Kampamaneetit kuriin

12 vastausta artikkeliin “Kampamaneetit kuriin”

1. Suo­mi on valin­nut toisen­laisen strate­gian: Itämereen las­ke­taan niin paljon fos­fo­ria ja typpeä, että kam­pa­ma­neet­ti tuke­htuu mätänevään leväpuuroon. 

   Ei vaiskaan, tosi hyvä että nos­tat asian esi­in. Toiv­ot­tavasti ympäristömin­is­teri aktivoituu asi­as­sa. Suomen pas­si­ivi­su­us asi­as­sa on ker­ras­saan säälit­tävää, joskaan ei yllättävää.

   Vastaa

2. Osmo: Euroopan maista mukana ovat siis vain Nor­ja ja Ran­s­ka. Mis­sä ovat Suo­mi ja Ruot­si? Mik­si EU ei ole patis­tanut jäsen­maitaan sopimukseen?

   Eikö asia ole vähän kuin kanien kanssa, niin kauan kuin ongel­maa ei oikeas­t­aan ole tai ongel­ma on pieni, ei tehdä mitään. Sit­ten kun ongel­ma on karan­nut käsistä, ryhdytään toimi­in suurel­la rahal­la ja miehissä.

   Eikö tilanne ole sama Helsin­gin poli­ti­ikas­sakin usein ja sit­ten Suomes­sa juostaan samaan suun­taan kuin kaik­ki muutkin.

   Voi asiantun­ti­japarko­ja, jot­ka tietävät, mitä pitäisi tehdä ja pian (yleisen tason kommenttina).

   Vastaa

3. IMO itse speku­loi ettei rat­i­fioin­te­ja ole tul­lut kos­ka IMOn hyväksymiä puhdis­tus­lait­teis­to­ja ja ‑menetelmiä on har­vas­sa, http://www.vinamaso.net/news-events/marine-environment/final-approval-won-by-oceansaver-ballast-water-management-system.html

   Vastaa

4. “vieraseliöt voidaan pois­taa vedestä ennen sen pump­paamista mereen.” Ode, auta maal­likkoa ja ker­ro miten tämä noin käytän­nössä tapah­tuu? Onko valmista jär­jestelmää ole­mas­sa, vai olisiko teo­ri­an saat­tamises­sa käytän­töön taas tilaus­ta suo­ma­laiselle innovaatiotoiminnalle?

   Vastaa

   1. Ser­ti­fioiu­tu­ja jär­jestelmiä on joitakin ja ne on myös lisen­sioitavis­sa, joten valmis­tuk­ses­sa ei ole monopolia.
      Omaa jär­jestelmään­sä kehit­tää Aura­ma­rine-nimi­nen turku­lainen yri­tys. Itse asi­as­sa en tiedä, suo­date­taanko pöpöt pois vai tapetaanko ne raa’asti. Kam­pa­ma­neetin van­hu­usvu­osien kannal­ta lop­putu­los on kai sama. Kysyn, ja ker­ron, kun saan vas­tauk­sen. Jos Suo­mi onnis­tu­isi lob­baa­maan sopimuk­sen läpi, se ei ain­oas­taan suo­jelisi Itämer­ta vaan saisi sato­ja ellei tuhan­sia työ­paikko­ja Suomeen. Voisi­vatko ympäristömin­is­teri Lehtomä­ki ja elinkeino­min­is­teri Pekkari­nen vaik­ka sopia tästä keskenään?
      (Jot­ta irvileuko­jen ei tarvitse pal­jas­taa kytken­töjä, ker­ron itse: Aura­ma­rine kuu­luu Holm­ing-kon­serni­in, kuten jät­teen­la­jit­telu­jär­jestelmä Tyran­nosauk­suk­sia valmis­ta­va BMH Oy:kin, jon­ka hal­li­tuk­ses­sa olen. Tätä kaut­ta olen saanut tietoni asi­as­ta, mut­ta Aura­mari­nen kanssa min­ul­la ei ole mitään tekemistä. Aion jatkos­sakin main­os­taa koti­maista ympäristöte­kno­li­giaa häpeilemättä)

      Vastaa

5. Selvitin nuo sala­matkus­ta­jien tap­pamis­ta­vat. Niitä on usei­ta, tap­pami­nen hapen puut­teeseen, suo­dat­ta­mi­nen ja desin­fioin­ti uv-säteily­tyk­sel­lä (solar­i­um). Näitä voi yhdis­tel­lä. Tuo hapet­to­muus vaatii yli viikon matkan, minkä lisäk­si vesi pitää hapet­taa uud­estaan ennen kuin sen saa laskea mereen.

   Vastaa

6. Ympäristöys­täväl­lisen teknolo­gian kehit­täjät voisi­vat ottaa kohteek­si katu­jen hiekoi­tushiekan keräämisen. Lumisateen jäl­keen on vain tun­tien kysymys että kaik­ki kaupun­gin kadut, tiet ja väylät on sepelöi­ty, mut­ta kevääl­lä hiekan pois­to kestää kuukausikau­pal­la, mil­loin on liian aurinkoista, sateista, kylmää, tuulista, tyyntä…

   Vastaa

7. Myös pain­o­las­tivesit­tömiä aluk­sia on suun­nit­teil­la. Niis­sä ei kuska­ta vet­tä paikas­ta toiseen, vaan vesi ikäänkuin vir­taa aluk­sen läpi (ks esim. http://michigantoday.umich.edu/2008/04/ballast.php). Mut­ta aluskan­nan uusi­u­tu­misnopeus huomioiden ei tai­da ihan heti aut­taa tämä ratkaisu.

   Toinen ongel­ma on alus­ten pohjis­sa ja muis­sa rak­en­teis­sa lif­taa­vat otuk­set — niihin­hän tuo IMO:n pain­o­lasti­sopimus ei vaiku­ta mil­lään lailla.

   Mut­ta jos nyt parin vuo­den sisään saataisi­in edes tuo pain­o­lasti­sopimus rat­i­fioitua, niin tilanne helpot­tuisi jo jos­sain määrin.

   Vastaa

8. Sel­l­ais­ten maid­en, joiden kaup­palaivas­toon kuu­luu max muu­ta­ma alus, on kovin help­po hyväksyä mikä tahansa jut­tu. Nor­jan mukana olem­i­nen on min­ulle yllä­tys, mut­ta sil­lähän on niitä öljy­tu­lo­ja. Kaik­ki uudet jutut mak­saa rahaa, ei niitä niin vain mätk­itä. Jos val­tio ilmoit­taa mak­sa­vansa nämä kus­tan­nuk­set, niin ok, mut­ta sil­loin ne tietysti mak­sa­vat tuplas­ti, ainakin. Tom­mosia vaa­timuk­sia on järkevää määrätä uusille laivoille jol­loin ne on tiedos­sa jo han­k­in­tavai­heessa. Kuitenkin niitä van­ho­ja paat­te­ja kul­kee vielä pitkään. Niille jälki­asen­nuksi­na tehdyt jutut ovat tosi kalli­ita. Jos joku kehit­tää jonkun myrkyn, jota voi lait­taa pain­o­lasti­tankkei­hin tap­pa­maan kaik­ki elämä ja joka sit­ten mereen päästyään ei olekaan vaar­alli­nen, niin siitä vaan paten­toimaan jut­tun­sa. Minus­ta ei pidä maail­maa kat­soa vain vihrei­den lasien läpi. Ei maail­ma ole mis­sään valmis tekemään mitään (kallista) vain ympäristön takia vieläkään. Sam­mutin val­ot käm­pästä lauan­taina sen tun­nin ajak­si. Olen siis mital­in ansainnut.

   Vastaa

   1. Onhan siinä myös Liberia.

      Vastaa

9. “Kaik­ki uudet jutut mak­saa rahaa.”

   Itämeren ekosys­teemi­hän onkin ihan ilmainen. 

   Mik­si ihmeessä laivay­htiöil­lä tulisi ylipäätään olla oikeus ilmaisek­si saas­tut­taa Itämer­ta vieraseliöil­lä? Mik­seivät ne samantien dump­paa kaikkia jät­teitään mereen?

   Vastaa

10. “Kaik­ki uudet jutut mak­saa rahaa, ei niitä niin vain mätk­itä. Jos val­tio ilmoit­taa mak­sa­vansa nämä kus­tan­nuk­set, niin ok, mut­ta sil­loin ne tietysti mak­sa­vat tuplas­ti, ainakin.”

    Juuri niin kuin Rot­wang tote­sikin, ongel­ma on se että markki­nat­tomien hyödykkei­den kuten Itämeren hin­taa ei ote­ta huomioon. 

    Tot­takai kaik­ki pain­olestive­den käsit­te­lyjär­jestelmät mak­sa­vat laivay­htiöille, mut­ta Itämeren puhdis­tus (ja valvon­ta, kar­toi­tus, jne) mak­saa val­ti­olle. Kyse on kus­tan­nusten suu­ru­us­lu­okan lisäk­si niiden jakau­tu­mis­es­ta eri toim­i­joiden kesken. 

    Teo­ri­as­sa yksi vai­h­toe­hto olisi tehdä laivay­htiöt (varus­ta­mot, jne) velvol­lisek­si kor­vaa­maan aiheut­ta­mansa vau­ri­ot — sil­loin huo­mat­taisi­in aika pian että ne käsit­te­lyjär­jestelmät onkin itse asi­as­sa aika edullisia… Tämä siis vain näin heit­tona, kos­ka oikeasti tuos­sa tapauk­ses­sa yksit­täisen laivan/varustamon osoit­ta­mi­nen kor­vausvelvol­lisek­si olisi älyt­tömän haas­teel­lista. Öljynkin kanssa se voi olla vaikeaa, kuten on huo­mat­tu, mut­ta ei kuitenkaan mah­do­ton­ta. Vierasla­jien kanssa se on liki mah­do­to­ton­ta, sik­si jär­jeste­ly­jen täy­tyy käytän­nössä olla koko alaa koskevia. 

    Kus­tan­nuste­hokku­ut­ta voi sit­ten hakea sil­lä, että kukin lai­va saa asen­taa sel­l­aiset jär­jestelmät kuin kat­soo parhaak­si omaan tilanteeseen­sa (näin­hän IMO:n sopimuk­ses­sa onkin, toki siten että jär­jestelmien täy­tyy olla IMO:n hyväksymiä).

    Vastaa