivi­nen väestö saa vähem­män kulu­tushyödykkeitä kuin tilanteessa jos­sa eläkeläisiä ei olisi niin paljon.

  10. Timo: Tässä olisi ollut ja olisi vieläkin aikaa alkaa nos­ta­maan tuon puskuri sum­ma sel­l­aisek­si että “kukin ikälu­ok­ka mak­saisi itse eläk­keen­sä”, muta eipä sit­ten tul­lut suuril­la ikälu­okil­la mielen…

    On syytä muis­taa, että suuret ikälu­okat ovat mak­sa­neet paria vuosikym­men­tä van­hempi­en ikälu­okkien eläk­keet ja myös kerän­neet ne eläke­pusku­rit, jot­ka nyt ovat. Eläke­jär­jestelmä alkoi asteit­tain kuusikym­men­tälu­vun mittaan.

    Eläke­mak­sut pitäisi mitoit­taa siten, että suurten ikälu­okkien kuol­lessa pusku­rit oli­si­vat jok­seenkin nol­las­sa. Nyt eläkemiesten puheista saa kuitenkin sen käsi­tyk­sen, että puskure­i­ta halu­taan vain kas­vat­taa, ei purkaa.

  11. Kun syk­lis­sä on 7 lai­haa ja 7 lihavaa vuot­ta, niin onkin tuuris­sa kuin­ka syn­tymävuoten­sa perus­teel­la jak­soon sijoittuu.

    Tup­paa­vat vaan poli­it­tiset näk­i­jät muut­ta­maan syk­liä mil­loin mihinkin suuntaan.

  12. “Oakekurssien laskun taustal­la on, että yri­tyk­set ovat tehneet tap­pi­oi­ta, esimerkik­si autote­htaat. Kyl­lä ne kurssit aika real­is­tis­es­ti hei­jas­ta­vat omaisu­u­den todel­lista arvoa.”

    Ei ihan noinkaan vaan nehän ovat odotuk­sia kuten san­ot­tu. Esim. Gen­er­al Motor­sil­la on omaisu­ut­ta vaik­ka kuin­ka paljon, mut­ta silti osake on täysin poh­ja­mud­is­sa, miksi?

    Kyse on siitä että Gen­er­al Motors mak­saa 1.1 miljoo­nan ihmisen ter­vey­den­huol­lon. Huonona het­kenä ay-jyrille on annet­tu perik­si — ja saatu val­ta­va eläke­pom­mi joka mate­ri­al­isoituu juuri nyt. 

    Näin ollen voidaan hel­posti tode­ta että kyse ei ole omaisu­u­den arvos­ta vaan odotuk­sista. Kos­ka GM mak­saa mil­jarde­ja dol­lare­i­ta vuodessa eläkeläis­ten sairaan­hoi­dos­ta — ei odotuk­set ole korkeal­la. (Toy­ota ei mak­sa jenin jeniä käsit­tääk­seni, joten kil­pailu­ti­lanne on GM:n kohdal­la aika lohdu­ton) Lainaus:

    “GM will spend more than $5.6 bil­lion this year on health cov­er­age for 1.1 mil­lion people ”

    GM:n siis pitää päästä van­hoista velvoit­teis­taan eroon, ja tämä vaatii jonkin­laisen restruk­tur­oin­nin. Saa sit­ten nähdä kuin­ka nyky­is­ten osakkei­den käy.. Tuskin kovin hyvin.

    No, samaa asi­aa eli van­hene­va pop­u­laa­tio ja hitech-sairaan­hoito => val­ta­va rahan­meno. Meil­lähän sen mak­saa val­tio, eli me veronmaksajat. 

    Näin ollen ei kan­na­ta olla kovin ivalli­nen GM:ää kohtaan kun ollaan kaik­ki siinä samas­sa lirissä.

  13. Tässä nähdään, miten tärkeää talouskasvu on. Jos kasvua ei saa­da jatku­maan, me 40-kymp­piset emme tule eläkkeitämme näkemään.

    Kaik­ki voimat siis käyt­töön talouskasvun puolesta.

  14. Osakkei­den arvo ei ole laskenut, pikem­minkin kor­jaanut. Esimerkik­si For­tu­min markki­na-arvo on samal­la tasol­la kuin neljä viisi vuot­ta sitten.

    Jos eläkekas­sat oli­si­vat tehneet sijoutuk­se­na vuo­den 2008 kesäl­lä, olisi arvon rom­ah­dus tuo aloituk­ses­sa mainit­tu. Sijoituk­set on tehty vuosien saatossa. 

    Eläk­er­a­has­tot eivät ole yhtä tyh­miä kuin Espoon kaupung­in­val­tu­us­to, joka vas­ta myi Espoon Sähkön. Myyn­ti­t­u­lo­jen sijoituk­set ovat sula­neet ja enr­gian hin­ta noussut.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Espoon_S%C3%A4hk%C3%B6

  15. “Oakekurssien laskun taustal­la on, että yri­tyk­set ovat tehneet tap­pi­oi­ta, esimerkik­si autote­htaat. Kyl­lä ne kurssit aika real­is­tis­es­ti hei­jas­ta­vat omaisu­u­den todel­lista arvoa.”

    Osakkei­den varsi­nainen arvo­han on niistä tästä päivästä hamaan ikuisu­u­teen osak­keen­o­mis­ta­jille saatavis­sa ole­van rahavir­ran nyky­het­keen diskon­tat­tu kokon­ais­ar­vo. Jos kurssit laa­jal­la rin­ta­mal­la tip­pu­vat kym­meniä pros­ent­te­ja kuukaudessa tai tätä lyhyem­mässä ajassa,lienee tur­val­lista sanoa, että hin­noit­telu oli pielessä joko ennen tai jäl­keen rom­ah­duk­sen, tai sekä että. (Jos hin­noit­telu perus­tui ole­tuk­seen, että talous­taan­tu­mia ei tule mis­sään vai­heessa use­aan vuosikymme­neen, niin sil­loin oletet­tavasti rom­ah­dus­ta edeltävä hin­noit­telu oli pielessä)

  16. innos­tu­in jo Nev­er to Restin kom­men­tista, mut­ta Aus­tri­an ehtikin ensiksi…

  17. “Oakekurssien laskun taustal­la on, että yri­tyk­set ovat tehneet tap­pi­oi­ta, esimerkik­si autote­htaat. Kyl­lä ne kurssit aika real­is­tis­es­ti hei­jas­ta­vat omaisu­u­den todel­lista arvoa.”

    Autote­htaan todel­li­nen arvo on sen lait­tei­den ja kiin­teistö­jen romuar­vo vähenet­tynä purkukuluilla.
    Hyvä esimerk­ki on Kemi­jär­ven sel­l­ute­hdas, toimi­van siitä olisi saatu moninker­roin enem­män kuin nyt romuk­si purettuna 

    Toimi­van autote­htaan arvo perus­tuu samoin sen kykyyn tuot­taa voit­toa, ei sen koneil­la ja kiin­teistöil­lä ole yhtä suur­ta arvoa

  18. Laskin minus­ta mak­se­tut eläke­mak­sut ja paljonko pääo­ma rahan nyk­yarvol­la on 5 % korol­la tänä päivänä . Vähensin siitä tule­van eläk­keeni keskimääräisel­lä eli­na­jan­odot­teel­la ja yli­jäämää jäi n 600000 euroa eli olen mak­sanut eläke­mak­su­ja kol­men henkilön edestä.

    Lisäk­si olen mak­sanut eläke­mak­su­ja kolmeen muuhinkin maa­han ja nyt näyt­tää siltä, että en saa eläket­tä yhdestäkään maas­ta edes yhdelle henkilölle

  19. Ihanaa että kir­joitit sen minkä kir­joitit, Liian van­ha! Olen koko ikäni pari­in viime vuo­teen asti mak­sanut mata­la­palk­ka-alas­ta huoli­mat­ta huikei­ta tulovero­ja sekä eläke­mak­su­ja, ja luen silmät ymmyrkäis­inä näi­den hyväo­sais­ten iso­kenkäis­ten vaiku­tus­val­tais­ten nuorem­pi­en (eikä ikäeroa ole van­himpi­in ruikut­ta­ji­in kuin kym­menkun­ta vuot­ta) val­i­tuk­sia siitä miten vien heiltä leivän suus­ta. Heil­lä on ja tulee ole­maan lev­eämpi leipä kuin min­ul­la on ikinä ollut tai tulee ole­maan. Osmokin kir­joit­taa ties kuin­ka monen­nen blogikir­joituk­sen aiheesta.

    Olisikos kel­lään ehdo­tuk­sia? Joko on komitea suun­nit­tele­mas­sa eliminointilakia?

  20. Liian van­ha: “Laskin minus­ta mak­se­tut eläkemaksut”

    Et sinä ole mak­sanut itselle­si yhtään mitään, olet mak­sanut omille van­hemille­si jot­ka päät­tivät yksipuolis­es­ti rahas­taa tämän sum­man sin­ul­ta ja yrität nyt sit­ten vierit­tää tämän saman vääryy­den min­un harteilleni.

  21. “Pitkäl­lä aikavälil­lä osake­si­joituk­set ovat hakan­neet korkosi­joituk­set; sik­si osake­markki­noille osal­lis­tu­mi­nen on mielekästä.”

    Tuokin on pelkkä myyt­ti, sil­lä se perus­tuu pörssis­sä noteer­at­tui­hin yhtöi­hin eikä mukan indek­sis­sä ole pörssistä esim konkur­si­in kaut­ta hävin­nei­den aiheut­tamia tappioita.
    Esim Dow Jones indek­sis­sä on mukana enää vain yksi yhtiö alkuperäisistä

  22. Tässä itseasi­as­sa näkyy Amerikan mallin hyvä puoli: kun fir­ma menee konkurssi­in, työn­tek­i­jöi­den 401(k) mukaiset eläkesäästöt sen osakkeisi­in joko suo­raan tai rahas­ton kaut­ta myös katoa­vat ja eläk­keet jous­ta­vat alaspäin. Meil­lä yhtiö saa mäl­lätä nurin ilman “seu­raa­muk­sia” kun eläkey­htiöt ovat velvol­lisia mak­samaan eläk­keen joka tapauksessa.

  23. “No, samaa asi­aa eli van­hene­va pop­u­laa­tio ja hitech-sairaan­hoito => val­ta­va rahan­meno. Meil­lähän sen mak­saa val­tio, eli me veronmaksajat.”

    USA on rak­en­tanut sosi­aal­i­tur­vaansa yri­tys­ten rahoituk­sen varaan.USA-ssa ter­vey­den­hoidon kuluista n 60 % tulee yrityksiltä.

    GM:n on yhtä vaikea päästä sopimuk­sista eroon kuin For­tu­min Lil­iusen sopimusksista

  24. “Tässä itseasi­as­sa näkyy Amerikan mallin hyvä puoli: kun fir­ma menee konkurssi­in, työn­tek­i­jöi­den 401(k) mukaiset eläkesäästöt sen osakkeisi­in joko suo­raan tai rahas­ton kaut­ta myös katoa­vat ja eläk­keet jous­ta­vat alaspäin”

    Noi­ta 401(k) eläkkeitä ei ole sijoitet­tu yhtöi­den omi­in osakkeisi­in. Kyseessä on henkilön oma tili ja hän päät­tää mihin ne sijoitetaan.
    USA:ssa kolmea eri eläketyyp­piä: Kansaneläket­tä vas­taa­va , joka perus­tuu asumiseen USA:ssa, yleinen työeläke, väistyvä yri­tysko­htainen lisäeläke­jär­jsetlmä, joka oli m Enronil­la ja GM:llä ja henkilöko­htainen kor­vaa­va, jon­ka sijoit­tamis­es­ta päät­tää henkilö itse

  25. “muta eipä sit­ten tul­lut suuril­la ikälu­okil­la mie­len… Helpom­pi lait­taa mei­dän kolmikymp­pis­ten mak­set­tavak­si kuin tehdä poli­it­ti­nen itse­murha hal­li­tuk­ses­sa ehdot­ta­mal­la tuo­ta: suuret ikälu­okathan ovat nimen­sä mukaises­ti suuria”

    Nykyisen eläke­jär­jestelmän loi­vat 1800–1900 luku­jen tait­teessa syn­tyneet. Kun työeläke­jär­jestelmää tehti­in 50-luvul­la niin van­him­mat suurista ikälu­ok­ista oli­vat 12 ‑13-vuo­ti­ai­ta.
    Eri­tyis­es­ti sotavet­er­aan­it hyö­tyivät eläke­laeista, sil­lä he saat­toi­vat eläköi­tyä 53–60-vuotiaina.
    Indek­siehtokin oli niin hyvä, että 70–80-luvulla eläk­keelle jäänyt sai parin vuo­den kulut­tua parem­paa eläket­tä kuin palkkaa työssä

    Suuret ikälu­okat ovat itse asi­as­sa leikan­neet eläket­tä use­asti: Ensin 80-luvun lop­ul­la indek­si­hetoa ja eläkepalkan lasken­taa huononnettiin.
    Seu­ravas­ki 90-luvun lop­ul­la kansaneläke lop­pui suurem­mil­ta työeläk­keen saa­jil­ta, var­muu­den vuok­si leikat­ti­in vielä kah­teen kertaan.

    Ja 2005 tehty uudi­tusleikkasi liää ja esim minäkin saan 40 vuo­den eläk­keen mak­sun jäl­keen n 40 % viimei­sistä palkoista eläkettä

  26. Timo kir­joit­ti 12.4.2009 kel­lo 13:05 “[…] olet mak­sanut omille van­hemille­si jot­ka päät­tivät yksipuolis­es­ti rahas­taa tämän sum­man sin­ul­ta ja yrität nyt sit­ten vierit­tää tämän saman vääryy­den min­un harteil­leni.” Kaipa tämä oli sarkas­mi? Vai ikäpolvien suu­ru­ut­tako ajat­telet, jos tosis­sasi olet – meil­lä har­valukuiset van­hem­mat, teil­lä run­saslukuiset? En ymmär­rä miten syyl­lisyyskysymyk­sen voisi siinäkään tapauk­ses­sa ratkaista, jos ei syytä las­ta syntymisestä.

    Miten olisi jos las­ket­taisi­in vau­vo­jen määrä per vuosi sotien jälkeiseltä ajal­ta, niistä keskiar­vo ja sen mukaan määriteltäisi­in sit­ten eläke­sum­ma per syn­tymävu­osi. Jos on vähän eläkeläisiä, eläke olisi suurem­pi, jos paljon, pienem­pi. Jos sel­l­aisen lain säätäisi voimaan nyt heti, saisi­vat nuoret kostet­tua suurille ikälu­okille sen mieli­pa­han, jon­ka aja­tus van­hempi­en elät­tämis­es­tä on heille tuot­tanut: suurelle ikälu­okalle tulisi min­i­maalisen pienet eläkkeet.

    Eläkkei­den tasasum­ma olisi vakavastikin ajatellen monin tavoin järkevä peri­aate. Kansan­talout­ta voitaisi­in jopa suun­nitel­la sen meno­erän osalta. Ei määrään­sä enem­pää kukaan syö; hyvä­tu­loiset voisi­vat työssä ollessaan säästää eläkepäiviä varten, jos halu­aisi­vat elää lev­eäm­min kuin naapuri.

  27. “Tuokin on pelkkä myyt­ti, sil­lä se perus­tuu pörssis­sä noteer­at­tui­hin yhtöi­hin eikä mukan indek­sis­sä ole pörssistä esim konkur­si­in kaut­ta hävin­nei­den aiheut­tamia tappioita.
    Esim Dow Jones indek­sis­sä on mukana enää vain yksi yhtiö alkuperäisistä”

    Jos Dow Jones-yhtiö menisi konkurssi­in, niin kyl­lä sen osakkei­den arvon nol­lau­tu­mi­nen näky­isi indek­sis­sä. Samaa pätee mui­hin indek­sei­hin. Yhtiöitä on vai­hdet­tu vuosien var­rel­la, mut­ta ei vai­h­dosko­hdista aiheudu ansiot­to­mia hyp­pyjä ylöspäin; muu­tok­set on sikäli “nor­mal­isoitu”

  28. En nyt ihan ymmärtänyt mitä yri­tit sanoa Anna-Liisa. Edus­tan aja­tus­mall­ia jos­sa jokainen sukupolvi tien­aa itse omat eläk­keen­sä, minus­ta se olisi reilua. Näin eläke­mak­su­jen osu­us palka­s­ta olisi kaikil­la ikäpolvil­la suht. koht. sama.

    Tilanne saataisi­in tähän jos eläke­pusku­rit kas­vatet­taisi­in vas­taa­maan tule­via eläke­meno­ja. Vero­jen koro­tus tätä varten jakau­tuu aina epä­tasa-arvois­es­ti, joten miele tuli että val­tio voisi myy­dä tai vuokra­ta jotakin “kansal­li­so­maisu­ut­ta” jol­la vaje katet­taisi­in. Näin kulu tulisi tasais­es­ti kaikille kansalaisille ja “vel­ka olisi kuitattu”.

    Mieleen tuli että val­tio (=me) voisi esim. rak­en­taa mod­ernin ydin­voimalan jon­ka tuot­to menisi vien­ti­in ja tuot­to eläkkei­den kuit­taamiseen. Ener­gia­pu­lan riivaa­mas­sa maail­mas­sa olisi var­masti kysyn­tää tur­val­liselle päästöt­tömälle län­si­maiselle ydin­sähkölle jon­ka jäte lop­pusi­joite­taan asi­a­mukaises­ti. (Ja tämä ehdo­tus ei ollut provo…)

  29. Ihan mie­lenki­in­nos­ta, miten nimeno­maan tulosi­ir­roil­la työikäisiltä eläkeläisille toteut­tu eläke­jär­jestelmä edel­lyt­tää jatku­vaa talouskasvua? Jos meil­lä on talous jos­sa eläk­keen suu­ru­us on yksi rahaa ja brut­topalkko­jen suu­ru­us kak­si rahaa, yhtä eläkeläistä kohti kak­si palka­nsaa­jaa, niin tuo on 25% eläke­mak­suil­la täysin rahoitet­tavis­sa ilman mitään kasvua.

    Se mikä taas edel­lyt­tää jatku­vaa kasvua on nimeno­maan tuo rahas­toin­ti, jos sil­lä haetaan palkkakasvua suurem­paa tuot­toa. Yhdys­val­lois­sa käyti­in tiukkaa polemi­ikkia siitä miten eläke­varat pitäisi sijoit­taa, yksi­ty­isiä osaketile­jä vaati­neet ovat olleet aika hil­jaa. Se mitä minä en ymmär­rä on että miten osakkei­den arvo voisi kas­vaa nopeam­min kuin kansan­talous tai palkat loputtomiin.

  30. En mal­ta olla muis­telemat­ta oman äiti­ni ja anop­pi­ni eläkkeitä. Olin niin nuori kun meitä edeltävä sukupolvi eläkkeistään naut­ti, etten ollut kiin­nos­tunut asi­as­ta ja nämä ovat epämääräisiä muis­tiku­via. Jos joku tietää jotakin täs­mäl­listä, mikä kumoaa muis­tiku­vani, kertokoon.

    Muis­te­len siis suuren ikälu­okan van­hempi­en eläkkeitä. Äiti­ni ja anop­pi­ni eivät kumpainenkaan olleet kova­palkkai­sis­sa töis­sä, päin­vas­toin. Kuitenkin työeläkkei­den indek­sisidon­naisu­udet, leskeneläk­keet ynnä muut sai­vat aikaan sen, että molem­mil­la oli käsit­tämät­tömän hyvä eläke. Oma äiti­ni sai eläkkeinä käteen net­tona enem­män kuin minä net­topalkkaa. Äiti­ni palk­ka ei hänen työssäoloaikanaan ollut sen suurem­pi kuin min­unkaan sil­loin – toisin sanoen hänen täy­tyi saa­da enem­män eläkkeitä kuin oli aikoinaan saanut palkkaa (net­to­tu­loista puhun edelleen). Siitä olisi voin­ut seu­raa­va sukupolvi eli me napistakin.

    Muis­taako joku jotain muuta?

    Min­un tuloni rom­ah­ta­vat, kun jään eläk­keelle kohta­puoli­in. En osaa tun­tea syyl­lisyyt­tä muus­ta kuin ehkä siitä että en voi luva­ta kuol­e­vani koh­ta, niin kuin eläke­lain­säädän­nön aamuhämäris­sä ajatelti­in tapahtuvan.

    Hodie mihi, cras tibi.

  31. “Tämä ei ole eläkeläis­ten ongel­ma, kos­ka hei­dän eläk­keen­sä perus­tuu laki­in. Se on töis­sä ole­vien ongel­ma, joi­ta joutu­vat eläke­mak­suina kir­imään tuon vajauk­sen umpeen.”

    Eihän tässä ole mitään uut­ta. Lasku- ja nousukaudet tule­vat ja menevät. Kyl­lä tämäkin taan­tu­ma ohi menee ja töis­sä ole­vat pää­sevät taas kitisemään jostain muus­ta vääryydestä.
    Meil­lä tääl­lä Suomes­sa on eläkesys­teemit sen­tään hyvin tehtyjä, lop­pu­jen lopuksi.

  32. “Jos Dow Jones-yhtiö menisi konkurssi­in, niin kyl­lä sen osakkei­den arvon nol­lau­tu­mi­nen näky­isi indeksissä”

    Pois­tu­mi­nen ei alen­na indek­siä, kos­ka se on aina pörssis­sä noteer­at­tu­jen yhtiöi­den arvoa kuvaa­va indeksi.
    Konkurssi­in menos­sa ole­va alen­taa indek­siä , mut­ta kun yhtiö poituu esim konkur­si­in vuos­ki niin sen vaiku­tus poituu välit­tömästi indek­sistä, kos­ka arvo las­ke­taan vain jäl­jelle jääneistä.

  33. “Muis­taako joku jotain muuta?”

    Kyl­lä tuo pitää paikkansa : Sil­loin 70–80-luvuilla työeläke alkoi saavut­taa merkit­täviä arvo­ja. Eri­tyis­es­ti 1971 säädet­ty varhaiseläke­la­ki sal­li eläköi­tymisen 53–60-vuotiaana ja tule­van ajan olet­ta­man mukaan eläke las­ket­ti­in kuin henkilö olisi tehnyt töitä 65-vuo­ti­aak­si. Lisäk­si eläkeläi­nen sai työeläk­keen päälle kansaneläket­tä .Indek­siehto oli niin hyvä että käytän­nössä muu­ta­man vuo­den kulut­tua eläke oli parem­pi kuin palk­ka vas­taavas­ta työstä.

    Kyl­lä sotavet­er­aanisukupol­ven kel­pasi viet­tää eläkepäiviä

  34. Ehdotin aiem­mas­sa kom­men­tis­sani tasaeläkkeitä. 

    Hesarin talousosas­tossa oli 11.4.2009 iso jut­tu Kul­taiset vuodet, jos­sa pohdit­ti­in leikkuria korkeimpi­in työeläkkeisi­in ja ker­rot­ti­in, että EU:ssa vain Suo­mi, Viro, Tsek­ki ja Por­tu­gali eivät ole aset­ta­neet työeläkekat­toa. Edelleen artikke­lis­sa san­ot­ti­in, että työeläkkei­den asiantun­ti­jat väit­tävät eläkeka­ton johta­van nyky­istä suurem­paan eri­ar­voisu­u­teen, kun kat­to kuitenkin puhkot­taisi­in yksi­ty­isin eläke­vaku­u­tuksin. Itse en näe tuo­ta mah­dol­lisu­ut­ta hirveän pahana – saa kai sitä itselleen säästää tuloistaan?! 

    Rai­ja Julkunen, jota suuresti ihailen, kir­joit­taa kir­jas­sa Vääryyskir­ja ilmestyneessä artikke­lis­saan Uni­ver­sal­is­mista köy­hyyspoli­ti­ikkaan? (s. 46): “Näin, vähän paradok­saalis­es­ti, paras tae köy­hyy­den ja eri­ar­voisu­u­den pois­tamisek­si on pitää suuri keskilu­ok­ka osal­lise­na hyv­in­voin­ti­val­tion eduista. Mitä suurem­pi on jär­jestelmästä hyö­tyvien joukko, sen toden­näköisem­pää on saavut­taa hyv­in­voin­tipoli­ti­ikalle tukea. Mut­ta keskilu­okkaa ei voi pitää yhteisen toimeen­tu­lo­tur­van piiris­sä matal­in tasae­tuuksin. Se puhkoo katot yksi­ty­isin tai työ­markki­napo­h­jaisin jär­jestelmin. Keskilu­okan voi pitää osal­lise­na vain, jos se hyö­tyy jär­jestelmästä. […] Ansiosi­don­nainen sosi­aal­i­tur­va – annetaan enem­män niille, joil­la on jo enem­män – suo­jaa pien­i­t­u­lois­t­en etuuk­sia. […] Mitä enem­män sosi­aalipoli­ti­ik­ka taas sanoo kohdis­tu­vansa köy­hi­in ja tarvit­se­vi­in, sen enem­män köy­hiä on ja sen köy­hempiä köy­hät ovat.” Julkunen siis kan­nat­taa universalismia.

    Työeläkkei­den ylära­jan puut­tumi­nen ei tietenkään ole uni­ver­sal­is­mia, mut­ta sikäli sopii Julkusen ajatuk­si­in, että siinäkin yhteiskun­nan varoista annetaan niille, joil­la jo on.

    Silti olen tasaeläkkei­den kan­nal­la, ja ainakin työeläkkei­den katon kannalla.

    1. Eläkeka­ton on yleis­es­ti ajatel­tu johta­van myös eläke­mak­sukat­toon; jos korkeampia tulo­ja ei ole vaku­utet­tu, ei niistä oikein voi per­iä myöskään vaku­u­tus­mak­sua. Kos­ka suu­rit­u­loiset toisaal­ta ovat yleen­sä ter­veem­piä ja tarvit­se­vat työkyvyt­tömyy­seläkkeitä vähem­män, vapau­tus eläke­mak­su­ista on heille jopa edullista. Tilanne muut­tuisi toisek­si, jos meil­lä olisi val­ti­olli­nen eläkejärjestelmä.

  35. Miten olisi veron­mak­sukat­to? Ne, jot­ka eivät juurikaan hyö­dyn­nä verovaroin tuotet­tu­ja palvelui­ta, eivät jou­tu­isi myökään mak­samaan vero­ja 😉 Eläke­jär­jestelmämme on pääosin etu­us- eikä mak­su­pe­rus­tainen. Jotkut ovat vain onnis­tuneet uskot­tele­maan itselleen, että he ovat mak­sa­neet omat eläk­keen­sä (tietysti täl­laisi­akin poikkeuk­si­akin on).

    Näin ollen, kuten muitakin verolu­on­toisin mak­suin kus­tan­net­tu­ja palvelui­ta, myös eläkkeitä pitää voi­da tarkastel­la siten, että rahoi­tus ja jakami­nen erote­taan selvästi toi­sis­taan. Käytän­nössä voimme siis aset­taa ihan hyvin eläkeka­ton (esim. 2500 e/kk) sekä pro­gres­si­ivisen leikkurin (esim. keskimääräistä suurem­pi­in työeläkkeisi­in), joil­la saataisi­in keven­net­tyä tätä kestämätön­tä taakkaa, ilman mak­su­pe­rusteisi­in puut­tumista. Esim. Ruot­sis­sa on sitoudut­tu siihen, että eläke­mak­sut eivät nouse yli 22% palka­s­ta. Suomes­sa on ennustet­tu, että nyky­menol­la eläke­mak­sut nou­se­vat 25–30%. Tämä raha on pois muun yhteiskun­nan pyörit­tämis­es­tä, jollei kokon­aisveroast­et­ta halu­ta nostaa.

    1. Sanoin jo, että tuo kävisi, jos meil­lä olisi val­ti­olli­nen eläke­jär­jestelmä tai eläk­keet rahoitet­taisi­in verovaroin, mut­ta eläkey­htiöt ovat (muodol­lis­es­ti tosin vain) yksi­ty­isiä yri­tyk­siä, joille ei voi antaa vero­tu­soikeut­ta. Sik­si ne eivät voi kerätä vaku­u­tus­mak­su­ja tuloista, joi­ta ei ole vaku­utet­tu. Niin­pä esimerkik­si pääo­mat­u­loista ei mak­se­ta eläkemaksuja.

  36. tpyy­lu­o­ma: Se mitä minä en ymmär­rä on että miten osakkei­den arvo voisi kas­vaa nopeam­min kuin kansan­talous tai palkat loputtomiin.

    Jotenkin näin sen kai voi ajatel­la: osakkei­den arvo nousee nopeam­min kuin palkat, kun palkat kas­va­vat vähem­män kuin yri­tys­ten voit­to. Osakkei­den arvo kas­vaa nopeam­min kuin kansan­talous, jos odotuk­set tule­vaan ovat suurem­mat kuin mitä on vielä toteu­tunut. Kun kek­sitään aina uusia, monis­tet­tavia (osin tai kokon­aan imma­te­ri­aal­isia) tuot­tei­ta, jot­ka tehdään vähem­mäl­lä työl­lä ja joista entistä use­am­mat mak­sa­vat entistä enem­män, kasvu voi kestää loputtomiin.

  37. “Pois­tu­mi­nen ei alen­na indek­siä, kos­ka se on aina pörssis­sä noteer­at­tu­jen yhtiöi­den arvoa kuvaa­va indeksi.
    Konkurssi­in menos­sa ole­va alen­taa indek­siä , mut­ta kun yhtiö poituu esim konkur­si­in vuos­ki niin sen vaiku­tus poituu välit­tömästi indek­sistä, kos­ka arvo las­ke­taan vain jäl­jelle jääneistä.”

    Ei näin. Jos DJIA-30 ‑yhtiö menee yhtäkkiä konkurssi­in, osak­keen arvo nol­lau­tuu ja se näkyy heti indeksin arvos­sa sen ver­ran mikä yhtiön pain­oar­vo on. Uusi yhtiö toki tulee tilalle, mut­ta se “oste­taan” indek­si­in alen­ta­mal­la muiden pain­oar­voa. Sik­si indek­si­tuo­tot ovat aivan todel­lisia vaik­ka yhtiöt vai­h­tu­vatkin ajan saatossa.

  38. “Se mitä minä en ymmär­rä on että miten osakkei­den arvo voisi kas­vaa nopeam­min kuin kansan­talous tai palkat loputtomiin.”

    Kos­ka “osakkei­den arvo”:n muu­tok­seen yleen­sä ote­taan osin­got mukaan ole­tuk­sel­la osin­goil­la oste­taan osakkeita.

    Ote­taan esimerkik­si yri­tys, joka ei nyt vält­tämät­tä ihan nou­da­ta nor­maalin hin­nan­muo­dos­tuk­sen lake­ja, mut­ta sel­ven­tänee silti asiaa:

    Yri­tyk­sen osak­keet jaka­vat täältä ääret­tömään tule­vaisu­u­teen osinkoa 2 euroa vuodessa. Yri­tyk­sen osak­keen hin­ta pysyy tiukasti viidessä eurossa.

    Tämä osake tuot­taa siis 40% vuodessa. Jos ostat tänään yhden osak­keen ja sijoi­tat kaik­ki osin­got tämän yri­tyk­sen osakkeisi­in, niin sadan vuo­den kulut­tua sin­ul­la on kasas­sa noin 1,5 miljoon­aa mil­jar­dia euroa. Tai sit­ten ei. Todel­lisu­udessa use­asta eri syys­tä et ole ostanut kaikil­la osin­goil­la uusia osakkei­ta (olet mah­dol­lis­es­ti ostanut auton, asun­non tai viimeistään olet joutunut totea­maan, että omi­s­tat jo kaik­ki osak­keet, jon­ka jäl­keen joudut osta­maan osin­goil­la jotakin muuta) 

    Eli pitää olla tark­ka mitä tarkoit­taa kun puhuu osakkei­den tuo­to­s­ta ja arvos­ta. Osak­keet voivat tuot­taa jatku­vasti pros­en­teis­sa enem­män kuin mitä kansan­talous kas­vaa. Eurois­sa osak­keet eivät pitkäl­lä aikavälil­lä voi tuot­taa enem­pää kuin mitä kansan­talous tuottaa.

  39. “Uusi yhtiö toki tulee tilalle, mut­ta se “oste­taan” indek­si­in alen­ta­mal­la muiden pain­oar­voa. Sik­si indek­si­tuo­tot ovat aivan todel­lisia vaik­ka yhtiöt vai­h­tu­vatkin ajan saatossa.”

    Ei pörssiy­htiöi­den määrä ole vakio, joten uut­ta ei tule tilalle automaat­tis­es­ti ja kun uusi tulee niin se vaikut­taa pain­oar­vol­la, joka on jotain muu­ta kuin poistuneen.
    Kun lis­tau­tu­val­la on jo jokin arvo niin se nos­taa pörssin indek­siä vaik­ka sen osake ei varsi­naiseti ole tuot­tanut mitään

  40. “Ei pörssiy­htiöi­den määrä ole vakio, joten uut­ta ei tule tilalle automaat­tis­es­ti ja kun uusi tulee niin se vaikut­taa pain­oar­vol­la, joka on jotain muu­ta kuin poistuneen.”

    Nyt ei puhut­tu pörssiy­htiöi­den määrästä. Otit esimerkik­si Dow Jonesin (DJIA) johon kuu­luu aina 30 yhtiötä. Yhden poistues­sa tulee uusi aina tilalle, indek­simuu­tos ei täl­löinkään aiheuta mitään hyp­päys­tä, kos­ka pain­oar­vot sääde­tään samal­la. Vas­taavasti Dow-indek­sir­a­has­to myy ja ostaa vas­taa­van määrän osakkei­ta muu­tok­sen yhteydessä. 

    “Kun lis­tau­tu­val­la on jo jokin arvo niin se nos­taa pörssin indek­siä vaik­ka sen osake ei varsi­naiseti ole tuot­tanut mitään”

    Taas väärin. Kun lis­tau­tunut yhtiö lisätään indek­si­in, oli sit­ten kysymys laa­jas­ta indek­sistä tai kapeam­mas­ta niin taaskaan indek­simuu­tos ei “luo” arvoa tyhjästä, vaan tulokas “oste­taan” pain­oar­von muu­tok­sil­la. Vas­taa­va indek­sir­a­has­to tekee saman säädön konkreet­tis­es­ti. Osakkei­den his­to­ri­al­lisel­la tuo­tol­la ei siis ole mitään tekemistä virheel­lisen indek­si­lasken­nan kanssa.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.