Valtion on puhallettava kuntien epäsosiaalisuuskilpailu poikki.

Kun­tien väli­nen kil­pailu hyvien veron­mak­sajien saamisek­si ja huono­jen karkot­tamisek­si käy yhä vas­ten­mielisem­mäk­si. Val­tion on puu­tut­ta­va peli­in val­tiono­su­usjär­jestelmän kaut­ta niin, ettei dopin­gin käyt­tö kun­tien välisessä kil­pailus­sa lyö leiville.

Espoo on lopet­tanut kokon­aan vuokra-asun­to­jen tuotan­non. Se ei ole Helsin­gin seudun kun­nista ain­ut, joka on näin tehnyt. Espoon seli­tys on, ettei tämä huip­pute­knolo­giaa edus­ta­va kaupun­ki ole saanut vim­mai­sista pyrkimyk­sistä huoli­mat­ta rak­en­tamiskelpoisek­si yhtään vuokra-asumiseen sovel­tuvaa tont­tia. Kohtu­udel­la on myön­net­tävä, että myös Helsingillä on ollut yllät­tävän suuria vaikeuk­sia samas­sa asi­as­sa, vaik­ka kokon­aan vuokra-asun­to­tuotan­toa ei sen­tään ole kehdat­tu lopet­taa. Tämä ei käy päin­sä. Kos­ka val­tio on sälyt­tänyt huono-osai­sista huole­htimisen kun­tien vas­tu­ulle, sen on huole­hdit­ta­va, että kun­nat kan­ta­vat tämän taakan tas­a­puolis­es­ti. Jokaises­sa kun­nas­sa tulisi olla yhtä paljon sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa suh­teessa asun­tokan­taan. Jos ei ole, tämän kun­nan tulisi hyvit­tää seudun mui­ta kun­tia taloudel­lis­es­ti. Val­tion on huole­hdit­ta­va tästä tasoituksesta.

Tehtäköön siis niin, että val­tio määrit­tää  tavoit­teen kullekin kun­nalle siitä, kuin­ka paljon sosi­aal­ista asun­tokan­taa niiden alueel­la tulisi olla. Kun­nil­ta, jot­ka eivät tätä tavoitet­ta täytä, vähen­net­täköön val­tiono­suuk­sia vaik­ka 10 000 eurol­la puut­tuvaa asun­toa kohti. Tämä raha tulisi ohja­ta hyvi­tyk­senä niille kun­nille, joil­la velvoite täyt­tyy. Jos jokin kun­ta halu­aa erikois­tua kul­ta­ham­mas­ran­nikok­si, se voi niin tehdä, mut­ta mak­saa. Hyvi­tys pitäisi jakaa tasais­es­ti kaikille velvoit­teen täyt­täneille kun­nille mak­samat­ta ylimääräistä bonus­ta velvoit­teen ylit­tämis­es­tä, kos­ka ei ole hyvä kan­nus­taa yhtään kun­taa erikois­tu­maan sosi­aaliseen asuntotuotantoon.

Tavoit­teen tulisi koskea koko kang­taa, ei vain uus­tuotan­toa, kos­ka olisi tarkoituk­sen­mukaista rak­en­taa sosi­aal­ista asun­to­tu­tan­toa niihin kun­ti­in, jois­sa sitä on vähän.

Ehkä Espoonkin kyvyt­tömyys vetää kun­nal­lis­tekni­ik­ka vuokra-asun­to­ton­teille vähän helpottuisi.

72 vastausta artikkeliin “Valtion on puhallettava kuntien epäsosiaalisuuskilpailu poikki.”

  1. Olet oike­as­sa, se on vas­ten­mielistä. Asun Vihdis­sä, ja meil­lä edel­lisel­lä val­tu­us­tokaudel­la kokoomusve­toinen kun­nan johto­poruk­ka toi use­am­paan ker­taan esi­in, kuin­ka kun­taan on saata­va hyvä­tu­loisia veron­mak­sajia. He myöskin oli­vat pöyristyneitä Vapaavuoren halutes­sa lisätä sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Ker­ran sil­loinen kun­nan­jo­hta­ja esit­ti jopa laskel­man, että jos 26.000 euroa ansait­se­va kun­ta­lainen muut­taa pois ja tilalle saadaan huo­mat­tavasti enem­män ansait­se­va kun­ta­lainen, kuin­ka Vihdin kun­nan talous siitä para­nee. Koomista tässä on se, että kun­ta itse on iso työl­listäjä, jon­ka mak­samat palkat jät­tävät ihmiset väk­isinkin esim. tuo­hon 26 ooo euron säälit­tävään vuosi­t­u­loon. Voivat­pa jopa asua vuokra-asun­nois­sa, luo­pi­ot. Ilmeis­es­ti päät­täjämme toivoivat, että pien­i­t­u­loiset muut­taisi­vat vaik­ka Karkki­laan ja kävi­sivät tääl­lä Vihdin puolel­la vain tekemässä pien­i­t­u­loisia palve­lute­htäviän­sä. Hyvä­tu­loiset laidun­taisi­vat keskenään tääl­lä Vihdis­sä ja rak­en­taisi­vat uut­ta Kau­ni­aista. Fantsuu!

  2. Tarvi­taanko kun­taa vero­tu­soikeudel­lise­na yksikkönä oikeasti yhtään mihinkään muuhun kuin poli­it­tis­ten broi­le­rien kasvualus­tak­si? Eikö val­tio hoitaisi kaik­ki asi­at tasapuolisemmin?

  3. Pitää muis­taa että val­tion tuke­ma vuokra-asun­tokan­ta on myös taval­lis­ten mata­la- ja keskipalkkaisten työssäkäyvien ihmis­ten asum­is­muo­to, ei pelkästään eri­ty­is­ryh­mien tai asum­is­tukea naut­tivien. Eikä olisi sosi­aalis­es­ti järkevää niin toimi­akaan, että mar­gin­al­isoitaisi­in huono-osaiset omi­in taloi­hin­sa ja asuinalueil­len­sa. Osit­tain val­tion tuke­man vuokra-asun­to­tuotan­non huono maine johtuukin siitä että se miel­letään näin, joka on kun­tien itse aiheut­ta­maa. Val­tio­han ei velvoita val­it­se­maan ara­va-asun­toi­hin pelkästään köy­hiä. Esim. Oulus­sa ara­vat­alois­sa asuu myös Nokian työn­tek­i­jöitä. Val­tion tuke­mal­la asun­tokan­nal­la on siis myös työl­lisyyt­tä edis­tävä merk­i­tys kunnille.

  4. No, jopas nyt tun­teet jyl­lää sanavalin­noista päätellen… 

    Eikö se Osmokin ole ollut sitä mieltä, että Helsin­gin tulee haalia hyviä veron­mak­sajia? Vai mihin tämä 75 kesk­ineliömetrin poli­ti­ik­ka perustuikaan?

    Kauhea, itsekäs ja vas­ten­mieli­nen Espoo halu­aa valitet­tavasti myös samaa. Eli niitä hyviä veronmaksajia. 

    Kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa niitä on vähem­män, mut­ta on kuitenkin, mikä tup­paa ehkä uno­h­tu­maan jugend-talon erkkerin ruu­tuikku­nas­ta vastapäisen talon orna­ment­te­ja ihailessa. 

    Suurin osa kaupun­gin vuokrat­alo­jen asukkaista on ihan taval­lisia työtäteke­viä pieni­palkkaisia veron­sa mak­savia suomalaisia. 

    Espoo tuskin heitä pelkää, vaan että kun­nan alueelle syn­tyy nykyisessä maa­han­muut­toti­lanteessa etnis­es­ti värit­tyneitä slummeja.

  5. Sama­han tuo on kenelle niitä asun­to­ja raken­netaan, kun­han vain raken­netaan. Väkimäärän kannal­ta on yhden­tekevää, raken­netaanko sadan asukkaan talo köy­hille vai rikkaille, sinne muut­taa ne sata ihmistä. Tärkein­tä on pitää huoli siitä että asun­to­ja on tarpeek­si, jol­loin halvem­pi­en aluei­den hin­nat pysyvät köy­hien kukkaron tasalla.

    Kun­tien sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to on omas­ta mielestäni aivan turhan­päiväistä. Jos niitä asun­to­ja tarvi­taan niin kun­ta voi aivan hyvin raken­nut­taa ne, myy­dä ja pistää fyrkat omi­in tasku­un eikä jakaa arval­la ympäri­in­sä niille jot­ka jak­sa­vat jonottaa.

  6. Eikö se metro­ra­ta edel­lyt­tänyt val­tavaa määrää maa­han­muut­ta­jia ja pako­laisia Espooseen? On selvä, että Espoo slum­mi­u­tuu lähivu­osi­na, jos nykyi­nen rajat auki ‑poli­ti­ik­ka jatkuu. Näin on käynyt muual­lakin Euroopas­sa, ja Suo­mi vain avaa rajo­ja lisää. Nykyään pako­laisia — jot­ka eivät osaa kieltä eikä heil­lä ole ammat­tia — tulee 1000 kap­palet­ta kuussa.

  7. HS:n jutus­sa­han luki, että Van­taa ei viime vuon­na rak­en­tanut yhtään vuokra-asun­toa ja tänä vuon­na 70. Espoo taas on ymmärtääk­seni rak­en­tanut vuosien mit­taan enem­män vuokra-asun­to­ja kuin Helsin­ki — ainakin suh­teel­lis­es­ti, ensi vuon­nakin yli 400. Muis­tan Osmonkin näin sanoneen radion kansane­dus­ta­ja­ten­tis­sä jokunen vuosi sitten.

  8. Tarvi­taanko kun­taa vero­tu­soikeudel­lise­na yksikkönä oikeasti yhtään mihinkään muuhun kuin poli­it­tis­ten broi­le­rien kasvualustaksi?

    Kun­nat kil­pail­e­vat keskenään mm. hyvistä veron­mak­sajista ja paran­ta­van sitä kaut­ta mm. palvelu­jaan. Kil­pailun ajatel­laan yleen­säkin edis­tävän yhteistä hyvää, kun­han pelisään­nöt ovat reilut. 

    Kun­tien lopet­ta­mi­nen olisi sama kuin maail­man­hal­li­tus pienoiskoos­sa. Jos maail­man­hal­li­tus osoit­tau­tu­isi huonok­si, ei ihmis­par­ka voisi pae­ta kuin ehkä kuuhun.

  9. Vas­tauk­se­na Elinalle:

    75 neliötä on ilmeis­es­ti ajatel­tu ole­van riit­tävä tila per­heelle, jos­sa on kah­den aikuisen lisäk­si lap­si tai pari. Viime aikoina pohjo­is­maid­en isom­mis­sa kaupungeis­sa on näkynyt kehi­tys­su­un­ta, jos­sa kaupunkien kesku­s­tat vetävät puoleen­sa lap­siper­heitä. Suun­taus on mielestäni mitä main­ioin ja kan­natet­tavin, ja sitä on syytä tukea. Suun­taus esi­in­tyy yhdessä toisen suun­tauk­sen kanssa, jos­sa keskus­ta-aluei­den henkilöau­toli­iken­net­tä rajoite­taan ja kevyen sekä joukkoli­iken­teen toim­intaa kehitetään (“kaupun­ki on ihmisiä, ei auto­ja varten” tms.). Nämä tuke­vat toisiaan.

  10. Eli­na: Suurin osa kaupun­gin vuokrat­alo­jen asukkaista on ihan taval­lisia työtäteke­viä pieni­palkkaisia veron­sa mak­savia suo­ma­laisia. Espoo tuskin heitä pelkää, vaan että kun­nan alueelle syn­tyy nykyisessä maa­han­muut­toti­lanteessa etnis­es­ti värit­tyneitä slummeja.

    Kieltäy­tymäl­lä rak­en­ta­mas­ta vuokra-asun­to­ja niitä var­masti syn­tyykin. Pöljää ja lyhyt­näköistä asuntopolitiikkaa.

  11. Kaip­pa vuokra-asun­to­ja raken­net­taisi­in jos se kan­nat­taisi. Nor­mi 75 neliön kämp­pä, raken­nuskus­tan­nuk­set ~2000 e/m2 tekee hin­naksi 150000, korkona Osmon suosi­ma 6%, 25 vuo­den takaisn­mak­suai­ka, yhtiö­vastike päälle, niin vuokra on luokkaa 1500 euroa kuus­sa, ja tont­ti meni ilmaisek­si. Tuon ver­ran saa sit­ten kuus­sa mak­saa asum­is-toimeen­tu­lo­tuke­na sosi­aal­isille asukkaille.

  12. Ongelma­han syn­tyi sil­loin kun korkein oikeus päät­ti, ettei oman kun­nan asukkai­ta saa prefer­oi­da asun­to­jonos­sa. Nykyään ain­ut sal­lit­tu etu­ilemiskri­teeri on ihmis­ro­tu, vaikkei rotu­ja pitäs kuulem­ma olla.

    Kun­nan ei siis kan­na­ta rak­en­taa asun­to­ja, kos­ka niihin on pakko asut­taa väkeä, jos­ta tulee vain lisäkus­tan­nuk­sia ikuisesti.

    Hom­man ratkaisu ei ole mikään Osmon pil­li­in puhal­telu vaan se, että kun­nan annetaan kas­vat­taa väestöään juuri sil­lä tahdil­la ja siihen suun­taan kuin halu­aa, ja sitte val­tio kus­tan­taa kokon­aan yli­jäämä­jen­gin asut­tamisen kun­nan alueelle. Siis oma­l­la maan­hank­in­nal­laan ja omil­la raken­nus­li­ikkeil­lään. Vas­taavasti kun­tien saamia tuki­aisia vähen­netään, niinet­tä tulos on sama, mekanis­mi on vain hie­man vähem­män sekopäisempi.

    Samal­la tiet­ty hyysäyspe­rus­taisen maa­han­muu­ton tosi­asial­liset kus­tan­nuk­set tule­vat näkyvi­in yhdessä kasas­sa. Kasan opti­moin­ti esimerkik­si järkevil­lä asum­i­s­paikkavalin­noil­la tulee sil­loin mahdolliseksi.

    1. Sep­po Ryväkselle:
      Kyl­lä val­tio kus­tan­taa nytkin sen “yli­jäämä­jen­gin” asut­tamisen. Kun­nan tehtäväk­si jää vain mak­saa toimeen­tu­lo­tukea, puo­let työ­markki­nat­ues­ta ja huole­htia las­ten koulu­tuk­ses­ta ja muista palveluista ja niin edelleen.
      Väärinkäsit­fys­gten vält­tämisek­si, tämä on siis asia joka kor­reloi sosi­aalisen asun­to­tuotan­non kanssa, ei tarkoi­ta, että kaik­ki, tai edes lähellekään puold­et kuu­luisi tähän kat­e­gor­fi­aan, mut­ta ainakin Espoos­sa näytetään laskel­moivan niin, että liian moni.

  13. Ahti, kun­tien kil­pailus­sa on sel­l­ainen ongel­ma, että Krug­ma­nia mukaillen kun­nat eivät voi leika­ta kus­tan­nuk­si­aan irti­sanom­al­la kuntalaisia.

    Ain­oa järkevä kun­tak­il­pailulle esitet­ty perustelu on että ceteris paribus on hyvä että samo­ja asioi­ta tehdään eri tavoin, saamme ver­tailu­ti­etoa siitä mikä toimii ja mikä ei, joka johtaa sit­ten parem­pi­in käytän­töi­hin kaikkial­la. Tälle kun­ta­l­ab­o­ra­to­ri­o­teesille on vaan hyvin vähän mitään empiri­i­sistä tukea, enkä suo­raan sanoen pidä uskot­ta­van että kil­pailun hyv­in­voin­ti­hyödyt läh­eskään kat­taa sen tappiot. 

    Käytän­nössä kun­nat kil­pail­e­vat lähin­nä siitä että kuka kek­seliäim­min valikoi hyvät veron­mak­sa­jat ja nyhtää eniten valtilol­ta rahaa. Tästä ei ole mitään hyö­tyä, vaan pelkkää haittaa.

  14. Osmo on tapansa mukaan tässä kun­tien välisessä kil­pailus­sa niin totaalisen väärässä, että ihan hirvittää.

    Sylvesterin huomion on ain­oa oleelli­nen: Tärkeää on asun­to­jen kokon­ais­määrä, ei sosi­aa­li­nen vuokra-asun­to­tuotan­to. Jos asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta saa riit­tävästi voit­toa niitä raken­netaan. Jos siis halu­amme lisää asun­to­ja (ja laskea niiden hin­to­ja) mei­dän on varmis­tet­ta­va, että niiden rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taa. Vuokrasään­nöste­ly, autopaikkavaa­timuk­set, raken­nus­määräyk­set yms. markki­noi­hin puut­tumi­nen tekee rak­en­tamis­es­ta kannattamattomampaa.

    Sosi­aalisel­la asun­to­tuotan­nol­la ei ole mitään posi­ti­ivista vaiku­tus­ta. Sen sijaan negati­ivisia vaiku­tuk­sia on run­saasti, kun resurssit ohjau­tu­vat vääri­in käyt­töi­hin, siis käyt­töi­hin, jois­sa ne eivät vas­taa ihmis­ten halu­ja ja tarpeita.

    Vuokra-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen ei ole kaupunkien tehtävä. Se on usko­mat­toman type­rä keino yrit­tää paran­taa heikoimpi­en suh­teel­lista ase­maa yhteiskun­nas­sa. On hyvä, että ne kaupun­git, jot­ka halu­a­vat rak­en­taa vuokra-asun­to­ja kär­sivät kil­pailus­sa suh­teessa niihin kaupunkei­hin, jot­ka kehit­tävät tehokkaampia tapo­ja huole­htia heikoimmista.

    Vaa­timus kaupunkien välisen kil­pailun rajoit­tamis­es­ta on itsekäs yri­tys estää kaupunki­laisia äänestämästä jaloil­laan. Tämä mah­dol­lisu­us on yksi tärkeim­mistä rajoit­teista, mikä estää poli­itikko­ja toteut­ta­mas­ta idioot­ti­maisia lem­pipro­jek­te­jaan. (Kuten Osmon talon­raken­nusvim­maa.) Ei ole siis ihme, että näitä lem­pipro­jek­te­ja vaali­vat poli­itikot yrit­tävät estää kilpailun. 

    Tämä vaa­timus on analogi­nen val­tioiden välisen verokil­pailun suit­simisyri­tyk­si­in. Ne val­tiot, jot­ka has­saa­vat kansalais­ten­sa raho­ja halu­a­vat estää omia kansalaisi­aan muut­ta­mas­ta val­tioi­hin, jois­sa asi­at hoide­taan tehokkaammin.

  15. Olin pitkään pienen kun­nan val­tu­utet­tuna ym. Min­ua raivos­tut­ti, kuin­ka kallik­si tuli köy­hien kun­tien väli­nen kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista. Kun­nat tekevät kun­nal­lis­tekni­ikaltaan ja huol­loltaan kaal­li­ik­si tule­via kaavaratkaisu­ja, (joista asukkaatkin lop­ul­ta kär­sivät,) kun tehdään sinne tänne erilleen ja han­kali­in maas­toi­hin vetovoimaisik­si tarkoitet­tu­ja asun­toaluei­ta, joista kel­paa­vat vain parhaat ton­tit. Tärkein­tähän on, etteivät uudet asukkaat menisi kun­tara­jan väärälle puolelle tai peräti maakun­nan keskukseen.

    Sijoit­tumi­s­paikkaa tun­nustel­e­va yri­tys voi vedät­tää köy­hiltä kun­nil­ta mielin määrin vas­taan­tu­loe­tu­ja. Yri­tys tulee sen kun­nan puolelle, joka rak­en­taa teol­lisu­ushallin, antaa eniten vas­taan­tu­lo­rahoi­tus­ta ja johta­jalle komeim­man ranta­ton­tin. Syn­tyy yli­hin­tainen tar­jouskil­pailu kun­tien kesken, kos­ka yri­tys olisi tul­lut ilman vas­taan­tu­loe­tu­jakin seudulle, mut­ta yrit­täjät van­not­ta­vat, ettei saa julk­istaa liike­salaisuuk­sia. Sik­si tois­t­en kun­tien on var­muu­den vuok­si korotet­ta­va tarjoustaan.

    Nyt tässäkin seu­tun­nas­sa kor­jataan kallista satoa: nämä yri­tyk­set eivät tuo­takaan niin paljon vero­tu­lo­ja kuin on men­nyt kunnal­ta vas­taan­tu­loa varten otet­tu­jen lain­o­jen hoitoon. Val­tion selvi­tys­mies on jo aloit­tanut työn­sä, kenen mak­set­tavak­si “voit­ta­neen” kun­nan velat sysätään.

    Jollei kun­ta taas lähde tähän kil­pailu­un, kohta­lo on yhtä tyly: väki vähe­nee, veron­mak­sukykyiset läh­tee ja verovaro­ja tarvit­se­vat hoidet­ta­vat senkun lisään­tyvät. Onnek­si tuli PARAS ja sen mukana kun­tali­itok­sia, jot­ka var­maan aut­ta­vat näi­hin ongelmi­in aika paljon.

  16. ps. Oon samaa mieltä siitä mitä tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti, tosin uskon, että uusien keino­jen löytämis­es­tä koituu suurem­pia hyö­tyjä kuin mitä tpyy­lu­o­ma arvioi.

    Kun­tien eri­laisu­ud­es­ta syn­tyy myös hyö­tyä siten, että ihmiset joil­la on eri­laiset pref­er­enssit voivat vali­ta itselleen sopi­van kun­nan. (Esim. ne, jot­ka eivät koe hyö­tyä siitä, että yksi­tyisen golfk­lu­bin jäsenet saa­vat tukea kaupungilta voivat vali­ta itselleen kun­nan, jos­sa yksi­tyiselle golfk­lu­bille ei mak­se­ta tukea, kun taas ne, jot­ka koke­vat saa­vansa tästä hyö­tyä voivat riemu­mielin asua Helsingissä.)

    Tästä syys­tä kun­tien itsemääräämisoikeut­ta pitäisi lisätä radikaal­isti. Kun­tien pitäisi saa­da päät­tää kouluista, ter­vey­den­hoi­dos­ta, sairaaloista yms. täysin itsenäisesti.

  17. “Väärinkäsit­fys­gten vält­tämisek­si, tämä on siis asia joka kor­reloi sosi­aalisen asun­to­tuotan­non kanssa, ei tarkoi­ta, että kaik­ki, tai edes lähellekään puold­et kuu­luisi tähän kat­e­gor­fi­aan, mut­ta ainakin Espoos­sa näytetään laskel­moivan niin, että liian moni.”

    Sopi­iko tähän kun­tak­i­sailu­un van­gin dilem­ma: yhteistyö vai omaan pus­si­in puhal­t­a­mi­nen kan­nat­taa tai ei kan­na­ta pitkän päälle.

    Miten on Kau­ni­ais­ten laita?

    Voiko Helsin­ki ryhtyä tekemään jäynää Espoolle ja pakot­taa sen yhteistyöhön vai meneekö tilanne pahempaan solmuun.

    Ainakin asi­aa kan­nat­taa pitää esillä.

    PS.

    Outo jut­tu, Espoon­lahdessa ja Kau­ni­ai­sis­sa on muu­ta­man nuoren miehen mukaan ilma saas­tuneem­paa kuin Helsingis­sä. Jos tieto pitää paikkansa, mik­si­hän näin mah­taa olla.

  18. Jotkut pelkäävät sosi­aalisen asun­to­tuotan­non aiheut­ta­van harme­ja. Vuokra-asun­to­tuotan­toa on tietysti elvytet­tävä sosi­aalis­es­ti kestäväl­lä taval­la, ei kan­na­ta tois­taa niitä virheitä joi­ta tehti­in edel­lisen taan­tu­man aikana 90-luvun alus­sa, jol­loin syn­tyi liian vuokraval­taisia asuinaluei­ta. Tätähän ajoi­vat raken­nus­li­ik­keet val­tion tuel­la. Vihreät taisi­vat olla ain­oi­ta jot­ka tätä kehi­tys­tä sil­loin vastustivat.

  19. Olen eri mieltä siitä mitä tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti, kos­ka uskon, että uusien keino­jen löytämis­es­tä koituu suurem­pia hyö­tyjä kuin mitä tpyy­lu­o­ma arvioi. Kun­tien eri­laisu­ud­es­ta syn­tyy myös hyö­tyä siten, että ihmiset joil­la on eri­laiset pref­er­enssit voivat vali­ta itselleen sopi­van kunnan.

    Turun his­to­ri­aan pere­htyneenä, tiedän myös, että päätök­sen­teko ei ole yhtä hyvää joka kaupungis­sa. Jos suuri raha ohjaa kaupun­gin kehi­tys­tä demokra­t­ian sijaan, sille kaupungille on ihan oikein, jos poruk­ka muut­taa pois.

    Palveluis­sa kil­pailun voi ainakin osin jär­jestää ilman kun­ti­akin esim. jaka­mal­la palveluseteleitä, mut­ta miten paikat­taisi­in kun­tien lopet­tamis­es­ta syn­tyvä demokra­tia- ja etenkin lähidemokra­ti­ava­je, jos kaik­ki resurssit jaet­taisi­in Helsingis­sä? Tai Brys­selis­sä, luo­ja paratkoon!

  20. Mik­si kun­nat kil­pail­e­vat hyvistä veron­mak­sajista eivätkä halua sosi­aalipum­me­ja alueelleen. Vas­taus. Eduskun­ta on säätänyt eri­laisia lak­isääteisiä eli sub­jek­ti­ivisia oikeuk­sia kun­nan asukeille. Jot­ta kun­ta voi niistä selviy­tyä ilman hir­muista kun­nal­lisveroa, on pakko haalia hyviä veronmaksajia.

    Olen aikanaan luvan­nut äänestää sitä eduskun­tavaaliehdokas­ta, joka lupaa, että kun­ta ei saa yhtään lisää velvot­tei­ta eduskunnal­ta. Eipä ole löy­tynyt sopi­vaa ehdokasta.

    Jos esim pääkaupunkiseudun 10 kun­taa yhdis­tyvät, lop­puuko kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista siihen. Kyl­lä lop­puu, mut­ta se ei takaa sitä, että eduskun­ta ei kek­si kun­nille lisää lak­isääteisiä tehtäviä.

    Jos tämä lama osoit­tau­tuu katas­tro­faalisen suurek­si, eduskun­nat ovat vielä lujan paikan edessä purkaes­saan hyv­in­voin­ti­val­tion sub­jek­ti­ivisia oikeuksia.

  21. am‑b:lle: Mitä ihmettä tarkoi­tat kir­joit­ta­mal­la, että muu­ta­man nuoren miehen mukaan Kau­ni­ai­sis­sa ja Espoon­lahdessa on ilma saas­tuneen­paa kuin Helsingis­sä, ja jos tämä tieto pitää paikkansa, niin mis­tähän se johtuu?

    Nyt täy­tyy sanoa, että olen ihan ulalla!

  22. Her­rat Ahti ja Björk voisi­vat ker­toa jonkun käytän­nön esimerkin elävästä elämästä, jos­sa (a) kun­tak­il­pailu on tuot­tanut jonkun yleishyödyl­lisen kun­ta­palveluin­no­vaa­tion, ja (b) siitä kuin­ka joku muu pref­er­enssi kuin että halu­aa vähin­täänm yhtä hyvä­tu­loisia naa­pure­i­ta kuin itse mah­dol­lis­tuu kun­tak­il­pailun kaut­ta. Oma käsi­tyk­seni siitä mitä tuo kil­pailu käytän­nössä on vas­taa JP:n kuvausta.

    Muutenkin tässä haiskah­taa se oikeisto­fan­ta­sia jota amerikas­sa toteutet­ti­in nimel­lä starve the beast. Logi­ik­ka siis se että verot min­i­moimal­la saadan julki­nen koneis­to pienem­mäk­si, las­ke­taan vaan vero­ja niin peto nään­tyy. Amerikas­sa tämä tarkoit­ti käytän­nössä sitä että verot las­ki, mut­ta menot ei, eli julki­nen sek­tori velka­an­tui. Seli­tyk­sek­si mik­si näin riit­tänee yli 15-vuo­ti­aalle sana­pari poli­it­ti­nen real­is­mi, vero­jen laskem­i­nen on help­poa ja kivaa, meno­jen ei. Jok­seenkin samoin käy kun ker­mankuori­jakun­nat kasaa­vat ongel­mat toiselle, se toinen velka­an­tuu, ja laskun mak­sa­vat lop­pu­jen lopuk­si kaik­ki. Jos halu­aa pienem­män julkisen sek­torin, niin se tapah­tuu pienen­tämäl­lä sen meno­ja eikä tulo­ja, esim. verokil­pailun kautta.

  23. am‑b:lle: Mitä ihmettä tarkoi­tat kir­joit­ta­mal­la, että muu­ta­man nuoren miehen mukaan Kau­ni­ai­sis­sa ja Espoon­lahdessa on ilma saas­tuneen­paa kuin Helsingis­sä, ja jos tämä tieto pitää paikkansa, niin mis­tähän se johtuu?

    Leena: Nyt täy­tyy sanoa, että olen ihan ulalla!

    Tämä oli ratikassa/bussissa kuul­tua, en osal­lis­tunut itse keskustelu­un. Ymmärsin, että sekä Kau­ni­ai­sis­sa että Espoon­lahdel­la saadaan huono­ja ilmansaastepi­toisuuk­sia mit­tauk­sis­sa. Nuoret miehet yrit­tivät kek­siä syytä, Kau­ni­aisille eivät keksi­neet muu­ta kuin että kun­ta on liiken­nere­it­tien var­rel­la, Espoon­lahdes­ta veikka­si­vat, että saas­teet tule­vat muual­ta, eli siis varsi­nainen huhupuhe, mut­ta pojat vaikut­ti­vast kyl­lä ihan välky­iltä kavereilta.

  24. Öö, siis eihän tässä puhuta muus­ta epä­sosi­aal­isu­ud­es­ta kuin siitä, että kun­ta on nykyään velvolli­nen rak­en­ta­maan asun­to­ja muiden kun­tien elätet­täville asukkaille. Kun­ta ei enää voi han­kkia esmes sairaan­hoita­jia rak­en­ta­mal­la asun­to­ja niille, kos­ka se on KHO:n mukaan syrjintää.

    Helsinki­in voidaan rak­en­taa vaik­ka mikä määrä asun­to­ja ja silti pulaa riit­tää. Muut kun­nat voisi­vat aivan hyvin lopet­taa rak­en­tamisen, kos­ka kukhaan ei tosi­asi­as­sa halua asua van­taal­la tai espoos­sa, jos saman­ta­soista asum­ista on tar­jol­la stadis­sa ja nimeno­maan kan­takaupungis­sa. Zahra Astra­b­ul­lan mukaan nääs myös vuosaaren maan­muut­ta­jat kotou­tu­isi­vat ja työl­listy­i­sivät parem­min töölössä ja eiras­sa. Ratkaisu on help­po siis. Töölön­lahti esimerkik­si voitaisi­in kat­taa pont­tooneil­la ja rak­en­taa se täy­teen asun­to­ja. Lupia ei tarvi­ta, kos­ka ne on asuntolaivoja.

    Mut­ta kuten san­ot­tu, ei asun­top­u­la siitä yhtään vähenisi, kos­ka stadin todel­li­nen asun­top­u­la on 100.000 tai miljoona. Tiet­ty jos kan­namme globaalisen vas­tu­umme edes osit­tain, niin pula on 100 miljoonaa.

  25. “Kun­nat kil­pail­e­vat keskenään mm. hyvistä veron­mak­sajista ja paran­ta­van sitä kaut­ta mm. palvelujaan. ”

    Kansane­dus­ta­jae­hdokkaat kil­pail­e­vat keskenään mm. veron­mak­sajien äänistä ja paran­ta­vat sitä kaut­ta mm. val­tion palveluja.

    “Kil­pailun ajatel­laan yleen­säkin edis­tävän yhteistä hyvää, kun­han pelisään­nöt ovat reilut.”

    Ja pelisään­nöt ovat tarkkaan ottaen miltä kohdin reilut jos 300 asukkaan Velkua ja Kau­ni­ainen joutu­vat kum­matkin tuot­ta­maan tarvit­se­mansa perusk­oulu- ja ter­vey­den­huoltopalve­lut (muis­taen, että velkual­la on paljon kesämökkejä)?

    “Tästä syys­tä kun­tien itsemääräämisoikeut­ta pitäisi lisätä radikaal­isti. Kun­tien pitäisi saa­da päät­tää kouluista, ter­vey­den­hoi­dos­ta, sairaaloista yms. täysin itsenäisesti.”

    Kum­mallista. Art­turi kan­nat­taa kollek­ti­ivista päätök­sen­tekoa. Tuo­han johtaisi edelleen kau­ni­ais­ten veroäyrin pienen­e­miseen ja van­taan veroäyrin kas­vamiseen. Ilmeis­es­ti tosi­asialli­nen päämääräsi on eri­ar­voisu­u­den lisäämi­nen, keinoista viis?

    Min­un mielestäni taas sen enem­pää kun­tien kuin val­tioidenkaan ei pitäisi tuot­taa juuri mitään palvelui­ta, vaan ostaa palve­lut yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta. Täl­löin kil­pailu­valtik­si kun­tien väliseen kil­pailu­un ei jäisi kuin veroäyri. Ja min­un mielestäni vaan olisi reilumpaa, että kau­ni­ai­sis­sa ja pelkosen­niemel­lä mak­set­taisi­in saman ver­ran veroja.

  26. Ei tarvi kyl­lä olla mikään vel­ho ymmärtääk­seen, että jos kun­tien ei tarvit­sisi kil­pail­la tois­t­en­sa kanssa veroista, vero­ta­sot oli­si­vat sen 2–3%-yksikköä nyky­istä korkeam­mat. Ain­oa asia joka saa ihmiset hoita­maan asioi­ta parem­min, on kil­pailu­paine. Kun­nal­li­sis­sa asiois­sa vaalien kaut­ta toimi­va muiden puoluei­den ja ehdokkaiden aset­ta­ma kil­pailu­paine on kuitenkin melko laimea. Paljon kovem­man paineen antaa naapurikunnat.

    Jos esimerkik­si yritetään vero­pros­en­tis­sa irtiot­toa naa­purikun­nista, ihmiset havah­tu­vat ja vas­tus­ta­vat sitä. Jos naa­purikun­tia ei ole mihin ver­ra­ta, no sil­loin­han kovat pros­en­tit on helpom­pi hyväksyä. 

    Kan­nat­taa muis­taa että organ­isaa­tioil­la on tapana paisua. Leikkaami­nen tai kar­simi­nen ei ole kivaa ja johta­ja kuin johta­ja johtaa mielum­min sataa kuin viit­täkym­men­tä alaista.

  27. Joo Sylvesteri on oike­as­sa. Jos pääkaupunkiseudun kun­nat yhdis­ty­i­sivät, tehot­to­muus ja holti­ton rahankäyt­tö lisään­ty­i­sivät kipailun puut­teesta johtuen. Tämä voi johtaa koko seudun huonoon kehitykseen.

  28. On erotet­ta­va toi­sis­taan kak­si asi­aa. Onko kil­pailu hyvä asia ja saako kil­pailus­sa käyt­tää epäre­hellisiä keino­ja. Luulisi niiden, jot­ka halu­a­vat edis­tää kil­pailul­la toim­into­jen tehostamista eri­tyis­es­ti halu­a­van kieltää väärin­pelu­ul­la menestymisen.

  29. Art­turi Björk kir­joit­ti 20.3.2009 kel­lo 16:38

    “Vuokrasään­nöste­ly, autopaikkavaa­timuk­set, raken­nus­määräyk­set yms. markki­noi­hin puut­tumi­nen tekee rak­en­tamis­es­ta kannattamattomampaa.”

    Tarkoi­tatko tosi­aan, että annetaan markki­noiden määrätä kaikesta. Siis raken­nus­li­ike päät­tää raken­nus­määräyk­sistä tai niiden kokon­aan puut­tumis­es­ta, etc?
    Toises­sa kom­men­tis­sasi, alla, toteat lopuksi…

    Art­turi Björk kir­joit­ti 20.3.2009 kel­lo 17:13

    “Tästä syys­tä kun­tien itsemääräämisoikeut­ta pitäisi lisätä radikaal­isti. Kun­tien pitäisi saa­da päät­tää kouluista, ter­vey­den­hoi­dos­ta, sairaaloista yms. täysin itsenäisesti.”

    Kir­joi­tus mis­sä päädy­it yllä ole­vaan häm­mästyt­tävään tulok­seen on per­jan­tai illan kun­ni­ak­si kasat­tu vauhdikas irtiot­to eli trolli?

  30. Komp­paan A. Björk­iä kaikessa, mut­ta kan­natan hän­tä laa­jem­paa yksilön toim­intaoikeut­ta: toisia saa uhkail­la väki­val­lal­la ja pahoin­pidel­lä, mikäli oma etu on vaatii. Har­mi, että tästäkikn joudu­taan päät­tämään demokraat­ti­is­es­ti, eikä ehdo­tuk­seni sik­si ehkä koskaan tule voimaan.

  31. “Kansane­dus­ta­jae­hdokkaat kil­pail­e­vat keskenään mm. veron­mak­sajien äänistä ja paran­ta­vat sitä kaut­ta mm. val­tion palveluja.”

    Tämä on nykyisen domokra­t­ian ongel­ma. Mikään suuri puolue ei enää pyri paran­ta­mana palvelu­ja, kos­ka äänet­säjinä ovat vain ne jot­ka tule­vat muutenkin toimeen eivätkä tarvitse yhteiskun­nan palveluja.

    Kun ääne­tyspros­en­titkin vaipu­vat niin esim MEPit aja­vat vain se 30 % etu­ja jot­ka äänestävät.

    Siitä näköko­hdas­ta nykyi­nen hal­li­tuskin ajaa 65 tun­nin työaikaa EU:n kaut­ta, kos­ka se ei kos­ka niitä, jot­ka äänestävät ja nämä äänestäjät voivat päät­tää työa­jas­taan itse

  32. Keskustelus­sa on tul­lut esi­in kun­tien väli­nen kil­pailu veron­mak­sajista. Jos sitä ei enää ole, kun naa­pu­rit yhdis­tyvät, niin entä sit­ten. Tätä keskustelua har­voin näkee. En ole kovin kil­pailuhenk­i­nen näis­sä asiois­sa, mut­ta sata var­ma olen, että kun kah­den kun­nan väli­nen kil­pailu lop­puu, niin tehot­to­muus alkaa.

  33. Moti­iv­ina pääkaupunkiseu­tu­jen yhdis­tymiselle on kil­pailun vähen­tämi­nen kun­tien välil­lä. Jo tästä voi nähdä, että julki­nen sek­tori paisuu ja tehokku­us ale­nee jos kaupun­git yhdistetään.

    Esimerkik­si nykyisessä tilanteessa vero­tu­lo­jen alentues­sa kaupun­git eivät pysty sop­u­tu­maan omin avuin. Tämä ker­too heikos­ta johta­ju­ud­es­ta. Ain­oa selviy­tymis­strate­gia näyt­tää ole­van huu­taa val­ti­ol­ta lisää rahaa.

  34. Liian van­ha:
    “Mikään suuri puolue ei enää pyri paran­ta­mana palvelu­ja, kos­ka äänet­säjinä ovat vain ne jot­ka tule­vat muutenkin toimeen eivätkä tarvitse yhteiskun­nan palveluja.”

    Ihan täyt­tä roskaa ja täysin nau­ret­ta­va ajatuskin. 

    Jos ker­ran kukaan ei aja palvelui­ta tai tulon­si­ir­to­jen asi­aa niin miten ihmeessä val­tion ja kun­tien bud­jetit paisu­vat paisumis­es­taan vuodes­ta toiseen? Tässä on tilas­tokeskuk­sen käp­pyrä julk­isy­hteisö­jen tuloista ja menoista:

    http://tinyurl.com/dxrgfv

    Tren­di on selvästi ylöspäin, joten sen iänikuisen jauhamisen siitä ettei rahaa muka hol­va­ta ympäri­in­sä palvelui­hin ja tulon­si­ir­toi­hin, voisi pikkuhil­jaa lopet­taa. Nykyi­nen taan­tu­makin antaa menokäyräänkin vain lisää vauh­tia kun kulut karkaa­vat käsistä.

    Mil­loin val­tion tai oman kun­tasi bud­jet­ti on viimek­si supistunut?

  35. Jos kun­tien väli­nen kil­pailu johtaa tehokkaam­paan julkissek­tori­in, niin tästä seu­raa että kun­nat ovat tehokkaampia kuin val­tio jol­la ei ole samas­sa mielessä kil­pail­i­jaa. Eli kysymys on empi­iri­nen, tutk­i­taan val­ti­ol­ta kun­nille tai tois­in­päin siir­tyneitä tehtäviä, ja kat­so­taan kumpi on tehokkaampi palvelun tuot­ta­ja. Tietääkö joku täl­laisia vertailuja?

  36. “Jos ker­ran kukaan ei aja palvelui­ta tai tulon­si­ir­to­jen asi­aa niin miten ihmeessä val­tion ja kun­tien bud­jetit paisu­vat paisumis­es­taan vuodes­ta toiseen? Tässä on tilas­tokeskuk­sen käp­pyrä julk­isy­hteisö­jen tuloista ja menoista:”

    Pitäsi miet­tiä, mitkä ovat reaaliseti kas­vavia määrärahoja:

    Puo­lus­tus­bud­jet­ti, eri­laiset kansalais­ten kyt­täämis­määrära­hat, yri­tys­ten johdon , huip­pupoli­itikko­jen ja korkei­den virkami­esten tur­val­lisu­usku­lut, ter­rostismin vas­taisen tais­telun kulut etc

    Ja ter­veyskeskuk­sista on muo­dos­tunut työ­nan­ta­jien vaa­timien todis­tusten kir­joi­tuste­htai­ta, n 30 % ajoista kuluu näihin.’

    Esim äiti­ni pääsi vielä 90-luvul­la ker­ran vuodessa lääkärin­tarkas­tuk­seen, mut­ta nyt 80-vuo­ti­aana ei ole enää päässyyt kolmeen vuoteen.
    Isäni yrit­ti terkkari­in kun sai keuhkoku­umeen, mut­ta nykyään diag­noosin tekee 8 euron pitkäaikastyötön ja hän tar­joili aikaa parin kuukau­den päähän.
    Jos kyseessä olisi flun­ssa niin eipä tuol­lainen hyödyt­täsi, jos se olisi taas keuhkoku­ume niin ei ajas­ta olsi hyö­tyä, kun poti­las olisi jo kuollut.

    Onnek­si on vielä yksi­tyi­nen ja se pelasti isän.

    En tiedä mihin täl­laisia laitok­sia tarvi­taan ja miten 0‑palvelulla voi syn­tyä kulu­ja , kun kukaan niihin ei pääse tai vain ruumiinavaukseen

  37. Vuokra-asun­to­tuotan­to on kun­nille nyt kan­nat­tam­a­ton­ta toim­intaa. Asun­to­tuotan­to mak­saa mal­tai­ta ja kun asun­to­ja tarvi­taan nimeno­maan niille tuhan­nelle tur­va­paikan­hak­i­jalle / kk, jot­ka pitää saa­da vas­taan­ot­tok­sekuk­sista uusien hak­i­joiden tieltä pois. Nämä oleskelu­lu­van saa­neet tarvit­se­vat asun­to­ja myös per­heen­jäse­nilleen, jot­ka seu­raa­vat perässä.
    Ymmär­rätkö Osmo, että tilanne käy sietämättömäksi?
    Uusia veron­mak­sajia kun­nat eivät näistä uusista tulokkaista saa koskaan, ei edes usei­den sukupolvien kulut­tua. Ymmär­rätkö tämän? Ymmär­rätkö, että näitä ihmisiä autet­taisi­in paljon halvem­mal­la hei­dän lähtö­mais­saan. Nämä ihmiset eivät ole suome­sa työl­listyneet ennen, eivätkä tule työl­listymään tule­vaisu­udessa. Kun­tien on elätet­tävä nämä hillit­tömät ihmismassat.
    Mikäli suomeen syn­tyy kun­tia, jot­ka houkutel­e­vat veron­mak­sajia viihty­isäl­lä ja tur­val­lisel­la asuinympäristöl­lä, olematoma­l­la human­i­taarisen maa­han­muut­ta­jien määräl­lä, muu­tan sel­l­aiseen kun­taan yri­tyk­seni kanssa välittömästi.
    Olen valmis mak­samaan las­teni koulunkäyn­nistä ja ter­vey­den­huoltopalveluista täl­laises­sa hyvin var­tioidus­sa, mielel­lään portein ja korkein aidoin varuste­tus­sa unel­makun­nas­sa, jon­ka asukkaat vetävät yhtä köyttä.

  38. tpyy­lu­o­ma: Vas­taan tuo­hon helpompaan…

    b) Kun­tien eri­laisu­us mah­dol­lis­taa valin­nat esim. kaupungi­norkesterin ylläpi­dos­ta, yksi­ty­is­ten golfkent­tien tukemis­es­ta, stop töhry­ille kam­pan­jas­ta, asen­teesta raken­nus­suo­jelu­un kaavoituk­sel­la, autopaikkavaa­timuk­sista, jääkiekon suosimis­es­ta rul­lalau­tailun yli etc.

    En ymmär­rä mis­tä olet vetänyt tuon johtopäätök­sen, että halu­aisin kun­tien tuot­ta­van palvelui­ta velak­si. Päin vas­toin, minus­ta julkisen talouden velka­an­tu­mi­nen pitäisi tehdä lait­tomak­si perus­tus­lail­la. (Kos­ka poli­itikoil­la on kan­nus­timet edis­tää äänestäjien­sä etua tule­vien sukupolvien kustannuksella.)

    tcrown: “Kansane­dus­ta­jae­hdokkaat kil­pail­e­vat keskenään mm. veron­mak­sajien äänistä ja paran­ta­vat sitä kaut­ta mm. val­tion palveluja.”

    Toki, mut­ta äänestämi­nen ker­ran neljässä vuodessa on niin älyt­tömän mitätön feed­back-mekanis­mi, että ilman mah­dol­lisu­ut­ta vali­ta kun­tien välil­lä, markki­nat hyvästä julkises­ta hallinnos­ta eivät toimi.

    “Art­turi kan­nat­taa kollek­ti­ivista päätöksentekoa.”

    Ymmär­sit väärin. Minus­ta val­taa pitäisi siirtää val­ti­ol­ta kun­nille, ei mis­sään tapauk­ses­sa yksilöiltä kun­nille tai val­ti­olle. Minä en tietenkään halua kas­vat­taa eri­ar­voisu­ut­ta. Halu­an kas­vat­taa ihmis­ten valin­nan vapautta.

    “Ja min­un mielestäni vaan olisi reilumpaa, että kau­ni­ai­sis­sa ja pelkosen­niemel­lä mak­set­taisi­in saman ver­ran veroja.”

    Se, että sin­ul­la on mielipi­de ei tarkoi­ta sitä, että muiden pitäisi toimia mielip­i­teesi mukaan. Min­un mielestä pop-musi­ik­ki on taide­musi­ikkia hienom­paa, mut­ta en mis­sään nimessä halua, että kukaan muu pakotet­taisi­in ole­maan kanssani samaa mieltä, tai että muut jou­tu­isi­vat toim­i­maan min­un mielip­iteit­teni mukaan.

    Osmo: Tot­takai kaikkien pitää kil­pail­la samoil­la sään­nöil­lä. Sään­töjä ei pidä sopia niin, että kaikkien kaupunkien on pakko rak­en­taa sama määrä vuokra-asuntoja.

  39. AB: “Päin vas­toin, minus­ta julkisen talouden velka­an­tu­mi­nen pitäisi tehdä lait­tomak­si perustuslailla.”

    Tuo on houkut­tel­e­va aja­tus. Käytän­nössä se tarkoit­taisi sitä, että kun val­tion menot ongel­mati­lanteessa (talouskri­isi, sota yms.) kas­vaisi­vat, raha pitäisi kerätä kansalaisil­ta ja tarvit­taes­sa pakot­taa kansalaiset lainaa­maan raha jostain, kun valtio/kunta ei itse saa laina­ta. Käytän­nössä heikos­sa ase­mas­sa ole­vat kansalaiset eivät saa (varsinkaan poikkeusti­lanteessa) lainaa, joten rahaa saataisi­in kerät­tyä lähin­nä varakkaim­mil­ta ihmisiltä. Jos julki­nen talous ei saa velka­an­tua, ollaan siis hel­posti kap­i­taalin sosial­isoin­nin tiel­lä. Ehkä se on yhtä hyvä oppi kuin lib­er­taar­i­taloususko sekin. Jotenkin on vain vaikut­tanut että Art­turi Björk ei ole sen oppisu­un­nan kannattajia.

  40. Vero- ja veron­mak­sa­jak­il­pailu on ter­vet­tä, kos­ka se kehit­tää kun­tia oikeaan suun­taan. Palve­lut paranevat. Mitä taas kun­tien vuokra-asun­to­tuotan­toon tulee, niin se olisi syytä lopet­taa kokon­aan. Kun­nalli­nen raha asun­to­tuotan­nis­sa vain nos­taa hintoja.

    Ymmär­rän poikkeustapauk­set. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to vält­tämätön­tä, mut­ta nykyi­nen kun­nalli­nen vuokra-asun­tokan­ta riit­tää siihen vuosik­si, jos ei vuosikym­meniksi. Eli sosi­aal­isin perustein ei ole tarvet­ta rak­en­taa ja saat­taa jopa olla halvem­paa kil­pailut­taa ja ulkois­taa koko toiminta.

    Ain­oa tarve, jon­ka näen lähi­t­ule­vaisu­udessa ovat työ­suhdea­sun­not. Kun­tasek­tori pääkaupunkiseudulle ei kykene kil­paile­maan opet­ta­jista, lääkäreistä jne. Hal­pa asun­to hyvältä paikalta saat­taa olla oikea houkutin avainosaajista.

  41. Pekka Vitikainen:“Tarkoitatko tosi­aan, että annetaan markki­noiden määrätä kaikesta.”

    Kulut­ta­jien pitäisi todel­lakin saa­da määrätä kaikesta.

    Liian van­ha: Hieno huomio, että poli­itikot aja­vat äänestäjien­sä asi­aa. Sama pätee muuten ay-liik­keeseen ja työ­nan­ta­japuolen jär­jestöi­hin. Kaik­ki saisi­vat päät­tää työa­jas­taan vapaasti, jos etu­jär­jestöt eivät saisi määrätä työaiko­ja niihin kuu­lumat­tomienkin puolesta.

    tpyy­lu­o­ma: Kysymys on todel­lakin empi­iri­nen. Toimi­iko kil­pailu vai eikö?… hmmmm…

    Ville: Et oo vis­si­in kuul­lu meno­jen leikkaamis­es­ta. Noh se ei ookkaan niin suosit­tua niis­sä piireis­sä, mis­sä lib­er­taareille yleen­sä naureskellaan.

    Kalle Pyöräniemi:“Ainoa tarve, jon­ka näen lähi­t­ule­vaisu­udessa ovat työsuhdeasunnot.”

    Mik­si Helsin­ki palkkaisi ihmisiä, jot­ka eivät osaa han­kkia asun­toaan vapail­ta markkinoilta?

  42. Hei!
    Eikö vuokral­la asum­i­nen ole kun­ni­al­lista? Mik­si pidät sitä “sosi­aal­i­ta­pauk­se­na”? Olisi­han asun­non vuokraami­nen ostamisen sijas­ta monin ver­roin järkeväm­pää kuin ost­a­mi­nen mon­es­sa elämän tilanteessa.
    Ja: Han­ki kokomit­tainen näp­päimistö! Joka jutus­sa on kir­joi­tusvirheitä sik­si, että pak­su sor­mi on painanut kah­ta vierekkäistä kän­nykän nap­pu­laa kerralla!

  43. Hyvästä hallinnos­ta ja vahvem­man val­las­ta pyrkyryyt­tä suo­si­vas­sa yhteiskunnassamme:

    Enpä usko, että hyvään hallintoon päästään kil­pailun avul­la. Kär­jistäen, kun joku päät­tävässä ase­mas­sa ole­va oppii tai on valmi­ik­si oppin­ut tavoille, tulee jostakin joku uratyk­ki, joka syr­jäyt­tää hänet tai tekee hänen elämän­sä muu­toin niin vaikeak­si, että hän halu­aa siir­tyä syrjään7 eläk­keelle (näh­nyt lähipi­iris­sä) omaehtoisesti.

    Minus­ta nuores­sa tasaval­las­samme ja kult­tuuris­samme pitäisi alkaa luo­da uuden­laista sosi­aal­istya ja psykol­o­gista ympäristöä etenkin, jos halu­amme ihmis­ten jak­sa­van töis­sä pidem­pään. Mei­dän johtamiskult­tuurimme perus­ta on armei­jas­sa ja sotaa käyvässä Suomessa.

    Avainase­mas­sa oli­si­vat kaik­ki organ­isaa­tiot, taloy­htiöt, koulut, päiväkodit sairaalat ym.

    Olemme hypän­neet mon­es­sa suh­teessa sukupolvien yli, taloudel­lises­sa men­estyneiusyy­dessä, luok­ka-ajat­telus­sa ym. Mikähän tämän men­estyk­sen hin­ta on mah­tanut olla inhimil­lisel­lä puolella.

    Olemme tylyn yhteiskun­nan maineessa ja hätkähdyt­tävä Ruotsin TV:stä kuule­mani suo­ma­laisu­u­den määritelmä, 10 % suo­ma­lai­sista häpeää sitä, mitä 90 % tekee, kan­nat­taisi ottaa mietintäpussiinsa.

    Mitä, jos nyt kävisimme tämän sosi­aalisen ja psykol­o­gisen ympäristön paran­tamisen kimp­pu­un ekol­o­gisen, taloudel­lisen ym. ympäristö­jen lisäksi.

    Onko kun­tien välisiä viihtyvyys­tutkimuk­sia tehty barome­treinä, joka tois­tet­taisi­in vuodes­ta toiseen ja jos­ta ker­rot­taisi­in lehdis­sä laajasti.

    SIIS, ONKO ESPOO EGOISTIKUNTA, JOSSA KUNTALAISET HALLINNON JOHDOLLA JA TUELLA SIIVESTÄVÄT HELSINKILÄISIÄ SUOMAALAISEN HÄPEÄMÄTTÖMÄSTI. VOITAISIINKO TÄSTÄ ETEENPÄIN PUHUA VAIKKA SIIVESTÄJÄ-ESPOOSTA, KUNNES OPPIVAT HYVILLE TAVOILLE.

    Pahim­mat yläk­er­ran naa­puri­ni ovat olleet Tex­a­s­ista ja Espoos­ta. Texas on tun­netusti pemeätä Amerikkaa, Espoo???

  44. AB: “Mik­si Helsin­ki palkkaisi ihmisiä, jot­ka eivät osaa han­kkia asun­toaan vapail­ta markkinoilta?”

    Kun­tasek­tori yleis­es­ti ja Helsin­ki paikallisen hin­tata­son takia eri­tyis­es­ti ei kykene kil­paile­maan työvoimas­ta palkoil­la. Tilanne kär­jistyy taas noususuh­dan­teessa, kun korkeasti koulutet­tu­ja ja huonos­ti palkat­tu­ja kun­tasek­torin työn­tek­i­jöitä imetään mui­hin töi­hin. Laadukas, ei markki­navuokrainen asun­to hyvältä paikalta on yksi ratkaisu sitouttaa.

    Esimerk­ki: HUS on esimerkik­si muut­tanut lukkuisan määrän asun­to­ja muuhun käyt­töön. En usko muu­tos­ta kovin pitkäjän­teisek­si poli­ti­ikak­si. Ainakaan ei tarvitse ottaa tosis­saan, jos HUS tässä tilanteessa itkee hoito­henkilökun­nan vaikeaa saatavuutta.

    Asun­to­jen hin­tasään­nöste­ly ei ole toimi­va malli, kuten olemme huo­man­neet. Sään­te­lyi­den purkami­nen on aina kipea ratkaisu. Toisaal­ta joku sat­un­nainen omis­ta­ja tekee siinä hyvän tilin, mikä ei ole huono asia 😉

  45. a m‑b:lle: Mikä sin­ua siinä Espoos­sa noin pän­nii, että pitää ensin­näkin levit­tää epä­tosia huhu­ja ja toisek­si nimitel­lä siel­lä asu­via siipeil­i­jöik­si ilman perusteluja?

    Itse olen asunut kaikissa pääkaupunkiseudun kun­nis­sa, enkä ole havain­nut, että asukkaat poikkeaisi­vat mitenkään toi­sis­taan. Joka paikas­sa olen viihtynyt — asuin­paik­ka vain on vai­hdel­lut elämän­ti­lanteen ja työ­paikan sijain­nin mukaan.

  46. a m‑b:lle: Mikä sin­ua siinä Espoos­sa noin pän­nii, että pitää ensin­näkin levit­tää epä­tosia huhu­ja ja toisek­si nimitel­lä siel­lä asu­via siipeil­i­jöik­si ilman perusteluja?

    Olen lukenut tästä blo­gista ja muual­takin, että espoolaiset eivät har­ras­ta sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ym. ja kiteytin vain luke­mani lauseeksi.

    Yläk­er­tani espoolais­pariskun­ta oli aikamoinen musisoi­japer­he, jol­la oli erlaisia soit­timia torvi­soit­tokun­nan tuubas­ta läh­tien ja soit­tamista ja vierai­ta har­rastet­ti­in ympäri vuo­vokau­den ja vaput ja uudet vuodet aloitet­ti­in vuorokaut­ta tai paria aiem­min kuin muu väki.

    Kun per­heelle syn­tyi vau­va, per­he otti yhteisen tuule­tus­parvek­keen omaan käyt­töön­sä ja rap­pukäytävän seinään tuli kehoi­tus olla hil­jaa, kos­ka per­heessä oli nyt vau­va. Siinä vai­heessa min­un prop­puni paloi­vat. Onnek­si per­he muut­ti ja rauha tuli maa­han. En tiedä, oliko kyse espoolaisu­ud­es­ta vai muus­ta, kir­joitin henk.koht. koke­muk­siani espoolaisuudesta.

    Ei min­ul­la ole sen kum­mem­min espoolaisia vas­taan mitään, mut­ta aina välil­lä tulee tietoa, että Espoo siipeilee Helsin­gin kus­tan­nuk­sel­la ja siitä en tietys­tikään pidä.

    En osaa sen kum­mem­min arvioi­da tiedon toden­peräisyyt­tä, mut­ta ilmeis­es­ti noin on, kos­ka asia nousee keskustelu­un ker­ta toisen­sa jäl­keen, eli nim­i­tys siipeil­i­jä-Espoo jois­sakin asiois­sa lie­nee OK.

  47. Kalle Pyöränie­mi: “Kun­tasek­tori yleis­es­ti ja Helsin­ki paikallisen hin­tata­son takia eri­tyis­es­ti ei kykene kil­paile­maan työvoimas­ta palkoilla.”

    häh? Jos Helsingillä ei ole rahaa kil­pail­la palkoil­la, niin miten Helsingillä voi olla varaa kil­pail­la työ­suhdea­sun­noil­la? Mik­si esim. 200 € halvem­pi vuokra tulisi Helsingille jotenkin vähem­män kalli­ik­si kuin 200 € korkeampi palkka?

    1. Vero­tuk­sen takia. Jos alen­nus vuokras­ta ei ole kohtu­ut­toman suuri, tuo 200 euroa on vero­ton etu­us, jos­ta eri tarvitse mak­saa myöskään eläke- eikä mui­ta sotumaksuja.

  48. Ok. Eli Helsin­ki voi mak­saa osan työn­tek­i­jöi­den­sä palkoista val­tion pus­sista aiheut­ta­mal­la samal­la tehot­to­muut­ta. Helsin­gin toki kan­nat­taa toimia näin, mut­ta val­tion pitäisi puhal­taa täl­lainen mui­ta hait­taa­va toim­inta poik­ki pikimmiten.

  49. Työ­suhdea­sun­to on sikäli hyvä porkkana, että sen arvo voi olla mon­elle työn­tek­i­jälle sub­jek­ti­ivis­es­ti paljon enem­män kuin vain markki­na-arvo. Tärkeää on, että asun­non saa var­masti, asun­non etsimiseen ei tarvitse käyt­tää aikaa, vaivaa ja rahaa; sopi­val­la paikalla ole­vista asun­noista on pulaa, joten vapail­ta markki­noil­ta sel­l­aista ei edes löydy.

  50. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to — hmm, mietitääm­pä mikä siinä on sosi­aal­ista. Kkun­tien asun­to­jen vuokrat ovat omakus­tan­teis­pe­rusteisia, eli vuokralaiset mak­sa­vat vuok­sis­saan kaik­ki kus­tan­nuk­set. Jot­ta tästä aiheu­tu­isi yhteiskun­nalle kus­tan­nuk­sia, tulisi asukkaiden vuokran mak­saa yhteiskun­ta.- No, nythän on niin, että vain/jopa 25% Helsin­gin kaupun­gin vuokralai­sista saa toimeen­tu­lo­tukea, mut­ta tämä sama joukko on vain 40% kaik­ista Helsin­gin toimeen­tu­lotuen saa­jista. Eli 60% kaik­ista toimeen­tu­lotuen saa­jista asuu jos­sain muual­la kuin kaupun­gin vuokra-asunnoissa.

    Suurin osa kaupun­gin vuokralai­sista on ihan taval­lista työssäkäyvää väkeä! Eikä ansaitse täl­laista sosi­aalipum­min ja yhteiskun­nan taakan mainetta!

  51. OS:n ajatuk­sen mukaan siis kaik­ki vuokral­la asu­vat ovat huono-osaisia? Jokaisel­la tietysti oma kantansa.

    1. No ei nyt sentään.

      1) Vuokral­la asuu erit­täin hyväo­saisia ihmisiä. Yksi vuokra-asun­to­val­taisim­mista kaupungi­nosista on Kaivopuisto…
      2) Postauk­ses­sa puhut­ti­in sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta, entiseltä nimeltään ara­va-vuokra-asun­not. Vaik­ka niistä on tulo­ra­jat pois­tet­tu, asun­non­jaos­sa on lain mukaan suosit­ta­va huono-osaisia. Sik­si niis­sä on enem­män huono-osaisia kuin muus­sa asun­tokan­nas­sa. Enem­män ei tarkoi­ta kaikki.

  52. Ehkä olisi syytä miet­tiä, miten ajatuk­sen­sa kir­joit­taa? Kaik­ki eivät voi olla tietoisia kaikesta kir­joit­ta­jan ajatuk­sista, eikä yleen­säkään teikäläisille tutus­ta ja selvästä asi­as­ta. Kehotan otta­maan mallia Soin­ista siinä, miten puhutte/kirjoitatte taval­lisille ihmisille. Jos nämä tääl­lä ole­vat jutut ovat tarkoite­tut vain älymys­tölle, niin voisitte sen myös sit­ten ilmoit­taa. Meikäläisen koulu­tuk­sel­lakin (DI) tääl­lä on kyl­lä aivan hur­jasti vaikea­ta kieltä, puhu­mat­takaan siitä, että käyt­täjät eivät oikeinkir­joituk­ses­ta näytä välit­tävän tuon taivaal­lista, miksi?

  53. “Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to — hmm, mietitääm­pä mikä siinä on sosi­aal­ista. Kkun­tien asun­to­jen vuokrat ovat omakus­tan­teis­pe­rusteisia, eli vuokralaiset mak­sa­vat vuok­sis­saan kaik­ki kustannukset.”

    Lisäk­si sosi­aalisen asun­to­tuotan­non yhteiskun­nan anta­mat lainat ovat olleet markki­nako­rkoisia kalli­impia , joten “sosi­aalisen” asun­tokan­nan vuokralaiset mak­sa­vat korkeam­paa vuokraa kuin vapaarahoitteisissa.
    Esim ARA pulit­taa val­tion kas­saan läh­es yhtä paljon korko­tuot­to­ja kuin val­tio jakaa asuntotukea.

    Kun Helsin­gin ton­tin­vuokratkin määräy­tyvät sen ostovoimaisim­man 1 % mak­sukyvyn mukaan niin kyl­lä köy­hät ovat yht­eskun­nan­lyp­sylehmiä mon­es­sa mielessä.

    Cron­berg vuokraa työt­tömiä työ­nan­ta­jille orjatyövoimak­si ja asumis­es­ta yhteiskun­ta on tehnyt businessta .

  54. MIValle…

    Minus­ta Soinin tyyli on usein kuuli­jaa aliarvioi­va, liian selit­tävä ja alle­vi­ivaa­va. Mut­ta makun­sa kul­lakin, tietty. 

    Lähdet oudos­ta olet­ta­muk­ses­ta, jon­ka mukaan Osmol­la ikään kuin olisi velvol­lisu­us pitää yllä sin­ua miel­lyt­tävää blo­gia. Minus­ta on selvää, että aloituk­set ovat kir­joit­ta­jansa näköisiä ja tämän ydi­nosaamisen alueil­ta niin sisäl­löltään kuin käsit­teistöltään ja terminologialtaan. 

    Kri­ti­soi­da niitä saa sit­ten siltä poh­jal­ta mielin määrin, mut­ta itse asetel­ma on minus­ta selvä: Osmon blo­gi — Osmon jutut. 

    En minä koe, että blo­gi on “älymys­tölle”, vaik­ka en aina kaikkea kansa­t­alouden sanas­toa täysin hal­lit­sekaan. Moni­in asioi­hin voi myös ottaa toisen, kansanomaisem­man näkökul­man keskustelua rikastuttamaan. 

    Minä kyl­lä väl­itän oikeinkir­joituk­ses­ta tuon taivaal­lisen, mut­ta aina toki paran­tamisen varaa on. Ana­lyysi­ni perus­teel­la Osmol­la on vaikeuk­sia vasem­man käden kanssa, kos­ka w ja f livah­ta­vat usein vääri­in paikkoi­hin (vrt. katwe­gor­fia). Lähin­nä se välil­lä on koomista, ei niinkään ärsyt­tävää minusta. 

    Kiva joka tapauk­ses­sa, että Osmo jak­saa niin paljon kir­joitel­la tänne!

  55. MIVa:
    “Kehotan otta­maan mallia Soin­ista siinä, miten puhutte/kirjoitatte taval­lisille ihmisille.”

    Mis­sä Espoo, siel­lä ongelma… 😉

  56. MIVa kir­joit­ti 23.3.2009 kel­lo 1:15

    Meikäläisen koulu­tuk­sel­lakin (DI) tääl­lä on kyl­lä aivan hur­jasti vaikea­ta kieltä, puhu­mat­takaan siitä, että käyt­täjät eivät oikeinkir­joituk­ses­ta näytä välit­tävän tuon taivaal­lista, miksi?

    Yksi syy voi olla, että tässä blo­gisof­t­as­sa ei ole esikat­selua. Eikä tähän pie­neen ikku­naan ole muutenkaan haus­ka kirjoittaa.
    Tuos­ta Osmon kir­joit­tamis­es­ta niin minus­ta nuo alus­tuk­set ovat hyvin tehtyjä. Varsinkin kun, ainakin osa, on kir­joitet­tu kommunikaattorilla.

  57. Eli­nalle: en mitenkään erikois­es­ti tarkoit­tanut OS:a nois­sa oikeinkir­joi­tusju­tuis­sani. Kahlaa muu­ta­ma tovi noi­ta jut­tu­ja muil­ta, niin ymmär­rät mitä tarkoi­tan. Her­ra OS saa kir­joit­taa omil­la sivuil­laan mitä halu­aa ja miten halu­aa. Ei kai mielip­i­teen ilmaisem­i­nen jostain ole väärin?
    Yleinen kysymys tulee vain mieleen noista suurista määristä virheitä. Kun käytet­ty sanas­to on vaikea­ta ja sit­ten lisäk­si kir­joi­tusvirheitä aivan kamalasti, niin ota nyt sit­ten hel­posti selvää, mitä kir­joit­ta­ja tarkoittaa.
    Eli­na hei, OS kir­joit­takoon tai ei, mis­tä halu­aa ja miten, en sitä halun­nutkaan moit­tia, mut­ta ehkä Te kaik­ki viisaat kom­men­toi­jat voisitte miet­tiä miten ilmaisette oman mielip­i­teenne ehkä muillekin ymmär­ret­tävässä muo­dos­sa? Jos tämän blo­gin ain­oa tarkoi­tus on keskustelu vain OS:n ja kom­men­toi­jan välil­lä, niin kom­ment­ti­ni koko jutus­ta voi uno­htaa. Ajat­telin vain vähän muu­ta idea­ta tälle tietämät­tä tietenkään OS:n omia ajatuk­sia. Jos olen aiheut­tanut jollekin pahaa mieltä, niin anteek­si, ei ollut tarkoi­tus ketään erikois­es­ti mol­la­ta. Välil­lä vain pin­na kävi kuumana, kun yrit­ti selvit­tää, mitä kir­joit­ta­ja on tarkoit­tanut kir­joit­ta­mal­la läh­es joka sanan väärin, ainakin min­un mielestäni.

  58. MIVa:
    Mon­imutkaisten ilmiöi­den jäsen­tämi­nen ja käsit­te­ly kat­tavasti, mut­ta toisaal­ta selkeästi ja ymmär­ret­tävästi on mielet­tömän vaikeaa. Vai­vat­tomin tapa päästä yksinker­taiseen kansan­ta­juiseen esi­tyk­seen on pelk­istää mon­imutkainen kimp­pu syy- ja seu­raus­suhtei­ta mus­tavalkoisek­si vas­takkainaset­teluk­si ja kehit­tää muu­ta­va nase­va slo­gan oman kan­nan ilmaisu­un. Valitet­ta­van iso osa Suomen poli­it­tis­es­ta keskustelus­ta on juuri täl­laista soopaa. OS:llä on harv­inainen kyky kat­soa yhteiskun­nal­lisia ilmiöitä ana­lyyt­tis­es­ti, ajatel­la itsenäis­es­ti ja pukea nämä ajatuk­set ymmär­ret­tävään muo­toon havain­nol­lisin esimerkein ja ver­tauksin. Tämä on se syy, mik­si ainakin minä luen tätä blo­gia. Toki olen kanssasi samaa mieltä siitä, että ilmaisun selkey­teen on itse kunkin hyvä kiin­nit­tää huomio­ta. Toiv­ot­tavasti se ei kuitenkaan tapah­du sisäl­lön kustannuksella.

  59. Osmo,

    Huo­maan hauskan yhteen­sat­tuman: blogimerk­in­täsi aamu­na 20.3. HS uuti­soi: “Espooseen ei valmis­tu tänä vuon­na yhtään uut­ta vuokrataloa”.

    Tänään 24.3. sama lehti jou­tui (?)ker­tomaan: “Espoos­sa rak­en­teille liki 1 000 vuokra-asuntoa”.

    Nämä otsikot jut­tusisältöi­neen anta­vat Espoon sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta täysin toi­sis­taan poikkea­van kuvan. Hyvä kuitenkin, että taval­lisellekin kaupunki­laiselle asia valkenee.

    Voin vain tode­ta, että sekä Osmol­la että Prav­dal­la näkyy ole­van tarkoi­tushakuinen ja harhaan­jo­hta­va tek­stin tuotan­to­ta­pa kun kyse on asioista, jot­ka sivua­vat pääkaupunkiseudun kun­tien yhdistämisdogmaa.

    1. Pääkaupunkiseudun asun­topoli­it­tises­sa sopimuk­ses­sa Espoo on sitoutunut rak­en­ta­maan vuosit­tain 500 vuokra-asun­toa sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon. Jos he jät­tivät viime­vuon­na rak­en­ta­mat­ta kokon­aan ja tänä vuon­na aloit­ta­vat tuhat, Espoo on kirinyt itsen­sä takaisin sopimuk­seen. Tuos­ta uutis­es­ta ei vain saanut selville, oliko kyse tuahnnes­ta aloitet­tavas­ta asun­nos­ta vain sekä aloitet­tavista että niistä, joille luovute­taan tänä vuon­na tont­ti ja kuu­lu­vatko kaik­ki tuhat tuo­hon jkategopriaan. 

      Toiv­otavasti kuu­lu­vat ja toiv­ot­tavasti kyse on aloitettavista.

  60. “Toki olen kanssasi samaa mieltä siitä, että ilmaisun selkey­teen on itse kunkin hyvä kiin­nit­tää huomio­ta. Toiv­ot­tavasti se ei kuitenkaan tapah­du sisäl­lön kustannuksella.”

    Erääl­lä sosi­olo­gian laitok­sen jär­jestämäl­lä luen­tosar­jal­la, oli muis­taak­seni kvan­ti­tati­ivis­ten menetelmien kurssi, luen­noit­si­ja tote­si, että isältö ja muo­to ovat usein kään­teisessä suh­teessa toisiinsa.

    Kom­men­toimi­nen ja reagoimi­nen tois­t­en kir­joituk­si­in vie yllät­tävän paljon aikaa. Toisaal­ta tun­tuu, että on sanomisen pakko, eli mitähän kan­nat­taisi ja pitäisi tehdä.

    Onko blo­gei­hin mah­dol­lista saa­da ohjel­maa, jol­la voisi tark­istaa oikeinkir­joituk­sen, saisi pois ainakin yksinker­taisim­mat virheet.

  61. Äh, ei noin!

    Sisältö ja muo­to on yhtä. 

    Miten voisi olla jotain sisältöä ilman muo­toa? Jokaisel­la ajatuk­sel­la on ilmi­a­sun­sa, muuten se ei ole aja­tus. Tai ainakaan se ei ole aja­tus, jon­ka voi välit­tää toisille. 

    Sosi­ol­o­gisi oli tietysti joku lah­ja­ton tapaus, joka yrit­ti lieven­tää sutkau­tuk­sel­laan huonon ilmaisunsa/ajattelunsa aiheut­tamia pulmatilanteita. 

    Lyön­tivirheet ovat tiet­ty asia erik­seen. Niitä voi men­estyk­sekkäästi vält­tää opet­tele­mal­la oikean ja viral­lisen kym­men­sormi­jär­jestelmän. Nopeut­taa kir­joit­tamista huo­mat­tavasti, vapaut­taa silmät tekemään muu­ta kuin tui­jot­ta­maan näp­päimistöä ja vähen­tää radikaal­isti virheitä.

    Onkin käsit­tämätön­tä, että kym­men­sormi­jär­jestelmän hallinta ei ole pakol­lise­na koulus­sa. Syn­ty­isi huimia kansan­taloudel­lisia säästöjä, kun mon­es­sa työte­htävässä käytet­ty aika vähin­tään puolittuisi.

  62. Toisaal­ta, mut­ta toisaalta

    “Sosi­ol­o­gisi oli tietysti joku lah­ja­ton tapaus, joka yrit­ti lieven­tää sutkau­tuk­sel­laan huonon ilmaisunsa/ajattelunsa aiheut­tamia pulmatilanteita.”

    Hän käsit­tääk­seni tarkoit­ti sitä, että pitkälle vietynä muodon tarkkailu tai toisaal­ta sisäl­lön pohtimi­nen vievät niin paljon aikaa, että jom­pi kumpi jää laiminlyödyksi.

    “Miten voisi olla jotain sisältöä ilman muo­toa? Jokaisel­la ajatuk­sel­la on ilmi­a­sun­sa, muuten se ei ole aja­tus. Tai ainakaan se ei ole aja­tus, jon­ka voi välit­tää toisille.”

    Liikun näis­sä tek­s­ti­a­siois­sa liian heikoil­la jäil­lä osa­tak­seni ilmaista, mitä ajan takaa. Koulukun­ti­a­han on monia, mut­ta ainakin min­ul­la ajatuk­sia herät­ti teos Bil­lig: “Argu­ing, think­ing…” Sama sana tai asia toises­sa ympäristössä merk­it­see toista.

    Riip­puu var­maankin ihmis­es­tä ja hänen amma­tis­taan, kiin­nos­tuk­sis­taan ja maail­mankat­so­muk­ses­ta muu­toinkin, miten tämän blo­gin tek­ste­jä lukee ja ymmärtää.

    Olemme itse kukin usein speku­lati­ivisia, temp­puilemme tek­steil­lä ja puheel­la: Jos itse liikkuu loogisel­la tasol­la, muut voivat yrit­tää vetää keskustelun retoriselle tasolle varsinkin sil­loin, kun paukut eivät kestä.

    Raak­ile­heit­to: olisiko kovin eksak­ti ajat­telu ns. insinööri­a­jat­telua, vaik­ka ei nyt ihan niinkään…toisaalta mut­ta toisaalta.

  63. Eli­na: “Onkin käsit­tämätön­tä, että kym­men­sormi­jär­jestelmän hallinta ei ole pakol­lise­na koulussa.”

    Ei tarvitse pakkoa, kun nuoret oppi­vat jär­jestelmän ilmankin käyt­tämäl­lä meseä…

  64. Väärin Art­turi!

    Nopeal­ta näyt­tävä teinien 7–10 sormel­la näp­päi­ly ei ole kymmensormijärjestelmä. 

    Kym­men­sormi­jär­jestelmässä on opti­moitu jokainen sor­men liike ja parhainkin omintakeisen jär­jestelmän omaa­va vähin­tään tuplaa nopeuten­sa opetel­lessaan kun­nol­la oikean kym­men­sormi­jär­jestelmän. Ranne ja käm­menselkä ovat täysin paikallaan ja vain sormet tois­es­ta läh­tien nive­lestä liikkuvat. 

    Tämä mah­dol­lis­taa kir­joit­tamisen puhenopeudel­la. Myös ergono­mia on kohdal­laan, kos­ka har­ti­at ja käsi­var­ret ovat täysin ren­toina. Oikeaop­pises­sa kir­joituk­ses­sa lyön­tivirheet ovat vähäisiä. 

    Sik­si on min­ulle käsit­tömätön­tä, ettei asia ole saanut enem­pää pain­oar­voa yhteiskun­nan tehokku­u­den edistämisessä.…. 

    Nyt on kyl­lä erkaan­nut­tu kauak­si otsikos­ta, mut­ta ehkä epä­sosi­aal­isu­ut­ta ehkäisee kaikkien kir­joi­tus­taito… tai jotain.. öh?

  65. “Tämä mah­dol­lis­taa kir­joit­tamisen puhenopeudella.”

    Minä naput­te­len jonkun­laisel­la 3–5 sormi­jär­jestelmäl­lä, mut­ta en kyl­lä koskaan ole kokenut, että pul­lonkaula olisi rantei­den ja näp­päimistön välis­sä. Ker­tonee enem­män pääni hitaud­es­ta kuin sormieni nopeudesta.

  66. Mon­es­sa duu­nis­sa ei tuote­ta luo­vaa tek­stiä ihan tuos­ta vain omas­ta päästä, jol­loin pul­lonkaula onkin ehkä muualla. 

    Sil­loin kun kir­joite­taan sanelun mukaan, esim. kuu­lus­tel­e­vat poli­isit, olisi todel­la hyö­tyä nopeas­ta kirjoitustaidosta… 

    Muitakin ammat­te­ja on niin paljon, ettei tässä edes viit­si lähetä luettelemaan. 

    Olen ennenkin kuul­lut tuon köy­hän seli­tyk­sen, että joka tapauk­ses­sa kir­joit­taisi yhtä hitaasti, kos­ka ajat­telee hitaasti. Mut­ta yleen­sä aja­tus on kohta­laisen valmis siinä vai­heessa kun sen kirjoittaa. 

    Eli nopeut­taa sen hitaan ajatuk­sen ulostuloa.

  67. Sil­loin kun minä olin 90-luvun alus­sa yläas­teel­la, konekir­joi­tus oli valin­nainen aine. Eipä tul­lut valit­tua ja näpyt­te­lenkin oma­l­la 9‑sormijärjestelmällä.

    Paran­tamisen varaa olisi, mut­ta intoa opetel­la oikea kym­men­sormi­jär­jestelmä ei ole, kun täl­läkin pärjään.

    Jos opet­telisin, luul­tavasti ajat­telisin että “mik­si ihmeessä en opetel­lut tätä jo 10 v sitten?”?

    Eli­nan idea on ihan hyvä, konekir­joi­tus voisi olla pakolli­nen aine, ihan samal­la taval­la kuin kir­joi­tuskin. Tule­vaisu­u­den työ­paikoil­la näpytel­lään vain etnistä enem­män ja enem­män tietokoneella.

  68. Jotenkin vaikeaa seu­ra­ta tätä absolu­ut­tisen oikeu­den­mukaisu­u­den vaa­timus­ta kun nyt sit­ten ei tiede­tä mon­tako asun­toa Espoo rak­en­taa (nol­la vai tuhat) ja mon­tako sen pitäisi. Entä Van­taa, entä Helsin­ki? Ja jokainen kaupun­ki tuot­taa tarkoi­tushakuista tietoa kuten TTn ja OSn kom­menteis­takin ilmenee.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.