Pysäköinnin mitoituksesta

25.3.2009 · Aihe: _ 

Pyydän aiheeseen kyllästyneiltä lukijoita anteeksi samaan asiaan palaamista. Esitän seuraavassa pysäköintiongelman vähän formaalisemmin. Tässä on ajateltu Jätkäsaaran olosuhteista. Alueelle on nykjynäkymin tulossa pysäköintipaikkoja noin 300 miljoonan euron edestä, joten taloudellisessa optimoinnissa ei ole kyse pikkusummista.

pysakointipolitiikasta-3

Oheisessa kuvassa on piirretty pysäköintipaikkojen kysyntä ja tarjontakäyrät hinnan funktiona. Kuten kaikki kansantaloustieteen peruskurssin käyneet tietävät, oikea pysäköintipaikkojen määrä on qo, josta jokaista käyttäjää pitäisi velottaa (ostohintana tai siitä johdettuna vuokrana) po. Ongelmana on, että päätös paikkamääristä tulee tehdä ennen rakentamista, koska talon alle paikat saa halvemmalla, kun ne tekee ensin ja talon sitten. On myös oletettavaa, että ajan kuluessa kysyntä kasvaa, kun perheisiin tulee lapsia, asuntolaina pienenee ja liksa kasvaa.

Tässä siis jokainen maksaisi itse autopaikastaan vapaaehtoisesti sen sijaan, että paikka pakkomyytäisiin asunnon yhteydessä. Pakkomyyntiä on perusteltu sillä, että paine lähikatujen ilmaisille paikoille kasvaa. Täällä ei kasva, koska Jätkäsaaressa asuvat eivät tule saamaan asukaspysäköintitunnusta. Kaikki muut paikat ovat niitä 40 euron paikkoja.

Jos paikkojen määrä arvataan väärin, syntyy hyvinvointitappiota. Jos paikkoja on liian vähän, hyvinvointitappio on kolmiomaisen alueen ABO pinta-ala ja jos niitä rakennetaan liikaa, hyvinvointitappio on kolmiomaisen alueen OCD pinta-ala.

Nykyinen politiikka on minun mielestäni rakentaa paikkoja määrä q2, mutta vuokrata ne roimaan alihintaan (siivous ja lämmityskustannuksia vastaan) hinnalla p3. Tällöin syntyvä hyvinvointitappio on suurempi kuin OCD, koska paikat eivät myöskään mene eniten tarvitseville, vaan ensin ehtiville. Paikkojen kysyntä on q3>q2, jolloin päättäjille välittyy viesti, että paikkoja on liian vähän.

Minusta paras ratkaisu on vapauttaa pysäköinti kokonaan normiohjauksesta sellaisissa paikoissa kuin Jätkäsaari ja Kalasatama. Jokainen taloyhtiö voisi rakentaa paikkoja omalla kustannuksellaan niin paljon kuin hyväksi näkee. Jotkut ökytalot vaikka kolme paikkaa asuntoa kohden ja toiset taas huomattavasti normia (1 paikka/125 asuinneliötä) vähemmän. Taloyhtiöiden yhtiöjärjestykseen pitäisi laittaa, että paikat huutokaupataan kerran vuodessa tai jotenkin muuten taataan niiden oikeudenmukainen jako. Ne voidaan tietysti myydä asuntojen yhteydessä omina, jälkimarkkinakelpoisine pysäköintiosakkeina. Se, että taloyhtiö antaa ne käytännössä ilmaiseksi ensiksi ehtiville, ei ole oikein ja tulee johtamaan siihen, etteivät paikat riitä.

Olisi myös hyvä varata kaavassa mahdollisuus rakentaa myöhemmin lisää pysäköintipaikkoja, jos maksuhalukasta kysyntää esiintyy.

Kommentit

32 Vastausta artikkeliin “Pysäköinnin mitoituksesta”

  1. Liian vanha kirjoitti 25.3.2009 kello 18:18

    Tuollainen asuinalue on käytössä jopa satoja vuosia ja jos se 100 vuoden kuluttua vielä suojellaan niin muutoksia ei saa enää tehdä.

    Tällaisella ajanjaksolla kaikki ennusteet ovat vääriä, voi olla, että kuljemme hevosilla ja rattailla ja tarvitsemmekin talleja.

    Kun koko ajan lisätään vielä yhteiskunnan muutosdynamiikkaa niin ennustettavuus huononee koko ajan

    Aivan sama ongelma oli tuossa päiväkotein mitoittamisessa.

    Ehdotan, että rakennetaan alueista trailer-parkkeja. Silloin alue sopeutuu joustavsti yhteiskunna muutoksiin.
    Asukaalle vuokrataan 100-300 m2 maa-alue, johon voi sijoitaa trailerin ja haluamansa kulkuneuvot.

    Silloin ei tarvitse suurella ja kalliilla joukolla tehdä vääriä päätöksiä ja alue vastaa nykyhteiskunnan tarpeita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  2. Ville kirjoitti 25.3.2009 kello 18:42

    Kaupunki ohjaa pysäköintipaikkanormin lisäksi rakennusoikeus- ja kerroslukumääräyksillä sitä, miten paljon pysäköintipaikkoja voidaan rakentaa ja rakennetaan. Kellarien lukumäärä tai maanalainen rakennusoikeuskin määritellään nykyisin kaavassa, joten ne pitäisi vapauttaa, että Osmon idea voitaisiin toteuttaa. Voitaisiinko mennä jopa niin pitkälle, että tehtäisiin jokin uusi alue, jossa ei olisi lainkaan rakennusoikeus- tai kerroslukurajoja. Toisin kuin äkkinäinen luulisi, tämä ei luultavasti johtaisi pilvenpiirtäjien rakentamiseen. Pilvenpiirtäjissä portaat ja hissit vievät sitä enemmän tilaa, ja rakenteet ovat sitä kalliimmat, mitä korkeammalle mennään. Jo 8 kerroksen rajan ylitys lisää kustannuksia merkittävästi suomalaisten rakennusmääräysten vuoksi. Jos kyseessä ei olisi muutama tontti tai kortteli vaan isompi alue, markkinoiden määrittämä optimi voisi hyvin asettua vain hieman korkeammaksi kuin 1800-luvulla rakennettu keskusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  3. Liian vanha kirjoitti 25.3.2009 kello 18:52

    Tuo trailerparkki on tietysti kärjistys, mutta elävässä eölämässä ei kyetä ennustmaan tulevaisuutta ja jos ratkaisut ovat liian kiinteitä ja joustamattomia niin päädytään juuri Osmon mainitsemiin tappioihin.
    Kun rtakaisu on kiinteä niin päädytään jtappioon 100 % varmuudella .
    Jos ratkaisu on kallis niin tappio vain syvenee.

    Pitkässä juoksussa tappiollisin on maanalainen luola.Tämä johtuu siitä, että sitä ei voi jurikaan käyttää muihin käyttötarkoituksiin, jos käyttö loppuu.
    Maanpäällisen voi purkaa ja tilan käyttää muuhun tai sen voi muuttaa toisiin tarpeisiin.
    Maata menee hukkaan , mutta sehän ei lopu Suomessa ?

    Minä lopettaisin paikkojen määrän säätelyn ja kaavoittaisin muutaman pysäköintitalon, joihin voi lisätä kerroksia tarvittaessa eli kaava olisi joustava.

    Toinen vaihtoehto on jättää alin kerros rakentamatta, kukaanhan ei halua asua ensimmäisessä kerroksessa .
    Tämäkin voisi olla vapaaehtoista ja taloyhtiö myy paikkoja tarvitseville.Kaava sallisi tällaisen
    Maata ei nyt kulu hukkaan eikä tarvita kalliita maanalaisia rakennuksia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  4. Ville kirjoitti 25.3.2009 kello 18:56

    Käytännössä tonttien hinnoittelu menee nykyisin sallitun rakennusoikeuden mukaan. Jos rakennusoikeuden määrää ei olisi ennalta määrätty, hinnoittelu pitäisi mennä toteutuneen kerrosalan mukaan. Kaupungin toivomia ratkaisuita voitaisiin tukea, kuten on jo tehtykin, laskemalla niiden osalta esim. vain puolet niihin käytetystä kerrosalasta. Rakennusmääräyksissä on jo olemassa määräykset päivänvalosta ym. jotka rajoittavat korkeutta ja/tai suunnittelua, joten tältäkään osin rakennusten korkeuksia ei tarvitsisi ennalta määrätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  5. Jaakko Meriläinen kirjoitti 25.3.2009 kello 20:01

    Pidä ihmeessä tätä asiaa sitkeästi esillä. Se on konkreettinen ja hyvä asia, eikä sen implikoimaan kysymykseen olla vastattu. Monien on myös mahdotonta vastata kysymykseesi, koska se vaatisi yksityisautoilun ideologisen luonteen myöntämistä.

    Myös perustulon kanssa: mitä vahvemmin ja toistuvammin esität sen loogisia etuja kyttäystä+keppiä-kannustamiseen verrattuna, sitä selvemmin teet näkyväksi, että perustulon vastustamisessa on osittain kyse ideologisesta tarpeesta rangaista ei-tuottavaksi määriteltyjä ihmisiä, vaikka se tapahtuisi tosiassa tuottavuuden ja hyvinvoinnin kustannuksella.

    Sinun vahvuutesi intellektuellina on juuri tämän kaltaisissa teksteissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.3.2009 kello 20:29

    kukaanhan ei halua asua ensimmäisessä kerroksessa
    Kaupunkia ympäröivä republikaanivyöhyke on täynnä ihmisiä, jotka haluavat asua ensimmäisessä kerroksessa. Asuimme aikanaan Kartajanokalla ekassa kerroksessa. Meillä oli maaterassi siinä, missä muilla parveke ja siitä puskien välistä lapset pääsivät suoraan pihalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tavallinen teknikko kirjoitti 25.3.2009 kello 21:59

    Olisikohan liian kaukaa haettu esimerkki kuinka McDonald’s aikoinaan sai jalansijaa USAn markkinoilla.

    MD osti maata sieltä minne rakennetaan uutta infraa ja kun tiesivät minne uudet keskukset rakennetaan, niin helppo oli tulevaisuudessa menestyä….

    Sitten 30 vuoden päästä sijoitukset muutuivatkin timanteiksi ja helmiksi maa- ja rakennuskauppojen myötä kun alue oli muuttunut “keskukseksi”.

    Kovin on vaarallista lähteä kaavoittamaan uusia asutusalueita ilman parkkipaikkoja josko alueeseen sijoitettuarvo sijoittajan kannalta onkin pappaikään päästyään liki nolla.

    Duunarikin haluaa hyötyä sijoitukseleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  8. spottu kirjoitti 25.3.2009 kello 22:43

    “Nykyinen politiikka on minun mielestäni rakentaa paikkoja määrä q2, mutta vuokrata ne roimaan alihintaan (siivous ja lämmityskustannuksia vastaan) hinnalla p3.”

    Tämä valuvika on asunto-osakeyhtiölaissa tai oikeastaan sen tulkinnassa, ei normituksessa. Periaatteessa kaikki on kunnossa:

    AOYL 46§: “Yhtiökokouksessa ei saa tehdä päätöstä, joka on omansa tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.”

    Käytännössä tällä hetkellä epäoikeutettua etua ei ole esimerkiksi se että joku saa pitää hallipaikkansa viidelläkympillä vaikka vapailta markkinoilta tai toiselta osakkaalta saisi kolminkertaisen hinnan.

    Tämä ongelma korjaantuisi helpoiten tarkentamalla asunto-osakeyhtiölakia, yhtiöjärjestyksiin puuttuminen ei ole tarpeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  9. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 25.3.2009 kello 23:19

    Osmo on kuitenkin vierittämässä syytä epäonnistumisesta muille ;)

    “…Taloyhtiöiden yhtiöjärjestykseen pitäisi laittaa, että paikat huutokaupataan kerran vuodessa tai jotenkin muuten taataan niiden oikeudenmukainen jako…”

    Nyt kannattaa muistaa, että asukkaan etu ei ole sama kuin grynderin etu. Vihreiden peli paikkojen rajoittamiseksi tuo ilmaista rahaa suoraan grynderin pussiin. Miksi myisi 2 paikkaa á 10 000€, kun voi rakentaa vähemmän ja myydä yhden paikan á 20 000€. Häviäjänä ovat asukkaat.

    Toinen asia, mitä Osmon sinänsä teoreettisesti oikea laskelma ei ota huomioon on, että paikkoja voi muuttaa myös muuhun käyttöön. Valitettavasti näin tehdään myös sellaisissa kaupunginosissa, joissa ei ole riittävästi paikoitustilaa. Ylimääräiseen autohallikulmaukseen voi perustaa vaikkapa pyöräkorjaamon ;)

    Kaavoituksellisesti järkevä vaatimus on yksi autopaikka kutakin asuntoa kohti. Silloin niitä saattaa tulla aluksi vähän liikaa, mutta kaikille löytyy varmasti käyttöä. Ennen kaikkea ihmisillä on turvallinen paikka jättää autonsa, joten voi rauhallisin mielin lähteä töihin julkisilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Ville M kirjoitti 26.3.2009 kello 0:05

    En siis vieläkään ymmärrä miksi kaavoituksessa tai kaupungin kaavassa sanotaan parkkeerauksesta yhtään mitään. Eihän kaavassa sanota mihin kajakit tai polkupyorät tai vanhat romu telkkaritkaan varastoidaan.
    Antaa yksityisen rakentaa parkkeeraukseen, ja muuhuun varastointiin yms autotalleja ihan niin paljon kuin markkinat vaatii ja antaa markkinoiden päättää onko ne yhden auton autotalli tyyppisiä varastotalleja, vai jotain japanilaisia hissejä joilla autoja saadaan kymmeniä torniin ja mitä ne maksaa per kuukausi tai päivä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  11. Ville M kirjoitti 26.3.2009 kello 0:39

    Lisätäänpä vielä USA esimerkki, kun parkkipaikkoja on niukasti:
    “Indeed, parking space in Boston is such a rare commodity that in 2006 a single parking space sold for $250,000.[6]”
    http://www.boston.com/business/globe/articles/2006/11/27/sold_1_open_air_parking_space_in_the_back_bay_for_250000/

    pieni ruuhkainen maa kuin Suomi :)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  12. Seppo Ryväs kirjoitti 26.3.2009 kello 2:40

    Tuosta trailerparkista tulikin taas mieleeni, että yhteiskunnan pitäisi rakentaa vain parkkitaloja. Siis sellasia, joissa on vain lattiat ja vesijohdot, ja asukkaat rakentavat seinät ja ovet. Jos talo rakennettaisiin nimenomaan parkkitalomitoituksella, siitä tulisi muutenkin mukava. Korkeat huoneet ja hyvä äänieristys siis. Autojen parkkeeraus omassa kerroksessa oli helppo toteuttaa 10 neliön tavarahissillä. Tavarahissiä tarvittaisiin muutenkin, koska kyseisessä talossa olisi normaalia enemmän rakennustoimintaa myöhemminkin.

    500 neliön parkkitalokerros syntyy 10 betoniraudoittajan voimin viikossa. Tommosen rakennusneliön todellinen hinta on pakko olla alle tonnin.

    Keksin tuotteelle myyvän nimenkin: “Barebones Building”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  13. Artturi Björk kirjoitti 26.3.2009 kello 8:29

    Kalle Pyöräniemen kommentti perustuu täydelliselle väärinymmärrykselle siitä miten talous (ja ihmiset) toimivat.

    “Miksi myisi 2 paikkaa á 10 000€, kun voi rakentaa vähemmän ja myydä yhden paikan á 20 000€. Häviäjänä ovat asukkaat.”

    Jos autopaikan rakentaminen maksaa esim. 40k, niin tuossa ekassa tapauksessa hyvinvointi vähenee 50k (Rakennuskustannukset 2*40k – autopaikkojen arvostus 10k+20k) ja toisessa tapauksessa 20k. (40k-20k) Vain yhden paikan rakentaminen kasvattaa siis hyvinvointia 30k ja tämä jakaantuu niin grynderille kuin asunnon ostajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  14. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 26.3.2009 kello 9:16

    AB vedättää noilla virheellisilä hinnoilla yhä :D eikä ymmärrä, miten grynderi maksimoi voittonsa vihreiden tuella. ;)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Marko Jalonen kirjoitti 26.3.2009 kello 9:27

    Ulottuuko tämä omavastuuperiaate muihinkin kuin pysäköintipaikan käyttäjiin?
    Esimerkiksi koirapuisto ei tuota mitään hyvinvointia muuta kuin koiran omistajille, alue on jo valmiiksi rajattu, joten olisi helppoa periä “puiston” käyttäjiltä maksu, joka laskennallisesti saadaan tuotosta, joka maapalasta saataisiin asuntokäytössä. Olisi kalliit koiranpaskat ne.
    Mikä mahtaisi olla Keskuspuiston käyttäjämaksu, jos laskettaisiin paljonko lenkki siellä maksaisi verrattuna alueen muuttamiseksi asuntotonteiksi? Siirtolapuutarhoista en edes aloita.
    Itse asiassa kestääkö mikään rakentamaton kaupunkitila vertailua asuntotuotantoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.3.2009 kello 9:45

    Marko Jaloselle: koiravero, jota nyt tosin vaaditaan kovasti poistettavaksi.
    Nyt on siis kysymys luolan rakentamisesta suurin kustannuksin autoilijoiden käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.3.2009 kello 9:47

    Mistähän virheellisistä hinnoista on kyse? Pyöräniemi voi tehdä Jätkäsaaren pysäköintiluolan rakentamisesta kilpailevan tarjouksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Liian vanha kirjoitti 26.3.2009 kello 10:38

    “Kaupunkia ympäröivä republikaanivyöhyke on täynnä ihmisiä, jotka haluavat asua ensimmäisessä kerroksessa”

    Mutta tulla publikaanivyöhykkellä ei olekaan sisään kurkistelijoita kuten kaupungeissa.
    Tuollaisella 2000 m2 tontilla ei pääse edes lähelle ikkunoita ilman pihapiirii tunkeutumista.
    Heasn keskustassa 1.kerroksen asunnot ovat n 10-20 % halvempia kuin seuraavien kerrosten.

    Mitä tulee publikaaneehin niin eiväköhän ne ole niitä, jotka eivät halua asua kuin häkkikanat puoluekannasta riippumatta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  19. Liian vanha kirjoitti 26.3.2009 kello 10:42

    Busineksessa lähdetään siitä, että investointi maksaa itsensä takaisin 3-5 vuodessa ja pääomalle saa 10-15 % tuoton.

    Näillä reunaehdoilla rahaa luolasta pitäisi saada n 10000 euroa vuodessa eli n 800 euroa kuussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.3.2009 kello 10:45

    Juuri tuon takia tuon liiketoiminnan tulisi olla asukkaiden omistamaa. Tuollaiset takaisin´maksuajat olisivat varkautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Liian vanha kirjoitti 26.3.2009 kello 11:41

    “Juuri tuon takia tuon liiketoiminnan tulisi olla asukkaiden omistamaa. Tuollaiset takaisin´maksuajat olisivat varkautta”

    Se on tämän päivän liike-elämää, siis täysin laillista ja Eduskunnan erityisessä suosiossa.

    Meilläkin invesrtointipäätösjärjestelmän mukaan mitään ei tehdä ellei se tuota rahaa takaisin 3-5 vuodessa.

    Luolien rakentaminen on sen verran hinnakasta, että asukkailla ei ole siihen rahaa, jos se on vapaaehtoista
    En ainakaan minä ole niin tyhmä, että alkaisin 20000 kotterolle maksamaan 50000 euron suojaa, ennen muutan tuonne Kepulandiaan.

    Tosin nyt asun Helsingissä omakotitalossa ja pihalle mahtuu nyt kolme autoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  22. tpyyluoma kirjoitti 26.3.2009 kello 12:03

    Pyöröniemi on pihalla. Vihreät ja muut paikkanormeja vastustavat eivät vaadi että rakennetaaan vähemmän pysäköintipaikkoja vaan että niitä ei pakoteta rakentamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. Markku af Heurlin kirjoitti 26.3.2009 kello 12:29

    “Busineksessa lähdetään siitä, että investointi maksaa itsensä takaisin 3-5 vuodessa ja pääomalle saa 10-15 % tuoton.

    Näillä reunaehdoilla rahaa luolasta pitäisi saada n 10000 euroa vuodessa eli n 800 euroa kuussa.”

    Riippuu bisneksestä. Pitkäaikaisisssa investoinneissa takaisnmaksuaika on 40 vuotta ja hyvä tuotto 7 %. Realistinen reaalituotto on 4 %. (eism. Norjan öljyrahast0)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. tpyyluoma kirjoitti 26.3.2009 kello 13:00

    Muuten hyvä, mutta hinnasta puuttuu tieinvestoinnit. Jos Jätkäsaareen tulee 10 000 autoa, niin voi arvioida että pahimmillaan niistä 1 000 on ruuhkaliikenteessä. Siis tuhat autoa tunnissa lisää lähinnä Mechelininkadulle (kapasiteetti korkeintaan 2000 autoa/tunti/suunta) joka on jo nyt tukossa. Jos tilannetta lähdetään korjaamaan järeillä tunneliratkaisuilla, niin puhutaan satojen miljoonien investoinneista.

    Tuossa mitoituksessa on sellainen puoli, että se on itseään toteuttavaa. Viereissä Kampin kaupunginosassa on (arvaan) korkeintaan yksi autopaikka per viisi asuntoa, eikä se tunnu olevan mikään ongelma.

    Tästäkin syystä asia pitää hoitaa niin, että parkkipaikkoja rakennetaan tarpeen mukaan. Eli keskitetty maanalainen pysäköinti jota voi laajentaa. Jos Jätkäsaaresta ei löydy sopivaa kalliota tarvittaessa louhittavaksi, niin luolan voi sijoittaa Ruoholahden tai Kampin suuntaan, jne. Ei sen autopaikan tarvitse nyt ihan vieressä olla.

    Keskitetyssä pysäköinnissä on myös se etu että se vähentää liikennettä (parkkipaikoille ajo ja niiden etsiminen). Lisäksi luiskat voidaan viedä eri puolille, esimerkiksi jos parkkiluola olisi suurinpiirtein Jätkän itäpäässä, niin liuskat voisi olla suoraan Porkkalankadulle, Mechenlininkadulle, jne. (Ideaali olisi että periaatteessa hienon Hietalahdenrannan liikeenne saataisiin maan alle.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  25. Artturi Björk kirjoitti 26.3.2009 kello 18:24

    Osmo: Jos pakotat parkkiyhtiöt talonyhtiöiden omistukseen samalla pakotat ne toimimaan tehottomasti. Mitä hyötyä tästä on? Ei kai sillä nyt ole niin hirveästi väliä minne hyöty autopaikkojen rakentamisesta menee? Ensinnäkin epäilen, että pysäköintipaikoissa syntyisi monopolia (miksi syntyisi?) ja vaikka syntyisikin, niin ei se monopoli nyt niin paljoa enempää voittoa saa kuin yritykset täydellisessä kilpailussa.
    Talonyhtiöiden omistamat parkkiyhtiöt sen sijaan olisivat lähes varmasti tehottomasti organisoituja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  26. Liian vanha kirjoitti 26.3.2009 kello 18:28

    “Riippuu bisneksestä. Pitkäaikaisisssa investoinneissa takaisnmaksuaika on 40 vuotta ja hyvä tuotto 7 %. Realistinen reaalituotto on 4 %. (eism. Norjan öljyrahast0)”

    Norjan öljyrahastoillahan ei ole takaisinmaksuaikaa, ne eivät ole investointeja vaan pääomaa. Kun nämä öljyrahastot sijoittavat tuota pääomaaa niin vaatimus näille sijoituksille on tuo 3-5 vuoden takaisinmaksuaika ja 15 % korko.
    Rahaston kulut, tappiot ja muut riskit sitten syövät tuota lopullista rahaston tuottoa, mutta jää se on jo toinen juttu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. Artturi Björk kirjoitti 26.3.2009 kello 23:11

    Liian vanha: pysäköintipaikat eivät haihdu savuna ilmaan. Ne ovat pääomaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. tpyyluoma kirjoitti 27.3.2009 kello 8:56

    Rasti bittiseinään, olen AB:n kanssa täysin samaa mieltä, tosin vähän eri perustein. Taloyhtiöiden omistamat parkkipaikat ovat tehottomia, lähinnä siksi että ne eivät todennäköisesti ole yhteiskäyttöisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. Sylvesteri kirjoitti 28.3.2009 kello 12:26

    Markku af Heurlin
    “Pitkäaikaisisssa investoinneissa takaisnmaksuaika on 40 vuotta ”

    Ei kukaan täysijärkinen yritysjohtaja investoi rahoja projektiin, jonka takaisinmaksuaika on 40v. Omistajana antaisin potkut moiselle johtajalle. Pankkitalletuksestakin saa pääomalleen paljon paremman koron.

    Se, että investoinnin elämänkaari voi olla 40 vuotta on kokonaan eri asia. Ei sitä kuitenkaan kukaan toteuta, jos takaisinmaksuaika olisi 40v.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  30. Petteri Kortelainen kirjoitti 28.3.2009 kello 12:56

    Olisiko pysäköintiongelmaan löydettävissä teknisempiä ratkaisuja. Automaattiset pysäköintiratkaisut ovat voimakkaasti tulossa kalliin tonttimaan alueiden pysäköintiratkaisuiksi.

    Automaattiset pysäköintitalot tai -luolat pystyvät säilyttämään samassa tilassa tuplamäärän autoja ja samalla parkkipaikoista tulee automaattisesti yhteiskäyttöisiä, jolloin tarvittavien autopaikkojen lukumäärä vähenee merkittävästi.

    Uusilla alueilla kannattaisi harkita pysäköinnin järjestämistä automaattisiin pysäköintitaloihin tai -luoliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. Hilkka Helsti kirjoitti 28.3.2009 kello 16:16

    Autottomia ja parkkipaikattomia taloja puoltaa tärkeä pointti: On paljon ihmisiä, joilla ei ole autoa, eikä ajokorttia, eivätkä he voi edes kuvitella rupeavansa auton omistajaksi.

    Lisäksi osasta “autoilevia” ihmisiä tulee autottomia esimerkiksi sairauden, avioeron tai leskeksi jäämisen kautta. Tunnen tällaisia tapauksia runsaasti. Väestön ikääntyessä tämä ryhmä kasvaa.

    Autoton talo on tällaisille ihmisille luonteva vaihtoehto. Autottomuudesta voitaisiin tehdä itse asiassa houkutin, sitä voitaisiin mainostaa kuin merinäköalaa tai muuta huippuominaisuutta. Tällaisella asumismuodolla pitäisi voida brassailla. Toimiva konsepti edellyttäisi tietenkin, että autottomuuden rakennuttaja tekisi autotallien sijasta jotain muita hauskoja ja hyödyllisiä tiloja näihin taloihin.

    Joukkoliikenteen suosijat saattaisivat olla valmiita jakamaan keskenään muitakin asioita kuin kulkuneuvon. Moni heistä maksaisi mieluummin vaikka hienosta talosaunasta, pesulasta tai kauniista pihasta, kuin autohallista, johon heillä ei ole mitään asiaa.

    On hyvä, että autopaikkojen epäreilu hinnoittelu on nyt tuotu päivänvaloon. Arvaan, että monia autottomia harmittaa aivan älyttömästi se, että he ovat joutuneet maksamaan talojensa parkkihalleista yli puolet.

    Ihmisten tarpeet ja mieltymykset ovat erilaisia. Voitaisiinko ajatella, että kaupungissa olisi myös erilaisia taloja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  32. Antti kirjoitti 30.3.2009 kello 20:05

    Mikähän saisi ihmiset kuuntelemaan järkeviä ratkaisuja? Entisessä asunnossani oli kaksi pysäköintialuetta, toinen kaukana, toinen talon vieressä. Paikkamaksu oli kummassakin sama, jolloin paikat arvottiin ja kauemman alueen käyttäjät laitettiin jonoon, josko lähiparkkikselta vapautuisi. Ehdotin yhtiökokouksessa joko maksujen porrastusta tai vuotuista huutokauppaa, mutta kumpaakaan ehdotusta ei kuunneltu, olisiko syynä se että järjestely sopi erinomaisesti enemmistölle jolla oli jo se halpa paikka talon vierestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus




Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.