Pietari Kalmin katu

16.3.2009 · Aihe: _ 

Kaupunkisuunnittelulautakunta hylkäsi syksyllä yksimielisesti Vallilan laaksoon suunnitellun joukkoliikennekadun. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä alisti tämän kaupunginhallitukselle, joka kokoomuksen, demarien ja RKP:n äänin kumosi lautakunnan päätöksen. Kaupunginhallitus löysi jostain pölyttyneestä kellarivarastosta voimassa olevan kaavan ja käski toteuttaa yhteyden sen avulla. Tähän ei löydy muuta ratiota kuin että valituskierroksia tulee vähemmän, kun kaavaa ei muuteta, sillä tämä vaihtoehto on vielä huonompi kuin se lautakunnan hylkäämä.

Kyse on tiedelinjan 506 nopeuttamisesta. Se nopeutuu Kumpulan kampuksen ja Pasilan aseman välillä viisi minuuttia, mikä ON paljon. Yhtä paljon aikaa säästää 10 kilometrin moottoritieoikaisu. Joukkoliikenteen suosiolle nopeudella on suuri merkitys.  Sitä ei kukaan ole vaivautunut kertomaan, paljonko tuota tiedelinjaa oikein käytetään.

Asukkaat eivät ole erityisemmin pitäneet tästä suunnitelmasta. On kuitenkin yksi oikaisua puolustava mielipidekin tullut.

Lautakunta on vähän hankalassa tilanteessa, sillä oikeastaan kaupunginhallituksen käskyä pitäisi noudattaa. En ymmärrä, voisiko tuo koskea myös lautakunnan vihreitä jäseniä, koska vihreät äänestivät kaupunginhallituksen enemmistöä vastaan.

Katu on nyt yritetty piirtää mahdollisimman huomaamattomaksi tekemällä siitä yksikaistainen niin, että vastakkaisiin suuntiin kulkevat bussit joutuvat vuorottelemaan. Jos voisi luottaa, että se jää tähän, ei tuo nyt viheraluetta kokonaan pilaisi. Näissä joukkoliikennekaduissa on kuitenkin yksi epäilyttävä piirre. Heti kun sellainen on saatu aikaan ja bussien kulku nopeutunut, autopuolue alkaa vaatia sen leventämistä ja avaamista henkilöautoille. Näin on käynyt esimerkiksi Eliel Saarisen tiellä Haagassa; on siis vaadittu, mutta ei ainakaan vielä avattu. Mikään elin maailmassa ei voi luvata, ettei näin koskaan tehdä.

Kun kuntien päätösten pitäisi noudattaa asukkaiden yleistä tahtoa ja kun asukkaiden mielipide asiasta on jokseenkin selvä, ei tuota katua minusta pitäisi rakentaa.

Katupiirrustusta voi ihailla tästä

(Minulle tuntemattomasta syystä linkki ei toimi Firefoxilla, vaikka toimii explorerilla)

Kommentit

97 Vastausta artikkeliin “Pietari Kalmin katu”

  1. tpyyluoma kirjoitti 16.3.2009 kello 20:54

    Sun Firefoxiin ei ole kytketty PDF-lukijaa, toimii minulla mainiosti… Kartassa on kumpaankiin päähän merkattu puomi ja kadun viereen tolpparivi. Kauan se kestikin, mutta ehdottamasti edistystä. Ainoa mikä henkilöautoihin tepsii on ajoeste, kuten aiheesta tänään Hesarin yleisönosastossa murehtinut Eija Issakainen totesi, “kaupunkilainen on kanimaisen kekseliäs tilanvaltaaja”. Vastaavat fyysiset esteet tarvitaan Eliel Saarisen tiellekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Pekka Vitikainen kirjoitti 16.3.2009 kello 21:13

    tpyyluoma kirjoitti 16.3.2009 kello 20:54

    “Sun Firefoxiin ei ole kytketty PDF-lukijaa, toimii minulla mainiosti…”

    Saattaa ollakin, mutta en usko. Minulla tekee samaa, eikä ensimmäinen kerta. Kaikkialla muualla toimii, mutta kaupunkisuunnittelu… yhtä tuskaa.
    Eikä ole ensimmäinen kerta, pikemminkin sääntö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jouni kirjoitti 16.3.2009 kello 21:16

    Tiedelinja on vain yksi osa kokonaisuutta. Kumpulan kampuksella opiskelee ja työskentelee joidenkin arvioiden mukaan toista tuhatta sellaista ihmistä, jotka käyttäisivät joukkoliikenneyhteyttä kampuksen ja Pasilan aseman välillä, jos yhteys saataisiin toimivaksi. Käyttäjämäärä olisi todennäköisesti vieläkin suurempi, jos yhteys palvelisi myös Taideteollista korkeakoulua ja Arcadaa.

    Nykytilannetta kuvaa hyvin se, että käytännössä on nopeampaa ja sujuvampaa kävellä asemalta kampukselle (20-30 minuuttia) tai kulkea keskustan kautta (hieman enemmän) kuin jäädä odottamaan tiedelinjaa, joka ei pysy aikataulussaan.

    Kysymys on myös enemmästä ajasta kuin siitä viidestä minuutista, jolla reitin suoristaminen linjaa nopeuttaisi. Tiedelinjan pysäkit ovat kaukana kampukselta, ja esimerkiksi itselläni menee matkaan melko nopeana kävelijänä 5-7 minuuttia liikennevaloista ja kävelytien liukkaudesta riippuen. Tuostakin saisi aika monta minuuttia pois, jos pysäkki olisi ylhäällä kampuksella. Yhteys toki nopeutuisi myös sillä, jos vuoroväliä tihennettäisiin ja bussit saataisiin kulkemaan aikataulussa.

    Kaupunki on pallotellut kampuksen ja Pasilan välisen joukkoliikenneyhteyden toteutustapaa vuositolkulla edestakaisin saamatta mitään aikaan. Opiskelijoiden keskuudessa onkin aika pitkälti menetetty usko siihen, että kaupunki onnistuisi yhteyttä koskaan toteuttamaan, paitsi ehkä metrona joskus vuosikymmenten päästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ville Teittinen kirjoitti 16.3.2009 kello 21:27

    Valvontakamera tepsisi myös.
    Minusta joukkoliikennekatuihin pitäisi liittää valvontakamera. Jokainen auto kuvattaisiin ja muille kuin joukkoliikkujille lähetettäisiin sakko. Ne jotka haluavat kyseiset metrit 50e:llä ajaa – saisivat sen puolestani tehdäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. spottu kirjoitti 16.3.2009 kello 22:06

    KSV:n pdf:t näyttäisivät tulevan syystä tai toisesta useammassa palassa joka browseripäässä joko toimii tai useimmiten ei. Kannattaa tallettaa pdf ensin levylle.

    Minusta tuo suunnitelma liikennevaloineen ja puomeineen on overkilliä ja turhaa matkustajien ja kuljettajien kiusaamista, ohituspaikka sadan metrin välein toimisi ihan hyvin. Laajasalossa on vastaavanlainen (lyhyempi) pätkä yhdistämässä Ilomäentietä ja Marunakujaa, eikä siellä käsittääkseni yksityisautoiluongelmaa ole (ei ainakaan ennen ollut). Kameravalvonnasta kertova liikennemerkki pitää kyllä läpiajon kurissa, oli todellisuudessa kameroita tai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. JoukkoL kirjoitti 16.3.2009 kello 22:18

    Valitettavasti nykyään tuntuu, että moni yhteiskunnallisesti perusteltu ja tarpeellinen rakennushanke jää toteuttamatta tai pahasti viivästyy paikallisten “asukkaiden yleisen tahdon” takia. Kun kerran on johonkin asettunut asumaan, ei monikaan muutos enää tunnu kivalta. Varsinkin kaupunkialueilla muutoksiin täytyy kuitenkin varautua ja usein myös sopeutua.

    YTV on lausunut, että Kumpulan joukkoliikennekadun rakentamista tulisi kiirehtiä. Vihreät ovat perinteisesti kannattaneet joukkoliikenteen edellytysten parantamista. Siksi luulisi, että YTV:n laajemmin asiaa joukkoliikenteen puolesta tarkasteella lausunnolla olisi suuri painoarvo päätöstä tehdessä.

    Uskallan myös väittää, että vastustajien perusteista suurin osa on helposti teilattavissa.
    Pahimmillaan virallisella Kumpula forumilla esitettyjen argumenttien taso on seuraava:

    “tieteentekijät ja ilmastoihmiset näyttävät naurettavilta istuessaan kiireisinä bussissaan odottamassa, kun naapurin taapero ohittaa Kumpulantaipaleen ja Pietari Kalmin risteystä kolmipyöräisellään”

    – Näyttävätkö ihmiset tosiaan bussissa kulkiessaan naurettavilta, vai eikö professorin tai muun tieteentekijän imagoon muka sovi muu kuin omalla autolla työpaikan pihaan ajaminen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Sampo Smolander kirjoitti 16.3.2009 kello 22:29

    Osmo kirjoitti:
    “Kun kuntien päätösten pitäisi noudattaa asukkaiden yleistä tahtoa ja kun asukkaiden mielipide asiasta on jokseenkin selvä, ei tuota katua minusta pitäisi rakentaa.”

    Entäpä lännestäpäin (junalta, tai muuten vain Pasilasta) työmatkansa, tai opiskelumatkansa, tekevien kaupunkilaisten mielipde? Kumpia mahtaa muuten olla enemmän, työ- ja opiskelumatkallaan päivittäin Kumpulaan kulkevia, vai tulevan joukkoliikennekadun “haitta-alueella” asuvia asukkaita?

    Hesarim sivuilla oli n. viikko sitten keskustelua aiheesta ja joku kirjoitti että Lahdentien busseilla tulee paljon työmatkalaisia koillisesta Pasilaan. Nykyään he ajavat bussilla Kurviin, ja siitä 7-ratikalla Pasilaan. Ratikka on (kuulemma) työmatka-aikaan ihan täynnä. Ja bussimatka jostain kaukaa Kurviin on ajallisesti lyhyempi kuin viimeiset 2 km Kurvista sporalla Pasilaan.

    Parempi poikittaisyhteys lyhentäisi noidenkin työmatkalaisten päivittäisiä matka-aikoja.

    Onhan se vähän hassua että noinkin keskeisellä paikalla on n. 2 km taival (Pasila-Kumpula) jolla mikään julkinen liikenneyhteys ei ole kävelyä nopeampaa.

    Pitäisikö nimbyilevien asukasyhdistysten ja parempia teitä vaativien autoliittojen lisäksi perustaa julkisilla työmatkojaan kulkevien etujärjestö, joka lobbaisi parempia julkisen liikenteen yhteyksia kaikkein käytetyimmille työmatkareiteille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jussi kirjoitti 16.3.2009 kello 22:55

    Joukkoliikennekatu olisi ainakin minulle turha ratkaisu. Kävelen Pasilan asemalta joka viikko Kumpulan kampukselle ja nautin Kumpulanlaakson rauhallisuudesta. Ei kenelläkään pitäisi niin kiire olla, ettei kävellen tai 506:lla ehtisi mennä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Pasi kirjoitti 16.3.2009 kello 23:12

    Kuten aina YouTubesta löytyy ratkaisu millä estetään asiaton liikenne kokonaan:

    http://www.youtube.com/watch?v=AKVBK-0veE8&feature=related

    Toimii Lontoossa, joten miksei toimisi Helsingissä? Jos tuo katu päätetään rakentaa olisi tuollaiset tolpat mielestäni paras ratkaisu ko. ongelmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Markku af Heurlin kirjoitti 16.3.2009 kello 23:14

    VALLILANLAAKSO ON EHEÄ ALUE – JA SEKIN ON ARVO

    Pietari Kalmin katu on todella vaikea kysymys. Toisaalta se nopettaisi kulkua Pasilaan. Mutta Vallilanlaaksoko yhdessä Kumpulan kanssa muodostaa yhden harvinaisen eheän kokonaisuuden kaupungissa.

    Bussi kerran 5 minuutissa arkisin klo 5 – 20 ei kuulosta kohttuutomalta. Mutta kuitenkin sen katkaisee alueen ja esim. on vaaralementi lapsille. Sen lisäksi ihmisen kuulo on logaritminen, joten lähes meluttomalla alueella se tuo meluelementin. (Alue on yllättävän hiljainen, vaikka Hämeentie kulkee vieressä.)

    Suhteellisesta ajanvoitosta voidaan keskustella. Sovitaan että voitetaan matkassa (12 min 5 minuuutia ja kävelyssä pysäkille 3). Siis 8 minuutia suuntaansa yhteensä 16 minuutin matkasta, 50 %.

    M u t t a aikaan pitää laskea myös aika junalaiturilta bussille (3 min), bussin odottaminen (odostuarvo 5 min) Saadaan lähtökohaksi matka-ajaksi 24 – 25 min.Ero onkin enää 33 %, ei niin suuri enää. Ja jos lisäämme
    vielä matkan Espooseen, suhteellien etu vähenee.
    Ja joka tapauksessa kävelymatka (20 – 25 min.)on oleellisesti yhtä pitkä, ja kävely tekee hyvää. (Kemian prof. Wähalä kävelee iltaisin Kumpulasta kotiinsa Rikhardinkadulle)

    Ja mihin ihmisllä oikein on kiire. Sen 5 minuuttia bussissa voi myös lukea tai ajatella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. a m-b kirjoitti 17.3.2009 kello 8:09

    (Aiheeseen liittyen)

    Osmo Soininvaara: Näkymättömäsi tekeminen…Helsingissä valehdellaan ja annetaan katteettomia lupauksia.

    Kaisaniemen- ja Eläintarhanlahden asuntolaiva- ja raivintolalaiva, Paasitalon veden päällinen demaripaviljonki ja Piritan kahvila-ravintolahankkeissa ja lisälaituri- ja vierassatamahankkeissa mennään niin pitkälle, että väitetään pokkana, että hankkeista ei tule yleistä haittaa enempää maa- kuin meriliikenteellekään. Huvilatelttakin piti olla alunperin väliaikainen. Nyt sitä ollaan kaavoittamassa paikalleen pysyvästi.

    Kaupunginsuunnittelulautakunta on suunnittelemassa Tokoin-rannan rantapuistoa uusiksi. Siitä kuulemma tulee lapsi- ja asukasystävällinen.

    Miten tällaiset lupaukset mahdetaan lunastaa, kun puisto on suhteellisen pieni. Tekeekö muutama keinu ja muu vempain alueesta lapsiystävällisen, vai ovatko alueen lapset ja nuoret vastaisuudessakin yhtä tuuliajolla kuin tähänkin asti.

    Minusta tällaisista tyhjistä puheista pitäisi pidättäytyä, se ei paranna helsinkiläisyyden luonnetta, joka sosiaalipsykologisen teorian mukaan perustuu helsinkiläiseksi identifioitumiseen, mistä on monia hyviä seurauksia ainakin teorioiden mukaan.

    Vaikka välittänevätkö kauniaislaiset ym. virkamiehet helsinkiläisisträ asukkaista, taitavat olla leipäpappeja. Minua vastaan on tullut monta helsinkiläistä virkamiestä, jotka asuvat veroparatiisissa Kauniaisissa.

    Eikö virkamiesten pitäisi asua Helsingissä, jos he suunnittelelvat kaupunkia tuolta jostakin ylhäältä, piittaavat todennäköisesti entistä vähemmän siitä, mihin helsinkiläisten rahoja käytetään. Omat rahat eivät ole vaarassa tulla käytetyksi huonosti.

    Sääli sitä metsää, olen ollut siellä ensimmäisen kerran 1966.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Artturi Björk kirjoitti 17.3.2009 kello 8:47

    Osmo:”Kun kuntien päätösten pitäisi noudattaa asukkaiden yleistä tahtoa ja kun asukkaiden mielipide asiasta on jokseenkin selvä, ei tuota katua minusta pitäisi rakentaa.”

    Onko Helsingin asukkaiden mielipide asiasta selvä?

    Miksi maanomistajalla ei ole oikeus tehdä maallaan mitä lystää ilman, että naapurit pääsevät kiristämään hyvityksiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Otso Kivekäs kirjoitti 17.3.2009 kello 9:28

    “sillä tämä vaihtoehto on vielä huonompi kuin se lautakunnan hylkäämä.”

    Tälle lauseelle kaipaisin jotain perustelua, koska ilmeisesti jotain on nyt jäänyt minulta huomaamatta.

    Tähän nyt suunniteltuun linjaukseen verrattuna se välissä esitetty ratalinjaa kulkeva linjaus olisi
    * hitaampi ja hankalampi bussille
    * huomattavasti kalliimpi toteuttaa
    * häiritsisi viheraluetta kokonaisuutena selvästi enemmän.

    Tuo viimeinen pointti voi kyllä olla hieman värittynyt, kun itse asun eteläpuolella Vallilassa joten se linjaus olisi siis enemmän omissa kävelymaastoissani. Mutta se myös olisi paljon pidempi, kaksikaistainen ja halkaisisi viheralueen pahemmin kahtia.

    Jos joukkoliikennekatu tarvitaan, tuo Pietari Kalmin kadun jatke on siihen nähdäkseni paras tapa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Otso Kivekäs kirjoitti 17.3.2009 kello 9:33

    Tässä muuten mielenkiintoinen vaihtoehto parantaa yhteyksiä Arabiasta (ja jossain määrin Kumpulan kampukseltakin) Pasilaan:

    http://raitio.org/news/uutis09/liite09/Rv5_esisuunnitelma.pdf

    Eihän tiedelinjassakaan oikeasti oleellista ole kampusten välillä kulkeminen, vaan toimiva poikittaisliikenne osana joukkoliikenneverkostoa, eli käytännössä hyvät vaihtoyhteydet Pasilaan.

    Nykyisellä tiedelinjalla ei juuri kannata Kumpula-Otaniemi väliä kulkea, siksi harva, epäluotettava ja hidas se on. Länsimetron valmistuttua on vielä selvempää että kannattaa mennä keskustan kautta. Tilanne voisi olla toinen, jos siitä tehtäisiin kunnollinen 0-Jokeri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 17.3.2009 kello 10:04

    Pietari Kalminkatu on hyvä rakentaa. On todella huonoa suunnittelua, jos Pasilayhteys jää nykytasolle Kumpulasta. Pasila on koko joukkoliikenneverkon keskeisimpiä vaihtopisteitä. Sieltä voi jatkaa nopeasti seudun eri osiin. Ihmettelen vihreiden asennetta tähän asiaan.

    Kokemusten mukaan Helsingissä joukkoliikennekadut toimivat hyvin. Eliel Saarisentielläkin on hyvin vähän luvatonta liikennettä, vaikka kadulla ei ole fyysisiä esteitä, kuten puomeja tai kavennuksia.

    Pietari Kalminkadun väärä käyttö pystytään estämään katuteknisin keinoin. Siinä kulkee bussi ma-pe, keskimäärin 15-20 minuutin välein suuntaansa nykyisten linjan 506 aikataulujen mukaan. Toivottavasti kysynnän kasvaessa vuorovälit lyhenevät ja palvelua saadaan myös viikonvaihteessa. Joka tapauksessa liikenne on hyvin harvaa. Taksit ovat luultavasti suurin ajoneuvoryhmä.

    Kukaan ei ole vielä huomannut sitä keskustelussa, että parantamalla joukkoliikenneyhteyttä Vallilan laaksoon saadaan tämä hieno alue paremmin kaikkien helsinkiläisten saavutettavaksi. Ei kai tämä asia harmita puiston varrella asuvia kaikkein eniten ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jaakko Särelä kirjoitti 17.3.2009 kello 10:10

    Sitä ei ole täällä olevassa keskustelussa vielä mainittu, että tiedelinjan täyspitkän bussin kiipeäminen vaatii talvisin Pietari Kalmin kadun lämmittämisen. Onko järkeä?

    Mistä muuten tuli Markulle ajatus 5 minuutin vuoroväleistä klo 5-20? Tällä hetkellä tiedelinja kulkee tiheimmilläänkin 15 minuutin vuorovälein.

    Muuten, jos ajattelee pääkaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisuja, metro reittiä Itäkeskus-Viikki-Kumpula-Pasila-Kamppi olisi kannattanut rakentaa ennen Espoon metroa. Keskustaan tulevista väylistä Tuusulanväylä ja Lahdenväylä päättyvät jo 5 kilometrin päässä, kun taas Länsiväylä tulee melkein perille asti. Bussiliikenne on Espooseen toiminut oikein hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Jaakko Särelä kirjoitti 17.3.2009 kello 10:13

    Tässä yhteydessä voisi mainita kaverini tekemästä kartasta, joka näyttää joukkoliikennettä käyttäen ajallisen etäisyyden eri puolilta pääkaupunkiseutua keskustaan: http://janne.aukia.com/kuutio/?p=1213.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Antti K kirjoitti 17.3.2009 kello 10:17

    Jussi: “Ei kenelläkään pitäisi niin kiire olla, ettei kävellen tai 506:lla ehtisi mennä.”

    Kysymyshän on liikenteen hoidon kustannuksista. Kun matka-aika lyhenee, tarvitaan vähemmän kalustoa, käyttäjämäärä kasvaa ja lipputulot kasvavat. Tämä kaikki näkyy joukkoliikenteen parempana taloutena, mikä on veronmaksajien hyöty.

    Joukkoliikennematkustajien joukossa on nuorien, terveiden ja reippaiden lisäksi myös mm. liikuntarajoitteisia, sekä niitä, joilla on kantamuksia mukanaan. Edelleen, vaikka yhdellä ihmisellä ei olisi kiire, on 5 minuuttia kuitenkin valtava aikasumma, kun se kerrotaan linjan vuotuisella käyttäjämäärällä. Tuo aika on pois joko työskentelystä tai vapaa-ajasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. J. Värälä kirjoitti 17.3.2009 kello 10:34

    Ainakin silloin harvoin, kun olen 506:a käyttänyt, on reitin toivottomin osa ollut kääntyminen Kustaa Vaasan tieltä Hämeentielle Arabian kauppakeskuksen kohdalla. Valokierto on hidas, mutta kääntyjien vihreä todella lyhyt, joten aika monet punaiset saa odotella ennen kuin bussi pääsee lopulta läpi. Risteyksen luonteen ymmärtäen vaihtoehtoja ei taida paljon olla.

    Paljonkohan linjan luotettavuus paranisi, jos em. pullonkaula kierrettäisiin esim. sallimalla busseille kääntyminen Kustaa Vaasan tien yli Intiankadulle (niinkuin tilanne vielä jokunen vuosi sitten olikin)? 1-2 linjalle voisi vielä järjestyä valoetuudet, jotka eivät muuta liikennettä juuri haittaisi.

    Mitä Vallilanlaaksoon tulee, niin olisikohan vastustus yhtä jyrkkää, jos ei rakennettaisikaan katua vaan maisemoitu raitiotie…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Jaakko Särelä kirjoitti 17.3.2009 kello 10:50

    506:een tulee aika paljon matkustajia Koskelantieltäkin (minä muiden mukana).

    Onkohan selvitetty, paljonko tiedelinjan matka-aika putoaa, jos osa vuoroista olisi pikavuoroja ja pysähtyisi vain Viikissä, Kumpulassa, Pasilassa, Meilahdessa ja Otaniemessä?

    Nyt olevassa selvityksessä muuten arvioitiin, että tiedelinjan kokonaismatka-aika vähän kasvaa, jos se siirtyy kulkemaan Kumpulan kampuksen kautta. Tiedelinja kai alunperin luotiin yhdistämään eri pääkaupunkiseudun kampuksia. Onko se nyt unohdettu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. tpyyluoma kirjoitti 17.3.2009 kello 10:57

    Otso Kivekäs linkkasi Raitioseuran vitosehdotukseen. Kyseessä on siis ratikkalinja joka tulis 6/8 reittiä Paavalinkirkolle, siitä Sturenkadun kautta Mäkelänkadulle ja siitä seiskan reittiä Pasilaan.

    Linjassa on paljon parannettavaa, ensinnäkin se tarvitsisi oikaisun Vallilanlaakson satamaradan linjaa, ja toiseksi se pitäisi jataa Munkkiniemeen saakka (58 on aivan ylikuormitettu tuolla välillä). Mutta ensimmäinen edellyttää kaavamuutosta ja kiskotöitä, toinenkin ainakin uutta vaihdetta Mannerheimintielle ja mielellään oikaisua Länsi-Pasilassa.

    Tässä on sellainen hyvä puoli, että se voitaisiin toteuttaa olemassaolevalla kalustolla ja raiteilla. Vuosikustannus olisi 600 – 800 kiloeuroa, eli saman verran kuin pari sataa metriä bussikaistaa. Liikennöinti voitaisiin aloittaa heti kun vaan päätös saadaan tehtyä.

    Minusta tämä pitäisi pistää liikkeelle heti, Kalminkadunkin valmistuminen kestää jos se tulee, ja kehittää paremmaksi myöhemmin. Saataisiin kokemuksia matkustajamääristä, veikkaan että positiivisia. Mutkaisena ja tynkänäkin tuo olisi selkeä parannus busseihin jotka juuttuvat Koskelantien ruuhkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. JoukkoL kirjoitti 17.3.2009 kello 11:13

    “Sitä ei ole täällä olevassa keskustelussa vielä mainittu, että tiedelinjan täyspitkän bussin kiipeäminen vaatii talvisin Pietari Kalmin kadun lämmittämisen. Onko järkeä?”

    Pietari Kalmin kadun jatkeesta (uudesta joukkoliikennekadusta) tulee HKL:n lausunnon mukaan niin loiva, että bussit pääsevät helposti sitä ylös. Nykyinen Pietari Kalmin kadun mäki Hämeentieltä on jyrkempi ja lähellä 7 % raja-arvoa. Kyseistä mäkeä käyttää tällä hetkellä ilman suurempia ongelmia koko Kumpulan kampuksen raskas huoltoliikenne: roska-autot, kaasu-täydennykset, kuorma-autot, rekat, tilausbussit – ympäri vuoden kesät talvet. Luulisi HKL:n bussienkin mäelle pääsevän.

    Sen sijaan kumpulalaisten ehdotus 506 bussilinjan ajattamisesta Intiankadulta Kumpulan mäelle, vaatii lämmityksen jyrkkään Kustaa Vaasan tien rinteeseen. Joukkoliikennekatu ei siis ainakaan lisää tarvetta Kumpulan katujen lämmittämiseen.

    Mitä tulee “joukkoliikennekadun aiheuttamaan vaaraan Kumpulantaivalta käyttäville”: Bussi kulkee hidasta vauhtia korotetun suojatien ylitse keskimäärin 5 minuutin välein. – Mahtavatko kyseiset jalankulkijat selvitä hengissä puiston ulkopuolisessa Helsingissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Juhana Harju kirjoitti 17.3.2009 kello 11:38

    Kumpulanlaaksoa puolustava liike on esittänyt monia vaihtoehtoisia ja toimivia keinoja Kumpulanmäen liikenteen parantamiseksi.

    Yksi hyvä keino on tihentää bussilinjan 506 (tiedelinja) vuorovälejä. Käyttäjätutkimuksissa on nimittäin todettu, että linjan käyttäjät ovat muuten varsin tyytyväisiä linjaan, mutta harvat vuorovälit koetaan ongelmaksi.

    Toinen hyvä keino on se, että aloitettaisiin uusi pikkubusseilla liikennöivä sukkulalinja, joka kulkisi Pasilan aseman ja Kumpulanmäen välillä. Pikkubusseja linjalla tulisi käyttää sen vuoksi, että ne pystyvät nousemaan Kumpulanmäen kadut ilman kalliita katulämmityksiä. Tämä kampusbussilinja ei korvaisi tiedelinjaa, vaan täydentäisi sitä.

    Lisäksi vuonna 2013 valmistuva metro Otaniemeen nopeuttaa yhteyksiä kampusten välillä huomattavasti. Kuka enää silloin haluaa käyttää poikittaista bussiyhteyttä, joka on paljon hitaampi vaikka Pietari Kalmin kadun jatke rakennettaisiinkin.

    Muun muassa näistä syistä Kumpulanlaakson uhraaminen katuhankkeen vuoksi on aivan turhaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Juhana Harju kirjoitti 17.3.2009 kello 11:45

    J. Värälä kysyi maisemoidusta raitiotiestä. Vallilalaisena voin sanoa, että pidän hyvin maisemoitua ja ruohotettua raitiolinjaa erittäin hyvänä ratkaisuna Kalasataman ja Pasilan väliseen liikenteeseen. Sen sijaan asfaltoidulle katupohjalle rakennettu raitiolinja näyttäisi lähes yhtä pahalta kuin katu.

    Raitiolinja kulkisi vanhaa käytöstä poistunutta junaradan pohjaa Vallilanlaakson poikki. Laaksosta junaradalta kävelee 4 minuutissa ylös Kumpulanmäelle Ilmatieteen laitoksen pääovelle (olen ottanut aikaa). Siten raitiolinja voisi olla hyvä osaratkaisu haluttaessa parantaa Kumpulanmäen liikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kumpulan maisteri kirjoitti 17.3.2009 kello 11:52

    Nopea ja mutkaton yhteys Kumpulan kampukselle Pasilan aseman kaltaisesta liikenteen solmukohdasta on hyvin tärkeä. Tärkeä on tietenkin huomioida myös asukkaiden mielipidettä, Helsinkiläisiä kun myös he ovat – olivat kuinka ärsyttäviä hyvänsä. Liikenneyhteys helpottaisi opiskelijoiden ja henkilökunnan matkoja myös ympäristökunnista. Se on niin tärkeä, ettei sitä sovi tehdä huonosti Pietari Kalmin kadun kautta.

    Kierto jo valmiiksi tukossa olevan Kätilöopiston sairaalan nurkilta ei voi olla paras mahdollisuus. Suurin virhe kuitenkin olisi tuhria olemassaoleva suora kevyenliikenteen yhteys Pasilasta. Linjaus menee lukuisien ihmisten käyttämää kävely- ja pyöräilyreittiä pitkin satoja metrejä. Samalla menetetään jotain maisemallisesti, joka on oleellista etenkin kevyen liikenteen näkökulmasta.

    Otso Kivekäs kirjoitti 17.3.2009 kello 9:28

    “Tähän nyt suunniteltuun linjaukseen verrattuna se välissä esitetty ratalinjaa kulkeva linjaus olisi
    * hitaampi ja hankalampi bussille
    * huomattavasti kalliimpi toteuttaa
    * häiritsisi viheraluetta kokonaisuutena selvästi enemmän.”

    Valetta, ellei ole todisteita. Olen usein kuullut väitteen siitä, että HKL vastustaa uudempaa linjausta koska se on hidas, hankala bussille ja vaarantaa puiston turvallisuutta. Ratalinjaa kulkeva tie olisi “suorempi” eikä se olisi yhtä altis muun liikenteen häiriöille. Kartanonpuutarhaa ympäristöineen pidetään virallisesti arvokkaampana viheraluekokonaisuutena. (Myös mainitsemani on valetta, koska en nopeasti löydä linkkejä kuin muihin mielipiteisiin)

    Joka tapauksessa, miksi taistella kahden kehnoksi koetun järjestelyn välillä?

    J. Värälä kirjoitti 17.3.2009 kello 10:34

    “Mitä Vallilanlaaksoon tulee, niin olisikohan vastustus yhtä jyrkkää, jos ei rakennettaisikaan katua vaan maisemoitu raitiotie…”

    Esim. tämä. En pysty käsittämään miksei kevyt raideliikenne jo olemassa olevan pohjan päällä olisi vain kiistatta paras. Maisemakaan ei muuttuisi. Myös Otson toisessa postissa esittämä raideyhteys tuntuisi ratkaisevan koko ongelman lähes olemattomilla kustannuksilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Iiro Jantunen kirjoitti 17.3.2009 kello 12:04

    Kaupungin hallinnon pitäisi miettiä koko kaupungin etua, eikä paikallisen asukasyhdistyksen. Valitettavasti Vihreät ovat asukasyhdistysten vankeja – onhan se juuri sitä Vihreiden kaipaamaa “ruohonjuuritason vaikuttamista”. Se, ettei asukasyhdistyksillä ole mitään tekemistä edes paikallisen demokratian kanssa, ei yhtään tunnu häiritsevän.

    Tiedelinja ei ole vain Kumpula-Pasila -yhteyttä varten. Myös Kumpula-Meilahti ja Viikki-Meilahti -yhteyksien, muiden muassa, pitäisi toimia nopeasti. Siksi lyhyet ratikkareittimuutokset ym. eivät auta, ellei rakenneta koko nykyistä 506:n linjaa pikaraitiotieksi tai metroksi. Nopeuteen pitäisi panostaa monessa paikassa ja Pietari Kalmin katu on hyvä alku.

    Valitettavasti Helsingistä puuttuvat kunnolliset kadut poikittaisliikenteelle julkisen liikenteen kannalta hyödyllisissä paikoissa. Esimermiksi Hakamäentie auttaa kyllä henkilöautoja, mutta reitti Pasilan OHI ei ole busseille kovinkaan käytännöllinen.

    Vihreät voisivat muuten tehdä ehdotuksen, miten Pasila-Meilahti -väliä saisi ruuhka-aikoina nopeutettua. Joukkoliikennekaistat eivät alueelle mahdu, ja Mannerheiminkadun sekä Tukholmankadun tuoma liikenne limittyy Tullinpuomissa yhdeksi suureksi puuroksi, josta bussillakin kestää aikansa päästä läpi mihinkään suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Juhana Harju kirjoitti 17.3.2009 kello 12:54

    Iiro Jantunen kirjoitti: “Tiedelinja ei ole vain Kumpula-Pasila -yhteyttä varten. Myös Kumpula-Meilahti ja Viikki-Meilahti -yhteyksien, muiden muassa, pitäisi toimia nopeasti.”

    YTV on tehnyt tiedelinjan käyttäjien keskuudessa käyttäjätutkimuksen. Linjaan ollaan oltu yleisesti varsin tyytyväisiä, mutta harva vuoroväli (ruuhka-aikoinakin 15 minuuttia) on koettu ongelmalliseksi.

    Kokonaismatka-aikaa olisikin helpointa lyhentää tihentämällä linja vuorovälejä. Osmollekin sanoisin, että tällä tavoin kokonaismatka-aikaa voidaan lyhentää vähintään saman verran kuin nyt suunnitellulla katuhankkeella. Vuorovälien tihentäminen tulisi myös paljon halvemmaksi kuin 2,5 miljoonaa euroa maksavan kadun rakentaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. JoukkoL kirjoitti 17.3.2009 kello 13:09

    “Suurin virhe kuitenkin olisi tuhria olemassaoleva suora kevyenliikenteen yhteys Pasilasta. Linjaus menee lukuisien ihmisten käyttämää kävely- ja pyöräilyreittiä pitkin satoja metrejä. ”

    En jaa “kumpulan maisterin” näkemystä satojen metrien kevyenliikenteen väylien menettämisestä.
    Päinvastoin uuden joukkoliikennekadun viereen tulee jalkakäytävä kohtaan, jossa kevyenliikenteen väylää ei aikaisemmin ole ollut lainkaan.

    Asian näkee hyvin joukkoliikennekatua vastustavan Kumpostin havainnekuvasta:
    http://www.kumpula.info/images/stories/kumposti/kumposti109_web.pdf

    Joukkoliikennekadun ja jalkakäytävän alle jää nurmikkoa suurinpiirtein 0,2-0,3 hehtaaria. Koko Vallilan/Kumpulan yhteinäisen puistoalueen laajuus on kartalta arvioituna 25-30 hehtaaria. Tie peittää puistosta siis 1-2 %.

    Kumpulan kartanon maisemallisesti arvokas pihapiiri säilyy eheänä, koska joukkoliikennekatu sijoittuu kasvitieteellisen puutarhan huoltorakennuksen ja kasvihuoneen taakse, puutarhan ulkopuolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Markku af Heurlin kirjoitti 17.3.2009 kello 14:13

    “Mistä muuten tuli Markulle ajatus 5 minuutin vuoroväleistä klo 5-20? Tällä hetkellä tiedelinja kulkee tiheimmilläänkin 15 minuutin vuorovälein”

    äsittääkseni tarkotisu on tihentää vuorpvälejä 10 minuutiin suuntaansa. Kahteen suuntan sen tkee ratikan kerran 5 minuutissa (korkean liikenteen aikaan). Busisn nopeus tällä 350 m:n välillä lienee 6 m/ s eli 21 km/ t eli matka vie noin minuutin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Juhana Harju kirjoitti 17.3.2009 kello 14:37

    JoukkoL esitti kokonaisen joukon paikkansa pitämättömiä väitteitä, mutta käsittelen niistä vain yhtä. Se on se, että joukkoliikennekatu ei turmelisi Kumpulan kartanon ympäristöä. Väite pitää paikkansa ainoastaan, jos Kumpulan kartanoa tarkastellaan etelästä. Mutta ei ole mitään syytä pitää Kumpulan kartanon pohjoispuolista niittyä vähemmän arvokkaana osana Kumpulan kartanon ympäristöä kuin eteläpuolta.

    Itse asiassa on päinvastoin. Kumpulanmäen eteläisillä rinteillä on sijainnut vanha Gumtäkten kylä. Pietari Kalmin kadun jatkeen rakentaminen turmelisi tämän Helsingin historiaan läheisesti liittyvän Kumpulan kartanon ympäristön vain muutaman kymmenen metrin päässä kartanon rakennuksista. Sen vuoksi, että alueella on sijainnut Helsingin historiaan liittyvä ja meren rannalla sijainnut vanha kylä, pitäisinkin aiheellisena alueen arkeologisia tutkimuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Otso Kivekäs kirjoitti 17.3.2009 kello 14:50

    Kumpulan maisterille

    Valhe on totuuden vastainen tahallaan esitetty väite.

    Väite, jolle ei ole esitetty perusteluja, on vain väite jolle ei ole esitetty perusteluja. Se voi olla tosi tai epätosi, ja ollessaan epätosi se voi olla valhe tai vain erehdys (ajatusvirhe, väärä uskomus jne).

    Toimivan keskustelun kannalta asiallinen suhtautuminen kanssakeskustelijoihin on erittäin tärkeää. Erityisesti netissä. Toivoisinkin että voisit osallistua keskusteluun syyttelemättä ihmisiä valehtelijoiksi, ainakaan ellei syytöksiin ole oikeaa syytä.

    Mitä tulee joukkoliikennekadun vaihtoehtoihin, alla amatööritason perustelut väitteilleni.

    * hitaampi ja hankalampi bussille

    Silloista kaavaehdotusta katsoen eteläisempi linjaus on Nylanderinpuiston mutkien takia selvästi pidempi. En voi varmaksi sanoa, mutta minusta näyttäisi melko ilemisestä että suorempaan pohjoiseen reittiin verrattuna se olisi myös hitaampi.

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-12-18_Kslk_37_El/410A29F7-875C-4C15-987E-08871AB5FCA4/tiedelinja_vallilanlaakso_11822_kaava_kslk_11_12_2.pdf

    * huomattavasti kalliimpi toteuttaa

    Eteläinen linja sisältää mm. tunnelin ja katuakin kaksinkertaisen määrän. Tämä väite lienee melko itsestäänselvästi tosi?

    * häiritsisi viheraluetta kokonaisuutena selvästi enemmän.

    Tämä on ehkä osin arvostuskysymys, mutta eteläinen reitti siis sisältäisi selvästi enemmän viheralueelle rakennettua katua ja sen viereen rakennettaisiin pitkältä pätkältä meluaita.

    Se myös kulkisi selvästi pohjoista linjausta pidemmän matkan kartanopuutarhan viertä, vielä siten että välissä ei ole rakennuksia, toisin kuin pohjoisella linjauksella. Eli linjaus häiritsisi myös avattavaa julkista puutarhaa enemmän.

    Eteläisen linjauksen suurin etu olisi se, että se kulkisi kauempana Kumpulan varsinaisesta kylästä, ja siten häiritsisi kumpulalaisia vähemmän.

    Toki tämä on jossain määrin epäolennaista nysväystä, koska mikäli katu toteutuu, se toteutuu melko varmasti nyt pohjoista linjausta.

    Itse kaipaisin suunnittelua kunnolliselle 0-Jokerille tiedelinjan pohjalta, eli tiheämpää vuoroväliä ja ruuhkaan juuttumisten välttämistä. Pietari Kalmin katu voisi toimia osana tätä, mutta voisi tuota varmaan ilmankin sitä suunnitella. Myös suunnitelmat laajentamisesta ratikaksi olisivat luonteva osa 0-Jokeria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 17.3.2009 kello 15:17

    “Vuorovälien tihentäminen tulisi myös paljon halvemmaksi kuin 2,5 miljoonaa euroa maksavan kadun rakentaminen.”

    Näkemykset hankkeen taloudesta näyttävät olevan kovin kummallisia. Investointi parantaa linjan käyttötaloutta kahta kautta. Kun reitti lyhenee ja nopeutuu, samalla bussimäärällä voidaan tarjota parempi vuorotiheys ilman lisäkustannuksia ja kun reitti nopeutuu, matkustajamäärä kasvaa ja lipputulot lisääntyvät.

    Jos nykyisellä reitillä vuorovälejä tihennetään, se maksaa aikaa myöten selvästi enemmän kuin katuinvestointi. Tihentämiselle ei kuitenkaan ole tarvetta, jos matkustajamäärät reitin hitauden ja mutkaisuuden takia pysyvät matalina. Näin tiedelinja jatkaa kituliasta elämäänsä armoniskua odotellen. Noutaja tulee laman jatkuessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Kumpulan maisteri kirjoitti 17.3.2009 kello 15:18

    JoukkoL kirjoitti 17.3.2009 kello 13:09

    “En jaa “kumpulan maisterin” näkemystä satojen metrien kevyenliikenteen väylien menettämisestä.
    Päinvastoin uuden joukkoliikennekadun viereen tulee jalkakäytävä kohtaan, jossa kevyenliikenteen väylää ei aikaisemmin ole ollut lainkaan.”

    En sanonut että väylä menetetään, vaan että se tuhritaan. Tämän voi tietenkin vääntää mielipidekysymykseksi, mutta on eri asia taivaltaa ainoastaan kevyelle liikenteelle tarkoitettua katkotonta kulkuväylää kun autotien viertä tai suojatietä. Kyse on myös minun työmatkasta, jonka kaltaisteni lailla mieluiten kulkisin edellä mainitulla tavalla. Koko hommassahan perimmäinen tarkoitus on kehittää ihmisten työmatkojen miellyttävyyttä paikallisten asukkaiden elinympäristön kustannuksella, mikä ei sinänsä ole välttämättä väärin. Se on pohjimmiltaan sen 5 min säästönkin idea.

    Et myöskään jaa Kaupunginmuseon ja Kaupunkisuunnittelulautakunnan näkemystä kartanon pihapiirin säilymisestä.

    Kieltämättä, ei tuo Kumpostin havainnekuva niin pahalta näytä, kun vielä realisoi sitä mielessään poistamalla toisen busseista. Toisaalta kuva ei ollenkaan helpota epäilyä siitä kuinka, kuinka Limingantien alku pystyy vetämään bussiliikennetä kovin joutuisasti. Jos asiaa ei todellakaan pystytä ratkaisemaan jollakin vaihtoehdolla jolla on paremmat edellytykset toimia hyvin, niin kai se on pienempi paha kuin ei yhteyttä lainkaan. Parempia vaihtoehtoja vaan tuntuisi olevan ilmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Kumpulan maisteri kirjoitti 17.3.2009 kello 15:40

    Otsolle:

    Valitan jos tuotin mielipahaa, eikä ollut mitenkään tarkoitus syyttää sinua valehtelijaksi. Olet oikeassa että “epätotta” tai “kyseenalaista” olisi tarkemmin määritelmän mukaista. Tarkoitukseni oli – viimeistään siinä kohdassa kun sanoin omaakin höpötystäni valheeksi – tehdä selväksi että krittiikki koskee perustelemattomana eteen heitetyn listan totuusarvoa. Etenkin kun edellisessä lauseessa on perännyt todisteita. Nyt korjasit puutteen kattavin perusteluin.

    Tulkitset linkittämääsi kuvaa hassusti. Pohjoisessa linjauksessa on vähemmän vihreätä, eli uutta tietä, mutta eteläinen vie suoremmin kohti pasilan asemaa. Huomioi, että molemmissa linjauksissa bussi kulkisi alussa yhtä eteläisen Mäkelänkadun risteyksen kautta. Minusta näyttäisi että eteläinen olisi itsestäänselvästi nopeampi, etenkin kun se ei häiriinny muusta liikenteessä, kuten kävisi pohjoisemmassa linjauksessa puiston rajaan asti.

    Hinnankaan kanssa ei ole niin yksinkertaista, sillä pohjoinen linjaus ajaa alas monttuun ja siitä ylös. Tästä syystä se on talvisin lämmitettävä. Tämä ainakin pitkällä tähtäimellä on kallista lystiä niin taloudelle kuin ilmastolle.

    Jaan näkemyksesti siitä, että viheraluetta tuhriutuu myös eteläpuolen linjauksessa. Vapaa-ajan ulkoilua ajatellen vertailu on melko yhdentekevä, sillä etäisyyttä linjoilla on vähän. Aina voi mennä sivummas. Epäolennaista tämä vääntö on myös siksi, että molemmat vaihtoehdot ovat lähes samoista syistä huonompia kuin mitä kevyellä raideliikenteellä saataisiin näppärästi aikaan. Pääasiallinen syy sille miksi pohjoinen on mielestäni eteläistä huonompi, on se että siinä on tällä hetkellä toimiva ja suosittu kävely/pyöräilykatu Pasilan asemalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Artturi Björk kirjoitti 17.3.2009 kello 15:41

    hieno havainnekuva! Näyttäis siltä, että katu ei juurikaan häiritse puistoa vaan sopii hyvin siirtolapuutarhan naapuriin.

    Jotenkin huvittavaa kyllä, että joukkoliikennekadun, jolla kulkee pahimmillaan kaksi bussia 15 minuutissa sanotaan katkaisevan jalankulku- ja pyöräilyreitin. Minä ainakin pääsen kätevästi jalan ja polkupyörällä katujen yli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. JoukkoL kirjoitti 17.3.2009 kello 16:04

    “Mutta ei ole mitään syytä pitää Kumpulan kartanon pohjoispuolista niittyä vähemmän arvokkaana osana Kumpulan kartanon ympäristöä kuin eteläpuolta.”

    Arvioin itse tilannetta nykyisen, säilyneen maiseman ja pihapiirin kautta. Nykyinen siirtolapuutarha ja rakennukset Kätilöopistoa ja Sofianlehtoa myöten ovat kartanon vanhoilla pelloilla ja niityillä. Aikanaan peltomaisema on ollut avointa ja alueet pääosin vailla puita.

    Joukkoliikennekadun linjaus kulkee kartanon pohjoispuolella olevan niityn kulman lävitse. Yhtä leveä asfaltoitu Jyrängöntie kulkee jo nyt kartanoalueen reunaa pitkin, huomattavasti lähempänä varsinaisina kartanon rakennuksia ja välittömästi kartanoalueen pohjoispuolella. En pysty näkemään että kartanon maisema tai miljöö mitenkään olennaisesti muuttuisi joukkoliikennekadun myötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Teemu K kirjoitti 17.3.2009 kello 17:05

    Jokaikistä puistonplänttiä ei voida säästää jos halutaan poikittaisliikenne kuntoon. Ja poikittaisliikenne on saatava paremmaksi, sillä se ei Helsingissä toimi alkuunkaan. Viikki, Arabia ja Kumpula on yhdistettävä Pasilaan kunnollisilla raideyhteyksillä. Osmon ja vihreiden kanta tähän asiaan on epäjohdonmukainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Markku af Heurlin kirjoitti 17.3.2009 kello 19:27

    Teemu K

    “Jokaikistä puistonplänttiä ei voida säästää jos halutaan poikittaisliikenne kuntoon. Ja poikittaisliikenne on saatava paremmaksi, sillä se ei Helsingissä toimi alkuunkaan. Viikki, Arabia ja Kumpula on yhdistettävä Pasilaan kunnollisilla raideyhteyksillä. Osmon ja vihreiden kanta tähän asiaan on epäjohdonmukainen.”

    Kyllä jokinen psuistonpläntit – ja tämä ei oel pelkkä pläntti on arvokas. Tässä on kaksipainavaa näkökohta vastakkain.

    Mietin vain. mitä maksisi liikenteen tunnelointi välillä Kumpula – Mäkeläntie. Tiedä sitten onko se edes mahdollista. Pituusoliis n 1,3 km. Hinta 5 Me? elivuotuiskustannuskian 250.000 ja säästäisi vielä toiset 5 min 506 matka-ajassa. (ohittaisi uset hankalat valot.

    Vältämättä raideyhteys Viikki-Arabia-Kupula ei loppujen lopuksi ole poikittaisyhteyksien kannalta kovin tarkoituksenukainen. Jos se on metro, ongemana on liin pieni liikennevirta ja vähäiset asemat. Jos se on raitiotie, se on yllättävn hidas….

    Paeempi miettiä ajan ja kartan kanssa kunnolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Otso Kivekäs kirjoitti 17.3.2009 kello 19:52

    Kumpulan maisteri:

    Jaan näkemyksesi ettei tämä enää ole keskeistä, mutta en malta olla kommentoimatta vielä, kun epäilen väärinkäsitystä.

    Kaavassa vihreä olisi puistoa ja valkoinen tietä (tuo on siis se kaava jolla tielinjaa ehdotettiin siirrettäväksi pohjoisesta etelään).

    Tarkoitin itäpäätä, jossa eteläinen linjaus tekee Hämeentien sillan vieressä 180 asteen käännöksen, nousee Jyrängöntietä ylös kartanon viereen ja siitä Pietari Kalmin tietä yös mäelle. Nousu on siis vielä reippaampi kuin pohjoispuolella ja matkaakin kertyy Mäkelänkadun risteyksestä Dynamicumin nurkalle ehkä 1,5 kertaisesti.

    Jos suunniteltaisiin liikennettä vain Arabian suuntaan unohtaen mäki, tuo olisi toki suorempi reitti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Juhana Harju kirjoitti 17.3.2009 kello 20:06

    Teemu K:lle ja muille:

    Kumpulanlaakso ei ole “mikä tahansa puiston pläntti”. Kumpulanlaakson ja Vallilanlaakson muodostama yhtenäinen puistoalue on merkitty voimassa olevassa yleiskaavassa maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kaupunginosapuistoksi.

    Myös Helsingin kaupunnginmuseo on lausunnossaan todennut alueen arvon ja halunnut, että aluetta kehitetään yhtenäisenä puistoalueena. Sijaitseehan alueella Kumpulan kartano, jonka historia ulottuu 1400-luvulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Teemu K kirjoitti 17.3.2009 kello 20:57

    Kumpulan kartanon vetäminen tähän keskusteluun on epätoivoista sillä kaavailtu liikenneyhteys ei uhkaa Kumpulan kartanoa millään tavalla. Vai kuulutteko te niihin joiden mielestä Kiasma uhkaa Mannerheimin patsasta?

    Kumpulan puisto on kaunis puisto ja sen halki on taivaallista kävellä. Kivointa olisi jos se voitaisiin säilyttää sellaisenaan. Mutta poikittaisliikennettä nyt vain tarvitaan eikä se puisto – anteeksi nyt vaan – todellakaan ole niin ihmeellinen, etteikö sitä ihan hyvällä syyllä voisi nimittää puistonpläntiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. JoukkoL kirjoitti 17.3.2009 kello 21:10

    Kumpulan maisteri: “Olen usein kuullut väitteen siitä, että HKL vastustaa uudempaa linjausta koska se on hidas, hankala bussille ja vaarantaa puiston turvallisuutta. Ratalinjaa kulkeva tie olisi suorempi eikä se olisi yhtä altis muun liikenteen häiriöille.”
    “…pohjoinen linjaus ajaa alas monttuun ja siitä ylös. Tästä syystä se on talvisin lämmitettävä.”

    Kumpulan maisteri on käsittänyt jotain väärin HKL:n lausunnoista pohjoisesta tieyhteydestä:
    “Liikennelaitos katsoo, että Pietari Kalmin joukkoliikennekatu nopeuttaisi tiedelinjaa ja tarjoaisi Kumpulan kampukselle paremman palvelun. Lisäksi uuden reitin liikennöinti olisi halvempaa. Koskka joukkoliikennekadun pituuskaltevuus ei ylitä 7 %:ia, ei Vallilan laaksosta nousu Kumpulan mäelle ole ongelma.”

    Eli uuden joukkoliikennekadun mäkeä EI tarvitse HKL:n mielestä lämmittää toisin kuin kadun vastustajat usein toistavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Juhana Harju kirjoitti 17.3.2009 kello 21:12

    Teemu K: On naivia ajatella Kumpulan kartanoa ainoastaan rakennuksena. Tilukset ovat olleet olennainen osa kartanoa ja tässä on kysymys kulttuurimaiseman suojelusta. Oletko koskaan kuullut puhuttavan kulttuurimaisemasta?

    Olen ehdottomasti joukkoliikenteen kehittämisen kannalla. Mutta muutaman vuoden kuluttua (ehkä 2013) valmistuu metroyhteys Otaniemeen. Silloin sen käyttö kampusten välisessä liikenteessä on paljon bussilinjaa 506 nopeampaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. JoukkoL kirjoitti 17.3.2009 kello 22:44

    “Mutta muutaman vuoden kuluttua (ehkä 2013) valmistuu metroyhteys Otaniemeen. Silloin sen käyttö kampusten välisessä liikenteessä on paljon bussilinjaa 506 nopeampaa.”

    Yhdistääkö länsimetro Otaniemen:
    a) Viikkiin
    b) Arabianrantaan
    c) Kumpulaan
    d) Meilahteen
    e) ei mihinkään edellisistä

    Entä Viikin, Arabianrannan tai Kumpulan Pasilaan?
    Tai Viikin Meilahden kampukseen?
    jne…

    Säteittäinen liikenne Helsingin keskustaan sujuu kohtuullisen hyvin jo nyt, mutta poikittaisliikenteessä (jota tiedelinja edustaa) on paljon kehittämisen varaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Suvi Heinonen kirjoitti 18.3.2009 kello 6:18

    Aika tahditonta alkaa nimitellä meitä Vallilassa, Kumpulassa, Pasilassa, Toukolassa, Arabiassa, Koskelassa ja Käpylässä asuvia “ärsyttäviksi”. Me olemme niitä, joiden elämään 506:n reitin vetäminen suunnitellun Pietari Kalmin kadun jatkeen kautta eniten vaikuttaisi. Yleensä, kun aikuiset ihmiset oikein tosissaan vastustavat jotain, on takana perusteltuja järkisyitä, joita ei ole syytä väheksyä sen perusteella, että asuu itse muualla.

    Kumpulan kartanoa ympäröivä laakso on taajaan asutun itäisen kantakaupungin ainoa yhtenäinen viher- ja virkistysalue, joka halutaan säilyttää autottomana. Alue on yleiskaavassa merkitty kaupunkipuistoksi, ja sen kevyenliikenteen väylät ovat Helsingin toiseksi vilkkaimmin liikennöityjä. Osmo pohtii aivan aiheellisesti kadun oikeutusta, sillä kyseessä ei ole joukkoliikennekatu, vaan “ryhmäliikennekatu” joka palvelisi lähinnä vain Kumpulan kampukselle kulkijoita. Liikennelaitos on todennut, ettei reittiä saada mäen jyrkkyyden vuoksi koskaan täysin turvallisesti liikennöityä katujen lämmityksistä huolimatta. Samalla todettiin, ettei kadun rakentaminen ole järkevää yhtä bussilinjaa varten.

    Tarkkojen selvitysten jälkeen katua vastustavalle kannalle asettuivat seudun asukkaiden lisäksi myös sekä kaupunginmuseo että kaupunkisuunnittelulautakunta (yksimielisesti).
    Oltakoon puistosta mitä mieltä tahansa, Kätilöopiston läheiset kapeat, tarkoituksella mutkaisiksi linjatut kadut eivät vedä enempää bussiliikennettä. Myös Kätilöopisto vastustaa Pietari Kalmin kadun jatketta, koska se veisi synnyttäjiltä ne vähäisetkin parkkipaikat.

    Kumpulalaisia uusi katu palvelisi, mutta säilytämme mieluummin puiston. Käpylän ja Koskelan asukkailta taas menee yhteys Meilahden suuntaan, jos 506 lakkaa kiertämästä Koskelantien kautta.

    Poikittaisliikennettä tarvitaan. Kumpulan kampuksella ei kuitenkaan kaivata 506:n reitinmuutosta, vaan joutuisaa ja luotettavaa yhteyttä Pasilaan. Samaa kaipaamme me Kumpulan asukkaat. Siksi olemme ehdottaneet kevyellä kalustolla liikennöitävää linjaa Kumpulan ja Pasilan välille, olemassaolevaa katuverkkoa pitkin. Ajoaika olisi alustavan asiantuntija-arvion mukaan sama kuin puiston halki vedettävän reitin kautta, katujen lämmityksiä ei tarvittaisi ja puisto säästyisi. Arabian suunnasta tuleville voisi ottaa saman tien käyttöön Suomen raitiotieseuran ehdottaman ratikkalinjan numero viisi, jolle kiskot ja muut edellytykset ovat jo olemassa. Nämä toimenpiteet olisivat välittömästi toteutettavissa, taloudellisia ja haitoiltaan pieniä. Näin saataisiin myös aikaa suunnitella ja toteuttaa se hyvinmaisemoitu ratikkalinja käytöstä poistuneen satamaradan paikalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Markku Toikka kirjoitti 18.3.2009 kello 7:40

    Hei Osmo!
    Kiitoksia kommentistasi Pietari Kalminkadun rakennussuunnitelmiin. Minuuttikeskustelun sijaan ajattelisin laajemmin niin, että teiden rakentaminen ei välttämättä lyhennä ajoaikoja. Nopeampia teitä vain ajetaan kauemmaksi. Pitkällä tähtäyksellä on järkevämpää tehdä kaupungista hyvä paikka lapsiperheiden asua. Silloin puistoilla ja ympäristön rauhallisuudella on suuri merkitys.
    Ihmisten pitäisi asua lähempänä työpaikkojaan. Ilmatieteen laitoksen työntekijän kannattaisi asua Kumpulassa, Vallilassa tai Itä-Pasilassa niin ei tarvitsisi valittaa liikenneyhteyksistä. Tehdään näistä kaupunginosista mahdollisimman viihtyisiä. Nurmijärven ja Espoon omakotitaloväki ei saa pilata Helsingin asuttavuutta.

    Markku Toikka, Kumpulan asukas

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.3.2009 kello 7:55

    Toikka on oikeilla jäljillä. Mitä helpommaksi teemme liikkumisen kaupungin sisällä, sitä enemmän saamme aikaan liikennettä. Olisi kuitenkin järkevämpi simputtaa liikennettä hinnall6a kuin ruuhkilla, kuoppaisilla teillä ja muulla ikävällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Markku Toikka kirjoitti 18.3.2009 kello 8:20

    Hei Osmo!
    Kiitoksia kommentistasi Pietari Kalminkadun rakennussuunnitelmiin. Minuuttikeskustelun sijaan ajattelisin laajemmin niin, että teiden rakentaminen ei välttämättä lyhennä ajoaikoja. Nopeampia teitä vain ajetaan kauemmaksi. Pitkällä tähtäyksellä on järkevämpää tehdä kaupungista hyvä paikka lapsiperheiden asua. Silloin puistoilla ja ympäristön rauhallisuudella on suuri merkitys.
    Ihmisten pitäisi asua lähempänä työpaikkojaan. Ilmatieteen laitoksen työntekijän kannattaisi asua Kumpulassa, Vallilassa tai Itä-Pasilassa niin ei tarvitsisi valittaa liikenneyhteyksistä. Tehdään näistä kaupunginosista mahdollisimman viihtyisiä. Nurmijärven ja Espoon omakotitaloväki ei saa pilata Helsingin asuttavuutta.

    Markku Toikka, Kumpulan asukas

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Juhana Harju kirjoitti 18.3.2009 kello 8:40

    JoukkoL:lle: Ei, metro ei yhdistä Kumpulanmäkeä mainitsemiisi paikkoihin. Metron sijaan on olemassa monia muita keinoja, joilla voidaan nopeuttaa yhteyttä mainitsemiisi paikkoihin JA säästää samalla Kumpulanlaakso. Olen kirjoittanut näistä vaihtoehtoisista ratkaisuista muutamia kommentteja myös tämän Soininvaaran blogikirjoituksen yhteyteen. Vielä laajemmin olen selvittänyt niitä omassa blogissani. Käy lukemassa nimeäni klikkaamalla, jos asia kiinnostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Tuomo Heikkola kirjoitti 18.3.2009 kello 9:42

    Nyt käytetään termiä “joukkoliikennekatu” kadusta, joka palvelisi pientä osaa YHDEN bussilinjan matkustajista, ja jonka linjan muut matkustajat joutuisivat lisäksi kärsimään uudesta mutkasta muutenkin mutkikkaalle reitille. Tähän asti on sanottu, että Tiedelinjaa pitää nopeuttaa. Nyt kun tehdään sille uusi lenkki, pitää rakentaa puiston poikki uusi katu, jotta päästäisiin tasan entisen matka-ajan kanssa.
    Olisikohan tämä toteutuessaan jopa maailman ainoa joukkoliikennekatu, joka rakennetaan yhtä bussilinjaa varten?
    Kumpulan kampukselle olisi voitu ja olisi pitänyt hoitaa sujuvat yhteydet nykyistä Kustaa Vaasan tielle johtavaa katua pitkin jo vuosia sitten. Kysykää nyt päättäjät ihmeessä toisiltanne sen perään, miksi niin ei ole tehty? Ja tehkää se nyt vihdoin. Nopeat yhteydet mäeltä Pasilaan ja keskustaan myös. Ei siihen uusia katuja tarvita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Juhana Harju kirjoitti 18.3.2009 kello 10:02

    Eräs konfliktien ratkaisemisen hyvä lähtökohta on se, että tunnustetaan vastapuolen intressit. Kumpulanlaakson puolustajat ovatkin jatkuvasti tunnustaneet, että Kumpulanmäellä työskentelevillä ja opiskelevilla on oikeutetut intressinsä vaatia parempia yhteyksiä. Niinpä olemmekin ideoineet vaihtoehtoisia tapoja nopeuttaa ja parantaa yhteyksiä Kumpulanmäelle.

    Mielenkiintoista kuitenkin on, että katua vaativalla vastapuolella ei ole ollut halua tunnustaa asukkaiden oikeutettua intressiä puolustaa Kumpulan kartanon ympäristöä ja puistoaluetta.

    Uskon, että tämäkin konflikti voidaan ratkaista tyydyttävällä tavalla vain, jos molemmat osapuolet tunnustavat, että vastapuolella on legitiimit intresssit.

    Tämä on tilanne, jossa voidaan samanaikaisesti saada paremmat yhteydet Kumpulanmäelle että myös suojella Kumpulanlaakso. We can have the cake and eat it too.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Markku af Heurlin kirjoitti 18.3.2009 kello 10:03

    Suvi Heinonen kirjoitti:

    “Kumpulalaisia uusi katu palvelisi, mutta säilytämme mieluummin puiston. Käpylän ja Koskelan asukkailta taas menee yhteys Meilahden suuntaan, jos 506 lakkaa kiertämästä Koskelantien kautta.”

    Tämä on oleellinen pointti. Meilahteen on asiaa joka suunnalta. Ja se on suurimpia työpaikakkesittymiä, jonka työntekijät tulet hyvin eri suunnilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Jouni kirjoitti 18.3.2009 kello 10:41

    Markku Toikka: Kumpulan kampuksella opiskelee ja työskentelee noin 6300 ihmistä, joista joka seitsemäs asuu kahden ja joka toinen kuuden kilometrin säteellä kampukselta. Kovin paljon tuota tiheämpään ihmisiä ei saa, ellei esimerkiksi Kumpulanlaaksoa ja muita vastaavia alueita rakenneta täyteen. Moni muukin kun haluaa asua melko lähellä keskustaa hyvien liikenneyhteyksien päässä.

    Hieman alustavaa tietoa siitä, missä kampuslaiset asuvat, löytyy tuolta:

    http://blogs.helsinki.fi/liikenneyhteystutkimus-kumpula/2-taulukkotietoa-kampuslaisten-asuinpaikoista/

    http://blogs.helsinki.fi/liikenneyhteystutkimus-kumpula/4-kartat-asuinpaikoista/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. JoukkoL kirjoitti 18.3.2009 kello 10:58

    Suvi: ” …asuvia “ärsyttäviksi”.”

    Olen samaa mieltä, toista osapuolta on kunnioitettava vaikka mielipiteet ovatkin erilaiset.

    “joukkoliikennekatu, vaan “ryhmäliikennekatu” joka palvelisi lähinnä vain Kumpulan kampukselle kulkijoita.”

    Hankkeen vastustajat haluavat personoida joukkoliikennekadun kumpulan kampuksen työntekijöihin ja opiskelijoihin, vaikka kyse on laajemmin poikittailiikenteestä Helsingissä. Entäpä Arabianrannan korkeakoulukeskittymä? Kyllä keskimäärin 5 minuutin matka-ajan lyhennys on heillekin erittäin tärkeä. Kuten osmo sanoi 5 minuuttia ON paljon.

    “Liikennelaitos on todennut, ettei reittiä saada mäen jyrkkyyden vuoksi koskaan täysin turvallisesti liikennöityä katujen lämmityksistä huolimatta. Samalla todettiin, ettei kadun rakentaminen ole järkevää yhtä bussilinjaa varten.”

    Tuo lausunto on kyllä väärin ymmärretty.
    Näin HKL totesi joukkoliikennekadulle *vaihtoehtoisesta* suunnitelmasta, jossa tiedelinja 506 käännettäisiin Intiankadulta Kumpulan kampukselle. Intiankadun ja Kumpulan kampuksen välinen mäki on kaikkein jyrkin ja hankalin. Sen sijaan Hämeentieltä kumpulan kampukselle ajaa raskas huoltoliikenne päivittäin – kesät talvet – ilman ongelmia.

    “Tarkkojen selvitysten jälkeen katua vastustavalle kannalle asettuivat seudun asukkaiden lisäksi myös sekä kaupunginmuseo”

    Kaupunginmuseo otti kantaa rantaradan päälle siirtolapuutarhan ja Kumpulan kartanon väliin suunniteltuun vaihtoehtoon, ei Kustaa Vaasan kadun jatkoon, josta nyt puhutaan.

    “Kätilöopiston läheiset kapeat, tarkoituksella mutkaisiksi linjatut kadut eivät vedä enempää bussiliikennettä.”

    Ainakin vuoden 2005 suunnitelmassa / kaavaselvityksessä todetiin, että Kätilöopiston läheinen kapea tieosuus on vain noin 100 metrin mittainen, eikä pysäköintiä ole ainakaan alkuvaiheessa tarkoitus rajoittaa tai muuttaa nykyisestä. Suunnitelmassa todettiin, että katuverkko ei estä liikennöintiä.

    “Poikittaisliikennettä tarvitaan. Kumpulan kampuksella ei kuitenkaan kaivata 506:n reitinmuutosta, vaan joutuisaa ja luotettavaa yhteyttä Pasilaan.”

    Kumpulalaiset ovat kiitettävästi miettineet erilaisia vaihtoehtoja. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole vain Kumpulan kampuksen ja Pasilan välinen yhteys.

    Kuten YTV asiasta lausuu:
    “Tiedelinjan nykyinen reitti Viikistä Pasilan aseman kautta Pohjois-Tapiolaan on varsin pitkä ja liikenneolosuhteiltaan ruuhkainen. Tästä johtuen linja on viivästyksille altis. Tiedelinjan heikko kohta onkin ollut liikenteen täsmällisyys, mikä näkyy myös asiakastyytyväisyystutkimuksissa.”
    “Reitin hankalimpia kohtia viivästysten kannalta on Pasilan ja Kumpulan välinen osuus.”
    “Ratkaisuja tärkeän poikittaislinjan jouduttamiseksi ja säännöllisyyden parantamiseksi kaivataan pikaisesti. ”

    Suvi:”…toteuttaa se hyvinmaisemoitu ratikkalinja käytöstä poistuneen satamaradan paikalle.”

    Nykyvastustuksesta päätellen kaavamuutos ratikkalinjalle satamaradan paikalle on lähinnä utopia, ainakaan ilman vuosien valituskierteitä.

    Eikö voitaisi rakentaa hyvin maisemoitu joukkoliikennekatu? Puita ja pensaita viereen, katu nykyään myynnissä olevasta vihreän värisestä asfaltista. Yksikaistaisella joukkoliikennekadulla ei ole leveyttäkään enempää kuin rativaunulinjalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Juhana Harju kirjoitti 18.3.2009 kello 11:23

    Jouni,

    Kartat olivat hyvin mielenkiintoisia. Niiden perusteella näyttäisi pikaisesti arvioituna siltä, että Kumpulanmäen liikenteen parantamiseksi yhteys Otaniemestä tai Meilahdesta ei ole kaikkein olennaisin. Sen sijaan olisi tärkeää:

    (1) Parantaa yhteyksiä Pasilan asemalle kampusbussilla, joka liikennöisi olemassa olevia katuja, sekä raitiotieseuran ideoimalla uudella Pasila – Arabia -raitiolinjalla 5, joka käyttäisi jo olemassa olevaa raitiolinjaverkostoa.

    (2) Järjestää kantakaupungista raitiolinja Hämeentietä, Kustaa Vaasan tietä ja jo rakennettua Pietari Kalmin katua pitkin ylös Kumpulanmäelle. Mäeltä voisi jatkaa edelleen Koskelaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Teemu K kirjoitti 18.3.2009 kello 11:35

    Markku Toikka:
    “Ilmatieteen laitoksen työntekijän kannattaisi asua Kumpulassa, Vallilassa tai Itä-Pasilassa niin ei tarvitsisi valittaa liikenneyhteyksistä.”

    Sinänsä ajattelutapasi on kyllä ehdottoman oikea.
    Mutta pelkästään Kumpulan kampuksen kohdalla kyse on myös muutamasta tuhannesta opiskelijasta, eikä kaikille millään löydy asuntoa noilta alueilta.

    Toisekseen, päämääränä täytyy olla poikittaisliikenteen parantaminen, ei pelkkä 506:n reitti. Tällöin puhutaan myös Viikin ja Arabian yhteyksistä Pasilaan.

    Kumpulan asukkailla on oikeus puolustaa puistoaan mutta kuten muunkin NIMBYilyn kohdalla täytyy päätökset tehdä kokonaisuuden kannalta järkeviksi.

    Kumpulassa asuu paljon vihreiden äänestäjiä. Oletan että Osmon ja vihreiden kannan tässä asiassa ratkaisee alaston populismi eli näiden äänestäjien mielistely.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. anonyymi kirjoitti 18.3.2009 kello 12:31

    JoukkoL: “Hankkeen vastustajat haluavat personoida joukkoliikennekadun kumpulan kampuksen työntekijöihin ja opiskelijoihin, vaikka kyse on laajemmin poikittailiikenteestä Helsingissä.”

    Poikittaisliikenteen ongelma helsingissä on sen hitaus, kyllä. Mutta se että kiertelevä linja kaarteleekin vähän lyhyemmän matkan, ei ole kustannusten arvoista. Sitä paitsi viikin ja arabian kyytiläisten matkaa nopeuttaisi vielä enemmän kumpulan kierroksen poistaminen. Ja senkin jälkeen pasilan meilahden väli tökkii.

    Kannattaisiko mieluummin käyttää raha ja aika nopean poikittaisyhteyden luomiseen pasilan korkeudelle, esim. tyyliin raidejokeri? Vaikkei se sormimalliin sovikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Juhana Harju kirjoitti 18.3.2009 kello 12:59

    Teemu K kirjoitti: “Kumpulan asukkailla on oikeus puolustaa puistoaan mutta kuten muunkin NIMBYilyn kohdalla täytyy päätökset tehdä kokonaisuuden kannalta järkeviksi.”

    Nimbystä on tullut nykyajan leimakirves, jolla on helppo yrittää saattaa vastustaja huonoon valoon ilman, että omia näkemyksiä tarvitsee mitenkään perustella. Toivoisin, että tällaisen Hitler-korttiin verrattavan keskustelukeinon käyttäminen lopetettaisiin.

    Kumpulanlaaksossa ei ole kysymys vain kumpulalaisista. Itse asun Vallilassa ja pidän laaksoa nimenomaan meille tärkeänä, koska Vallilan muut puistot ovat pieniä, meluisia ja huonosti hoidettuja. Ne eivät riitä ulkoilualueiksi.

    Puistojen tarpeen itäisessä kantakaupungissa on todennut myös kaavoittaja voimassa olevan ja vuonna 2003 hyväksytyn yleiskaavan selostuksessa:

    “Kantakaupunki on tiiveimmin rakennettu osa Helsinkiä. Puisto- ja virkistysalueiden määrä ja pinta-ala henkeä kohden ja myös maapinta-alaa kohden on pieni verrattuna sitä muihin Helsingin osiin. Etenkin itäisen kantakaupungin tilanne on pitkään ollut tässä suhteessa huono. Kaupungin puistoja virkistysaluetarjontaa tasapainotetaan etenkin kantakaupungissa luomalla uusien rakentamisalueiden yhteyteen uutta puistotarjontaa. Samalla jo olemassa olevien puistojen laatutasoa nostetaan. Kantakaupungin koillisosaan Vallilan laaksoon ja Kumpulaan luodaan uusi laaja kaupunginosapuisto.”

    (12 Yleiskaavaehdotus, Alueellinen kuvaus 12.1 Kantakaupunki ja Lauttasaari s. 208/ pdf-tiedoston sivu 81)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. J. Värälä kirjoitti 18.3.2009 kello 13:30

    Juhana Harju: “(2) Järjestää kantakaupungista raitiolinja Hämeentietä, Kustaa Vaasan tietä ja jo rakennettua Pietari Kalmin katua pitkin ylös Kumpulanmäelle. Mäeltä voisi jatkaa edelleen Koskelaan.”

    Mahtaisiko tuokaan läpäistä NIMBY-seulaa, kun bussi 55:n vastaava reittimuutos ei näytä kelpaavan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.3.2009 kello 13:33

    Minusta tämän keskustelun kuluessa on alkanut vaikuttaa siltä, että koko tuo tiedelinja Otaniemestä Viikkiin on päättäjien romanttista höpötystä. Se on ensinnäkin liian pitkä, minkä vuoksi bussit eivät pysy aikataulussaan. Kun se kiemurtelee jokaisen kampuksen kautta, matka Viikistä Otaniemeen tulee niin hitaaksi, ettei sitä kukaan käytä.

    Ongelmana on Kumpulan yhteydet Pasilan asemalle. Jotta yhteys olisi kelvollinen, välttämätön edellytys on, että kulkuneuvo pysyy aikataulussaan. Siksi sen päättäri ei voi olla Otaniemessä. Yksi väliä sukkuloiva bussi – tai kaksi – riittäisi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Teemu K kirjoitti 18.3.2009 kello 13:41

    Silloin on kyseessä Nimbyily puhtaimmillaan, kun sanotaan, että poikittaisliikennettä pitää ehdottomasti kyllä parantaa – mutta ei minun naapurini kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Arto Tukiainen kirjoitti 18.3.2009 kello 13:54

    Osmo: “Yksi väliä sukkuloiva bussi – tai kaksi – riittäisi.” Jostain syystä minäkin sain tästä keskustelusta saman vaikutelman. Se olisi helppo ja varmasti aika edullinen ratkaisu. Miksi pitää ehdoin tahdoin saada väännettyä 506 reitiltään uudelle kadulle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Kari kirjoitti 18.3.2009 kello 14:04

    “Minusta tämän keskustelun kuluessa on alkanut vaikuttaa siltä, että koko tuo tiedelinja Otaniemestä Viikkiin on päättäjien romanttista höpötystä”

    Naulan kantaan. Muistelisin, että koko Tiedelinja on alunperin jonkun Suur-Helsingin imagoa miettineen aivoriihen visioinnin tulos. Liikenteellistä, tai mitään muutakaan, virkaahan mainitulla linjalla ei nykyisellään ole, mutta se nyt “piti saada”.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. JoukkoL kirjoitti 18.3.2009 kello 14:40

    Tiedelinjalla on tällä hetkellä noin 3500 käyttäjää päivittäin, jotka käyttäjäpalautteen myukaan pitävät linjaa tärkeänä.

    Eniten nousuja 506-bussiin TKK:n lähdöillä on Alvar Aallon puiston pysäkiltä (Otaniemi), Tukholman/Reijolankaduilta (Meilahti) ja Pasilan asemalta

    sekä Viikin lähdöillä Viikin tiedepuistosta, Arabiasta, Intiankadulta (Kumpula), Pasilan asemalta ja Munkkiniemen aukiolta.

    Pasilan asema on suosituin pysäkki, mutta kampusten merkitys korostuu muuten käyttäjäkunnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Ak kirjoitti 18.3.2009 kello 14:43

    Minusta on hyvä idea toteuttaa raitiolinja 5 Arabiasta Pasilaan välittömästi. Mutta sen jatkamiseen Meilahteen on tärkeää sitoutua jo ensi vaiheessa seuraavasti:

    – Maisemoitu raitiotie satamaradan paikalle (matka Arabiasta Pasilaan nopeutuu ja raitioverkko täydentyy).

    – Raitiotien jatko Pasilasta Meilahteen, siten että Nordenskiöldinkadulta (heti Auroran sairaalan jälkeen) tehdään ratikalle oikotie Laakson sairaalan viereen Lääkärinkadulle (Auroranportti-Lääkärinkatu) ja siitä pääseekin jatkamaan valmiille radoille.

    Nämä oikotiet on toistaiseksi vielä helppo toteuttaa, mutta kaavamuutokset pitää tehdä nopeasti ennen kuin niiden paikalle toteutetaan jotain muuta, ja sitten pitääkin ikuisesti käyttää hitaita kiertäviä yhteyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.3.2009 kello 16:28

    Koska aika moni on esittänyt ratikkalinjaa Kumpulan laaksoon. Kysyisin näin julkisesti, kävisikö tämä paikallisille asukkaille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Ak kirjoitti 18.3.2009 kello 14:47

    506 reittimuutoksesta vielä:

    “Aika tahditonta alkaa nimitellä meitä Vallilassa, Kumpulassa, Pasilassa, Toukolassa, Arabiassa, Koskelassa ja Käpylässä asuvia ‘ärsyttäviksi’. Me olemme niitä, joiden elämään 506:n reitin vetäminen suunnitellun Pietari Kalmin kadun jatkeen kautta eniten vaikuttaisi.”

    “–joutuisaa ja luotettavaa yhteyttä Pasilaan. Samaa kaipaamme me Kumpulan asukkaat.”

    Näihin ei voi muuta todeta kuin, että niinpä: juuri teille tulisi uusi hyvä bussiyhtys lähelle kotianne. Moni teistä voisi ehkä säästää tuhansia euroja luopumalla autostaan. Ja yhteys veisi vieläpä joutuisasti Pasilaan, eli olisi toiveitanne vastaava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Juhana Harju kirjoitti 18.3.2009 kello 16:55

    Osmo,

    Olen paikallinen asukas ja asun Vallilassa lähellä vanhaa junarataa, jonka pohjalle raitiolinjaa on suunniteltu. Minä hyväksyn ilman muuta hyvin maisemoidun ja ruohotetun raitiolinjan Vallilanlaakson poikki Kalasatamasta Pasilan asemalle. Esimerkiksi tällainen olisi hyvä:

    http://nakkiputka.pp.fi/saksa/karlsruhe/karlsruhe099.html

    Sen sijaan en hyväksy asfaltoitua ja katupohjalle rakennettua raitiolinjaa, joka näyttäisi lähes yhtä pahalta ympäristössä kuin katu. Asfaltoitua katupohjaa ei tarvita, koska bussilla ajettavan ja harvoin tarvittavan poikkeusliikenteen ei tarvitse kulkea täsmälleen samaa reittiä.

    En myöskään hyväksy raitiolinjan rinnalle katua. Se turmelisi laakson todella pahasti (tässä keskustelussa heitetty ajatus maisemoidusta kadusta on pelkkää hölynpölyä).

    Kannattaa myös panna merkille, että Vallilanlaaksoa pitkin kulkeva raitiovaunu EI pysty nousemaan ylös Kumpulanmäelle, koska jyrkkään rinteeseen yhdistyvät vielä tiukat mutkat (näin on arvioinut kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Mikke Sundman 28.10.2008 pidettyssä kuulemistilaisuudessa). Näin ollen raitiolinja sopii todellakin vain pitkittäin Kalasataman ja Pasilan liikennettä varten.

    Mutta Vallilanlaaksosta on vain 4 minuutin kävelymatka Kumpulanmäelle (olen kellottanut kävelymatkan). Siten raitiolinja voisi hyvin sopia osaratkaisuksi, kun halutaan parantaa yhteyksiä Kumpulanmäen ja Pasilan aseman välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Juhana Harju kirjoitti 18.3.2009 kello 17:14

    Vielä täsmennyksenä: Termien suhteen on tarpeen olla tarkkana. Vanha junarata on Vallilanlaaksossa, mutta suunniteltu Pietari Kalmin kadun jatke on Kumpulanlaaksossa. Jos todella tarkoitat raitiolinjaa Kumpulanlaaksoon (ei siis junaradalle), en usko, että sitä hyväksyy juuri kukaan paikallinen asukas. Mutta pitkin Vallilanlaakson vanhaa junaradan pohjaa raitiolinja on hyväksyttävissä. Hyvin maisemoituna!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.3.2009 kello 20:19

    Sorry, Vallilanlaaksoon tietysti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. spottu kirjoitti 18.3.2009 kello 17:17

    Nämä aikakapselit jokseenkin keskellä kaupunkia ovat kyllä aivan mainioita henkireikiä, joiden säilyttämisestä kannattaa vähän maksaakin.

    Eikö poikittaisliikenneyhteyttä voisi laittaa kerralla kuntoon linjaamalla ratikka Pasilasta Radanrakentajantie – Mäkelänkatu – Isonniitynkatu (Kätilöopisto), siellä jossain sopivassa paikassa tunneliin Kumpulan kampuksen kallion läpi ja Kustaa Vaasan kadun / Hämeentien risteykseen ja edelleen Hämeentietä Taideteolliselle korkeakoululle. Kumpulan kampuksen pysäkki olisi tunnelissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. tpyyluoma kirjoitti 18.3.2009 kello 17:53

    Todettakkoon tuohon Osmon kysymykseen jatkoksi, että Vallilanlaakson raiteissa on kysymyt muustakin kuin Kumpulan kampuksesta. Realistisuusjärjesjestyksessä:

    Seiskan reitin muutos. Tämä on pyörinyt eri kehityssuunnitelmissa. Jahka Kalasataman kiskot valmistuu, niin seiska voisi ajaa reittiä Pasila – Vallilanlaakso – Kalasata – Hakaniemi. Vastaavasti ykköstä pitäisi kehittää ja ajaa Sörnäisten kautta, jotta Mäkelänkadun palvelutaso säilyisi.

    Vitonen, eli poikittaislinja. Pasila – Meilahti väli tarvitsee ratikan. Joo, siihen tulee ehkä joskus 2020-luvulla metro, mitä on ihan turha jäädä odottamaan. Luonteva reitti olisi Arabia – Vallilanlaakso – Pasila – Meilahti – Munkkiniemi. Ehkä sitten joskus toisesta päästä Munkkivuoreen / Otaniemeen ja toisesta Viikkiin.

    Ja voisi tuota väliä liikennöidä joku Laajasalostakin tuleva linja, tai Arabian suunnalta Pasilan kautta keskustaan ajava, jne. Ihan sama mitä tehdään, niin ratikkalinjoille tuo väli olisi eri hyödyllinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Sampo Smolander kirjoitti 18.3.2009 kello 18:16

    Osmo kirjoitti:
    “Ongelmana on Kumpulan yhteydet Pasilan asemalle.”

    Käsittääkseni myös lännestä, ei pelkästään Otaniemestä, vaan myös Munkasta ja Meikusta, kaivataan poikittaisyhteyksiä Pasilaan. Tai toisinpäin, varmaan on junalla Pasilaan kulkevia Meikkuun meneviä työmatkalaisia(?).

    Nykyään tuollaiseen poikittaissiirtymään pitää ilmeisesti käyttää suhteellisen harvoin ja epäluotettavasti kulkivia harvoja poikittaisbusseja, tai vaihtaa ratikkaa Mannerheimintiellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.3.2009 kello 20:16

    Sampo Smolanderille:
    Ratikka Munkasta Nordenskjöljinkadun kautta Pasilaan ja sieltä ratapohjaa pitkin Kumpulaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Sampo Smolander kirjoitti 18.3.2009 kello 18:20

    Juhana Harju kirjoitti:
    “Mutta muutaman vuoden kuluttua (ehkä 2013) valmistuu metroyhteys Otaniemeen. Silloin sen käyttö kampusten välisessä liikenteessä on paljon bussilinjaa 506 nopeampaa.”

    Tuo ei tässä kyllä ole olennaista. Otaniemen ja Kumpulan/Arabian/Viikin kampusten väliä varmaan joku kulkee, mutta tämä ei ole pääasiallinen tarve. Tarve on akselin Meilahti-Pasila-Kumpula poikittaisyhteyksien parantamiselle. Siihen Espoon metro ei auta tippaakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Teemu K kirjoitti 18.3.2009 kello 19:20

    Jos halutaan yhteys Kumpulan kampukselle ei ratikka täydä käydä, sillä kampus on niin jyrkällä mäellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Ak kirjoitti 18.3.2009 kello 20:25

    Onnistuisiko kaavailemani Lääkärinkadun oikotie (ratikka Munkasta, Töölöntullissa Mannerheimintien yli Lääkärinkadulle, josta Laakson sairaalan ohi ja Auroran sairaalan kohdalla Nordenskiöldinkadun olemassaolevalle radalle) vai onko siihen kaavoitettu jotain?

    Säästäisi arvokkaita minuutteja matkassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Juhana Harju kirjoitti 18.3.2009 kello 20:30

    Osmo,

    Raitiolinjasta pitkin junaradan pohjaa on myös paljon keskusteltu asukkaiden kesken. Vaikka jokunen vastustajakin on, useimmat kannattavat maisemoitua raitiolinjaa, koska yleisesti ymmärretään, että jonkin verran liikennetarvetta valmistuvan Kalasataman suunnasta Pasilaan päin on.

    Loppujen lopuksi hyvin maisemoitu raitiolinja on aika elegantti liikenneratkaisu laaksoon, koska se jatkaa raideliikenneperinteitä alueella ja raitiovaunu voi myös käyttää 600 metrin mittaista junatunnelia matkalla Pasilaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. anonyymi kirjoitti 18.3.2009 kello 20:37

    Laskeskelin reittiopaalla ajatusleikkinä, että jos mäen päältä Kumpulasta Pasilaan tehtäisiin uusi linja, voitaisiin linjaa 506 nopeuttaa ajamalla Pasilasta Aleksis Kiven kadulla 58 reittiä Sturenkadulle ja 70T reittiä Kustaa Vaasan tien ja Hämeentien risteykseen.

    Sturenkadun kautta 10-11min versus 13-19 min Kumpulan kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Juhana Harju kirjoitti 18.3.2009 kello 21:05

    Sampo Smolander kirjoitti: “Tarve on akselin Meilahti-Pasila-Kumpula poikittaisyhteyksien parantamiselle.”

    Jounin linkittämä tutkimus Kumpulanmäellä työskentelevien ja opiskelevien asuinpaikoista ei tue käsitystäsi, että Meilahdesta olisi erityisen paljon tulijoita. Toki sieltäkin pitää järjestää kohtuullisen hyvät yhteydet ja linjan 506 vuorovälien lyhentäminen olisi siinä mielestäni paras keino.

    Pääasiallinen tarve asuinpaikkoja katselemalla on Pasilasta (koska monet tulevat junalla Pasilaan) sekä kantakaupungin suunnasta, muun muassa Ruoholahdesta ja Etu-Töölöstä.

    Pasilan ja Kumpulanmäen välisiä yhteyksiä olisi järkevintä parantaa uudella sukkulabussilla, joka liikennöisi olemassa olevia katuja ylös mäelle saakka ja käyttäisi Jouko-linjallakin käytössä olevaa kalustoa. Se ei tarvitse mäkien lämmittämisiä Kumpulanmäellä.

    Keskustan suunnasta tulevien yhteyksiä voidaan parantaa viemällä bussilinja 55 Kumpulanmäelle jo rakennettua Pietari Kalmin kadun osuutta pitkin (ei siis pitkin Väinö Auerin katua, joka häiritsisi asukkaita enemmän ja olisi myös jyrkempi rinne).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. JoukkoL kirjoitti 18.3.2009 kello 21:17

    Kannatan ehdottomasti raitiovaunua Vallilanlaaksoon välille Pasilan asema – Kalasataman metroasema. Se ratkaisisi myös akuutin ongelman Kumpulan kampuksen ja Pasilan välisissä yhteyksissä.

    Poikittaisyhteyksiä / tiedelinjaa pitäisi kyseisessä tapauksessa ehdottomasti nopeuttaa toisin keinoin. Parhaassa tapauksessa tiedelinja voisi kulkea reikäkivillä/ruoholla maisemoidun raitiotielinjan päällä, mutta se ei taitaisi paikallisille kelvata.

    Valitettavasti, kuten jossain aikaisemmassa kommentissani sanoin: Ratikkalinjan saaminen Vallilanlaaksoon on kaunis utopia, joka ei toteudu ainakaan viidessä, hyvä jos kymmenessä vuodessa tai koskaan. Käsitykseni mukaan linja vaatisi kaavamuutoksen, josta paikallisten asenteet tuntien valitettaisiin ylimpään asteeseen saakka. Entistä pahempi ruljanssi puistoalueiden pirstotumisesta, vaaran aiheuttamisesta puistossa liikkuville, historiallisen kulttuurimaiseman pilaamisesta, siitä onko linjalle ollenkaan tarvetta tai käyttäjiä, raitiovaunujen kiertämisestä olemassa olevien raiteiden / Sturenkadun ruuhkien kautta jne.

    Taas saataisiin lykättyä voimassa olevan kaavan toteuttamista eteenpäin (since 1987) ja estettyä joukkoliikenneyhteyksien parannukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Juhana Harju kirjoitti 18.3.2009 kello 21:29

    JoukkoL:lle: Kaupunkisuunnittelulautakunta teki jo viime joulukuussa varauksen raitiolinjaa varten Vallilanlaaksoon, eikä se herättänyt suurempaa protestointia täällä asukkaiden keskuudessa. Turha siis piirtää uhkakuvia valituksista, jos todellakin ollaan toteuttamassa pelkkää hyvin maisemoitua raitiolinjaa. Jos sen sijaan Vallilanlaaksoon aletaan ajaa jotain raskaampaa ratkaisua, vastustusta voi odottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Iiro Jantunen kirjoitti 18.3.2009 kello 21:46

    Munkkiniemi-Kumpula -ratikkalinja on varmaan hauska idea, mutta ei se tiedelinjaa (506) korvaa. Tiedelinjan tarkoituksena on tarjota nopea liikenneyhteys Otaniemi – Meilahti – Pasila – Kumpula – Arabia – Viikki, eli yhdistää viisi kampusta ja siinä sivussa tarjota yhteys Pasilan asemalle kaikilta näistä.

    Matkustajia on lähes kaikille matkayhdistelmille: joku haluaa mennä Otaniemestä Viikkiin, toinen Meilahteen, kolmas matkaa Kumpulaan, ja samalla tavalla muilta kampuksilta. Linja on erityisen tärkeä kampusten väliselle tutkimusyhteistyölle, helpottamaan tapaamisia yhteistyötä tekevien tutkijoiden välillä. Samoin se on tärkeä poikkitieteellisiä opintoja tekeville opiskelijoille: esimerkiksi Kumpulasta voi olla päästävä pikaisesti pistäytymään luennolla niin Otaniemessä, Meilahdessa, kuin Viikissäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Sampo Smolander kirjoitti 18.3.2009 kello 21:55

    Juhana Harju kirjoitti:
    “Jounin linkittämä tutkimus Kumpulanmäellä työskentelevien ja opiskelevien asuinpaikoista ei tue käsitystäsi, että Meilahdesta olisi erityisen paljon tulijoita.”

    Ymmärsit väärin. En tarkoittanut että poikittaisyhteyksille olisi tarve sen takia, että Meikusta pääsisi Kumpulan kampukselle. Tarkoitin, että Pasila on sellainen liikenteen solmukohta, että Pasilan ja Meikun välillä kulkee paljon liikkujia, varsinkin työmatkalaisia, oletan. Ja varmaan lännempääkin, Munkasta ja Espoosta, tulee ihmisiä jotka haluavat päästä Pasilaan.

    Poikittaisyhteydet Pasilasta eivät nykyään ole kovin hyvät. Poikittaisyhteydet lännestä (Meikusta, Munkasta ja kauempaa) Pasilaan, ja idästä (Kumpulasta, Arabiasta, Kalasatamasta) Pasilaan voinee varmaan käsitellä enimmäkseen toisistaan erillisinä kysymyksinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Sampo Smolander kirjoitti 18.3.2009 kello 21:58

    Juhana Harju kirjoitti:
    “Keskustan suunnasta tulevien yhteyksiä voidaan parantaa viemällä bussilinja 55 Kumpulanmäelle”

    Sinähän turinoit ihan asian vierestä. Keskustasta on ihan hyvät yhteydet Kumpulan kampukselle. (Ehkä liikuntarajoitteisia lukuunottamatta.) Poikittaisyhteydet ovat huonoja, ja niiden parantamista tässä kaivataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Markku Toikka kirjoitti 18.3.2009 kello 22:01

    Hyvä nimimerkki Jouni!
    Kiitos tilastoista. Yliopiston väki tuntuu asuvan eri puolilla Helsinkiä ja lähiseutuja. Suurin osa kuitenkin järkevästi keskustassa. Kommentissani Soininvaaralle halusin katsoa tulevaisuuteen ja miettiä mikä olisi järkevää kaupunkisuunnittelua. Kaikki ovat varmaan nähneet Alvar Aallon funktionaaliset suunnitelmat liikennejärjestelyistä valtavine ydinkeskustaan ulottuvine liikenneväylineen. Onneksi niitä ei rakennettu. Kestävän kaupunkisuunnittelun tulee perustua liikennemäärien vähentämiseen, ei lisäämiseen. Joukkoliikenne on ehdottomasti ainoa järkevä tapa hoitaa se liikenne mikä on hoidettava. Ongelmaksi muodostuu se, että jos bussien ja teiden määrä loputtomasti kasvaa, keskusta muuttuu mahdottomaksi asua. Jokainen puiston tuhoaminen on askel väärään suuntaan. Myönnän olleeni hieman provokatiivinen. Eihän kukaan Espoon omakotitalossa asuva halua Itä-Pasilaan muuttaa. Ennakkoluulot ovat luultavasti sitä tasoa. Me nyt satumme asumaan täällä päin ja varmaan meidän lapsemmekin. Uskon että se on kestävää kehitystä ja eettisesti oikeampaa kuin vaatia kaupungin bussikuljetusta ovelta ovelle ja siinä sivussa tuhota tuhansien ihmisten rakas, hiljainen puistoalue.
    Markku Toikka

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Markku af Heurlin kirjoitti 18.3.2009 kello 22:13

    TUNNELOINTI VÄLILÄ KUMTÄHDEN KENTTÄ PASIALNRAITIO?

    Noin 1,3 km bussitunneli välille Kumtähden kenttä Asemapäällikönkatu Kumpulan kampukse kautta olisi kallis kompromissi, mutta nopeuttasi oleellisesti matkaa Arabiasta Pasilaan ja myös nopeuttaisi matkaa Kumpulasta. Joku minua viisamapi voisi laskea kustannukset ja ajansäästön.

    Jos otamme lukuun, etä Rautalammintien,Sofianlehdon sekä Limingantie-Kymintien alueella on aika vähän liikennettä, ja Kumpula – 25 vuotta sitte n sosiaalitapausten asuma-alue – on vehmas puutarhakaupunki, niin kyseessä on todella laaja rauhallinen yhtenäinen alue kaupungissa. Se on arvo.

    En voi pitää itseäni Nimbynä, kun asun Kirkkonummella. Tunnen muuten Kumpulaa.

    Mua vähän pännii se ylenmääräinen raideliikenneintoilu, joka joitakin kijroittajia elähdyttää. Ratikoilla on eittämättömät etunsa – mutta ne vaativat hyvää väestöpohjaa, ja tämä on loppujen lopuksi aika pieni kaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. spottu kirjoitti 18.3.2009 kello 22:28

    “Joo, siihen tulee ehkä joskus 2020-luvulla metro, mitä on ihan turha jäädä odottamaan.”

    Tai jos lähtisi suosiolla siitä ettei tule metroa, vaan ratikka, ja nyt Pasilasta itään rakennettavat hännät olisivat osa sitten aikanaan tunneliratikkana rakennettavaa Töölön “metroa”, jonka päätepysäkki ei olisi Pasila, vaan niitä olisi useita. Ajatuksena siis se että suurimmat matkustajavirrat ovat välillä Kamppi-Pasila, Pasilasta itään riittää vähempikin kapasiteetti.

    Yksi näistä hännistä kulkisi Vallilanlaakson kautta Kalasatamaan. Toinen luonteva häntä olisi Arabianranta, ja kolmas esimerkiksi Mäkelänkadulta alkaen nykyinen ykkösen reitti Käpylään. Vallilanlaakson kautta kulkevat raiteet suunniteltaisiin jo nyt niin että ne voidaan helposti viedä Pasilan tulevan “metro”asemarakennuksen sisään ja sieltä “metro”tunneliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. JoukkoL kirjoitti 18.3.2009 kello 22:30

    Parhaillaan on työn alla tutkimushanke “Kumpulan kampus Pääkaupunkiseudun joukkoliikenneverkostossa”. Hankkeen tavoitteena on tarjota tietoa Kumpulanlaaksoa koskevan liikennesuunnittelun ja siitä käytävän keskustelun tueksi.

    Tarkoituksena on:

    1. Selvittää Kumpulan kampuksella työskentelevien asuinpaikkojen jakautuminen Helsingin seudulla sekä tunnistaa alueen eri toimijat.
    2. Analysoida matka-aikoja Kumpulanmäelle nykyisiä ja suunniteltuja joukkoliikenneratkaisuja käyttäen.
    3. Pohtia joukkoliikenteen nykyisiä kehittämistarpeita ja siihen liittyviä eturistiriitoja alueen eri toimijoiden näkökulmasta.

    Hanke ei ota kantaa erilaisten liikenneratkaisujen paremmuuteen, vaan pyrkii tuottamaan tietoa keskustelun tueksi.

    Hankkeen sivusto:
    http://blogs.helsinki.fi/liikenneyhteystutkimus-kumpula/tietoja-hankkeesta/

    Tällä hetkellä valmista tietoa löytyy kampuksen työntekijöiden ja opiskelijoiden asuinpaikoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Pete kirjoitti 19.3.2009 kello 1:03

    “Ainakin vuoden 2005 suunnitelmassa / kaavaselvityksessä todetiin, että Kätilöopiston läheinen kapea tieosuus on vain noin 100 metrin mittainen, eikä pysäköintiä ole ainakaan alkuvaiheessa tarkoitus rajoittaa tai muuttaa nykyisestä. Suunnitelmassa todettiin, että katuverkko ei estä liikennöintiä.”

    Tämä on kyllä utopiaa, sen verran kapea tuo on että ei mene kuin nanosekunti ensimmäisen bussin kulkemisen jälkeen kun parkkipaikat on kaupungin toimesta viety. Saati sitten niitä tilanteita kun bussi tulee kapealla kadulla henkilöautoja vastaan eikä väistämistilaa ole.

    Asun kulmilla joten kadunpätkä on harvinaisen tuttu. Olen myös opiskellut kampuksella enkä kokenut sinne kulkemista hankalana, bussilla pääsee eikä yksi mäennousu jalan varmaan tee pahaa tietojenkäsittelijöille, päinvastoin. En tosin tullut lännestä mutta jotenkin tuntuu että tässä ollaan tekemässä aika isoja asioita pienehkön (ehkä satoja) ihmisjoukon takia. Lisää vuoroja vaan nykyiselle reitille, sillä saadaan jo paljon aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Juhana Harju kirjoitti 19.3.2009 kello 6:21

    Sampo Smolander arvosteli tylysti ehdotustani siitä, että bussilinja 55:n reitti pitäisi viedä Kumpulanmäelle Pietari Kalmin kadun rakennettua osuutta. Ehdotukseni taustalla on se, että bussilinja reittimuutos on paraikaa käsittelyssä HKL-johtokunnassa. Siellä suunnitellaan huonompaa linjausta 55:n reitille mäelle, joten halusin tarjota vaihtoehdoksi paremman.

    Joukkoliikenneyhteyksien ulottamista ylös Kumpulanmäelle saakka on perusteltu sillä, että siten useammat jättäisivät autonsa kotiin ja käyttäisivät joukkoliikennettä. Vaikka pidänkin suurimmaksi osaksi silkkana laiskuutena, jos ihmiset eivät jaksa kävellä 300 metriä, väitteessä saattaa olla kuitenkin jonkin verran perää. Siksi myönnyin siihen, että bussin 55 linja ulotetaan ylös mäelle.

    Kannatan kuitenkin ehdottomasti Kumpulanlaakson ja Vallilanlaakson suojelua. Innossa viedä liikennettä Kumpulanmäelle ei pidä uhrata tätä maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeää puistoaluetta.

    Markku af Heurlin arvosteli “raideliikenneintoilua” ja sanoi, että raitiovaunut vaativat hyvää väestöpohjaa. No, Kalasatamaan on valmistumassa 18 000 asukkaan kaupunginosa ja Pasilassakin on tärkeä risteysasema, joten pitäisi olla selvää, että tuolle välille on käyttäjiä.

    Hänen ehdottamaansa bussitunnelia Kumpulan kampukselle pidän erittäin kalliina. Vertailun vuoksi: viimeisessä versiossa Vallilanlaakson katuhankkeelle oli laskettu hintaa 10 miljoonaa euroa ja on selvää, että monta kertaa pidemmästä tunnelista muodostuva yhteys tulisi maksamaan monta kertaa enemmän. Lisäksi Helsingin kaupunkikin on strategiassaan sitoutumassa raideliikenteen edistämiseen. Siksi ei ole syytä valmistella ratkaisuja, jotka perustuvat paikallisesti saastuttavaan liikennemuotoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Arto Tukiainen kirjoitti 19.3.2009 kello 8:47

    Pete: “En tosin tullut lännestä mutta jotenkin tuntuu että tässä ollaan tekemässä aika isoja asioita pienehkön (ehkä satoja) ihmisjoukon takia. Lisää vuoroja vaan nykyiselle reitille, sillä saadaan jo paljon aikaan.”

    Voi se olla näinkin, mutta toisaalta on kuulunut valitusta pitkästä 506:n matka-ajasta Pasilaan. Pikkubussi-ideassa (Kumpula-Pasila) on se hyvä puoli, että sitä on helppo kokeilla. Linjan voi polkaista käyntiin nopealla aikataululla (toisin kuin 506:n uuden reitin uutta katuosuutta pitkin). Jos linjasta ei ole hyötyä, sen voi kuopata vähin äänin. Vaikka kukapa nyt ei haluaisi ajaa mukavalla autolla laitoksen ovelta junan viereen? Taksikin pitäisi jaksaa tilata, tämä tulee automaattisesti.

    Ratikka Kalasatamasta Vallilanlaakson kautta Pasilaan lienee sellaisen kokoluokan hanke, että se ei toteutune aivan heti. Eikä se välttämättä korvaa bussiliikennettä, koska pitää kävellä se hui niin kamalan jyrkkä mäki ylös laitoksille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Markku af Heurlin kirjoitti 19.3.2009 kello 10:21

    Juhana Harjulle

    Markku af Heurlin arvosteli “raideliikenneintoilua” ja sanoi, että raitiovaunut vaativat hyvää väestöpohjaa. No, Kalasatamaan on valmistumassa 18 000 asukkaan kaupunginosa ja Pasilassakin on tärkeä risteysasema, joten pitäisi olla selvää, että tuolle välille on käyttäjiä.

    Hänen ehdottamaansa bussitunnelia Kumpulan kampukselle pidän erittäin kalliina. Vertailun vuoksi: viimeisessä versiossa Vallilanlaakson katuhankkeelle oli laskettu hintaa 10 miljoonaa euroa ja on selvää, että monta kertaa pidemmästä tunnelista muodostuva yhteys tulisi maksamaan monta kertaa enemmän. Lisäksi Helsingin kaupunkikin on strategiassaan sitoutumassa raideliikenteen edistämiseen. Siksi ei ole syytä valmistella ratkaisuja, jotka perustuvat paikallisesti saastuttavaan liikennemuotoon.

    1. En tiedä, mitä Pietari Kalmintie maksaisi. Olen kuullut taiu lukenut tältä palstalta) summan 800.000 euroa-. Tämä kuulostaa järkeenkäyvältä, sillä raskaan liikenteen kestävä asfaltoitu varastopiha tai tonttiliittymä massanviahtoinen jne. maksaa likimäärin 100 e/m2. 10 m leveä tie siis n 1.000.000 e/km. (En nyt tiedä viimeisismpiä hintoja)

    2,. Tunnelivaihdon hinta (Stetsonista ) olisi ehkä 5 Me, mutta etuja voi olla koko rahan edestä. siis kun otanmme huomioon matka-ajan lyhenemisen Viikistä Pasilaan

    3. Kalasatmaalla tarkoitettaneen Kulosaaren sillan viueressä olevaa entistä satama-luetta. Siitä menee metro toiseen liikenteen solmukukohtaan eli Rautatientorille. Sieltä voi myös suoraan ohjata (bussi) reitin teollisuuskato myöten Pasilan asemalle ja tästä eteenpäin.

    4. Kun näistä strategioista kuulee puhuttavan, niin sotilastermistä tulee mieleen sanonta, että kenraalit ovat kehittäneet aina erinomaiset suunnitelmat edellisen sodan voittamiseksi. – Energitaloduellisesti(bruttona) bussi ja ratikka ovat jokseenkin yhtä hyviä. Bussit kehittyvät ja tulevat saasteetomimmiksi ja enrgiataloudellisemmiksi. Ratikat samoin – mutta viime kädessä niiden vaatima sähkö tuotetaan hiilellä (/ maakaasulla) tai tuodaan Sosnovy Borista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Kaari Artemjeff kirjoitti 19.3.2009 kello 11:31

    Hei,
    kyselit kumpulalaisten mielipiteitä satamaradan ratikkareitistä. Olen samaa mieltä kuin Juhana Harju, hyvin maisemoitu ratikkareitti (kts. tässäkin keskustelussa esitetty kuva Karlsruhesta) Vallilanlaakson satamaradan paikalla olisi puiston käytön ja säilyttämisen kannalta vähiten huono joukkoliikenneratkaisu. Satamaradan linjauksessa on etuja:
    -se ei risteä Kumpulantaipaleen erittäin vilkkaan pyöräilyreitin kanssa
    -se ei halkaise puiston yleisessä käytössä olevaa osaa samaan tapaan kuin Pietari Kalmin kadun jatke koska se kulkee pitkän matkaa siirtolapuutarhan ja kasvitieteellisen puutarhan aidattujen alueiden välissä. Puutarhojen välinen ulkoilureitti voisi kulkea ratikkareitin vieressä kuten tälläkin hetkellä
    -se olisi aidosti nopeampi poikittaisyhteys koska rata alittaa Mäkelänkadun tunnelissa ja Hämeentien sillan ali, lisäksi se on tasainen ja vain loivasti kaartava

    Ensin pitäisi kuitenkin kokeilla sukkulabussia Kumpulanmäki-Pasila ja 506 vuorovälin tihennyksiä nykyisellä reitillä. Ratikka satamaradalle lienee ajankohtainen vasta Kalasataman valmistuttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. tpyyluoma kirjoitti 19.3.2009 kello 13:22

    “Tunnelivaihdon hinta (Stetsonista ) olisi ehkä 5 Me, mutta etuja voi olla koko rahan edestä.”

    Aikalailla vastaavan bussitunnelin kustannusarvio Paloheinässä on vajaat 30 miljoonaa. Ja jos tämän kustannuksille käy niin kuin tunnelihankkeille tuppaa käymään, niin lopullinen kustannus lienee noin 50 miljoonaa. Eli sun stetsonista puuttuu nolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Juhana Harju kirjoitti 19.3.2009 kello 15:46

    Markku af Heurlinin arviot katu- ja tunnelihankkeiden hinnoista ovat todellakin alakantissa. Minun lukemieni tietojen mukaan Pietari Kalmin kadun jatkeen rakentamiseen on varattu rakennusviraston budjetissa 2,2 miljoonaa euroa. Lisäkuluina lämmitysten rakentaminen Kumpulanmäen jo rakennetuille katuosuuksille, joiden hintaa en muista, sekä sen lisäksi vielä vuotuiset katulämmityksen ylläpitokulut 40 000 euroa.

    Markku af Heurlinin ehdottoman bussitunnelin kustannuksista pidän Tpyyluoman arviota melko oikeaan osuvana. Kuten sanottu, Vallilanlaakson joukkoliikennekadun hinnaksi oli arvioitu viime vaiheessa 10 miljoonaa euroa, ja hintaa nosti nimenomaan se, että katu olisi jouduttu ohjaamaan tunneliin lähellä Mäkelänrinnettä. Markku af Heurlininin ehdottama ratkaisu tulisi maksamaan monin verroin enemmän.

    Mutta nuo molemmat edellä esitetyt ovat siis huonoja ratkaisuja. Olen myös niiden vaihtoehtojen kannalla, joita Kaari Artemjeff edellä esitti. Ne tulevat myös aivan selvästi edullisimmiksi. Kumma kun yleensä budjettikurista kiinnostunutta Kokoomusta nämä ehdotukset eivät kiinnosta, vaan sekin oli kaupunginhallituksessa valmis tuhlaamaan verorahoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Markku af Heurlin kirjoitti 20.3.2009 kello 17:32

    Tarkistin vähän tietojani.

    Kaupunki oli kustannuksiin Pietari Kalmin tiestä siis varannut 2,2 Me. Esittämäni 800.000 e saattaisi riittää pelkkään teinpohjaan. Tässä muistin summan väärin (enkä uskonut hanketta noin hintavaksi)

    Tunneli. Enhän edes osaa sanoa, olisiko millään järjellä mahdollista saada siihen sopiva tuloväyliä.

    Soitin kuitenkin ison rakennusliikkeen kalliorakennuksesta vastaavalle. Yksikaistainen (n 30 m2) tunneli maksaisi betonivahvistuksineen osapuilleen 3 – 4000 e/m, siis 1,3 km 3,6, – 4,2 Me. Ilmastointi, kohtauspaikat, ulosmenot, toisen mokoman päälle. Yhteys kampukselle tekee vielä lisää. Linjan Vallilanlaakson poikki saattaa joutua tekemään betoniputkella, koska kallio voi olla yllättävän syvällä. Tällaisen hinta olisi siinä 4500 – 6000 e/m. puhutaan siis yhteensä n 10 Me:n investoinnista.

    Ei tosiaan ihan pikkuraha. Vuotuiskustannuksiksi muutettuna (5 %) 500.000 e/vuosi eli 2000 e/ käyttöpäivä. (linjahan ei liikennöisi kuin arkisin. Jo se lyhentää matka-aikaa 10 minuuttia, niin 120 päivävuorolla (vuoro yhteen suuntaan, 60 vuoroparia /pv) säästetty matka-aika oli 20 tuntia ja rahassa ehkä n 1000 e. Toisaalta nopeutuminen lisäisi käyttöä (nyt 3500/ vrk) Kaikkihan eivät kulje tätä matkaosuutta. 2000 matkustajaa/vrk lyhentäisi näiden yhteistä matka-aikaa 20 000 min eli n 330 tuntia. Laske sitten sille arvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus