Hahmotelmia pysäköintiongelman ratkaisuksi

 Verkkosaaren kaa­va on jälleen osoi­tus siitä, kuin­ka han­kala kysymys on pysäköin­nin jär­jestämi­nen tiheään asu­tu­il­la alueil­la. Jou ihmetteli alueen alhaista tehokku­ut­ta, vaik­ka raken­nuk­set ovat niin korkei­ta. Alueelle on jätet­tu — sinän­sä perustel­lusti — myös  rak­en­tam­a­ton­ta aluet­ta. On ollut pakko, kos­ka alue on kokon­aisu­udessaan maan alta pysäköin­ti­hal­lia. Jos olisi raken­net­tu tiheäm­min, pysäköin­ti olisi pitänyt lait­taa kah­teen tasoon ja siis meren pin­nan alle.

 En tiedä, paljonko nuo pysäköin­tipaikat mak­sa­vat, mut­ta arvatenkin hin­ta on taas haarukas­sa 30 000 — 50 000 euroa paikkaa kohden. Kun nor­mi on paikka/115 k‑m2, tämä nos­taa asun­to­jen hin­taa 260–430 eurol­la neliöltä. Kos­ka asun­to­jen keskikook­si on määrät­ty 75 m2, noin kahdel­la asun­nol­la kolmes­ta olete­taan ole­van auto, mut­ta kaik­ki mak­sa­vat paikasta.

 Joku Helsingis­sä kuulem­ma miet­tii asi­aa. Ajatuk­se­na on, että jotkut talot oli­si­vat kokon­aan autot­to­mia ja vapau­tu­isi­vat näin pysäköin­tipaikkavelvoit­teesta. Aja­tus on hölmö. Mik­si autot­tomat pitää eristää omi­in taloi­hin­sa? Eikö autopaikko­ja voisi rak­en­taa kysyn­tää vas­taavasti, mut­ta niin, että jokainen mak­saa autopaikkansa itse.

 Tähän vas­tataan, ettei kukaan voi tietää, paljonko autopaikko­ja tarvi­taan myöhem­min, kun asun­nonos­ta­jat van­henevat ja vauras­tu­vat. Kun paikat tule­vat talo­jen alle, ne joudu­taan rak­en­ta­maan ensin.

 Jos arvataan, että paikka/115 k‑m2 on sopi­vasti, kun paikat ovat käyt­täjilleen ilmaisia, voisi kai ajatel­la, että paikko­jen ollessa mak­sullisia, niitä tarvi­taan vähem­män. Paljonko vähem­män? Talous on täyn­nä täl­laisia uhkapele­jä. Tap­pi­o­ta syn­tyy arvataan väärin kumpaan suun­taan tahansa. On tap­pio, jos kalli­it pysäköin­tipaikat eivät käy kau­pak­si, mut­ta on tap­pio myös, jos joudu­taan myymään eioo­ta. Tuo normin mukainen arvaus joka tapauk­ses­sa on aivan met­sässä, kos­ka yhdestä autos­ta ei kan­na­ta mak­saa kol­men auton hintaa.

 Eikö tuolle alueelle voisi lait­taa pysäköin­tiy­htiön, joka kus­tan­taa parkki­hallin rak­en­tamisen ja vuokraa pysäköin­tipaikko­ja. Jokainen yhtiö voisi perus­tamis­vai­heessa ilmoit­taa, mon­tako paikkaa se halu­aa hal­lista vara­ta. Niin paljon se saa ja niin paljos­ta sen on mak­set­ta­va, jos paikat eivät mene kau­pak­si.  Ris­ki olisi siel­lä minne se kuu­luu, eli yhtiöil­lä itsel­lään. Nyky­mallis­sa, jos­sa taloy­htiöiltä ei kysytä mitään vaan kaupun­ki määrää normin, riskin pitäisi oikeas­t­aan olla kaupungilla. Jos paikko­ja jää tyhjilleen, niitä saa tietysti vuokra­ta ulkop­uolisille. Ara­bi­an­ran­nas­sa on kuulem­ma pulaa.

 Peri­aat­teena olisi, että jos paikat eivät riitä, ne huu­tokau­pataan — ei niin, että ensin ehti­neet saa­vat paikat ja kaik­ki mak­sa­vat. Jos taloy­htiö on varan­nut paikko­ja liikaa, eikä saa niitä kau­pak­si, se joutuu pane­maan tap­pi­on yhtiö­vastik­keeseen­sa — kuten se joutuu nytkin, kun sen velvol­lisu­us on antaa paikat käytän­nössä ilmaisek­si. Tämä tulisi joka tapauk­ses­sa halvemmaksi.

 Ideaal­ista tietysti olisi, jos hal­li olisi toteutet­tavis­sa siten, että se on myöhem­min laa­jen­net­tavis­sa. Sil­loin voitaisi­in rak­en­taa ensin vähem­män ja kysyn­nän kas­vaes­sa lisää. 

 Tämä on vas­ta ensim­mäi­nen kaa­va. Lisää on tulos­sa. Verkkosaaren alueel­la tulee var­maankin käymään niin, että joillekin ton­teille pysäköin­tipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen on vielä kalli­im­paa kuin toisille. Tun­tu­isi järkevältä rak­en­taa enem­män paikko­ja sinne, mis­sä se on hal­paa ja vähem­män muualle. Voihan niitä sit­ten vuokra­ta ristiin. 

Voisi myös ajatel­la, että kaikkea ei pan­taisi maanalle, vaan jon­nekin kaavoitet­taisi­in pysäköin­ti­ta­lo. Siis kaavoitet­taisi­in, mut­ta raken­net­taisi­in vas­ta, jos tarvi­taan. Sel­l­ainen voisi toimia riskintasaajana.

 Pyy­dän aiheeseen kyl­lästyneiltä lukioil­ta ymmär­rystä. Tämä on sato­jen miljoonien euro­jen arvoinen ongel­ma ja olen siitä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäse­nenä osaltani vastuussa.

42 vastausta artikkeliin “Hahmotelmia pysäköintiongelman ratkaisuksi”

  1. Mikäli alueel­la olisi toimi­va raitio­vaunuli­ikenne voisi var­tioitu pysäköin­ti­ta­lo sijai­ta myös etääm­mäl­lä. Tässä mallis­sa olisi myös se hyvä puoli, että autopaikko­jen hin­nat tulisi kun­nol­la erotel­tua asun­to-osakey­htiöi­den arvos­ta. Edullista heille, jot­ka eivät autoa jokapäiväisessä elämässään tarvitse, Toki alueel­la tulee päästä autol­la jokaisen asuin­talon luo tavaroiden siir­toa varten.

  2. Kun vielä veden kulu­tus saataisi­in min­imi­in­sä, niin koh­ta ei tarvit­taisi edes vesilaitoksia.

    100 vuo­den päästä olisikin vihrei­den hesalais­ten kiva tepastel­la naku­na viher­iöil­lään, kun ei olisi auto­ja eikä väärän­tyyp­pisiä miljöö-asukkai­ta häir­it­semässä kul­mi­aan. Näin mustikoitakin var­maan alka­isi vihrei­den ympäristössä kas­va­maan ja muutenkin olisi vihrei­den kiva tuot­taa tapeisi­in­sa esim. päre­itä kotin­sa valaisu­un vaik­ka Savos­ta asti. City-caar­il­la sit­ten hake­maan päre­itä jos julki­nen liikenne ei toimi.

    Minä vaan unel­moin Lot­to-voitos­ta, vaik­ka tiedän, että n. 1 per 16 miljoon­aan voi voittaa.

  3. Ja ettei asia olisi liian yksinker­tainen, niin myös auto­ton asukas hyö­dyn­tää parkkipaikko­ja. Esim imei­dän per­heessä ei autoa ole mut­ta kadun­var­ren pysäköin­tipaikko­ja käyt­tävät mm tutut ja suku­laiset vieraillessaan.

    Oman kodin autopaikas­ta olisin itse valmis mak­samaan, ja mielel­lään vas­taan­ot­taisin alen­nuk­sen asumiskus­tan­nuk­si­in kun en itse autoa omista.

    Mut­ta luulen että vierail­la voisi olla korkea kyn­nys mak­saa markki­nahin­taa pysäköinnistään.

  4. Jotenkin tuo yri­tys jät­tää ne park­it rak­en­ta­mat­ta alkaa kuu­lostaa aika epä­toivoiselta. Ehkä sit­tenkin fik­sumpaa antaa perik­si ja rak­en­taa ne samantien.

  5. Ker­taus­ta jo aiem­min esille tuodusta:
    Alueelli­nen pysäköin­tiy­htiö on var­maankin paikko­jen opti­moin­nin kannal­ta hyvä. Alueelle olisi hyvä kaavoit­taa pysäköin­ti­tont­te­ja, joille voi rak­en­taa esim. kahdessa vai­heessa, pääosin ylöspäin. 

    Nämä pysäköin­ti­laitok­set, tar­jon­nas­ta ainakin 50%, sijoite­taan niin, että suuri osa paikoista voidaan käyt­tää päällekkäi­s­paikkoina, so yöl­lä asukkaille, muina aikoina alueen palveluille ja joskus liityntäpysäköinnille. 

    Pysäköin­tiy­htiö han­kkii mah­dol­lisim­man suuren osan alueen paikkakan­nas­ta omis­tuk­seen­sa ja myy, vuokraa ja päällekkäisvuokraa niitä kysyn­nän mukaan. 

    Kokon­ais­mi­toituk­sen tulisi olla vähän puut­teen puolel­la. Ei koskaan mil­lään alueel­la ole kysyn­tää vas­taavasti mitään alueen asukkaiden juuri sil­lä het­kel­lä tarvit­semia palvelu­ja, asun­tokoko­ja tms vaan kevyt niukku­us val­lit­see pääosin. Kysyn­nän vai­htelua on koko ajan,vrt esim päivähoitopaikat jne. 

    Ton­teille kan­nat­taa sijoit­taa vain pienem­pi osa paikoista, min­i­mi ns huoltopaikat. Katu­var­sille lyhy­taikaisia paikko­ja sästeliäästi. 

    Alueen rak­entues­sa pysäköin­tiy­htiö vuokraa tyhjiä tont­te­ja tasopy­säköin­ti­in laito­spaikko­jen rak­en­tamisen myöhen­tämisek­si. Yhtiön hin­noitelta­va paikat niin, että menot saadaan katet­tua tuloista.

    1. Päällekkäiskäyt­tö on järkevää, mut­ta suuri(n) osa helsinkiläi­sistä käyt­tää autoa vain viikon­lop­puisin tai iltaisin, eivät työ­matkoilaan. Kata­janokalla kdun­var­ret ovat päivisinkin täyn­nä asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la varustet­tu­ja auto­ja. (Voi tietysti olla, että ne silti ovat espoolaisia työ­paikkapysäköi­jiä, kos­ka aina­han espoolainen voi laina­ta helsinkiläisen autoa)

  6. “Tuo normin mukainen arvaus joka tapauk­ses­sa on aivan met­sässä, kos­ka yhdestä autos­ta ei kan­na­ta mak­saa kol­men auton hintaa.”

    Mak­se­taan­han kaupunki­a­suin­neliöstäkin kol­men kaukioa­suin­neliön hin­ta eikä kukaan pidä sitä mitenkään ihmeel­lisenä. Ihmisil­lä on har­rasteau­to­pro­jek­te­ja joiden pelkkä vuo­tu­inen säi­ly­tys- ja ylläpi­tokus­tan­nus hyvinkin ylit­tää auton myyn­ti­hin­nan joka on hyvin eri asia kuin sen sub­jek­ti­ivi­nen arvo.

    Miten olisi sel­l­ainen ratkaisu että säi­lytetään normin rasit­teet mut­ta paikat voisi erit­täin painav­ista syistä (esim. meren­pin­nan tason alle rak­en­t­a­mi­nen ran­nas­sa) rak­en­taa minne tahansa vas­taavalle paikalle ?

    Esimerkik­si Verkkosaa­res­sa tehokku­ut­ta voisi kas­vat­taa jos jokaista 115 k‑m2 kohden rak­en­taa (rahoit­taa) yhden kalliopaikan vaik­ka Kru­u­nun­hakaan ? Raken­nut­ta­ja jou­tu­isi hake­maan tas­apain­on jos­sa asun­to­jen myyn­tiä Verkkosaa­res­sa ei pysäköin­ti­ti­lan niukku­us hait­taa, ja rak­en­ta­maan lop­ut paikat jon­nekin mis­sä ne saisi toiv­ot­tavasti myy­tyä kelvol­liseen hin­taan ? Tämä ohjaisi resursse­ja s.e. kalli­ita vesi­ti­ivi­itä kaukaloi­ta ei tarvit­sisi turhaan rak­en­taa täyt­tö­maalle, ja luo­lia raken­net­taisi­in sinne mis­sä on kysyn­tää ja kohtu­ulliset raken­nuskus­tan­nuk­set. Resurssien järkeväm­mästä allokoin­nista huoli­mat­ta sään­nöt oli­si­vat edelleen kaikille riit­tävän samat.

    Alueil­la jois­sa pysäköinti­normia ei nou­date­ta, siis nyt vaik­ka Verkkosaa­res­sa tulisi samal­la asukaspysäköin­ti­mak­su nos­taa käyvälle tasolle, esimerkik­si 150 euroa/kk jot­tei kadun­var­sipysäköin­ti­in tule liikaa painetta.

    1. En ymmär­rä. Mik­si Verkkosaaren asum­ista pitäisi verot­taa velvoli­isu­udel­la rak­en­taa kru­u­nun­hakalaisille pysäköin­tipaikko­ja. Mik­si kru­u­nun­hakalaiset eivät raken­na ja rahoi­ta niitä itse, jos pysäköin­tipaikko­ja tarvit­se­vat? Verkkosaa­res­sa asu­vat eivät tule saa­maan minkään­hin­taista asukaspysäköintitunnusta.

  7. Mut­ta luulen että vierail­la voisi olla korkea kyn­nys mak­saa markki­nahin­taa pysäköinnistään.
    Riip­puu vähän mihin kel­lon­aikaan vier­aasi saa­pu­vat, mut­ta ainakin tääl­lä Kata­janokalla vier­aat joutu­vat mak­samaan pysäköin­nistään. Muis­taak­seni kolme euroa tun­nil­ta, mut­ta en ole tuos­ta hin­nas­ta ihan varma.

  8. Päällekkäiskäytöstä on vähän tutkimusti­etoa ja on oletet­tavis­sa, että mah­dol­lisu­udet vai­htel­e­vat alueelta toiselle. Kuitenkin Verkkosaa­reen ollaan kaavoit­ta­masa muu­takin kuin asum­ista, joten poten­ti­aalia on jonkin verran.

    Puis­tolan ase­man vier­essä on yksi liityn­täpysäköin­ti­laitos ( asuinko­rt­telin kel­lar­ipysäköin­tiä kahdessa tasos­sa), jon­ka toimivu­ud­es­ta saisi tietoa ohkaises­ti kerättyä.

    Ainakin kaup­pa­rat­sulle täl­lainen paik­ka sopii. Jos hän ei aamul­la pääse liik­keelle, siitä mah­dol­lis­es­ti kär­sii asi­akas, joka on tulos­sa autol­laan lähiko­rt­telin kaup­paan tai par­turi­in ja kiroaa aamu-unista maail­man­matkaa­jaa, jol­ta jää bonuk­set saa­mat­ta. Esimerkik­si kau­pan pysäköin­ti­tarpeen huip­pu on pe-iltana ja lauan­taina, jol­loin taas lähistön työ­paikko­jen val­ot eivät pala.

    Päällekkäiskäyt­tö­paik­ka sopii asukkaalle, joka ei halua mak­saa pysäköin­nistään paljoa ja han­kkii sik­si rajoite­tun pysäköin­tioikeu­den. Niin­hän tekevät kan­takaupunki­laiset asukaspysäköin­tipaikoil­laan. Har­va asukas kan­takaupungis­sa ostaa pysäköin­tipaikan kalli­olu­o­las­ta, vaik­ka niitä on kyl­lä myyn­nis­sä joskus läheltäkin. 

    Yleiseltä kadul­ta, jota ei ole raken­net­tu yksi­ty­i­so­maisu­u­den varas­toti­lak­si, paik­ka han­ki­taan kaupun­gin sub­ve­toidessa tätä toim­intaa. Vähän has­sua, mut­ta sitähän elämä onnek­si enim­mil­lään on.

    On tot­ta, onnek­si, että suuri osa ( n 30–40%) ei käytä autoaan työ­matkoil­la. Tot­ta on myös, että suurin osa käyt­tää eli yli 50% niistä, joil­la on auton­avaimet taskus­sa, tökkää sen aamuisin kaaransa vir­talukkoon ja ei kun menoksi.

  9. Juha:
    “Jotenkin tuo yri­tys jät­tää ne park­it rak­en­ta­mat­ta alkaa kuu­lostaa aika epä­toivoiselta. Ehkä sit­tenkin fik­sumpaa antaa perik­si ja rak­en­taa ne samantien.”

    Ei tässä ole kyse vält­tämät­tä siitä, että raken­netaan vähem­män pysäköin­tipaikko­ja. Ken­ties jopa enem­män. Tuol­la alueel­la, toisin kuin keskus­tas­sa, ei ole liiken­nepoli­it­tista syytä rajoit­taa pysäköin­tipaikko­jen määrää. Minus­ta niitä voi sal­lia raken­net­tavak­si juuri niin paljon kuin halu­taan, mut­ta itse maksaen.

    Helsin­gin ranto­jen frak­en­tamisen yhtey­dessä pysäköin­ti­in on tarkjoi­tus investoi­da puoli mil­jar­dia euroa. Kyl­lä julkisen val­lan käyt­täjäl­lä, joka normil­la määrää tämän investoin­nin teht56äöväksi, on jonkin­lainen velvol­lisu­us pohtia, onko investoin­ti kan­nat­ta­va. Tämä asenne,että julki­nen raha tai julkisen val­lan aset­ta­mat nor­mit ovat ilmaisia, tulee kalli­ik­si meille kaikille. 

    Tämä poli­ti­ik­ka on kahdel­la taval­la kallista. Paikko­ja tulee liikaa — kun ote­taan huomioon hin­ta — mut­ta liian vähän, kun poli­ti­ikkana on jakaa niitä (käytännössä)ilmaiseksi. Ilmaisille pysäköin­tipaikoille tuo paikka/115 neliötä on liian vähän ja mak­sullisille uskoak­seni liian paljon. Ara­bi­an­ran­nas­ta on valitet­tu aiheel­lis­es­ti, että ensin on joutunut mak­samaan asun­non hin­nas­ta kym­meniä tuhan­sia parkkipaikas­ta, eikä sitä sit­ten edes saa, kos­ka naa­puri ehti ensin. 

    Uskoak­seni, mut­ta mik­si usko­maan? Mik­si ei anneta taloy­htiöi­den ja niiden osakkaiden itse päät­tää, kuin­ka suures­ta parkkipaikkamäärästä ne ovat halukkai­ta maksamaan?

    Ara­bi­an­ran­ta on muuten sikäli hyvä esimerk­ki, että siel­lä on pysäköin­tipaikko­ja saatavis­sa pysäköin­ti­laitok­ses­ta suurin piirtein tuotan­tokus­tan­nuk­sia vas­taavaan hin­taan, mut­ta ne eivät mene kau­pak­si, vaik­ka hirveätä nuri­naa on siitä, että paikko­ja on liian vähän. Eihän se paik­ka sen halvem­mak­si tule, että se pakote­taan rak­en­ta­maan. Mut­ta ymmär­rän yksit­täistä valit­ta­jaa, joka on ensin mak­sanut naapourin­sa “ilmaisen” paikan ja joutuu sit­ten mak­samaan vielä omas­taan markki­nahin­nan. Nämä sään­nöt eivät ole reilu­ja. Kaupun­ki on vas­tu­us­sa niiden reilu­ud­es­ta, kos­ka puut­tuu päätök­sen­teon vapau­teen kaavamääräyksillä. 

    Helsin­gin pysäköin­tipoli­ti­ik­ka on muutenkin aivan poskel­laan. Tääl­lä Kata­janokalla, jos­sa pysäköin­ti on siis ulkop­uolisille mak­sullista, sitä mak­sullis­takaan paikkaa ei saa. Niin­pä keskel­lä päivää kaik­ki suo­ja­tien edessä ole­vat sakkopaikat ovat käytössä. Pysäköin­nin valvo­jan on help­po käy­dä rahas­ta­mas­sa ne aika-ajoin. Näin talvel­la toisaal­ta näkee, että kadun­var­sil­la loju­via asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sil­la varustet­tu­ja auto­ja ei ole liikutet­tu viikkoi­hin. Minus­ta on haaskaus­ta antaa kuusi metriä kat­ua kesäau­ton varas­toin­ti­in kymmenel­lä sen­til­lä päivässä. 

    Jotenkin minus­ta on tul­lut tässä asi­as­sa markki­na­t­alouden kannattaja.

  10. Ei Osmo tarvitse olla huolis­saan, etteikö tämä asia kiin­nos­taisi muitakin kuin kaupunginvaltuutettuja.

    Kyse on kus­tan­nusten ja riskin oikeas­ta sijoit­tamis­es­ta. Kus­tan­nuk­sista on täl­lä pal­stal­la puhut­tu paljon, eikä kovin moni ole vas­tus­tanut sitä, että ne kuu­lu­vat autopaikan käyt­täjälle. Ris­ki oikean (= kau­pak­si käyvän) paikkamäärän rak­en­tamis­es­ta kuu­luu sille, joka kor­jaa taloudel­lisen hyö­dyn. Tuo Osmon ehdo­tus olisi ehkä hyvä: “Jokainen yhtiö voisi perus­tamis­vai­heessa ilmoit­taa, mon­tako paikkaa se halu­aa hal­lista varata.”

  11. Olen­naista on nimeno­maan se, että kaavas­sa on varaus lisäti­lalle maan alle, joka voidaan tarvit­taes­sa rak­en­taa parkki­hal­lik­si yksi­tyisel­lä rahal­la. Jos ja kun auton omis­t­a­mi­nen kaupungis­sa muut­tuu harv­inaisem­mak­si, mikä vaikut­taa toden­näköiseltä, niin tämä voidaan toki ottaa vaik­ka varastokäyttöön.

    Kom­pro­missi­na tulisin kaupun­gin ja taloy­htiöi­den puolelta hie­man vas­taan. Keksin tähän kak­si keinoa:

    Ensin­näkin, ja ole­tuk­sil­la että louhimi­nen sinän­sä ei ole niin kauhean kallista ja että se on jäl­keen­päin han­kalaa, kaupunki/taloyhtiöt louhii tyhjää kalli­olu­o­laa odot­ta­maan käyt­töä. Tähän tilaan ei kuitenkaan vede­tä sähköjä, hisse­jä, jne. Jos tarvet­ta tulee, niin yrit­täjä voi ostaa tilan ja rak­en­taa parkki­hal­lik­si. Kus­tan­nus on tuo­hon louhimiseen sitoutunut pääo­ma jos sitä ei myöhem­min saa­da myytyä.

    Toisek­si, yhdis­tetään parkkipaikat ja varas­toti­lat. Teholu­vul­la 2,0, alueen alle mah­tuu peri­aat­teessa 1/2 asuin­neliötä maanalaista tilaa yhteen tasoon. Käytetään tämä esim. niin että tehdään maan alle 2,5x10m auto­talle­ja, syviä sik­si että saadaan parem­pi suhde väylien ja tilan välil­lä. Tilan voi jakaa väli­seinel­lä Kah­den täl­laisen välis­sä on noin 6m ajoväylää, eli yksi tal­li vie 2,5x13m tilaa. San­o­taan his­sei­neen, por­taineen, ramppei­neen 40 m². Eli maks. yksi auto­tal­li per 80 m².

    Vas­taavasti taloi­hin ei tehdä kel­larikomeroi­ta, tms. Auto­talle­ja voi sit­ten käytt­tää varas­toina, ver­staina, bän­di­en har­joi­tustiloina, tai parkkipaikkoina. Tai antaa yhteiskäyt­töisik­si parkkipaikoik­si joista saa tulo­ja osuute­na pysäköin­ti­mak­su­ista. Markki­nat sit­ten päät­tää mikä on järkev­in­tä käyt­töä ja mihin pysäköin­nin hin­ta asettuu.

    Taloy­htiöt rahoit­ta­vat hal­lit, osakkaat voivat halutes­saan ostaa nämä uuden asun­non yhtey­dessä omakus­tan­nehin­taan, lop­ut vaik­ka huutokaupataan.

  12. Olisi mie­lenki­in­toista tietää koko kansan­talouden kannal­ta paljonko auton käyt­täjät tuo­vat veroina rahaa val­ti­olle? Jos ne tuo­vat tarpeek­si paljon niin eikö sil­loin olisi perustel­tua se, että heitä jeesat­taisi­in näis­sä paikoitusasioissa!

    Ja eihän se nyt ole aivan tava­ton­ta, että rahoit­ta­ja ei hyödy mitään omas­ta sijoituk­ses­ta. Viit­taan nyt autot­tomi­in autopaikko­jen mak­saji­in. Min­un verora­hoil­lani tehdään mielestäni paljon asiaoi­ta, jot­ka eivät hyödytä min­ua mitenkään. Esim voisin sanoa, että vam­maisi­in sijoit­ta­mi­nen ei auta omaa hyv­in­voin­tiani mitenkään.

    Eikö olisi fik­suin­ta vaan antaa markki­noit­ten hoitaa asia. Joku voisi rak­en­taa täysin autopaikat­to­mia asun­to­ja ja jos ne menee kau­pak­si niin hyvä niin.

  13. “Kyl­lä julkisen val­lan käyt­täjäl­lä, joka normil­la määrää tämän investoin­nin teht56äöväksi, on jonkin­lainen velvol­lisu­us pohtia, onko investoin­ti kannattava.”

    Olen joskus poht­in­ut, että jos julki­nen val­ta lail­la, ase­tuk­sel­la tai muul­la määräyk­sel­lä pakot­taa kansan joi­hinkin mak­sui­hin tai kus­tan­nuk­si­in, nuo rahat pitäisi kier­rät­tää val­tio­varain­min­is­ter­iön kaut­ta samoin kuin muutkin yhteiset menot. Ei se syöt­tö­tar­if­fi ole yhtään sen vähem­män oikeaa rahaa kuin alv, mut­ta ensim­mäi­nen ei ole val­tion bud­jetis­sa, niin ketään ei kiin­nos­ta onko se kallista ihmisille vai ei.

  14. Osmo:“Jotenkin minus­ta on tul­lut tässä asi­as­sa markki­na­t­alouden kannattaja.”

    Jär­ki voit­taa lopulta. 😉

    Vielä kun alka­isit kan­nat­ta­maan markki­na­t­alout­ta tont­tien käyt­tö­tarkoituk­sen valin­nas­sa, niin kaupunkisu­un­nit­telun ongel­mat vois tul­la ratkais­tuik­si ajatuksillasi.

    Mik­si mei­dän pitäisi kaavoit­taa pysäköin­ti­talo­ja, kun emme tiedä tarvi­taanko niitä vai ei? Markki­nat sen sijaan tietävät, joten jos niille annetaan val­ta päät­tää siitä mitä ton­teille raken­netaan niin pysäköin­ti­taloille varataan tilaa vain ja ain­oas­taan jos niitä tarvitaan.

  15. ASUKAPSYTÄKÖINNISTÄ JA VÄHÄN MUUSTAKIN

    Köävin eilen kaupungis­sa autol­la, kun matkalla oli toinenkin mneo. ja sitö­pais sain aivan yllät­täen kut­sun perutuuspaikalle.

    Vas­tioin ole­tus­tani löy­din hel­posti parkkipaikan, Lii­ikenne on vähen­tynytt. Kat­selin sit­ten joutes­san­it park­keer­at­tu­ja auto­ja, ja useim­mat oli­vat asukas (yritys)pysäköintununuksella. Sen ver­rnan fiinin näköisiä menopele­jä, että asukaspysököin­ti­mak­sun nos­ton ei pitäisi tun­tua kovalta.

    36 e/ kk eli 1100 pros­entin koro­tus on turhan korkea. Mut­ta jo 20 e/kk (240 e/vuosi) ja 50 e/kk yri­tyspysäk­in­tipaik­ka todel­la kar­sii turha psyäköin­tiä. Eikä nos­ton tarvitse olla edes näin dramaattinen.

    Niin. Ja auton tulee olla käytössä (ei seison­nas­sa) Sen lisäk­si sil­lä tulee ajaa vähin­tään ker­ran 4 päivässä ja siirtää aina sil­loin toiseelle pys. paikalle. Eiköhän nämä tem­put voisi aut­taa. Ainakin ensi hätään.

    1. Pidän hin­taa parem­pana ratkaisuna kuin sitä, että viikon ulko­maan­matkan aikana pitää palkata naa­puri siirtelemään autoa.

  16. Ode: Verkkosaaren kaa­va on jälleen osoi­tus siitä, kuin­ka han­kala kysymys on pysäköin­nin jär­jestämi­nen tiheään asu­tu­il­la alueilla.

    Asi­as­ta tulee juuri niin han­kala kuin sen halu­taan ole­van. Ratkaisu: Tehdään pysäköin­tipaikko­ja järkevästi sen ver­ran kuin on kohtu­udel­la mah­dol­lista ja vapau­tuneet resurssit sat­sa­taan muuhun infraan. Tuskin minkään suurkaupun­gin keskus­ta-alueil­la auton sijoit­ta­mi­nen etuoven eteen on luon­taise­tu, kuten tääl­lä ajatellaan.

    Ara­bi­an­ran­nas­sa pula (ilmai­sista) parkkipaikoista on var­masti kan­nus­tanut ihmisiä käyt­tämään rahansa muuhun kuin siihen käytet­tyyn dat­suni­in oven edessä. Pyörät ainakin alueel­la ovat lisään­tyneet ja asukkaat ovat ryhtyneet vaa­ti­maan parkki­ti­laa fil­lareille. Kuulin jopa ajatuk­ses­ta val­la­ta yleisiä parkkipaikko­ja polkupyörille. Eli muun­laisi­akin näke­myk­siä on.

  17. “Mik­si Verkkosaaren asum­ista pitäisi verot­taa velvoli­isu­udel­la rak­en­taa kru­u­nun­hakalaisille pysäköintipaikkoja.”

    Olen ajatel­lut että kaavoituk­sen ideana on määritel­lä rak­en­tamiselle suun­tavi­ivat niis­sä tapauk­sis­sa kun ei usko­ta vapaan markki­na­t­alouden tuot­ta­van toiv­ot­tua lop­putu­losta. Kaa­va edel­lyt­tää tehtäväk­si asioi­ta joiden hyv­in­voin­ti­hyö­tyjä ei voi­da mita­ta rahas­sa. Kaa­va siis on rasite, ja sen aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set taval­laan raken­nut­ta­ji­in kohdis­tet­tu­ja kaupunki­rak­en­tamisvero­ja. Näin ajatellen kyse on vain veron tuot­to­jen kohdistamisesta.

    Nor­mit eivät tyyp­il­lis­es­ti ole mitään täs­mäin­stru­ment­te­ja, ja itseis­ar­vo markki­noil­la on että sään­nöt ovat kaikille samo­ja. Esimerkik­si: ei ole järkevää että äänekkäin valit­ta­ja (raken­nut­ta­ja) pääsee kokon­aan luis­tele­maan pysäköin­tipaikkavelvoit­teestaan osoit­ta­mal­la kus­tan­nuk­set kohtu­ut­tomik­si. Toisaal­ta, kun tiede­tään että raken­nuskus­tan­nuk­set välil­lä ovat kohtu­ut­to­mia kuten täyt­tö­maavel­li­in meren pin­nan tason alle raken­net­taes­sa, on prag­maat­ti­nen ratkaisu säi­lyt­tää “vero”, mut­ta kohdis­taa sen tuo­tot siten että kaupun­ki edelleen hyötyy.

  18. “Olisi mie­lenki­in­toista tietää koko kansan­talouden kannal­ta paljonko auton käyt­täjät tuo­vat veroina rahaa val­ti­olle? Jos ne tuo­vat tarpeek­si paljon niin eikö sil­loin olisi perustel­tua se, että heitä jeesat­taisi­in näis­sä paikoitusasioissa!”

    Hyvä point­ti. Autoil­i­jat mak­sa­vat paljon jo auto- ja polt­toain­everois­sa, joten nykysys­tee­mi ei vält­tämät­tä ole niinkään huono.
    Min­un mielestäni autot pitäisi kuitenkin saa­da kiin­teistö­jen alle parkki­hallei­hin. Jos ne myy­dään autoil­i­joille puoleen hin­taan, niin mis­tä rahoi­tus? Pitäisikö rahoituk­seen osal­lis­tua laa­jem­pi joukko esim. kiin­teistöveron koro­tuk­sel­la? Paikalli­nen elinkei­noelämä kutenkin saa hyö­tyä tiivistä rakentamisesta.
    Yksi­tyiset parkkiy­htiöt ovat huono aja­tus. He tule­vat vain rahas­ta­maan kun maan hin­ta nousee. Hukkaan heit­et­tyä rahaa. Jos parkkiy­htiöitä on, niiden pitäisi olla asun­toy­htiöi­den tai kaupun­gin omistuksessa.

    1. Minus­takin parkkiy­htiön pitäisi olla asun­to-osakey­htiöi­den omis­tuk­ses­sa monop­o­li­hin­noit­telun estämisek­si. Se, että kiihtelysvaar­alöainen mak­saa benswa­veroa liikaa, ei minus­ta ole syy pan­na auto­ton jätkäsaare­lainen mak­samaan naa­purin­sa autopaikko­ja — eikä peruste tehdä autopaikko­ja, joi­ta edes niiden käyt­täjä ei pidä hin­tansa arvoisena.

  19. Hin­nan nos­ton lisäk­si pitäisi olla vaa­timus, että kadun­var­sipysäköin­nis­sä autol­la tulee olla voimas­sa ole­va liiken­nevaku­u­tus. Autot jois­sa ei ole kilpiä, tai voimas­sa ole­vaa liiken­nevaku­u­tus­ta hinat­taisi­in välit­tömästi pois. Täl­löin paikko­ja ei rasit­taisi ne, jot­ka käyt­tävät seison­nas­sa ole­vaa autoa varas­tokomerona. Muutenkin helpot­taisi ongel­mat­a­pausten pois hinaamista.

  20. Työ­paikkanäkökul­ma

    En tiedä, mut­ta epäilen, että HUS:issa on saman­lainen järkyt­tävä autokaaos kuin tääl­lä TYKS:inkin liepeillä. 

    Suurin osa autoista lie­nee hoito­henkilökun­nan, ja työ­matko­jen kulkem­i­nen oma­l­la autol­la on var­masti perustel­tua: työn­tek­i­jät ovat levit­täy­tyneet omako­ti­ma­tolle lähikun­ti­in, epä­muka­vat työa­jat jne. Toisaal­ta taas esimerkik­si työ­matkavähen­nys itse asi­as­sa kan­nus­taa asun­non han­k­in­taan huono­jen kulkuy­hteyk­sien takaa — ja voi olla, että sairaaloiden han­kalat työa­jatkin ovat osak­si sik­si niin hyvin siedet­tyjä, kos­ka se tar­joaa veroedun.

    Eli kak­si toimen­pidet­tä. Kep­pi pitkäl­lä tähtäimel­lä: pois KAIKKI työ­matkavähen­nyk­set vero­tuk­ses­sa. Porkkana heti: sairaaloiden työn­tek­i­jöille jaet­taisi­in park­keer­auk­seen oikeut­ta­va lupalap­pu tai vai­h­toe­htona ees­im. 300€/ vuosi. Sum­ma voisi olla joku muukin, mut­ta sel­l­ainen, joka oikeasti rupeaisi vähen­tämään sairaala­henkilöi­den työmatka-autoilua. 

    Touko Met­ti­nen

  21. Ari Aal­to­nen:
    “Olisi mie­lenki­in­toista tietää koko kansan­talouden kannal­ta paljonko auton käyt­täjät tuo­vat veroina rahaa val­ti­olle? Jos ne tuo­vat tarpeek­si paljon niin eikö sil­loin olisi perustel­tua se, että heitä jeesat­taisi­in näis­sä paikoitusasioissa!”

    Ei tuo ole mikään perustelu sosial­is­tiselle suunnitelmataloudelle! 

    Lopet­takaa se “ilmais­ten palvelu­iden” haikailu, ne eivät ole ilmaisia! Eikä suun­nitel­mat­alous edelleenkään toi­mi. Se ei toimin­ut Neu­vos­toli­itossa, ei toi­mi Venezue­las­sa eikä se kyl­lä ala toim­i­maan sil­lä, että sosial­is­mia sovel­letaan Helsin­gin parkkipaikkoihin!

  22. Jos pysäköin­tiy­htiö-aja­tus­ta ei voi­da toteut­taa, niin autot­tomat talot ovat vähem­män huono­ja vai­h­toe­hto­ja kuin se malli jos­sa autopaikat mak­sate­taan asun­non hin­nois­sa oli paikkaa tahi ei. 

    Jos näin, niin
    1) Pitäisi tar­jo­ta autopaikoi­tus­ta myös autot­tomien vieraile ja laina-autoille.
    2) Täl­löin paikoituk­sen hin­ta pitäisi olla niin korkea että autol­liset eivät osta itselleen edullisem­pia autot­tomien asuntoja
    3) Alueen pitää sitoutua siihen että myöhem­minkään alueelle ei tai­jo­ta “ilmaista” kadunvarsipysäköintiä.

  23. Min­ua kum­mas­tut­taa lehdestä luke­mani kan­nan­ot­to autot­tomista taloista (esim. Jätkäsaa­reen), joi­ta mm. VVO kuu­luu ole­van kiin­nos­tunut kokeile­maan. Talo­ja kuulem­ma halu­taan kokeil­la yksit­täin, “pienin aske­lin”, tavoit­telemat­ta kokon­aista auto­ton­ta aluetta.

    Mut­ta eikös nyt ole niin, että asun­non hin­ta määräy­tyy alueit­tain ja jos nyt yhden alueen yksi talo on parkkipaika­ton ja muut parkkipaikallisia, niin tuskin “autot­tomas­ta talosta” saa asun­toa sen halvem­mal­la — ainakaan käytet­tyä asun­to ostet­taes­sa. Sen sijaan jos raken­netaan kokon­ainen auto­ton alue, jonne ei oikeasti pääse kuin ratikalla (muut­toau­ton kulku pitänee jotenkin jär­jestää), niin luulisi autot­to­muu­den näkyvän jo hin­nois­sakin (raken­nuskus­tan­nuk­set koko alueel­la pienemmät). 

    Ehkä myös asun­to­jen vähempi halut­tavu­us (ei parkkipaikkaa) pitäisi hin­to­ja kuris­sa, joka olisi siis vain hyvä asia. Vaikea kuvitel­la, että esim. Jätkäsaari (jos siitä siis tulisi auto­ton, mis­tä nyt on enää turha haaveil­la) ei olisi riit­tävän halut­tu asuinalue autottomanakaan.

    Pian meil­lä ei enää ole sopivia autot­to­mia aluei­ta rak­en­ta­mat­ta — tuskin Malmin lento­ken­tän paikalle tai San­ta­ham­i­naan autot­to­muus sopii kovin hyvin.

  24. Aki, San­ta­ham­i­naan autot­to­muus sovel­tu­isi eri­no­mais­es­ti. Ain­oa autoväylä saarelle on kapea tie Laa­jasa­lon etäläosien läpi, jos saari ote­taan asu­tuskäyt­töön niin pitäisi tehdä järeä tun­neli hyvin haas­tavaan maaperään ja lev­en­tää nyky­istä väylää Hert­toniemeen. Hin­ta­lap­pu vähin­tään pari sataa miljoona.

    Toisaal­ta pikaratik­ka tar­joaisi eri­no­maiset yhtey­det sekä keskus­taan että poikit­tain, lisäk­si voisi olla laut­tay­hteys. Pär­jätään sitä käytän­nössä ilman auto­ja toisel­lakin puo­lus­tusvoim­il­ta vapau­tuneelta saarel­la, Suomen­lin­na on hyvin halut­tu asuinalue.

  25. “En tiedä, paljonko nuo pysäköin­tipaikat mak­sa­vat, mut­ta arvatenkin hin­ta on taas haarukas­sa 30 000 — 50 000 euroa paikkaa kohden.”

    30 000 — 50 000 euroa halvem­pi asun­to, sehän olisi autot­toma­lle asun­nonos­ta­jalle har­taampi toive kuin 10 vuo­den joul­u­lah­jat! Helsingis­sa muutenkaan asun­not eivät varsi­nais­es­ti kovin edullisia ole.

  26. Ak
    “Mut­ta eikös nyt ole niin, että asun­non hin­ta määräy­tyy alueit­tain ja jos nyt yhden alueen yksi talo on parkkipaika­ton ja muut parkkipaikallisia, niin tuskin “autot­tomas­ta talosta” saa asun­toa sen halvem­mal­la — ainakaan käytet­tyä asun­to ostettaessa”

    Ei kai kukaan ole niin törp­po että mak­saa asun­nos­ta yhtä innokkaasti pyyn­töhin­nan jos auto pitää jät­tää kilo­metrin päähän? Tuo­han kar­sii osta­jista heti kaikkein laiskim­mat pois -> ei var­masti saa samaa hin­taa. Tämä viesti vain pitää saa­da osatille kalloon ettei kukaan edes kuvit­tele saa­vansa autoa parkki­in ellei etukä­teen hom­maa rahal­la sitä paikkaa.

  27. Touko M: “En tiedä, mut­ta epäilen, että HUS:issa on saman­lainen järkyt­tävä autokaaos kuin tääl­lä TYKS:inkin liepeillä.”

    Meilah­den sairaala-alueen alla on iso pysäköin­tilu­o­la, mut­ta muiden HUS:n kiin­teistö­jen ympäril­lä voi autokaaos­ta kyl­lä olla. 

    Kaavoituk­ses­sa määrätään esimerkik­si ton­tin käyt­tö­tarkoi­tus, tehokku­us ja parkkipaikko­jen määrä. Parkkipaikko­jen määrän määräämiseen liit­tyy ongelmia. Käyt­tö­tarkoituk­sen määrit­te­lyn järkevyyt­tä on myös syys­tä epäilty. Olisiko niin, että kaavoituk­sen pitäisi keskit­tyä tehokku­u­den — siis raken­nusten korkeu­den — määrit­te­lyyn ja liiken­nejär­jeste­ly­i­hin? Kaik­ki muu jätet­täisi­in ihmis­ten itse — tai “markki­noiden” — päätettäväksi.

  28. Meil­lä ainakin töis­sä väheni työ­mat­ka-autoilu, kun park­keer­aus muut­tui mak­sullisek­si eduk­si. Lisäk­si työ­matkalip­pu tuli työ­suhde eduk­si palkan päälle. Eli parkkipaikas­ta vähen­netään hie­man palka­s­ta ja taas työ­matkalip­pu tulee palkan päälle.
    Tavoit­teena oli saa­da molem­mat yhtä kalli­ik­si työ­nan­ta­jalle. Fir­ma mak­saa yhtä paljon parkkipaikan vuokraa tai sit­ten työ­suhdelip­pua. Lasken­ta tapana, mitä fir­man tililtä läh­tee kuukaudessa.

  29. Työ­paik­ka muut­ti Helsin­gin keskus­tan liepeel­lä metroase­man viereen. Kaikkien ilmaiset pysäköin­tipaikat lopetet­ti­in, nyt voi omaan piikki­in vuokra­ta läheis­es­tä kaup­pakeskuk­ses­ta. Ei ole kukaan vielä vai­h­tanut työ­paikkaa, joten ei se mikään iso ongel­ma ole tain­nut olla.

  30. Tietysti on väärin, että ihmisil­lä on nyky­isiä auto­ja. Entä puh­taat sähköautot?
    Monien aja­tus siitä, että on väärin mak­saa jostain, mitä ei tarvitse (autopaik­ka), kun ostaa asun­non on siis totaalis­es­ti väärin. Toisin sanoen, se mak­saa, joka tarvitsee.
    OS, en tarvitse sitä enkä tätä kunnalta/valtiolta, mut­ta kaikesta mak­san veroa. Pitäisikö verokin kohdis­taa jotenkin tarvit­se­vi­in??? Eli: en halua /tarvitse jotain, vähen­täkää sen osu­us veroista???
    Voisiko tota parkki­jut­tua ajatel­la niin, että kun­ta antaisi sel­l­aiselle omis­ta­jalle veronalen­nus­ta, joka ei omista autoa ja on kuitenkin mak­sanut asun­non ostaes­saan osuuten­sa parkkipaikoista?? Vaikeuk­sia valvoa jotenkin, mut­ta niin­hän kaikessa. Entä vuokralainen jos­sain? Mak­saa jotain, ei omista, ei käytä autoa. Vuokra ehkä liian korkea, kos­ka taloy­htiössä iso parkkialue. Ongelmia on, mut­ta kai niihin viisaat (?) päät­täjät ratkaisun keksivät?

  31. Sata­ma-alueil­la voisi kokeil­la Venet­sia tyyp­pistä ratkaisua, autopaikat parkki­talos­sa alueen reunal­la, siitä eteen­päin liikku­mi­nen vesi­bus­seil­la. Tai raitio­vaunuil­la jos vähän annetaan perik­si. Toimii Venetsiassa.

  32. MIVa kysyy: “Entä puh­taat sähköautot?”

    Mitä niistä? Yhdis­telmän kaupun­ki ja auto ongel­mat on tilan­tarve (parkkipaikat ja ruuhkat), melu ja päästöt. Sähköau­tot toden­näköis­es­ti oli­si­vat vähän pienem­piä, mut­ta ei täl­lä nyt ole parkkikent­tien kannal­ta olen­naista vaikutusta.
    Samoin moot­tori­tien (surkea) väl­i­tyskyky ei kas­va pätkääkään sähköau­to­jen myötä. Melu on lähin­nä ongel­ma isom­mis­sa nopeuk­sis­sa jois­sa se muo­dos­tuu (nasta)renkaista, moot­tori­ti­et vievät niin paljon tilaa sik­sikin että niiden välil­lä pitää olla meluvyöhyke.

    Toki olisi hieno jut­tu, että paikalli­sista päästöistä päästäiseen eroon, mut­ta ei sähköau­to ratkaise kuin osan kaupunki­au­toilun ongelmista.

  33. Tpyy­lu­o­ma­lle: olen uskonut, että vihreille on suurin riesa saas­tut­ta­mi­nen. Näköjään ei ole, vaan se, että vehkeitä on liikaa ja ne hait­taa­vat jalankulkua/polkupyöräilyä.
    Mil­laiseen kaupunki­in teikäläiset halu­a­vat??? Suomes­sa on aika paljon tilaa ja kaik­ki voivat tääl­lä muut­taa mihin ikinä halu­a­vat. Työtä tietysti ei ihan joka paikas­sa ole kaikille, mut­ta jos halu­aa melu­ton­ta, auto­va­paa­ta jne asuin­paikkaa, niin se var­maan on mah­dol­lista. Minus­ta ihmisen, joka halu­aa elää pääkaupunkiseudul­la on aika turha itkeä kaik­ista ongelmista, joi­ta liikenne aiheut­taa. Jos joku kek­sii toimi­van ratkaisun, mil­lä kaik­ki asi­at hoitu­vat ilman auto­ja, niin ker­tokoon sen heti. Kiel­letään sit­ten auton käyt­tö kokonaan.
    Parkkipaikko­jen mak­su­ju­tun ymmär­rän epäoikeu­den mukaisek­si autot­to­mia asun­non­o­mis­ta­jia kohtaan, mut­ta niin­hän noista verois­takin voi sanoa.
    Kehotan nyt kovasti OS:a aja­maan siel­lä val­tu­us­tossa pykälän, mil­lä toi pakkomääräys parkkipaikoista kumo­taan. Kun­han sit­ten muu­ta­ma uusi paik­ka on raken­net­tu ilman noi­ta rajoituk­sia, niin sit­ten­hän on tietoa, miten se hoituu. Arvauk­seni on, ettei kovin hyvin. Autot­to­mia asun­nonos­ta­jia ei tai­da ihan hirveästi olla. OS:n aja­tus, oikeutet­tu sinän­sä, että asun­not myy­dään silleen ja parkkipaikat omil­laan tun­tuu ajatuk­se­na tietysti erit­täin oikeu­den­mukaiselta. Tuli vain mieleeni mon­ta tuo­hon ver­rat­tavaa jut­tua niistä asioista, joista joudumme mak­saa­maan vaikkemme niitä itse tarvikkaan.
    Sit­ten tos­ta melus­ta. Ihmi­nen tulee asumaan pääkaupunkiseudulle ja alkaa valit­ta­maan melus­ta. Voi hyvä tava­ton! Jos on tääl­lä syn­tynyt ei var­maan vali­ta asi­as­ta. Jotenkin tun­tuu, että kaiken­laiset valit­ta­jat eivät ymmär­rä, että kaupugis­sa on hiukan melua enem­män kuin jos­sain Savon peränurkissa. Tietysti on hienoa pyrk­iä koko ajan vähen­tämään näitä todel­la ongel­mallisia asioi­ta, ja pyrk­iä parem­paan. Toiv­otan voimia.

  34. MIVa, en ole vihrei­den jäsen, enkä ota kun­ni­aa tai vas­tu­u­ta hei­dän tekemi­sistään. Mut­ta tuo­hon kysymyk­seen mil­lainen kaupun­ki oikein halu­taan vas­taan mielel­läni, kos­ka nimeno­maan tästä on kysymys.

    Yhden auton tilan­tarpeesta on mon­en­laisia arvioi­ta. Parkkipaik­ka on sel­l­aiset 20 — 30 neliötä kap­pale, ja näitä on keskimäärin
    noin kak­si per auto (koti, työ, kaup­pa, päiväkoti…) Lisäk­si autot eivät siir­ry tele­por­taa­ti­ol­la paikalta toiselle, kuut­takymp­piä liikku­va auto vie noin 25m kaistaa, eli noin 75 m². Tämän voi ker­toa ainakin kahdel­la kos­ka motarin reunat puskite­taan melusuo­jik­si. Toisaal­ta autoista on ruuhkas­sa liiken­teessä ehkä viidennes ker­ral­laan, eli san­o­taan nyt 30 neliötä. Yhteen­sä tuol­laiset 70 — 100 neliötä, jälkim­mäi­nen on yleinen arvio.

    Sel­l­aises­sa kan­takaupunki­maises­sa kaupunkiym­päristössä, kort­te­likaa­va, palve­lut käve­lyetäisyy­del­lä, jne. malli­in Töölö on noin 20 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä. Maa­ta on siis 50 neliötä per asukas. Saa olla aikamoinen vel­ho joka tun­kee tuonne 0,5 autoa per asukas eli yksi per asun­to. Käytän­nössä tuol­laisel­la autois­tu­misas­teel­la Töölöä, Punavuor­ta, tms. ei voi tehdä.Tällaisessa kaupungis­sa palve­lut on vier­essä, etäisyy­det lyhyit.ä, kaduil­la tasainen ihmisvir­ta, ja tiheä joukkoli­ikenne voidaan jär­jestää ilman minkään­laisia tukia.

    Osmo haikailee metrokaupunke­ja. Ase­ma ja sen ympäril­lä tiheä asu­tus. Metroase­ma vaatii noin 10 000 asukas­ta. Jos nämä ovat käve­lyetäisyy­del­lä ase­mas­ta se tarkoit­taa säteeltään käve­ly­matkan pitu­ista ympyrää. Mak­si­mi mat­ka jon­ka ihmiset päivit­täin suos­tu­vat kävelemään ase­malle on noin 600 metriä. Jos tämä kuu­lostaa lyhyeltä niin kan­nat­taa muis­taa että se voi olla 600 metriä ylämä­keen, rän­täsateessa, kaup­pakassien kanssa, huonoil­la jaloil­la, las­ten kanssa… Itseasi­as­sa liiken­netutk­i­jat puhu­vat nykyään 300 — 400 metristä, mut­ta pide­tään tuos­ta 600 kiin­ni kos­ka sil­loin ympyrän pin­ta-ala on kätevästi neliök­ilo­metri. Eli 10 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä, sata neliötä per naa­ma. Eli jok­seenkin saman ver­ran kuin yksi auto vie.

    Käytän­nössä autokaupun­ki tarkoit­taa noin 2000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä. Omakoti­taloalueena tämä voi olla ihan viihty­isä, mut­ta se ei ole kaupun­ki. Ja joka paikkaan aje­taan autol­la, etäisyy­det on pitk­iä, sub­ven­toimal­lakaan ei saa toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä kun ei ole joukko­ja mitä liikut­taa, mitkään kiskaa kum­mem­mat lähipalve­lut ei noil­la väkimääril­lä kan­na­ta. Lyhyesti Espoo.

    En halua tuol­laista epäkaupunkia.

  35. Hert­toniemen­ran­nas­sa on alueelli­nen pysäköin­tiy­htiö, joka omis­taa myös talo­jen alak­er­roksis­sa ja pihakan­sien alla ole­via paikkoja.

    Autopaikko­ja on eri­laisia, eri tarpeisi­in: lämpim­iä paikko­ja luo­lasssa, suo­jaisia paikko­ja parkki­talos­sa, tolp­pa­paikko­ja ja sat­un­naiselle autonkäyt­täjälle kylmiä paikko­ja syr­jässä sorak­en­täl­lä. Kylmiltä paikoil­ta on vielä ran­nan paras mer­inäköala suo­raan Kaivopuis­toon ja Suomenlinnaan.

    Pysäköin­tiy­htiön on perus­tanut kaupun­ki ja se myös hal­lit­see yhtiötä, mut­ta sen omis­ta­vat paikalliset taloy­htiöt. Ne ovat joutuneet osta­maan yhtiön osakkei­ta kaa­van määrämien autopaikko­jen mukaan. Jokainen asun­toy­htiö hallinnoi omia paikko­jaan ja mak­saa niistä kuukausi­mak­sun pysäköin­tiy­htiölle. Asun­toy­htiölle on osoitet­tu tietyt paikat talon lähet­tyvil­lä — jos ne kaik­ki paikat sat­tuvat ole­maan tolp­pa­paikko­ja, ei hal­li­in tai luo­laan ole asi­aa. Ei ole mitään yht­enäistä tahoa, jol­ta autopaikko­ja voisi hakea, jos kaik­ki oman talon paikat ovat käytössä. Kos­ka kukin talo on mak­sanut omista paikois­taan, on luon­nol­lista, että niitä ei ulkop­uolisille anneta kuin hyvin lyhy­taikaises­ti. Jos paikan saa toisen talon kiin­tiöstä, niin sen voi menet­tää mil­loin tahansa talon vapaiden paikko­jen tul­lessa täy­teen — vaik­ka jol­lain muul­la talol­la olisikin vielä vapai­ta paikko­ja. Tämä johtaa siihen, että samaan aikaan osas­sa taloista paikko­ja on tyhjinä ja toi­sis­sa jono­ja. Vain viidakko­rumpu ker­too, mil­lä talol­la on vapai­ta paikkoja. 

    Kun asun­toy­htiöt omis­ta­vat paikat, omaa paikkaa ei saa edes rahal­la. Toisaal­ta vaik­ka paikan hin­nan onkin mak­sanut asun­non yhtey­dessä, siitä ei itse vält­tämät­tä pääse hyö­tymään. Parkkiy­htiölle mak­se­tulle osakepääo­ma­lle ei las­ke­ta korkoa. Asun­tovälit­täjät osaa­vat arvostaa omaa parkkipaikkaa, sil­lä useim­mis­sa ilmoituk­sis­sa väitetään, että asun­toon kuu­luu parkkipaik­ka, vaik­ka kyse onkin kol­hoosin paikas­ta — tai vuokrakäm­pän kyseessä ollessa šovhoosin paikas­ta — ja uusi asukas joutuu autopaikka­jonon perälle. 

    Hert­toniemen­ran­nan tilan­net­ta paljon parem­pi olisi, jos parkkiy­htiö olisi täysin eril­lään asun­toy­htiöistä. Parkkiy­htiö voisi ostaa kaik­ki tai osan talo­jen poh­jak­er­roksis­sa ole­vista autopaikoista, lisä­paikko­ja saisi sit­ten eril­li­sistä parkki­taloista, joi­hin raken­net­taisi­in lisäk­er­roksia tarpeen mukaan. Asukkaat ja muut paikan­tarvit­si­jat voisi­vat joko ostaa oman paikan tai vuokra­ta paikan pysäköin­tifir­mal­ta. Vier­aat tai sat­un­naiset autonkäyt­täjät voisi­vat men­nä pysäköin­ti­hal­li­in ja mak­saa pysäköin­ti­a­jan perusteella.

    Han­kalin asia tässä on saa­da pysäköin­tiy­htiö motivoitua rak­en­ta­maan lisä­paikko­ja tarvit­taes­sa. Tietysti jos auton park­keer­aus mak­saa 250 €/kk tai 20 €/yö se motivoi auton­o­mis­ta­jaa osta­maan oman paikan, vaik­ka se mak­saisikin 25000–40000 €.

  36. “Han­kalin asia tässä on saa­da pysäköin­tiy­htiö motivoitua rak­en­ta­maan lisä­paikko­ja tarvittaessa.”

    Tämä on ehkä se kaikkien helpoin tehtävä koko yksi­ty­istämis­pros­es­sis­sa: hin­nat motivoivat pysäköin­tiy­htiötä rak­en­ta­maan lisä­paikko­ja. Jos hin­nat eivät ole tarpeek­si korkeat, että pysäköin­tiy­htiö rak­en­taisi, niin lisä­paikko­ja ei tarvita.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.