Pietari Kalmin katu

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hylkäsi syksyl­lä yksimielis­es­ti Vallilan laak­soon suun­nitel­lun joukkoli­iken­nekadun. Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Han­nu Pent­tilä alisti tämän kaupung­in­hal­li­tuk­selle, joka kokoomuk­sen, demarien ja RKP:n äänin kumosi lau­takun­nan päätök­sen. Kaupung­in­hal­li­tus löysi jostain pölyt­tyneestä kel­lar­i­varas­tos­ta voimas­sa ole­van kaa­van ja käs­ki toteut­taa yhtey­den sen avul­la. Tähän ei löy­dy muu­ta ratio­ta kuin että val­i­tuskier­roksia tulee vähem­män, kun kaavaa ei muute­ta, sil­lä tämä vai­h­toe­hto on vielä huonom­pi kuin se lau­takun­nan hylkäämä.

Kyse on tiedelin­jan 506 nopeut­tamis­es­ta. Se nopeu­tuu Kumpu­lan kam­puk­sen ja Pasi­lan ase­man välil­lä viisi min­u­ut­tia, mikä ON paljon. Yhtä paljon aikaa säästää 10 kilo­metrin moot­tori­tieoikaisu. Joukkoli­iken­teen suo­si­olle nopeudel­la on suuri merk­i­tys.  Sitä ei kukaan ole vaivau­tunut ker­tomaan, paljonko tuo­ta tiedelin­jaa oikein käytetään.

Asukkaat eivät ole eri­tyisem­min pitäneet tästä suun­nitel­mas­ta. On kuitenkin yksi oikaisua puo­lus­ta­va mielipi­dekin tullut.

Lau­takun­ta on vähän han­kalas­sa tilanteessa, sil­lä oikeas­t­aan kaupung­in­hal­li­tuk­sen käskyä pitäisi nou­dat­taa. En ymmär­rä, voisiko tuo koskea myös lau­takun­nan vihre­itä jäseniä, kos­ka vihreät äänes­tivät kaupung­in­hal­li­tuk­sen enem­mistöä vastaan.

Katu on nyt yritet­ty piirtää mah­dol­lisim­man huo­maa­mat­tomak­si tekemäl­lä siitä yksikaistainen niin, että vas­takkaisi­in suun­ti­in kulke­vat bus­sit joutu­vat vuorot­tele­maan. Jos voisi luot­taa, että se jää tähän, ei tuo nyt viher­aluet­ta kokon­aan pilaisi. Näis­sä joukkoli­iken­nekaduis­sa on kuitenkin yksi epäi­lyt­tävä piirre. Heti kun sel­l­ainen on saatu aikaan ja bussien kulku nopeu­tunut, autop­uolue alkaa vaa­tia sen lev­en­tämistä ja avaamista henkilöau­toille. Näin on käynyt esimerkik­si Eliel Saarisen tiel­lä Haa­gas­sa; on siis vaa­dit­tu, mut­ta ei ainakaan vielä avat­tu. Mikään elin maail­mas­sa ei voi luva­ta, ettei näin koskaan tehdä.

Kun kun­tien päätösten pitäisi nou­dat­taa asukkaiden yleistä tah­toa ja kun asukkaiden mielipi­de asi­as­ta on jok­seenkin selvä, ei tuo­ta kat­ua minus­ta pitäisi rakentaa.

Katupi­ir­rus­tus­ta voi ihail­la tästä

(Min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä link­ki ei toi­mi Fire­fox­il­la, vaik­ka toimii explorerilla)

97 vastausta artikkeliin “Pietari Kalmin katu”

  1. Sun Fire­foxi­in ei ole kytket­ty PDF-luk­i­jaa, toimii min­ul­la main­iosti… Kar­tas­sa on kumpaanki­in päähän merkat­tu puo­mi ja kadun viereen tolp­parivi. Kauan se kestikin, mut­ta ehdot­ta­masti edis­tys­tä. Ain­oa mikä henkilöau­toi­hin tep­sii on ajoeste, kuten aiheesta tänään Hesarin yleisönosas­tossa mure­ht­in­ut Eija Issakainen tote­si, “kaupunki­lainen on kan­i­maisen kek­seliäs tilan­val­taa­ja”. Vas­taa­vat fyy­siset esteet tarvi­taan Eliel Saarisen tiellekin.

  2. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti 16.3.2009 kel­lo 20:54

    “Sun Fire­foxi­in ei ole kytket­ty PDF-luk­i­jaa, toimii min­ul­la mainiosti…”

    Saat­taa ollakin, mut­ta en usko. Min­ul­la tekee samaa, eikä ensim­mäi­nen ker­ta. Kaikkial­la muual­la toimii, mut­ta kaupunkisu­un­nit­telu… yhtä tuskaa.
    Eikä ole ensim­mäi­nen ker­ta, pikem­minkin sääntö.

  3. Tiedelin­ja on vain yksi osa kokon­aisu­ut­ta. Kumpu­lan kam­puk­sel­la opiskelee ja työsken­telee joidenkin arvioiden mukaan toista tuhat­ta sel­l­aista ihmistä, jot­ka käyt­täi­sivät joukkoli­iken­ney­hteyt­tä kam­puk­sen ja Pasi­lan ase­man välil­lä, jos yhteys saataisi­in toimi­vak­si. Käyt­täjämäärä olisi toden­näköis­es­ti vieläkin suurem­pi, jos yhteys palvelisi myös Taide­te­ol­lista korkeak­oulua ja Arcadaa.

    Nykyti­lan­net­ta kuvaa hyvin se, että käytän­nössä on nopeam­paa ja suju­vam­paa kävel­lä ase­mal­ta kam­puk­selle (20–30 min­u­ut­tia) tai kulkea keskus­tan kaut­ta (hie­man enem­män) kuin jäädä odot­ta­maan tiedelin­jaa, joka ei pysy aikataulussaan.

    Kysymys on myös enem­mästä ajas­ta kuin siitä viidestä min­uutista, jol­la reitin suoris­t­a­mi­nen lin­jaa nopeut­taisi. Tiedelin­jan pysäk­it ovat kaukana kam­puk­selta, ja esimerkik­si itsel­läni menee matkaan melko nopeana käveli­jänä 5–7 min­u­ut­tia liiken­neval­oista ja käve­ly­tien liukkaud­es­ta riip­puen. Tuostakin saisi aika mon­ta min­u­ut­tia pois, jos pysäk­ki olisi ylhääl­lä kam­puk­sel­la. Yhteys toki nopeu­tu­isi myös sil­lä, jos vuoroväliä tihen­net­täisi­in ja bus­sit saataisi­in kulke­maan aikataulussa.

    Kaupun­ki on pal­lotel­lut kam­puk­sen ja Pasi­lan välisen joukkoli­iken­ney­htey­den toteu­tustapaa vuos­i­tolkul­la edestakaisin saa­mat­ta mitään aikaan. Opiske­li­joiden kesku­udessa onkin aika pitkälti menetet­ty usko siihen, että kaupun­ki onnis­tu­isi yhteyt­tä koskaan toteut­ta­maan, pait­si ehkä metrona joskus vuosikym­menten päästä.

  4. Valvon­takam­era tep­sisi myös.
    Minus­ta joukkoli­iken­neka­tu­i­hin pitäisi liit­tää valvon­takam­era. Jokainen auto kuvat­taisi­in ja muille kuin joukkoli­ikku­jille lähetet­täisi­in sakko. Ne jot­ka halu­a­vat kyseiset metrit 50e:llä ajaa — saisi­vat sen puolestani tehdäkin.

  5. KSV:n pdf:t näyt­täi­sivät tule­van syys­tä tai tois­es­ta use­am­mas­sa palas­sa joka browseripäässä joko toimii tai useim­miten ei. Kan­nat­taa tal­let­taa pdf ensin levylle.

    Minus­ta tuo suun­nitel­ma liiken­neval­oi­neen ja puomei­neen on overkil­liä ja turhaa matkus­ta­jien ja kul­jet­ta­jien kiusaamista, ohi­tu­s­paik­ka sadan metrin välein toimisi ihan hyvin. Laa­jasa­los­sa on vas­taa­van­lainen (lyhyem­pi) pätkä yhdis­tämässä Ilomäen­ti­etä ja Marunaku­jaa, eikä siel­lä käsit­tääk­seni yksi­ty­isautoilu­on­gel­maa ole (ei ainakaan ennen ollut). Kam­er­avalvon­nas­ta ker­to­va liiken­nemerk­ki pitää kyl­lä läpi­a­jon kuris­sa, oli todel­lisu­udessa kameroi­ta tai ei.

  6. Valitet­tavasti nykyään tun­tuu, että moni yhteiskun­nal­lis­es­ti perustel­tu ja tarpeelli­nen raken­nushanke jää toteut­ta­mat­ta tai pahasti viivästyy paikallis­ten “asukkaiden yleisen tah­don” takia. Kun ker­ran on johonkin aset­tunut asumaan, ei monikaan muu­tos enää tun­nu kival­ta. Varsinkin kaupunkialueil­la muu­tok­si­in täy­tyy kuitenkin varautua ja usein myös sopeutua.

    YTV on lausunut, että Kumpu­lan joukkoli­iken­nekadun rak­en­tamista tulisi kiire­htiä. Vihreät ovat per­in­teis­es­ti kan­nat­ta­neet joukkoli­iken­teen edel­ly­tys­ten paran­tamista. Sik­si luulisi, että YTV:n laa­jem­min asi­aa joukkoli­iken­teen puoles­ta tarkas­teel­la lausun­nol­la olisi suuri pain­oar­vo päätöstä tehdessä.

    Uskallan myös väit­tää, että vas­tus­ta­jien perusteista suurin osa on hel­posti teilattavissa.
    Pahim­mil­laan viral­lisel­la Kumpu­la foru­mil­la esitet­ty­jen argu­ment­tien taso on seuraava:

    “tieteen­tek­i­jät ja ilmas­toih­miset näyt­tävät nau­ret­tavil­ta istues­saan kiireis­inä bus­sis­saan odot­ta­mas­sa, kun naa­purin taap­ero ohit­taa Kumpu­lan­taipaleen ja Pietari Kalmin risteystä kolmipyöräisellään”

    - Näyt­tävätkö ihmiset tosi­aan bus­sis­sa kulkies­saan nau­ret­tavil­ta, vai eikö pro­fes­sorin tai muun tieteen­tek­i­jän ima­goon muka sovi muu kuin oma­l­la autol­la työ­paikan pihaan ajaminen?

  7. Osmo kir­joit­ti:
    “Kun kun­tien päätösten pitäisi nou­dat­taa asukkaiden yleistä tah­toa ja kun asukkaiden mielipi­de asi­as­ta on jok­seenkin selvä, ei tuo­ta kat­ua minus­ta pitäisi rakentaa.”

    Entäpä lännestäpäin (junal­ta, tai muuten vain Pasi­las­ta) työ­matkansa, tai opiskelumatkansa, teke­vien kaupunki­lais­ten mielipde? Kumpia mah­taa muuten olla enem­män, työ- ja opiskelumatkallaan päivit­täin Kumpu­laan kulke­via, vai tule­van joukkoli­iken­nekadun “hait­ta-alueel­la” asu­via asukkaita?

    Hesarim sivuil­la oli n. viikko sit­ten keskustelua aiheesta ja joku kir­joit­ti että Lah­den­tien bus­seil­la tulee paljon työ­matkalaisia koil­lis­es­ta Pasi­laan. Nykyään he aja­vat bus­sil­la Kurvi­in, ja siitä 7‑ratikalla Pasi­laan. Ratik­ka on (kuulem­ma) työ­mat­ka-aikaan ihan täyn­nä. Ja bus­si­mat­ka jostain kaukaa Kurvi­in on ajal­lis­es­ti lyhyem­pi kuin viimeiset 2 km Kurvista spo­ral­la Pasilaan.

    Parem­pi poikit­taisy­hteys lyhen­täisi noidenkin työ­matkalais­ten päivit­täisiä matka-aikoja.

    Onhan se vähän has­sua että noinkin keskeisel­lä paikalla on n. 2 km taival (Pasi­la-Kumpu­la) jol­la mikään julki­nen liiken­ney­hteys ei ole käve­lyä nopeampaa.

    Pitäisikö nim­by­ile­vien asukasy­hdis­tys­ten ja parem­pia teitä vaa­tivien autoli­it­to­jen lisäk­si perus­taa julk­isil­la työ­matko­jaan kulke­vien etu­jär­jestö, joka lob­baisi parem­pia julkisen liiken­teen yhteyk­sia kaikkein käyte­ty­im­mille työmatkareiteille?

  8. Joukkoli­iken­nekatu olisi ainakin min­ulle turha ratkaisu. Käve­len Pasi­lan ase­mal­ta joka viikko Kumpu­lan kam­puk­selle ja nautin Kumpu­lan­laak­son rauhal­lisu­ud­es­ta. Ei kenel­läkään pitäisi niin kiire olla, ettei kävellen tai 506:lla ehtisi mennä.

  9. VALLILANLAAKSO ON EHEÄ ALUE — JA SEKIN ON ARVO

    Pietari Kalmin katu on todel­la vaikea kysymys. Toisaal­ta se nopet­taisi kulkua Pasi­laan. Mut­ta Vallilan­laak­soko yhdessä Kumpu­lan kanssa muo­dostaa yhden harv­inaisen eheän kokon­aisu­u­den kaupungissa.

    Bus­si ker­ran 5 min­uutis­sa ark­isin klo 5 — 20 ei kuu­losta koht­tuu­toma­l­ta. Mut­ta kuitenkin sen katkaisee alueen ja esim. on vaar­ale­men­ti lap­sille. Sen lisäk­si ihmisen kuu­lo on log­a­r­it­mi­nen, joten läh­es melut­toma­l­la alueel­la se tuo meluele­mentin. (Alue on yllät­tävän hil­jainen, vaik­ka Hämeen­tie kul­kee vieressä.)

    Suh­teel­lis­es­ta ajan­voitos­ta voidaan keskustel­la. Sovi­taan että voite­taan matkas­sa (12 min 5 min­u­uu­tia ja kävelyssä pysäkille 3). Siis 8 min­uu­tia suun­taansa yhteen­sä 16 min­uutin matkas­ta, 50 %.

    M u t t a aikaan pitää laskea myös aika junalai­turil­ta bus­sille (3 min), bussin odot­ta­mi­nen (odos­tu­ar­vo 5 min) Saadaan lähtöko­hak­si mat­ka-ajak­si 24 — 25 min.Ero onkin enää 33 %, ei niin suuri enää. Ja jos lisäämme
    vielä matkan Espooseen, suh­teel­lien etu vähenee.
    Ja joka tapauk­ses­sa käve­ly­mat­ka (20 — 25 min.)on oleel­lis­es­ti yhtä pitkä, ja käve­ly tekee hyvää. (Kemi­an prof. Wähalä kävelee iltaisin Kumpu­las­ta koti­in­sa Rikhardinkadulle)

    Ja mihin ihmis­llä oikein on kiire. Sen 5 min­u­ut­tia bus­sis­sa voi myös lukea tai ajatella.

  10. (Aiheeseen liit­tyen)

    Osmo Soin­in­vaara: Näkymät­tömäsi tekeminen…Helsingissä vale­hdel­laan ja annetaan kat­teet­to­mia lupauksia.

    Kaisaniemen- ja Eläin­tarhan­lah­den asun­to­lai­va- ja raiv­in­to­lalai­va, Paa­sitalon veden päälli­nen demari­paviljon­ki ja Pir­i­tan kahvi­la-rav­in­to­la­hankkeis­sa ja lisälai­turi- ja vieras­sa­tama­hankkeis­sa men­nään niin pitkälle, että väitetään pokkana, että han­kkeista ei tule yleistä hait­taa enem­pää maa- kuin mer­ili­iken­teellekään. Huvi­latelt­takin piti olla alun­perin väli­aikainen. Nyt sitä ollaan kaavoit­ta­mas­sa paikalleen pysyvästi.

    Kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­ta on suun­nit­tele­mas­sa Tokoin-ran­nan ranta­puis­toa uusik­si. Siitä kuulem­ma tulee lap­si- ja asukasystävällinen.

    Miten täl­laiset lupauk­set mahde­taan lunas­taa, kun puis­to on suh­teel­lisen pieni. Tekeekö muu­ta­ma keinu ja muu vem­pain alueesta lap­siys­täväl­lisen, vai ovatko alueen lapset ja nuoret vas­taisu­udessakin yhtä tuu­li­a­jol­la kuin tähänkin asti.

    Minus­ta täl­lai­sista tyhjistä puheista pitäisi pidät­täy­tyä, se ei paran­na helsinkiläisyy­den luon­net­ta, joka sosi­aalip­sykol­o­gisen teo­ri­an mukaan perus­tuu helsinkiläisek­si iden­ti­fioi­tu­miseen, mis­tä on monia hyviä seu­rauk­sia ainakin teo­ri­oiden mukaan.

    Vaik­ka välit­tänevätkö kau­ni­ais­laiset ym. virkamiehet helsinkiläi­sisträ asukkaista, taita­vat olla leipä­pappe­ja. Min­ua vas­taan on tul­lut mon­ta helsinkiläistä virkami­estä, jot­ka asu­vat veroparati­i­sis­sa Kauniaisissa.

    Eikö virkami­esten pitäisi asua Helsingis­sä, jos he suun­nit­telel­vat kaupunkia tuol­ta jostakin ylhäältä, piit­taa­vat toden­näköis­es­ti entistä vähem­män siitä, mihin helsinkiläis­ten raho­ja käytetään. Omat rahat eivät ole vaaras­sa tul­la käyte­tyk­si huonosti.

    Sääli sitä met­sää, olen ollut siel­lä ensim­mäisen ker­ran 1966.

  11. Osmo:“Kun kun­tien päätösten pitäisi nou­dat­taa asukkaiden yleistä tah­toa ja kun asukkaiden mielipi­de asi­as­ta on jok­seenkin selvä, ei tuo­ta kat­ua minus­ta pitäisi rakentaa.”

    Onko Helsin­gin asukkaiden mielipi­de asi­as­ta selvä?

    Mik­si maan­omis­ta­jal­la ei ole oikeus tehdä maal­laan mitä lystää ilman, että naa­pu­rit pää­sevät kiristämään hyvityksiä?

  12. “sil­lä tämä vai­h­toe­hto on vielä huonom­pi kuin se lau­takun­nan hylkäämä.”

    Tälle lauseelle kaipaisin jotain perustelua, kos­ka ilmeis­es­ti jotain on nyt jäänyt min­ul­ta huomaamatta.

    Tähän nyt suun­nitel­tu­un lin­jauk­seen ver­rat­tuna se välis­sä esitet­ty ratal­in­jaa kulke­va lin­jaus olisi
    * hitaampi ja han­kalampi bussille
    * huo­mat­tavasti kalli­impi toteuttaa
    * häir­it­sisi viher­aluet­ta kokon­aisuute­na selvästi enemmän.

    Tuo viimeinen point­ti voi kyl­lä olla hie­man värit­tynyt, kun itse asun eteläpuolel­la Vallilas­sa joten se lin­jaus olisi siis enem­män omis­sa käve­ly­maas­tois­sani. Mut­ta se myös olisi paljon pidem­pi, kak­sikaistainen ja halka­i­sisi viher­alueen pahem­min kahtia.

    Jos joukkoli­iken­nekatu tarvi­taan, tuo Pietari Kalmin kadun jatke on siihen nähdäk­seni paras tapa.

  13. Tässä muuten mie­lenki­in­toinen vai­h­toe­hto paran­taa yhteyk­siä Ara­bi­as­ta (ja jos­sain määrin Kumpu­lan kam­puk­seltakin) Pasilaan:

    http://raitio.org/news/uutis09/liite09/Rv5_esisuunnitelma.pdf

    Eihän tiedelin­jas­sakaan oikeasti oleel­lista ole kam­pusten välil­lä kulkem­i­nen, vaan toimi­va poikit­tais­li­ikenne osana joukkoli­iken­n­ev­erkos­toa, eli käytän­nössä hyvät vai­h­toy­htey­det Pasilaan.

    Nykyisel­lä tiedelin­jal­la ei juuri kan­na­ta Kumpu­la-Otanie­mi väliä kulkea, sik­si har­va, epälu­otet­ta­va ja hidas se on. Län­simetron valmis­tut­tua on vielä selvem­pää että kan­nat­taa men­nä keskus­tan kaut­ta. Tilanne voisi olla toinen, jos siitä tehtäisi­in kun­nolli­nen 0‑Jokeri.

  14. Pietari Kalminkatu on hyvä rak­en­taa. On todel­la huonoa suun­nit­telua, jos Pasi­lay­hteys jää nyky­ta­solle Kumpu­las­ta. Pasi­la on koko joukkoli­iken­n­ev­erkon keskeisimpiä vai­h­topis­teitä. Sieltä voi jatkaa nopeasti seudun eri osi­in. Ihmette­len vihrei­den asen­net­ta tähän asiaan.

    Koke­musten mukaan Helsingis­sä joukkoli­iken­nekadut toimi­vat hyvin. Eliel Saarisen­tiel­läkin on hyvin vähän luva­ton­ta liiken­net­tä, vaik­ka kadul­la ei ole fyy­sisiä esteitä, kuten puome­ja tai kavennuksia.

    Pietari Kalminkadun väärä käyt­tö pystytään estämään katuteknisin keinoin. Siinä kul­kee bus­si ma-pe, keskimäärin 15–20 min­uutin välein suun­taansa nyky­is­ten lin­jan 506 aikataulu­jen mukaan. Toiv­ot­tavasti kysyn­nän kas­vaes­sa vuorovälit lyhenevät ja palvelua saadaan myös viikon­va­i­h­teessa. Joka tapauk­ses­sa liikenne on hyvin har­vaa. Tak­sit ovat luul­tavasti suurin ajoneuvoryhmä. 

    Kukaan ei ole vielä huo­man­nut sitä keskustelus­sa, että paran­ta­mal­la joukkoli­iken­ney­hteyt­tä Vallilan laak­soon saadaan tämä hieno alue parem­min kaikkien helsinkiläis­ten saavutet­tavak­si. Ei kai tämä asia har­mi­ta puis­ton var­rel­la asu­via kaikkein eniten ?

  15. Sitä ei ole tääl­lä olevas­sa keskustelus­sa vielä mainit­tu, että tiedelin­jan täyspitkän bussin kiipeämi­nen vaatii talvisin Pietari Kalmin kadun läm­mit­tämisen. Onko järkeä?

    Mis­tä muuten tuli Markulle aja­tus 5 min­uutin vuoroväleistä klo 5–20? Täl­lä het­kel­lä tiedelin­ja kul­kee tiheim­mil­läänkin 15 min­uutin vuorovälein.

    Muuten, jos ajat­telee pääkaupunkiseudun joukkoli­iken­ner­atkaisu­ja, metro reit­tiä Itäkeskus-Viik­ki-Kumpu­la-Pasi­la-Kamp­pi olisi kan­nat­tanut rak­en­taa ennen Espoon metroa. Keskus­taan tule­vista väylistä Tuusu­lan­väylä ja Lah­den­väylä päät­tyvät jo 5 kilo­metrin päässä, kun taas Län­siväylä tulee melkein per­ille asti. Bus­sili­ikenne on Espooseen toimin­ut oikein hyvin.

  16. Tässä yhtey­dessä voisi maini­ta kaveri­ni tekemästä kar­tas­ta, joka näyt­tää joukkoli­iken­net­tä käyt­täen ajal­lisen etäisyy­den eri puo­lil­ta pääkaupunkiseu­tua keskus­taan: http://janne.aukia.com/kuutio/?p=1213.

  17. Jus­si: “Ei kenel­läkään pitäisi niin kiire olla, ettei kävellen tai 506:lla ehtisi mennä.”

    Kysymyshän on liiken­teen hoidon kus­tan­nuk­sista. Kun mat­ka-aika lyhe­nee, tarvi­taan vähem­män kalus­toa, käyt­täjämäärä kas­vaa ja lip­putu­lot kas­va­vat. Tämä kaik­ki näkyy joukkoli­iken­teen parem­pana taloute­na, mikä on veron­mak­sajien hyöty.

    Joukkoli­iken­nematkus­ta­jien joukos­sa on nuorien, ter­vei­den ja reip­paiden lisäk­si myös mm. liikun­tara­joit­teisia, sekä niitä, joil­la on kan­ta­muk­sia mukanaan. Edelleen, vaik­ka yhdel­lä ihmisel­lä ei olisi kiire, on 5 min­u­ut­tia kuitenkin val­ta­va aika­sum­ma, kun se ker­ro­taan lin­jan vuo­tuisel­la käyt­täjämääräl­lä. Tuo aika on pois joko työsken­telystä tai vapaa-ajasta.

  18. Ainakin sil­loin har­voin, kun olen 506:a käyt­tänyt, on reitin toiv­ot­tomin osa ollut kään­tymi­nen Kus­taa Vaasan tieltä Hämeen­tielle Ara­bi­an kaup­pakeskuk­sen kohdal­la. Val­ok­ier­to on hidas, mut­ta kään­tyjien vihreä todel­la lyhyt, joten aika mon­et punaiset saa odotel­la ennen kuin bus­si pääsee lop­ul­ta läpi. Risteyk­sen luon­teen ymmärtäen vai­h­toe­hto­ja ei tai­da paljon olla.

    Paljonko­han lin­jan luotet­tavu­us paranisi, jos em. pul­lonkaula kier­ret­täisi­in esim. sal­li­mal­la bus­seille kään­tymi­nen Kus­taa Vaasan tien yli Intiankadulle (niinkuin tilanne vielä jokunen vuosi sit­ten olikin)? 1–2 lin­jalle voisi vielä järjestyä val­oe­tu­udet, jot­ka eivät muu­ta liiken­net­tä juuri haittaisi.

    Mitä Vallilan­laak­soon tulee, niin olisiko­han vas­tus­tus yhtä jyrkkää, jos ei raken­net­taisikaan kat­ua vaan maise­moitu raitiotie…

  19. 506:een tulee aika paljon matkus­ta­jia Koske­lantieltäkin (minä muiden mukana). 

    Onko­han selvitet­ty, paljonko tiedelin­jan mat­ka-aika putoaa, jos osa vuoroista olisi pikavuoro­ja ja pysähty­isi vain Viikissä, Kumpu­las­sa, Pasi­las­sa, Meilahdessa ja Otaniemessä?

    Nyt olevas­sa selvi­tyk­sessä muuten arvioiti­in, että tiedelin­jan kokon­ais­mat­ka-aika vähän kas­vaa, jos se siir­tyy kulke­maan Kumpu­lan kam­puk­sen kaut­ta. Tiedelin­ja kai alun­perin luoti­in yhdis­tämään eri pääkaupunkiseudun kam­puk­sia. Onko se nyt unohdettu?

  20. Otso Kivekäs linkkasi Raitioseu­ran vitose­hdo­tuk­seen. Kyseessä on siis ratikkalin­ja joka tulis 6/8 reit­tiä Paavalinkirkolle, siitä Sturenkadun kaut­ta Mäkelänkadulle ja siitä seiskan reit­tiä Pasilaan.

    Lin­jas­sa on paljon paran­net­tavaa, ensin­näkin se tarvit­sisi oikaisun Vallilan­laak­son sata­ma­radan lin­jaa, ja toisek­si se pitäisi jataa Munkkiniemeen saak­ka (58 on aivan ylikuor­mitet­tu tuol­la välil­lä). Mut­ta ensim­mäi­nen edel­lyt­tää kaava­muu­tos­ta ja kiskotöitä, toinenkin ainakin uut­ta vai­hdet­ta Man­ner­heim­intielle ja mielel­lään oikaisua Länsi-Pasilassa.

    Tässä on sel­l­ainen hyvä puoli, että se voitaisi­in toteut­taa ole­mas­saol­e­val­la kalus­tol­la ja raiteil­la. Vuosikus­tan­nus olisi 600 — 800 kilo­eu­roa, eli saman ver­ran kuin pari sataa metriä bus­sikaistaa. Liiken­nöin­ti voitaisi­in aloit­taa heti kun vaan päätös saadaan tehtyä. 

    Minus­ta tämä pitäisi pistää liik­keelle heti, Kalminkadunkin valmis­tu­mi­nen kestää jos se tulee, ja kehit­tää parem­mak­si myöhem­min. Saataisi­in koke­muk­sia matkus­ta­jamääristä, veikkaan että posi­ti­ivisia. Mutkaise­na ja tynkänäkin tuo olisi selkeä paran­nus bus­sei­hin jot­ka juut­tuvat Koske­lantien ruuhkiin.

  21. “Sitä ei ole tääl­lä olevas­sa keskustelus­sa vielä mainit­tu, että tiedelin­jan täyspitkän bussin kiipeämi­nen vaatii talvisin Pietari Kalmin kadun läm­mit­tämisen. Onko järkeä?”

    Pietari Kalmin kadun jat­keesta (uud­es­ta joukkoli­iken­nekadus­ta) tulee HKL:n lausun­non mukaan niin loi­va, että bus­sit pää­sevät hel­posti sitä ylös. Nykyi­nen Pietari Kalmin kadun mäki Hämeen­tieltä on jyrkem­pi ja lähel­lä 7 % raja-arvoa. Kyseistä mäkeä käyt­tää täl­lä het­kel­lä ilman suurem­pia ongelmia koko Kumpu­lan kam­puk­sen raskas huoltoli­ikenne: ros­ka-autot, kaa­su-täy­den­nyk­set, kuor­ma-autot, rekat, tilaus­bus­sit — ympäri vuo­den kesät tal­vet. Luulisi HKL:n bussienkin mäelle pääsevän.

    Sen sijaan kumpu­lalais­ten ehdo­tus 506 bus­sil­in­jan ajat­tamis­es­ta Intiankadul­ta Kumpu­lan mäelle, vaatii läm­mi­tyk­sen jyrkkään Kus­taa Vaasan tien rin­teeseen. Joukkoli­iken­nekatu ei siis ainakaan lisää tarvet­ta Kumpu­lan katu­jen lämmittämiseen.

    Mitä tulee “joukkoli­iken­nekadun aiheut­ta­maan vaaraan Kumpu­lan­taival­ta käyt­täville”: Bus­si kul­kee hidas­ta vauh­tia korote­tun suo­ja­tien ylitse keskimäärin 5 min­uutin välein. — Mah­ta­vatko kyseiset jalankulk­i­jat selvitä hengis­sä puis­ton ulkop­uolises­sa Helsingissä?

  22. Kumpu­lan­laak­soa puo­lus­ta­va liike on esit­tänyt monia vai­h­toe­htoisia ja toimivia keino­ja Kumpu­lan­mäen liiken­teen parantamiseksi. 

    Yksi hyvä keino on tihen­tää bus­sil­in­jan 506 (tiedelin­ja) vuoroväle­jä. Käyt­täjä­tutkimuk­sis­sa on nimit­täin todet­tu, että lin­jan käyt­täjät ovat muuten varsin tyy­tyväisiä lin­jaan, mut­ta har­vat vuorovälit koetaan ongelmaksi.

    Toinen hyvä keino on se, että aloitet­taisi­in uusi pikkubus­seil­la liiken­nöivä sukku­lal­in­ja, joka kulk­isi Pasi­lan ase­man ja Kumpu­lan­mäen välil­lä. Pikkubusse­ja lin­jal­la tulisi käyt­tää sen vuok­si, että ne pystyvät nouse­maan Kumpu­lan­mäen kadut ilman kalli­ita kat­uläm­mi­tyk­siä. Tämä kam­pus­bus­sil­in­ja ei kor­vaisi tiedelin­jaa, vaan täy­den­täisi sitä.

    Lisäk­si vuon­na 2013 valmis­tu­va metro Otaniemeen nopeut­taa yhteyk­siä kam­pusten välil­lä huo­mat­tavasti. Kuka enää sil­loin halu­aa käyt­tää poikit­taista bus­siy­hteyt­tä, joka on paljon hitaampi vaik­ka Pietari Kalmin kadun jatke rakennettaisiinkin.

    Muun muas­sa näistä syistä Kumpu­lan­laak­son uhraami­nen katuhankkeen vuok­si on aivan turhaa.

  23. J. Värälä kysyi maise­moidus­ta raiti­oti­estä. Vallilalaise­na voin sanoa, että pidän hyvin maise­moitua ja ruo­hotet­tua raiti­olin­jaa erit­täin hyvänä ratkaisuna Kalasa­ta­man ja Pasi­lan väliseen liiken­teeseen. Sen sijaan asfal­toidulle katupo­h­jalle raken­net­tu raiti­olin­ja näyt­täisi läh­es yhtä pahal­ta kuin katu.

    Raiti­olin­ja kulk­isi van­haa käytöstä pois­tunut­ta junaradan poh­jaa Vallilan­laak­son poik­ki. Laak­sos­ta junaradal­ta kävelee 4 min­uutis­sa ylös Kumpu­lan­mäelle Ilmati­eteen laitok­sen pääovelle (olen ottanut aikaa). Siten raiti­olin­ja voisi olla hyvä osaratkaisu halut­taes­sa paran­taa Kumpu­lan­mäen liikennettä.

  24. Nopea ja mutka­ton yhteys Kumpu­lan kam­puk­selle Pasi­lan ase­man kaltais­es­ta liiken­teen sol­muko­hdas­ta on hyvin tärkeä. Tärkeä on tietenkin huomioi­da myös asukkaiden mielipi­det­tä, Helsinkiläisiä kun myös he ovat — oli­vat kuin­ka ärsyt­täviä hyvän­sä. Liiken­ney­hteys helpot­taisi opiske­li­joiden ja henkilökun­nan matko­ja myös ympäristökun­nista. Se on niin tärkeä, ettei sitä sovi tehdä huonos­ti Pietari Kalmin kadun kautta.

    Kier­to jo valmi­ik­si tukos­sa ole­van Kätilöopis­ton sairaalan nurk­il­ta ei voi olla paras mah­dol­lisu­us. Suurin virhe kuitenkin olisi tuhria ole­mas­saol­e­va suo­ra kevyen­li­iken­teen yhteys Pasi­las­ta. Lin­jaus menee lukuisien ihmis­ten käyt­tämää käve­ly- ja pyöräi­lyre­it­tiä pitkin sato­ja metre­jä. Samal­la menetetään jotain maise­mallis­es­ti, joka on oleel­lista etenkin kevyen liiken­teen näkökulmasta.

    Otso Kivekäs kir­joit­ti 17.3.2009 kel­lo 9:28

    “Tähän nyt suun­nitel­tu­un lin­jauk­seen ver­rat­tuna se välis­sä esitet­ty ratal­in­jaa kulke­va lin­jaus olisi
    * hitaampi ja han­kalampi bussille
    * huo­mat­tavasti kalli­impi toteuttaa
    * häir­it­sisi viher­aluet­ta kokon­aisuute­na selvästi enemmän.”

    Valet­ta, ellei ole todis­tei­ta. Olen usein kuul­lut väit­teen siitä, että HKL vas­tus­taa uudem­paa lin­jaus­ta kos­ka se on hidas, han­kala bus­sille ja vaaran­taa puis­ton tur­val­lisu­ut­ta. Ratal­in­jaa kulke­va tie olisi “suorem­pi” eikä se olisi yhtä altis muun liiken­teen häir­iöille. Kar­tanon­pu­u­tarhaa ympäristöi­neen pide­tään viral­lis­es­ti arvokkaam­pana viher­aluekokon­aisuute­na. (Myös mainit­se­mani on valet­ta, kos­ka en nopeasti löy­dä linkke­jä kuin mui­hin mielipiteisiin)

    Joka tapauk­ses­sa, mik­si tais­tel­la kah­den kehnok­si koe­tun jär­jeste­lyn välillä?

    J. Värälä kir­joit­ti 17.3.2009 kel­lo 10:34

    “Mitä Vallilan­laak­soon tulee, niin olisiko­han vas­tus­tus yhtä jyrkkää, jos ei raken­net­taisikaan kat­ua vaan maise­moitu raitiotie…”

    Esim. tämä. En pysty käsit­tämään mik­sei kevyt raideli­ikenne jo ole­mas­sa ole­van poh­jan pääl­lä olisi vain kiis­tat­ta paras. Maise­makaan ei muut­tuisi. Myös Otson toises­sa postis­sa esit­tämä raidey­hteys tun­tu­isi ratkai­se­van koko ongel­man läh­es olemat­tomil­la kustannuksilla.

  25. Kaupun­gin hallinnon pitäisi miet­tiä koko kaupun­gin etua, eikä paikallisen asukasy­hdis­tyk­sen. Valitet­tavasti Vihreät ovat asukasy­hdis­tys­ten vanke­ja — onhan se juuri sitä Vihrei­den kaipaa­maa “ruo­hon­ju­u­ri­ta­son vaikut­tamista”. Se, ettei asukasy­hdis­tyk­sil­lä ole mitään tekemistä edes paikallisen demokra­t­ian kanssa, ei yhtään tun­nu häiritsevän.

    Tiedelin­ja ei ole vain Kumpu­la-Pasi­la ‑yhteyt­tä varten. Myös Kumpu­la-Meilahti ja Viik­ki-Meilahti ‑yhteyk­sien, muiden muas­sa, pitäisi toimia nopeasti. Sik­si lyhyet ratikkare­it­timuu­tok­set ym. eivät auta, ellei raken­neta koko nyky­istä 506:n lin­jaa pikaraiti­otiek­si tai metroksi. Nopeu­teen pitäisi panos­taa mon­es­sa paikas­sa ja Pietari Kalmin katu on hyvä alku.

    Valitet­tavasti Helsingistä puut­tuvat kun­nol­liset kadut poikit­tais­li­iken­teelle julkisen liiken­teen kannal­ta hyödyl­li­sis­sä paikois­sa. Esimer­mik­si Hakamäen­tie aut­taa kyl­lä henkilöau­to­ja, mut­ta reit­ti Pasi­lan OHI ei ole bus­seille kovinkaan käytännöllinen.

    Vihreät voisi­vat muuten tehdä ehdo­tuk­sen, miten Pasi­la-Meilahti ‑väliä saisi ruuh­ka-aikoina nopeutet­tua. Joukkoli­iken­nekai­stat eivät alueelle mah­du, ja Man­ner­heiminkadun sekä Tukhol­mankadun tuo­ma liikenne limit­tyy Tullinpuomis­sa yhdek­si suurek­si puuroksi, jos­ta bus­sil­lakin kestää aikansa päästä läpi mihinkään suuntaan.

  26. Iiro Jan­tunen kir­joit­ti: “Tiedelin­ja ei ole vain Kumpu­la-Pasi­la ‑yhteyt­tä varten. Myös Kumpu­la-Meilahti ja Viik­ki-Meilahti ‑yhteyk­sien, muiden muas­sa, pitäisi toimia nopeasti.”

    YTV on tehnyt tiedelin­jan käyt­täjien kesku­udessa käyt­täjä­tutkimuk­sen. Lin­jaan ollaan oltu yleis­es­ti varsin tyy­tyväisiä, mut­ta har­va vuoroväli (ruuh­ka-aikoinakin 15 min­u­ut­tia) on koet­tu ongelmalliseksi. 

    Kokon­ais­mat­ka-aikaa olisikin hel­poin­ta lyhen­tää tihen­tämäl­lä lin­ja vuoroväle­jä. Osmollekin sanois­in, että täl­lä tavoin kokon­ais­mat­ka-aikaa voidaan lyhen­tää vähin­tään saman ver­ran kuin nyt suun­nitel­lul­la katuhankkeel­la. Vuorovälien tihen­tämi­nen tulisi myös paljon halvem­mak­si kuin 2,5 miljoon­aa euroa mak­sa­van kadun rakentaminen.

  27. “Suurin virhe kuitenkin olisi tuhria ole­mas­saol­e­va suo­ra kevyen­li­iken­teen yhteys Pasi­las­ta. Lin­jaus menee lukuisien ihmis­ten käyt­tämää käve­ly- ja pyöräi­lyre­it­tiä pitkin sato­ja metrejä. ”

    En jaa “kumpu­lan mais­terin” näke­mys­tä sato­jen metrien kevyen­li­iken­teen väylien menettämisestä.
    Päin­vas­toin uuden joukkoli­iken­nekadun viereen tulee jalka­käytävä kohtaan, jos­sa kevyen­li­iken­teen väylää ei aikaisem­min ole ollut lainkaan.

    Asian näkee hyvin joukkoli­iken­nekat­ua vas­tus­ta­van Kumpostin havainnekuvasta:
    http://www.kumpula.info/images/stories/kumposti/kumposti109_web.pdf

    Joukkoli­iken­nekadun ja jalka­käytävän alle jää nur­mikkoa suur­in­pi­irtein 0,2–0,3 hehtaaria. Koko Vallilan/Kumpulan yhteinäisen puis­toalueen laa­ju­us on kar­tal­ta arvioitu­na 25–30 hehtaaria. Tie peit­tää puis­tos­ta siis 1–2 %.

    Kumpu­lan kar­tanon maise­mallis­es­ti arvokas pihapi­iri säi­lyy eheänä, kos­ka joukkoli­iken­nekatu sijoit­tuu kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan huoltoraken­nuk­sen ja kasvi­huoneen taakse, puu­tarhan ulkopuolelle.

  28. “Mis­tä muuten tuli Markulle aja­tus 5 min­uutin vuoroväleistä klo 5–20? Täl­lä het­kel­lä tiedelin­ja kul­kee tiheim­mil­läänkin 15 min­uutin vuorovälein”

    äsit­tääk­seni tarko­tisu on tihen­tää vuor­pväle­jä 10 min­uu­ti­in suun­taansa. Kah­teen suun­tan sen tkee ratikan ker­ran 5 min­uutis­sa (korkean liiken­teen aikaan). Busisn nopeus täl­lä 350 m:n välil­lä lie­nee 6 m/ s eli 21 km/ t eli mat­ka vie noin minuutin

  29. JoukkoL esit­ti kokon­aisen joukon paikkansa pitämät­tömiä väit­teitä, mut­ta käsit­te­len niistä vain yhtä. Se on se, että joukkoli­iken­nekatu ei turmelisi Kumpu­lan kar­tanon ympäristöä. Väite pitää paikkansa ain­oas­taan, jos Kumpu­lan kar­tanoa tarkastel­laan etelästä. Mut­ta ei ole mitään syytä pitää Kumpu­lan kar­tanon pohjois­puolista niit­tyä vähem­män arvokkaana osana Kumpu­lan kar­tanon ympäristöä kuin eteläpuolta. 

    Itse asi­as­sa on päin­vas­toin. Kumpu­lan­mäen eteläisil­lä rin­teil­lä on sijain­nut van­ha Gumtäk­ten kylä. Pietari Kalmin kadun jat­keen rak­en­t­a­mi­nen turmelisi tämän Helsin­gin his­to­ri­aan läheis­es­ti liit­tyvän Kumpu­lan kar­tanon ympäristön vain muu­ta­man kymme­nen metrin päässä kar­tanon raken­nuk­sista. Sen vuok­si, että alueel­la on sijain­nut Helsin­gin his­to­ri­aan liit­tyvä ja meren ran­nal­la sijain­nut van­ha kylä, pitäisinkin aiheel­lise­na alueen arke­ol­o­gisia tutkimuksia.

  30. Kumpu­lan maisterille

    Val­he on totu­u­den vas­tainen tahal­laan esitet­ty väite.

    Väite, jolle ei ole esitet­ty perustelu­ja, on vain väite jolle ei ole esitet­ty perustelu­ja. Se voi olla tosi tai epä­tosi, ja ollessaan epä­tosi se voi olla val­he tai vain ere­hdys (aja­tusvirhe, väärä usko­mus jne).

    Toimi­van keskustelun kannal­ta asialli­nen suh­tau­tu­mi­nen kanssakeskustelijoi­hin on erit­täin tärkeää. Eri­tyis­es­ti netis­sä. Toivoisinkin että voisit osal­lis­tua keskustelu­un syyt­telemät­tä ihmisiä vale­htelijoik­si, ainakaan ellei syytök­si­in ole oikeaa syytä.

    Mitä tulee joukkoli­iken­nekadun vai­h­toe­htoi­hin, alla amatööri­ta­son peruste­lut väitteilleni.

    * hitaampi ja han­kalampi bussille

    Sil­loista kaavae­hdo­tus­ta kat­soen eteläisem­pi lin­jaus on Nylan­der­in­puis­ton mutkien takia selvästi pidem­pi. En voi var­mak­si sanoa, mut­ta minus­ta näyt­täisi melko ilemis­es­tä että suorem­paan pohjoiseen reit­ti­in ver­rat­tuna se olisi myös hitaampi.

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-12–18_Kslk_37_El/410A29F7-875C-4C15-987E-08871AB5FCA4/tiedelinja_vallilanlaakso_11822_kaava_kslk_11_12_2.pdf

    * huo­mat­tavasti kalli­impi toteuttaa

    Eteläi­nen lin­ja sisältää mm. tun­nelin ja kat­u­akin kaksinker­taisen määrän. Tämä väite lie­nee melko itses­tään­selvästi tosi?

    * häir­it­sisi viher­aluet­ta kokon­aisuute­na selvästi enemmän.

    Tämä on ehkä osin arvos­tuskysymys, mut­ta eteläi­nen reit­ti siis sisältäisi selvästi enem­män viher­alueelle raken­net­tua kat­ua ja sen viereen raken­net­taisi­in pitkältä pätkältä meluaita. 

    Se myös kulk­isi selvästi pohjoista lin­jaus­ta pidem­män matkan kar­tanop­u­u­tarhan viertä, vielä siten että välis­sä ei ole raken­nuk­sia, toisin kuin pohjoisel­la lin­jauk­sel­la. Eli lin­jaus häir­it­sisi myös avat­tavaa julk­ista puu­tarhaa enemmän.

    Eteläisen lin­jauk­sen suurin etu olisi se, että se kulk­isi kauem­pana Kumpu­lan varsi­nais­es­ta kylästä, ja siten häir­it­sisi kumpu­lalaisia vähemmän.

    Toki tämä on jos­sain määrin epäolen­naista nysväys­tä, kos­ka mikäli katu toteu­tuu, se toteu­tuu melko var­masti nyt pohjoista linjausta.

    Itse kaipaisin suun­nit­telua kun­nol­liselle 0‑Jokerille tiedelin­jan poh­jal­ta, eli tiheäm­pää vuoroväliä ja ruuhkaan juut­tumis­ten vält­tämistä. Pietari Kalmin katu voisi toimia osana tätä, mut­ta voisi tuo­ta var­maan ilmankin sitä suun­nitel­la. Myös suun­nitel­mat laa­jen­tamis­es­ta ratikak­si oli­si­vat luon­te­va osa 0‑Jokeria.

  31. “Vuorovälien tihen­tämi­nen tulisi myös paljon halvem­mak­si kuin 2,5 miljoon­aa euroa mak­sa­van kadun rakentaminen.”

    Näke­myk­set han­kkeen taloud­es­ta näyt­tävät ole­van kovin kum­mallisia. Investoin­ti paran­taa lin­jan käyt­tö­talout­ta kah­ta kaut­ta. Kun reit­ti lyhe­nee ja nopeu­tuu, samal­la bus­simääräl­lä voidaan tar­jo­ta parem­pi vuoroti­heys ilman lisäkus­tan­nuk­sia ja kun reit­ti nopeu­tuu, matkus­ta­jamäärä kas­vaa ja lip­putu­lot lisääntyvät.

    Jos nykyisel­lä reit­il­lä vuoroväle­jä tihen­netään, se mak­saa aikaa myöten selvästi enem­män kuin katu­in­vestoin­ti. Tihen­tämiselle ei kuitenkaan ole tarvet­ta, jos matkus­ta­jamäärät reitin hitau­den ja mutkaisu­u­den takia pysyvät matali­na. Näin tiedelin­ja jatkaa kit­u­lias­ta elämään­sä armoniskua odotellen. Nouta­ja tulee laman jatkuessa.

  32. JoukkoL kir­joit­ti 17.3.2009 kel­lo 13:09

    “En jaa “kumpu­lan mais­terin” näke­mys­tä sato­jen metrien kevyen­li­iken­teen väylien menettämisestä.
    Päin­vas­toin uuden joukkoli­iken­nekadun viereen tulee jalka­käytävä kohtaan, jos­sa kevyen­li­iken­teen väylää ei aikaisem­min ole ollut lainkaan.”

    En sanonut että väylä menetetään, vaan että se tuhri­taan. Tämän voi tietenkin vään­tää mielipi­dekysymyk­sek­si, mut­ta on eri asia taival­taa ain­oas­taan kevyelle liiken­teelle tarkoitet­tua katko­ton­ta kulku­väylää kun auto­tien viertä tai suo­jati­etä. Kyse on myös min­un työ­matkas­ta, jon­ka kaltais­teni lail­la mieluiten kulk­isin edel­lä maini­t­ul­la taval­la. Koko hom­mas­sa­han per­im­mäi­nen tarkoi­tus on kehit­tää ihmis­ten työ­matko­jen miel­lyt­tävyyt­tä paikallis­ten asukkaiden elinympäristön kus­tan­nuk­sel­la, mikä ei sinän­sä ole vält­tämät­tä väärin. Se on pohjim­mil­taan sen 5 min säästönkin idea.

    Et myöskään jaa Kaupung­in­museon ja Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan näke­mys­tä kar­tanon pihapi­irin säilymisestä.

    Kieltämät­tä, ei tuo Kumpostin havain­neku­va niin pahal­ta näytä, kun vielä real­isoi sitä mielessään pois­ta­mal­la toisen bus­seista. Toisaal­ta kuva ei ollenkaan helpota epäi­lyä siitä kuin­ka, kuin­ka Limin­gantien alku pystyy vetämään bus­sili­iken­netä kovin jou­tu­isas­ti. Jos asi­aa ei todel­lakaan pystytä ratkaise­maan jol­lakin vai­h­toe­hdol­la jol­la on parem­mat edel­ly­tyk­set toimia hyvin, niin kai se on pienem­pi paha kuin ei yhteyt­tä lainkaan. Parem­pia vai­h­toe­hto­ja vaan tun­tu­isi ole­van ilmassa.

  33. Otsolle:

    Val­i­tan jos tuotin mieli­pa­haa, eikä ollut mitenkään tarkoi­tus syyt­tää sin­ua vale­hteli­jak­si. Olet oike­as­sa että “epä­tot­ta” tai “kyseenalaista” olisi tarkem­min määritelmän mukaista. Tarkoituk­seni oli — viimeistään siinä kohdas­sa kun sanoin omaakin höpö­tys­täni val­heek­si — tehdä selväk­si että krit­ti­ik­ki kos­kee perustelemat­tomana eteen heit­e­tyn lis­tan totu­usar­voa. Etenkin kun edel­lisessä lauseessa on perän­nyt todis­tei­ta. Nyt kor­j­a­sit puut­teen kat­tavin perusteluin.

    Tulk­it­set linkit­tämääsi kuvaa has­susti. Pohjoises­sa lin­jauk­ses­sa on vähem­män vihreätä, eli uut­ta tietä, mut­ta eteläi­nen vie suorem­min kohti pasi­lan ase­maa. Huomioi, että molem­mis­sa lin­jauk­sis­sa bus­si kulk­isi alus­sa yhtä eteläisen Mäkelänkadun risteyk­sen kaut­ta. Minus­ta näyt­täisi että eteläi­nen olisi itses­tään­selvästi nopeampi, etenkin kun se ei häiri­in­ny muus­ta liiken­teessä, kuten kävisi pohjoisem­mas­sa lin­jauk­ses­sa puis­ton rajaan asti.

    Hin­nankaan kanssa ei ole niin yksinker­taista, sil­lä pohjoinen lin­jaus ajaa alas mont­tuun ja siitä ylös. Tästä syys­tä se on talvisin läm­mitet­tävä. Tämä ainakin pitkäl­lä tähtäimel­lä on kallista lystiä niin taloudelle kuin ilmastolle.

    Jaan näke­myk­ses­ti siitä, että viher­aluet­ta tuhri­u­tuu myös eteläpuolen lin­jauk­ses­sa. Vapaa-ajan ulkoilua ajatellen ver­tailu on melko yhden­tekevä, sil­lä etäisyyt­tä lin­joil­la on vähän. Aina voi men­nä sivum­mas. Epäolen­naista tämä vään­tö on myös sik­si, että molem­mat vai­h­toe­hdot ovat läh­es samoista syistä huonom­pia kuin mitä kevyel­lä raideli­iken­teel­lä saataisi­in näp­pärästi aikaan. Pääasialli­nen syy sille mik­si pohjoinen on mielestäni eteläistä huonom­pi, on se että siinä on täl­lä het­kel­lä toimi­va ja suosit­tu kävely/pyöräilykatu Pasi­lan asemalle.

  34. hieno havain­neku­va! Näyt­täis siltä, että katu ei juurikaan häir­itse puis­toa vaan sopii hyvin siir­to­la­pu­u­tarhan naapuriin.

    Jotenkin huvit­tavaa kyl­lä, että joukkoli­iken­nekadun, jol­la kul­kee pahim­mil­laan kak­si bus­sia 15 min­uutis­sa san­o­taan katkai­se­van jalankulku- ja pyöräi­lyre­itin. Minä ainakin pääsen kätevästi jalan ja polkupyöräl­lä katu­jen yli.

  35. “Mut­ta ei ole mitään syytä pitää Kumpu­lan kar­tanon pohjois­puolista niit­tyä vähem­män arvokkaana osana Kumpu­lan kar­tanon ympäristöä kuin eteläpuolta.”

    Arvioin itse tilan­net­ta nykyisen, säi­lyneen maise­man ja pihapi­irin kaut­ta. Nykyi­nen siir­to­la­pu­u­tarha ja raken­nuk­set Kätilöopis­toa ja Sofi­an­le­htoa myöten ovat kar­tanon van­hoil­la pel­loil­la ja niity­il­lä. Aikanaan pel­tomaise­ma on ollut avoin­ta ja alueet pääosin vail­la puita.

    Joukkoli­iken­nekadun lin­jaus kul­kee kar­tanon pohjois­puolel­la ole­van niityn kul­man lävitse. Yhtä lev­eä asfal­toitu Jyrängön­tie kul­kee jo nyt kar­tanoalueen reunaa pitkin, huo­mat­tavasti lähempänä varsi­naisi­na kar­tanon raken­nuk­sia ja välit­tömästi kar­tanoalueen pohjois­puolel­la. En pysty näkemään että kar­tanon maise­ma tai miljöö mitenkään olen­nais­es­ti muut­tuisi joukkoli­iken­nekadun myötä.

  36. Jokaik­istä puis­ton­plänt­tiä ei voi­da säästää jos halu­taan poikit­tais­li­ikenne kun­toon. Ja poikit­tais­li­ikenne on saata­va parem­mak­si, sil­lä se ei Helsingis­sä toi­mi alku­unkaan. Viik­ki, Ara­bia ja Kumpu­la on yhdis­tet­tävä Pasi­laan kun­nol­lisil­la raidey­hteyk­sil­lä. Osmon ja vihrei­den kan­ta tähän asi­aan on epäjohdonmukainen.

  37. Teemu K

    “Jokaik­istä puis­ton­plänt­tiä ei voi­da säästää jos halu­taan poikit­tais­li­ikenne kun­toon. Ja poikit­tais­li­ikenne on saata­va parem­mak­si, sil­lä se ei Helsingis­sä toi­mi alku­unkaan. Viik­ki, Ara­bia ja Kumpu­la on yhdis­tet­tävä Pasi­laan kun­nol­lisil­la raidey­hteyk­sil­lä. Osmon ja vihrei­den kan­ta tähän asi­aan on epäjohdonmukainen.”

    Kyl­lä joki­nen psu­is­ton­plän­tit — ja tämä ei oel pelkkä plänt­ti on arvokas. Tässä on kak­si­painavaa näköko­h­ta vastakkain.

    Mietin vain. mitä mak­sisi liiken­teen tun­neloin­ti välil­lä Kumpu­la — Mäkelän­tie. Tiedä sit­ten onko se edes mah­dol­lista. Pitu­u­soli­is n 1,3 km. Hin­ta 5 Me? eliv­uo­tuiskus­tan­nuskian 250.000 ja säästäisi vielä toiset 5 min 506 mat­ka-ajas­sa. (ohit­taisi uset han­kalat valot.

    Vältämät­tä raidey­hteys Viik­ki-Ara­bia-Kupu­la ei lop­pu­jen lopuk­si ole poikit­taisy­hteyk­sien kannal­ta kovin tarkoituk­senukainen. Jos se on metro, onge­m­ana on liin pieni liiken­nevir­ta ja vähäiset ase­mat. Jos se on raiti­otie, se on yllät­tävn hidas.…

    Paeem­pi miet­tiä ajan ja kar­tan kanssa kunnolla.

  38. Kumpu­lan maisteri:

    Jaan näke­myk­sesi ettei tämä enää ole keskeistä, mut­ta en mal­ta olla kom­men­toimat­ta vielä, kun epäilen väärinkäsitystä.

    Kaavas­sa vihreä olisi puis­toa ja valkoinen tietä (tuo on siis se kaa­va jol­la tielin­jaa ehdotet­ti­in siir­ret­täväk­si pohjois­es­ta etelään).

    Tarkoitin itäpäätä, jos­sa eteläi­nen lin­jaus tekee Hämeen­tien sil­lan vier­essä 180 asteen kään­nök­sen, nousee Jyrängön­ti­etä ylös kar­tanon viereen ja siitä Pietari Kalmin tietä yös mäelle. Nousu on siis vielä reip­paampi kuin pohjois­puolel­la ja matkaakin ker­tyy Mäkelänkadun risteyk­ses­tä Dynam­icumin nurkalle ehkä 1,5 kertaisesti.

    Jos suun­niteltaisi­in liiken­net­tä vain Ara­bi­an suun­taan uno­htaen mäki, tuo olisi toki suorem­pi reitti.

  39. Teemu K:lle ja muille: 

    Kumpu­lan­laak­so ei ole “mikä tahansa puis­ton plänt­ti”. Kumpu­lan­laak­son ja Vallilan­laak­son muo­dosta­ma yht­enäi­nen puis­toalue on merkit­ty voimas­sa olevas­sa yleiskaavas­sa maise­mallis­es­ti ja kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaak­si kaupunginosapuistoksi. 

    Myös Helsin­gin kaupun­ng­in­museo on lausun­nos­saan toden­nut alueen arvon ja halun­nut, että aluet­ta kehitetään yht­enäisenä puis­toalueena. Sijait­see­han alueel­la Kumpu­lan kar­tano, jon­ka his­to­ria ulot­tuu 1400-luvulle.

  40. Kumpu­lan kar­tanon vetämi­nen tähän keskustelu­un on epä­toivoista sil­lä kaavail­tu liiken­ney­hteys ei uhkaa Kumpu­lan kar­tanoa mil­lään taval­la. Vai kuu­lut­teko te niihin joiden mielestä Kias­ma uhkaa Man­ner­heimin patsasta? 

    Kumpu­lan puis­to on kau­nis puis­to ja sen hal­ki on taivaal­lista kävel­lä. Kivoin­ta olisi jos se voitaisi­in säi­lyt­tää sel­l­aise­naan. Mut­ta poikit­tais­li­iken­net­tä nyt vain tarvi­taan eikä se puis­to — anteek­si nyt vaan — todel­lakaan ole niin ihmeelli­nen, etteikö sitä ihan hyväl­lä syyl­lä voisi nimit­tää puistonpläntiksi.

  41. Kumpu­lan mais­teri: “Olen usein kuul­lut väit­teen siitä, että HKL vas­tus­taa uudem­paa lin­jaus­ta kos­ka se on hidas, han­kala bus­sille ja vaaran­taa puis­ton tur­val­lisu­ut­ta. Ratal­in­jaa kulke­va tie olisi suorem­pi eikä se olisi yhtä altis muun liiken­teen häiriöille.”
    “…pohjoinen lin­jaus ajaa alas mont­tuun ja siitä ylös. Tästä syys­tä se on talvisin lämmitettävä.”

    Kumpu­lan mais­teri on käsit­tänyt jotain väärin HKL:n lausun­noista pohjois­es­ta tieyhteydestä:
    “Liiken­nelaitos kat­soo, että Pietari Kalmin joukkoli­iken­nekatu nopeut­taisi tiedelin­jaa ja tar­joaisi Kumpu­lan kam­puk­selle parem­man palvelun. Lisäk­si uuden reitin liiken­nöin­ti olisi halvem­paa. Kosk­ka joukkoli­iken­nekadun pitu­uskalte­vu­us ei ylitä 7 %:ia, ei Vallilan laak­sos­ta nousu Kumpu­lan mäelle ole ongelma.”

    Eli uuden joukkoli­iken­nekadun mäkeä EI tarvitse HKL:n mielestä läm­mit­tää toisin kuin kadun vas­tus­ta­jat usein toistavat.

  42. Teemu K: On naivia ajatel­la Kumpu­lan kar­tanoa ain­oas­taan raken­nuk­se­na. Tiluk­set ovat olleet olen­nainen osa kar­tanoa ja tässä on kysymys kult­tuuri­maise­man suo­jelus­ta. Oletko koskaan kuul­lut puhut­ta­van kulttuurimaisemasta?

    Olen ehdot­tomasti joukkoli­iken­teen kehit­tämisen kan­nal­la. Mut­ta muu­ta­man vuo­den kulut­tua (ehkä 2013) valmis­tuu metroy­hteys Otaniemeen. Sil­loin sen käyt­tö kam­pusten välisessä liiken­teessä on paljon bus­sil­in­jaa 506 nopeampaa.

  43. “Mut­ta muu­ta­man vuo­den kulut­tua (ehkä 2013) valmis­tuu metroy­hteys Otaniemeen. Sil­loin sen käyt­tö kam­pusten välisessä liiken­teessä on paljon bus­sil­in­jaa 506 nopeampaa.”

    Yhdis­tääkö län­simetro Otaniemen:
    a) Viikkiin
    b) Arabianrantaan
    c) Kumpulaan
    d) Meilahteen
    e) ei mihinkään edellisistä

    Entä Viikin, Ara­bi­an­ran­nan tai Kumpu­lan Pasilaan?
    Tai Viikin Meilah­den kampukseen?
    jne…

    Säteit­täi­nen liikenne Helsin­gin keskus­taan sujuu kohtu­ullisen hyvin jo nyt, mut­ta poikit­tais­li­iken­teessä (jota tiedelin­ja edus­taa) on paljon kehit­tämisen varaa.

  44. Aika tahdi­ton­ta alkaa nimitel­lä meitä Vallilas­sa, Kumpu­las­sa, Pasi­las­sa, Touko­las­sa, Ara­bi­as­sa, Koske­las­sa ja Käpylässä asu­via “ärsyt­täviksi”. Me olemme niitä, joiden elämään 506:n reitin vetämi­nen suun­nitel­lun Pietari Kalmin kadun jat­keen kaut­ta eniten vaikut­taisi. Yleen­sä, kun aikuiset ihmiset oikein tosis­saan vas­tus­ta­vat jotain, on takana perustel­tu­ja järk­isy­itä, joi­ta ei ole syytä väheksyä sen perus­teel­la, että asuu itse muualla.

    Kumpu­lan kar­tanoa ympäröivä laak­so on taa­jaan asu­tun itäisen kan­takaupun­gin ain­oa yht­enäi­nen viher- ja virk­istysalue, joka halu­taan säi­lyt­tää autot­tomana. Alue on yleiskaavas­sa merkit­ty kaupunkipuis­tok­si, ja sen kevyen­li­iken­teen väylät ovat Helsin­gin toisek­si vilkkaim­min liiken­nöi­tyjä. Osmo pohtii aivan aiheel­lis­es­ti kadun oikeu­tus­ta, sil­lä kyseessä ei ole joukkoli­iken­nekatu, vaan “ryh­mäli­iken­nekatu” joka palvelisi lähin­nä vain Kumpu­lan kam­puk­selle kulk­i­joi­ta. Liiken­nelaitos on toden­nut, ettei reit­tiä saa­da mäen jyrkkyy­den vuok­si koskaan täysin tur­val­lis­es­ti liiken­nöi­tyä katu­jen läm­mi­tyk­sistä huoli­mat­ta. Samal­la todet­ti­in, ettei kadun rak­en­t­a­mi­nen ole järkevää yhtä bus­sil­in­jaa varten.

    Tarkko­jen selvi­tys­ten jäl­keen kat­ua vas­tus­tavalle kan­nalle aset­tui­v­at seudun asukkaiden lisäk­si myös sekä kaupung­in­museo että kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta (yksimielis­es­ti).
    Oltakoon puis­tos­ta mitä mieltä tahansa, Kätilöopis­ton läheiset kapeat, tarkoituk­sel­la mutkaisik­si lin­jatut kadut eivät vedä enem­pää bus­sili­iken­net­tä. Myös Kätilöopis­to vas­tus­taa Pietari Kalmin kadun jatket­ta, kos­ka se veisi syn­nyt­täjiltä ne vähäisetkin parkkipaikat.

    Kumpu­lalaisia uusi katu palvelisi, mut­ta säi­lytämme mielu­um­min puis­ton. Käpylän ja Koske­lan asukkail­ta taas menee yhteys Meilah­den suun­taan, jos 506 lakkaa kiertämästä Koske­lantien kautta.

    Poikit­tais­li­iken­net­tä tarvi­taan. Kumpu­lan kam­puk­sel­la ei kuitenkaan kai­va­ta 506:n reit­in­muu­tos­ta, vaan jou­tu­isaa ja luotet­tavaa yhteyt­tä Pasi­laan. Samaa kaipaamme me Kumpu­lan asukkaat. Sik­si olemme ehdot­ta­neet kevyel­lä kalus­tol­la liiken­nöitävää lin­jaa Kumpu­lan ja Pasi­lan välille, ole­mas­saol­e­vaa katu­verkkoa pitkin. Ajoai­ka olisi alus­ta­van asiantun­ti­ja-arvion mukaan sama kuin puis­ton hal­ki vedet­tävän reitin kaut­ta, katu­jen läm­mi­tyk­siä ei tarvit­taisi ja puis­to säästy­isi. Ara­bi­an suun­nas­ta tuleville voisi ottaa saman tien käyt­töön Suomen raiti­otieseu­ran ehdot­ta­man ratikkalin­jan numero viisi, jolle kiskot ja muut edel­ly­tyk­set ovat jo ole­mas­sa. Nämä toimen­piteet oli­si­vat välit­tömästi toteutet­tavis­sa, taloudel­lisia ja haitoil­taan pieniä. Näin saataisi­in myös aikaa suun­nitel­la ja toteut­taa se hyv­in­maise­moitu ratikkalin­ja käytöstä pois­tuneen sata­ma­radan paikalle.

  45. Hei Osmo!
    Kiitok­sia kom­men­tis­tasi Pietari Kalminkadun raken­nus­su­un­nitelmi­in. Min­u­ut­tikeskustelun sijaan ajat­telisin laa­jem­min niin, että tei­den rak­en­t­a­mi­nen ei vält­tämät­tä lyhen­nä ajoaiko­ja. Nopeampia teitä vain aje­taan kauem­mak­si. Pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä on järkeväm­pää tehdä kaupungista hyvä paik­ka lap­siper­hei­den asua. Sil­loin puis­toil­la ja ympäristön rauhal­lisu­udel­la on suuri merkitys.
    Ihmis­ten pitäisi asua lähempänä työ­paikko­jaan. Ilmati­eteen laitok­sen työn­tek­i­jän kan­nat­taisi asua Kumpu­las­sa, Vallilas­sa tai Itä-Pasi­las­sa niin ei tarvit­sisi valit­taa liiken­ney­hteyk­sistä. Tehdään näistä kaupungi­nosista mah­dol­lisim­man viihty­isiä. Nur­mi­jär­ven ja Espoon omakoti­talovä­ki ei saa pila­ta Helsin­gin asuttavuutta.

    Markku Toik­ka, Kumpu­lan asukas

    1. Toik­ka on oikeil­la jäljil­lä. Mitä helpom­mak­si teemme liikku­misen kaupun­gin sisäl­lä, sitä enem­män saamme aikaan liiken­net­tä. Olisi kuitenkin järkevämpi sim­put­taa liiken­net­tä hinnall6a kuin ruuhkil­la, kuop­paisil­la teil­lä ja muul­la ikävällä.

  46. Hei Osmo!
    Kiitok­sia kom­men­tis­tasi Pietari Kalminkadun raken­nus­su­un­nitelmi­in. Min­u­ut­tikeskustelun sijaan ajat­telisin laa­jem­min niin, että tei­den rak­en­t­a­mi­nen ei vält­tämät­tä lyhen­nä ajoaiko­ja. Nopeampia teitä vain aje­taan kauem­mak­si. Pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä on järkeväm­pää tehdä kaupungista hyvä paik­ka lap­siper­hei­den asua. Sil­loin puis­toil­la ja ympäristön rauhal­lisu­udel­la on suuri merkitys.
    Ihmis­ten pitäisi asua lähempänä työ­paikko­jaan. Ilmati­eteen laitok­sen työn­tek­i­jän kan­nat­taisi asua Kumpu­las­sa, Vallilas­sa tai Itä-Pasi­las­sa niin ei tarvit­sisi valit­taa liiken­ney­hteyk­sistä. Tehdään näistä kaupungi­nosista mah­dol­lisim­man viihty­isiä. Nur­mi­jär­ven ja Espoon omakoti­talovä­ki ei saa pila­ta Helsin­gin asuttavuutta.

    Markku Toik­ka, Kumpu­lan asukas

  47. JoukkoL:lle: Ei, metro ei yhdis­tä Kumpu­lan­mäkeä mainit­semi­isi paikkoi­hin. Metron sijaan on ole­mas­sa monia mui­ta keino­ja, joil­la voidaan nopeut­taa yhteyt­tä mainit­semi­isi paikkoi­hin JA säästää samal­la Kumpu­lan­laak­so. Olen kir­joit­tanut näistä vai­h­toe­htoi­sista ratkaisu­ista muu­tamia kom­ment­te­ja myös tämän Soin­in­vaaran blogikir­joituk­sen yhtey­teen. Vielä laa­jem­min olen selvit­tänyt niitä omas­sa blo­gis­sani. Käy luke­mas­sa nimeäni klikkaa­mal­la, jos asia kiinnostaa.

  48. Nyt käytetään ter­miä “joukkoli­iken­nekatu” kadus­ta, joka palvelisi pien­tä osaa YHDEN bus­sil­in­jan matkus­ta­jista, ja jon­ka lin­jan muut matkus­ta­jat jou­tu­isi­vat lisäk­si kär­simään uud­es­ta mutkas­ta muutenkin mutkikkaalle reit­ille. Tähän asti on san­ot­tu, että Tiedelin­jaa pitää nopeut­taa. Nyt kun tehdään sille uusi lenk­ki, pitää rak­en­taa puis­ton poik­ki uusi katu, jot­ta päästäisi­in tasan entisen mat­ka-ajan kanssa.
    Olisiko­han tämä toteutues­saan jopa maail­man ain­oa joukkoli­iken­nekatu, joka raken­netaan yhtä bus­sil­in­jaa varten?
    Kumpu­lan kam­puk­selle olisi voitu ja olisi pitänyt hoitaa suju­vat yhtey­det nyky­istä Kus­taa Vaasan tielle johtavaa kat­ua pitkin jo vuosia sit­ten. Kysykää nyt päät­täjät ihmeessä toisil­tanne sen perään, mik­si niin ei ole tehty? Ja tehkää se nyt vih­doin. Nopeat yhtey­det mäeltä Pasi­laan ja keskus­taan myös. Ei siihen uusia katu­ja tarvita.

  49. Eräs kon­flik­tien ratkaisemisen hyvä lähtöko­h­ta on se, että tun­nuste­taan vastapuolen intres­sit. Kumpu­lan­laak­son puo­lus­ta­jat ovatkin jatku­vasti tun­nus­ta­neet, että Kumpu­lan­mäel­lä työsken­televil­lä ja opiskelevil­la on oikeutetut intressin­sä vaa­tia parem­pia yhteyk­siä. Niin­pä olem­mekin ideoineet vai­h­toe­htoisia tapo­ja nopeut­taa ja paran­taa yhteyk­siä Kumpulanmäelle.

    Mie­lenki­in­toista kuitenkin on, että kat­ua vaa­ti­val­la vastapuolel­la ei ole ollut halua tun­nus­taa asukkaiden oikeutet­tua intres­siä puo­lus­taa Kumpu­lan kar­tanon ympäristöä ja puistoaluetta.

    Uskon, että tämäkin kon­flik­ti voidaan ratkaista tyy­dyt­täväl­lä taval­la vain, jos molem­mat osa­puo­let tun­nus­ta­vat, että vastapuolel­la on legi­t­i­im­it intresssit.

    Tämä on tilanne, jos­sa voidaan samanaikaises­ti saa­da parem­mat yhtey­det Kumpu­lan­mäelle että myös suo­jel­la Kumpu­lan­laak­so. We can have the cake and eat it too.

  50. Suvi Heinonen kirjoitti:

    “Kumpu­lalaisia uusi katu palvelisi, mut­ta säi­lytämme mielu­um­min puis­ton. Käpylän ja Koske­lan asukkail­ta taas menee yhteys Meilah­den suun­taan, jos 506 lakkaa kiertämästä Koske­lantien kautta.”

    Tämä on oleelli­nen point­ti. Meilah­teen on asi­aa joka suunnal­ta. Ja se on suurimpia työ­paikakke­sit­tymiä, jon­ka työn­tek­i­jät tulet hyvin eri suunnilta.

  51. Markku Toik­ka: Kumpu­lan kam­puk­sel­la opiskelee ja työsken­telee noin 6300 ihmistä, joista joka seit­semäs asuu kah­den ja joka toinen kuu­den kilo­metrin säteel­lä kam­puk­selta. Kovin paljon tuo­ta tiheäm­pään ihmisiä ei saa, ellei esimerkik­si Kumpu­lan­laak­soa ja mui­ta vas­taavia aluei­ta raken­neta täy­teen. Moni muukin kun halu­aa asua melko lähel­lä keskus­taa hyvien liiken­ney­hteyk­sien päässä.

    Hie­man alus­tavaa tietoa siitä, mis­sä kam­pus­laiset asu­vat, löy­tyy tuolta:

    http://blogs.helsinki.fi/liikenneyhteystutkimus-kumpula/2‑taulukkotietoa-kampuslaisten-asuinpaikoista/

    http://blogs.helsinki.fi/liikenneyhteystutkimus-kumpula/4‑kartat-asuinpaikoista/

  52. Suvi: ” …asu­via “ärsyt­täviksi”.”

    Olen samaa mieltä, toista osa­puol­ta on kun­nioitet­ta­va vaik­ka mielip­i­teet ovatkin erilaiset.

    “joukkoli­iken­nekatu, vaan “ryh­mäli­iken­nekatu” joka palvelisi lähin­nä vain Kumpu­lan kam­puk­selle kulkijoita.” 

    Han­kkeen vas­tus­ta­jat halu­a­vat per­son­oi­da joukkoli­iken­nekadun kumpu­lan kam­puk­sen työn­tek­i­jöi­hin ja opiske­li­joi­hin, vaik­ka kyse on laa­jem­min poikit­taili­iken­teestä Helsingis­sä. Entäpä Ara­bi­an­ran­nan korkeak­oulukeskit­tymä? Kyl­lä keskimäärin 5 min­uutin mat­ka-ajan lyhen­nys on heillekin erit­täin tärkeä. Kuten osmo sanoi 5 min­u­ut­tia ON paljon.

    “Liiken­nelaitos on toden­nut, ettei reit­tiä saa­da mäen jyrkkyy­den vuok­si koskaan täysin tur­val­lis­es­ti liiken­nöi­tyä katu­jen läm­mi­tyk­sistä huoli­mat­ta. Samal­la todet­ti­in, ettei kadun rak­en­t­a­mi­nen ole järkevää yhtä bus­sil­in­jaa varten.”

    Tuo lausun­to on kyl­lä väärin ymmärretty.
    Näin HKL tote­si joukkoli­iken­nekadulle *vai­h­toe­htois­es­ta* suun­nitel­mas­ta, jos­sa tiedelin­ja 506 kään­net­täisi­in Intiankadul­ta Kumpu­lan kam­puk­selle. Intiankadun ja Kumpu­lan kam­puk­sen väli­nen mäki on kaikkein jyrkin ja han­kalin. Sen sijaan Hämeen­tieltä kumpu­lan kam­puk­selle ajaa raskas huoltoli­ikenne päivit­täin — kesät tal­vet — ilman ongelmia. 

    “Tarkko­jen selvi­tys­ten jäl­keen kat­ua vas­tus­tavalle kan­nalle aset­tui­v­at seudun asukkaiden lisäk­si myös sekä kaupunginmuseo” 

    Kaupung­in­museo otti kan­taa rantaradan päälle siir­to­la­pu­u­tarhan ja Kumpu­lan kar­tanon väli­in suun­nitel­tu­un vai­h­toe­htoon, ei Kus­taa Vaasan kadun jatkoon, jos­ta nyt puhutaan.

    “Kätilöopis­ton läheiset kapeat, tarkoituk­sel­la mutkaisik­si lin­jatut kadut eivät vedä enem­pää bussiliikennettä.”

    Ainakin vuo­den 2005 suun­nitel­mas­sa / kaava­selvi­tyk­sessä tode­ti­in, että Kätilöopis­ton läheinen kapea tieo­su­us on vain noin 100 metrin mit­tainen, eikä pysäköin­tiä ole ainakaan alku­vai­heessa tarkoi­tus rajoit­taa tai muut­taa nykyis­es­tä. Suun­nitel­mas­sa todet­ti­in, että katu­verkko ei estä liikennöintiä.

    “Poikit­tais­li­iken­net­tä tarvi­taan. Kumpu­lan kam­puk­sel­la ei kuitenkaan kai­va­ta 506:n reit­in­muu­tos­ta, vaan jou­tu­isaa ja luotet­tavaa yhteyt­tä Pasilaan.”

    Kumpu­lalaiset ovat kiitet­tävästi miet­ti­neet eri­laisia vai­h­toe­hto­ja. Kysymyk­sessä ei kuitenkaan ole vain Kumpu­lan kam­puk­sen ja Pasi­lan väli­nen yhteys.

    Kuten YTV asi­as­ta lausuu:
    “Tiedelin­jan nykyi­nen reit­ti Viik­istä Pasi­lan ase­man kaut­ta Pohjois-Tapi­o­laan on varsin pitkä ja liiken­neolo­suhteil­taan ruuhkainen. Tästä johtuen lin­ja on viivästyk­sille altis. Tiedelin­jan heikko koh­ta onkin ollut liiken­teen täs­mäl­lisyys, mikä näkyy myös asiakastyytyväisyystutkimuksissa.”
    “Reitin han­kalimpia kohtia viivästys­ten kannal­ta on Pasi­lan ja Kumpu­lan väli­nen osuus.”
    “Ratkaisu­ja tärkeän poikit­tais­lin­jan joudut­tamisek­si ja sään­nöl­lisyy­den paran­tamisek­si kai­vataan pikaisesti. ”

    Suvi:”…toteuttaa se hyv­in­maise­moitu ratikkalin­ja käytöstä pois­tuneen sata­ma­radan paikalle.”

    Nyky­vas­tus­tuk­ses­ta päätellen kaava­muu­tos ratikkalin­jalle sata­ma­radan paikalle on lähin­nä utopia, ainakaan ilman vuosien valituskierteitä.

    Eikö voitaisi rak­en­taa hyvin maise­moitu joukkoli­iken­nekatu? Pui­ta ja pen­sai­ta viereen, katu nykyään myyn­nis­sä olev­as­ta vihreän väris­es­tä asfaltista. Yksikaistaisel­la joukkoli­iken­nekadul­la ei ole lev­eyt­täkään enem­pää kuin rativaunulinjalla.

  53. Jouni,

    Kar­tat oli­vat hyvin mie­lenki­in­toisia. Niiden perus­teel­la näyt­täisi pikaises­ti arvioitu­na siltä, että Kumpu­lan­mäen liiken­teen paran­tamisek­si yhteys Otaniemestä tai Meilahdes­ta ei ole kaikkein olen­naisin. Sen sijaan olisi tärkeää:

    (1) Paran­taa yhteyk­siä Pasi­lan ase­malle kam­pus­bus­sil­la, joka liiken­nöisi ole­mas­sa ole­via katu­ja, sekä raiti­otieseu­ran ideoimal­la uudel­la Pasi­la — Ara­bia ‑raiti­olin­jal­la 5, joka käyt­täisi jo ole­mas­sa ole­vaa raitiolinjaverkostoa.

    (2) Jär­jestää kan­takaupungista raiti­olin­ja Hämeen­ti­etä, Kus­taa Vaasan tietä ja jo raken­net­tua Pietari Kalmin kat­ua pitkin ylös Kumpu­lan­mäelle. Mäeltä voisi jatkaa edelleen Koskelaan.

  54. Markku Toik­ka:
    “Ilmati­eteen laitok­sen työn­tek­i­jän kan­nat­taisi asua Kumpu­las­sa, Vallilas­sa tai Itä-Pasi­las­sa niin ei tarvit­sisi valit­taa liikenneyhteyksistä.”

    Sinän­sä ajat­te­lu­ta­pasi on kyl­lä ehdot­toman oikea.
    Mut­ta pelkästään Kumpu­lan kam­puk­sen kohdal­la kyse on myös muu­ta­mas­ta tuhannes­ta opiske­li­jas­ta, eikä kaikille mil­lään löy­dy asun­toa noil­ta alueilta. 

    Toisek­seen, päämääränä täy­tyy olla poikit­tais­li­iken­teen paran­t­a­mi­nen, ei pelkkä 506:n reit­ti. Täl­löin puhutaan myös Viikin ja Ara­bi­an yhteyk­sistä Pasilaan. 

    Kumpu­lan asukkail­la on oikeus puo­lus­taa puis­toaan mut­ta kuten muunkin NIM­BY­i­lyn kohdal­la täy­tyy päätök­set tehdä kokon­aisu­u­den kannal­ta järkeviksi. 

    Kumpu­las­sa asuu paljon vihrei­den äänestäjiä. Ole­tan että Osmon ja vihrei­den kan­nan tässä asi­as­sa ratkaisee alas­ton pop­ulis­mi eli näi­den äänestäjien mielistely.

  55. JoukkoL: “Han­kkeen vas­tus­ta­jat halu­a­vat per­son­oi­da joukkoli­iken­nekadun kumpu­lan kam­puk­sen työn­tek­i­jöi­hin ja opiske­li­joi­hin, vaik­ka kyse on laa­jem­min poikit­taili­iken­teestä Helsingissä.”

    Poikit­tais­li­iken­teen ongel­ma helsingis­sä on sen hitaus, kyl­lä. Mut­ta se että kiertelevä lin­ja kaarteleekin vähän lyhyem­män matkan, ei ole kus­tan­nusten arvoista. Sitä pait­si viikin ja ara­bi­an kyytiläis­ten matkaa nopeut­taisi vielä enem­män kumpu­lan kier­roksen pois­t­a­mi­nen. Ja senkin jäl­keen pasi­lan meilah­den väli tökkii.

    Kan­nat­taisiko mielu­um­min käyt­tää raha ja aika nopean poikit­taisy­htey­den luomiseen pasi­lan korkeudelle, esim. tyyli­in raide­jok­eri? Vaikkei se sormi­malli­in sovikkaan.

  56. Teemu K kir­joit­ti: “Kumpu­lan asukkail­la on oikeus puo­lus­taa puis­toaan mut­ta kuten muunkin NIM­BY­i­lyn kohdal­la täy­tyy päätök­set tehdä kokon­aisu­u­den kannal­ta järkeviksi.”

    Nim­bystä on tul­lut nykya­jan leimakirves, jol­la on help­po yrit­tää saat­taa vas­tus­ta­ja huonoon val­oon ilman, että omia näke­myk­siä tarvit­see mitenkään perustel­la. Toivoisin, että täl­laisen Hitler-kort­ti­in ver­rat­ta­van keskustelukeinon käyt­tämi­nen lopetettaisiin.

    Kumpu­lan­laak­sos­sa ei ole kysymys vain kumpu­lalai­sista. Itse asun Vallilas­sa ja pidän laak­soa nimeno­maan meille tärkeänä, kos­ka Vallilan muut puis­tot ovat pieniä, meluisia ja huonos­ti hoidet­tu­ja. Ne eivät riitä ulkoilualueiksi.

    Puis­to­jen tarpeen itäisessä kan­takaupungis­sa on toden­nut myös kaavoit­ta­ja voimas­sa ole­van ja vuon­na 2003 hyväksy­tyn yleiskaa­van selostuksessa:

    “Kan­takaupun­ki on tiiveim­min raken­net­tu osa Helsinkiä. Puis­to- ja virk­istysaluei­den määrä ja pin­ta-ala henkeä kohden ja myös maap­in­ta-alaa kohden on pieni ver­rat­tuna sitä mui­hin Helsin­gin osi­in. Etenkin itäisen kan­takaupun­gin tilanne on pitkään ollut tässä suh­teessa huono. Kaupun­gin puis­to­ja virk­istysalue­tar­jon­taa tas­apain­ote­taan etenkin kan­takaupungis­sa luo­ma­l­la uusien rak­en­tamisaluei­den yhtey­teen uut­ta puis­to­tar­jon­taa. Samal­la jo ole­mas­sa ole­vien puis­to­jen laatu­ta­soa nos­te­taan. Kan­takaupun­gin koil­lisosaan Vallilan laak­soon ja Kumpu­laan luo­daan uusi laa­ja kaupunginosapuisto.”

    (12 Yleiskaavae­hdo­tus, Alueelli­nen kuvaus 12.1 Kan­takaupun­ki ja Laut­tasaari s. 208/ pdf-tiedos­ton sivu 81)

  57. Juhana Har­ju: “(2) Jär­jestää kan­takaupungista raiti­olin­ja Hämeen­ti­etä, Kus­taa Vaasan tietä ja jo raken­net­tua Pietari Kalmin kat­ua pitkin ylös Kumpu­lan­mäelle. Mäeltä voisi jatkaa edelleen Koskelaan.”

    Mah­taisiko tuokaan läpäistä NIM­BY-seu­laa, kun bus­si 55:n vas­taa­va reit­timuu­tos ei näytä kelpaavan?

  58. Minus­ta tämän keskustelun kulues­sa on alka­nut vaikut­taa siltä, että koko tuo tiedelin­ja Otaniemestä Viikki­in on päät­täjien romant­tista höpö­tys­tä. Se on ensin­näkin liian pitkä, minkä vuok­si bus­sit eivät pysy aikataulus­saan. Kun se kiemurtelee jokaisen kam­puk­sen kaut­ta, mat­ka Viik­istä Otaniemeen tulee niin hitaak­si, ettei sitä kukaan käytä. 

    Ongel­mana on Kumpu­lan yhtey­det Pasi­lan ase­malle. Jot­ta yhteys olisi kelvolli­nen, vält­tämätön edel­ly­tys on, että kulkuneu­vo pysyy aikataulus­saan. Sik­si sen päät­täri ei voi olla Otaniemessä. Yksi väliä sukku­loi­va bus­si — tai kak­si — riittäisi

  59. Sil­loin on kyseessä Nim­by­i­ly puh­taim­mil­laan, kun san­o­taan, että poikit­tais­li­iken­net­tä pitää ehdot­tomasti kyl­lä paran­taa — mut­ta ei min­un naa­puri­ni kautta.

  60. Osmo: “Yksi väliä sukku­loi­va bus­si — tai kak­si — riit­täisi.” Jostain syys­tä minäkin sain tästä keskustelus­ta saman vaikutel­man. Se olisi help­po ja var­masti aika edulli­nen ratkaisu. Mik­si pitää ehdoin tah­doin saa­da vään­net­tyä 506 reitiltään uudelle kadulle?

  61. “Minus­ta tämän keskustelun kulues­sa on alka­nut vaikut­taa siltä, että koko tuo tiedelin­ja Otaniemestä Viikki­in on päät­täjien romant­tista höpötystä”

    Naulan kan­taan. Muis­telisin, että koko Tiedelin­ja on alun­perin jonkun Suur-Helsin­gin imagoa miet­ti­neen aivori­ihen visioin­nin tulos. Liiken­teel­listä, tai mitään muu­takaan, virkaa­han maini­t­ul­la lin­jal­la ei nykyisel­lään ole, mut­ta se nyt “piti saada”.

    Kari

  62. Tiedelin­jal­la on täl­lä het­kel­lä noin 3500 käyt­täjää päivit­täin, jot­ka käyt­täjä­palaut­teen myukaan pitävät lin­jaa tärkeänä. 

    Eniten nousu­ja 506-bus­si­in TKK:n lähdöil­lä on Alvar Aal­lon puis­ton pysäk­iltä (Otanie­mi), Tukholman/Reijolankaduilta (Meilahti) ja Pasi­lan asemalta 

    sekä Viikin lähdöil­lä Viikin tiedepuis­tos­ta, Ara­bi­as­ta, Intiankadul­ta (Kumpu­la), Pasi­lan ase­mal­ta ja Munkkiniemen aukiolta.

    Pasi­lan ase­ma on suosi­tu­in pysäk­ki, mut­ta kam­pusten merk­i­tys koros­tuu muuten käyttäjäkunnassa.

  63. Minus­ta on hyvä idea toteut­taa raiti­olin­ja 5 Ara­bi­as­ta Pasi­laan välit­tömästi. Mut­ta sen jatkamiseen Meilah­teen on tärkeää sitoutua jo ensi vai­heessa seuraavasti:

    - Maise­moitu raiti­otie sata­ma­radan paikalle (mat­ka Ara­bi­as­ta Pasi­laan nopeu­tuu ja raitioverkko täydentyy).

    - Raiti­o­tien jatko Pasi­las­ta Meilah­teen, siten että Nor­den­skiöldinkadul­ta (heti Auro­ran sairaalan jäl­keen) tehdään ratikalle oikotie Laak­son sairaalan viereen Lääkärinkadulle (Auro­ran­port­ti-Lääkärinkatu) ja siitä pääseekin jatka­maan valmi­ille radoille.

    Nämä oikoti­et on tois­taisek­si vielä help­po toteut­taa, mut­ta kaava­muu­tok­set pitää tehdä nopeasti ennen kuin niiden paikalle toteutetaan jotain muu­ta, ja sit­ten pitääkin ikuis­es­ti käyt­tää hitai­ta kiertäviä yhteyksiä.

    1. Kos­ka aika moni on esit­tänyt ratikkalin­jaa Kumpu­lan laak­soon. Kysy­isin näin julkises­ti, kävisikö tämä paikallisille asukkaille?

  64. 506 reit­timuu­tok­ses­ta vielä:

    “Aika tahdi­ton­ta alkaa nimitel­lä meitä Vallilas­sa, Kumpu­las­sa, Pasi­las­sa, Touko­las­sa, Ara­bi­as­sa, Koske­las­sa ja Käpylässä asu­via ‘ärsyt­täviksi’. Me olemme niitä, joiden elämään 506:n reitin vetämi­nen suun­nitel­lun Pietari Kalmin kadun jat­keen kaut­ta eniten vaikuttaisi.”

    “–jou­tu­isaa ja luotet­tavaa yhteyt­tä Pasi­laan. Samaa kaipaamme me Kumpu­lan asukkaat.”

    Näi­hin ei voi muu­ta tode­ta kuin, että niin­pä: juuri teille tulisi uusi hyvä bus­siy­htys lähelle kotianne. Moni teistä voisi ehkä säästää tuhan­sia euro­ja luop­umal­la autostaan. Ja yhteys veisi vieläpä jou­tu­isas­ti Pasi­laan, eli olisi toivei­tanne vastaava.

  65. Osmo,

    Olen paikalli­nen asukas ja asun Vallilas­sa lähel­lä van­haa junarataa, jon­ka poh­jalle raiti­olin­jaa on suun­nitel­tu. Minä hyväksyn ilman muu­ta hyvin maise­moidun ja ruo­hote­tun raiti­olin­jan Vallilan­laak­son poik­ki Kalasa­ta­mas­ta Pasi­lan ase­malle. Esimerkik­si täl­lainen olisi hyvä:

    http://nakkiputka.pp.fi/saksa/karlsruhe/karlsruhe099.html

    Sen sijaan en hyväksy asfal­toitua ja katupo­h­jalle raken­net­tua raiti­olin­jaa, joka näyt­täisi läh­es yhtä pahal­ta ympäristössä kuin katu. Asfal­toitua katupo­h­jaa ei tarvi­ta, kos­ka bus­sil­la ajet­ta­van ja har­voin tarvit­ta­van poikkeusli­iken­teen ei tarvitse kulkea täs­mälleen samaa reittiä.

    En myöskään hyväksy raiti­olin­jan rin­nalle kat­ua. Se turmelisi laak­son todel­la pahasti (tässä keskustelus­sa heit­et­ty aja­tus maise­moidus­ta kadus­ta on pelkkää hölynpölyä).

    Kan­nat­taa myös pan­na merkille, että Vallilan­laak­soa pitkin kulke­va raitio­vaunu EI pysty nouse­maan ylös Kumpu­lan­mäelle, kos­ka jyrkkään rin­teeseen yhdis­tyvät vielä tiukat mutkat (näin on arvioin­ut kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton arkkite­hti Mikke Sund­man 28.10.2008 pidet­tyssä kuulemisti­laisu­udessa). Näin ollen raiti­olin­ja sopii todel­lakin vain pitkit­täin Kalasa­ta­man ja Pasi­lan liiken­net­tä varten. 

    Mut­ta Vallilan­laak­sos­ta on vain 4 min­uutin käve­ly­mat­ka Kumpu­lan­mäelle (olen kel­lot­tanut käve­ly­matkan). Siten raiti­olin­ja voisi hyvin sopia osaratkaisuk­si, kun halu­taan paran­taa yhteyk­siä Kumpu­lan­mäen ja Pasi­lan ase­man välillä.

  66. Vielä täs­men­nyk­senä: Ter­mien suh­teen on tarpeen olla tarkkana. Van­ha junara­ta on Vallilan­laak­sos­sa, mut­ta suun­nitel­tu Pietari Kalmin kadun jatke on Kumpu­lan­laak­sos­sa. Jos todel­la tarkoi­tat raiti­olin­jaa Kumpu­lan­laak­soon (ei siis junaradalle), en usko, että sitä hyväksyy juuri kukaan paikalli­nen asukas. Mut­ta pitkin Vallilan­laak­son van­haa junaradan poh­jaa raiti­olin­ja on hyväksyt­tävis­sä. Hyvin maisemoituna!

  67. Nämä aikakapselit jok­seenkin keskel­lä kaupunkia ovat kyl­lä aivan main­ioi­ta henkireik­iä, joiden säi­lyt­tämis­es­tä kan­nat­taa vähän maksaakin.

    Eikö poikit­tais­li­iken­ney­hteyt­tä voisi lait­taa ker­ral­la kun­toon lin­jaa­mal­la ratik­ka Pasi­las­ta Radan­rak­en­ta­jantie — Mäkelänkatu — Ison­ni­itynkatu (Kätilöopis­to), siel­lä jos­sain sopi­vas­sa paikas­sa tun­neli­in Kumpu­lan kam­puk­sen kallion läpi ja Kus­taa Vaasan kadun / Hämeen­tien risteyk­seen ja edelleen Hämeen­ti­etä Taide­te­ol­liselle korkeak­oul­ulle. Kumpu­lan kam­puk­sen pysäk­ki olisi tunnelissa.

  68. Todet­takkoon tuo­hon Osmon kysymyk­seen jatkok­si, että Vallilan­laak­son raiteis­sa on kysymyt muus­takin kuin Kumpu­lan kam­puk­ses­ta. Realistisuusjärjesjestyksessä:

    Seiskan reitin muu­tos. Tämä on pyörinyt eri kehi­tys­su­un­nitelmis­sa. Jah­ka Kalasa­ta­man kiskot valmis­tuu, niin seiska voisi ajaa reit­tiä Pasi­la — Vallilan­laak­so — Kalasa­ta — Hakanie­mi. Vas­taavasti ykköstä pitäisi kehit­tää ja ajaa Sörnäis­ten kaut­ta, jot­ta Mäkelänkadun palve­lu­ta­so säilyisi.

    Vito­nen, eli poikit­tais­lin­ja. Pasi­la — Meilahti väli tarvit­see ratikan. Joo, siihen tulee ehkä joskus 2020-luvul­la metro, mitä on ihan turha jäädä odot­ta­maan. Luon­te­va reit­ti olisi Ara­bia — Vallilan­laak­so — Pasi­la — Meilahti — Munkkinie­mi. Ehkä sit­ten joskus tois­es­ta päästä Munkkivuoreen / Otaniemeen ja tois­es­ta Viikkiin.

    Ja voisi tuo­ta väliä liiken­nöidä joku Laa­jasa­lostakin tule­va lin­ja, tai Ara­bi­an suunnal­ta Pasi­lan kaut­ta keskus­taan aja­va, jne. Ihan sama mitä tehdään, niin ratikkalin­joille tuo väli olisi eri hyödyllinen.

  69. Osmo kir­joit­ti:
    “Ongel­mana on Kumpu­lan yhtey­det Pasi­lan asemalle.”

    Käsit­tääk­seni myös lännestä, ei pelkästään Otaniemestä, vaan myös Munkas­ta ja Meikus­ta, kai­vataan poikit­taisy­hteyk­siä Pasi­laan. Tai tois­in­päin, var­maan on junal­la Pasi­laan kulke­via Meikku­un meneviä työmatkalaisia(?).

    Nykyään tuol­laiseen poikit­tais­si­ir­tymään pitää ilmeis­es­ti käyt­tää suh­teel­lisen har­voin ja epälu­otet­tavasti kulkivia har­vo­ja poikit­tais­busse­ja, tai vai­h­taa ratikkaa Mannerheimintiellä.

  70. Juhana Har­ju kirjoitti:
    “Mut­ta muu­ta­man vuo­den kulut­tua (ehkä 2013) valmis­tuu metroy­hteys Otaniemeen. Sil­loin sen käyt­tö kam­pusten välisessä liiken­teessä on paljon bus­sil­in­jaa 506 nopeampaa.”

    Tuo ei tässä kyl­lä ole olen­naista. Otaniemen ja Kumpulan/Arabian/Viikin kam­pusten väliä var­maan joku kul­kee, mut­ta tämä ei ole pääasialli­nen tarve. Tarve on akselin Meilahti-Pasi­la-Kumpu­la poikit­taisy­hteyk­sien paran­tamiselle. Siihen Espoon metro ei auta tippaakaan.

  71. Jos halu­taan yhteys Kumpu­lan kam­puk­selle ei ratik­ka täy­dä käy­dä, sil­lä kam­pus on niin jyrkäl­lä mäellä.

  72. Onnis­tu­isiko kaavaile­mani Lääkärinkadun oikotie (ratik­ka Munkas­ta, Töölön­tullis­sa Man­ner­heim­intien yli Lääkärinkadulle, jos­ta Laak­son sairaalan ohi ja Auro­ran sairaalan kohdal­la Nor­den­skiöldinkadun ole­mas­saol­e­valle radalle) vai onko siihen kaavoitet­tu jotain?

    Säästäisi arvokkai­ta min­u­ut­te­ja matkassa.

  73. Osmo,

    Raiti­olin­jas­ta pitkin junaradan poh­jaa on myös paljon keskustel­tu asukkaiden kesken. Vaik­ka jokunen vas­tus­ta­jakin on, useim­mat kan­nat­ta­vat maise­moitua raiti­olin­jaa, kos­ka yleis­es­ti ymmär­retään, että jonkin ver­ran liiken­netarvet­ta valmis­tu­van Kalasa­ta­man suun­nas­ta Pasi­laan päin on. 

    Lop­pu­jen lopuk­si hyvin maise­moitu raiti­olin­ja on aika ele­gant­ti liiken­ner­atkaisu laak­soon, kos­ka se jatkaa raideli­iken­neper­in­teitä alueel­la ja raitio­vaunu voi myös käyt­tää 600 metrin mit­taista junatun­nelia matkalla Pasilaan.

  74. Laskeske­lin reit­tiopaal­la aja­tusleikkinä, että jos mäen päältä Kumpu­las­ta Pasi­laan tehtäisi­in uusi lin­ja, voitaisi­in lin­jaa 506 nopeut­taa aja­mal­la Pasi­las­ta Alek­sis Kiv­en kadul­la 58 reit­tiä Sturenkadulle ja 70T reit­tiä Kus­taa Vaasan tien ja Hämeen­tien risteykseen.

    Sturenkadun kaut­ta 10–11min ver­sus 13–19 min Kumpu­lan kautta.

  75. Sam­po Smolan­der kir­joit­ti: “Tarve on akselin Meilahti-Pasi­la-Kumpu­la poikit­taisy­hteyk­sien parantamiselle.”

    Jounin linkit­tämä tutkimus Kumpu­lan­mäel­lä työsken­tele­vien ja opiskele­vien asuin­paikoista ei tue käsi­tys­täsi, että Meilahdes­ta olisi eri­tyisen paljon tuli­joi­ta. Toki sieltäkin pitää jär­jestää kohtu­ullisen hyvät yhtey­det ja lin­jan 506 vuorovälien lyhen­tämi­nen olisi siinä mielestäni paras keino.

    Pääasialli­nen tarve asuin­paikko­ja kat­se­le­mal­la on Pasi­las­ta (kos­ka mon­et tule­vat junal­la Pasi­laan) sekä kan­takaupun­gin suun­nas­ta, muun muas­sa Ruo­ho­lahdes­ta ja Etu-Töölöstä.

    Pasi­lan ja Kumpu­lan­mäen välisiä yhteyk­siä olisi järkev­in­tä paran­taa uudel­la sukku­la­bus­sil­la, joka liiken­nöisi ole­mas­sa ole­via katu­ja ylös mäelle saak­ka ja käyt­täisi Jouko-lin­jal­lakin käytössä ole­vaa kalus­toa. Se ei tarvitse mäkien läm­mit­tämisiä Kumpulanmäellä.

    Keskus­tan suun­nas­ta tule­vien yhteyk­siä voidaan paran­taa viemäl­lä bus­sil­in­ja 55 Kumpu­lan­mäelle jo raken­net­tua Pietari Kalmin kadun osu­ut­ta pitkin (ei siis pitkin Väinö Auerin kat­ua, joka häir­it­sisi asukkai­ta enem­män ja olisi myös jyrkem­pi rinne).

  76. Kan­natan ehdot­tomasti raitio­vaunua Vallilan­laak­soon välille Pasi­lan ase­ma — Kalasa­ta­man metroase­ma. Se ratkai­sisi myös akuutin ongel­man Kumpu­lan kam­puk­sen ja Pasi­lan väli­sis­sä yhteyksissä.

    Poikit­taisy­hteyk­siä / tiedelin­jaa pitäisi kyseisessä tapauk­ses­sa ehdot­tomasti nopeut­taa toisin keinoin. Parhaas­sa tapauk­ses­sa tiedelin­ja voisi kulkea reikäkivillä/ruoholla maise­moidun raiti­otielin­jan pääl­lä, mut­ta se ei taitaisi paikallisille kelvata.

    Valitet­tavasti, kuten jos­sain aikaisem­mas­sa kom­men­tis­sani sanoin: Ratikkalin­jan saami­nen Vallilan­laak­soon on kau­nis utopia, joka ei toteudu ainakaan viidessä, hyvä jos kymme­nessä vuodessa tai koskaan. Käsi­tyk­seni mukaan lin­ja vaatisi kaava­muu­tok­sen, jos­ta paikallis­ten asen­teet tun­tien valitet­taisi­in ylimpään asteeseen saak­ka. Entistä pahempi rul­janssi puis­toaluei­den pirsto­tu­mis­es­ta, vaaran aiheut­tamis­es­ta puis­tossa liikkuville, his­to­ri­al­lisen kult­tuuri­maise­man pilaamis­es­ta, siitä onko lin­jalle ollenkaan tarvet­ta tai käyt­täjiä, raitio­vaunu­jen kiertämis­es­tä ole­mas­sa ole­vien raitei­den / Sturenkadun ruuhkien kaut­ta jne. 

    Taas saataisi­in lykät­tyä voimas­sa ole­van kaa­van toteut­tamista eteen­päin (since 1987) ja estet­tyä joukkoli­iken­ney­hteyk­sien parannukset.

  77. JoukkoL:lle: Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta teki jo viime jouluku­us­sa varauk­sen raiti­olin­jaa varten Vallilan­laak­soon, eikä se herät­tänyt suurem­paa protestoin­tia tääl­lä asukkaiden kesku­udessa. Turha siis piirtää uhkaku­via val­i­tuk­sista, jos todel­lakin ollaan toteut­ta­mas­sa pelkkää hyvin maise­moitua raiti­olin­jaa. Jos sen sijaan Vallilan­laak­soon ale­taan ajaa jotain raskaam­paa ratkaisua, vas­tus­tus­ta voi odottaa.

  78. Munkkinie­mi-Kumpu­la ‑ratikkalin­ja on var­maan haus­ka idea, mut­ta ei se tiedelin­jaa (506) kor­vaa. Tiedelin­jan tarkoituk­se­na on tar­jo­ta nopea liiken­ney­hteys Otanie­mi — Meilahti — Pasi­la — Kumpu­la — Ara­bia — Viik­ki, eli yhdis­tää viisi kam­pus­ta ja siinä sivus­sa tar­jo­ta yhteys Pasi­lan ase­malle kaik­il­ta näistä. 

    Matkus­ta­jia on läh­es kaikille matkay­hdis­telmille: joku halu­aa men­nä Otaniemestä Viikki­in, toinen Meilah­teen, kol­mas matkaa Kumpu­laan, ja samal­la taval­la muil­ta kam­puk­sil­ta. Lin­ja on eri­tyisen tärkeä kam­pusten väliselle tutkimusy­hteistyölle, helpot­ta­maan tapaamisia yhteistyötä teke­vien tutk­i­joiden välil­lä. Samoin se on tärkeä poikki­ti­eteel­lisiä opin­to­ja tekeville opiske­li­joille: esimerkik­si Kumpu­las­ta voi olla päästävä pikaises­ti pistäy­tymään luen­nol­la niin Otaniemessä, Meilahdessa, kuin Viikissäkin.

  79. Juhana Har­ju kirjoitti:
    “Jounin linkit­tämä tutkimus Kumpu­lan­mäel­lä työsken­tele­vien ja opiskele­vien asuin­paikoista ei tue käsi­tys­täsi, että Meilahdes­ta olisi eri­tyisen paljon tulijoita.”

    Ymmär­sit väärin. En tarkoit­tanut että poikit­taisy­hteyk­sille olisi tarve sen takia, että Meikus­ta pää­sisi Kumpu­lan kam­puk­selle. Tarkoitin, että Pasi­la on sel­l­ainen liiken­teen sol­muko­h­ta, että Pasi­lan ja Meikun välil­lä kul­kee paljon liikku­jia, varsinkin työ­matkalaisia, ole­tan. Ja var­maan län­nem­pääkin, Munkas­ta ja Espoos­ta, tulee ihmisiä jot­ka halu­a­vat päästä Pasilaan.

    Poikit­taisy­htey­det Pasi­las­ta eivät nykyään ole kovin hyvät. Poikit­taisy­htey­det lännestä (Meikus­ta, Munkas­ta ja kauem­paa) Pasi­laan, ja idästä (Kumpu­las­ta, Ara­bi­as­ta, Kalasa­ta­mas­ta) Pasi­laan voinee var­maan käsitel­lä enim­mäk­seen toi­sis­taan eril­lis­inä kysymyksinä.

  80. Juhana Har­ju kirjoitti:
    “Keskus­tan suun­nas­ta tule­vien yhteyk­siä voidaan paran­taa viemäl­lä bus­sil­in­ja 55 Kumpulanmäelle”

    Sinähän turi­noit ihan asian vier­estä. Keskus­tas­ta on ihan hyvät yhtey­det Kumpu­lan kam­puk­selle. (Ehkä liikun­tara­joit­teisia luku­unot­ta­mat­ta.) Poikit­taisy­htey­det ovat huono­ja, ja niiden paran­tamista tässä kaivataan.

  81. Hyvä nim­imerk­ki Jouni!
    Kiitos tilas­toista. Yliopis­ton väki tun­tuu asu­van eri puo­lil­la Helsinkiä ja lähiseu­tu­ja. Suurin osa kuitenkin järkevästi keskus­tas­sa. Kom­men­tis­sani Soin­in­vaar­alle halusin kat­soa tule­vaisu­u­teen ja miet­tiä mikä olisi järkevää kaupunkisu­un­nit­telua. Kaik­ki ovat var­maan näh­neet Alvar Aal­lon funk­tion­aaliset suun­nitel­mat liiken­nejär­jeste­ly­istä val­tavine ydinkeskus­taan ulot­tuvine liiken­neväy­li­neen. Onnek­si niitä ei raken­net­tu. Kestävän kaupunkisu­un­nit­telun tulee perus­tua liiken­nemäärien vähen­tämiseen, ei lisäämiseen. Joukkoli­ikenne on ehdot­tomasti ain­oa järkevä tapa hoitaa se liikenne mikä on hoidet­ta­va. Ongel­mak­si muo­dos­tuu se, että jos bussien ja tei­den määrä lop­ut­tomasti kas­vaa, keskus­ta muut­tuu mah­dot­tomak­si asua. Jokainen puis­ton tuhoami­nen on askel väärään suun­taan. Myön­nän olleeni hie­man pro­vokati­ivi­nen. Eihän kukaan Espoon omakoti­talos­sa asu­va halua Itä-Pasi­laan muut­taa. Ennakkolu­u­lot ovat luul­tavasti sitä tasoa. Me nyt sat­umme asumaan tääl­lä päin ja var­maan mei­dän lapsem­mekin. Uskon että se on kestävää kehi­tys­tä ja eet­tis­es­ti oikeam­paa kuin vaa­tia kaupun­gin bus­sikul­je­tus­ta ovelta ovelle ja siinä sivus­sa tuho­ta tuhan­sien ihmis­ten rakas, hil­jainen puistoalue.
    Markku Toikka

  82. TUNNELOINTI VÄLILÄ KUMTÄHDEN KENTTÄ PASIALNRAITIO?

    Noin 1,3 km bus­si­tun­neli välille Kumtäh­den kent­tä Asemapääl­likönkatu Kumpu­lan kam­pukse kaut­ta olisi kallis kom­pro­mis­si, mut­ta nopeut­tasi oleel­lis­es­ti matkaa Ara­bi­as­ta Pasi­laan ja myös nopeut­taisi matkaa Kumpu­las­ta. Joku min­ua viisamapi voisi laskea kus­tan­nuk­set ja ajansäästön.

    Jos otamme luku­un, etä Rautalammintien,Sofianlehdon sekä Limin­gantie-Kymintien alueel­la on aika vähän liiken­net­tä, ja Kumpu­la — 25 vuot­ta sitte n sosi­aal­i­ta­pausten asuma-alue — on vehmas puu­tarhakaupun­ki, niin kyseessä on todel­la laa­ja rauhalli­nen yht­enäi­nen alue kaupungis­sa. Se on arvo.

    En voi pitää itseäni Nim­bynä, kun asun Kirkkon­um­mel­la. Tun­nen muuten Kumpulaa.

    Mua vähän pän­nii se ylen­määräi­nen raideli­iken­nein­toilu, joka joitakin kijroit­ta­jia elähdyt­tää. Ratikoil­la on eit­tämät­tömät etun­sa — mut­ta ne vaa­ti­vat hyvää väestöpo­h­jaa, ja tämä on lop­pu­jen lopuk­si aika pieni kaupunki.

  83. “Joo, siihen tulee ehkä joskus 2020-luvul­la metro, mitä on ihan turha jäädä odottamaan.”

    Tai jos lähtisi suo­si­ol­la siitä ettei tule metroa, vaan ratik­ka, ja nyt Pasi­las­ta itään raken­net­ta­vat hän­nät oli­si­vat osa sit­ten aikanaan tun­neli­ratikkana raken­net­tavaa Töölön “metroa”, jon­ka päätepysäk­ki ei olisi Pasi­la, vaan niitä olisi usei­ta. Ajatuk­se­na siis se että suurim­mat matkus­ta­javir­rat ovat välil­lä Kamp­pi-Pasi­la, Pasi­las­ta itään riit­tää vähempikin kapasiteetti.

    Yksi näistä hän­nistä kulk­isi Vallilan­laak­son kaut­ta Kalasa­ta­maan. Toinen luon­te­va hän­tä olisi Ara­bi­an­ran­ta, ja kol­mas esimerkik­si Mäkelänkadul­ta alka­en nykyi­nen ykkösen reit­ti Käpylään. Vallilan­laak­son kaut­ta kulke­vat raiteet suun­niteltaisi­in jo nyt niin että ne voidaan hel­posti viedä Pasi­lan tule­van “metro“asemarakennuksen sisään ja sieltä “metro“tunneliin.

  84. Parhail­laan on työn alla tutkimushanke “Kumpu­lan kam­pus Pääkaupunkiseudun joukkoli­iken­n­ev­erkos­tossa”. Han­kkeen tavoit­teena on tar­jo­ta tietoa Kumpu­lan­laak­soa koske­van liiken­nesu­un­nit­telun ja siitä käytävän keskustelun tueksi.

    Tarkoituk­se­na on:

    1. Selvit­tää Kumpu­lan kam­puk­sel­la työsken­tele­vien asuin­paikko­jen jakau­tu­mi­nen Helsin­gin seudul­la sekä tun­nistaa alueen eri toimijat.
    2. Analysoi­da mat­ka-aiko­ja Kumpu­lan­mäelle nyky­isiä ja suun­nitel­tu­ja joukkoli­iken­ner­atkaisu­ja käyttäen.
    3. Pohtia joukkoli­iken­teen nyky­isiä kehit­tämis­tarpei­ta ja siihen liit­tyviä etur­i­s­tiri­ito­ja alueen eri toim­i­joiden näkökulmasta.

    Han­ke ei ota kan­taa eri­lais­ten liiken­ner­atkaisu­jen parem­muu­teen, vaan pyrkii tuot­ta­maan tietoa keskustelun tueksi. 

    Han­kkeen sivusto:
    http://blogs.helsinki.fi/liikenneyhteystutkimus-kumpula/tietoja-hankkeesta/

    Täl­lä het­kel­lä valmista tietoa löy­tyy kam­puk­sen työn­tek­i­jöi­den ja opiske­li­joiden asuinpaikoista.

  85. “Ainakin vuo­den 2005 suun­nitel­mas­sa / kaava­selvi­tyk­sessä tode­ti­in, että Kätilöopis­ton läheinen kapea tieo­su­us on vain noin 100 metrin mit­tainen, eikä pysäköin­tiä ole ainakaan alku­vai­heessa tarkoi­tus rajoit­taa tai muut­taa nykyis­es­tä. Suun­nitel­mas­sa todet­ti­in, että katu­verkko ei estä liikennöintiä.”

    Tämä on kyl­lä utopi­aa, sen ver­ran kapea tuo on että ei mene kuin nanosekun­ti ensim­mäisen bussin kulkemisen jäl­keen kun parkkipaikat on kaupun­gin toimes­ta viety. Saati sit­ten niitä tilantei­ta kun bus­si tulee kapeal­la kadul­la henkilöau­to­ja vas­taan eikä väistämisti­laa ole. 

    Asun kul­mil­la joten kadun­pätkä on harv­inaisen tut­tu. Olen myös opiskel­lut kam­puk­sel­la enkä kokenut sinne kulkemista han­kalana, bus­sil­la pääsee eikä yksi mäen­nousu jalan var­maan tee pahaa tieto­jenkäsit­telijöille, päin­vas­toin. En tosin tul­lut lännestä mut­ta jotenkin tun­tuu että tässä ollaan tekemässä aika iso­ja asioi­ta pienehkön (ehkä sato­ja) ihmisjoukon takia. Lisää vuoro­ja vaan nykyiselle reit­ille, sil­lä saadaan jo paljon aikaan.

  86. Sam­po Smolan­der arvosteli tylysti ehdo­tus­tani siitä, että bus­sil­in­ja 55:n reit­ti pitäisi viedä Kumpu­lan­mäelle Pietari Kalmin kadun raken­net­tua osu­ut­ta. Ehdo­tuk­seni taustal­la on se, että bus­sil­in­ja reit­timuu­tos on paraikaa käsit­telyssä HKL-johtokun­nas­sa. Siel­lä suun­nitel­laan huonom­paa lin­jaus­ta 55:n reit­ille mäelle, joten halusin tar­jo­ta vai­h­toe­hdok­si paremman.

    Joukkoli­iken­ney­hteyk­sien ulot­tamista ylös Kumpu­lan­mäelle saak­ka on perustel­tu sil­lä, että siten use­am­mat jät­täi­sivät auton­sa koti­in ja käyt­täi­sivät joukkoli­iken­net­tä. Vaik­ka pidänkin suurim­mak­si osak­si silkkana laiskuute­na, jos ihmiset eivät jak­sa kävel­lä 300 metriä, väit­teessä saat­taa olla kuitenkin jonkin ver­ran perää. Sik­si myön­nyin siihen, että bussin 55 lin­ja ulote­taan ylös mäelle.

    Kan­natan kuitenkin ehdot­tomasti Kumpu­lan­laak­son ja Vallilan­laak­son suo­jelua. Innos­sa viedä liiken­net­tä Kumpu­lan­mäelle ei pidä uhra­ta tätä maise­mallis­es­ti ja kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti tärkeää puistoaluetta.

    Markku af Heurlin arvosteli “raideli­iken­nein­toilua” ja sanoi, että raitio­vaunut vaa­ti­vat hyvää väestöpo­h­jaa. No, Kalasa­ta­maan on valmis­tu­mas­sa 18 000 asukkaan kaupungi­nosa ja Pasi­las­sakin on tärkeä risteysase­ma, joten pitäisi olla selvää, että tuolle välille on käyttäjiä.

    Hänen ehdot­ta­maansa bus­si­tun­nelia Kumpu­lan kam­puk­selle pidän erit­täin kalli­ina. Ver­tailun vuok­si: viimeisessä ver­sios­sa Vallilan­laak­son katuhankkeelle oli las­ket­tu hin­taa 10 miljoon­aa euroa ja on selvää, että mon­ta ker­taa pidem­mästä tun­nelista muo­dos­tu­va yhteys tulisi mak­samaan mon­ta ker­taa enem­män. Lisäk­si Helsin­gin kaupunkikin on strate­gias­saan sitou­tu­mas­sa raideli­iken­teen edis­tämiseen. Sik­si ei ole syytä valmis­tel­la ratkaisu­ja, jot­ka perus­tu­vat paikallis­es­ti saas­tut­tavaan liikennemuotoon.

  87. Pete: “En tosin tul­lut lännestä mut­ta jotenkin tun­tuu että tässä ollaan tekemässä aika iso­ja asioi­ta pienehkön (ehkä sato­ja) ihmisjoukon takia. Lisää vuoro­ja vaan nykyiselle reit­ille, sil­lä saadaan jo paljon aikaan.” 

    Voi se olla näinkin, mut­ta toisaal­ta on kuu­lunut val­i­tus­ta pitkästä 506:n mat­ka-ajas­ta Pasi­laan. Pikkubus­si-ide­as­sa (Kumpu­la-Pasi­la) on se hyvä puoli, että sitä on help­po kokeil­la. Lin­jan voi polka­ista käyn­ti­in nopeal­la aikataul­ul­la (toisin kuin 506:n uuden reitin uut­ta katu­o­su­ut­ta pitkin). Jos lin­jas­ta ei ole hyö­tyä, sen voi kuopa­ta vähin äänin. Vaik­ka kuka­pa nyt ei halu­aisi ajaa mukaval­la autol­la laitok­sen ovelta junan viereen? Tak­sikin pitäisi jak­saa tila­ta, tämä tulee automaattisesti.

    Ratik­ka Kalasa­ta­mas­ta Vallilan­laak­son kaut­ta Pasi­laan lie­nee sel­l­aisen kokolu­okan han­ke, että se ei toteu­tune aivan heti. Eikä se vält­tämät­tä kor­vaa bus­sili­iken­net­tä, kos­ka pitää kävel­lä se hui niin kamalan jyrkkä mäki ylös laitoksille.

  88. Juhana Har­julle

    Markku af Heurlin arvosteli “raideli­iken­nein­toilua” ja sanoi, että raitio­vaunut vaa­ti­vat hyvää väestöpo­h­jaa. No, Kalasa­ta­maan on valmis­tu­mas­sa 18 000 asukkaan kaupungi­nosa ja Pasi­las­sakin on tärkeä risteysase­ma, joten pitäisi olla selvää, että tuolle välille on käyttäjiä.

    Hänen ehdot­ta­maansa bus­si­tun­nelia Kumpu­lan kam­puk­selle pidän erit­täin kalli­ina. Ver­tailun vuok­si: viimeisessä ver­sios­sa Vallilan­laak­son katuhankkeelle oli las­ket­tu hin­taa 10 miljoon­aa euroa ja on selvää, että mon­ta ker­taa pidem­mästä tun­nelista muo­dos­tu­va yhteys tulisi mak­samaan mon­ta ker­taa enem­män. Lisäk­si Helsin­gin kaupunkikin on strate­gias­saan sitou­tu­mas­sa raideli­iken­teen edis­tämiseen. Sik­si ei ole syytä valmis­tel­la ratkaisu­ja, jot­ka perus­tu­vat paikallis­es­ti saas­tut­tavaan liikennemuotoon.

    1. En tiedä, mitä Pietari Kalmintie mak­saisi. Olen kuul­lut taiu lukenut tältä pal­stal­ta) sum­man 800.000 euroa-. Tämä kuu­lostaa jär­keenkäyvältä, sil­lä raskaan liiken­teen kestävä asfal­toitu varastopi­ha tai tont­tili­it­tymä mas­san­vi­ah­toinen jne. mak­saa likimäärin 100 e/m2. 10 m lev­eä tie siis n 1.000.000 e/km. (En nyt tiedä viimei­sismpiä hintoja)

    2,. Tun­neli­v­ai­h­don hin­ta (Stet­son­ista ) olisi ehkä 5 Me, mut­ta etu­ja voi olla koko rahan edestä. siis kun otan­mme huomioon mat­ka-ajan lyhen­e­misen Viik­istä Pasilaan

    3. Kalasat­maal­la tarkoitet­ta­neen Kulosaaren sil­lan viuer­essä ole­vaa entistä sata­ma-luet­ta. Siitä menee metro toiseen liiken­teen sol­mukuko­htaan eli Rauta­tien­to­rille. Sieltä voi myös suo­raan ohja­ta (bus­si) reitin teol­lisu­uska­to myöten Pasi­lan ase­malle ja tästä eteenpäin.

    4. Kun näistä strate­gioista kuulee puhut­ta­van, niin soti­laster­mistä tulee mieleen sanon­ta, että ken­raalit ovat kehit­täneet aina eri­no­maiset suun­nitel­mat edel­lisen sodan voit­tamisek­si. — Energitaloduellisesti(bruttona) bus­si ja ratik­ka ovat jok­seenkin yhtä hyviä. Bus­sit kehit­tyvät ja tule­vat saas­tee­tomim­mik­si ja enr­giat­aloudel­lisem­mik­si. Ratikat samoin — mut­ta viime kädessä niiden vaa­ti­ma sähkö tuote­taan hiilel­lä (/ maakaa­sul­la) tai tuo­daan Sos­novy Borista.

  89. Hei,
    kyselit kumpu­lalais­ten mielip­iteitä sata­ma­radan ratikkare­itistä. Olen samaa mieltä kuin Juhana Har­ju, hyvin maise­moitu ratikkare­it­ti (kts. tässäkin keskustelus­sa esitet­ty kuva Karl­sruh­es­ta) Vallilan­laak­son sata­ma­radan paikalla olisi puis­ton käytön ja säi­lyt­tämisen kannal­ta vähiten huono joukkoli­iken­ner­atkaisu. Sata­ma­radan lin­jauk­ses­sa on etuja:
    ‑se ei ris­teä Kumpu­lan­taipaleen erit­täin vilkkaan pyöräi­lyre­itin kanssa
    ‑se ei halkaise puis­ton yleisessä käytössä ole­vaa osaa samaan tapaan kuin Pietari Kalmin kadun jatke kos­ka se kul­kee pitkän matkaa siir­to­la­pu­u­tarhan ja kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan aidat­tu­jen aluei­den välis­sä. Puu­tarho­jen väli­nen ulkoil­ure­it­ti voisi kulkea ratikkare­itin vier­essä kuten täl­läkin hetkellä
    ‑se olisi aidosti nopeampi poikit­taisy­hteys kos­ka rata alit­taa Mäkelänkadun tun­nelis­sa ja Hämeen­tien sil­lan ali, lisäk­si se on tasainen ja vain loivasti kaartava

    Ensin pitäisi kuitenkin kokeil­la sukku­la­bus­sia Kumpu­lan­mä­ki-Pasi­la ja 506 vuorovälin tihen­nyk­siä nykyisel­lä reit­il­lä. Ratik­ka sata­ma­radalle lie­nee ajanko­htainen vas­ta Kalasa­ta­man valmistuttua.

  90. “Tun­neli­v­ai­h­don hin­ta (Stet­son­ista ) olisi ehkä 5 Me, mut­ta etu­ja voi olla koko rahan edestä.”

    Aikalail­la vas­taa­van bus­si­tun­nelin kus­tan­nusarvio Palo­heinässä on vajaat 30 miljoon­aa. Ja jos tämän kus­tan­nuk­sille käy niin kuin tun­neli­hankkeille tup­paa käymään, niin lop­ulli­nen kus­tan­nus lie­nee noin 50 miljoon­aa. Eli sun stet­son­ista puut­tuu nolla.

  91. Markku af Heurlin­in arviot katu- ja tun­neli­hankkei­den hin­noista ovat todel­lakin alakan­tis­sa. Min­un lukemieni tieto­jen mukaan Pietari Kalmin kadun jat­keen rak­en­tamiseen on varat­tu raken­nusvi­ras­ton bud­jetis­sa 2,2 miljoon­aa euroa. Lisäku­luina läm­mi­tys­ten rak­en­t­a­mi­nen Kumpu­lan­mäen jo raken­ne­tu­ille katu­o­suuk­sille, joiden hin­taa en muista, sekä sen lisäk­si vielä vuo­tuiset kat­uläm­mi­tyk­sen ylläpi­toku­lut 40 000 euroa.

    Markku af Heurlin­in ehdot­toman bus­si­tun­nelin kus­tan­nuk­sista pidän Tpyy­lu­o­man arvio­ta melko oikeaan osu­vana. Kuten san­ot­tu, Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekadun hin­naksi oli arvioitu viime vai­heessa 10 miljoon­aa euroa, ja hin­taa nos­ti nimeno­maan se, että katu olisi joudut­tu ohjaa­maan tun­neli­in lähel­lä Mäkelän­rin­net­tä. Markku af Heurlin­inin ehdot­ta­ma ratkaisu tulisi mak­samaan monin ver­roin enemmän.

    Mut­ta nuo molem­mat edel­lä esite­tyt ovat siis huono­ja ratkaisu­ja. Olen myös niiden vai­h­toe­hto­jen kan­nal­la, joi­ta Kaari Artem­j­eff edel­lä esit­ti. Ne tule­vat myös aivan selvästi edullisim­mik­si. Kum­ma kun yleen­sä bud­jet­tikurista kiin­nos­tunut­ta Kokoomus­ta nämä ehdo­tuk­set eivät kiin­nos­ta, vaan sekin oli kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa valmis tuh­laa­maan verorahoja.

  92. Tark­istin vähän tietojani.

    Kaupun­ki oli kus­tan­nuk­si­in Pietari Kalmin tiestä siis varan­nut 2,2 Me. Esit­tämäni 800.000 e saat­taisi riit­tää pelkkään tein­po­h­jaan. Tässä muistin sum­man väärin (enkä uskonut han­ket­ta noin hintavaksi)

    Tun­neli. Enhän edes osaa sanoa, olisiko mil­lään jär­jel­lä mah­dol­lista saa­da siihen sopi­va tuloväyliä.

    Soitin kuitenkin ison raken­nus­li­ik­keen kallio­raken­nuk­ses­ta vas­taavalle. Yksikaistainen (n 30 m²) tun­neli mak­saisi betoni­vahvis­tuksi­neen osa­puilleen 3 — 4000 e/m, siis 1,3 km 3,6, — 4,2 Me. Ilmas­toin­ti, kohtau­s­paikat, ulos­menot, toisen moko­man päälle. Yhteys kam­puk­selle tekee vielä lisää. Lin­jan Vallilan­laak­son poik­ki saat­taa joutua tekemään betoniputkel­la, kos­ka kallio voi olla yllät­tävän syväl­lä. Täl­laisen hin­ta olisi siinä 4500 — 6000 e/m. puhutaan siis yhteen­sä n 10 Me:n investoinnista. 

    Ei tosi­aan ihan pikku­ra­ha. Vuo­tuiskus­tan­nuk­sik­si muutet­tuna (5 %) 500.000 e/vuosi eli 2000 e/ käyt­töpäivä. (lin­ja­han ei liiken­nöisi kuin ark­isin. Jo se lyhen­tää mat­ka-aikaa 10 min­u­ut­tia, niin 120 päivävuorol­la (vuoro yhteen suun­taan, 60 vuoroparia /pv) säästet­ty mat­ka-aika oli 20 tun­tia ja rahas­sa ehkä n 1000 e. Toisaal­ta nopeu­tu­mi­nen lisäisi käyt­töä (nyt 3500/ vrk) Kaikki­han eivät kul­je tätä matkao­su­ut­ta. 2000 matkustajaa/vrk lyhen­täisi näi­den yhteistä mat­ka-aikaa 20 000 min eli n 330 tun­tia. Laske sit­ten sille arvo.

Vastaa käyttäjälle JoukkoL Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.