Kampamaneetit kuriin

25.3.2009 · Aihe: _ 

Kun kauppalaiva kulkee tyhjänä, se kuljettaa pohjatankeissaan vettä painolastina säilyttääkseen vakautensa. Kun rahtia taas otetaan, pohjatankki tyhjennetään mereen. Sehän on vain vettä, tähän ei liity mitään öljy- tai muuta saasteongelmaa. Mutta siinä vedessä on eliöitä, jota kuuluvat sen alueen ekosysteemiin, josta vesi tankkeihin imaistiin, mutta eivät sinne, missä painolasti puretaan. Nämä vieraaseen ekosysteemiin tulevat pöpöt voivat olla uudessa ekosysteemissään melkoisia tuholaisia; kampamaneetti nyt esimerkiksi. Voi tankkien välityksellä levitä koleraakin.

Ongelma ei ole ylipääsemätön. Nuo vieraseliöt voidaan poistaa vedestä ennen sen pumppaamista mereen.   Kv. merenkulkujärjestö IMO on laatinut asiasta sopimuksen jo vuonna 2004. Se odottaa jäsenmaiden ratifiointia: Tarvittaisiin 30 maata, jotka edustavat 35 prosenttia tonnistosta. Kasassa on vasta 18 maata ja 15,36 prosenttia tonnistosta. Ratifioneet maat ovat

Albania, Antigua/Barbuda, Barbados, Egypt, France, Kenya, Kiribati, Liberia, Maldives, Mexico, Nigeria, Norway, Saint Kitts and Nevis, Sierra Leone, South Africa, Spain, Syrian Arab Republic and Tuvalu.

Euroopan maista mukana ovat siis vain Norja ja Ranska. Missä ovat Suomi ja Ruotsi? Miksi EU ei ole patistanut jäsenmaitaan sopimukseen?

Kommentit

12 Vastausta artikkeliin “Kampamaneetit kuriin”

  1. Rotwang kirjoitti 25.3.2009 kello 10:56

    Suomi on valinnut toisenlaisen strategian: Itämereen lasketaan niin paljon fosforia ja typpeä, että kampamaneetti tukehtuu mätänevään leväpuuroon.

    Ei vaiskaan, tosi hyvä että nostat asian esiin. Toivottavasti ympäristöministeri aktivoituu asiassa. Suomen passiivisuus asiassa on kerrassaan säälittävää, joskaan ei yllättävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. a m-b kirjoitti 25.3.2009 kello 12:18

    Osmo: Euroopan maista mukana ovat siis vain Norja ja Ranska. Missä ovat Suomi ja Ruotsi? Miksi EU ei ole patistanut jäsenmaitaan sopimukseen?

    Eikö asia ole vähän kuin kanien kanssa, niin kauan kuin ongelmaa ei oikeastaan ole tai ongelma on pieni, ei tehdä mitään. Sitten kun ongelma on karannut käsistä, ryhdytään toimiin suurella rahalla ja miehissä.

    Eikö tilanne ole sama Helsingin politiikassakin usein ja sitten Suomessa juostaan samaan suuntaan kuin kaikki muutkin.

    Voi asiantuntijaparkoja, jotka tietävät, mitä pitäisi tehdä ja pian (yleisen tason kommenttina).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. antti kirjoitti 25.3.2009 kello 15:52

    IMO itse spekuloi ettei ratifiointeja ole tullut koska IMOn hyväksymiä puhdistuslaitteistoja ja -menetelmiä on harvassa, http://www.vinamaso.net/news-events/marine-environment/final-approval-won-by-oceansaver-ballast-water-management-system.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Janne Honkala kirjoitti 25.3.2009 kello 21:01

    “vieraseliöt voidaan poistaa vedestä ennen sen pumppaamista mereen.” Ode, auta maallikkoa ja kerro miten tämä noin käytännössä tapahtuu? Onko valmista järjestelmää olemassa, vai olisiko teorian saattamisessa käytäntöön taas tilausta suomalaiselle innovaatiotoiminnalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.3.2009 kello 22:07

    Sertifioiutuja järjestelmiä on joitakin ja ne on myös lisensioitavissa, joten valmistuksessa ei ole monopolia.
    Omaa järjestelmäänsä kehittää Auramarine-niminen turkulainen yritys. Itse asiassa en tiedä, suodatetaanko pöpöt pois vai tapetaanko ne raa’asti. Kampamaneetin vanhuusvuosien kannalta lopputulos on kai sama. Kysyn, ja kerron, kun saan vastauksen. Jos Suomi onnistuisi lobbaamaan sopimuksen läpi, se ei ainoastaan suojelisi Itämerta vaan saisi satoja ellei tuhansia työpaikkoja Suomeen. Voisivatko ympäristöministeri Lehtomäki ja elinkeinoministeri Pekkarinen vaikka sopia tästä keskenään?
    (Jotta irvileukojen ei tarvitse paljastaa kytkentöjä, kerron itse: Auramarine kuuluu Holming-konserniin, kuten jätteenlajittelujärjestelmä Tyrannosauksuksia valmistava BMH Oy:kin, jonka hallituksessa olen. Tätä kautta olen saanut tietoni asiasta, mutta Auramarinen kanssa minulla ei ole mitään tekemistä. Aion jatkossakin mainostaa kotimaista ympäristöteknoligiaa häpeilemättä)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.3.2009 kello 10:08

    Selvitin nuo salamatkustajien tappamistavat. Niitä on useita, tappaminen hapen puutteeseen, suodattaminen ja desinfiointi uv-säteilytyksellä (solarium). Näitä voi yhdistellä. Tuo hapettomuus vaatii yli viikon matkan, minkä lisäksi vesi pitää hapettaa uudestaan ennen kuin sen saa laskea mereen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. antti kirjoitti 27.3.2009 kello 13:16

    Ympäristöystävällisen teknologian kehittäjät voisivat ottaa kohteeksi katujen hiekoitushiekan keräämisen. Lumisateen jälkeen on vain tuntien kysymys että kaikki kaupungin kadut, tiet ja väylät on sepelöity, mutta keväällä hiekan poisto kestää kuukausikaupalla, milloin on liian aurinkoista, sateista, kylmää, tuulista, tyyntä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jaakko Heikkilä kirjoitti 27.3.2009 kello 19:25

    Myös painolastivesittömiä aluksia on suunnitteilla. Niissä ei kuskata vettä paikasta toiseen, vaan vesi ikäänkuin virtaa aluksen läpi (ks esim. http://michigantoday.umich.edu/2008/04/ballast.php). Mutta aluskannan uusiutumisnopeus huomioiden ei taida ihan heti auttaa tämä ratkaisu.

    Toinen ongelma on alusten pohjissa ja muissa rakenteissa liftaavat otukset — niihinhän tuo IMO:n painolastisopimus ei vaikuta millään lailla.

    Mutta jos nyt parin vuoden sisään saataisiin edes tuo painolastisopimus ratifioitua, niin tilanne helpottuisi jo jossain määrin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. MIVa kirjoitti 29.3.2009 kello 2:27

    Sellaisten maiden, joiden kauppalaivastoon kuuluu max muutama alus, on kovin helppo hyväksyä mikä tahansa juttu. Norjan mukana oleminen on minulle yllätys, mutta sillähän on niitä öljytuloja. Kaikki uudet jutut maksaa rahaa, ei niitä niin vain mätkitä. Jos valtio ilmoittaa maksavansa nämä kustannukset, niin ok, mutta silloin ne tietysti maksavat tuplasti, ainakin. Tommosia vaatimuksia on järkevää määrätä uusille laivoille jolloin ne on tiedossa jo hankintavaiheessa. Kuitenkin niitä vanhoja paatteja kulkee vielä pitkään. Niille jälkiasennuksina tehdyt jutut ovat tosi kalliita. Jos joku kehittää jonkun myrkyn, jota voi laittaa painolastitankkeihin tappamaan kaikki elämä ja joka sitten mereen päästyään ei olekaan vaarallinen, niin siitä vaan patentoimaan juttunsa. Minusta ei pidä maailmaa katsoa vain vihreiden lasien läpi. Ei maailma ole missään valmis tekemään mitään (kallista) vain ympäristön takia vieläkään. Sammutin valot kämpästä lauantaina sen tunnin ajaksi. Olen siis mitalin ansainnut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.3.2009 kello 4:53

    Onhan siinä myös Liberia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Rotwang kirjoitti 29.3.2009 kello 15:14

    “Kaikki uudet jutut maksaa rahaa.”

    Itämeren ekosysteemihän onkin ihan ilmainen.

    Miksi ihmeessä laivayhtiöillä tulisi ylipäätään olla oikeus ilmaiseksi saastuttaa Itämerta vieraseliöillä? Mikseivät ne samantien dumppaa kaikkia jätteitään mereen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Jaakko Heikkilä kirjoitti 4.4.2009 kello 13:09

    “Kaikki uudet jutut maksaa rahaa, ei niitä niin vain mätkitä. Jos valtio ilmoittaa maksavansa nämä kustannukset, niin ok, mutta silloin ne tietysti maksavat tuplasti, ainakin.”

    Juuri niin kuin Rotwang totesikin, ongelma on se että markkinattomien hyödykkeiden kuten Itämeren hintaa ei oteta huomioon.

    Tottakai kaikki painolestiveden käsittelyjärjestelmät maksavat laivayhtiöille, mutta Itämeren puhdistus (ja valvonta, kartoitus, jne) maksaa valtiolle. Kyse on kustannusten suuruusluokan lisäksi niiden jakautumisesta eri toimijoiden kesken.

    Teoriassa yksi vaihtoehto olisi tehdä laivayhtiöt (varustamot, jne) velvolliseksi korvaamaan aiheuttamansa vauriot — silloin huomattaisiin aika pian että ne käsittelyjärjestelmät onkin itse asiassa aika edullisia… Tämä siis vain näin heittona, koska oikeasti tuossa tapauksessa yksittäisen laivan/varustamon osoittaminen korvausvelvolliseksi olisi älyttömän haasteellista. Öljynkin kanssa se voi olla vaikeaa, kuten on huomattu, mutta ei kuitenkaan mahdotonta. Vieraslajien kanssa se on liki mahdototonta, siksi järjestelyjen täytyy käytännössä olla koko alaa koskevia.

    Kustannustehokkuutta voi sitten hakea sillä, että kukin laiva saa asentaa sellaiset järjestelmät kuin katsoo parhaaksi omaan tilanteeseensa (näinhän IMO:n sopimuksessa onkin, toki siten että järjestelmien täytyy olla IMO:n hyväksymiä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus