Onnenpotku?

8.4.2009 · Aihe: _ 

Suomen Kuvalehti kertoo keskellä lamaa ilouutisen. Ylöjärvellä kauppakeskus Elo aloitti toimintansa ja 350 onnellista sai työpaikan. Kyllä ylöjärveläisiä onnisti! Vai onnistiko?

Kauppa itse kertoo, että työn tuottavuus kauppakeskuksissa on kaksinkertainen tavallisiin kauppoihin verrattuna. Pirkanmaalla ei ole enempää rahaa ostoksiin. Niinpä jokainen euro, jokja kauppakeskus Eloon kannetaan, on pois muista kaupoista. Ja kun Elo on tupolasti tehokkaampi, jokaista Elon työpaikkaa kohden menetetään kaksi kaupan työpaikkaa lähistöllä. Ylöjärvellä  – tai ainakin Tampereen seudulla – menetettiin siis 350 työpaikkaa eikä saatu niitä. Ehkä onnenpotku ajatellen tulevaa työvoimapulaa ja matkalla kohden vauraampaa ja tehokkaampaa yhteiskuntaa, mutta ei ehkä juuri siinä mielessä kuin Kuvalehti ajatteli.

Kommentit

65 Vastausta artikkeliin “Onnenpotku?”

  1. TL kirjoitti 8.4.2009 kello 22:51

    Olen hämmästellyt Tampereen seudun kauppakeskuksien määrää jo vuosia. Geneerisiä automarketteja on noussut joka puolelle kehätien varteen ja naapurikuntiin. Prismoja ja K-Citymarketteja on kohta joka toisessa risteyksessä. Ja lisää on edelleen suunnitteilla.

    Ideaparkin tietävät kaikki ja Ikean rakennustyöt ovat käynnissä. Kaikkialta löytyvät kuitenkin samat franchise-myymälät samoilla tuotteilla. Keitä tuollainen palvelee?

    Aina jos haluan jotain kalliimpaa tai erikoisempaa, näissä marketeissa myydään eioota, ja päädyn sitten lopulta tilaaman kaiken Saksan tai Englannin verkkokaupoista.

    Aamulehden yleisönosastolla oli hiljattain hieno toivomus pienestä ja yksinkertaisesta kaupasta, sellaisesta jossa on vain vähän valikoimaa. Sellaisesta josta saisi vain hyviä kotimaisia tuotteita, kuten lähileipomon leipää, Koti Sinappia, Erittäin Hienoa Shampoota tai Serto-pesuainetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jari kirjoitti 8.4.2009 kello 23:12

    Mitäpä tuota enempää kommentoimaan siinähän se on sanottu.

    No, kai siitä joitakin keskittämishyötyjä tulee kun kaupat ovat samassa kasassa.

    Tosin ihmisten ostosmatkat pitenevät jos omat pienemmät kaupat menevät kiinne, ja tästä seuraa ylimääräistä rahan käyttöä bensaan ja ne rahat menevät öljymaille.

    Ei pääse enään kauppaan kävellen vaan auto on aina otettava, ellei satu ‘onnekkaasti’ asumaan jossakin betonilähiössä ostoskeskuksen vieressä.

    No ehkä se on mukavampi asua betonilähiössä ostoskeskuksen vieressä kuin pelkästään betonilähiössä ilman ostoskeskusta.

    Tosin itse haluasin asua omakotitalossa jossa on oma pikku piha jossa puuhailla ja rakennella kaikkea ja istuskella kesäisin nurmikolla lueskelemassa ja huoltaa moottoripyörääni autotallissa.

    Sitten vielä kun olisi kehämuotoinen pikaraitiotie kaupungin ympärillä jotta voisin tallustella omakotitaloni pihalta lähimmälle pysäkille ja matkata kaupunkiin ja sen ympärille niin olisin tyytyväinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tavallinen teknikko kirjoitti 8.4.2009 kello 23:35

    Bill Gateskin aikoinaan levitti ilosanomaa Officen synnyn myötä, että kun tällä ohjelmalla yritys ryhtyy toimintojaan tehostamaan, niin perinteinen toimistoväki vapautuu yrityksen luovempiin työpaikkoin.

    Mitenhän asiassa lopulta kävi.

    Mitä tulee näihin tehokkaisiin kauppakeskuksiin, niin kait yksi tehokkain on Wal-Mart. Teettää työtä halvalla ja kaikki muut kuin yrityksen rivityöntekijät ovat onnesta pakahtuakseen, kun saavat ostettua halvalla tavaraa. Kalle Anttilakin Suomessa telkkarin alkuaikoina mainitsi mainoksesaaan, että “ihmettelen usein itsekkin kuinka halvalla voin myydä tavaraa”. Meni vaan liki 50 vuotta Kallen ihmettelystä.

    Lopuksi. Tullaan koko ajan siihen pisteeseen perinteisen työn tehostuessa, että tulisi määrittää jonkintasoinen kansalaispalkka. Sen takia, että työnsä menettäneelläkin on oikeus olla olemassa ja elää kohtalaista elintasoa.

    Vai pitäisikö tulla perinteinen sota uudestaan, että henki kuin henki kelpaa rintamalle tykinruuaksi kuten ennen. Eikös aikoinaan ennen n. 1939 ay-liike saatu sille suunnalle, että nyt kaikki Suomen työläiset lähtevät vihollista vastaan hampaat irvessä kun alustavasti sovittiin työehtosopimusten tulevaksi lailliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Mika kirjoitti 9.4.2009 kello 0:25

    “Ylöjärvellä on vuosikaudet harmiteltu kaupunkilaisten ostoseurojen valumista naapurikuntiin, muun muassa Tampereen Lielahden lukuisiin liikkeisiin. Siksi kauppakeskus Elon valmistuminen saa Ylöjärven kunnanisät tyytyväisiksi. ”

    Ylojärveläisiä itseään tuo kauppakeskuksen avaaminen ei tunnu paljoa harmittavan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Juha kirjoitti 9.4.2009 kello 0:40

    No mutta onhan se onnenpotku. Nimenomaan tuottavuuden näkökulmasta. Tällä tavoin tarvitaan vähemmän ihmisiä töihin kaupan tehtäviin, mikä vapauttaa nämä ihmiset muille kehittyville toimialoille.

    Tätä samaa kehitystä on nähty iät ajat esim. teollisuudessa ja maataloudessa. Hyvä vaan, että kauppakin kehittyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. MIVa kirjoitti 9.4.2009 kello 0:54

    OS on tietysti periaatteessa oikeassa, mutta eikös ne asiakkaat kuitenkin päätä, keneltä mitäkin ostavat? Jos kansalaiset haluavat mennä tonne, ja siten viedä rahaa pois joiltain, niin missä vika? Kaavoittaja, kunta vai mikä?
    Yleensä kaikki itkevät kivijalkakauppojen perään, mutteivat tietenkään ole valmiita maksamaan yhtään kalliimpia hintoja tavaroista. Minusta kaikki ymmärtävät, ettei pieni kauppa pysty toimimaan samoilla hinnoilla kuin iso marketti. Keskusliike tietty voi asiaan vaikuttaa, mutta miksi se sen tekisi? Näin tämän jo kauan sitten Katajanokalla. Siellä asuvat kävivät lähinnä Stokkan herkussa ja kävivät ehkä silloisesta K-kaupasta hakemassa maidon/tupakan/keskarit noin yleensä. OS:n näin paikalla kerran vuoden aikana ja silloinkin vain messuilla samassa kiinteistössä. On tietysti hienoa puhua asioista ylevästi, mutta kyllä kai se lompakko sittenkin kullekin se tärkein sanelija on. Jos ihmiset päättäisivät käyttää vain lähikauppoja, eivätkä ajelisi kehille, niin Hesassa olisi kaikkia pikkupuoteja riittämiin.
    Jos näen ilmoituksesta saavani jonkun tarvitsemani tavaran esim. 100 eurolla ja lähin kauppa pyytää siitä esim. 120 euroa ja jos minulla on se OS:n vihaama auto, niin kyllä se siinä on, olkoonkin, että aika maksaa ja bensa maksaa, mutta näillä nurkilla ei ne bensakulut ole niin suuria. En kyllä lähde Vantaalta Tuurin (Keskinen)tarjousten perään.
    Tämä tilanne tulee tälläisenä pysymään, ellei siihen saada jotain/asiakkaiden totista käyttäytymistä/keskusliikkeiden ratkaisuja tms. On ihan sama, mitä kukin kestävän kehityksen jne hienon termin takaa puhuu, olkoon vaikka kuka, ellei asiakkaalle ole edes likimain sama hakeeko tavaransa kehä III:n varrelta tahi naapurista. Vanhukset/vammaiset jne , voi voi.
    Ehkä pitäisi panna pystyyn kunnallisia kauppoja noihin lähinurkkiin???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. lasse kirjoitti 9.4.2009 kello 1:41

    Keynesiläinen ajatus tietysti menisi niin, että palkatkin olisivat tuplattuja tai sitten hinnat selvästi alempia. Näin se ei tietenkään mene, vaan pääoma hyötyy jonkin aikaa kunnes muut tehostuvat samalle tasolle. Jos kulutustavarakaupassa on myyntityön osuus vaikka 30% hinnasta, on etu vain 15%, josta on helppo lisätä 5%-10% hintaan ,loppu voi mennä liiketilan korkeampaan vuokraan. Lisäksi kauppakeskusten liikkeillä on usein velvoitus osallistua yhteismarkkinointiin ja ostaa esim. logistiikka-, siivous-, vartiointi- ym.palveluita kiinteistöltä, jotka pienliikkeissä jäisivät ostamatta.

    Tehokkuus tulee itse asiassa asiakkailta. Kauppaan menevä ihminen on tehnyt jo ostopäätöksen ostaa jokin tietty tuote, ja samalla ostopäätöksellä voi kauppakeskuksessa myydä lisää. Asiakkaat myös “tehostavat” kuluttamistaan ostamalla kerralla enemmän ja monen eri lajin tuotteita , kuvitellen hyötyvänsä tästä.

    Ennemmin sanoisin niin , että jos lisääntynyt kulutus on pois muista liikkeistä, on vaikutus Elon säästämän työvoimakulun verran ,jolla saa vain 175 työpaikkaa muualta? Ymmärsinköhän itsekään tuota… Mutta laajemmin tullaan taas siihen luuppiin, jossa tehostaminen on yhteistä hyvää, mutta se ei realisoidu kuluttajille hintoina eikä työntekijöille työn kysyntänä vaan jopa pienentää niitä alueellisesti. Tämä vähentää ostovoimaa joka synnyttää terpeen tehostua. Kun taas inflaatio luo tarpeen korottaa palkkoja, välilliset kulut ,hinnat ja vähittäismyynnin kannattavuusraja nousee, jolloin täytyy taas tehostaa.Joten sekä deflaation ja inflaation vallitessa täytyy tehostaa. Vaihdon välineenä pitäisi olla kiinteä yksikkö? Vai onko lopulta maailman automatisoituessa, henkisen ja maallisen infran tukevoituessa itse työn arvo alkanut kokea inflaatiota? Osaajayhteiskunnassa ei tarvitse maksaa täyttä hintaa toisen työstä koska kaikki on opetettu oppimaan uusia ammatteja ja laskemaan työn arvoa.Ja opetettu kilpailemaan työnpätkistä. On tehty yritysmaailman klassinen aloittelijan virhe: luodaan valtava massa työvoiman tarjontaa markkinoille joilla ei ole kysyntää.Työaikojen lyhentäminen luo tehostuspainetta ja laskee ostovoimaa.Erotuksen kompensointi lisää inflaatiota työvoimakulujen kautta. En ymmärrä miten tästä kierteestä pääsee ulos.Pitäisikö jokaiselle syntyvälle antaa kulutusluotto?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. a m-b kirjoitti 9.4.2009 kello 7:20

    “Jos näen ilmoituksesta saavani jonkun tarvitsemani tavaran esim. 100 eurolla ja lähin kauppa pyytää siitä esim. 120 euroa ja jos minulla on se OS:n vihaama auto, niin kyllä se siinä on, olkoonkin, että aika maksaa ja bensa maksaa, mutta näillä nurkilla ei ne bensakulut ole niin suuria. En kyllä lähde Vantaalta Tuurin (Keskinen)tarjousten perään.”

    Miten paljon ihmiset oikeasti lähtevät tällaisten tarjousten perään ja vielä omalla autolla? Palvelujen käyttämisestä saa paljon enemmän iloa.

    “”Työaikojen lyhentäminen luo tehostuspainetta ja laskee ostovoimaa.Erotuksen kompensointi lisää inflaatiota työvoimakulujen kautta. En ymmärrä miten tästä kierteestä pääsee ulos.Pitäisikö jokaiselle syntyvälle antaa kulutusluotto?””

    Annetaan kauppojen kuolla kupsahtaa ja opetellaan käyttämään erilaisia palveluita. Oman auton sijasta julkiset liikennevälineet, vuokrattu auto tai taksi tilanteen mukaan. Ja kaupat voisivat alkaa kuljettaa välttämättömät ostokset kotiin.

    Kokkolassa on pienen pieni Siwa, joka on auki “aina”. Väki tuntuu tulevan sinne seurustelemaan ja myös omilla autoilla. Kauppaa pyöritetään hyvin pienellä henkilökunnalla.

    Pienten kivenjalkakauppojen sosiaalista merkitystä ei pidä unohtaa vanhenevassa yhteiskunnassamme.

    Ilouutinen: Kokkolassa on saatu suurehko poliisivenetilaus ulkomailta, muistaakseni kahdestakin maasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. tpyyluoma kirjoitti 9.4.2009 kello 7:39

    Jos asiakkaiden autoilulle ja varsinkin siihen kuluvalle ajalle laskee jotain hintaa, niin on vähintäänkikn kyseenalaista lisääkö kauppakeskus tehokkuutta. Toinen asia josta on käyty debattia, kaupankin puolella alkaa olla epäilyjä automarkettien järkevyydestä tai ainakin kaikkivoipaisuudesta, on se että kertaostoksiin tuijottaminen saa automarketit näyttämään turhankin tehokkailta: Keskiverto kerran viikossa kaupassa käyvä lapsiperhe ostaa paljon kerralla, kun taas lähikaupassa kertaostokset ovat pienempiä, mutta niitä on enemmän per asiakas viikossa.

    Toistan jälleen kerran sen itsestäänselvyyden, että yksi parhaista tavoista tukea lähikauppaa olisi päästää viini kauppoihin. Painavaa tavaraa eli sitä ei mielellään kanna pitkiä matkoja, ei tarvitse kylmälaitteita, hyvä hinta/hyllymetri suhde ja erinomainen kate. Sillä se eurooppalainen pienkauppa elää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Shakeem kirjoitti 9.4.2009 kello 9:05

    En tiedä oliko noissa luvuissa mukana kauppaan liittyvät logistiikan työpaikat. Luonnollisesti kauppojen muuntumisessa keskusvarastoiksi menetetään jakeluun liittyviä logistisen alan työpaikkoja. Hesari kirjoittikin aiheesta jokin aika sitten: “kauppa ulkoistaa miljardien jakelukulut asiakkaille”.

    Ihmiset ajavat innolla varastosta hakemaan maitotölkkejä, ja miksei sinne kannattaisi jonottaa, kun halpaa on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tiedemies kirjoitti 9.4.2009 kello 9:22

    Jos asiakkaiden autoilulle ja varsinkin siihen kuluvalle ajalle laskee jotain hintaa, niin on vähintäänkikn kyseenalaista lisääkö kauppakeskus tehokkuutta.

    Nähdäkseni tehokkuusparannuksen kyseenalaistamiseksi pitäisi löytää joku mekanismi, jolla synnytetään uusia tai pahennetaan olemassaolevia ulkoisvaikutuksia.

    Esimerkin Elo rakennettiin Vaasantien varteen paikkaan, jossa oli ennen teollisuusaluetta. Uusia teitä ei käsittääkseni sen vuoksi vedetty, koska sekä läntinen ohitustie että vaasantie olivat siellä jo kauan ennen kuin koko kauppakeskus; sen vuoksi ei myöskään rakennettu mitään isoja liittymiä tms. Joten ainakaan veronmaksajilla ei maksatettu kauheita summia.

    Voidaan tietenkin ajatella tien käyttöä. Kuitenkin, ennen kauppakeskustakin ylöjärveläiset kävivät melkein varmasti Lielahdessa kaupoillaan, joten en oikeasti usko, että autoiluun kuluva aika lisääntyi Elon myötä. Jos jotain, niin Ylöjärven ja lähialueen asukkaat joutuvat kulkemaan lyhyemmän matkan päästäkseen Eloon kuin esim. Lielahteen.

    Entä tämä työpaikkakysymys? Mitä arvoa lähikaupan työpaikoilla oikeastaan on? Voidaan ajatella, että pienet lähikaupat tarjoavat palvelua, siis sitä, että ovat lähellä ja että niiden korkeammat hinnat heijastavat tätä. Ihmiset eivät kuitenkaan näytä haluavan tällaista palvelua. Onko vika ihmisissä vai missä?

    Olen ollut Osmon kanssa jotakuinkin samaa mieltä silloin, kun hän on kritisoinut isoja kauppakeskuksia ja niiden rakennuttajia siitä, että kustannuksista iso osa maksatetaan veronmaksajilla liittymien tms. muodossa. Lisäksi autoiluargumentti kestää tarkastelun, jos autoilija ei maksa oikeaa rajakustannusta ajelustaan. Jos ei maksa, niin oikea kritiikin kohde ei kuitenkaan ole kauppakeskus, koska se on silloin vain oire. Tauti on silloin se, että autoilu on liian halpaa kustannuksiinsa nähden ja silloin pitää hoitaa tätä tautia.

    Viinin myymisestä lähikaupoissa voisin ollakin samaa mieltä muuten, mutta en oikeastaan usko että siitä on sinänsä lähikaupan pelastajaksi. Veikkaisin, että suurin uusi myyntiartikkeli olisi Magyar Fehér Bor, jossa ainakin aikanaan alkoholigramma oli halvin kaikista laillisesti myytävistä tuotteista.

    (Muistan tämän, kun joskus 16-vuotiaana kaverit pyysivät laskemaan mitä kannattaa juoda viikkorahoilla, että saa parhaan hyötysuhteen)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tiedemies kirjoitti 9.4.2009 kello 9:28

    Korjaus edelliseen: Halvinta alkoholi on nykyään California Garden– valkoviinissä. Se on muutaman sentin Magyaria kalliimpaa, mutta siinä on 1.5% enemmän alkoholia, joten se on halvempaa.

    (voi olla, että jossain eksoottisessa tuotteessa alkoholin saa vielä halvemmalla)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Pekka Vitikainen kirjoitti 9.4.2009 kello 9:53

    Onneksi sentään saatiin torjutuksi Vihtiin suunniteltu Ideapark tjs. No, Sukari siitä nosti älämölön ja väitti ko. kiellon olevan henkilökohtainen loukkaus häntä kohtaan. Tietenkin kaikki mikä ei kumarra Sukaria on loukkaus, selvähän tämä.

    tpyyluoma kirjoitti 9.4.2009 kello 7:39
    “Toistan jälleen kerran sen itsestäänselvyyden, että yksi parhaista tavoista tukea lähikauppaa olisi päästää viini kauppoihin.”
    Täsmälleen samaa mieltä, tai no, oikeastaan enemmänkin. Vähittäiskauppoihin pitäisi viinin lisäksi päästää myös väkevät.
    Toteutus joko kertarysäyksellä viini+väkevät kauppaan samalla kertaa tai porrastettuna ensin viini sitten väkevät.
    Kannatan tuota kertarysäyksen mallia. Siinä haitat olisivat suurempia, mutta lyhytaikaisempia.
    Viinin, ja väkevien, vapauttaminen vähittäiskauppaan on ainoa tie kohtuulliseen sivistyneeseen alkoholin käyttöön.

    Muuten olen sitä mieltä, että Merisataman puiston käyttäminen veneiden talvisäilytys- ja kunnostuspaikkana on lopetettava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Glowing kirjoitti 9.4.2009 kello 10:18

    “mutta eikös ne asiakkaat kuitenkin päätä, keneltä mitäkin ostavat? Jos kansalaiset haluavat mennä tonne, ja siten viedä rahaa pois joiltain, niin missä vika? Kaavoittaja, kunta vai mikä?”

    – Suomessa kaavoitus (= poliittiset päätökset) toimii kaupan/liike-elämän asettamilla ehdoilla. Toisin on esim. Saksan Freiburgissa, jossa on poliittisella päätöksellä Kielletty automarketit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. spottu kirjoitti 9.4.2009 kello 10:30

    “Jos asiakkaiden autoilulle ja varsinkin siihen kuluvalle ajalle laskee jotain hintaa, niin on vähintäänkin kyseenalaista lisääkö kauppakeskus tehokkuutta.”

    Autokaupungissa asiakkaan näkökulmasta sopivasti sijoitettu kauppakeskus säästää merkittävästi aikaa päivittäislogistiikassa kun matka-aikaa ei käytännössä ole. Oma ramppi kauppakeskukseen autokaupungissa on sama kuin bussipysäkki kivijalkakaupan edessä kantakaupungissa.

    Toisekseen, kauppakeskukset ovat juurikin sitä yhteistä vapaaseen oleskeluun kelpaavaa kaupunkitilaa josta lämmityskautena vallitsee niukkuus.

    Kauppakeskus ei ole ongelma itsessään, vaan ympäröivä kaupunkirakenne. Kauppakeskus pitäisi kaavoittaa uusien alueiden keskelle ennen asuntorakentamista jotta sitä ei jouduttaisi sijoittamaan jonnekin pöpelikköön kun riittävä asiakaspohja on saavutettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Mirka kirjoitti 9.4.2009 kello 11:35

    Mielenkiintoinen ajatus tpyyluomalta. Olen miettinyt haittojen ehkäisemiseksi semmoista, että mietojen viinien myynti sallittaisiin palveleville liha/kalatiskeille. Lihamyyjä hakisi viinin asiakkaan pyynnöstä jostakin takaa, jolloin asiakaskontrolli ei jäisi yksin kassalle ja varkaudet vaikeutuisivat. Tämä koplaus ehkä myös lisäisi houkutusta pitää palvelutiskiä, mikä taas työllistäisi ja parantaisi asiakaspalvelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Sampo Smolander kirjoitti 9.4.2009 kello 13:20

    Jari kirjoitti:
    “Tosin itse haluasin asua omakotitalossa jossa on oma pikku piha […] vielä kun olisi kehämuotoinen pikaraitiotie kaupungin ympärillä jotta voisin tallustella omakotitaloni pihalta lähimmälle pysäkille ja matkata kaupunkiin”

    Muuta Lontooseen. Siellä on metroverkon kattamilla alueilla paljon lähiöitä joissa taloilla on oma takapiha, ja pieni (monesti lähes postimerkin kokoinen) etupiha. Talot ovat tosin kylki kyljessä, mutta piha löytyy.

    Katso vaikka näkymää Tooting Broadway aseman ympäriltä:
    http://maps.google.co.uk/?ie=UTF8&t=h&ll=51.427471,-0.167842&spn=0.003579,0.013057&z=17

    Ja tässä West Acton -metropysäkki:
    http://maps.google.co.uk/?ie=UTF8&ll=51.517933,-0.281036&spn=0.001786,0.006528&t=h&z=18

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tpyyluoma kirjoitti 9.4.2009 kello 13:23

    TM, heh, minäkin olen joskus teininä tehnyt tuon saman laskelman kavereille, tai oikeastaan korjasin heidän laskelmansa. Lähdekriittisinä teininä lisäksi ehdotin, että koska ilmoitetut ja todelliset prosentit vaihtelevat erittäin ja pulloittain, niin optimaalista olisi jakaa käytetty summa useiden vaihtoehtojen kesken…

    Asiaan, eli TM & Spottu, tämä on tapauskohtaista. Jos automarket tuodaan seudulle jossa muutenkin päivittäisasionti hoidetaan autolla, niin samapa tuo. Kuitenkin huomattava osa suomalaista, varsinkin kaupunkiseuduilla asuu alueille jossa näin ei ole. Noin puolella väestöllä ei syystä tai toisesta myöskään ole omaa autoa. Ikääntymisen ja etenevän kaupungistumisen myötä tämän ryhmän koko kasvaa.

    Automarketteja oli vielä 15 vuotta sitten todella vähän, nyt tuo kysyntärako alkaa olla täytetty. Lähikaupan alennustilaa on myös liioiteltu. Ei ne pienimmätkään mihinkään ole kadonneet, niitä vain kutsutaan huoltoasemiksi, vaikka ne ovatkin surkeita ruokkakauppoja.

    Se tehokkuustappio syntyy nimenomaan siitä, niin kuin joku Hesaria lainasi, että kauppa ulkoistaa kuljetuskustannukset asiakkaille. Jos 3000 asukkaan kylästä katoaa kauppa, ja asukkaat ajavat kymmenen kilometrin päähän markettiin se on logistisesti ihan sama asia kuin että se rekka joka kuskasi siihen vanhaan kauppaan tavaraa parkkeeraisi kymmenen kilometrin päähän kaupasta ja asiakkaista.

    Spottu ilmeisesti ajattelee jotenkin niin, että kun asiakkaat haluavat suurempia myymälöitä, niin tehdään niin että keskitetään ne suuryksiköt kaupunkeihin. Tämä on ihan hyvä ratkaisu, ja noin pitää tehdä suuryksiköiden kanssa.

    Minä en vaan ole ihan vakuuttunut että asiakkaat nyt ja varsinkaan tulevaisuudessa haluavat noita suurmyymälöitä. Suomessa on kourallinen lähikauppoja jotka oikeasti ymmärtävät mikä pienen lähikaupan idea on, tuoretavaraa parhaimmillaan useasti päivässä käiville asiakkaille, kohdennettu valikoima, kotiinkuljetusta vanhuksille, jne… Nuo myös käsittääkseni kannattavat ihan hyvin, ja sattumoisin eivät yleensä kuulu mihinkään ketjuun. Kun isot ketjut yrittää pyörittä pienkauppaa niin se on yleensä sekundaversio jättimarketista. Eikä lähikaupan tarvitse olla mallia mini, tiheästi asutuilla alueilla on tuommoisia tuhannen neliön marketteja.

    mutta Väitän että kilpailun puutteesta johtuen tämä menee kärjistäen jotenkin näin: Kirjain x ketju näkee kolme, sanotaan nyt vaikka 1000 neliön pikkumarkettia alueilla A, B ja C, samoin ketju y. Ketjut ajavat nuo kuusi kauppaa alas ja rakentavat XXX ja YYY marketin lähimpään moottoritien liittymään, jolloin samat asiakkaat voidaan palvella ketjujen kannalta edullisemmin. Jos kilpailu toimisi, niin paikallisesti ilmaantuisi toimijoita, Lidl itseasiassa vähän yrittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Otso Kivekäs kirjoitti 9.4.2009 kello 13:48

    Tiedemies kirjoitti: Korjaus edelliseen: Halvinta alkoholi on nykyään California Garden- valkoviinissä. Se on muutaman sentin Magyaria kalliimpaa, mutta siinä on 1.5% enemmän alkoholia, joten se on halvempaa.

    (voi olla, että jossain eksoottisessa tuotteessa alkoholin saa vielä halvemmalla)

    Vuosi sitten iltasanomat toisti teiniaikojen tutkimuksesti. Tulos oli ehkä hiukan yllättävä: halvinta alkoholi on Lidlin ykköskaljassa. Vaatii tosin hiukan out of the box ajattelua että tuon tulee edes huomioineeksi.

    Jos ykkösen kittaaminen ei muista syistä tunnu tarkoituksenmukaiselta tavalta hankkia humala, niin markettien tarjousoluet ovat todennäköisesti seuraavaksi halvimpia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. lasse kirjoitti 9.4.2009 kello 14:20

    Pariisilainen malli olisi tietysti hyvä, mutta vaatii toimiakseen tasalaatuista kaupunkiympäristöä riittävän kilpailudynamiikan saavuttamiseksi.Pariisilaispalveluyritykset ovat vieläpä aika huonoja veronkerääjiä, säännösten motiivina onkin pienporvarillisen elämäntavan ja kaupunkikuvan säilyttäminen, samoin kuin suomalaisessa maatalouspolitiikassa. Kun verrataan dynaamisiin (palveluteollisuus/bkt) palveluyhteiskuntiin esim. Ranska, Usa, Englanti , tulisi aina muistaa tippauskulttuuri, joka korjaa merkittävästi työn tarjonnan ja kysynnän hintasuhdetta. Ääritapauksissa jossain New Yorkin trendiyökerhossa tarjoilijat saattavat jopa maksaa parhaista työvuoroista. Tietynlaista sallittua harmaata taloutta.

    Suomessa verotus toimii toisinpäin: kun progressioverotus korostaa perustarpeisiin käytettävän tulon ostovoimaa, voi asumiseen ,ruokaan,yksityisterveydenhuoltoon liittyvä tuottaja toimia “lepsummin” korkeilla katteilla kun taas ylimääräisiä tuotteita ja palveluita tuottava joutuu toimimaan ankarasti verotetun ostovoiman markkinassa.Kun alojen liiketoimintaa ja työtä verotaan kuitenkin samalla tavalla syntyy vääristymä markkinoilla.Mielestäni tämä on osaselitys sille ettei ruuan alv-alennus siirry täysin hintoihin. Samoin parturien alvin kanssa: muun kulutuskysynnän verokohtelua ei muutettu, jolloin veromuutos siirtyi työn lisäarvoksi, ei hintoihin tai uusiksi työpaikoiksi.Olisi pitänyt madaltaa myös juuri parturien työn ja liiketoiminnan verotusta. En ole mikään rebuplikaani, mutta itse työtä myyvänä yrittäjänä ihmettelen vvm:n perusideologiaa, jossa kansalaisilta pois verotettu raha on voittoa valtiolle. Minun täytyy tehdä yli kolme viikoa työtä jotta saan ostettua viikon työtä itseltäni. Kotimarkkinoillla toimiva yritys ei tuota sentin latia verotuloja vaan vain kerää veroja kuluttajilta. Asiakkaat maksavat kaikki yritysten ja yrittäjien verot.Tietysti yrittäjän omaa työtä pitää verottaa samoin kuin työntekijöiden(nyt verotetaan osin eritavalla).Olisi parempi verottaa enemmän kulutusta ja vähemmän työtä tai toisinpäin.

    Jos oikein muistan, vanha liikevaihtovero nousi ja laajeni arvonlisäveroksi 90-luvun alun laihoina vuosina.Kansalaisten verorasite nousi merkittävästi mutta sitä ei kompensoitu vastaavalla tuloveron alennuksella. Näin Suomeen syntyi krooninen kysyntälama työtä ja palveluita kotimarkkinoilla myyvälle elinkeinolle.Muutosta ei ole vieläkään täysin tasattu.

    Kaikki tehostamisretoriikka kumpuaa vientiteollisuuden kilpailukyky- liturgiasta. Jostain syystä yleisessä keskustelussa puhutaan vienti- ja kotimarkkinoista yhteismitallisena. Vienti ei tuota alvia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. antti kirjoitti 9.4.2009 kello 15:11

    Vaikka miten tulisi viinit ärrälle, epäilen että tarjonta painottuisi vitosen punkkuihin ja valkkareihin, itse kävisin varmaan alkossa hakemassa kympin pulloni, jos siis niin olisi päässyt käymään että tax free tuomiset olisi päässeet loppumaan. Joo kohta haukutaan elitistiksi. Alkuperäiseen aiheeseen ei ole paljoa lisättävää, myös ruokaostokset teen mieluummin suuremmasta valikoimasta, hyvästä laadusta ja järkevin hinnoin. Helsingin käytännössä tuo tarkoittaa isommissa marketeissa asioimista, ei korttelisiwa-alepoissa käyntiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Juha kirjoitti 9.4.2009 kello 15:29

    Jos viinit tulisivat lähikauppoihin, niin veikkaan että sieltä saisi sitten vain sitä surkeinta viiden euron kuraa. Laatuviinien tarjonta kärsisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Sampo Smolander kirjoitti 9.4.2009 kello 17:13

    Näin perjantain (vaikka onkin torstai) kunniaksi:
    Tiedemies: täältä voit tarkistaa Alkon tarjonnan alkoholi/hinta-suhteet:
    http://www.isokaato.com/top2.php
    Kumpikaan ehdotuksistasi ei näytä olevan edes top-25:ssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. lasse kirjoitti 9.4.2009 kello 20:08

    Moni varmaan ymmärsi, mutta täsmennän : kun puhuin Pariisilaismallista, tarkoitin siellä olevaa säännöstöä, jossa varsinaisen Pariisin kaupungin alueella (asukasluku n 2milj. , kehätien sisäpuoli) ei saa harjoittaa liiketoimintaa tiettyä neliömäärää suuremmissa yksiköissä. Suurimmat ruokakaupat ovat suunnilleen Valintatalon kokoisia, nekin tarvitsevat erikoisluvan ja saavat myydä vain päivittäistavaroita. Pienet erikoisliikkeet saavat merkittäviä verohelpotuksia(verraten Pariisin ulkopuolisiin). Olen asunut pätkittäin noin vuoden Pariisissa ja sen lähiöissä ja havaintoni on, että hinnat eivät sääntelyalueella merkittävästi poikkea esim. Carrefour-ketjun ja pienkauppojen välillä, joitain kymmeniä prosentteja. Lähiöiden hehtaarimarketeissa on selvästi halvempaa.Ostosreissu “periferiaan” keskustasta on ajankäytöllisesti hölmö ajatus.Jos pariisilainen haluaa sämpylän, hän käy leipurilla. Jos juustosämpylän , leipurilla ja juustokaupassa. Ja niin edespäin. Harvalla suomalaisella riittäisi hermo hypätä kaupasta toiseen. Pariisilaisen mielestä aamulla ostettu leipä on syömäkelvotonta illalla, teollisesti pakattu ruoka iljettävää ja leipurin päivän kuulumiset tärkeä osa päivän rutiineja.Kuinka moni suomalainen tuntee lähikauppiaansa etunimeltä? Pariisilaisella päivittäisen ruuan hankintaan menee helposti tunti, ulkona syödessä kolme.Suomalainen kiroaa jokaista menetettyä minuuttia automarketin ruuhkassa.

    Toinen näkökulma: suomalainen lukiolainen miettii ammatinvalintaa. Joku ehdottaa, että vuokraa liiketila ja sitten myyt neljäkymmentä vuotta erilaisia juustoja sadan gramman palasina. Aika moni teini luokittelee tämän “paskaduuniksi”.

    Ei Suomessa ole palvelukulttuuria, pienporvarillista rakennepohjaa tai perheyrittäjyyden arvostusta. Sellainen ei synny matkimalla vaan säilyttämällä, eikä meillä ole mitä säilyttää.Teolliseen yhteiskuntaan sopii kuluttajan arvoiksi ihan hyvin tehokkuus, nopeus ja tasalaatuisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Tiedemies kirjoitti 9.4.2009 kello 20:47

    Joo, näkyy olevan niin, että nuo väkevämmät viinit ja jopa jotkut väkevät viinat ovat verouudistusten myötä käyneet halvemmiksi juomiksi.

    Tuo minun “tietoni” siitä, että halvat valkoviinit olisivat parhaita “hinta-laatu” suhteeltaan, on peräisin jostain vuodelta 1992.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Aleksi Knuutila kirjoitti 10.4.2009 kello 1:32

    Kaupassa tehdyn työn tuottavuus ei välttämättä ole kaikkein tärkein muuttuja arvioidessa kaupan vaikutuksia paikalliseen talouteen. Kauppakeskuksille ja ketjuille on tyypillistä, että ne käyttävät hyvin keskitettyjä tuotantolinjoja. Niissä kulutetuista euroista valuu suurin osa välittömästi paikallisen alueen ulkopuolelle. Paikalliset liikkeet asioivat enemmän paikallisten tuottajien kanssa, jolloin raha jää kiertämään alueen talouteen ja tukee kerrannaisvaikutusten kautta työllisyyttä. Tosin näitä paikallisia liikkeitäkin on Suomessa mitättömän vähän, koska kaikki kaupat keskusten ulkopuolellakin ovat megaketjujen piirissä..

    Asiasta kirjoittaa mm. New Economics Foundation:
    http://neweconomics.org/gen/clonetown.aspx

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. turkkalo kirjoitti 10.4.2009 kello 13:57

    Tiedemies: “Nähdäkseni tehokkuusparannuksen kyseenalaistamiseksi pitäisi löytää joku mekanismi, jolla synnytetään uusia tai pahennetaan olemassaolevia ulkoisvaikutuksia.”

    Kelpaisiko ulkoisvaikutukseksi se, että vanhojen kauppojen työntekijät jäävät työttömiksi, ja muuttuvat hyvinvointivaltion nettomaksajista nettosaajiksi? Jotenkin kuvittelen, että työtön ylöjärveläinen kaupankassa ei voi ryhtyä esim. innovoimaan fuusioenergiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. spottu kirjoitti 10.4.2009 kello 17:02

    “Spottu ilmeisesti ajattelee jotenkin niin, että kun asiakkaat haluavat suurempia myymälöitä, niin tehdään niin että keskitetään ne suuryksiköt kaupunkeihin.”

    No ei ihan. Asiakkaat näyttävät haluavan kaupunkimaisempia kauppakeskusympäristöjä, sisäkatuja joiden varrella pikkukauppoja, kahviloita, terveyspalveluita ja sellaista. Esimerkiksi Sähkötalo-Kamppi-Asematunneli-Stockmann kokonaisuus kattaa laajasti ajatellen kymmenkunta profiililtaan hyvin erilaista ruokakauppaa eikä yhtään varsinaista suuryksikköä, ja kaikilla näyttää riittävän asiakkaita.

    Minusta joku Lempäälän Ideapark ja Itäkeskus vaikuttavat idealtaan hyvin samanlaisilta paikoilta, molemmissa voi käydä viettämässä aikaa, syömässä, tai vaikka juomassa laten katukahvilassa keskellä talvea. Itäkeskus toimii sijaintinsa vuoksi hyvin viikon ympäri, Ideapark käsittääkseni vain virka-aikojen ulkopuolella.

    Hassua on se että vaikka kauppakeskus on niinkin toimiva tapa perustaa yleistä ja toimivaa kaupunkitilaa, ei virallinen kaavoitus sitä ole vieläkään oikein hyväksynyt, vaan tarjoaa yhteistilaksi ankeita aukioita (Musiikkitalon edustan kansalaistori, Kauklahden “keskusta”, Hakaniemen tori, Hietalahden tori, Rautatientori jnpp. Jos kauppakeskukset olisi hyväksytty osaksi kaupunkikuvaa aiemmin, ehkä niitä ei nyt tarvitsisi rakentaa autovetoisina keskelle ei-mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Tiedemies kirjoitti 10.4.2009 kello 18:36

    Kelpaisiko ulkoisvaikutukseksi se, että vanhojen kauppojen työntekijät jäävät työttömiksi, ja muuttuvat hyvinvointivaltion nettomaksajista nettosaajiksi?

    Tämä on vähän ongelmallinen kysymys. Toisaalta se kelpaa, mutta toisaalta ei. Jos se kelpuutetaan, niin meidän pitäisi lähettää aina kilpailijoille lasku siitä, että joku joutuu kilpailun takia laskemaan hintaa.

    Itse en sitä kelpuuttaisi, koska kyse on markkinamekanismin normaalista toiminnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Juha kirjoitti 10.4.2009 kello 18:48

    “Kelpaisiko ulkoisvaikutukseksi se, että vanhojen kauppojen työntekijät jäävät työttömiksi, ja muuttuvat hyvinvointivaltion nettomaksajista nettosaajiksi? ”

    Eivät jää työttömiksi vaan siirtyvät toisille aloilel ja mahdollistavat taloudellisen kasvun antamalla työpanoksensa siellä missä sitä tarvitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. tpyyluoma kirjoitti 11.4.2009 kello 1:25

    Kaikille, se onko se viini ärräviiniä pahvipurkissa on vähän epäolennaista. Olennaista on se että pienlähikauppa voisi paremmin jos se voisi myydä myös viiniä, kauppakeskusten sisäänheittomyymälä on Alko. En tiedä, mutta arvaan että vaikka SOK antaa markettiensa kyljestä tilaa Alkolle käytännössä ilmaiseksi.

    Spottu, olen suht samaa mieltä, Suomen pisin kävelykatu on Itäkeskus. Antero Alku huomioi JLF:ssä osuvasti, että on ironista että ihmiset ajaa autolla päästääkseen kävelemään täysin autoilta eristettylle kadulle. Olen eri mieltä Hakaniemen torista, siellä on ihan hyvin elämää talvellakin, eikä minusta se maanalainen putki Stockalta Kamppiin ole oikein onnistunut. Parempi olisi yhdistelmä katettua ja ulkotilaa, keskustassa tämä tosin toteutuukin.

    Lasse, en haikaile Helsinkiin Pariisilaista ruokakulttuuria. Se mikä minua häiritsee on se että myymälät on melkein kaikki yhdestä muotista. Mikä ihme siinä on että Hangosta Petsamoon on käytännössä identisiä ruokakauppoja? Vrt. ravintolat. Ja jos jossain Italiassa menee suomalaisen isomman ostarimarketiin kokoiseen myymälään, niin siellä on valtava valikoima hedelmiä, lihaa, juustoja, jne. Suomalaisessa megamarketissa on ihan samat tavarat kuin isommassa Alepassa, niitä on vaan enemmän ja pitempinä jonoina. Onneksi tämä teollinen ruoka ja monomania johtaa halvempiin hintoihin kuin Euroopassa, eiku…

    Nyt tahtoisin silavaa grillin keväthuoltoon, tätäkin eksoottista raaka-ainetta haen Hakaniemen hallista, koska sitä ei kahdesta viereisestä megamarketista saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Juha kirjoitti 11.4.2009 kello 10:23

    pyyluoma:

    Joo totta. Alko ja apteekki ovat nämä sisäänheittokaupat kauppakeskuksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. lasse kirjoitti 11.4.2009 kello 15:05

    tpyyluoma:

    “..mikä minua häiritsee on se että myymälät on melkein kaikki yhdestä muotista.”

    Tutuspa kaupankäynnin ja markkinoinnin psykologiseen puoleen!
    Ihmiselle raha on tavallaan proteiinia, aivan kuin lihanpala luolamiehelle, jota suojellaan. On luontainen vastus ,ns. ostovaste, välttää tilanteita, joissa menettää proteiinia. Jotta proteiinista kannattaa luopua , täytyy olla varma että saa rahalle vastinetta. Täytyy siis olla kokemusta vaihtohyödykkeestä.Ostokynnyksen ylittämiseksi pitää tarjoajan uskotella ja vakuutella , siis markkinoida. Tämän vuoksi kauppa rakentaa brändejä, vanhoihin ostamistamistapahtumiin mielleyhtymiä synnyttäviä väri ja äänimaailmoja , pyrkii luomaan rutiineja ja kaavoja ostamiseen ja kauppapaikkoihin. Ennen lähdettiin torille, nykyään kauppakeskukseen. Ostopäätöksen miettiminen on yksilötasolla tämän rituaalin vastustamista.Kun ihminen on oppinut rituaalin kauppakeskukseen tai brändiliikkeeseen menemisestä , on vastarinta murrettu ja helpompi myydä uusia ja ylimääräisiäkin tuotteita.Tämän vuoksi kauppakeskuksessa on helpompaa myydä ylimääräisiä kulutustuotteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Artturi B kirjoitti 11.4.2009 kello 23:29

    “Kelpaisiko ulkoisvaikutukseksi se, että vanhojen kauppojen työntekijät jäävät työttömiksi, ja muuttuvat hyvinvointivaltion nettomaksajista nettosaajiksi?”

    No ei tietenkààn kelpaa. Ihmisillà on oikeus tehdà vapaaehtoisia vaihtokauppoja. Jos toinen ei halua vaihtokauppaan osallistua, niin ei sillà toisella ole oikeutta pakottaa.

    Pikkukaupan myyjàllà ei ole oikeutta myydà tuotteitaan vastentahtoisille ostajille. Pikkukaupan myyjàksi ryhtyminen ei tuo ikuista oikeutta harjoittaa ammattiaan. Se tuo oikeuden myydà tuotteita niin kauan, kun niille on halukkaita ostajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 12.4.2009 kello 10:40

    “No ei tietenkààn kelpaa. Ihmisillà on oikeus tehdà vapaaehtoisia vaihtokauppoja. Jos toinen ei halua vaihtokauppaan osallistua, niin ei sillà toisella ole oikeutta pakottaa.”

    Tuo on vain kirjoituspöytäteoriaa. Kaupan keskittyminne perustuu kahteen asiaan:
    Toimijoiden vähentäminen pienentää kilpailua.
    Kun on vain pari suurta toimijaa niin kipailua ei enää ole, suuret eivät koskaan kipaile keskenään kuin strategian tasolla eli muutokset tapahtuvat. kymmenien vuosien periodeissa

    Hyvä esimerkki on S-ja K-ryhmän kisa: Vielä 90-luvun alussa K-ryhmä johti 70 % markkinaosuudella.
    S-ryhmän nousu lähti, kun se tajusi käyttää hyväkseen Kepun kaavoitusmonopilia ja sai itselleen keskeiset markkinapaikat.
    Nyt markkinaosuudet ovat päinvastoin, mutta aidolla kilpailulla kuluttajista siihen on vähän merkitystä

    Suuryritykset kykenevät myös tappamaan kilpailijat esim aukioloajoilla. Probagandassa on kauniisti puhuttu kauppiaan oikeudesta pitää kaupaa auki silloin kun haluaa.
    K-ja S-ryhmässä, joka vastaa 70 -80 % vähittäiskaupasta ei ole sellaisia itsenäisiä kauppiaita, jotka päättäisivät aukioloajoista.

    Toiseksi tuottavuuden nousu perustuu siihen,että kuluja ja työtä siirretään asiakkaille.
    Nyt suuri hypermarket toimii keskusvaraston periaatteella eli kuljetukset päätyvät yhteen pisteeseen, kun taas pienkauppaverkossa ne jouduttaisiin jakelemaan vielä kertaalleen .
    Nyt asiakas hoitaa tämän vaiheen, sikäli kuin hänellä on kuljetuskapasiteettia .

    Suuryritysten toimintapolitiikkaan kuluu myös se, että he keskittyvät vain maksukykyisimpään asikaskuntaan, se 20 % saa etsiä palvelut mistä haluaa.

    Hyvä esimerkki on laajakaista: Kun suuryritykset hallitsevat jopa alan standardointia niin maailmassa ei edes kehitetä teknologiaa, joka sopisi syrjäseutujen tiedonsiirtoon.
    Kaupungeisskin on rajoituksia nopeudessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Pekka Vitikainen kirjoitti 13.4.2009 kello 17:27

    Juha kirjoitti 9.4.2009 kello 15:29

    “Jos viinit tulisivat lähikauppoihin, niin veikkaan että sieltä saisi sitten vain sitä surkeinta viiden euron kuraa. Laatuviinien tarjonta kärsisi.”

    Puuttumatta tuohon hintaan ja laatuun, niin kauppiashan sen päättää kuinka laaja valikoima on. Eihän jossain pikku alkossakaan ole likimainkaan täyttä valikoimaa, silti pienellä ennakoinnilla löytyy koko sorttimentti. Näin muistelen. Samalla tavallahan se pelaisi kivijalkakaupassakin. Valikoima muotoutuisi kysynnän mukaan ja harvinaisemmat tilaamalla. Näinhän se pelaa esim. Saksassa. Aika suppea on viini/viina valikoima, mutta kaikkea järjestyy kun vaan kysyy. Tosin, kauppias saattaa sanoa, että tuossa 35 metrin päässä on liike josta sitä myrkkyä saa suoraan hyllystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.4.2009 kello 18:08

    Onko tarjonnan heikkeneminen vain kauppiaan asia, on vähän monimutkaisempi juttu. Kun aikanaan ruokakaujipat saivat alkaa myydä kirjoja, merkitse se kirjakaupan loppua monelta paikkakunnalta. K-kaupasta sai Päätaloa, mutta ei juuri muuta eikä mistään saanut enää laajan valikoiman palveluja. Näin kävisi viineillekin. Me saamme nauttia Suomessa erittäin laajoista Alkon valikoimista ja siitä, että Alko valikoi puolestamme niin,m ettei huonolaatuisia viinejä myydä lainkaan. Tämä etu meiltä poistuisi Pirkka-viinien myötä. Vastuu myös viinin laadusta siirtyisi ostajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Pekka Vitikainen kirjoitti 13.4.2009 kello 19:13

    Osmo, Osmo! Taisit nyt vähän oikaista, tosin kyllä tuossa osa on täyttä tottakin. Eihän K-kauppaa kiinnosta myydä muuta kuin “päätäloa ja herttasarjaa”, mutta… Eiköhän se kirjakauppojen katoaminen liity suurempaan yhteiskunnan rakennemuutokseen. Kirkonkylistä ja kauppaloista katosi asiakaskunta suurempiin kaupunkeihin. Ei ollut enää ostajia.
    Tietenkin vastuu viinin, kuten muidenkin elintarvikkeiden, laadusta on kuluttajan. Kauppiashan myy sinulle silmää räpäyttämättä homeisen appelsiinin tai puoli pilaantunutta ja vanhaa jauhelihaa.
    Hmm, saamme nauttia ja Alko valikoi puolestamme…Miten tuosta haiskahtaa vanha tsaarinaikainen hallintomentaliteetti pahasti nenään.
    Kyllähän ne veroeurot viineistä/viinasta valtiolle kilahtavat samalla tavalla oli kauppias Alko tai K-market.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.4.2009 kello 19:58

    On kai se selvä, että jos K-kauppa vie kirjakaupoilta niiden volyymihyödykkeet kantamatta kulttuuripoliittista vastuuta laatukirjallisuudesta, vähälevikkisempien kirjojen tarjonta kärsii.
    Erikoiskaupan korvaantunminen markettien tasapaksulla tarjonnalla huonontaa tarjontaa. Tämän voi esittää vähän kaikista hyödykkeistä. Alkon viinitarjonta on sekä laadultaan että hinnaltaan erittäin hyvä. Kuin alkoholiveron vaikutus eliminoidaan, viinit ovat Suomessa selvästi halvempia kuin varsinaisissa viinimaissa. Kymmenen euron viinien kohdalla osapuilleen kulkee raja, jossa alkon tarjonta on vapaan viinimyynnin maita edullisempaa alkoholiverosta huolimatta. Alkon logistiikka on niin hyvin toimivaa. Suuri ostaja myös pärjää markkinoilla pieniä paremmin.
    Jos menet Italiassa markettiin ostamaan viiniä, tarjona on Alkoon tottuneen silmissä kelvotonta.
    Helsinkiläisenä en ole huolissani siitä, etteikö jostain Stockan herkun kulmita saisi edelleen kunnon viinejä, mutta mitenkänhän kävisi vaikkapa Jämsässä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. tpyyluoma kirjoitti 13.4.2009 kello 19:58

    Alko on ihan OK eikä tämä nyt muutenkaan ole minulle mikään sydämenasia, mutta en nyt oikein ymmärrä Osmon argumenttia. Ensinnäkin jos viiniä saisi kaupasta, niin tuskin tämä Alkoja mihinkään tappaisi. Sillä on laaja myymäläverkosto, ison ostajan ostovoima, ja niin oudolta kuin se vanhemmasta kansasta saattaa tuntuakin, erinomainen brändi mm. tuon laadunvalvonnan vuoksi.

    Toiseksi, nimenomaan tuo keskittyminenhän on Alkojen ongelma! Ei tämä sitä mitenkään pahentaisi. Muualla maailmalla ihan perusmarketissakin on aika hyvä viinivalikoima, ja pikkukaupungeistakin löytyy hyvin varusteltu viinimyymälä. Usein baarin yhteydessä.

    Se perusasia mitä ajan takaa on se että viranomaisrajoitukset jotka estävät alojen yhdistämisen tuottavat joko tai tilanteita jotka nostavat vaadittavan väestöpohjan kokoa: apteekki, kauppa, alko, kioski ja ravintola tarvitsee isomman kylän kuin jotkut näiden yhdistelmät. Ovatko asiamiespostit heikentäneet postipalveluita?

    Kolmanneksi, ja tämä liittyy alkoholiverotukseen laajemmin, jos ja kun alkoholijuomien hintaa halutaan kontrolloida niin alkoholiveroa parempi ratkaisu olisi minimihinta. Eli esim. viinipullolla olisi joku hinta jonka alle sitä ei saisi myydä. Tämä myös suosisi laadukkaampia juomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.4.2009 kello 20:08

    Alkoholivero nostaa viinipullon hihntaa laatuun katsomatta noin kahdella eurolla. Kyllä se suosii laatuviinejä ihan tarpeeksi. Ennen vero oli prosentuaalinen, mutta se käytäntö loppui EU-jäsenyyteen.
    Mikä on Supermarketin hyvä viinivalikoima? Alkon lisoilla on yli tuhat lajiketta, ja pienissäkin myymälöissä satoja. Minun havaintojeni mukaan taallisewssa supermarketissa on joitakin kymmeniä eri lajikkeita, joista laatuviineiksi voi katsoa puolisen tusinaa.
    On selvä, ettei Alkon kannata pitää viinitarjontaa pienillä paikkakunnilla sen jälkeen kun K-kauppa on tuonut hyllyilleen omat Pirkka-viininsä. Laatuviinit ovat sen jälkeen vain suurten kaupunkien asukkaiden tavoiteltavissa. Näinhän kävi oluenkin kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Juha kirjoitti 13.4.2009 kello 20:53

    Joo viineissä tuo laadun logiikka pelaa vähän eri tavalla kuin esim. oluessa. Viineissä pointti on se, että voi ostaa vaikka joka viikko eri viinin. Eikä niin että ostaa aina sitä samaa suosikkiviiniään.

    Vaikka tähän jälkimmäiseenhän tietysti kauppias mielellään tähtäisi. Suosituin halpa jokamiehen viini ei jää hyllyyn. Harvinaisemmat jäävät, eli ei kannata valikoimaan satsata. Saksassa nämä tietyt suomessa n. 6 € maksavat viinit ovat markettien sisäänjheittotuotteita ja niitä sieltä marketista saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. tpyyluoma kirjoitti 13.4.2009 kello 21:30

    En kyllä allekirjoita lainkaan tuota, että olutvalikoima olisi Suomessa huonontunut, päinvastoin. Jossain perus S-Marketissakin on aika laaja valikoima, olisi vielä parempi ilman promillerajaa.

    Olut ja viini on kuitenkin sellaisia tuotteita joidenka varastointi on helppoa ja halpa, pienikin myymälä voi pitää suhteellisen laajaa valikoimaa. Vrt. tuoreet ja säilötyt tomaatit, ensimmäistä on puolisen tusinaa erillaista normaali kaupassa, jälkimmäistä kymmeniä. Sitäpaitsi missä muualla maailmassa olisi coca-colamaisesti siirrytty yhteen kahteen brändiviiniin? Juhan pointti on hyvä.

    Se minimihinta on efektiivisesti pitkälti sama asia kuin alkoholivero, eikä poissulje sitä. Se vain estäisi alkoholin käyttöön sisäänheittotuotteena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Liian vanha kirjoitti 13.4.2009 kello 22:04

    Kirja on helppo siirtää verkkoon ja muutaman vuoden kuluttua niitä voi latailla sieltä, joten kirjoista ei kannata olla niin huolissaan.
    Verkko voi helpottaa laatukirjallisuuden asemaa,jos vain on sopiva markkinapaikka.

    Viini on fyysinen ja olen asunut seitsemässä maassa ja kyllä niissä , joissa viinikauppa on erillinen niin valikoima on laajempi ja laadukkaampi kuin markettipohjaisissa.

    Tosin ei erillinen viinikauppakaan aina laatua takaa, viime kesänä olin Australiassa ja havainto oli, että pienemmissä kaupungeissa viinikaupat olivat takapihojen varastomyymälöissä ja kun asiakkat hakivat viininsä ja oluensa avolavoilla niin eipä tuolla laadulla ja valikoiman laajuudella mässäilty .
    Sydneyssä ja suurissa kaupungeissa oli sen sijaan monen tasoisia viinikauppoja.

    Suomessa Alko takaa, että laaja valikoima on käytössä pienilläkin paikkakunnilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. lurkki kirjoitti 14.4.2009 kello 8:56

    ‘Kirja on helppo siirtää verkkoon ja muutaman vuoden kuluttua niitä voi latailla sieltä, joten kirjoista ei kannata olla niin huolissaan.’
    Uusin Potteri oli ladattavana piraattiversiona jo ennen kuin sen paperiversio pääsi myyntiin. Kuten kaikessa muussakin sisällöntuotannossa, nykyiset toimijat pitävät vanhaa liiketoimintamalliaan ainoana mahdollisena. E-kirjat hinnoitellaan kovakantisen kirjan ovh:n mukaan ja niitä yritetään kopiosuojata. Sitten ihmetellään, kun kukaan ei osta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Tiedemies kirjoitti 14.4.2009 kello 10:09

    Tässä minun täytyy olla jyrkästi Osmon kanssa eri mieltä, koska Osmo on tavallaan itsekin eri mieltä itsensä kanssa.

    Palautetaanpa nyt mieleen se, että VR maksattaa periferisen liikenteen Helsinki-Tampere- pendelöijillä. Osmo esitti erittäin hyvät argumentit sille, miksi näin ei pitäisi tehdä, vaan jos kerran haluamme, että periferiaan pääsee junalla, niin suora subventio on paljon tehokkaampi tapa kuin se, että laskutetaan pääradan asiakkailta ylihintaa.

    Alkon kohdalla argumentti voi vielä kääntyä, koska voi olla hyvä, että volyymituotteista laskutetaan ylihintaa, koska alkoholilla on oletettavasti negativisia ulkoisvaikutuksia.

    Sensijaan kirjakauppojen kohdalla eroa ei voi mitenkään perustella ainakaan sillä, että Päätalojen lukijoiden pitäisi subventoida ranskalaisen runouden harrastusta.

    Nykyään tämä argumentti on lisäksi kirjojen kaltaisilla tuotteilla muutenkin älytön, koska internet-kirjakaupat ovat paljon tehokkaampia, niissä voi pitää paljon suuremman valikoiman ja haut toimivat nykyään todella hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.4.2009 kello 10:23

    Tämä ei ole aivan yksinkertainen asia. En vaadi Päätalon lukijoita subventoimaan kirjakauppoja eivätkä ne K-kauppiaat niitä halvemlalla myy. Kyse on siitä, että jos erikoiskaupan volyymituotteet vedetään Prismoihin, erikoiskaupan tarjonta köyhtyy ja markkinat monopolisoituvat. Helsingin keskustassa asuvalle tämä ei ole mikään ongelma. On Akateeminen kirjakauppa. on vaikka mitä erikoiskauppaa, ja Sancere-viiniäkin varmaankin saisi edelleen, mutta muualla Suomessa tämä on ongelma.

    Tätä pitäisi tutkia teoreettisesti, ja se voisi johtaa aika mielenkiintoiseen ajatruskehikkoon. Avainsanoihin voisi kuulu kuluttajan ylijäämä ainakin sen ikuisen ulkoisvaikutuksen lisäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Nettiostaja kirjoitti 14.4.2009 kello 11:09

    Kirjakauppa on hieman kyseenalainen esimerkki, koska kaikilla suurilla toimijoilla on hyvät nettikaupat. On oikeastaan samantekevää onko Akateeminen kauppana olemassa vai ei, koska laajempi ja halvempi internetkirjakauppa korvaa sen täysin.

    Nettikaupan ansio on myös maanlaajuinen tasa-arvo ostajien kesken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.4.2009 kello 11:16

    Nettikauppa koskee vain osaa kuluttajista ja vain osaa kulutuksesta, mutta on aivan ilmeistä, että kirjojen myyntii tulee siirtymään nettiin. Se on kuitenkin hyvä esimerkki veikattaessa, miten viinien myynnin salliminen Alepoissa vaikuttaisi tarjonnan laatuun. Kirjojen myynti oli ennen sallittua vain kirjakaupoille kuten viinien myynti Alkolle. Kun tämä rajoitus poistui, suuressa osassa maata tarjonta huononi dramaattisesti. Tämä tapahtui siis aikana, jolloin ei ollyut nettikauppoja eikä edes nettiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Liian vanha kirjoitti 14.4.2009 kello 14:03

    “Palautetaanpa nyt mieleen se, että VR maksattaa periferisen liikenteen Helsinki-Tampere- pendelöijillä. Osmo esitti erittäin hyvät argumentit sille, miksi näin ei pitäisi tehdä, vaan jos kerran haluamme, että periferiaan pääsee junalla, niin suora subventio on paljon tehokkaampi tapa kuin se, että laskutetaan pääradan asiakkailta ylihintaa.”

    Kaikki hinnathan ovat keskimääräisiä. Kun menen vaatekauppaan, tiedän mitä haluan ja myyjä toimittaa sen minulle, asiointi kestää 10 minuuttia. Silti en saa alennusta. Kun vaimoni menee vaatekauppaan niin hän juoksuttaa myyjää tunnin, silti hän ei maksa lisähintaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Tiedemies kirjoitti 14.4.2009 kello 15:28

    En vaadi Päätalon lukijoita subventoimaan kirjakauppoja eivätkä ne K-kauppiaat niitä halvemlalla myy.

    Hmm.. En näe periaatteellista eroa. Jos runokokoelmien tms. matalan volyymin tuotteiden myynti kannattaisi, niin kait se kannattaisi vaikka päätaloja ei myytäisi. Päätalojen ostajat joutuvat kohtamaan tietyn kustannuksen, jos he eivät saa niitä marketista, vaan joutuvat menemään kirjakauppaan niitä hakemaan. Tämän näkee siitä, että päätalot ostetaan mieluummin marketista.

    Tällä kuluttajan ylijäämällä kielto on efektiivisesti subventio, koska päätalojen ostajat ostavat nyt “kalliimmalla” – raha toki ei liiku ja marketti ei kaadu, vaikka päätalo ostetaankin kirjakaupasta – koska joutuvat menemään vielä erikseen kirjakauppaan.

    Nyt perustelun voisi vielä korjata: Ehkä päätalojen ostajat ostavat samalla sitten näön vuoksi myös meänkielistä kansanrunoutta tai taloustieteen oppikirjoja, eivätkä ostaisi näitä jos ostaisivat päätalonsa marketista?

    No, on tässä se puoli, että eksoottisemmat kirjat myydään marginaalilla varmaan voitolla, siis jos päätaloa myydään, niin marginaalinen hyllymetri eksoottista kirjallisuutta tuottaa kuitenkin katetta. Vaan miksi se ei tuota katetta marketeissa? Eikö marketeissa ole tarpeeksi hyllymetritilaa? Onko kaupalla jotain sellaista esillepantavaa, joka tuottaa paremmin?

    Tässä käsittelyssä on monta aukkoa. Kuluttajan ylijäämä ei minusta selitä sitä, miksi eksoottinen kirjallisuus tulisi säilyttää rajoittamalla juuri päätalojen myyntiä. Eikö samalla voisi velvoittaa vaikka suutarit myymään kirjoja? Tai kieltää tupakan myynti muilta kuin kirjakaupoilta? Tarkoitan, tämä ilmiö ei minusta ole ihan sellainen kuin Osmo yllä antaa ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.4.2009 kello 17:14

    En osaa itsekään muotoilla argumenttiani taloustieteen fundamenteista lähteväksi, mutta väitän, että se on muotoiltavissa hetken pohdinnalla. Etelä-Euroopassa tupakan myynti on annettu yksinoikeudeksi tupakkakaupoille. Tuskin kansanterveydellisistä syistä vaan koska näin on luotu verkosto vähän kaiken muunkin myymiselle: bussilipuille, postimerkeille jne.

    Siksi tarkastelenkin asiaa lopputuloksen kannalta. Jos erikoiskauppa redusoituu Prismojen tarjonnaksi, jotain köyhtyy pahasti.

    Jos Päätalon ostajalle asia estettäisiin näin: ostat joko Päätalosi K-marketista ja siinä ovat kaikki kirjasi, jotka saat ostaa tai ostat Päätalosi kirjakaupasta, ja sinulla on oikeus ostaa elämässäsi myös muita kirjoja, riittävän moni valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon, ja kirjakauppa säilyy. Kun tällaista ehtoa ei voida asettaa, liian moni ostaa Päätalonsa K-marketista, kirjakauppa kaatuu ja valikoima rajoittuu Päätaloon, jolloin jäljelle jää noista kahdesta vaihtoehdosta vain se ensimmäinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Tiedemies kirjoitti 14.4.2009 kello 18:20

    Niin, siis empiirisesti uskon, että olet siinä oikeassa, että kirjakaupan vapauttaminen voi kaventaa valikoimaa, koska kirjakaupat menevät nurin markettien alkaessa myydä päätaloja.

    Päätalo ja Oikea Kirja(tm) eivät näyttäisi olevan substituutteja, mutta voivat olla osittaisia komplementteja, so. yhden ostaminen voi lisätä toisesta saatavaa iloa (vaikka siten, että kirjahyllyä on ikävä täyttää pelkällä Iijoki-sarjalla).

    Kokeillaan ilman näitä; normaalihyödykkeet, ei komplementaarisuuksia, substituutiota tms. jne. Ajatellaan, että kuluttaja arvostaa Oikeaa kirjaa 10 arvoiseksi ja kirjakaupalle maksaa 8 rahaa tarjota se, kun sitä menee 10 kirjaa hinnalla 10, jonka kirjakauppias tietää “oikeaksi” hinnaksi, kate siis 20 rahaa.

    Päätalo on 5 arvoinen, maksaa isomman volyyminsä (100 kappaletta) vain 4.50 kauppialle, joten kate niistä on 50 rahaa.

    Kirjakaupan pitäminen maksaa 30 rahaa. Sovitaan, että tarvittavat hyllymetrit päätaloille maksavat saman verran (Tod. näk. ne ovat halvempia), joten kun marketti alkaa myydä päätaloja, kirjakauppa menee nurin.

    Kysymys kuuluu, miksi marketti ei ala myydä myös Oikeita kirjoja? Jos se ei kannata marketille, miksi se kannatti kirjakaupalle? Onko marginaalinen hyllymetri kirjakauppialle halvempi kuin marketille? Eli päätaloja kannattaa myydä koska ne tarvitsevat kaupasta vain vähän tilaa (varasto kiertää nopeasti), mutta Oikeita Kirjoja ei, koska ne kiertävät niin hitaasti?

    Uskon, että jokin tällainen mekanismi on olemassa, koska empiirisesti se on tosi, mutta kysymys, joka minua askarruttaa on, ovatko kirjakauppiaat tarjonneet kuluttajille ylijäämää (valikoiman muodossa) omasta pussistaan? Miksi ne ennen myivät muuta kuin päätaloja? Vai onko ihmisten kulutuskäyttäytyminen kirjojen suhteen muuttunut?

    Tämä näyttää vähän samalta kuin Krugmanin mallit kansainvälisestä kaupasta, sillä erotuksella, että skaalaedut todella näyttävät hävittävän valikoimaa, vaikka ihmiset niitä arvostavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.4.2009 kello 18:30

    Kirjakaupan pitäminen on ollut monelle elämänmuotoammatti, joten kyllä ne pitävät sitä laajempaa valikoimaa ihan tappiollakin. Mutta kirjakauppaan voi myös tilata kirjoja, johon marketilla ei riitä työvoimaa. Ennen muinoin kustantajat pitivät kirjakaupoissa myös ns. näytevarastoa, joka oli siis kustantamon omistuksessa, mutta josta kirjakauppa saattoi myydä kirjoja, kunhan täydensi valikoiman välittömästi. Kirjakauppiaan kannatti myös pitää tappiollista tarjontaa (ei maksa hyllymetreistä tarpeeksi) koska hyvä valikoima toi asiakkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Tiedemies kirjoitti 15.4.2009 kello 11:08

    Uskoisin ymmärtäväni nyt mekanismia sellaisen yksinkertaisen mallin kautta, jossa kirjakaupan asiakkaat arvostavat valikoimaa (vaikkeivät paljon ostakaan) ja siksi tulevat kirjakauppaan.

    On kahdenlaisia asiakkaita: Osa tulee kirjakauppaan vain ostamaan päätaloja ja osa tulee ostamaan myös muutakin. Ensimmäisen asiakkaan valikoimasta saama hyöty ei riitä kattamaan kustannusta, joka aiheutuu siitä, että hän joutuu tulemaan erikseen kirjakauppaan eikä voi ostaa marketista. Toisella se riittää. Sovitaan yksinkertaisuuden vuoksi, että näitä asiakkaita on yhtä paljon, molempia yksi. Olkoon ensimmäisen “tappio” siitä, että hän joutuu käymään erikseen kirjakaupassa -a, mutta tietysti a on pienempi kuin päätalosta tuleva kuluttajan ylijäämä. Toisen voitto siitä että saa ihastella valikoimaa b. Oletetaan, että kirjakauppias ei saa voittoa sen paremmin kuin tappiotakaan, eikä myy mitään muuta kuin päätaloja voitolla. Lisäksi liiketoiminnan kiinteät kustannukset ovat sen verran suuret, ettei kirjakauppaa kannata pitää jos on vain yksi asiakas.

    Tulee market. Kumpikin ostaa päätalonsa marketista. Ensimmäisen asiakkaan tappio katoaa, mutta toisen ylijäämä myös. Eli tässä on syntynyt tehokkuustappio jos ja vain jos b > a.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.4.2009 kello 11:50

    Juuri näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Tomi Ahti kirjoitti 15.4.2009 kello 13:41

    Viinit vertautuisivat kirjoihin 70-luvulla, jos
    a)kirjat olisivat sellaista suurmenekkistä päivittäistavaraa, että lähikaupat (ne Alepat, Siwat, Salet, Valintatalot, S-marketit, Lidlit ja päälle vielä huoltamo- ja kioskiketjut) todella myisivät kirjoja,
    b)kauppoja ei hoidettaisi keskusliikkeessä vaan kaupanhoitajan keittiössä (kuten vielä 70-80-luvuilla pitkälti tehtiin),
    c) viinien myynti vapautettaisiin netissä ja postimyyntinä (kirjakerhojen tapaiset viinikerhot nyt ainaskin)ja
    d) kirjoilla olisi taipumus aiheuttaa hyvin vahingollista riippuvuutta.

    Jos viinit vapautettaisiin, kaupunkien keskustoihin ilmestyisi äkkiä hyviä ja laajoja viinivalikoimia, samaten isoihin automarketeihin (muuallekin kuin Alkoihin). En ymmärrä, mihin voisi perustua väite, että keskusliikkeillä ei riittäisi resursseja tai halua sellaisen valikoiman kasaamiseen. Netissä valikoimat olisivat ehkä vielä parempia.

    Lähiöissä ja maaseudulla valikoima olisi suppeampi, mutta yhtälailla valtakunnallisten ketjujen tai keskusliikkeiden huolella laatima.

    Aika hieno parannus syrjemmällä olisi, että viiniä ylipäänsä saisi. Alkon palvelu saattaa kaupassa näyttää hyvältä, mutta jos myymälä on vaikkapa puolen tunnin taksimatkan päässä, palvelu on surkeaa — ja on aika yhdentekevää kuuluuko valikoimaan Camille Giroud Charmes-Chambertin Grand Cru (99,80).

    Sitä paitsi, tuollaisissa olosuhteissa ihmiset, erityisesti ongelmakäyttäjät siirtyisivät väkevistä mietoihin. Se olisi toivottavaa, jos oletetaan, että viinillä ei pääse murhanhimoiseen berserkkimeininkiin siellä jossain, missä Suomen hävettävät murhaluvut syntyvät. Luultavasti kyllä pääsee, mutta ei yhtä helposti ja siksi kännisiä tappoja ehkä tapahtuisi harvemmin.

    Kokonaiskulutus voisi lisääntyä, koska moni kuitenkin kävisi myös ostamassa Kossu- tai Konjakkipullon, varsinkin, jos Alko sattuisi olemaan ns. matkan varrella. Pitkällä tähtäimellä kuitenkin tapahtuisi luultavasti sama kuin ravintoloissa, joissa pubin asiakkailla ei tule nykyään vastustamaton halu juoda jalkoja altaan klo 21-22 toisin kuin ennen vanhaan, kun aukioloja säänneltiin tiukasti. Ehkä vapautetut viinit riittäisivät monelle ja niitä lipitettäisiin rauhallisesti, kun tietäisi, että uuden pullon saa melkein koska vaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.4.2009 kello 14:14

    Miksi Suomeen syntyisi laajemmat valikoimat kuin vaikkapa Saksaan. Koko Saksasta ei löydy monta sellaista viinimyymälää, jossa valikoima yltäisi keskimääräisen Alkon myymälän tasolle. Hyvä viinimyymälä vie jo tilaa satoja neliöitä. Kauppojen surkea olutvalikoima kertoo myös jotain.

    Kuten sanottu, helsinkiläinen luotaa kyllä siihen, että hyviä viinejä saa edelleen. Tosin niiden hinnat kohoavat yhtä korkeiksi kun on Keski-Euroopassa. Nythän laatuviinit ovat Suomessa halvempia, johtuen EU:n Alkolle määräämästä hintasäännöstelystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Tiedemies kirjoitti 15.4.2009 kello 14:46

    Valikoima-argumentti on kuitenkin Alkon kohdalla yhä vähän outo. Menisikö Alko muka nurin, jos viiniä saisi marketista? Tuskin, koska ainakaan tässä keskustelussa kukaan ei ole (vielä) ehdottanut väkevien tuomista R-kioskeihin.

    Jos viinapullot pitäisi kuitenkin hakea Alkosta, niin miksei Alkon kannattaisi pitää valikoimaa viinejä samalla? Kuinka iso osa Alkon katteesta tulee halvoista viineistä ja toisaalta, kuinka moni vähän parempien viinien ystävä vaihtaisi halpaan viiniin, jos sitä saa marketista.

    Alkollahan ei ole mitään syytä koplata Sorbuksen ja Magyarin myyntiä Oikeiden Viinien myyntiin, kun se olisi olemassa kuitenkin viinojen ja konjakkien myyntiä varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Tomi Ahti kirjoitti 15.4.2009 kello 14:56

    Minusta Saksassa saa mistä tahansa isommasta marketista — ja pienemmästäkin — ihan riittävästi erilaisia viinejä. Valikoima on siinä mielessä aina parempi kuin Suomessa, että siellä on myös parin euron viinejä (niin siis ruoanlaittoon tietysti, eihän sitä muuten …).

    Tiedän, että viininharrastajien eli viinifriikkien täytyy etsiä lähimyymälää kauempaa, jos eivät osta netistä tai tyydy lähikaupan pieneen kalliimpien viinien valikoimaan. Mutta se on tietysti ihan oikein. En minä muittenkaan eliittiharrastuksista halua kauheasti maksaa. Golf-kentät esim. on hyvä sijoittaa vähän etäämmälle eikä keskustaan. Tai harrastelentokentät.

    En myöskään kauheasti surisi, jos se Camille Giroud Charmes-Chambertin Grand Cru maksaisi 99,80:n sijaan parikymppiä enemmän.

    Saksassa on muuten erinomaiset olutvalikoimat, se kertoo jostakin, kun vain tietäisi mistä. Suomen huonot valikoimat saattavat hyvinkin johtua siitä, että viinejä ei ole myynnissä ja kaljaa ostetaan siksi paljon ryyppäilytarkoituksiin.

    Myönnän kyllä, että suomalaisten joukossa on sellaisia alueellisia tai sosiaalisia ryhmiä, jotka hyötyvät viinien myynnistä Alkoissa, etenkin ns. paremman väen joukossa johtuen Alkon pitkän linjan politiikasta. En vain suostu uskomaan, että nuo ryhmät ovat lähellekään enemmistöä.

    Sen sijaan uskon, että alkoholiongelma tässä maassa pitkällä tähtäimellä pienenisi, jos oluen lisäksi viini “arkipäiväistettäisiin”. Joku juoppo joisi itsensä kuoliaaksi pari vuotta aiemmin mutta se on hinta, joka pitäisi maksaa.

    Tuo mielipiteeni viinein vapauttamisesta on vaiheeksi poissa muodista, joten täytyy odottaa, että heiluri heilahtaa takaisin. Kymmenisen vuottako siihen kuluu, että viinit ovat R-kioskeissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. paivi kirjoitti 15.4.2009 kello 23:07

    “Mikä on Supermarketin hyvä viinivalikoima? Alkon lisoilla on yli tuhat lajiketta, ja pienissäkin myymälöissä satoja”

    Jonkinlaisena duunarinäkökulman esiintuomisena tunnen tarvetta sanoa tähän, että kas kun minä en yhdellä ostokerralla ole ostamassa sitä valikoimaa, vaan yhden siedettävän pullon viiniä risoton kyytipojaksi. Minulle merkkaa enemmän se, että edes jonkinlaista juomakelpoista viiniä saisi lähikaupasta ilman, että pitää hypätä paikallisjunaan ja ajaa useampi asemanväli Alkoon sitä noutamaan, kuin se, että valikoima olisi hieno ja viiniharrastajienkin makuun.

    En voi sille mitään, mutta ajatus siitä, että Alkon monopolia tulee pitää yllä siksi, ettei kansan maku ole tarpeeksi hienostunut kannattamaan useampien kymmenien ns. ‘hienojen’ viinien valikoimaa lähikaupassa on melko elitistinen ja snobahtava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.4.2009 kello 8:10

    Paiville:

    Keskustelun aiheena oli se, heikkeneekö tarjonta. Minusta on selvää, että tarjonta heikkenee. Kokonaan toinen kysymys on, onko tämä tarjonnan heikkeneminen pienempi vai isompi argumentti kuin se, että saatavuus helpottuu. Maailma ei ole sellainen, että jollakin toimella on vain hyviä tai vain huonoja puolia. Viinin ystävän kannalta tilanne heikkenee pienissä kaupungeissa, joissa se nyt on poikkeuksellisen hyvä ja paranee siellä, missä Alkoon on pitkä matka. Helsingin keskustassa ei tapahdu muutoksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Juha kirjoitti 15.4.2009 kello 23:08

    “Sen sijaan uskon, että alkoholiongelma tässä maassa pitkällä tähtäimellä pienenisi, jos oluen lisäksi viini “arkipäiväistettäisiin”. Joku juoppo joisi itsensä kuoliaaksi pari vuotta aiemmin mutta se on hinta, joka pitäisi maksaa.”

    Valitettavasti Suomessa ei voida vieläkään puhua oluesta ja viinistä puhumatta alkoholiongelmasta ja kansanterveydestä. Helposti sorrutaan kansanvalistukseen. Yksilölle valtaa! Kehitystä odottaen….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Liian vanha kirjoitti 16.4.2009 kello 11:12

    Kepun yksi keskeisimmistä vaatimuksista oli, että sunnuntaina työtä tekeville ei tarvitse järjestää päivähoitoa eli kuunat vapautetaan tästä velvoitteesta.
    Avainkaulalapset palaavat taas suomalaiseen yhteiskuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Jorma Nuppula kirjoitti 26.10.2009 kello 11:33

    Maaseudun puhelinlinjat ja laajakaistat.
    @450 laajakaista on vammainen.

    Hiukan taustatietoa edellä mainituista asioista: Olen kolmentoista vuoden ajan toiminut maaseudulla atk. neuvojana ja käynyt noin tuhannessa maaseudun yrityksessä. Olen toimittanut asiakkaille tietokoneet, ohjelmat ja opettanut niiden käytön, samoin pankkiyhteydet sähköpostin ym.
    Monille kylille saatiin laajakaistayhteydet puhelinlinjaa pitkin.
    Niihin käytettiin myös runsaasti yhteiskunnan varoja, hyvä niin. Nyt tuo kaikki työ ja yhteydet ovat valumassa hukkaan. Yhteyksiä ollaan korvaamassa @450 verkon palveluilla. Tämä on jonkinlainen palvelu niille joilla ei ole mahdollisuutta muuta kautta saada laajakaistayhteyttä. Valitettavasti vain sillä ei voida korvata jo olemassa olevia yhteyksiä niin, että taattaisiin samat palvelut ja toimintavarmuus kuin nykyisellä verkolla. Monella irtisanotulla on myös nopeampi liittymä kuin mitä tilalle tarjotaan. Myös puhelinten osalta mennään huonompaan suuntaan.
    Nykyisillä tekniikoilla ei voida taata puhelinyhteyksiä sähkökatkostilanteessa, tukiasemia on ilman kunnollista varavoimaa vailla tuhansia ne olisi varustettava ehdottomasti diesel agrekaateilla jotta toiminta voitaisiin taata. Myöskin TeliaSoneran minullekin ilmoittama kuuluvuus vain katolle asennettavalla lisä antennilla ei voi olla riittävä. Minulla on Soneran liitymä jolla olen saanut vain yhden puhelun soitettua piipun päältä, tällä pitäisi korvata hyvin toimiva lankapuhelin. Meillä on myös leirintäalue on mukavaa ollut jo 20 vuoden ajan ilmoitaa asiakkaille, että täällä ei Soneran yhteydet toimi, saatte olla aivan rauhassa !
    Olen hankkinut helmikuussa 2008 @450 yhteydellä toimivan laajakaistayhteyden minua sen toiminta ei vakuuta. Verkko on tehty niin harvaksi, että kunnollista yhteyttä ei saada kuin korkealle asennettavalla suunta-antennilla, tukiasemia on noin 100 km välein ja niiden yhteyksien määrä vain muutamia kymmeniä. Tuolle sadan kilometrin ympyrälle sopii tuhansia käyttäjiä joille kaistaa riittää vain rajoitetusti jos ollenkaan! On myös huomioitava, että kenttä on oltava moitteeton megan yhteysnopeudella jos kaistaa riittää. Sitä löytyy vain ani harvoin toistaiseksi. Tukiasemien määrä pitäisi nostaa moninkertaiseksi nykyiseen nähden. Tukiasemat on myös sijoittettu vääriin paikkoihin eli asutuskeskuksiin siellä nillä ei ole muuta tarvetta kuin saada mahdollisimman suuri väestöpeitto nyt se vain  teoreettinen. Kaistan rajoittamin tulisi myös kieltää koska se sallimalla annetaan operaattorille rajaton valta tarjota yhteyttä jolla ei todellisuudessa tee mitään mm. mokkulat 3g verkon ulkopuolella.
    Myös Prioriteettin rajoittaminen 5gt jälkeen on järjetön, se mahdollistaa vain hyvin rajoitetun netin käytön, yksi ohjelmistopäivitys on jo 3gt joten prioriteetin ylitys estää netin käytön pahimmillaan kuukausiksi. Operaattori voi myös kohtuuttomien ehtojen perusteella katkaista yhteyden kokonaan. Palvelun tarjoajat on pakotettava tarjoamaan joka tilanteessa sitä nopeutta mistä maksetaan muussa tapauksessa operaatorin tulee olla korvasvelvollinen eikä mitään nimelliskorvauksia vaan todellisesta haitasta, voi olla tuhansia euroja.
    Myöskään tuo megan yhteys mitä ollaan kaavailemassa miniminopeudeksi ei ole riittävä, toki sillä voidaan maksaa laskuja ja rajoitetusti surffailla netissä mutta kunnolliseen liikkuvaan kuvaan se ei riitä. Myöskin tulevaisuuden tarpeet olisi otettava huomioon.
    Kaavailut uusista nopeista yhteyksistä ovat hyviä ja kannatettavia mutta niistä ei ole apua tahän tilanteeseen. Rakentamisaikakin veisi useita vuosia eikä sitovia päätöksiä ole tehty,

    Myös täysin huomiotta on jäänyt mahdollinen kriisitilanne missä langattomat verkot ovat käyttökelvottomia esim: ydinasella ilmakehässä aiheutettu sähkömagneetinen pulssi mikä tuhoaisi kaiken nykytekniikan ja tiedon välityksen. Silloin olisi mahdollista ottaa käyttöön lankalinjat ja vanha puhelintekniikka millä vielä voitaisiin yhteyksiä hoitaa. Mikäli linjat hävitetään ei tätäkään mahdollisuutta voida käyttää. Meidän tulee myös varautua näiden tilanteiden hoitoon parhaalla mahdollisella tavalla ja säilyttää hyvä ja toimiva lankaverkko.

    Katson tietämykseni ja kokemukseni perusteella, että nyt ollaan tekemässä korvaamaton virhe jos annetaan operaattorin rajattomalle ahneudelle valta tehdä mitä haluaa.
    Oli myös virheratkaisu myydä operaattoritoiminnot ulkomaalaisille, nyt kaikki viestiliikenne on Ruotsin kontrolloitavissa, minkä ulkovallan lie tulevaisuudessa ?
     

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus