Näkymätön raha

Kiitos amerikkalais­ten rahamarkki­nakeinot­telu­jen, kun­tien talous­lu­vut näyt­tävät aivan hir­veiltä. Helsin­ki esimerkik­si aikoo leika­ta lähivu­osi­na henkilökun­nan määrää kahdek­sal­la pros­en­til­la. Tästä ei tule kivaa. Julki­nen talous on varsin kyvytön supis­ta­maan meno­jaan muu­toin kuin kaikkea huonontamalla.

Näkymätön rahankäyt­tö on eräs suurista julkisen talouden vuo­toko­hdista. Tarkoi­tan päätök­siä, jot­ka eivät muodol­lis­es­ti ole taloudel­lisia, mut­ta joiden seu­rauk­set ovat hyvin kalli­ita. Ehkä asia selviää parhait­en esimerkeillä.

Meil­lä päätet­ti­in läh­es yksimielis­es­ti, että ter­vey­den­huol­lon tieto­suo­ja on niin tärkeätä, että ennen kuin poti­laan saa­ma antibioot­tire­sep­ti saadaan kir­joit­taa hänen rek­isterei­hin­sä, poti­laan on annet­ta­va siihen itse akti­ivis­es­ti suos­tu­muk­sen­sa. Vai­h­toe­htona oli, että sen saa lait­taa rek­isteri­in, ellei sitä erik­seen kiel­letä. Vas­tus­ta­vat puheen­vuorot koski­vat oikeas­t­aan vain poti­las­tur­val­lisu­ut­ta: hoitoriskit kas­va­vat, jos lääkäri ei tiedä poti­laan muus­ta lääk­i­tyk­ses­tä tai aiem­mista sairauk­sista. Näi­den kah­den vai­h­toe­hdon väli­nen taloudelli­nen ero on val­ta­va, kos­ka tuo tieto­suo­japykälä tuhoaa ne ratio­nal­isoin­ti­hyödyt, joi­ta sähköis­es­tä poti­lasark­istos­ta oli määrä saa­da. Jos esit­televän min­is­terin olisi pitänyt kaivaa nämä rahat raamis­taan, tuskin moista päätöstä olisi syntynyt.

Tääl­lä aiem­min mon­een otteeseen käsitel­ty pysäköinti­nor­mi on toinen saman­lainen. Kun kaupun­ki pakot­taa taloy­htiöt rak­en­ta­maan täs­mälleen tietyn määrän pysäköin­tipaikko­ja, on se joillekin taloille liikaa ja toisille liian vähän. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa syn­tyy tap­pi­oi­ta, jot­ka koitu­vat lop­ul­ta kaupun­gin mak­set­tavak­si maan­omis­ta­jana. Nor­mi on help­po lait­taa, kun hin­ta on abstrakti.

Kan­natan parem­man puut­teessa uusi­u­tu­van sähkön syöt­tö­tar­if­fe­ja, mut­ta pakko min­un on myön­tää, että tämä on aika fusku temp­pu. Help­po säätää, kun mak­su hai­h­tuu jon­nekin avaruuteen.

Näitä esimerkke­jä voi esit­tää loputtomiin.

Julki­nen talous joutuu nyt sel­l­aiseen manke­li­in, että tämä näkymät­tömän rahan tuh­laus olisi hyvä lopet­taa lopetettava.

44 vastausta artikkeliin “Näkymätön raha”

  1. Minä tapani mukaan en ymmärtänyt juuri mitään. Minus­ta jokaisen ihmisen, joka käyt­tää julk­ista ter­vey­den­huoltoa on annet­ta­va suos­tu­muk­sesa siihen, että kaik­ki oleel­liset tiedot kir­jataan ylös. Pitää pyytää ihmisiltä tähän lupa ensi ker­ran, kun tule­vat ja jos ei saa, niin ohja­ta yksi­tyiselle puolelle. Tulisiko ihmis­ten kanssa ongelmia??? Ei var­maan muit­ten kuin jonkun sen asian val­tu­ute­tun. Säätäkää laki, mikä näin määrää.Mitä ihmeen vaikeut­ta tässä on? Vaiti­olovelvol­lisu­ushan kos­kee tota ter­veysporuk­ka oli siel­lä tai tääl­lä, eikä kai noi­ta tiedos­to­ja iltale­htien toimit­ta­jat pää­sisi sela­maan? Mitkä puolueet tulisivat/ovat täl­läistä ratkaisua vas­tus­ta­neet???? Vihreät ehkä ???
    OS:lta kysy­isin, mik­si on niin väärin välil­lä selvit­tää, tarvi­taanko kaupun­gin palveluk­ses­sa ihan niitä kaikkia ihmisiä? Itse aloit­tasin kar­simisen sieltä yläpäästä. Siel­lähän jokunen vain (?) puolueen man­daatil­la. Turhat johtajat/päälliköt pois, kyl­lähän puolueet kek­sivät jotain. Tun­tuu, että hom­ma aloite­taan siivoo­jista!!!! (Ainakin Van­taal­la). Käsit­tääk­seni yhden turhan/nuijan päällikön/johtajan potkimi­nen vas­taa aika mon­en siivojan/siivouspalvelun vähentämistä.
    OS, mil­lä luulet yleen­sä pk-kun­tien selviävän tästä sopasta????

  2. Tämä häm­men­tää, “Kiitos amerikkalais­ten rahamarkkinakeinottelujen”
    Siis miten Helsin­gin kun­tat­alous ja nämä ihan tarkalleen liit­ty toisi­in­sa? Ja jos liit­tyy niin entäs sit­ten Islannin, lon­toon ja itä-euroopan keinot­teli­jat? Ja mikä ihan tarkalleen on keinot­teli­ja? Torikaup­pi­asko ei ole?

  3. Niin, jostain syys­tä se ei ole elvy­tys­tä, että pide­tään kun­tien (nais­val­taisil­la) palkkalis­toil­la väki töis­sä. Sen sijaan se, että rak­saäi­jät saa paukutel­la vasaraa, on kyl­lä elvytystä.

  4. Rahan lainaamis­es­ta.
    Aikoinaan kun mikroti­etokoneet val­loit­ti­vat USAs­sa kansalais­ten arkea, niin eräs ohjelmis­to­toimit­ta­ja hok­sasi sijoit­taa hyvän lait­tei­ta myyn­tiä edis­tävän ohjel­man myyntipakkaukseensa.

    Taulukko­lasken­tao­hjel­mal­la kun tyh­minkin pystyi ker­rankin laske­maan otta­mansa lainansa hinnan.

    Kun vaan ohjel­maan muut­ti para­me­tre­ja ja sit­ten ENTER ja lis­taus näkyviin.

    Väitetään, että näin USAn kansalaiset tuli­vat tietoisem­mik­si lainansa ehdoista.…

    Mut­ta sit­ten ei käynytkään niin, että oli­si­vat käyt­täneet tietoko­neo­hjelmi­aan ja kalku­laat­tor­e­itaan mitä tulee lain­o­jen­sa reaalihintoihin.

    Muis­taak­seni lasken­tao­hjel­ma oli laa­dit­tu autonos­to­lain­oituk­seen, eikä asunnonostolainoitukseen.

  5. Ensim­mäi­nen ei tapansa mukaan käsit­tänyt asi­aa. Kun ottaa huomioon, että Suomen sosi­aal­i­menoista käytetään 25,6% (11,6 mrd) ter­veys­menoi­hin ja jos­ta yli 8 mil­jar­dia euroa on julk­ista rahaa, on käsit­tämätön aja­tus, että palvelua rajat­taisi­in väkivalloin.

    Tieto­suo­ja on äärim­mäisen tärkeä asia ja kuvit­telisi Osmonkin tietävän ne ole­mas­saol­e­vat riskit, jot­ka liian sen­traloiduis­sa jär­jestelmis­sä piilee. Tietovuodot eivät tarkoi­ta vain tietovuo­to­ja iltapäiväle­hdis­tölle, vaan esimerkik­si läheisille.

    Esimerkkinä voisi olla vaik­ka tehty abort­ti naiselle, joka tulee taus­tas­ta, jos­sa tätä pide­tään kuole­man­syntinä. Vaik­ka jostain suurehkos­ta lahkos­ta, joka on levit­täy­tynyt ympäri tasaval­lan. Pitäisikö tämä olla kaikkien nähtävis­sä ole­va tieto vai vain hoita­van yksikön/lääkärin?

  6. “Vaiti­olovelvol­lisu­ushan kos­kee tota ter­veysporuk­ka oli siel­lä tai tääl­lä, eikä kai noi­ta tiedos­to­ja iltale­htien toimit­ta­jat pää­sisi sela­maan? Mitkä puolueet tulisivat/ovat täl­läistä ratkaisua vas­tus­ta­neet???? Vihreät ehkä ???”

    Vaiti­olovelvol­lisu­us ei todel­lisu­udessa sido ketään , mitään jälk­iä ei jää, jos joku saa vähän rahaa ja kuiskut­taa esim ter­veysti­eto­ja eteen­päin esim työnantajille.
    Kun­nat ovat varsin tarkko­ja palkkaamien­sa henkilöi­den ter­vey­destä, joten moni syr­jäy­tyy sen takia, että ter­veysti­eto­ja voi saa­da vapaasti .

  7. Amerikan keinot­teli­jat ovat tehneet pahuuk­si­aan, juuri niin. Mut­ta eivät suo­ma­laiset kun­nal­lispoli­itikot pysty sil­lä omia käsiään pessemään. Kun meno­jen kasvu on ollut vuodes­ta toiseen 8–9 %, niin seinä tulee var­masti vas­taan. Se lainansaan­tikin lop­puu ennem­min tai myöhemmin.

    1. Kuin­ka mon­e­na vuon­na kun­tasek­torin meno­jen kasvu on ollut 8–9 %? En muista viimeisen 20 vuo­den aikana yhtää tuol­laista vuotta.

  8. Näkymätön rahan yksi ongel­ma osa-alue on “näkymätön tuot­to”. Täl­lä viit­taan kaik­keen sel­l­aiseen toim­intaan, joka aidosti mak­saa itsen­sä takaisin korko­jen kanssa vaikka­pa 15 tai 30 vuodessa. Hyviä esimerkke­jä ovat koulu­tuk­sen rahoit­ta­mi­nen ja toimi­va ennaltaehkäisy.

    Sitra teki pari vuot­ta sit­ten raportin koulu­tuk­sen taloudel­li­sista vaiku­tuk­sista siinä todet­ti­in, että Suomes­sa julk­ista rahaa kan­nat­taa panos­taa koulu­tuk­seen nyky­istä enem­män, kos­ka se tuot­taa parem­min kuin muut julkiset sijoituk­set. Raport­ti löy­tyy täältä: http://www.sitra.fi/julkaisut/raportti60.pdf?download=Lataa+pdf

    Ennal­ta ehkäisys­tä hyvä esimerk­ki on työhyv­in­voin­ti­in panos­t­a­mi­nen. Helsin­gin sanomat kir­joit­ti jokin aika sit­ten Itel­lan 3,4 miljoo­nan säästöistä, jot­ka saati­in työhyv­in­voin­tio­hjel­mal­la. Mik­si ei julkisel­la puolel­la? http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Itellan+hyvinvointiohjelma+toi+34+miljoonan+euron+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t/1135234974618

  9. “Ei se ole kaikkien nähtävis­sä. Nuo nykyiset paperiset ark­istot ovat paljon haavoittuvampia”

    Enpä usko, paperiset tiedot ovat käyet­teävis­sä paljon raja­tum­mal­la henkilöstöl­lä ja ark­iston var­ti­ja on eri henkilö kuin käyt­täjä, joten tiedot ovat kah­den ihm­sien takana eikä niitä voi selil­la ympäri maata.

    Toisek­si, heti kun­tei­dot on saatu sähköiseen jär­jestelmään niin seu­raavak­si vihreät ja Kokko­mus ovat jol­lain ter­ror­is­ti­so­dan var­jol­la aja­mas­sa tieto­jen laa­jaa käyt­töä “rikok­sen­tor­jun­nas­sa” . Ja täl­lainen proba­gan­da­han uppoaa kansaan.

    Hyvä esimerk­ki syr­jymisessä on armei­ja : Kun vielä 80-luvul­la vain 2–3 % hylät­ti­in niin nyt ollan jos luvus­sa 25 % eli yhteiskun­nas­ta syr­jäyt­tämi­nen alkaa jo nuoru­udessa ja tämän syr­jäyt­tämisen työkaluis­ki vaa­di­taan yhä parem­pia työkaluja.
    Nythän on jo sal­lit­tua tehdä ihmi­sistä tur­val­u­okit­telu­ja , ammat­ti­tai­dos­sa se on jo osit­tain käytössä ja koh­ta ulot­tuu ter­vey­teenkin eli teemme yhteiskun­taa, joka perus­tuu ihmis­ten luokitteluun .

    Min­u­ta ihmiset ovat aika sin­isilmäisiä, että usko­vat päät­täjien moraali­in, val­ta on aina kor­rup­toin­ut käyt­tämään mitä keino­ja tahansa saadak­seen val­lan ja pitääk­seen sen

    1. Minä siis esitin, että henkilö saa kieltää kaiken tieton­sa antamisen. Nyt ongel­mana on se, että aivan taval­li­sista lääkkeistä se pitää osa­ta itse val­tu­ut­taa. Var­maan 99,5 pros­dent­tia resepteistä on sel­l­aisia, ettei kenel­läkään voi olla mitään niiden rek­isteröimistä vas­taan. Olisi jotenkin ymmär­ret­täväm­pää, että ne lop­ut 0,5 pros­ent­tia vaati­si­vat er4ityisen päätök­sen eikä päinvastoin.
      Tämä ei kuitenkaan ollut kir­joituk­sen ydin vaan se, että tämä sato­ja miljoo­nia euro­ja mak­sanut päätös oli “ilmainen”. Olisi pitänyt puhua noista sadoista miljoon­ista saman päätök­sen yhtey­dessä eikä ihme­tel­lä, mik­si ter­vey­den­huol­lon ratio­nal­isoin­ti ei etene ja lääkärien aika menee paper­i­työhön. Senkin jäl­keen, kun päätölk­sen hin­ta on avoimesti näkyvil­lä, voi olla sitä mie3otä, että jokaises­ta antibioot­tiku­urista pitää tehdä erilli­nen suos­tu­mus­pa­peri, mut­ta tietää edes, mitä se maksaa.

  10. Osmo: “Kiitos amerikkalais­ten rahamarkki­nakeinot­telu­jen, kun­tien talous­lu­vut näyt­tävät aivan hirveiltä.”

    Et kai oo ulkois­tanut blo­gisi kir­joit­tamista Jyri Raiviolle?!?!

  11. Tuo­hon tieto­suo­jaan. Ark­istoon / Sähköiseen resep­ti­in tulee “eKat­selu”, jol­loin ihmisen voi pakot­taa näyt­tämään tieton­sa ihan vaik­ka kotona:

    http://www.kanta.fi/

    Täl­laiset viritelmät ovat aina vähän ongelmallisia..

    Itseä kiin­nos­taa mil­laiset viritelmät saadaan vaku­u­tusy­htiöi­den ja Kelan asiantun­ti­jalääkärei­den käyt­töön. Nythän tren­di on se, että katken­neesta jalas­ta tulleet ongel­mat ovat “asiantun­ti­jalääkärin” lausun­non mukaan henkisiä kipu­ja jos sat­tuu sopi­va diag­noosi löy­tymään. Täl­laisil­la argu­menteil­la vaku­u­tusy­htiöt sit­ten tup­paa­vat eväämään kor­vauk­sia esimerkik­si sil­loin kun työ­ta­p­atur­mas­ta pitäisi jotain mak­saa. Onko­han sat­tumaa että sähköi­nen ark­isto on Kelan tiloissa?

  12. Mut­ta hei, “Onhan Meil­lä Varaa”. Hit­si kun en löy­dä Googlel­la kuka tuon lausui ensim­mäisek­si, vaik­ka asi­ay­hteys tun­tuu ole­van kaikille selvä.

  13. MIVa:n idea yhdestä suos­tu­muk­ses­ta on itse asi­as­sa aika hyvä. Min­ua ATK-ammat­ti­laise­na sekä IT-asiantun­ti­jana on aina ihme­tyt­tänyt rah­vaan ja viher­pi­ipertäjien outo pelko poti­lasti­eto­jen julkisek­si tulemisesta.

    Ikäänkuin omat peräpuka­mat oli­si­vat seu­raa­vana päivänä iltasanomien lööpis­sä. Netis­sä ole­via pankkipalvelu­ja käytetään ilman mitään pelkoa omien velko­jen, pikavip­pi­en ja pornopalvelumak­su­jen jul­ki tulemisesta.

    On se outoa että nämä ihmis­ten suurim­mat salaisu­udet ovat kuitenkin yksi tärkeim­mistä smalltalk-aihioista. Hyvin usein ihmiset esit­televät hyvinkin arkalu­on­toisia viko­jaan puoli­tu­tu­ille ja tuntemattomille.

    Min­ul­ta on sairaalas­sa lääkäri tun­nustel­lut etu­rauhas­ta peräaukon kaut­ta sormel­laan kahdek­san muun poti­laan nenän edessä. Mitään kir­jal­lista sopimus­ta yksi­ty­isyy­den suo­jan rikkomis­es­ta ei tehty.

    Uskon­not ja kult­turit aiheut­ta­vat lop­ut­toman poikkeuk­sien suon. Julkisen ter­vey­den­huol­lon pitäisi perus­tua tieteeseen ja uno­htaa kaik­ki para­nor­maalei­hin ilmiöi­hin perus­tu­vat vaatimukset. 

    Mon­tako sataa miljoon­aa yhteisiä varo­ja pitää vielä tuh­la­ta lisää, ennenkuin kaik­ki suo­ma­laiset ovat yhdessä tietokan­nas­sa johon on kaikil­la ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laisil­la pääsy?. Alex, määräävätkö iltapäiväle­hdet ter­vey­den­huoltomme toim­intata­vat? Pitääkö kaik­ki epäti­eteel­liset vaa­timuk­set sovit­taa tieteeseen perus­tu­vaan lääketieteeseen?

  14. “Sitra teki pari vuot­ta sit­ten raportin koulu­tuk­sen taloudel­li­sista vaiku­tuk­sista siinä todet­ti­in, että Suomes­sa julk­ista rahaa kan­nat­taa panos­taa koulu­tuk­seen nyky­istä enem­män, kos­ka se tuot­taa parem­min kuin muut julkiset sijoitukset.”

    Oon läh­es var­ma, että tätä tutkimus­ta ei oo osat­tu tehdä oikein. Yleen­sä näis­sä ei osa­ta ottaa huomioon koulu­tuk­sen vaiku­tus­ta vaan ver­tail­laan koulut­ta­mat­to­mia ja koulutet­tu­ja ryh­minä, kun oikeasti pitäisi ver­tail­la mah­dol­lisim­man samankaltaisia yksilöitä, joista toisil­la on koulu­tus ja toisil­la ei.

  15. “Mik­si ei julkisel­la puolella?”

    Kos­ka julkisel­la puolel­la ei ole yhtä voimakkai­ta kan­nus­timia kuin yksi­tyisel­lä puolel­la. Ne jot­ka tekevät päätök­siä eivät joudu kan­ta­maan päätösten­sä seurauksia.

  16. Olisi aihet­ta keskit­tyä aluk­si pakol­lisi­in palvelui­hin ja vähen­tää kaiken maail­man har­rastelu puuhastelu­jen tukemista tai lopet­taa ne kokonaan.

    Kun­nall­ishallinnos­sa ja muis­sakin verora­hoil­la toimivis­sa organ­isaa­tiois­sa tun­tuu ole­van mah­do­ton­ta pistää asi­at tärkeysjärjestyk­seen ja vetää vii­va sille kohtaa mis­sä rahat lop­pu­vat. Tavanomaisem­pi malli on käyt­tää juustöhöylää ja saa­da kaik­ki palve­lut toim­i­maan huonosti.

    Yri­tys­maail­mas­sa olen tot­tunut siihen, että jos ei rahat riitä, niin ei joka paikas­ta säästetä vähää, vaan osa toimin­noista lopete­taan kokon­aan ja mui­ta yritetään tehostaa.

  17. “Min­ua ATK-ammat­ti­laise­na sekä IT-asiantun­ti­jana on aina ihme­tyt­tänyt rah­vaan ja viher­pi­ipertäjien outo pelko poti­lasti­eto­jen julkisek­si tulemisesta.”

    Vas­taaval­la taustal­la min­ua ei ihme­tytä yhtään. Kun me IT-ihmiset ei joko olla edes keskustelus­sa mukana tai ei osa­ta ymmär­ret­tävästi ker­toa miten tietoon pääsyä rajoite­taan ja miten tiedon käyt­töä valvotaan (lok­it siitä kuka on käyt­tänyt), niin kukaan maal­likko ei luo­ta pätkääkään siihen että nuo tiedot on tur­vas­sa. Varsinkin sel­l­aine asenne, että älä vaivaa söpöä pikku päätäsi täl­lä tekni­ikalla ja tieto­tur­val­la ei herätä luot­ta­mus­ta. Seu­raus on sit­ten se että keskustel­laan siitä minkä kaik­ki ymmärtää, eli mitä tieto­ja saa tal­len­taa, eikä siitä mikä on olen­naista eli miten, kuka, mis­sä, jne. niitä käyttää.

  18. “Oon läh­es var­ma, että tätä tutkimus­ta ei oo osat­tu tehdä oikein. Yleen­sä näis­sä ei osa­ta ottaa huomioon koulu­tuk­sen vaiku­tus­ta vaan ver­tail­laan koulut­ta­mat­to­mia ja koulutet­tu­ja ryh­minä, kun oikeasti pitäisi ver­tail­la mah­dol­lisim­man samankaltaisia yksilöitä, joista toisil­la on koulu­tus ja toisil­la ei.” 

    Olet oike­as­sa siinä, että tuos­sa selvi­tyk­sessä koulutet­tu­ja tarkastel­laan koulu­tus­ta­son mukaan ryh­minä, eli koulu­tuk­sen vaiku­tus­ta ei tarkastel­la yksilötasolla. 

    Toisaal­ta jos tarkoi­tus on tarkastel­la koulu­tuk­sen kansan­taloudel­lisia vaku­tuk­sia on koulu­tuk­sen yksilö­ta­son vaikut­tavu­ut­ta vaikea ottaa lähtökohdaksi.

  19. Kyl­lä kun­tak­en­tässä tarvit­taisi­in nimeno­maan asioiden pri­or­isoin­tia. Poli­itikot taita­vat vain pelkäävän suu­tut­ta­vansa jonkun jos joutu­vat tekemään ikäviä päätök­siä. Sen takia rahaa roiski­taan vähän joka suun­taan. Esimerkik­si koko kult­tuuripuolen tulisi toimia mielestäni markki­nape­rusteis­es­ti. Ihmiset käyt­täi­sivät niitä kult­tuuri­palvelu­ja joi­ta halu­a­vat ja muut kuoli­si­vat pois. 

    Ja mitä koulu­tuk­sen lisäämiseen tulee. Ei se koulu­tus itsessään mitään auta. Koulu­tus kas­vat­taa BKT:tä ain­os­taan jos se lisää tuottavuutta.

  20. “Ikäänkuin omat peräpuka­mat oli­si­vat seu­raa­vana päivänä iltasanomien lööpis­sä. Netis­sä ole­via pankkipalvelu­ja käytetään ilman mitään pelkoa omien velko­jen, pikavip­pi­en ja pornopalvelumak­su­jen jul­ki tulemisesta”

    Uno­h­dat, että pankkisalaisu­us on ain­oa tieto, jol­la on perus­tus­lain suoja.
    Tai oikeam­min vain varakkaal­la on perus­tus­lain takaa­ma pankkisal­isu­us, sei koske jonkun tuen anojaa

  21. Emme­hän me koskaan tiedä mil­laiset päät­täjät meil­lä on.
    Sak­sas­sa ja Hol­lan­nis­sa väestörek­isteris­sä oli tieto uskon­nos­ta ja nat­sien oli help­po seu­loa IBM:n hyväl­lä avus­tuk­sel­la juu­ta­laiset väestörekisteristä

  22. “Vas­taaval­la taustal­la min­ua ei ihme­tytä yhtään. Kun me IT-ihmiset ei joko olla edes keskustelus­sa mukana tai ei osa­ta ymmär­ret­tävästi ker­toa miten tietoon pääsyä rajoite­taan ja miten tiedon käyt­töä valvotaan (lok­it siitä kuka on käyttäny”

    Tämä ei riitä vaan käyn­ti pitää voi­da liit­tää johonkin tehtävään eli esim sairaalas­sa pitäsi olla tiket­ti­jär­jestelmä , jos­sa on rek­isteröi­tynä asikastapahtumat.
    ja käyn­ti olsi liitet­tävä johonkin asikastapahtumaan.

    Jos se jää lääkärin/ hoita­jan seli­tys­ten varaan niin eipä se ole kovin suuri turva.

    Eikä sekään estä etteivätkö päät­täjät kek­si jonkun ter­ror­is­tiuhan jon­ka var­jol­la tieto­ja ale­taan käyt­tää mihin tahansa päät­täjän halu­a­maan tarpeeseen .

    Lääkärithän ovat jo mon­es­sa asi­as­sa keski­tysleirin vartijoina

  23. “Niin, jostain syys­tä se ei ole elvy­tys­tä, että pide­tään kun­tien (nais­val­taisil­la) palkkalis­toil­la väki töis­sä. Sen sijaan se, että rak­saäi­jät saa paukutel­la vasaraa, on kyl­lä elvytystä.”

    Tätä olen ihme­tel­lyt. Mik­si näitä kun­ta-alo­ja ei nähdä edullisi­na tapoina ylläpitää työ­paikko­ja, vero­tu­lo­ja ja hyvinvointipalveluja.

  24. Jos ymmärsin oikein, väite siis kuu­luu: Suomes­sa tehdään julk­isia päätök­siä, jot­ka eivät suo­raan muu­tu bud­jet­tiku­luik­si ja sik­si päätök­siä tehtäessä noi­ta kulu­ja ei ote­ta huomioon. 

    Hmm. Onhan kuitenkin niin, että vaik­ka Kol­la­jan rak­en­tamista valmis­teltaes­sa on arvioitu päätök­sen vaiku­tuk­set luon­nolle, alueen asukkaille jne. Toisin sanoen, on otet­tu huomioon päätök­sen ulkois­vaiku­tuk­set (tosin hiukan epäortodok­sises­sa merkityksessä).

    Anne­tuis­sa esimerkeis­sä on mielestäni kyse ihan samas­ta asiasta. 

    Hiukan nyt jää vaivaa­maan, mik­si sit­ten yksis­sä päätök­sis­sä ote­taan huomioon “ulkois­vaiku­tuk­set” kun taas toi­sis­sa ei. Tehdäänkö päätös huomioon ottamis­es­ta pelkästään sen perus­teel­la kuin­ka isoille — tai äänekkäille — varpaille ollaan asumassa?

    Jos syy on näin raadolli­nen, eikö voisi demokra­t­ian ja säästö­jenkin nimis­sä lain­säädän­tömekanis­mia (yms) hiukan säätää niin, että hal­li­tus pääsään­töis­es­ti velvoitet­taisi­in arvioimaan kus­tan­nuk­set ja ker­tomaan mak­sa­ja (mak­se­taan sit­ten suo­raan rahas­sa tai esim. arvonalen­nuksi­na)? Eduskun­ta voisi sit­ten myön­tää poikkeuslu­van, jos kus­tan­nuk­sia ei oikeasti syn­ny tai niiden kohden­t­a­mi­nen on mahdotonta.

    Samaa peri­aatet­ta voisi nou­dat­taa kun­nis­sakin ja ehkä vielä laa­jem­min viranomaispäätöksissä.

    Täy­tyy olla joku syy, mik­si äkkiseltään näin järkevältä tun­tu­vaa toim­intat­a­paa ei noudateta.

  25. Tieto­suo­jakysymys on laa­jem­minkin kiin­toisa. Osmon esit­tämä tapaus on vain yksi esimerk­ki siitä, miten yksilön tieto­jen suo­jelemisek­si tehty päätös johtaa kaikille huonoon tulok­seen. Toinen esimerk­ki: koko sen ajan, kun yksi­ty­isyy­den suo­jaa on pidet­ty kovin tärkeänä asiana, medi­an tar­jon­nas­ta näyt­tää yhä suurem­pi osa käsit­televän ihmis­ten sek­sisuhtei­ta, ero­ja, onnet­to­muuk­sia jne. juuri niitä yksi­ty­isiä asioi­ta, joiden julk­i­t­u­lol­ta ihmisiä piti suo­jel­la. Kol­mas esimerk­ki: yksi­ty­isyy­den suo­jal­la toiv­otaan estet­tävän se, ettei kenenkään yksilön kulu­tus­tot­tumuk­sia tms. pää­sisi joku vieras hyö­dyn­tämään hän­tä vas­taan. Kuitenkin jokaisen kulut­ta­jan tieto­ja kerätään niin netis­sä kuin kau­pas­sakin tiedos­toi­hin, joiden ole­mas­saoloa hän ei edes tiedä. Neljäs esimerk­ki: pankkisalaisu­ut­ta pide­tään yksi­ty­isyy­den suo­jan piiri­in kuu­lu­vana asiana, vaik­ka kenenkään taval­lisen kansalaisen hyv­in­voin­ti­in ei vaiku­ta tuo­ta eikä tätä tietääkö joku hänen tili­ti­eton­sa vai ei, mut­ta pankkisalaisu­us on elin­tärkeä pankeille, jot­ta ne pystyvät tehokkaasti aja­maan omis­ta­jien­sa etua ja tarvit­taes­sa mak­sat­taa kulut kansalaisilla. 

    Ehkä asi­aa olisikin kat­sot­ta­va enem­mänkin taloudel­lise­na kysymyk­senä; mikä on yksi­ty­isyy­den suo­jan ja nyky­talouden suhde? Kuten tiede­tään, uus­lib­er­al­is­min perus­ta lep­ää yksilön itsemäärämisoikeu­den perustal­la. Yksilön tuot­ta­mat ja hän­tä koske­vat tiedot ovat hänen omaansa. Mut­ta, uus­lib­er­al­is­min mukaan ne eivät ole hänen omaansa ensisi­jais­es­ti eet­tisessä mielessä, siis tarkoituk­se­na suo­jel­la yksilöä siltä, että muut käyt­tävät näitä tieto­ja hän­tä vas­taan. Ne ovat hänen omaisu­ut­taan ensisi­jas­sa taloudel­lises­sa mielessä, tieto­ja, jot­ka hän voi myy­dä eteen­päin joidenkin tois­t­en yksi­ty­i­so­maisu­udek­si, jot­ka saa­vat käyt­tää niitä omien tarkoi­tus­pe­rien­sä mukaan, vaikka­pa taval­la, jos­ta on selvää hait­taa hänelle.

    Kyse on yksinker­tais­es­ta talouden laista. Mitä niukem­pi hyödyke, sitä arvokkaampi. Se että julkkisti­eto­ja voidaan hyö­dyn­tää yksi­noikeudel­la tekee niistä niukan ja arvokkaan. Se että joku voi kerätä ihmis­ten miel­tymyk­sistä tietoa ja käyt­tää sitä yksi­noikeudel­la, tekee tästä tieto­jen keräämis­es­tä kan­nat­ta­van. Se että pankeil­la on yksi­noikeus asi­akkaiden­sa tietoi­hin, tekee kaiken­lais­es­ta hämärä­toimin­nas­ta pankeille kannattavaa.

  26. Antti: “Niin, jostain syys­tä se ei ole elvy­tys­tä, että pide­tään kun­tien (nais­val­taisil­la) palkkalis­toil­la väki töis­sä. Sen sijaan se, että rak­saäi­jät saa paukutel­la vasaraa, on kyl­lä elvytystä.”

    Elvy­tys­tä on se, että saadaan aikaan liike­toim­intaa tai työtä, joka työl­listää laman yli. Raken­nusurak­ka on sel­l­ainen, samoin vetu­ri­ti­laus. Kun nousukausi alkaa, elvy­tyspro­jek­ti on toiv­ot­tavasti ohi tai lop­pumas­sa, ja yri­tyk­set voivat ryhtyä tekemään töitä yksi­ty­isille tilaa­jille. Täl­lä voidaan siis tasoit­taa työl­lisyy­den suhdannekuoppia.

    Sen sijaan, jos nyt elvy­tyk­sen nimis­sä palkataan lisää väkeä vaikka­pa kun­tien ter­veyskeskuk­si­in, ovat nämä ihmiset töis­sä myös tule­van nousukau­den aikana. Suh­dan­nekuop­pa siis ei tasoitu, ellei väkeä sit­ten nousukaudel­la irti­san­o­ta terveyskeskuksista.

  27. No niin, nyt luin tuon Sitran raportin.

    Oskari Huusko: Joo, oon samaa mieltä. Mikro­ta­son tarkastelul­la ei päästä kiin­ni noi­hin koulu­tuk­sen ulkoishyö­ty­i­hin, tosin kansan­talouk­sien tasol­la tarkastel­lessa se on myös hyvin hyvin vaikee­ta, kos­ka kaikkien muiden efek­tien put­saami­nen datas­ta on mahdotonta.

    Teemu: Sivul­la 65 väitetään, että tutkimuk­ses­sa on vakioitu kaik­ki muu pait­si koulu­tus. Minä epäilen aika voimakkaasti, että älykkyyt­tä ei ole vakioitu. Voin toki olla väärässä, enkä kaivanut esille tuo­ta alavi­itet­tä, kos­ka se ei ole netistä saata­vana. Minus­ta tun­tuu kuitenkin aika epä­to­den­näköiseltä, että tuo tutkimus olis oikeesti tehty ident­tisil­lä kak­sosil­la, jot­ka on kas­va­neet samas­sa ympäristössä. (Jol­loin vois väit­tää, että kaik­ki muut pait­si koulu­tus olis vakioitu…) Älykkyys­testienkin teet­tämi­nen tutk­i­tu­il­la ei kuul­losta uskot­taval­ta, mut­ta on toki mahdollista.

  28. Tieto­suo­ja-asiois­sa on yhtä mielekästä tukeu­tua IT-ihmis­ten mielip­i­teeseen kuin pohtia koti­rauhan rikkomista yhdessä raken­nusinsinöörin kanssa vaik­ka raken­nusinsinööri suun­nit­teleekin kote­ja ja IT-insinööri tietojärjestelmiä.

    Oikeas­t­aan kaik­ki tieto­suo­jaan liit­tyvä on pelkove­toista. Poli­itikot pelkäävät leimau­tu­vansa tieto­suo­jan kaven­ta­jik­si, siitä Osmon mainit­se­ma päätös. Poti­laat pelkäävät kenelle rek­isterei­hin tal­letet­tu tieto pää­tyy. Lääkärit pelkäävät poti­lasti­etoon liit­tyvää vas­tu­u­ta niin paljon että ammat­tikun­ta on kehit­tänyt jopa oman moraa­likood­in­sa jos­sa sään­töjä rikkoneet sul­je­taan yhteisön ulkop­uolelle. Lex Noki­aa pelkää moni joka ei ole edes näh­nyt koko lakiesi­tys­tä. Tieto­suo­ja yleis­es­ti ottaen toteu­tuu kuten muukin lainku­u­li­aisu­us eli ran­gais­tuk­sen pelon ansiosta.

    Ei kai ole mitenkään yllät­tävää ettei pelon ilmapi­iris­sä tehdä kovin ratio­naal­isia päätöksiä ?

  29. “Ei kai ole mitenkään yllät­tävää ettei pelon ilmapi­iris­sä tehdä kovin ratio­naal­isia päätöksiä ?”

    Poli­itikothan tietois­es­ti rak­en­ta­vat pelon ilmapi­ir­iä, sil­lä pelon val­las­sa ole­va kansa ei ajat­tele rationaalisesti.

    Kun meil­lä on lisäk­si täl­lainen tuulivi­ir­i­hal­li­tus niin emme tiedä koskaan minkä EK:n anta­man kotko­tuk­sen perään se rynnii.

    Sil­loin kun hal­li­tuk­seen ei voi luot­taa tai on mah­dol­lisu­us, että val­taan nousee joku, jol­la ei olekaan puh­taat jauhot pus­sis­sa niin on parem­pi, ettei sinus­ta ole paljonkaan tieto­ja tietojärjestelmissä.
    Kuten aikoinaan Sak­san juu­ta­laiset, hekin luot­ti­vat hal­li­tuk­seen ja antoi­vat tiedot uskon­nos­ta mut­ta mak­soi­vat tiedon tal­len­tamis­es­ta hengellään .
    Olisi­han heistä var­maan suurin osa tul­lut tapetuk­si muutenkin, mut­ta olisi­pa ainakin tei­don han­k­in­ta ollut vaikeam­paa ja var­maan moni pelastunut

  30. Nykyi­nenkin hal­li­tus pelot­telee meitä ter­ror­is­mil­la, Venäjäl­lä, suuril­la ikälu­okil­la, Kiina vie työt, jos työn­tek­i­jät eivät ole nöyriä, Kiina vie yri­tys­salaisu­udet ellei Nokia saa urkkia etc

    Aivan kuten mum­mot enne van­haan pelot­te­liv­at lap­sia näkillä

  31. Mei­dän suurin ongel­ma on, että meil­lä on 400 kun­taa, joista joaki­nen halu­aa omat tietojärjestelmät.
    Kun meil­lä on ainakin 400 poti­lasti­eto­jär­jestelmää niin ei kun­tien asiantun­te­mus riitä niiden tur­val­liseen hallinnointiin.

    Hajanaisel­la kun­tasek­to­ril­la ei ole myöskään han­k­in­tavoimaa, joten tieto­jär­jestelmäku­lut ovat kaukana edullisim­mas­ta vaihtoehdosta
    Vaik­ka jär­jestelmät oli­si­vatkin yhteisiä niin jokainen kun­ta halu­aa räätälöidä omia tarpeitaan jär­jestelmään etc

    Ter­vy­den­hoi­dos­sa on enem­män atk-tuk­i­henkilöitä kuin lääkäreitä.

    Jos Osmo halu­aa säästää todel­la jotakin niin lopet­takoon kuntaportaan.
    Aivan turha por­ras 5 miljoo­nan asukkaan maassa

  32. Osmo, käyt­tämäsi lääkemääräy­ses­imerk­ki on huono. Olet nimit­täin käsit­tänyt ter­vey­den­huol­lon tieto­suo­jasään­nök­set väärin. Poti­laan ase­mas­ta ja oikeuk­sista annetun lain 12 §:ssä säädetään:
    “Ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­henkilön tulee merk­itä poti­lasasi­akir­joi­hin poti­laan hoidon jär­jestämisen, suun­nit­telun, toteut­tamisen ja seu­ran­nan tur­vaamisek­si tarpeel­liset tiedot.”

    Tätä on tarken­net­tu ase­tuk­sel­la ja sen mukaan lääkärin tulee kir­ja­ta myös määräämän­sä lääk­keet poti­lasker­to­muk­seen. Tämä kos­kee sekä paperisia poti­lasker­to­muk­sia, joi­ta on vielä käytössä sekä sähköisiä järjestelmiä. 

    Tänä vuon­na ote­taan käyt­töön sähköi­nen lääkemääräys, aluk­si vain jois­sakin kun­nis­sa ja se laa­je­nee asteit­tain niin, että vuon­na 2011 se on käytössä koko maas­sa. Sään­nösten mukaan lääkärin on laa­dit­ta­va lääkemääräys sähköis­es­ti sil­loin kun jär­jestelmä on käytössä. Sähköiset lääkemääräyk­set tal­len­tu­vat val­takun­nal­liseen resep­tikeskuk­seen, jos­ta ne ovat myöhem­min luet­tavis­sa poti­laan suos­tu­muk­sel­la. Nyt alku­vai­heessa poti­laal­la on kuitenkin oikeus vaa­tia paperire­sep­ti, kos­ka kaik­ki apteek­it eivät alku­vai­heessa ole mukana järjestelmässä. 

    Resep­ti­tiedot merk­itään siis aina poti­lasker­to­muk­seen vaik­ka poti­las kieltäisikin sen. Ja sähköi­nen lääkemääräys tul­laan aikanaan laa­ti­maan ja tiedot tal­len­ta­maan resep­tikeskuk­seen jos poti­las ei erik­seen kiel­lä sitä.

  33. “…Julki­nen talous on varsin kyvytön supis­ta­maan meno­jaan muu­toin kuin kaikkea huonontamalla…”

    Mieti­tyt­tää vain, tekeekö kun­ta täl­lä het­kel­lä vain asioi­ta, jot­ka kuu­lu­vat otsak­keen “perus­palve­lut” alle. Jos ajateltaisi­in ettei tee, niin pieni supis­t­a­mi­nen olisi paikallaan. Supis­t­a­mi­nen nyt mah­dol­lis­taisi seu­raavas­sa nousus­sa taas tehdä kaikkea uut­ta kivaa 😉

  34. “Näi­den kah­den vai­h­toe­hdon väli­nen taloudelli­nen ero on val­ta­va, kos­ka tuo tieto­suo­japykälä tuhoaa ne ratio­nal­isoin­ti­hyödyt, joi­ta sähköis­es­tä poti­lasark­istos­ta oli määrä saa­da. Jos esit­televän min­is­terin olisi pitänyt kaivaa nämä rahat raamis­taan, tuskin moista päätöstä olisi syntynyt.”

    On se has­sua, sähköistäå viestin­tää markki­noidaan tehokkaana ja sit­ten tehdään kaik­ki mah­dolli­nen, että siitä meni­sivät tehot.

    Olen huo­man­nut tämän päät­tömän tieto­suo­jasään­nök­sen ole­mas­saolon käytän­nössä. Se pitää toden tot­ta purkaa, jos se lisää sairaan­hoitoon käytet­tävää rahaa. Ylimääräistä työtä ja puhe­lin­soit­to­ja tieto­suo­ja aiheut­taa ja on hoidon kannal­ta täysjärjetön.

    Säästet­tävät varat pitäisi kuitenkin käyt­tää jär­jel­lis­es­ti, ei mihin sat­tuu sek­sikkääm­pään kohteeseen.

  35. Tarken­nus koke­muk­sen kan­tapääk­oulus­sa opittua:

    Vaik­ka lääkärille antaa luvan nähdä oma saitaan­hoito­his­to­ri­ansa, lupaa ei ilmeis­es­ti käytetä joko ajan­pu­ut­teen tai muun han­kalu­u­den vuok­si. Tun­tuu, että poti­laan pitäisi osa­ta vas­ta­ta itse kysymyk­si­in, joi­hin ei vält­tämät­tä kykene vas­taa­maan paperei­den puut­teen vuoksi.

    Kan­nat­taakin han­kkia itselleen paper­it ja lab­o­ra­to­ri­o­tu­lok­set ym. lausun­not kaik­ista käyn­neistään ja men­nä paper­it kädessä vas­taan­otolle toiv­ot­tavasti uut­ta lain­säädän­töä odotellessa.

    Tieto­suo­ja on OK, mut­ta kun käytetään julk­isia sairaala­palvelui­ta, täy­tyy eri sairaaloil­la olla oikeus päästä käsik­si julk­isil­la varoil­la saa­tu­i­hin tietoi­hin. Tosi jär­jetön­tä, jos lääkärin pitää toimia sokkona.

    Minus­ta oli niin vähän tietoa, että ter­veyskeskuk­ses­sa repivät hiuk­si­aan tiedon vähäisyy­den vuok­si. En tiedä, voiko hoito jäädä saa­mat­ta tiedon vähäisyy­denkin vuoksi.

    Perus­palve­lut ovat jo nyt karkaa­mas­sa tai karan­neet käsistä, kait mei­dän itse kunkin on pan­ta­va kor­te­mme kekoon ter­veytemme eteen protes­tant­tises­sa hengessä.

    Sairaan­hoito­henkilöstö taitaa toimia puun ja kuoren välis­sä, ei ihme, että men­nään töi­hin yksi­tyiselle puolelle.

  36. Liian van­ha
    “Aivan kuten mum­mot enne van­haan pelot­te­liv­at lap­sia näkillä”

    Aivan kuten demar­it pelot­tel­e­vat kansaa Nato-möröl­lä. Aina vaalien alla mörkö vede­tään esi­in ja vaalien jäl­keen se laite­taan takaisin kaappiin.

    BÖÖÖ! NATO-MÖRKÖ VIE TEITIN LAPSET KUOLEMAAN AFKANISTANIN JA PALKANIN SOTIIN! BÖÖ!

  37. “Sen sijaan, jos nyt elvy­tyk­sen nimis­sä palkataan lisää väkeä vaikka­pa kun­tien ter­veyskeskuk­si­in, ovat nämä ihmiset töis­sä myös tule­van nousukau­den aikana. Suh­dan­nekuop­pa siis ei tasoitu, ellei väkeä sit­ten nousukaudel­la irti­san­o­ta terveyskeskuksista.”

    Mik­si nousukaudel­la pitäisi irti­sanoa, kun kun­tien vero­tu­lot kas­va­vat? Eikö työl­lisyy­destä huole­htimi­nen vero­tu­lo­jen tur­vaamisek­si ole tavoiteltavaa suh­dan­teesta riippumatta?

  38. “BÖÖÖ! NATO-MÖRKÖ VIE TEITIN LAPSET KUOLEMAAN AFKANISTANIN JA PALKANIN SOTIIN! BÖÖ”

    Afgan­istanis­sa suo­ma­lainen voi kuol­la vain jos Tal­iban­it hyökkäävät verova­paiden auto­jen parkkipaikalle. Siihen­hän nuo var­tiote­htävät rajoittuvat

  39. “Sen sijaan, jos nyt elvy­tyk­sen nimis­sä palkataan lisää väkeä vaikka­pa kun­tien ter­veyskeskuk­si­in, ovat nämä ihmiset töis­sä myös tule­van nousukau­den aikana. Suh­dan­nekuop­pa siis ei tasoitu, ellei väkeä sit­ten nousukaudel­la irti­san­o­ta terveyskeskuksista.”

    Voi her­ran täh­den, lap­si menee vesi­la­sion mukana!

    Ter­veyskeskuk­sis­sa pitäisi olla lisää pikku­paikkailua teke­viä kan­de­ja ja lisäk­si lääkäre­itä, jot­ka tekevät konkreet­tisia hoito­toimen­piteitä. Nyt poti­las juok­see lääkäriltä toiselle eikä mitään tapah­du, sydän­tä kuun­nel­laan ker­ta toisen­sa jäl­keen ja kipeäöä kohtaa painel­laan. Hoita­mat­tomana yksi sairaus voi poikia toisen, pahim­mil­laan jonos­sa oli­jas­ta on tul­lut autet­ta­va kroonikko.

    Huh, huh, miten kylmiä asen­tei­ta ihmisil­lä on, selvästikin ollaan huolestuneem­pia autoista, niiden esteet­tömästä liikku­mis­es­ta ja parkkipaikoista kuin toi­sista ihmisistä.

    Suomes­ta on hyv­in­voin­ti­val­tion myötä kehit­tynyt kier­outunut yhteiskun­ta. Ilmeis­es­ti odote­taan jär­jestelmän tule­van apu­un hädän tullen ja kun jär­jestelmä lie­nee jo aiko­ja sit­ten lakan­nut tule­mas­ta apu­un, tulee paho­ja yllätyksiä.

  40. a m.b:
    Et nyt tai­da oikein ymmärtää jutun point­tia. Jos ter­veyskeskuk­si­in tarvi­taan väkeä niin sit­ten tarvi­taan. Kuitenkaan suh­danne-elvy­tyk­sen nimis­sä sinne kan­na­ta palkata ketään kos­ka se ei ole mitään suh­danne-elvy­tys­tä vaan rak­en­teel­lis­ten kus­tan­nusten nostamista.

    Jos puhutaan elvyt­tämis­es­tä niin puhutaan elvyt­tämistä eikä sotke­ta siihen mui­ta asioi­ta. Velka­elvy­tyk­sen ideana on sen väliaikaisuus.

    Mir­ka:
    “Eikö työl­lisyy­destä huole­htimi­nen vero­tu­lo­jen tur­vaamisek­si ole tavoiteltavaa suh­dan­teesta riippumatta?”

    Mietip­pä nyt het­ki. Vero­tu­lo­ja ei todel­lakaan paran­neta sil­lä, että paisute­taan julkisen puolen meno­ja yli suhdannekierron.

Vastaa käyttäjälle P.Reunamo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.