Pysäköinnin mitoituksesta

Pyy­dän aiheeseen kyl­lästyneiltä luk­i­joi­ta anteek­si samaan asi­aan palaamista. Esitän seu­raavas­sa pysäköin­tion­gel­man vähän for­maalisem­min. Tässä on ajatel­tu Jätkäsaaran olo­suhteista. Alueelle on nykjynäkymin tulos­sa pysäköin­tipaikko­ja noin 300 miljoo­nan euron edestä, joten taloudel­lises­sa opti­moin­nis­sa ei ole kyse pikkusummista.

pysakointipolitiikasta-3

Oheises­sa kuvas­sa on piir­ret­ty pysäköin­tipaikko­jen kysyn­tä ja tar­jon­takäyrät hin­nan funk­tiona. Kuten kaik­ki kansan­talousti­eteen peruskurssin käyneet tietävät, oikea pysäköin­tipaikko­jen määrä on qo, jos­ta jokaista käyt­täjää pitäisi velot­taa (osto­hin­tana tai siitä johdet­tuna vuokrana) po. Ongel­mana on, että päätös paikkamääristä tulee tehdä ennen rak­en­tamista, kos­ka talon alle paikat saa halvem­mal­la, kun ne tekee ensin ja talon sit­ten. On myös oletet­tavaa, että ajan kulues­sa kysyn­tä kas­vaa, kun per­heisi­in tulee lap­sia, asun­to­laina piene­nee ja lik­sa kasvaa.

Tässä siis jokainen mak­saisi itse autopaikas­taan vapaae­htois­es­ti sen sijaan, että paik­ka pakkomyytäisi­in asun­non yhtey­dessä. Pakkomyyn­tiä on perustel­tu sil­lä, että paine lähikatu­jen ilmaisille paikoille kas­vaa. Tääl­lä ei kas­va, kos­ka Jätkäsaa­res­sa asu­vat eivät tule saa­maan asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta. Kaik­ki muut paikat ovat niitä 40 euron paikko­ja.

Jos paikko­jen määrä arvataan väärin, syn­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta. Jos paikko­ja on liian vähän, hyv­in­voin­ti­tap­pio on kolmiomaisen alueen ABO pin­ta-ala ja jos niitä raken­netaan liikaa, hyv­in­voin­ti­tap­pio on kolmiomaisen alueen OCD pinta-ala. 

Nykyi­nen poli­ti­ik­ka on min­un mielestäni rak­en­taa paikko­ja määrä q2, mut­ta vuokra­ta ne roimaan ali­hin­taan (siivous ja läm­mi­tyskus­tan­nuk­sia vas­taan) hin­nal­la p3. Täl­löin syn­tyvä hyv­in­voin­ti­tap­pio on suurem­pi kuin OCD, kos­ka paikat eivät myöskään mene eniten tarvit­seville, vaan ensin ehtiville. Paikko­jen kysyn­tä on q3>q2, jol­loin päät­täjille välit­tyy viesti, että paikko­ja on liian vähän.

Minus­ta paras ratkaisu on vapaut­taa pysäköin­ti kokon­aan normio­h­jauk­ses­ta sel­l­ai­sis­sa paikois­sa kuin Jätkäsaari ja Kalasa­ta­ma. Jokainen taloy­htiö voisi rak­en­taa paikko­ja oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan niin paljon kuin hyväk­si näkee. Jotkut öky­talot vaik­ka kolme paikkaa asun­toa kohden ja toiset taas huo­mat­tavasti normia (1 paikka/125 asuin­neliötä) vähem­män. Taloy­htiöi­den yhtiöjärjestyk­seen pitäisi lait­taa, että paikat huu­tokau­pataan ker­ran vuodessa tai jotenkin muuten taataan niiden oikeu­den­mukainen jako. Ne voidaan tietysti myy­dä asun­to­jen yhtey­dessä omi­na, jälki­markki­nakelpoi­sine pysäköin­tiosakkeina. Se, että taloy­htiö antaa ne käytän­nössä ilmaisek­si ensik­si ehtiville, ei ole oikein ja tulee johta­maan siihen, etteivät paikat riitä. 

Olisi myös hyvä vara­ta kaavas­sa mah­dol­lisu­us rak­en­taa myöhem­min lisää pysäköin­tipaikko­ja, jos mak­suhalukas­ta kysyn­tää esiintyy. 

33 vastausta artikkeliin “Pysäköinnin mitoituksesta”

  1. Tuol­lainen asuinalue on käytössä jopa sato­ja vuosia ja jos se 100 vuo­den kulut­tua vielä suo­jel­laan niin muu­tok­sia ei saa enää tehdä.

    Täl­laisel­la ajan­jak­sol­la kaik­ki ennus­teet ovat vääriä, voi olla, että kul­jemme hevosil­la ja rat­tail­la ja tarvit­sem­mekin talleja.

    Kun koko ajan lisätään vielä yhteiskun­nan muu­tos­dy­nami­ikkaa niin ennustet­tavu­us huononee koko ajan

    Aivan sama ongel­ma oli tuos­sa päiväkotein mitoittamisessa.

    Ehdotan, että raken­netaan alueista trail­er-parkke­ja. Sil­loin alue sopeu­tuu jous­tavsti yhteiskun­na muutoksiin.
    Asukaalle vuokrataan 100–300 m² maa-alue, johon voi sijoitaa trai­lerin ja halu­a­mansa kulkuneuvot.

    Sil­loin ei tarvitse suurel­la ja kalli­il­la joukol­la tehdä vääriä päätök­siä ja alue vas­taa nyky­hteiskun­nan tarpeita

  2. Kaupun­ki ohjaa pysäköin­tipaikkanormin lisäk­si raken­nu­soikeus- ja ker­roslukumääräyk­sil­lä sitä, miten paljon pysäköin­tipaikko­ja voidaan rak­en­taa ja raken­netaan. Kel­lar­ien lukumäärä tai maanalainen raken­nu­soikeuskin määritel­lään nyky­isin kaavas­sa, joten ne pitäisi vapaut­taa, että Osmon idea voitaisi­in toteut­taa. Voitaisi­inko men­nä jopa niin pitkälle, että tehtäisi­in jokin uusi alue, jos­sa ei olisi lainkaan raken­nu­soikeus- tai ker­rosluku­ra­jo­ja. Toisin kuin äkkinäi­nen luulisi, tämä ei luul­tavasti johtaisi pil­ven­pi­irtäjien rak­en­tamiseen. Pil­ven­pi­irtäjis­sä por­taat ja hissit vievät sitä enem­män tilaa, ja rak­en­teet ovat sitä kalli­im­mat, mitä korkeam­malle men­nään. Jo 8 ker­roksen rajan yli­tys lisää kus­tan­nuk­sia merkit­tävästi suo­ma­lais­ten raken­nus­määräys­ten vuok­si. Jos kyseessä ei olisi muu­ta­ma tont­ti tai kort­teli vaan isom­pi alue, markki­noiden määrit­tämä opti­mi voisi hyvin aset­tua vain hie­man korkeam­mak­si kuin 1800-luvul­la raken­net­tu keskusta.

  3. Tuo trail­er­park­ki on tietysti kär­jistys, mut­ta elävässä eölämässä ei kyetä ennust­maan tule­vaisu­ut­ta ja jos ratkaisut ovat liian kiin­teitä ja jous­ta­mat­to­mia niin päädytään juuri Osmon mainit­semi­in tappioihin.
    Kun rtakaisu on kiin­teä niin päädytään jtap­pi­oon 100 % varmuudella .
    Jos ratkaisu on kallis niin tap­pio vain syvenee.

    Pitkässä juok­sus­sa tap­pi­ol­lisin on maanalainen luola.Tämä johtuu siitä, että sitä ei voi jurikaan käyt­tää mui­hin käyt­tö­tarkoituk­si­in, jos käyt­tö loppuu.
    Maan­pääl­lisen voi purkaa ja tilan käyt­tää muuhun tai sen voi muut­taa toisi­in tarpeisiin.
    Maa­ta menee hukkaan , mut­ta sehän ei lopu Suomessa ?

    Minä lopet­taisin paikko­jen määrän sääte­lyn ja kaavoit­taisin muu­ta­man pysäköin­ti­talon, joi­hin voi lisätä ker­roksia tarvit­taes­sa eli kaa­va olisi joustava.

    Toinen vai­h­toe­hto on jät­tää alin ker­ros rak­en­ta­mat­ta, kukaan­han ei halua asua ensim­mäisessä kerroksessa .
    Tämäkin voisi olla vapaae­htoista ja taloy­htiö myy paikko­ja tarvitseville.Kaava sal­lisi tällaisen
    Maa­ta ei nyt kulu hukkaan eikä tarvi­ta kalli­ita maanalaisia rakennuksia

    1. kukaan­han ei halua asua ensim­mäisessä kerroksessa
      Kaupunkia ympäröivä repub­likaanivyöhyke on täyn­nä ihmisiä, jot­ka halu­a­vat asua ensim­mäisessä ker­rokses­sa. Asuimme aikanaan Kar­ta­janokalla ekas­sa ker­rokses­sa. Meil­lä oli maat­eras­si siinä, mis­sä muil­la parveke ja siitä puskien välistä lapset pää­sivät suo­raan pihalle.

  4. Käytän­nössä tont­tien hin­noit­telu menee nyky­isin sal­li­tun raken­nu­soikeu­den mukaan. Jos raken­nu­soikeu­den määrää ei olisi ennal­ta määrät­ty, hin­noit­telu pitäisi men­nä toteu­tuneen ker­rosalan mukaan. Kaupun­gin toivo­m­ia ratkaisui­ta voitaisi­in tukea, kuten on jo tehtykin, laske­mal­la niiden osalta esim. vain puo­let niihin käyte­tys­tä ker­rosalas­ta. Raken­nus­määräyk­sis­sä on jo ole­mas­sa määräyk­set päivän­val­osta ym. jot­ka rajoit­ta­vat korkeut­ta ja/tai suun­nit­telua, joten tältäkään osin raken­nusten korkeuk­sia ei tarvit­sisi ennal­ta määrätä.

  5. Pidä ihmeessä tätä asi­aa sitkeästi esil­lä. Se on konkreet­ti­nen ja hyvä asia, eikä sen imp­likoimaan kysymyk­seen olla vas­tat­tu. Monien on myös mah­do­ton­ta vas­ta­ta kysymyk­seesi, kos­ka se vaatisi yksi­ty­isautoilun ide­ol­o­gisen luon­teen myöntämistä.

    Myös perus­tu­lon kanssa: mitä vahvem­min ja tois­tu­vam­min esität sen loogisia etu­ja kyttäystä+keppiä-kannustamiseen ver­rat­tuna, sitä selvem­min teet näkyväk­si, että perus­tu­lon vas­tus­tamises­sa on osit­tain kyse ide­ol­o­gis­es­ta tarpeesta ran­gaista ei-tuot­tavak­si määritel­tyjä ihmisiä, vaik­ka se tapah­tu­isi tosi­as­sa tuot­tavu­u­den ja hyv­in­voin­nin kustannuksella.

    Sin­un vahvu­ute­si intellek­tuel­li­na on juuri tämän kaltai­sis­sa teksteissä.

  6. Olisiko­han liian kaukaa haet­tu esimerk­ki kuin­ka McDon­ald’s aikoinaan sai jalan­si­jaa USAn markkinoilla.

    MD osti maa­ta sieltä minne raken­netaan uut­ta infraa ja kun tiesivät minne uudet keskuk­set raken­netaan, niin help­po oli tule­vaisu­udessa menestyä.…

    Sit­ten 30 vuo­den päästä sijoituk­set muu­tu­i­v­atkin timan­teik­si ja helmik­si maa- ja raken­nuskaup­po­jen myötä kun alue oli muut­tunut “keskuk­sek­si”.

    Kovin on vaar­al­lista lähteä kaavoit­ta­maan uusia asu­tusaluei­ta ilman parkkipaikko­ja josko alueeseen sijoitet­tuar­vo sijoit­ta­jan kannal­ta onkin pap­paikään päästyään liki nolla.

    Duu­narikin halu­aa hyö­tyä sijoitukseleen.

  7. “Nykyi­nen poli­ti­ik­ka on min­un mielestäni rak­en­taa paikko­ja määrä q2, mut­ta vuokra­ta ne roimaan ali­hin­taan (siivous ja läm­mi­tyskus­tan­nuk­sia vas­taan) hin­nal­la p3.”

    Tämä val­u­vi­ka on asun­to-osakey­htiölais­sa tai oikeas­t­aan sen tulkin­nas­sa, ei nor­mi­tuk­ses­sa. Peri­aat­teessa kaik­ki on kunnossa:

    AOYL 46§: “Yhtiökok­ouk­ses­sa ei saa tehdä päätöstä, joka on omansa tuot­ta­maan osak­keen­o­mis­ta­jalle tai muulle henkilölle epäoikeutet­tua etua yhtiön tai toisen osak­keen­o­mis­ta­jan kustannuksella.”

    Käytän­nössä täl­lä het­kel­lä epäoikeutet­tua etua ei ole esimerkik­si se että joku saa pitää hal­li­paikkansa viidel­läkympil­lä vaik­ka vapail­ta markki­noil­ta tai toiselta osakkaal­ta saisi kolminker­taisen hinnan.

    Tämä ongel­ma kor­jaan­tu­isi helpoiten tarken­ta­mal­la asun­to-osakey­htiölakia, yhtiöjärjestyk­si­in puut­tumi­nen ei ole tarpeen.

  8. Osmo on kuitenkin vierit­tämässä syytä epäon­nis­tu­mis­es­ta muille 😉 

    “…Taloy­htiöi­den yhtiöjärjestyk­seen pitäisi lait­taa, että paikat huu­tokau­pataan ker­ran vuodessa tai jotenkin muuten taataan niiden oikeu­den­mukainen jako…”

    Nyt kan­nat­taa muis­taa, että asukkaan etu ei ole sama kuin gryn­derin etu. Vihrei­den peli paikko­jen rajoit­tamisek­si tuo ilmaista rahaa suo­raan gryn­derin pus­si­in. Mik­si myisi 2 paikkaa á 10 000€, kun voi rak­en­taa vähem­män ja myy­dä yhden paikan á 20 000€. Häviäjänä ovat asukkaat.

    Toinen asia, mitä Osmon sinän­sä teo­reet­tis­es­ti oikea laskel­ma ei ota huomioon on, että paikko­ja voi muut­taa myös muuhun käyt­töön. Valitet­tavasti näin tehdään myös sel­l­ai­sis­sa kaupungi­nosis­sa, jois­sa ei ole riit­tävästi paikoi­tusti­laa. Ylimääräiseen auto­hal­likul­mauk­seen voi perus­taa vaikka­pa pyöräkorjaamon 😉

    Kaavoituk­sel­lis­es­ti järkevä vaa­timus on yksi autopaik­ka kutakin asun­toa kohti. Sil­loin niitä saat­taa tul­la aluk­si vähän liikaa, mut­ta kaikille löy­tyy var­masti käyt­töä. Ennen kaikkea ihmisil­lä on tur­valli­nen paik­ka jät­tää auton­sa, joten voi rauhal­lisin mielin lähteä töi­hin julkisilla.

  9. En siis vieläkään ymmär­rä mik­si kaavoituk­ses­sa tai kaupun­gin kaavas­sa san­o­taan park­keer­auk­ses­ta yhtään mitään. Eihän kaavas­sa san­o­ta mihin kajak­it tai polkupy­orät tai van­hat romu telkkar­itkaan varastoidaan.
    Antaa yksi­tyisen rak­en­taa park­keer­auk­seen, ja muuhu­un varas­toin­ti­in yms auto­talle­ja ihan niin paljon kuin markki­nat vaatii ja antaa markki­noiden päät­tää onko ne yhden auton auto­tal­li tyyp­pisiä varas­to­talle­ja, vai jotain japani­laisia hisse­jä joil­la auto­ja saadaan kym­meniä torni­in ja mitä ne mak­saa per kuukausi tai päivä.

  10. Tuos­ta trail­er­park­ista tulikin taas mieleeni, että yhteiskun­nan pitäisi rak­en­taa vain parkki­talo­ja. Siis sel­l­a­sia, jois­sa on vain lat­ti­at ja vesi­jo­hdot, ja asukkaat rak­en­ta­vat seinät ja ovet. Jos talo raken­net­taisi­in nimeno­maan parkki­talomi­toituk­sel­la, siitä tulisi muutenkin muka­va. Korkeat huoneet ja hyvä äänieristys siis. Auto­jen park­keer­aus omas­sa ker­rokses­sa oli help­po toteut­taa 10 neliön tavarahissil­lä. Tavarahissiä tarvit­taisi­in muutenkin, kos­ka kyseisessä talos­sa olisi nor­maalia enem­män raken­nus­toim­intaa myöhemminkin.

    500 neliön parkki­talok­er­ros syn­tyy 10 betoni­rau­doit­ta­jan voimin viikos­sa. Tom­mosen raken­nus­neliön todel­li­nen hin­ta on pakko olla alle tonnin.

    Keksin tuot­teelle myyvän nimenkin: “Bare­bones Building”.

  11. Kalle Pyöräniemen kom­ment­ti perus­tuu täy­del­liselle väärinymmär­ryk­selle siitä miten talous (ja ihmiset) toimivat.

    “Mik­si myisi 2 paikkaa á 10 000€, kun voi rak­en­taa vähem­män ja myy­dä yhden paikan á 20 000€. Häviäjänä ovat asukkaat.”

    Jos autopaikan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa esim. 40k, niin tuos­sa ekas­sa tapauk­ses­sa hyv­in­voin­ti vähe­nee 50k (Raken­nuskus­tan­nuk­set 2*40k — autopaikko­jen arvos­tus 10k+20k) ja toises­sa tapauk­ses­sa 20k. (40k-20k) Vain yhden paikan rak­en­t­a­mi­nen kas­vat­taa siis hyv­in­voin­tia 30k ja tämä jakaan­tuu niin gryn­der­ille kuin asun­non ostajille.

  12. AB vedät­tää noil­la virheel­lisilä hin­noil­la yhä 😀 eikä ymmär­rä, miten gryn­deri mak­si­moi voit­ton­sa vihrei­den tuella. 😉

    1. Mis­tähän virheel­li­sistä hin­noista on kyse? Pyöränie­mi voi tehdä Jätkäsaaren pysäköin­tilu­olan rak­en­tamis­es­ta kil­pail­e­van tarjouksen. 

  13. Ulot­tuuko tämä omavas­tu­u­pe­ri­aate mui­hinkin kuin pysäköin­tipaikan käyttäjiin?
    Esimerkik­si koira­puis­to ei tuo­ta mitään hyv­in­voin­tia muu­ta kuin koiran omis­ta­jille, alue on jo valmi­ik­si rajat­tu, joten olisi help­poa per­iä “puis­ton” käyt­täjiltä mak­su, joka lasken­nal­lis­es­ti saadaan tuo­to­s­ta, joka maa­palas­ta saataisi­in asun­tokäytössä. Olisi kalli­it koiran­paskat ne.
    Mikä mah­taisi olla Keskus­puis­ton käyt­täjä­mak­su, jos las­ket­taisi­in paljonko lenk­ki siel­lä mak­saisi ver­rat­tuna alueen muut­tamisek­si asun­to­ton­teik­si? Siir­to­la­pu­u­tarhoista en edes aloita.
    Itse asi­as­sa kestääkö mikään rak­en­tam­a­ton kaupunki­ti­la ver­tailua asuntotuotantoon?

    1. Marko Jaloselle: koiravero, jota nyt tosin vaa­di­taan kovasti poistettavaksi.
      Nyt on siis kysymys luolan rak­en­tamis­es­ta suurin kus­tan­nuksin autoil­i­joiden käyttöön. 

  14. “Kaupunkia ympäröivä repub­likaanivyöhyke on täyn­nä ihmisiä, jot­ka halu­a­vat asua ensim­mäisessä kerroksessa”

    Mut­ta tul­la pub­likaanivyöhykkel­lä ei olekaan sisään kurk­istelijoi­ta kuten kaupungeissa.
    Tuol­laisel­la 2000 m² ton­til­la ei pääse edes lähelle ikkunoi­ta ilman pihapi­irii tunkeutumista.
    Heasn keskus­tas­sa 1.kerroksen asun­not ovat n 10–20 % halvem­pia kuin seu­raavien kerrosten.

    Mitä tulee pub­likaa­nee­hin niin eiväköhän ne ole niitä, jot­ka eivät halua asua kuin häkkikanat puoluekan­nas­ta riippumatta

  15. Businek­ses­sa lähde­tään siitä, että investoin­ti mak­saa itsen­sä takaisin 3–5 vuodessa ja pääo­ma­lle saa 10–15 % tuoton.

    Näil­lä reunae­hdoil­la rahaa luo­las­ta pitäisi saa­da n 10000 euroa vuodessa eli n 800 euroa kuussa.

  16. “Juuri tuon takia tuon liike­toimin­nan tulisi olla asukkaiden omis­ta­maa. Tuol­laiset takaisin´maksuajat oli­si­vat varkautta”

    Se on tämän päivän liike-elämää, siis täysin lail­lista ja Eduskun­nan eri­tyisessä suosiossa.

    Meil­läkin inves­r­toin­tipäätösjär­jestelmän mukaan mitään ei tehdä ellei se tuo­ta rahaa takaisin 3–5 vuodessa.

    Luolien rak­en­t­a­mi­nen on sen ver­ran hin­nakas­ta, että asukkail­la ei ole siihen rahaa, jos se on vapaaehtoista
    En ainakaan minä ole niin tyh­mä, että alka­isin 20000 kot­terolle mak­samaan 50000 euron suo­jaa, ennen muu­tan tuonne Kepulandiaan.

    Tosin nyt asun Helsingis­sä omakoti­talos­sa ja pihalle mah­tuu nyt kolme autoa.

  17. Pyörönie­mi on pihal­la. Vihreät ja muut paikkanorme­ja vas­tus­ta­vat eivät vaa­di että raken­netaaan vähem­män pysäköin­tipaikko­ja vaan että niitä ei pakote­ta rakentamaan.

  18. “Businek­ses­sa lähde­tään siitä, että investoin­ti mak­saa itsen­sä takaisin 3–5 vuodessa ja pääo­ma­lle saa 10–15 % tuoton.

    Näil­lä reunae­hdoil­la rahaa luo­las­ta pitäisi saa­da n 10000 euroa vuodessa eli n 800 euroa kuussa.”

    Riip­puu bis­nek­ses­tä. Pitkäaikai­siss­sa investoin­neis­sa takaisn­mak­suai­ka on 40 vuot­ta ja hyvä tuot­to 7 %. Real­isti­nen reaal­i­tuot­to on 4 %. (eism. Nor­jan öljyrahast0)

  19. Muuten hyvä, mut­ta hin­nas­ta puut­tuu tiein­vestoin­nit. Jos Jätkäsaa­reen tulee 10 000 autoa, niin voi arvioi­da että pahim­mil­laan niistä 1 000 on ruuhkali­iken­teessä. Siis tuhat autoa tun­nis­sa lisää lähin­nä Meche­lininkadulle (kap­a­siteet­ti korkein­taan 2000 autoa/tunti/suunta) joka on jo nyt tukos­sa. Jos tilan­net­ta lähde­tään kor­jaa­maan järeil­lä tun­neli­ratkaisuil­la, niin puhutaan sato­jen miljoonien investoinneista.

    Tuos­sa mitoituk­ses­sa on sel­l­ainen puoli, että se on itseään toteut­tavaa. Viereis­sä Kampin kaupungi­nosas­sa on (arvaan) korkein­taan yksi autopaik­ka per viisi asun­toa, eikä se tun­nu ole­van mikään ongelma.

    Tästäkin syys­tä asia pitää hoitaa niin, että parkkipaikko­ja raken­netaan tarpeen mukaan. Eli keskitet­ty maanalainen pysäköin­ti jota voi laa­jen­taa. Jos Jätkäsaares­ta ei löy­dy sopi­vaa kallio­ta tarvit­taes­sa louhit­tavak­si, niin luolan voi sijoit­taa Ruo­ho­lah­den tai Kampin suun­taan, jne. Ei sen autopaikan tarvitse nyt ihan vier­essä olla.

    Keskite­tyssä pysäköin­nis­sä on myös se etu että se vähen­tää liiken­net­tä (parkkipaikoille ajo ja niiden etsimi­nen). Lisäk­si luiskat voidaan viedä eri puo­lille, esimerkik­si jos parkkilu­o­la olisi suur­in­pi­irtein Jätkän itäpäässä, niin liuskat voisi olla suo­raan Porkkalankadulle, Mechen­lininkadulle, jne. (Ideaali olisi että peri­aat­teessa hienon Hieta­lah­den­ran­nan liikeenne saataisi­in maan alle.)

  20. Osmo: Jos pako­tat parkkiy­htiöt talony­htiöi­den omis­tuk­seen samal­la pako­tat ne toim­i­maan tehot­tomasti. Mitä hyö­tyä tästä on? Ei kai sil­lä nyt ole niin hirveästi väliä minne hyö­ty autopaikko­jen rak­en­tamis­es­ta menee? Ensin­näkin epäilen, että pysäköin­tipaikois­sa syn­ty­isi monop­o­lia (mik­si syn­ty­isi?) ja vaik­ka syn­ty­isikin, niin ei se monop­o­li nyt niin paljoa enem­pää voit­toa saa kuin yri­tyk­set täy­del­lisessä kilpailussa.
    Talony­htiöi­den omis­ta­mat parkkiy­htiöt sen sijaan oli­si­vat läh­es var­masti tehot­tomasti organisoituja.

  21. “Riip­puu bis­nek­ses­tä. Pitkäaikai­siss­sa investoin­neis­sa takaisn­mak­suai­ka on 40 vuot­ta ja hyvä tuot­to 7 %. Real­isti­nen reaal­i­tuot­to on 4 %. (eism. Nor­jan öljyrahast0)”

    Nor­jan öljyra­has­toil­la­han ei ole takaisin­mak­suaikaa, ne eivät ole investoin­te­ja vaan pääo­maa. Kun nämä öljyra­has­tot sijoit­ta­vat tuo­ta pääo­maaa niin vaa­timus näille sijoituk­sille on tuo 3–5 vuo­den takaisin­mak­suai­ka ja 15 % korko.
    Rahas­ton kulut, tap­pi­ot ja muut riskit sit­ten syövät tuo­ta lop­ullista rahas­ton tuot­toa, mut­ta jää se on jo toinen juttu

  22. Liian van­ha: pysäköin­tipaikat eivät hai­h­du savu­na ilmaan. Ne ovat pääomaa.

  23. Rasti bit­ti­seinään, olen AB:n kanssa täysin samaa mieltä, tosin vähän eri perustein. Taloy­htiöi­den omis­ta­mat parkkipaikat ovat tehot­to­mia, lähin­nä sik­si että ne eivät toden­näköis­es­ti ole yhteiskäyttöisiä.

  24. Markku af Heurlin
    “Pitkäaikai­siss­sa investoin­neis­sa takaisn­mak­suai­ka on 40 vuotta ”

    Ei kukaan täysi­järki­nen yri­tysjo­hta­ja investoi raho­ja pro­jek­ti­in, jon­ka takaisin­mak­suai­ka on 40v. Omis­ta­jana antaisin potkut moi­selle johta­jalle. Pankki­tal­letuk­ses­takin saa pääo­ma­lleen paljon parem­man koron.

    Se, että investoin­nin elämänkaari voi olla 40 vuot­ta on kokon­aan eri asia. Ei sitä kuitenkaan kukaan toteu­ta, jos takaisin­mak­suai­ka olisi 40v.

  25. Olisiko pysäköin­tion­gel­maan löy­det­tävis­sä teknisem­piä ratkaisu­ja. Automaat­tiset pysäköin­ti­ratkaisut ovat voimakkaasti tulos­sa kalli­in tont­ti­maan aluei­den pysäköintiratkaisuiksi. 

    Automaat­tiset pysäköin­ti­talot tai ‑luo­lat pystyvät säi­lyt­tämään samas­sa tilas­sa tuplamäärän auto­ja ja samal­la parkkipaikoista tulee automaat­tis­es­ti yhteiskäyt­töisiä, jol­loin tarvit­tavien autopaikko­jen lukumäärä vähe­nee merkittävästi.

    Uusil­la alueil­la kan­nat­taisi harki­ta pysäköin­nin jär­jestämistä automaat­tisi­in pysäköin­ti­taloi­hin tai ‑luoli­in.

  26. Autot­to­mia ja parkkipaikat­to­mia talo­ja puoltaa tärkeä point­ti: On paljon ihmisiä, joil­la ei ole autoa, eikä ajoko­rt­tia, eivätkä he voi edes kuvitel­la rupea­vansa auton omistajaksi. 

    Lisäk­si osas­ta “autoile­via” ihmisiä tulee autot­to­mia esimerkik­si sairau­den, avio­eron tai leskek­si jäämisen kaut­ta. Tun­nen täl­laisia tapauk­sia run­saasti. Väestön ikään­tyessä tämä ryh­mä kasvaa.

    Auto­ton talo on täl­laisille ihmisille luon­te­va vai­h­toe­hto. Autot­to­muud­es­ta voitaisi­in tehdä itse asi­as­sa houkutin, sitä voitaisi­in main­os­taa kuin mer­inäköalaa tai muu­ta huip­puom­i­naisu­ut­ta. Täl­laisel­la asum­is­muodol­la pitäisi voi­da bras­sail­la. Toimi­va kon­sep­ti edel­lyt­täisi tietenkin, että autot­to­muu­den raken­nut­ta­ja tek­isi auto­tal­lien sijas­ta jotain mui­ta hausko­ja ja hyödyl­lisiä tilo­ja näi­hin taloihin. 

    Joukkoli­iken­teen suosi­jat saat­taisi­vat olla valmi­ita jaka­maan keskenään muitakin asioi­ta kuin kulkuneu­von. Moni heistä mak­saisi mielu­um­min vaik­ka hienos­ta talosaunas­ta, pesu­las­ta tai kau­ni­ista pihas­ta, kuin auto­hal­lista, johon heil­lä ei ole mitään asiaa.

    On hyvä, että autopaikko­jen epäreilu hin­noit­telu on nyt tuo­tu päivän­val­oon. Arvaan, että monia autot­to­mia har­mit­taa aivan älyt­tömästi se, että he ovat joutuneet mak­samaan talo­jen­sa parkki­halleista yli puolet. 

    Ihmis­ten tarpeet ja miel­tymyk­set ovat eri­laisia. Voitaisi­inko ajatel­la, että kaupungis­sa olisi myös eri­laisia taloja?

  27. Mikähän saisi ihmiset kuun­tele­maan järke­viä ratkaisu­ja? Entisessä asun­nos­sani oli kak­si pysäköin­tialuet­ta, toinen kaukana, toinen talon vier­essä. Paikka­mak­su oli kum­mas­sakin sama, jol­loin paikat arvot­ti­in ja kauem­man alueen käyt­täjät laitet­ti­in jonoon, josko lähiparkkik­selta vapau­tu­isi. Ehdotin yhtiökok­ouk­ses­sa joko mak­su­jen por­ras­tus­ta tai vuo­tu­ista huu­tokaup­paa, mut­ta kumpaakaan ehdo­tus­ta ei kuun­nel­tu, olisiko syynä se että jär­jeste­ly sopi eri­no­mais­es­ti enem­mistölle jol­la oli jo se hal­pa paik­ka talon vierestä.

Vastaa käyttäjälle Seppo Ryväs Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.