Kun Kiina on rikas maa

Kiinan usko­taan saavut­ta­van län­si­maisen elin­ta­son joskus 2020-luvul­la. Itse uskon, että vas­ta 2030-luvul­la, mut­ta yhtä kaik­ki, aika pian. Kun olin ski­di, Japani oli kehi­tys­maa, jon­ka väitet­ti­in vauras­tu­van län­si­maid­en tasolle. Oli vaikea uskoa.

Mil­lainen on rikas Kiina? Super-hikipa­ja? Ei voi olla, kos­ka jos Kiina on yhtä rikas kuin me, palkkata­so siel­lä on myös yhtä korkea kuin meil­lä. Ellei sit­ten pro­le­tari­aatin dik­tatu­uri ala orju­ut­taa omaa proletariaattiaan.

Sivu­ute­taan kysymys luon­non­va­roista, vaik­ka sitä ei oikeas­t­aan voi sivu­ut­taa. Tai san­o­taan nyt vaik­ka niin, että jos Kiina on yhtä rikas kuin nykyiset teol­lisu­us­maat ja jos nykyiset teol­lisu­us­maatkin aiko­vat nekin olla rikkai­ta, teknolo­gian on muu­tut­ta­va sekä ener­giaa, että raa­ka-ainei­ta säästäväk­si. Vähästä paljon. Rihka­malaa­tuisen sijalle laatu­tuot­tei­ta, sil­lä rihka­ma on niukko­jen luon­non­va­ro­jen haaskausta.

Kiinas­sa valmis­tuu miljoona hyvää insinööriä vuodessa. Kun 1980-luvul­ta alka­en teol­lisu­ustyötä on siir­ret­ty Kiinaan, seu­raavak­si on insinööri­työn vuoro. Insinöörien hen­gen­tuote on siir­ret­tävis­sä paljon helpom­min Kiinas­ta tänne kuin muovi­nen Bar­bi-nukke, joka sen­tään pitää kul­jet­taa laival­la Afrikan ympäri.

Teol­lisu­us automa­ti­soituu edelleen. Mitä vähem­män työ­panos­ta tarvi­taan, sitä vähem­män ylipään­sä on merk­i­tys­tä palkkata­sol­la. Logis­ti­ik­ka on tärkeäm­pää. Ketä kiin­nos­taa, mis­sä Nokian kän­nykät valmis­te­taan, jos niiden valmis­tuskus­tan­nuk­set ovat kol­men euron luokkaa. (No joo, bochu­mi­laisia ehkä) Logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set ovat paljon tärkeämpiä.

Käykö tässä siis niin, että teol­lisu­ustyö palaa takaisin Euroop­paan. Valmis­tamme tääl­lä koh­ta kiinalais­ten suun­nit­telemia tavaroi­ta lisenssillä?

64 vastausta artikkeliin “Kun Kiina on rikas maa”

  1. Mikä saa Osmon luule­maan jotain niin sel­l­aista, että Kiina ei olisi rikas? Tai­dat olla pro­pa­gan­dan uhri? Kiinas­sa on sato­ja jos ei tuhan­sia Suomen kokoisia aluei­ta, mis­sä on aineel­lista vau­raut­ta tuhan­nen Suomen ver­ran. Mis­sään muual­la et näe sel­l­aista tavara­paljout­ta! Mik­si työ on osit­tain siir­tynyt Kiinaan. Ei sik­si, että se tulisi hal­vak­si kokon­aisu­udessaan, vaan sik­si että siel­lä on myös markki­nat. Toisaal­ta Kiinan vien­i­t­ul­lit ovat todel­la korkeat. Kol­man­nek­si siel­lä ei ole sel­l­aista suo­jaa ihmisel­lä kap­i­tal­is­min ahneut­ta kohtaa kuin on länsimaissa.
    Ja Kiinalaiset ovat jo per­in­teis­es­ti rahoit­ta­neet esim. USA:n talouden. Ota­pa siitä vai­h­teek­si vaik­ka selvää ennen mutu­jen kir­joit­tamista. Kiinas­sa on äärim­mil­li­ieen viritet­ty kap­i­tal­isti­nen kil­pailuy­hteiskun­ta. Jos ei pär­jää tai oon sairas, voi kuol­la. Aina on joku ter­ve tekemään työt.

    1. Olen käynyt Kiinas­sa kolme ker­taa, vuosi­na 1989, 1995 ja 2006. Vauras­tu­mi­nen on ollut huimaa ja suurim­mis­sa län­sir­an­nikon kaupungeis­sa laa­ja keskilu­ok­ka elää län­si­maisel­la kulu­tus­ta­sol­la, mut­ta suuri osa maas­ta on köy­hää. Sik­si­hän siel­lä palkkata­so tehtais­sa on niin matala.

  2. Minä en nyt oikein ymmär­rä, mik­si sen kiinalaisen insinööri­työn ylipäätän­sä pitäisi siir­tyä tänne ja mikä se “tänne” tarkkaan­ot­taen on. Kiina on jo nyt laa­ja markki­na-alue ja vauras Kiina vielä laa­jem­pi. Mei­dän onnemme on ollut, että insinööri­työn tulosten siirtämi­nen täältä sinne on help­poa ja halpaa.

  3. Teolli­nen valmis­tus sijoit­tunee sinne, mis­sä raa­ka-aineet ovat lähim­pänä. Rau­dan ja oikeas­t­aan alu­mi­ininkin tuotan­to jo nou­dat­ta­vat tätä. Pidem­mälle jalostet­tu­jen tuot­tei­den kohdal­la päädytään samaan automaa­tion lisään­tyessä ja palkko­jen tasaantues­sa. Logis­ti­ikan kannal­ta on helpom­paa kul­jet­taa tuot­teet yhden ker­ran kuin kak­si ker­taa (ensin raa­ka-aine tehtaalle ja sit­ten tuote tehtaal­ta kauppaan).

  4. Kier­rä­tyk­sen avul­la raa­ka-aine saadaan sieltä, mis­sä kulu­tuskin on, joten se on keino säi­lyt­tää tuotan­to siel­läkin, mis­sä luon­non­va­ro­ja ei ylen määrin ole.

  5. Riit­tääkö vau­raas­sa Kiinas­sa puh­das­ta juo­mavet­tä kaikille mak­sukyky­isille? Näin vaik­ka luon­non­va­rat piti jät­tää pohdiskelun tuolle puolen.

    Maail­man rikkaim­mat pankit ovat jo kiinalaisia: ICBC, Chi­na Con­strc­tion ja Bank of Chi­na ovat kolme suur­in­ta pankkia maail­mas­sa täl­lä het­kel­lä. Luo­tot, joi­ta kiinalaiset pankit ovat anta­neet tuo­vat jo itsessään paljon poli­it­tista vaikutusvaltaa.

    Lap­su­ud­es­ta muis­tan kak­si Kiinaan liit­tyvää ske­nar­i­o­ta: “Jos niil­lä kaikil­la on jääkaapit” ja toinen lit­tyi Inar­in­järveen, jon­ka jäälle kiinalaiset voisi­vat tul­la ja hypätä yhtäaikaa — mik­si ei mitään hajua, mut­ta jos niil­lä on fyrkkaa reis­sa­ta, sen minä tah­toisin nähdä.

    Mil­laista teolli­nen tuotan­to tulee ole­maan muu­ta­man vuosikymme­nen kulut­tua, on haas­ta­va kysymys ilman kiinalaisiakin.

    1. Sotket muis­tis­sasi kak­si lap­su­u­saikamme väitet­tä. Kaik­ki maail­man ihmiset mah­tu­isi­vat sei­so­maan Inar­in­jär­ven jäälle. Kiinalaiset taas voisi­vat tuho­ta Yhdys­val­lat (ja vähän kaiken muunkin) hyp­pimäl­lä yhtaikaa tietyl­lä frekvenssil­lä, joka saisi maankuoren värähtelemään ja tuot­taisi lop­ul­ta jät­timäisiä maan­järistyk­siä. Inar­in­jär­ven jääl­lä tuskin kan­nat­taisi joukolle hypellä.

  6. Kaisa, vaik­ka Kiinas­sa on paljon rikkaitakin, niin kokon­aisuute­na maa on län­si­maisel­la mit­ta­pu­ul­la köy­hä. Ostovoimako­r­jat­tu BKT per capi­ta on 5 500–6 000 dol­lar­in paikkeil­la, mil­lä sijoit­tuu maail­man val­tioiden lis­tas­sa aika tasan puo­liväli­in. Suomes­sa vas­taa­va luke­ma on 35 000 dol­lar­in luokkaa ja köy­him­mätkin EU-maat (Bul­gar­ia ja Roma­nia) ovat tuplas­ti Kiinan tasoa. Mut­ta kovaa vauh­ti­a­han sieltä tul­laan, nykyisel­lä kasvu­vauhdil­la Kiina ottaa Suomen kiin­ni 25 vuodessa.

  7. Min­ul­la on sel­l­ainen kuti­na, että kun glob­al­isaa­tio ja teolli­nen kehi­tys saavut­taa loogisen päätepis­teen­sä (eli kaik­ki val­tiot ovat “rikkai­ta” ja kukaan ei tuo­ta mitään sen halvem­mal­la kuin muut), ain­oa vai­h­toe­hto Suomen kaltaisille maille on pala­ta omavaraisu­u­teen. Ne taloudet jäävät eloon jot­ka kykenevät itse tuot­ta­maan kaiken mitä kuluttavat.

    Tosin siihen men­nessä voi olla jo tekni­ikkakin kehit­tynyt sille tasolle että voidaan suo­raan siir­tyä jälkiniukku­usy­hteiskun­taan jos­sa talous on mallia “kaik­ki saa­vat kaikkea niin paljon kuin haluavat”.

  8. Itse uskon, että vain ne tule­vat pär­jäämään, jot­ka näkevät Kiinan mah­dol­lisuute­na uhkan sijaan.

    Pienenä nyanssi­na: Pekingin suurim­man teknil­lisen yliopis­ton suurim­mas­sa = 30000:n opiske­li­jan tiedekun­nas­sa opiskel­laan pääaineena mitäpä muu­ta kuin reverse engi­neeringiä. Ei siis ihme, että osaamista ja vauh­tia maan insinööreiltä löy­tyy konkreet­tis­ten opin­to­jen ansiosta.

  9. Omien koke­muk­sieni mukaan 1990-luvun alun Kiinas­sa potkaisti­in pel­lolle paljon val­tion yri­tys­ten työn­tek­i­jöitä. Tuol­loin Kiinan val­tion yri­tyk­sis­sä paikallisil­ta kuule­mani mukaan oli työssä liki 50% turhia tek­i­jöitä. Den­gin suun­nitel­ma olikin se, että val­tion tehtaisi­in mukau­tu­mat­tomat työn­tek­i­jät potkaistaan ulos kom­mu­nis­tisen liikeen määrit­täminä ja näin saadaan alku uudelle yksi­tyiselle yri­tys­toim­i­nalle. Oma näke­myk­seni edellämainittu.

    Eli Kiinan van­haan aikaan työssä käyti­in lähin­nä saadak­seen työ­paikalla ilmainen ruo­ka-annos ja suihkus­sa pesey­tymis­mah­dol­lisu­us. Muu ajan­vi­ete työaikana päälle (lentopal­lo ja bil­jar­di) kun työtä tehtaal­la ei yksinker­tais­es­ti kaikille työn­tek­i­jöille riittänyt.

    Oli tosi metkaa nähdä Bei­jingis­sä tuol­loin n. 1990 venäläisiä tur­is­te­ja kun haukkoi­vat henkeään frend­ship­stor­eil­la sitä, että mitä kaikkea Kiinan tavarat­alois­sa oli saatavilla.

    Min­un mielestä Kiinas­sa ja kiinalai­sista ystävistäni en ole koskaan havain­nut vähäsessäkään määrässä kom­mu­nis­min ihailua. Ei vaik­ka kuin Kiinan Puna-lip­pu tähti­neen heilui Bei­jin­gin tolpis­sa lähel­lä Venäjän suurlähetystöä.

    Kiinan pojat tekivät tep­poset jo kauan aikaa sit­ten venäläisille, kun uskot­te­liv­at ole­vansa kommunisteja. 

    Kiinan suhde venäläiseen kom­mu­nis­mi­in on ollutkin vain sen tasoista, että kom­mu­nis­min aat­teel­la on voitu pitää kuris­sa ja nuh­teessa kansalaisiaan. 

    Ja vielä mikä, niin min­un mielestä Kiinas­sa jo tuol­loin 1990-luvul­la oli nähtävis­sä kansan paris­sa yrit­täjyyt­tä paljon, paljon paljon enem­män kuin kotoises­sa Suomessa.

    Minä olen sitä mieltä, että kiinalaiset ovat oikeutet­tu­ja uuteen elin­ta­soon­sa näh­den siinä kuin suo­ma­laisetkin oli­vat ennen kur­jaa menneisyyttään.

    Sitä pait­si, kiinalaiset ovat ystävälli­nen kansa. Tosin, kiinalai­sista liikemiehistä en samaa mainitse, mut­ta liikemiehet ovat liikemiehinä yhtä ja sitä samaa “kansaa”.

  10. Osmon aja­tusleik­ki on ihan osu­va. Voi hyvinkin olla, että Kiina tule­vaisu­udessa on pait­si työvoiman, myös osaamisen keskus. Tois­taisek­si­han suo­ma­laiset insinöörit opet­ta­vati kiinalaisille paper­in­valmis­tus­ta. Mut­ta tuleivaisu­udessa ehkä Kiinas­sa osa­taan paper­in­valmis­tus parem­min kuin suomes­sa. Ainakaan insinööreistä ei ole pulaa.

    Iso kysymys onkin tämä: voiko Suo­mi tule­vaisu­udessa pysyä kehi­tyk­sen kär­jessä mil­lään alal­la. Suomes­sa valmis­tuu muu­ta­ma tuhat insinööriä vuodessa. Kiinas­sa ja INti­as­sa yhteen­sä käsit­tääk­seni valmis­tuu sato­ja tuhan­sia tai jopa miljoo­nia vuodessa.

    Isom­pi asia on vielä se, että taloudelli­nen voima tuo mukanaan myös kult­tuurisen voiman. Tule­vaisu­udessa ihailemme kiinalaisia ajatuksia.

  11. Uskon että teol­lisu­us­tuotan­to muut­tuu radikaal­isti n. 20 vuodessa kun täysin automaat­tiset tehtaat tule­vat. Samoin tule­vat ennen­pitkää automaat­tiset varas­tot, kau­pat, sata­mat, kont­ti­lai­vat yms.

    Suun­nit­telus­sa ja “insinööri­työssä” paikallisen yhteiskun­nan ja kult­tuurin tun­te­mus on usein tärkeäm­pää kuin yleinen teoriaosaaminen. 

    Järkevää tuot­tavaa työtä ei kuitenkaan tule riit­tämään kaikille. Koulu­tus- ja työl­lisyyspoli­ti­ik­ka tulisi muut­taa tuke­maan sitä että ihmiset vai­h­ta­vat työtä ja alaa usein.

  12. Aika opti­misti­nen kuva tuos­sa annetaan. Itse olen suht var­ma, että Kiina ei koskaan saavu­ta Suomen BKT:ta. Tai ei ainakaan nyky­isil­lä para­me­treil­lä. Liian moni asia alkaa tökkiä ennen sitä ja nykyi­nen poli­it­ti­nen jär­jestelmä ei pysyt niitä ratkaise­maan. Pikem­min se muut­tuu itse ongelmaksi.

    Toisaal­ta mikä poli­it­ti­nen jär­jestelmä kek­sisi, miten ratkaista maan val­ta­vat ympäristöon­gel­mat ja pitää samal­la nopeaa talouskasvua yllä? Vaik­ka uusi teknolo­gia teo­ri­as­sa ratkaiseekin saas­tu­miseen liit­tyvät ongel­mat, ratkaisu tulee vaa­ti­maan val­tavia investoin­te­ja, jot­ka eivät lisää tuot­tavu­ut­ta ainakaan lyhyel­lä tähtäimellä.

  13. “Min­ul­la on sel­l­ainen kuti­na, että kun glob­al­isaa­tio ja teolli­nen kehi­tys saavut­taa loogisen päätepis­teen­sä (eli kaik­ki val­tiot ovat “rikkai­ta” ja kukaan ei tuo­ta mitään sen halvem­mal­la kuin muut), ain­oa vai­h­toe­hto Suomen kaltaisille maille on pala­ta omavaraisuuteen.”

    Mik­si yhtä rikkaat län­si­maat eivät ole lakan­neet käymästä kaup­paa keskenään?

    Entä pitäisikö mielestäsi myös kun­tien ryhtyä omavaraisik­si ja tuot­taa omat kenkän­sä, auton­sa ja banaanin­sa? Jos kun­nat — tai ken­ties vielä pienem­mät yksiköt — eivät ryhdy omavaraisik­si, niin olisi aika omi­tu­ista, jos kau­pankäyn­ti pysähty­isi maagis­es­ti juuri val­tioiden mieli­v­al­taisille rajoille eikä laa­jenisi niistä eteenpäin.

    Voisitko selit­tää vielä hie­man tarkem­min mik­si tule­vaisu­u­den ain­oa vai­h­toe­hto on omavaraisuus.

  14. Iso kysymys onkin tämä: voiko Suo­mi tule­vaisu­udessa pysyä kehi­tyk­sen kär­jessä mil­lään alal­la. Suomes­sa valmis­tuu muu­ta­ma tuhat insinööriä vuodessa. Kiinas­sa ja INti­as­sa yhteen­sä käsit­tääk­seni valmis­tuu sato­ja tuhan­sia tai jopa miljoo­nia vuodessa.

    Onnek­si maat eivät valmista mitään vaan fir­mat. Sik­si on taval­laan yhden­tekevää, mis­sä niitä insinööre­jä valmistuu. 

    Käsit­tääk­seni Suomen tapaisel­la maal­la on osaamisklus­tere­i­ta, joi­ta ei käytän­nössä voi kopi­oi­da tai siirtää edes pois. Tuol­laisen klus­terin syr­jäyt­tämi­nen on todel­la han­kalaa. 100 000 insinööril­lä se ei ainakaan onnis­tu, vaik­ka ei insinööreistä toki hait­taakaan ole.

  15. “Kiinan usko­taan saavut­ta­van län­si­maisen elin­ta­son joskus 2020-luvul­la. Itse uskon, että vas­ta 2030-luvul­la, mut­ta yhtä kaik­ki, aika pian. Kun olin ski­di, Japani oli kehi­tys­maa, jon­ka väitet­ti­in vauras­tu­van län­si­maid­en tasolle. Oli vaikea uskoa.”

    Olen pääkkösessäni fun­deer­an­nut tuo­ta Kiina-ilmiötä. Vas­tauk­sia ei ole mut­ta kysymyk­siä jonkin verran:

    1) Kiinan asemahdin kasvu. Uskon, että Kiina ryhtyy suo­jele­maan intresse­jään asein kaikil­la mer­il­lä. Kiinan etupi­iri on jo laa­jen­tunut ja syn­tyy mm. tarvet­ta ja halua suo­jel­la rahtili­iken­net­tä, öljyaluei­ta paikallisil­ta kon­flik­teil­ta vaikka­pa Afrikas­sa ja USA:n asevoimal­ta erimerkik­si Iranissa.

    2) Osal­lis­tu­mi­nen luon­non­va­ro­jen jakoon. Se on jo iso peluri Afrikas­sa, Lähi-Idässä ja jonkin­lainen Etelä-Amerikas­sa. Miltä alueil­ta Kiina työn­tää entiset siir­tomaa­her­rat pois? Sudan, Namibia?

    3) Em. liit­tyen: Kiinan ase­vi­en­ti ja etu­ryh­mien­sä tukem­i­nen raa­ka-ainelähteil­lä. Epä­vakau­den kylvämistä jne. van­haa poli­ti­ikkaa kuten län­si­maat ovat tehneet. Kiina otta­nee nuo keino­va­likoimi­in­sa yhä useammin.

    4) YK:ssa tehdään mon­en­laista luon­non­va­ro­jen jakoa jne. koske­vaa päätöstä enem­mistöl­lä. USA ja mon­et muut ovat saa­neet taak­seen pikku­val­tioi­ta ymmärtääk­seni läh­es osta­mal­la. Miten­hän tuo mekanis­mi muut­tuu? Barbi­nukkea ja kor­valap­pus­tereoita kon­till­i­nen ja Kiri­bati ja Tuvalu on “mei­dän miehiä”?

    5) USA ja muu län­si ryhtynevät suit­si­maan Kiinan asemahdin ja vaiku­tus­val­lan kasvua. Pelkään, että tuos­ta seu­raa joku isom­pi öljykon­flik­ti: vain öljy­hanat sulke­mal­la Kiina on pysäytet­tävis­sä. Muu­ta keinoa ei ole?

    6) Kiina ostaa länt­tä nyt sen kuin ehtii. Län­si­mail­la syn­tyy halua pitää elin­tärkeitä fir­mo­ja omis­tuk­ses­saan. Kaup­po­ja voidaan kieltää? Syn­tyykö vas­ta­toimen kaup­pa­so­tia ja nouseeko kos­tok­si tul­limuure­ja tmv.?

    7) Kauanko Kiina tyy­tyy val­u­u­tansa ase­maan? Halu­aako se syr­jäyt­tää taalan reser­vival­u­u­tan ase­mas­ta? Ei vielä, kos­ka se halu­aa dol­lar­it kynsistään.

    8) Kiinas­sa on iso väestön­ti­heys. Afrik­ka kiin­nos­ta­nee sitä myös vil­jelyalueenaan. Ken­ties Kiina rak­en­taa Afrikas­ta vil­ja-ait­tansa. Siihen Kiinal­la on resurssit ja monel­lakin Afrikan alueel­la sopi­vat vil­je­ly­olot. Tämä voi jol­lakin aikavälil­lä (20 v?) muut­taa myös elin­tarvikekau­pan raken­net­ta. Ja myös kil­pailua lan­noit­teista, ymmärtääk­seni eniten fos­forista, jos­ta povataan niukkuutta.

    9) Shang­hai Coop­er­a­tion Orga­ni­za­tion (SCO). Tiivistyykö? Luul­tavasti sitä ainakin halu­taan. Intia, Pak­istan, Kiina ja Venäjä sekä Kaspi­an alue puhdis­te­taan län­nen his­to­ri­al­lis­es­ta ja äsken Kaspi­an ja Lähi-Idän öljyalueille asein viedys­tä vaiku­tus­val­las­ta. Alueen val­ta­vat luon­non­va­rat (kaa­su, öljy uraani) ote­taan idän valvon­taan? Näin käynee ja seu­rauk­set taalalle ja jenkkien taloudelle? Hem­metin iso epä­vakau­den lähde, sil­lä län­si ei jääne kat­so­maan sivusta.

    10) Edel­lisen liit­touman hajoit­tamisek­si EU yrit­tänee tiivistää kaikkea ja etenkin ener­giay­hteistyötä Venäjän kanssa. Pak­istanista ja Inti­as­ta ei halu­ta kovinkaan läheisiä?

    Luulen, että kan­nat­taa varautua jo ainakin mielessään maa­pal­lon napo­jen kääntymiseen.

  16. “Kiinas­sa valmis­tuu miljoona hyvää insinööriä vuodessa.”

    Toiv­ot­tavasti kukaan ei pidä tätä huonona tai pelot­ta­vana ilmiönä. Mitä parem­pia, älykkäämpiä ja ahk­er­ampia tiedemiehiä, tutk­i­joi­ta ja kek­si­jöitä Kiina koulut­taa, sen parem­pi ihmiskunnalle.

    Mitäs san­otte muuten, onko uusien ympäristöys­täväl­lis­ten teknolo­gioiden kannal­ta hyvä vai huono jut­tu, että insinöörien määrä kas­vaa maail­mas­sa miljoo­nan vuosivauhdilla?

  17. “Teol­lisu­us automa­ti­soituu edelleen. Mitä vähem­män työ­panos­ta tarvi­taan, sitä vähem­män ylipään­sä on merk­i­tys­tä palkkatasolla.” 

    Kyl­lä palkkata­sol­la on aina merk­i­tys­tä. Vaik­ka tuotan­tokonei­den ja joidenkin kom­po­nent­tien markki­nat ovat globaalit ja hin­nat samat joka puolel­la, on val­taosa tuotan­tokus­tan­nuk­sista aina paikalli­sista työvoimakus­tan­nuk­sista riip­pu­via. Tuotan­to­pros­essin käyn­nis­säpitämisen työvoimakus­tan­nus jos­sain yksit­täisessä tehtaas­sa voi olla suh­teel­lis­es­ti (ja absolu­ut­tis­es­ti) pieni, mut­ta esim. tuotan­non tuk­i­henkilöi­den ja tehtaan johdon palkat, vuokrat, paikallis­es­ti han­kit­ta­vat mate­ri­aalit yms. kus­tan­nuk­set ovat myös alhaiset halpatuotantomaissa.

    “Ketä kiin­nos­taa, mis­sä Nokian kän­nykät valmis­te­taan, jos niiden valmis­tuskus­tan­nuk­set ovat kol­men euron luokkaa.” 

    Ei tuot­teen absolu­ut­tisel­la hin­nal­la ole kil­pailun kannal­ta mitään merk­i­tys­tä. Vain suh­teelli­nen kil­pailukyky on tärkeää, oli tuot­teen valmis­tuskus­tan­nus sit­ten kolme tai kol­me­tuhat­ta euroa. Valmis­tuskus­tan­nuk­set ja sitä myötä valmis­tu­s­paik­ka ovat aina tärkeitä.

    “Logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set ovat paljon tärkeämpiä.”

    No, logis­ti­ikkakus­tan­nusten merk­i­tyk­sen kannal­ta kilo­hin­ta (tai litra-) on tietenkin tärkeä. Toisaal­ta, kul­je­tuskus­tan­nuk­set alenevat ton­nikilo­metriä kohti hyvin voimakkaasti kun kuor­man koko ja kul­je­tus­mat­ka kas­va­vat. Tiivi­isti pakat­tuun kont­ti­in mah­tuu aika mon­ta kän­nykkää, ja kär­jistäen, kun laivan potkaisee lai­tur­ista se ui samal­la vauhdil­la Kiinaan asti. Käytän­nössä usein kul­je­tuskus­tan­nuk­sia paljon suurem­pi ongel­ma on matka-aika.

    “Käykö tässä siis niin, että teol­lisu­ustyö palaa takaisin Euroop­paan. Valmis­tamme tääl­lä koh­ta kiinalais­ten suun­nit­telemia tavaroi­ta lisenssillä?”

    Voihan näinkin joskus käy­dä. Valmis­te­taan­han Euroopas­sa nykyään japani­laisia auto­jakin. Suomes­sa kuitenkaan tuskin koskaan tehdään kiinalaisia tuot­tei­ta. Tääl­lä ei ole markki­noi­ta eikä juuri mitään muu­takaan sel­l­aista, mikä houkut­telisi investoimaan muual­la suun­nitel­tu­jen tuot­tei­den valmis­tamiseen. Sil­loin har­voin kun ulko­maiset yri­tyk­set tekevät tuotan­nol­lisia investoin­te­ja Suomeen, tapah­tuu se täkäläisen tuo­teosaamisen takia. Näin ainakin viime aikoina.

  18. Tulee mieleen juuri kek­simäni ver­taus: 1000 insinöörin fir­ma on vähän kuin 1000 kissan armeija.

    Mietin vaan että en kyl­lä kek­si tuotet­ta jota ei olisi pystynyt tai ei pysty­isi kehit­tämään ihan muu­ta­mal­la kymmenel­lä tai jopa vähem­mäl­lä määräl­lä insinöörejä.
    Nämä “con­glom­er­ate” fir­mat kuten Nokia tai Apple on ihan eri jut­tu kun ne kehit­telee 100ja eri tuot­tei­ta keskit­tyen fir­mana lähin­nä markkinointiin.

    Toisin sanoen, ei kai suomes­sa tarvi­ta kuin yksi Gates tai Woz­ni­ak super insinööri niin se työl­listää huip­putuot­teen­sa voitoil­la koko maan vaik­ka omaa hupi luo­mu-pel­toaan kuokkimaan.

  19. Osmo tun­tuu edelleenkin kuvit­tel­e­van, että teknis­ten ratkaisu­jen suun­nit­telu tapah­tuu jos­sain munkinkam­mios­sa. Tren­di on pikem­minkin että yhä yksilöl­lisem­mät jär­jestelmät tehdään tiivi­is­sä yhteistyössä asi­akkaan kanssa, tuot­tei­ta mukaute­taan paikallisi­in olo­suhteisi­in, jne. Tämä on osa teknistä kehi­tys­tä, kun perustekni­ik­ka halpe­nee riit­tävästi niin lait­teista tulee palveluita

    Kiina jos­sa on län­si­mainen elin­ta­so olisi kovin eril­lainen maa. Kiinan vien­ti ei voi kovin kauan kas­vaa 20% vuodessa, jo nyt isoin asi­akas ostaa velak­si (ja ei, tämä ei ole Kiinan etu). Paineet val­u­ut­takytköstä ja tuon­ti­t­ulle­ja vas­taan kas­va­vat myös koko ajan. Kyl­lä, Etelä-Korea tai vaik­ka Suo­mi kasvoi vas­taaval­la mekanis­mil­la, mut­ta Kiinan kokoinen maa ei voi näin tehdä.

    Eli kiinalaisen kulu­tuk­sen pitäisi kas­vaa. Tämä imp­likoi että säästämisas­teen tulisi laskea, mikä taas imp­likoi toimi­vaa sosi­aal­i­tur­vaa, julk­ista ter­vey­den­huoltoa, tms. jot­ta ihmis­ten ei tarvit­sisi kan­taa kaikkia riske­jä itse. Ja tämä taas imp­likoi korkeam­paa veroast­et­ta, eli edel­lyt­tä pienem­pää kor­rup­tio­ta. Mikä taas edel­lyt­tää riip­puma­ton­ta tuomiois­tuin­laitoista ja demokratiaa…

    Lisäk­si talous­rakenne olisi huo­mat­tavasti vähem­män teol­lisu­us­val­tainen. Vaik­ka rahoi­tus­toimin­nan val­tio­jo­hto olisi käytän­nössä vaikeaa.

  20. Ei kai Kiina ole yksineu­voinen maa, vaan hyvin mon­enkir­ja­va. Monia kieliä, kult­tuuripi­ire­jä ‚jopa ilmas­toa, vähän niinkuin Euroopas­sa. Sanana Kiina viit­taa keis­ar­il­liseen Keskustenvaltakuntaan(muistinko oikein?), jon­ka rajat ovat liikkuneet his­to­ri­as­sa sotien nyky­val­tion sisäl­lä rajusti. Suurkaupun­git ovat edis­tyneitä pääkont­to­ri­aluei­ta ja idän vuoris­toalueil­la eletään agraariy­hteisöis­sä ilman sähköä. Eikö tämä juuri ole Kiinan kil­pailue­tu : 100000e/kk tien­aa­va tehtaan­jo­hta­ja voi ostaa toiselta kiinalaiselta 1e/päivä työtä.Niin kauan kun tämä on mah­dol­lista on Kiina ylivoimainen,vaikka suurkaupunkien elin­ta­so nousisi kuin­ka .Ain­ut kil­pail­i­ja väkimääräl­lä voisi olla Afrik­ka, jos­sa ei ole infra­struk­tu­uria keskilu­okan kulu­tusjuh­li­in eikä keskushallintoa.

    Kiinas­sa kek­sit­ti­in paperi ja kir­japaino (toki toisen ker­ran) 700–800 luvul­la. Paperi­te­ol­lisu­us­maa Suomen tärkeim­mät vien­ti­tuot­teey oli­vat sata vuot­ta sit­ten voi ja terva.Miksi 5000 vuot­ta van­ha kult­tuuri (Kiinalaisen näkökul­mas­ta) ottaisi mallia 70-luvul­la kek­si­tys­tä pohjo­is­mais­es­ta hyv­in­voin­ti­val­tios­ta? Varsinkin kun edel­listä “euroop­palaista” yhteiskun­takokeilua ollaan purka­mas­sa? Sanan­va­paua ja net­ti voi muut­taa keskilu­okan “kiinalaista unel­maa”, mut­ta mihin suuntaan? 

    Glob­al­isoi­tu­mi­nen ete­nee joka tapauk­ses­sa enem­män kulut­tamisen kaut­ta kuin kansan­tanssiesi­tyk­sil­lä. Peri­aat­teessa kai val­u­ut­ta maail­mankau­pas­sa val­uu rajoista välit­tämät­tä kohti raa­ka-ainei­den alkutuottajia(mieraalit, öljy,lannoitepatentit) ja val­u­ut­ta­pankki­ireille. vaik­ka tek­isikin mutkan inno­vaa­tiomaid­en kautta.Jos nyt ollaan Rotschil­dien ja öljysheikkien torp­pare­i­ta , ehkä tule­vaisu­udessa Kiinan keskuspankin.

    Itse jouduin muu­ta­ma vuosi sit­ten opet­ta­maan kädestä pitäen eräälle Espoolaiselle juuri väitelleelle it-alan tekni­ikan tohto­rille, miten lapi­o­ta(!) käytetään. Että se siitä omavaraistaloudesta.

  21. Kun Himala­jan jäätiköt sulavat kasvi­huonekaa­su­jen lisään­tynisen myötä, kiinalaisil­ta lop­puu juo­mavesi. Ne maat, jos­sa on juo­makelpoista vet­tä, voivat olla vielä joskus maa­pal­lon parati­ise­ja ihmisen asut­tavak­si. Viime aikoina on kan­tau­tunut hälyt­täviä tieto­ja myös Kiinan muista ympäristöongelmista. 

    Total­i­taarises­sa maas­sa ympäristöon­gel­mat voidaan aluk­si lakaista maton alle. Ja vielä. Ver­taus siihen, että sit­ten kun kaikissa kiinalai­sis­sa talouk­sis­sa on jääkaap­pi ja auto .…… on edelleen rel­e­vant­ti vertaus.

  22. Kiinan tule­va men­estys riip­puu osaltaan myös siitä, jatkaako se nyky­istä men­estyk­sekästä ja tehokas­ta suh­tatu­tu­mis­taan patent­tei­hin ja tek­i­jänoikeuk­si­in. Kuten yllä mainit­ti­in, kiinalaiset — kuten japani­laisetkin aikanaan — käyt­tävät aika paljon resursse­ja siihen, että oppi­vat ymmärtämään muiden kehit­tämää teknolo­giaa ja tekemään sitä halvem­mal­la. Japani men­estyi aikanaan ensin näin ja kun se tie alkoi olla käy­ty lop­pu­un, suju­vasti siir­tyi tekemään samat asi­at parem­min kuin län­si­maiset “esiku­vansa”.

    Tämä ei onnis­tu, jos Kiinalaiset anta­vat myöten WTO:n jne. vaa­timuk­sille kun­nioit­taa patentteja. 

    Tpyy­lu­o­man kom­ment­ti tekee tästä mekanis­mista entistä rel­e­van­tim­man. Jos kiinalaiset alka­vat kun­nioit­taa län­si­maisia patent­te­ja siinä vai­heessa kun valmis­tustekni­ik­ka jne. on Kiinas­sa vielä alkeel­lisem­paa kuin län­si­mais­sa, se ei koskaan saavu­ta län­si­mai­ta. Teo­ri­as­sa on toki mah­dol­lista, että omintakeinen insinööri­työ ja tuoteke­hi­tys menevät lop­ul­ta skaalae­tu­jen vuok­si ohi län­si­maista. Tämä on peräti toden­näköistä ottaen huomioon väk­ilu­vun ja sen tosi­asian, että kiinalaiset nyt vaan ovat keskimäärin hie­man välkympiä kuin esim. amerikkalaiset, mut­ta aikaskaala on sil­loin ihan toinen kuin 10–20 vuotta. 

    Kiinalaisel­la kulu­tuk­sel­la on paljon endo­geenista kasvun­varaa. Nythän merkit­tävä osa kiinalais­ten säästöistä menee makro­ta­sol­la lainaksi amerikkalaisille (ja nyt­temin kait myös suo­ma­laisille). Sama kai se kiinalais­ten kannal­ta on, käyt­tävätkö tuot­teen­sa itse vai vai­h­ta­vatko ne vihreäl­lä mus­teel­la tahrit­tui­hin paper­i­lap­pui­hin. Tai tarkem­min ajatellen, edelli­nen tun­tu­isi näin äkkiseltään ole­van enem­män kiinalais­ten etu.

    1. Onko noin enää. Paten­tit ovat myös liisat­tavis­sa, eivät jonkin rikkaan ja tuotan­tokus­tan­nuk­sil­taan korkean maan yksi­noikeus. Myös yri­tyk­set toimi­vat kansainvälisest5i ja hakeu­tu­vat sinne, mis­sä tuotan­to on edullis­in­ta ja vievät paten­tit mukanaan. Nokian Kiinas­sa ole­vat tehtaat nou­dat­ta­vat kaikkia (Nokian) patentteja.
      Paljon voi oppia myös ei-paten­toitavista käytän­nöistä. Edukusnnus­sa kävi kiinalais­del­e­gaa­tio. He havait­si­vat ruokalan kier­re­por­tais­sa kumiset liukas­tu­misen­estorai­dat ja oli­vat nenä kiin­ni por­tais­sa kän­nykkäkameroi­neen ainakin viisi min­u­ut­tia. Ei sel­l­aista raitaa voi patentoida.

  23. Nokian paten­tit ja muu korkean teknolo­gian investoin­nit suo­jel­laan kyl­lä val­tion toimes­ta niin kauan kun se on rahal­lis­es­ti kannattavaa. 

    Esimerkik­si kiinalais­ten ensi­askeleet oman auto­te­ol­lisu­u­den puolel­la eivät nou­da­ta minkäälaista mallisuo­jaa ja tuskin muu­takaan teknolo­gian suo­jaa, vaan he kopi­oi­vat aika suo­raan muiden auto­jen mallit. Kiinal­la ei vielä ole omaa, kil­pailukyky­istä kän­nykkä­te­ol­lisu­ut­ta, mut­ta muu­ta­man vuo­den päästä voi jo olla. Siihen asti he tietenkin nou­dat­ta­vat niitä patent­te­ja, kun eivät vielä omaa riit­tävää osaamista niiden yli kävelemiseksi.

    Kiinalaiset ovat ennenkaikkea prag­maat­tisia. En syytä tästä kiinalais­sia, pidän tätä ihan nor­maali­na. Mut­ta siis, WTO:ssa ainakin pari vuot­ta sit­ten pahim­mat kiis­takysymyk­set Kiinan kanssa oli­vat juuri suhde imma­te­ri­aalioikeuk­si­in. En tiedä tilan­net­ta nyt, mut­ta siel­lä ei kyl­lä sil­loin yhtään välitet­ty joidenkin kopi­oitu­jen eloku­vien kaupit­telus­ta tai mis­tään muus­takaan “piraat­ti­tuot­teista”.

  24. Eipä ole kovinkaan kauan kuin eteläisen naa­puri­maamme eräältä toril­ta sai täysin vapaasti ostaa piraatteja.
    Ja tosi­aan ainakin Pekingistä piraat­tikau­pat on kar­sit­tu jo muu­ta­ma vuosi sit­ten harmik­seni pois.

  25. “Total­i­taarises­sa maas­sa ympäristöon­gel­mat voidaan aluk­si lakaista maton alle.”

    Ja sit­ten tarvit­taes­sa myös erit­täin tehokkaasti kar­sia pois. Tästäkin on lukuisia esimerkke­jä kun vain viit­sisi ottaa selvää. Mut­ta se propakan­da on syvälle juurtunut…

  26. Tiedemies
    “Tämä ei onnis­tu, jos Kiinalaiset anta­vat myöten WTO:n jne. vaa­timuk­sille kun­nioit­taa patentteja.”

    Kiina (ja Japani) on jo niin varakas, että sen ei tarvitse perus­taa men­estys­tään muil­ta varas­tamiseen. Suomes­sa tekni­ikoiden kehit­tämi­nen on edullista suh­teessa valmis­tamiseen. (Korkean) teknolo­gian valmis­tus­ta ei vält­tämät­tä kan­na­ta viedä paikkoi­hin, jos­sa sen varas­t­a­mi­nen olisi lail­lista. Olisi tietenkin hyvä, että maail­man­laa­juista työn­jakoa ja sosi­aal­i­tur­vaa saisi kehitet­tyä niin pitkälle, että kenenkään ei tarvit­sisi “varas­taa nälkään­sä”. Luot­ta­muk­sen ole­mas­sao­lo on tärkeää mod­ernissa taloudessa, ja vaik­ka sen rak­en­t­a­mi­nen ja kehit­tämi­nen kestää paljon kauem­min kuin tuhoami­nen, niin se on avain­pros­es­si tästä nykyis­es­tä talouskaaok­ses­ta nousemiseen. Luot­ta­muk­sen rak­en­tamises­sa ja kehit­tämisessä taas avainase­mas­sa on korkean moraalin kun­nioit­ta­mi­nen. Jos ihanteena ei olisi korkea moraali, niin ei tarvit­sisi ihmitel­lä mik­si toteu­ma jää kauas siitä. Eihän olisi edes yritetty.

  27. Nyt vau­raiden län­si­maid­en ei pitäisi ollenkaan kan­taa huol­ta siitä, että kiinalaiset ja muut kehit­tyvät maat eivät aina kun­nioi­ta patent­te­ja ja tek­i­jänoikeuk­sia. Niiden pitäisi olla todel­la huolis­saan siitä, että ne joskus saat­ta­vat sen tehdä. 

    Kun sato­jen tuhan­sien itäis­ten insinöörien terävin kär­ki alkaa suoltaa keksin­töjä ja patent­te­ja (on jo alka­nut) ja kun näi­den keksin­tö­jen rojaltit kulkeu­tu­vat kiinalaisille suuryri­tyk­sille ja kun näil­lä oste­taan velka­an­tunei­den län­si­maid­en medi­ay­htiöitä ja niiden hal­lit­semia tek­i­jänoikeuk­sia ja niil­lä ansaitut varat kulkeu­tu­vat kiinalaisille suuryri­tyk­sille ja kun näillä … 

    Täl­laisel­la kehi­tysku­l­ul­la on kak­si seu­raus­ta. Ensik­si, talouske­hi­tyk­sen pain­opiste siir­tyy itään ja toisek­si, rikkaiden ja köy­hien väli­nen kuilu kas­vaa edelleen niin kan­so­jen sisäl­lä kuin kan­so­jen välil­lä. Ja kos­ka tärkein kil­pailu käy­dään joka tapauk­ses­sa maan ja sen luon­non­va­ro­jen omis­tamis­es­ta, täl­lainen kehi­tys tarkoit­taa kah­ta asi­aa. Toisaal­ta sitä, että kaikkien maid­en rikkaat omis­ta­vat yhä suurem­man osan kaikesta ja kaik­ki köy­hät yhä pienem­män osan asuinkelpois­es­ta maas­ta, puh­taas­ta vedestä, meren kaloista, pel­loista ja met­sistä. Toisaal­ta se tarkoit­taa sitä, että aseelli­nen kil­pailu luon­non­va­roista kiristyy idän ja län­nen välil­lä ja luon­non­va­roista rikkaiden maid­en kohtalona on olla vielä tuhoisamp­ina tais­telukent­tinä kuin ne nyt ovat. Molem­mis­sa kehi­tysku­luis­sa yhä suurem­pi osa yhtei­sistä resurs­sei­ta kulute­taan hyödyt­tömi­in taistelukustannuksiin.

    Jos me tääl­lä län­nessä kat­soisimme omaa etu­amme hiukkaakaan nenäämme pidem­mälle, pyrk­isimme mitä pikem­min eroon patent­te­ja ja tek­i­jänoikeuk­sia ylläpitävistä kan­sain­väli­sistä laeista.

  28. Kiina oli 1800-luvulle saak­ka maail­man suuri talous­mahti, Euroopan tuotan­to ohit­ti kiinan vas­ta vähän yli 100 vuot­ta sitten.

    Kiina kyke­nee koulut­ta­maan tutk­i­joi­ta ja insinööre­jä enem­män kuin muu maail­ma yhteensä.

    Paten­titkan eivät ole ikuisia ja vanhenevat.
    Toisaal­ta kiina on niin suuri markki­na, että se voi vaik­ka määritel­lä oman stan­dard­in omille kännykkäverkoilleen.
    Toisaal­ta kaik­ki suuret valmis­ta­jat ovat jo markki­noil­la tehtaineen ja kehi­tysosas­toi­neen joten mihin Kiina niitä patent­te­ja tarvit­see ?? Kiinan markki­noiden kän­nykäthän jo valmis­te­taan Kiinassa.Nokia , Motoro­la, Sony-eric­s­son, Siemens ovat jo siellä.

    Eihän USA:kaan ole huolis­saan, että kän­nykkä­paten­te­ja on muil­lakin kuin usalaisilla

    Ja on siel­lä kehi­tys­täkin. Siemen­sil­lä ja Huaweil­la on yhteinen yri­tys ja Pekingis­sä oli kokon­ainen kau­ungi­nosa varat­tu tämän yri­tyk­sen keitysyksikölle

  29. Kiinaan täy­ty­isi tule­vaisu­udessa myös viedä jotain. Jos sieltä vain tuo­daan, alkaa velka­an­tu­mi­nen ja kiinalaíset tuskin maail­man tap­pi­in asti län­si­maille velkaa myöntävät.

  30. “Toisin sanoen, ei kai suomes­sa tarvi­ta kuin yksi Gates tai Woz­ni­ak super insinööri niin se työl­listää huip­putuot­teen­sa voitoil­la koko maan vaik­ka omaa hupi luo­mu-pel­toaan kuokkimaan.”

    Aika iro­nista, että et sit­ten pistänyt tuo­hon esimerkeik­si suom­laisia nim­iä vaan amerikkalaisia 😉

  31. Yksi syy mik­si Kiinan talouskasvu alkaa luul­tavasti pahasti yskiä ennen kuin se yltää A‑luokkaan liit­tyy tosi­aan patent­tei­hin yms. mut­ta on kai pohjim­mil­taan paljon laajempi. 

    Kiinan pitäisi nimit­täin kään­tää koko talous matki­vas­ta ja ole­mas­sa ole­via tarpei­ta tyy­dyt­tävästä inno­vati­ivisek­si, siis uusia ratkaisu­ja ja uusia halu­ja ja tarpei­ta uusil­la keksin­nöil­lä luo­vak­si. Noi­ta uusia ratkaisu­ja täy­ty syn­tyä myös teol­lisu­u­den ulkop­uolel­la ainakin maat­aloudessa ja palveluis­sa ja niitä pitää kehit­tää myös koti­markki­noille. Tuo muu­tos sen täy­tyy tehdä viimeistään siinä vai­heessa, kun kiinalainen työn­tek­i­jä ei enää ole halpatyövoimaa. 

    Jot­ta tuo onnis­tu­isi, Kiinana pitäisi täyt­tää monia sel­l­aisia ehto­ja, joi­ta nyky­hallinto ei suos­tu täyt­tämään. Tpyy­lu­o­ma luet­telos­sa oli mon­ta tärkeää.

    Muu­tok­sen vaikeut­ta — vai pitääkö sanoa mah­dot­to­muut­ta — voi tarkastel­la myös Richard Flori­dan teesien kaut­ta. Miten Kiina muut­tuu niin avoimek­si, yksilöl­lisek­si ja mer­i­tokraat­tisek­si, että sinne syn­tyy län­si­maistyyp­pinen luo­va luok­ka ja sen myötä maail­man parhai­ta osaamisklustereita? 

    Maail­man parhaimpi­en joukkoon­han täy­tyy nyky­maail­mas­sa kuu­lua, jos halu­aa kansan­talouden pär­jäävän A‑luokassa. “Pitää juos­ta mui­ta nopeam­min, jot­ta pysy­isi edes paikallaan.” “Aika hyvät” toimi­vat vain kehit­tyvis­sä talouksissa.

  32. Jatkan vielä tuos­ta talouskasvun ja ympäristön ris­tiri­idas­ta Kiinassa. 

    Talouskasvu kai aina vaatii, että ihmiset, jot­ka sen talouskasvun tuot­ta­vat, saa­vat jotain kivaa pon­nis­telu­jen­sa vasti­neek­si. Säästämi­nen tai kun­nal­lisen jät­teen­polt­to­laitok­sen rak­en­t­a­mi­nen eivät tai­da täyt­tää “kivan” määritelmää. Auto sen sijaan on var­masti yksi tärkeim­mistä “kivoista”.

    Polt­toainemoot­to­ri­au­tot alka­vat kuitenkin selvästi olla tien­sä päässä Kiinas­sa (yhä suurem­pi osa asuu suuris­sa kaupungeis­sa, jois­sa autoilua on jo nyt pakko rajoittaa). 

    Sähkökulkuneu­vot ovat peri­aat­teessa ratkaisu ongel­maan, mut­ta vain siinä tapauk­ses­sa, että niiden kulut­ta­ma sähkö tuote­taan ympäristöys­täväl­lis­es­ti. Näin ei tapah­du Kiinas­sa, jos­sa muis­taak­seni 80% sähköstä tulee hiilivoimaloista ja vielä poikkeuk­sel­lisen saas­tut­tavista ja tehot­tomista hiilivoimaloista.

    En näe ongel­malle muu­ta ratkaisua kuin sen, että henkilöau­to­jen myyntiä/käyttöä rajoite­taan jatkos­sa vielä selvästi voimakkaam­min kuin tähän asti.

    Sama ongel­ma tietysti kos­kee kaiken­laista muu­takin “kivaa”: jääkaappe­ja, matkailua, isom­pia asuntoja …

    Kiinan hallinnol­la on aika huonot kor­tit tuos­sa pelis­sä: jos se rajoit­taa kulu­tus­ta, väki raivos­tuu ja talouskasvu hiipuu ja väki raivos­tuu vielä lisää, jos se ei rajoi­ta kulu­tus­ta, ympäristö muut­tuu yhä asuinkelvot­tomam­mak­si, väki raivos­tuu jne.

    Kom­mu­nisti­nen hallinto on eri­tyisen vaike­as­sa tilanteessa, kos­ka se pelaa veit­si kurkulla.

  33. “En näe ongel­malle muu­ta ratkaisua kuin sen, että henkilöau­to­jen myyntiä/käyttöä rajoite­taan jatkos­sa vielä selvästi voimakkaam­min kuin tähän asti.”

    Ei täl­laisia tarvi­ta. Tarvi­taan ain­os­taan ympäristövero. Mil­lä hin­noitel­laan tämä “ulkois­vaiku­tus”. Kun luon­non­va­rat tule­vat todel­lisen hin­tamekanis­min alaisek­si, resurssien käyt­tö ohjau­tuu markki­na­t­aloudessa tehokkaak­si. Ris­tiri­ita ei ole niinkään talouskasvun ja luon­non­va­ro­jen välil­lä, vaan tuotan­non ja luon­non­va­ro­jen välil­lä. Jos maan ja luon­non­va­ro­jen nou­se­va hin­ta menee kas­vas­sa määrin oli­gark­ki-speku­lant­tien taskui­hin, tuotan­non ja elin­ta­son kasvu pysähtyy. Tulo­erot johta­vat kas­vavaan speku­loin­ti­in ja yhä nou­se­vi­in tuotan­tokus­tan­nuk­si­in. Eli minä näk­isin sen näin: korkea maan ja luon­non­va­or­jen vero­tus => pienet tulo­erot => heikko oli­garkia => vähäi­nen speku­loin­ti => tehokas tuotanto.

    1. Auto­jen ain­oi­ta ongelmia Kiinas­sa eivät ole polt­toaine ja ilmas­to. Tiheästi asu­tuis­sa kaupungeis­sa tila ja ruuhkat ovat melkein suurem­pi syy rajoit­taa autoilua, kuten Sin­ga­pore on tehnytkin.

  34. Tätäkin rajoit­taisi maan (luon­non­va­ran) käytön todel­li­nen hin­tamekanis­mi. (Please, ei kom­ment­te­ja parkkipaikoista..)

  35. Nyt on muo­tia nähdä Kiina mah­ta­vana ja vau­raana, mut­ta kan­nat­taa myös muis­taa mil­laiset haas­teet siel­lä on sisäpoliittisesti. 

    Miten itse estäisit mil­jar­dia köy­hää talon­poikaa ryhtymät­tä kap­inaan, samaan aikaan kun pieni osa kaupunki­lai­sista vauras­tuu ja jopa ökyrikastuu?

  36. Tarvi­taan ain­os­taan ympäristövero. Mil­lä hin­noitel­laan tämä “ulkois­vaiku­tus”.

    Niin, autoilun tai muun “kivan” rajoit­ta­mi­nen voi tapah­tua monel­la tapaa. Point­ti­ni oli se, että jos sitä Tra­bant­tia pitää odot­taa 20 vuot­ta, se ei lisää talouden dynami­ikkaa kovin tehokkaasti. “Pais­ki töitä eläkeikään asti niin sin­ul­la saat­taa olla varaa autoon.” Aika moni otti mielu­um­min kuole­man­riskin yrit­tämäl­lä yli rajan.

    Demokraat­ti­sis­sa kehit­tyvis­sä mais­sa sen sijaan ulkois­vaiku­tuk­si­in voidaan puut­tua jous­tavasti. Mitään kovin “kivaa” ei kyl­lä siel­läkään tai­da olla näköpi­iris­sä. Rikkaissa mais­sa on se etu, että melkein jokainen työssä käyvä voi jatkos­sakin ostaa sen fantsun uuden sähköau­ton, kun­han osaa nimen­sä laina­pa­perei­den alle kirjoittaa.

  37. Oma mielip­i­teeni kyl­läkin on, että patent­tien kun­nioit­ta­mi­nen on se, mikä on moraali­ton­ta, ei suinkaan niiden rikkominen.

  38. Ainakin huhu­jen mukaan Hong Kongis­sa maan hin­ta kerätään tehokkaasti kaupun­gin kirstu­un. Tein googleen haun “traf­fic jams in Hong Kong” ja siel­lä use­at valit­te­liv­at liiken­neru­uhkia, mut­ta joukos­ta löy­tyi myös täl­lainen kommentti:

    “for­got the name of the place we went on Christ­mas Eve..
    it was jam-packed with peo­ple.. pret­ty scary..
    there are no traf­fic jams in Hong Kong.. but human jam?
    it’s much worse.. streets and MTR are filled with people!”

  39. Ei auton saan­tia tarvitse rajoit­taa, Sin­ga­pores­sa ajo-oikeus mak­saa n 25–30000 euroa.
    Siel­lä autoilun hin­ta pitää huolen, että vain rikkaat ajel­e­vat autolla.

    Sen lisäk­si pääsyä keskus­taan on rajoitet­tu heiltäkin. 

    Aasi­as­sa on totut­tu toisen­laiseen demokra­ti­aan kuin meil­lä, ei Sin­ga­porekaan mikään län­si­maisen demokra­t­ian periku­va ole.
    Aasialainen kult­tuuri on hyvin autoritääri­nen kaikil­la tasoil­la ja toisi­na­jat­teli­jat ovat syr­jit­tyjä ja kon­trol­loitu­ja ns demokratioissakin.

    Mikäli kasvun hedelmiä ei saa­da jaet­tua tas­a­puolis­es­ti niin kyl­lä kansalaiset voivat siel­läkin nous­ta kapinaan.

  40. Tiheästi asu­tuis­sa kaupungeis­sa tila ja ruuhkat ovat melkein suurem­pi syy rajoit­taa autoilua

    Sik­si minäkin kir­joitin “sähkökulkuneu­vot” eli junista mopoi­hin ja niiden yhdistelemiin.

    Mut­ta ruuhkas­sa sähköau­to (tai sähkökulkuneu­vo) tietenkin vas­ta osoit­taakin parem­muuten­sa. Ener­giaa ei kulu lainkaan kun suma seisoo eikä pien­hiukkas- tai muitakaan päästöjä ole.

    Tai siis on mui­ta päästöjä, mut­ta jos­sain kaukana, luul­tavasti siinä saas­tut­tavas­sa hiilivoimalas­sa kaupun­gin ulkopuolella.

  41. “Miten itse estäisit mil­jar­dia köy­hää talon­poikaa ryhtymät­tä kap­inaan, samaan aikaan kun pieni osa kaupunki­lai­sista vauras­tuu ja jopa ökyrikastuu?”

    Luop­umal­la “kollek­ti­ivis­es­ta” maan­omis­tuk­ses­ta, byrokra­ti­as­ta, kor­rup­tios­ta ja suun­nitel­mat­aloud­es­ta kaikkial­la Kiinas­sa. Helpom­min san­ot­tu kuin tehty, mut­ta markki­napo­h­jaiset ratkaisut ovat ain­oa tie.

  42. Juha,“Aika iro­nista, että et sit­ten pistänyt tuo­hon esimerkeik­si suom­laisia nim­iä vaan amerikkalaisia ;-)”

    Meinasin sanoa että Linus, mut­ta sit­ten mietin mis­sä se taas asuukaan, ai niin, Port­land… Ja on sof­ta guru­jra aika paljon muitakin. Eli kyl­lä suomel­la sof­ta alal­la on pieni ongel­ma pitää huip­pun­sa kotona, eikä ne etupäässä kiinaan muu­ta… Tärkein­tä “aiv­o­työssä” on muka­va ympäristö, hyvä palk­ka yms. niitä ei mielestäni oikein Kiinas­ta kuitenkaan vielä löy­dy. No onnek­si Suomen ympäristöä ajaa kuitenkin koko ajan parem­mak­si Osmo ja tämä blogi.

    No nimeäp­pä sinä Juha seu­raavak­si maail­man sof­ta tai mui­ta insinööri huip­pu­ja jot­ka eivät ole Suo­ma­laisia mut­ta ovat muut­ta­neet Suomeen? Tämän on mielestäni Suomen haaste, ei Kiina.

  43. ““Kiinas­sa valmis­tuu miljoona hyvää insinööriä vuodessa.”
    Toiv­ot­tavasti kukaan ei pidä tätä huonona tai pelot­ta­vana ilmiönä.”

    No se on ilmiönä haas­ta­va mm. meille suo­ma­laisille sikäli että täältä katoaa kiihtyväl­lä tahdil­la hyv­in­voin­timme rahoit­ta­va seg­ment­ti, vien­ti­te­ol­lisu­utemme veturi, eli insinööri­työ. Osmon esilleot­ta­ma Nokia hyvänä esimerkkinä. 10 vuo­den päästä Nokial­la ei enää ole tuoteke­hi­tys­tä merkit­tävis­sä määrin Suomes­sa. Syykin on selvä. Kiinalaiset ja intialaiset insinöörit eivät häviä koulu­tus­ta­soltaan, osaamiseltaan tai inno­vati­ivi­su­udeltaan yhtään suo­ma­laisille mut­ta hin­ta on luokkaa neljä­sosa suo­ma­lais­es­ta. Pro­jek­tikus­tan­nuk­sia las­ket­taes­sa, kun huomioon ote­taan muutkin yleiskus­tan­nuk­set kuin vain palkkakus­tan­nuk­set, ero on vieläkin suurempi. 

    Insinööri­työn katoami­nen Suomes­ta Aasi­aan tarkoit­taa tääl­lä väistämätön elin­ta­son laskua. Pohjo­is­maisel­la hyv­in­voiny­hteiskun­nal­la ole tule­vaisu­ut­ta kun sen rahoi­tus­po­h­ja häviää. Kiinailmiö pitäisi ottaa Suomes­sa huomioon ajois­sa, reali­teet­ti­na johon on asteit­tain mukaudut­ta­va, jot­tei rom­ah­dus olisi niin raju.

  44. Vaan valmis­tuuko Kiinas­ta miljoona hyvää insinööriä vuodessa? Olen antanut ker­toa itsel­leni että edes Kiinalais­ten tohto­rien taso ja taidot eivät ole vält­tämät­tä huimia, huiput ovat sit­ten tietysti tosi kovia.

  45. Minus­ta lyi­jy­lu­oti on on ainakin aikansa aika hyvä kap­inan esto. Kiinas­sa­han sitä on har­rastet­tu aiem­minkin, tosin vas­tas­sa ei ollut mil­jar­dia talon­poikaa vaan jokunen opiske­li­ja. Jos soti­lail­la her­mot pitää, niin turha puhua talon­poikien kap­inas­ta. Kysymys: mikäli esim 10 miljoon­aa kiinalaista hom­maa sähkökulkuneu­von, niin miten se sähkön­tarve voidaan hoitaa? Lisää kivihiilivoimaloita??

  46. Osmo on nyt hie­man hakoteil­lä. On väärin tui­jot­taa val­ta­van kokoisen Kiinan keskimääräistä BKT:tä asukas­ta kohti. Ja on myös väärin yrit­tää kuva­ta Kiinaa yht­enäisenä alueena. Osak­si Kiina on jo nyt paljon meitä rikkaampi.

    Jos keskimääräisiä luku­ja halu­taan ver­ra­ta, niin pikem­minkin Kiinaa pitäisi ver­ra­ta siihen kokon­aisu­u­teen, joka muo­dos­tuu, kun Euroop­pa ja Afrik­ka yhdis­tetään. Mut­ta eihän siinä taas ole mitään järkeä.

  47. “Osmo on nyt hie­man hakoteil­lä. On väärin tui­jot­taa val­ta­van kokoisen Kiinan keskimääräistä BKT:tä asukas­ta kohti”

    Näin on , mil­jar­di ihmistä ei ole koskaan yhtä homogeeni­nen kuin viiden miljoo­nan Suomi.
    Kiinas­sa puhutaan sato­ja kieliä, ain­oa yhdis­tävä tek­i­jä on kir­joi­tustapa. Eivät ihmiset vält­tämät­tä ymmär­rä toisiaan.
    Kiina on yrit­tänyt poista atätä ongel­maa, mut­ta se on vielä sukupol­ven pääsä siitä.

    Eniten Kiinan kulu­tus­ta­soa muut­taa se, että ihmiset siir­tyvät kasvis­ravin­nos­ta liharuokaan.
    Lihan kas­vat­ta­mi­nen sitoo velä enem­män resursee­ja kuin autot.
    Kiinal­is­ten oma tuotan­to ei kas­va niin nopeaan kuin kulu­tus. Kiinan alueel­la maanvil­je­lyyn kel­paavaa maa­ta on vähän eikä olo­suh­teet ole parhaim­mat ja niin­pä Kiina ostaa vil­je­ly­maa­ta ulkomailta.

    Käytän­nössä Kiina kil­pailee ensisi­jais­es­ti ruuas­ta ja se tulee nos­ta­maan suo­ma­lais­tenkin ruuan hintaa.

    Autot ovat sekundääri­nen ongel­ma, sil­lä Kiina var­maan nos­taa autoilun hin­taa niin paljon, että ongel­ma pysyy aisoissa

  48. Liian van­ha on oike­as­sa. Liha on eräs merkit­tävä tek­i­jä ihmiskun­nan ns tuhon tiel­lä, ei ehkä niinkään se jääkaap­pi ja se auto. Eli sit­ten kun jokaises­sa kiinalaises­sa per­heessä syödään viikot­tain lihaa, niin sit­ten peli on menetet­ty. Siinä eivät enää kaiken maail­man paten­tit ja piraatit paljon paina.

  49. Tiedemies, onnitel­laan nyt vielä tääl­läkin, kir­joit­taa paten­teista. Pari sanaa aiheesta, kos­ka tämä liit­tyy mielestäni Kiinaan ja talouskri­isi­in. Myön­nän ole­vani vähän heikol­la jääl­lä, eli arve­len seu­raavaa mut­ta en tiedä pystynkö tätä todistamaan:

    On tapana tode­ta, esimerkik­si Niin­istö eilen A‑Talkissa, että finanssikri­isi oli seu­raus­ta johdan­nai­sista, löysästä rahas­ta, jne. Toki näin, mut­ta mis­tä ne johtuivat?

    2000-luvun tait­teessa huole­hdit­ti­in globaal­ista deflaa­tios­ta. Argu­ment­ti meni niin että sosial­is­min rom­ah­tamisen myötä ja Kiinan avaudut­tua, globaali­in talouten tuli tuol­laiset puolisen mil­jar­dia lisää työvoimaa, mikä yhdessä automaa­tion edis­tymisen kanssa rom­ah­dut­taa palkkata­son, mikä las­kee hin­to­ja ja siten taas palkko­ja entis­es­tään… eli deflaatiokierre.

    Näin ei käynyt, finanssi­jär­jestelmä kier­rät­ti kas­vaavaa sivua vas­taan, Yhdys­val­tain keskus­pankin ja Kiinan val­tion avus­tuk­sel­la, voitot kulu­tusve­lak­si, asun­to­lain­oik­si ja sijoituk­sik­si ohjelmis­toi­hin, sisäl­lön­tuotan­toon, lääke­tutkimuk­seen, tms. imma­te­ri­aaliseen liiketoimintaan.

    Muuten hyvä, mut­ta tässä on kak­si ongel­maa. Ensin­näkin (amerikkalaisen) kulut­ta­jan velat eivät voi lop­ut­tomi­in kas­vaa nopeam­min kuin tulot, ja tulot eivät juuri ole täl­lä vuosikymmenel­lä kas­va­neet. Toisek­si ja osit­tain hidas­ta tuloke­hi­tys­tä selit­täen, imma­te­ri­aalioikeusjär­jestelmä (paten­tit, tek­i­jänoikeudet) ei toi­mi lainkaan, ja tästä seu­raa että tuo tieto­taloudessa on rak­en­teelli­nen ongelma.

    Jos pitää vali­ta nyky­is­ten patent­tien ja tek­i­jänoikeuk­sien, tai niiden täy­del­lisen pois­tamisen väliltä, niin val­it­sen pois­tamisen. Dis­funk­tion­aaliset imma­te­ri­aalioikeudet jot­ka työl­listävät enem­män lakimiehiä kuin tutk­i­joi­ta, lehtimiehiä, ohjel­moi­jia ja taiteil­i­joi­ta on huonom­pi kuin ei mitään.

    Mut­ta jot­ta tuol­lainen imma­te­ri­aal­i­talous saataisi­in kestävälle poh­jalle, tarvi­taan jonkin­laiset mekanis­mit jol­la rahoite­taan esimerkik­si tutkimus­ta, jour­nal­is­mia, ohjel­moin­tia ja taidet­ta. En tiedä miten, mut­ta jos tätä ei saa­da jotenkin toim­i­maan niin ei niiden miljoonien kiinalais­ten insinöörien tule­vaisu­us kovin hyvältä näytä. Vaik­ka Kiina olisi pelkkä maail­man tehdas, niin sekin tarvit­see jotain uut­ta mitä valmistaa.

    Se kuin­ka vähän lop­pu­jen lopuk­si käytetään rahaa ja aikaa esimerkik­si tietotekni­ikas­sa ihan perus­tutkimuk­seen on hälyt­tävää, edelleenkin lyp­sämme rahaa eli sovel­luk­sia ideoista jot­ka olen­nais­es­ti kehitet­ti­in jo 70-luvul­la, ja tämä ei voi jatkua lop­ut­tomi­in. Myös huoli siitä, että miten jatkos­sa rahoite­taan kun­nol­lista jour­nal­is­mia on aiheelli­nen, ja lääke­tutkimuk­sen ongelmista tääl­lä on jo puhut­tu. Ja niin edelleen.

  50. “Uno­hdet­tu Gen­e­sis kir­joit­ti 1.4.2009 kel­lo 22:35 Vaan valmis­tuuko Kiinas­ta miljoona hyvää insinööriä vuodessa? Olen antanut ker­toa itsel­leni että edes Kiinalais­ten tohto­rien taso ja taidot eivät ole vält­tämät­tä huimia, huiput ovat sit­ten tietysti tosi kovia.”

    Ihan huipuista en tiedä kuten en ole var­ma tuos­ta miljoonas­takaan. Mut­ta sato­jatuhan­sia päte­viä insinööre­jä valmis­tuu joka vuosi, jot­ka eivät kyvy­iltään häviä yhtään suo­ma­laisille tai muillekaan län­si­maisille virkaveljilleen. 

    Kun Nokia tai muu suuri kan­sain­vä­li­nen teknolo­giayri­tys läh­tee siirtämään tuoteke­hi­tys­tään Kiinaan, sitä kiin­nos­taa eri­tyis­es­ti mil­laisia ns. rivi-insinööre­jä kyseis­es­tä maas­ta löy­tyy. Pääarkkite­hdit ja muu inno­vaa­tion kär­ki plus pro­jek­ti­jo­hto ja keski­jo­hto tuote­taan tarvit­taes­sa expaat­teina lähtö­maas­ta kuten Suomes­ta tai se osa toimin­noista jää tois­taisek­si edelleen lähtömaahan.

  51. Vaan valmis­tuuko Kiinas­ta miljoona hyvää insinööriä vuodessa? Olen antanut ker­toa itsel­leni että edes Kiinalais­ten tohto­rien taso ja taidot eivät ole vält­tämät­tä huimia, huiput ovat sit­ten tietysti tosi kovia.”

    Ei ne kiinalaiset tohtorit meikäläisille häviä. On lisäk­si hyvä huo­ma­ta, että suomes­sa ja muis­sa län­si­mais­sa, jenkeistä puhu­mat­takaan, kohta­lainen osa valmis­tu­vista tohtor­eista on kiinalaisia.

    Kyl­lä fak­ta on, että kiinalaiset ovat yhtä fik­su­ja kuin mekin.

  52. Ville: en tiedä yhtäkään tänne tul­lut­ta huip­pua. Ehkä joku on, mut­ta insinööri ja liike­maail­man tähdet löytävät näköjään kotin­sa muual­ta kuin Suomesta.

  53. Kiinalai­sis­sa on sekin erikoisu­us, että he ovat aika ahkeria.
    Kyl­lä Suomes­sa tekno­liki­a­te­ol­lisu­udessa on Kiinalaisia insinööre­jä paljonkin töis­sä. Jopa hake­mas­sa täältä oppia.
    Mm. erääl­lä suo­ma­laisel­la kansan­välisel­lä fir­mal­la on jo ollut pitkään poli­ti­ikkana, että paikalliset pro­jek­ti- ja huolto­toimin­nat pyritään hoita­maan paikallisil­la työn­tek­i­jöil­lä ja suo­ma­laiset expatit on kotiutettu.

  54. Elan ja asun Kiinas­sa (Fuz­hous­sa) per­heeni kanssa ja voin sanoa, ettei talouden ala­ma­ki juurikaan nay taal­la katuku­vas­sa. Kalli­it autot menevat edelleen kau­pak­si, asuinaluei­ta ja toimis­to­torne­ja kohoaa joka puolelle, liiken­nein­fraa (kuten nopei­ta rautatei­ta seka moot­toritei­ta) raken­netaan vauhdil­la. On aika kiin­toisaa elaa taal­la tata aikaa, kun kaik­ki muut­tuu niin nopeasti. Tulin tanne seit­se­man vuot­ta sit­ten ja kehi­tys siitakin saak­ka on ollut valtavaa.
    Toki yksi asia on muut­tuma­ton ja se on puolueen val­ta, joka on aika vankku­ma­ton. Saali sil­la, sen joh­dos­ta esimerkik­si You Tube on ollut blokat­tuna noin parin viikon ajan (siel­la oli joitain Tiibet-videoita). Toiv­otaan, etta se asia jon­ain paivana muuttuu.

  55. Tiedemies, onnitel­laan nyt vielä tääl­läkin, kir­joit­taa patenteista. 

    Ole­tan, että onnit­telu liit­tyy april­lip­i­laani. Pahoit­te­len, jos joku otti tosis­saan. Julka­isin blo­gis­sani väit­teen, että olisin saanut erään arvoste­tun tiede­palkin­non; tämä ei mis­sään nimessä pidä paikkaansa. Sain sähkö­pos­tit­sekin onnit­telu­ja. Päät­telin, että osa ihmi­sistä on Osmon blo­gin kaut­ta pää­tynyt april­lipäivänä luke­maan kirjoitustani.

  56. tpyy­lu­o­man esit­tämä kysymys osoit­taa kaikkien talousongelmien äiti­in: ”jot­ta tuol­lainen imma­te­ri­aal­i­talous saataisi­in kestävälle poh­jalle, tarvi­taan jonkin­laiset mekanis­mit jol­la rahoite­taan esimerkik­si tutkimus­ta, jour­nal­is­mia, ohjel­moin­tia ja taidet­ta. En tiedä miten, mut­ta jos tätä ei saa­da jotenkin toim­i­maan niin ei niiden miljoonien kiinalais­ten insinöörien tule­vaisu­us kovin hyvältä näytä”.

    Onko talouden tarkoituk­se­na antaa töitä miljoonille ja miljoonille kiinalaisille/yhdysvaltalaisille/suomalaisille insinööreille, kir­jail­i­joille, muusikoille, ohjel­moi­jille, tutk­i­joille ja jour­nal­is­teille? Vai onko talouden tarkoituk­se­na tuot­taa hyödykkeitä niitä tarvit­seville kuluttajille?

    Jos talouden tarkoituk­sek­si ymmär­retään ihmis­ten työl­listämi­nen, sil­loin sosial­is­mi on paras ratkaisu. Val­tio­val­lan toimes­ta jokainen työkykyi­nen voidaan työl­listää, kuten Neu­vos­toli­itossa tehtiinkin.

    Jos talouden tarkoituk­sek­si ymmär­retään hyödykkei­den eikä työ­paikko­jen tuot­ta­mi­nen, koko talout­ta on kat­sot­ta­va kulut­ta­jan näkökul­mas­ta. Siihen on oikeus kenel­lä tahansa, min­ul­lakin hyvin taval­li­sine tarpeineni ja toiveineni. 

    Siis kysyn itseltäni, tarvit­senko lisää kir­jo­ja, musi­ikkia, keksin­töjä, tutkimuk­sia, tietoko­neo­hjelmia? Olen lukenut/kuunnellut vas­ta ehkä miljoona­sosan kaikesta jo tuote­tus­ta kirjallisuudesta/musiikista. Min­ulle nykyi­nen tar­jon­ta on riit­tävä. Entä keksin­nöt, tutkimuk­set, tietoko­neo­hjel­mat, tv-tar­jon­ta? Sama juttu. 

    Sen sijaan toivoisin, että min­ul­la olisi helpom­pi pääsy jo ole­mas­sa ole­vi­in taide­teok­si­in ja tutkimus­tu­lok­si­in, ja että en ainakaan jou­tu­isi kus­tan­ta­maan niitä työ­paikko­ja, joiden tehtävänä on estää min­ul­ta pääsy taide­teosten nautin­toi­hin ja keksin­tö­jen hyötyihin.

    Ymmär­rän kyl­lä niitäkin, jot­ka aset­ta­vat toivon­sa uuteen. Että uusi Pot­ter-kir­ja on pakko saa­da; että uudet tietokone­pelit ovat parem­pia kuin van­hat; että uusia lääkkeitä on kehitet­tävä; että uudet keksin­nöt pelas­ta­vat maail­man, tai muu­ta sellaista. 

    Mut­ta tarvi­taanko uuden tuot­tamiseen eri­ty­isiä kan­nus­timia, ainakaan sel­l­aisia, joiden kan­nus­tavu­us perus­tuu keinotekoisen niukku­u­den luomiseen? 

    Oman koke­muk­seni mukaan ei tarvi­ta. Olen huo­man­nut, että muutkin ihmiset ovat luon­nos­taan akti­ivisia, kek­seliäitä ja luovia. Ihmiset halu­a­vat toteut­taa tieto­jaan ja taito­jaan riip­pumat­ta siitä, mak­se­taanko heille siitä vai ei. Anna lap­sille pal­lo ja ongel­ma ei ole saa­da heitä pelaa­maan vaan tule­maan syömään ajois­sa. Anna kir­jail­i­jalle kynä ja pape­ria eikä vanki­lakaan estä hän­tä kir­joit­ta­mas­ta. Anna tutk­i­joille kir­jas­to, kaukop­ut­ki ja lab­o­ra­to­rio ja aina löy­tyy vil­jalti älykkäitä, innokkai­ta tutk­i­joi­ta, joi­ta on vaikeampi pitää pois­sa työ­paikalta kuin töissä. 

    Keinotekoisen niukku­u­den kan­nus­timet, yksi­noikeudet, eivät seli­ty uuden tarpeel­la. Eivätkä ne seli­ty luovien ihmis­ten tarpeil­la. Ne selit­tyvät niiden tarpeil­la, jot­ka hyö­tyvät keinotekoisen niukku­u­den ylläpitämis­es­tä, vas­takkaisten etu­jen maail­mas­ta, taloudel­lis­es­ta ja sosi­aalis­es­ta eriarvoisuudesta. 

    Kun luo­van työn tek­i­jöitä palk­i­taan yksi­noikeuk­sil­la, niin meil­lä kuin Kiinas­sakin, se on maail­man­talouden kannal­ta yhtä jär­jetön­tä kun yri­tys­ten johta­jia palk­i­taan bonuk­sil­la markki­nao­suuk­sien kasvattamisesta.

  57. “Jos talouden tarkoituk­sek­si ymmär­retään ihmis­ten työl­listämi­nen, sil­loin sosial­is­mi on paras ratkaisu.”

    Sosial­is­mi ei ole koskaan hyvä ratkaisu. Markki­na­t­aloudessakin julki­nen val­ta voi halutes­saan pois­taa työt­tömyy­den kokon­aan aja­mal­la osan töi­hin kan­nus­timin (sos­sun luukku kiin­ni) ja työl­listämäl­lä lop­ut keinotekoisesti.

  58. Tai vale­työl­listämäl­lä niin, että työstä ei mak­se­ta palkkaa (työelämäkokeilut, ‑val­men­nuk­set, ‑koulu­tuk­set, sivi­ili­pavelus­miehet ynnä muu ilmaistyövoima, jon­ka osu­us todel­lis­es­ta työvoimas­ta kas­vaa kasvamistaan.)

  59. Kuten tuos­sa jo aiem­min mainit­ti­in mah­tuu Kiinan kokoiseen maa­han val­ta­va maara talousaluei­ta. Ja aiem­min brut­tokansan­tuot­teesta puhut­taes­sa ei tulisi ajatel­la koko Kiinaa ja ver­tail­la sit­ten lanteen. Ohes­sa mie­lenki­in­toinen taulukko jos­sa Kiinan talousalueet ja provinssit on lis­tat­tu BKT:n mukaan ja oheen liitet­ty myos ver­tailuko­h­dat muun maail­man talouksista…

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_China_administrative_divisions_by_GDP

    1. Mie­lenki­in­toinen taulukko, kun ymmärtää ensin kään­tää tuon bkt/a­sukas-taulukon esi­in. Edes Shang­hai ei siis yllä euroop­palaiselle tasolle toisin kuin tääl­lä väitet­ti­in. Tosin ostovoima­pari­teetil­la taide­taan päästä jo lähelle. Mut­ta erot ovat suuret.

Vastaa käyttäjälle Kjr63 Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.