Monet helsinkiläiset autonomistajat käyttävät autoaan vain muutaman kerran kuukaudessa, koska työmatkat hoituvat t joukkoliikenteellä. Tällaiseen autonkäyttöön oma auto ei oikeastaan ole järkevä; erityisen järjestön siitä tulee, kun ajattelee näitä pysäköinnin huikeita kustannuksia. Yhteiskäyttöauto on paljon parempi ja se tulisi myös selvästi halvemmaksi, jos pysäköinnin kustannukset sälytettäisiin autoilijoille, eikä niitä piilotettaisi asumisen hintaan.
Itse olen CityCarClubin asiakas. Tilaan auton netistä. CityCarClubin Katajanokan pysäköintipiste on sadan metrin päässä. Autosta velotetaan tuntitaksan ja kilometritaksan mukaan. Hinnoittelu on regressiivistä niin, että paljon käyttävä saa sen halvemmalla. Matka lentoasemalle on noin 14 euroa, kun se taksilla on yli 35 euroa. Käynti Vekarajärvellä (320 km) tuli maksamaan noin 120 euroa, valitettavasti vähemmän kuin kahden hengen matka julkisilla.
Kesälomakäytössä yhteiskäyttöauto tulee tuntiveloituksen takia suhteessa kalliimmaksi, Jos ottaa auton käyttöönsä kolmeksi viikoksi ja ajaa sillä kaksituhatta kilometriä, maksuksi tulee 900 euroa bensoineen. Yhteiskäyttöauto tulee omaa halvemmaksi, jos ajaa vuodessa alle 10 000 kilometriä.
Jos tarvitsen autoa yksin, tilaan pienen neljän hengen auton, koko perheen matkaan yleensä ison farmarin ja muuttokuormaa tai sellaista varten ison pakettiauton. Tämä toimii loistavasti. Tavan yleistyminen voisi säästää satoja miljoonia euroja uusien asuinalueiden kustannuksista.
Harmi kyllä, järjestely toimii vain pääkaupunkiseudulla. Olisihan kätevää, jos voisi ottaa auton Tampereen asemalta matkalla vaikka Ruovedelle. Tämä tilaus- ja laskutusjärjestelmä pitäisi avata niin, että muutkin yrittäjät voisivat liittyä verkostoon, jolloin siitä voisi tulla maanlaajuinen.
Onhan noita yksityisiä autovuokraamoita, joiden hinnat ovat varsin kilpailukykyisiä City Car Clubin kanssa. Lienee asenne- ja kulttuurikysymys miksi niiden palveluita niin vähän käytetään.
Hiljakkoin Kuningaskuluttajassa oli ansiokas vertailu autoilukustannuksista, kun käytetään taksia, CityCarClubia ja tavallista vuokra-autoa.
Muistaakseni tavallinen vuokra-auto, oikeasta vuokraamosta otettuna, oli edullisin, jos vuokra-aika on viikonloppu tai sitä pitempi jakso.
Lyhyissä, muutaman tunnin vuokrauksissa, CCC oli edullisin.
“Harmi kyllä, järjestely toimii vain pääkaupunkiseudulla. Olisihan kätevää, jos voisi ottaa auton Tampereen asemalta matkalla vaikka Ruovedelle. Tämä tilaus- ja laskutusjärjestelmä pitäisi avata niin, että muutkin yrittäjät voisivat liittyä verkostoon, jolloin siitä voisi tulla maanlaajuinen.”
Olen omistanut auton kantakakupungissa. Vaikka sillä oli hyvä säilytyspaikka, siitä oli hirveästi vaivaa.
Matkailla voi niinkin, että ajaa junalla tai muulla julkisen liikenteen välineellä lähelle kohdetta ja vuokraa asemalta auton. Lähelle matkakohdetta saapuu hyvissä voimissa, sen jälkeen voi aluetta tutkia omasta autosta käsin.
Näin esimerkiksi pohjoismaiden tutkiminen käy helposti, mutta auton voi tietekin vuokrata kauempanakin Euroopassa.
Eiköhän suurin osa autoista liity siihen “Emme ole hesalaisia, me vain asumme täällä”-ilmiöön. Omista vanhemmista sen huomasi. Niillä ei tosiaan ollu stadissa mitään tekemistä, paitsi työpaikka virastossa. Mutsilta meni pari tuntia naaman laittoon, jos sen piti lähteä ovesta ulos. Faijalta meni vain puolituntia, muttei sekään mennyt ulos ilman skragaa ja Homburgia. Siksi auto oli niin välttämätön, että pääsee maalle vanhoissa verkkareissa rentoutumaan ilman että naapurit luulee punikiksi tai pultsariksi.
Lapsille asia oli täsmälleen päinvastoin, sillä automatkaan meni koko päivä, eikä mökillä ollut mitään tekemistä.
Tähän tautiin eivät mitkään vuokra-autoviritelmät auta. Oma auto hankitaan hinnalla millä hyvänsä. Meilläkin oli auto 10 vuotta ennenkuin oli varaa hankkia jääkaappi. Perheen ensimmäisen telkkarin hankkivat lapset omilla rahoillaan. “Mitä meidän perhe telkkarilla tekee, mehän viihdymme kaiken vapaa-ajan mökillä.”
Yksi ratkaisu olisi kakkosasumisen haittaaminen verottamalla. Koskisi sekä kesämökkejä, että maalaisten kakkosasuntoja kaupungissa. Nykyinen hallitus on tehnyt juuri päinvastoin, koska stadissa on se hysteerisenä silmät punasena rääkyvä työvoimapula — öö — siis tulossa lähivuosina eiku lähivuosikymmeninä eiku miten se taas meni.
Itse tarvitsisin autoa 1–2 kertaa vuodessa muutamaksi päiväksi mökillä saaristossa käymiseksi ja ehkä kerran vuodessa muutamaksi tunniksi pakettiauton. City Car Clubin hinnat ovat tällaiseen käyttöön minusta täysin kilpailukyvyttömät. Vuokraamostakin saa halvemmalla.
Ehkä City Car Clubin pitäisi olla säätiöity tai kaupungin omistama palvelu, joka ei pyrkisi voiton tuottamiseen. Hinnatkin voitaisiin pitää oikeasti järkevinä…
Niin, City Car Club on yksi niistä yksityisistä autovuokraamoista. Sen hinnoittelu on vähän toisenlaista kuin muiden ja se on jollain nkosntilla onnistunut neuvottelemaan kaupungin kanssa sopimuksen edullisista pysäköintipaikoista. Joiden todelliset kustannukset luultavasti maksatetaan ihan muualta kuin yrityksen pussista.
Kadunvarsipysäköintipaikat, jota ovat ilmaisia asukkaille ovat ilmaisia myös CityCarClubille. Järjestey säästää satoja pysäköintipaikkoja, koska monelle autonvuokraus on monelle oman auton vaihtoehto.
Helsingin virastoista ainakin Nuorisoasiankeskus on luopunut omista autoista ja siirtynyt City Car Clubin asiakkaaksi. Näin virasto (kuljetuksista vastaavan henkilön mukaan) säästää aikaa ja rahaa.
Tervehdys Osmo
Kyse on myös kaavoituksesta eri asuinalueiden suunnittelussa. paljonko parkkipaikkoja vaaditaan ja miten julkinen liikenne toimii — ne ovat realiteetteja, jotka ohjaavat myös yksityisen henkilön tai kotitalouden päätöksentekoa.
Entäpä aivan toisenlainen “liikennetulli” — kaupunkialueella auton omistusvero?
Pukkilassa ollaan valmistelemassa kimppakyyti/vuokra-auto/tms.-systeemiä, jolla voisi paikata haja-asutusalueen joukkoliikenteen (onko sitä?) ongelmia. Täältä kun on lähes mahdotonta päästä lähimmälle juna-asemalle (Mäntsälä, 25 km) ilman omaa autoa, eikä perinteisen tyyppinen aikataulutettu bussiliikenne kannata. Kuitenkin Mäntsälän/pääkaupunkiseudun suunnalla käy reilut parisataa pukkilalaista töissä, liikennettä riittää.
Kimppa-auto CCC:n tyyliin voisi sekin olla mahdollinen ratkaisu kirkonkylän asukkaiden tarpeisiin, mutta kukahan sellaisen systeemin laittaisi tänne pystyyn?
Suosittelisin ajattelemaan asiaa vähän isommin. Liikenneministeriö puuhaa suomenlaajuista matkakorttia, YTV toisaalta taas tekee CCC:n kanssa yhteistyötä. Diners CLub taas painaa taksikortteja, joita yritykset antavat työntekijöilleen taksimatkoja varten.
Pitäisi olla liikennekortti jolla voisi maksaa junassa, bussissa, ja toisaalta vuokrata auton, tai maksaa taksimatkoja. Verottaja hyväksyisi sen tiedot suoraan tosittteiksi, eli matkakulujen kirjanpidon takia ei tarvitsisi plärätä kuittien kanssa. Päälle yhteinen verkkopalvelu josta voi katsoa reittivaihtoehdot, ostaa junalipun osalle matkaa, bussin toiselle, ja vuokrata auton kolmannelle. Mieluiten ko. kortti olisi itseasiassa pankki- tai luottokortin ominaisuus, ja palveluun kirjauduttaisiin pankkitunnuksin.
Jo vuosia sitten tuttavani New Yorkista raportoi, että lähellä kantakaupunkia asuvat eivät mielellään omista omaa autoa. Sen vuoksi, että auton paikoittaminen ja sillä kulkeminen tulee liian kalliiksi (siltamaksut, tunnelimaksut ja parkkkeerausmaksut) lähistössä verrattuna julkisiin kulkunevoihin. Lisäksi suomalaiset eivät usko sitä, että New Yorkissa on toimiva julkinen liikenne.
Sitten kun new yorkilaiset lähtevät omilta kulmiltaa kauemmaksi, niin vuokraavat auton.
Sitä tuttavani ei kertonut, mitä New Yorkista vuokrattu auton käyttäminen maksaa kun esim. auto vuokrataan n. viikon mittaiselle reissulle ja milläkin kilometri että tuntitaksoilla. Olivat kuitenkin tyytyväisiä paikallisen autonvuokraus mahdollisuuteen ja ehtoihin.
Voisiko eduskunta säätää lain, jossa kielletään autopaikan hinnan sisällyttämisen ostohintaan/vuokraan? Ymmärrän tämän valvonnan olevan tietysti käytännössä mahdoton. Eikö hienot vihreät voi Hesan valtuustossa ajaa pykälää, mikä poistaa/kieltää noi nykyiset parkkipaikkanormit? Auton omistaja yleensä löytää vielä paikan kohtuullisells etäisyydellä kotoaan, ellei sitäkin tehdä mahdottomaksi. Tosin siitäkin sitten selviää rahalla. En oikein ymmärrä vihreiden logiikkaa tältä osin. Auton omistajat älkää ikinä muuttako Hesaan, mikäli vihreät alkavat olla kovin suuri ryhmä valtuustossa. Ehkä hyvä niin, mutta muuttajia alkaa olla aika vähän. Räikkösiä jne ei sentään ole kovin paljon.
Kaikessa ystävyydessä, mutta oletko sä CCC:n osakas vai miksi ihmeessä pidät tarpeellisena mainostaa postauksesta toiseen yhtä yksityistä suhteellisen kallista autovuokraamoa?
Ei CCC:n toiminnassa ole kyse mistään yhteiskäytöstä, vuokraamo se on.
Itse olen jenkeissä ihmetellyt että siellä missä on julkista liikennettä metropolialueilla se on yleensä huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. Sitä en tiedä miten sitä mahdollisesti subventoidaan. Vai onko vain kustannukset niin paljon Suomea halvempia? Mutta sitten jenkeissä on toisia isoja metropoleja joiden julkinen liikenne on ihan olematonta ja joissa ei pärjää ilman omaa autoa. Hyvin kirjavaa.
Junakohtaukselle
Olen asiakas, en osakas. Jos luet postaukseni huolella, esitin, että tuo tilausjärjestelmä pitäisi avata kilpailulle, koska tuon konseptin sisällä yritys on monopoliasemassa. Siis samaan tapaan kuin taksit,joita voi tilata saman järjestelmän puitteissa, vaikka ne kilpailevat toisiaan vastaan.
Jos tarvitsen auton klo 6 aamulla mennäkseni lentokentälle, en tiedä, mikä yritys toimittaa sen luokseni tuohon aikaan ja noin lyhyttä matkaa varten halvemmalla. Tässä helsinkiläisessä tavassa käyttää autoa silloin tällöin vähän ja kätevästi sillä ei ole kilpailijoita. Jos tarvitsee autoa koko viikonlopuksi, tilanne on kokonaan toinen.
Postauksen idea oli, että kaupunkiin soipii autojen yhteiskäyttö/vuoraus paremmin kun se, että autoa säilytetään kalliisti kuukausia käyttämättömänä. Talvi paljastaa asukaspysäköidyistä autoista, ettei niitä ole käytetty kuukausiin.
Asukkaalla ei ole omaa ilmaista kadunvarsinimikkopaikkaa joka olisi kyltitetty juuri hänelle tarkoitetuksi. CCC:llä on ilmaiset nimikkopaikat. Siinä on pieni ero.
Kyllä mikä tahansa yritys olisi varmasti kiinnostunut vain heidän asiakkailleen tarkoitetuista ilmaisista pysäköintipaikoista. Ehkä neuvotteluihin tarvitaan sopiva poliittistaloudellinen kytkentä ja viherpesulta kuulostava yleishyödyllinen näennäistäky.
Yhteiskäyttöautoilu tulee lisääntymään. ja näille yrityksille tarkoitetut autojen luovutus/pysäköintipaikkojen pitää tietysti olla kaikkien ao. yritysten käytössä. Ehkä nämä yritykset toiminnan yleisyessä siitä maksavatkin kaupungille.
CCC:tä käytetään useimmiten esimerkkinä kun se on alan pioneeri Suomessa, onkohan vielä ainoa tällä hetkellä?
CCC on tosiaan business muiden joukossa eikä mikään kolmannen sektorin sosiaaliyhdistys, mikä kuva Osmon kirjoituksesta tulee.
Näistä tasaisin välein tulevista kyseisen yrityksen mainospuffeista tulee mieleen, että jotain alennusta kuukausimaksuista varmaan julkimo Soininvaara saa. Tyyli on jotenkin erilainen kuin muissa kirjoituksissa — oudon ylistävä ja kritiikitön.
Tuosta Vekaranjärven reissusta on varmaan jätetty laskelmista pois Silver-asiakkuuden kuukausimaksu, joka on 35–40 euroa. Liittyminenkin klubiin maksaa.
Itse asiassa tällainen klubisysteemi voi jopa lisätä autoilua. Ilman CCC:n palveluita olisi Osmokin istunut kiltisti junassa tai koko turhanaikainen reissu olisi jäänyt tekemättä. Eivät ne yhteiskäytön päästöt yhtään pienempiä ole kuin oman auton.
Minullakaan ei ole omaa autoa. Vuokraan sellaisen kun tarvitsen, joko kuljettajan kanssa (taxi) tai ilman (vuokra-auto). Ongelman muodostavat oikeastaan vain “kansalliset juhlapyhät” eli esim. yo-juhlat, juhannukset ja muut juhläpäivät, jolloin liikkeellä ovat kaikki muutkin. Vuokra-auton saatavuus rajoittaa toisinaan sukujuhliin osallistumistani. Kuka keksisi tähän sopuiluilmiöön sopivan liikkumisratkaisun?
“Kyllä mikä tahansa yritys olisi varmasti kiinnostunut vain heidän asiakkailleen tarkoitetuista ilmaisista pysäköintipaikoista.”
Kritiikin kohdetta en ihan ymmärrä. Jos CCC:n ilmaisparkkipaikat eivät viestitä mahdollisille CCC:n kilpailijoille että kaupunki tulee mukaan kustannuksiin jos hyöty on molemminpuolinen niin mikä sitten ? Taksit kilpailevat jokseenkin suoraan CCC:n kanssa ja taksitolpatkin vievät pysäköintitilaa. Tavallinen autovuokraamo on CCC:n kanssa eri segmentissä kuten hinnoittelurakenteista voi havaita.
Onko näyttöä siitä että jonkinlaista CCC:n suosimista kilpailijoiden kustannuksella on tapahtunut ? Onko Nuorisoasiainkeskuksen sopimus kilpailutettu asianmukaisesti ?
Auton yhteiskäyttö sopii kantakaupungin ulkopuolelle. Nimittäin aika moni autoilun tulevaisuutta pohtinut tuntuu olevan sitä mieltä, että sähköauto saattaa yleistyä kakkosautona. Ykkösautona säilyisi (muka) isompi polttomoottoriauto, jolla ajettaisiin pitemmät matkat.
Kesämökkeilijöitä lukuun ottamatta, aika harvalle taitaa olla tarvetta tuollaiselle ykkösautolle paitsi työautona. Kesämökkeilijöistäkin moni pärjäisi sähköautolla, kunhan matka olisi alle 50–60 kilometriä ja mökillä pistoke tai aurinkopaneelit, jos sähköauton säde olisi vaikka 70 km.
Muut voisivat sitten vuokrata auton silloin harvoin, kun pitäisi pitkiä matkoja ajaa. Lomaruuhka-ajat aiheuttaisivat kyllä ongelman, mutta hiihtolomanko takia ihmiset ostaisivat 20 000 auton?
Suomalaiset asiantuntijat tai “asiantuntijat” ovat yllättävän hukassa tämän sähköautoasian kanssa:
http://tinyurl.com/aos444
Jaaha, sähköautot yleistyvät ihan kohta tai sitten kymmenien vuosien päästä. Se tyyppi, joka arvelee sähkönkulutukseen aiheutuvan hirviän piikin, kun kaikki lykkäävät töpselin kiinni töistä tultuaan, ei ilmeisesti ole ajatellut asiaa lainkaan.
Maria kysyy:
“Kuka keksisi tähän sopuiluilmiöön sopivan liikkumisratkaisun?”
Minä tietenkin!
Hommaa vakkariksi seuralaiseksi autollinen mies… Baariin mars!
Onko CCC:llä muuten kilpailijaa kaupungissa tällä haavaa. Siis vastaavaa puoliksi auto-ossukuntaa, puoliksi vuokraamoa. (Taksien kanssa se ei kilpailue. koska kyseessä on vuokraus ilman kuljettajaa, ja kuljettahan ajasta taksissa maksetaan, oleellisesti.) tosin ainakaan toistaiseksi ilmeisesti ole riittävästi amkkinoita rinnakkaien firman ylläpitämiseen.
Otaniemesä toimii Melkisedek- niminen putiikki, joka muun bisneksen ohella samalla periaatteella vuokraa autoja, tosin teekkarihinnoilla ja teekkarikoslilla.
pohjoismaissa cityautoklubi-idea lienee saanut ensiksi tuulta Kööpenhamianassa ja Tanskassa, jossa tilasta on eniten pulaa. Täm on pelkkä olettama. kiap joku tietää paremmin.
Lisättävä kyllä, että aika moni autotobn on tavallaan autoklubin osakas: tarvittaessa autoa lainataan vanhehmilta, veljeltä, naapurilta tai kaverilta. Siis tuttujen kesken ja vastavuoroisia palveluksia vastaan. Tai autollien nakitetaan kuljetushommiin, kuten poikani tekkarien sukelluskerhossa Kuplassa.
Kyllä minustakin vaikuttaa että Osmo tässä mainostaa ko. firmaa, eikä varmaan tee sitä ilmaiseksi.
Fillarilla Nizzaan ‑kirjassa taas selvästikin Osmo mainosti Nokian Communicatoria, sen verran näkyvän roolin ko. puhelin sai kirjassa. No onhan Product placement jo niin tuttu ilmiö leffoistakin, että miksei näinkin.
Täytyy muistaa että Osmo on kertonut blogillaan olevan pienen lehden verran lukijoita.
“Lisättävä kyllä, että aika moni autotobn on tavallaan autoklubin osakas: tarvittaessa autoa lainataan vanhehmilta, veljeltä, naapurilta tai kaverilta.”
Jep — varmasti monikin tämän palstan autovihaaja joka julistaa elävänsä ilman autoa siipeilee vanhempien tai sukulaisten siivellä, lainaten ilmaiseksi tai bensakuluja vastaan autoa ja pahimmassa tapauksessa kuljettajaakin aina kun sitä tarvitsee. Lopun aikaa voi sitten julistaa sitä miten tyhmää on omistaa kallis auto, kun kaupungissa pärjää ilmankin.
Tässä KaupunkiAutoKlubia (lyhennys suomeksi ei sovi perhepalstalle) mainostetaan oikein tyttärenkin voimin.
http://www.iltalehti.fi/perhe/200703055770865_pr.shtml
Osmo voisi olla reilu ja kertoa, missä mennään.
Kyllähän julkkikset antavat kasvonsa monille liiketoimille, mutta yleensä sen tietää — Gigantin mainoksessa on Heikki Silvennoinen, hän siis mainostaa maksua vastaan Giganttia. Ei epäselvyyttä motiiveista. Ei siis myöskään ongelmaa…
“Fillarilla Nizzaan ‑kirjassa taas selvästikin Osmo mainosti Nokian Communicatoria, sen verran näkyvän roolin ko. puhelin sai kirjassa.”
Juu ja Nizzan kaupunkikin on varmasti maksanut valtavia summia siitä, että Osmo on mainostanut sitä pyöräretken kohteena.
Tässä tapauksessa idea on niin hyvä, että sietää sitä mainostaakin.
Luulen, että olisi niin, että tämä auton yhteiskäyttö muuttuisi todelliseksi kasvubisnekseksi heti, kun pysäköinnin todelliset kulut ohjattaisiin autojen omistajien maksettaviksi.
Teemu K, jos joku elää toisen auton siivellä, eli ajaa sillä eikä anna mitään vastineeksi, niin ongelma tässä on siipeily eikä auton lainaaminen sinänsä. Ihan niin kuin siitä että jos toinen naapuri jatkuvasti katsoo toisen muksuja ja toinen ei, ei seuraa että naapurin muksujen hoitaminen on ongelma sinänsä.
Mutta mielenkiintoinen juttu noin kulttuurisesti tuo auton lainaaminen. Ihmiset lainaa toisilleen omaisuuttaan ja tekee erillaisia palveluksia. Näitä ei sitten lasketa, tehdään vastapalveluksia, annetaan konjakkipulloja, tai rahaa, siinä järjestyksessä kuinka läheisiä ollaan.
Jos meillä on kaksi kaverusta Eki ja Jake, niin Eki voi aivan hyvin pyytää Jaken viikonlopuksi rakentamaan terassia, kaksi päivää töitä, Jake voi taas perheineen nukkua pari yötä Ekille, käyttäen Ekin arvokkainta omaisuutta eli kotia. Ja kellekään ei tule mieleenkään, että tässä pitäisi jonkun maksaa jollekin jotakin tai että tässä olisi muuten jotain ongelmaa. Jake voi lainata Ekin työkaluja, tietokonetta tai kirjoja, Eki taas Jaken kesämökkiä. Mutta se että Jake lainaisi Ekin outoa on hyvin ongelmallinen asia, josta seuraa kyräilyä, erillaisia korjaavia toimia malliin Jake vähintään puunaa koko auton sisältä ja ulkoa lainan jälkeen.
Suomalainen mies tarvitsisi oman huoneen ja omaa rahaa. Kun sitä ei ole niin se oma tila on sitten auto.
Voi hyvänen aika.
Tuen aivan siekailematta esimerkiksi junia, enkä saa mitään tukea VR:ltä, Joukkoliikennettä, eivätkä bussien valmistajat maksa minulle mitään. Ja tuen vuokraamista sen sijaan, että ostaa oman auton. Lyhytaikaiseen kaupunkimaiseen käyttöön CCC on ainut palvelua tarjoava yritys, joten olisi hölmöä mainostaa konseptia kertomatta yrityksen nimeä.
Jos joskus toteutuu sellainen pysäköintipolitiikka, jota olen täällä suositellut, yhteisköyttö yleistyy niin paljon, että monopoliasema yhdelle yritykselle muodostuu ongelmaksi. Olen useamman kerran sanonut, että tuo tilauskonsepti pitäisi avata kaikkien käyttöön kuten taksienkin osalta on tehty.
Osmo kertoo itse kirjassa, että sai kommukan ilmaiseksi käyttöön Nizzaan.
Eli ei siinä mitään. Minusta pitää vain kertoa, jos saa jotain hyötyä siitä, että mainostaa jotain yritystä tai sen tuotetta. Se on vain reilua!
Jos CCC ei anna tuollaisesta näkyvyydestä jolla Osmo sitä hehkuttaa mitään etua, niin ihmettelen.
Joukkoliikennettä subventoidaan yhteiskunnan taholta. Joukkoliikenteen kannattaminen yleisesti on ihan eri asia kuin “kulje aina Lyttylän liikenteen busseilla” ‑tyyppinen täsmämainonta.
Kyllä yhden yrityksen selkeä mainostaminen on tässä tapauksessa pois esim. taksiyrittäjiltä ja joukkoliikenteellä. Eli ei se asiaa muuta, että autoklubeja on vain yksi. Se kilpailee muiden liikennemuotojen kanssa.
Ja kuten sanoin jo ylempänä, niin autoiluhan saattaa lisääntyä tuon tyyppisen systeemin myötä. Kun on maksanut kiinteät kalliit liittymis- ja kuukausimaksut, niin kynnys lähteä autolla on varmasti matalampi kuin ottaa linjuri tai juna.
Osmo: Onko tuo tilauskonsepti sitten jotenkin patentilla suojattu vai mitä? Luulis, että mikä tahansa firma on vapaa käyttämään tarkoituksenmukaiseksi havaitsemaansa tilauskonseptia.
Eikö pidettäis näppimme erossa yritysten liiketoiminnasta? Autonvuokraus on niin kaukana luonnollisesta monopolista, kun suunnilleen voi olla.
äh… tarkoitin siis sanoa, että CCC:llä voi olla nykyisellä markkinoiden koolla monopoli, mutta markkinoiden kasvaessa se oletettavasti menettää asemansa. Sen lisäksi CCC joutuu kilpailemaan jatkuvasti muiden liikkumismuotojen välillä, eikä siksi pysty hyödyntämään monopolivoimaansa.
Kaiken reiluuden nimissä, mainitaampa City Car Clubin lisäksi nimeltä toinen, hieman erinlainen lafka:
Pakuovelle.com:n palveluperiaate on sellainen, että pakun vuokraaja ei tarvitse sitä omaa autoa ajaakseen ensin hakemaan vuokra-auton, kuten usein käy tavallisesti. Omalla Helsinki-Turku-Helsinki ‑reissullani Pakuovelle ‑auto tuli huomattavasti halvemmaksi kuin city Car club koska Pakuovelle ei laske kilometreille hintaa.
Jos nyt lopetttaisin tämä lähinnä tympeäksi käynyt nokitus siitä, onko Ode mitä inhottavimmalla ja keljuimmalla tavalla mahdollisesti saaden siitä taloudellista hyötyä jopa pari lounasta puffannut nimeltä mainitua firmaa. Vai tarkoittaako CityCarClub ylipäätänsä tiettyä autonyhteiskäyttöideaa. Ja markkinoinut gsm-puhelimen ja kämmentietokoneen yhdistelmää, jollaista suomalainen valmistaja myy kauppanimikeellä Nokia Communicator. (Join hetki sitten innoituksen lähteestä eli otin huuberit ja luomisen tuskaan helpotukseksi pari aspiriinia (Aspirin oli ja on Bayerin tuotemerkki.)
Joku vielä puhuu magnetofonista. Se oli Telefunkenin tuotemerkki. Kateelliset kilpailijat keksivät ja vuosien ponnistelujen jälkeen saivat lanseeratuksi tilalle sanan nauhuri.
CCC on yritys, ja yrityksen pitkällä tähtäyksellä yrityksen on tuotettava voittoa, ts. korko pääomalle sekä myös hoitamisen kustannukset. Juridisesti se ei ole osuukunta, mutta tietyssä mielssä on: asiaks maksaa perusmaksun (osuusmaksun) sekä vuotuisemaksun. Voitto palautetana asiakkaille suhteessa ostojen määrään, tässä tapauksessa siis määräalennuksena, muuat idea on sama. Fyrkka on periaatteessa poissa yrityksen voitosta eli kyseessä siis on erääsäs mielessä voitto-osuuden palautus.
Yhtiöllä on hvytä www-sivut. Olis muuten vian kiva teitää siitä eenmmän: onko se esim. jonkun kansainvälisen yhtiön suomen filiaali jne. Meiaan vain. että suomalsiet eivät mitään näin fiksuntuntuista saisi aikaiseksi.
se Melkisedek on myynyt autonvuokrauksensa Autopolin CCC:lle. Kävi hetki sitten ilmi kun tarkistin tietoja
City Car Clubib liikeidea on saatu niistä eurooppalaista kaupungeista, joissa tämäntyyppisestä autonvuokrauksesta on jo vuosikymmenien kokemus. Sveitsissä lienee suhteellisesti eniten volyymiä. Varsinkin opiskelijakaupungeissa kysyntää on ja siellä on myös kilpailua. Usein käynnistys on tapahtunut hyvin kohtuullisella vuokraustasolla käyttäen vanhaa autokantaa.
CCC on selvästi alkukokemusten jälkeen hakemassa pääosin yritysasiakkaita. Autot ovat uusia ja hinnat aika kovia. Voisi kuvitella, että kilpailija, joka tarjoaisi halvempaa konseptia, saisi riittävän volyymin Helsingissä.
Euroopassa on myös kaupunkeja, joissa joukkoliikenne ja autonvuokraus ovat samalla organisaatiolla. Synergiaetuja on periaatteessa aika paljon.
Järkevän autonkäytön kulttuuri on yksi kaupunkikulttuurin lohko, joka on nyt tulossa. On selvä, että nykymeno ei enää kauan jatku. Pysäköinnin subventointi loppuu ja väylämaksut tulevat.
Hinnoittelu muuttuu ja se tuo markkinat CCC-tyyppiselle toiminnalle. Kysyntä ei rajoitu kantakaupunkiin, kun volyymin lisäys ja kilpailu alentavat hintoja.
Osmon markkinointihenkinen puheenvuoro näyttää herättävän yllättäviä aggressioita varsinkin markkinahenkisissä. Liittyykö tämä siihen suomalaiseen yleisasennoitumiseen, että vuokrasuhteet ovat epäilyttäviä. Oma pitää olla ja omistamista tukea.
Nuorisoasiainkeskuksen linjaus on hyvä. Muut virastot saavat ajattelemisen aihetta. Kaupunki omistaa aika runsaan autokannan, joka on osin pienessä käytössä ja korvattavissa cityautojen vuokrauskäytännöllä. Tämä siirto voisi jo tuoda kilpailuvipinää alalle.
AB, auttonvuokraus toki on yksityistä liiketoimintaa ja hyvä niin, mutta mites auton varausjärjestelmä? Ei se nyt mikään luonnollinen monopoli ole, mutta siinä on vähän sellaisia piirteitä.
Asiakkaiden kannalta olisi suotavaa, että olisi yksi varaus- ja maksujärjestelmä jonka kautta voi valita kilpailevista vuokraajista, yhdistää matkaan joukkoliikennevälineitä, jne. Toisaalta tällainen järjestelmä on kallis rakentaa ja ylläpitää, mutta marginaalikustannus uusista käyttäjistä on lähes nolla. Voisi olla ihan järkevä tehdä tuollainen julkisen vallan toimesta.
Osmo, voisitko vähän verrata taksia ja CCCia? Tuntuu että jos taksi lupia runsaasti lisättäisiin niin niiden hinnat halpenis lähelle CCCtä? Ja jos ei niin miksi CCC ei rajoiteta lisensseillä?
Toinen, joku kysy Yhdysvalloista, tälläiset kuljetus asiat varsinkin isoissa kaupungeissa ja osavaltiossa on lähes kokonaan paikallisesti päätettyjä, siinä New York-Atlanta ero, liittovaltiolla on hyvin vähän tekemistä siinä miksi NYCissä metro kulkee ja Atlantassa moottoriet ruuhkautuu. Toisin sanoen “different .… for different folks” 🙂
tpyyluoma: En oikein ymmärrä, miksi varausjärjestelmä ei olisi vain osa autonvuokraajan liiketoimintaa. Onhan ravintoloiden, juhlapukujen, konserttilippujen, perinteisten autovuokraamoiden yms. varausjärjestelmätkin yksityisten pyörittämiä. Minusta varausjärjestelmässä on hyvin vähän luonnollisen monopolin piirteitä. Toki marginaalikustannukset ovat lähes olemattomat, mutta muita skaalaetuja ei sitten olekaan ja markkinat ovat varmasti sen kokoiset, että varausjärjestelmän koodauskulut on aika minimaaliset, kun ne jakaa vuokrattua autoa kohti, vaikka järjestelmiä olisi useita.
Vaikka varausjärjestelmä olisikin luonnollinen monopoli, se ei tarkoita etteikö auton vuokraukseen ilmaantuisi kilpailua. Joku yritys vaan alkaisi pyrittämään varausjärjestelmää itsenäisesti autonvuokraajista ja myisi palveluaan niille.
Minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö kilpailu markkinoilla synnyttäisi parempaa varausjärjestelmää kuin valtion monopoli. Jos meillä olisi edes jotain todistetta siitä, että virkamiehet pystyisivät yleensä palvelemaan käyttäjiä paremmin kuin voittojen motivoimat yrittäjät, niin voisi olla järkevää tehdä tämä varausjärjestelmä julkisen vallan toimesta. Valitettavasti meillä on runsaasti todisteita päinvastaisesta.
Tuon liikennemuodon kannalta olisi hyvä, että olisi yksi varausjärjestelmä, vaikka olisi useita yrittäjiä. Näinhän on myös taksiliikenteessä. Ei olisi kiva soitella aamukuudelta viiteenkymmeneen eri numeroon ja kysellä, olisiko vapaata autoa, kun olen matkalla lentokentälle.
Yhteiskäytön laatu paranee, kun autoja ja käyttäjiä on paljon. Todennäköisyys saada auto heti läheltä kasvaa. Jos varausjärjestelmä pilkottaisiin moneen kilpailevaan järjestelmään, tämä suurten lukujen lain tuoma hyöty menetettäisiin.
AB, minulla ei ole tästä aiheesta mitään vahvaa mielipidettä, mutta sen varausjärjestelmän pitäisi hoitaa vuokraajan (luotto)tietojen tarkistus, yhdistelmät muihin kulkuneuvoihin, muihin kaupunkeihin, maksut, vakuutukset, jne. Tuo on melko monimutkaista ja tuottaa kordinaatio-ongelmia. Voi tuollainen toki syntyä yksityisesti, vrt. pörssi, mutta en nyt pitäisi metristandaria suurempana puuttuumisena yritysvapauteen jos julkinen valta edesauttaisi asiaa määrittelemällä rajapinnat, standardisopimukset, jne. Vastaavia säännöksiä joilla poistetaan päällekkäisyyksiä ja pakotetaan yhteistyöhön on maailma täynnä, esim. teleoperaattori ei voi valita että välittää vain omien asiakkaidensa tietoliikennettä.
Osmo: No tuskin siitä nyt on mitään vaaraa, että Helsingissä olisi 50 citycarclub yrittäjää tai jos olisi, että niillä ei olisi yhteistä varausjärjestelmää ihan ilman julkisen vallan sekaantumista.
ps. Sinulla on mennyt nyt vähän sekaisin tuo suurten lukujen laki. Suurten lukujen laki on yksinkertaistettuna, että mitä isompi otos, sitä lähempänä jonkun satunnaismuuttujan keskiarvo on sen todellista (teoreettista) keskiarvoa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Law_of_large_numbers
Kilpailevat varausjärjestelmät eivät tarkoita, että autoja olisi jotenkin vähemmän saatavilla.
Olen kyllä ammatiltani tilastotieteilijä. Kyllä tämä auton saannin suurempi todennäköisyys on johdettavissa suurten lukujen laista. Satunaiset asiat muuttuvat systemaattisemmiksi ja ennustettavammiksi lukumäärän kasvaessa.
“CCC on selvästi alkukokemusten jälkeen hakemassa pääosin yritysasiakkaita. Autot ovat uusia ja hinnat aika kovia. Voisi kuvitella, että kilpailija, joka tarjoaisi halvempaa konseptia, saisi riittävän volyymin Helsingissä.”
Toi on vähän kakaispiippuinen homma. Se, mistä asiakas oikeasti maksaa on luotettavuus päästä paikasta A paikkaan B. Vanhalla kalustolla pääomakulut ovat pienemmät, mutta luotettavuutta menetetään. Huoltokulut ja huoltoihin liittyvät järjestelykulut ovat suuremmat jne. Vakuutukset voat vanhalla kalliimpia, kosa niistä puuttuvat ABSit yms hienoudet …Ja tuttavankauppa on edelleen edullisin keino saada auto tarvittaessa käyttöönsä…
CCC konsepiti kyllä lisääntyy.
Haastattelussaan Ode kertoi ajansa n 2000 km vuodessa eli vuotuislasku lienee n. 1200 euroa . Olettaisn että keskimäärin muutkin asikkat ovat samanalsia eli firman liiekvaihto oliis silloin n 1,5 Me /v. Tällä liikevaihdolla ei vielä montaa firmaa pyöritetä.
Puusta katsoen CCC:n hinnoittelu vaikuttaa kohtuulliselta.Sillä kun pitää peittää kaikki, myös näkymättömät kulut. (tässä: kulut joita Jaska jokunen ei ajattele laskiessaan automenojaan) . Ja periaatteessa se keräätuottonsa lähinnä lyhyistä vuokrauksista ja matkoista.
Pakuovelle makasaa 3 h 45 euroa + 0,20 e /km (polttoaine). vienti ja tuonti maksaa 12 e kumpikin eli 3 tunnin ja muuttokeikka Kalliosta Vuosaareen ja takaisin maksaisi yhteensä 75 euroa, jos auto tuodaan ovelle.
Kyllähän se on niin, kuten Osmo aiemminkin sanoi, että asioiden oikeilla nimillä ei passaa mennä julkisesti kuuluttamaan mitä ajattelee — jollei sitten halua lokaa niskaansa. Siis, totuuden puhujat lynkataan jollei heti, niin ainakin jonkun ajan päästä.
Jokaisella lentoyhtiöllä on oma varausjärjestelmänsä, mutta matkatoimistojen sovellukset osaavat käydä etsimässä mitä lentoja on tarjolla, esim ebookers.fi
Kuka enää nykypäivänä soittaa yhteenkään varaamoon kun netti on käytössä?
Itse harkitsin joskus liittymistä tuohon autonjakokerhoon, mutta kun autontarve on niin tavattoman vähäinen, jäi liittymättä.
Autottoman kannalta olisi hyvä, jos yhdellä jäsenyydellä saisi lisäksi joltain autovuokraamolta alennusta, eli myöskään nämä viikko mökillä ‑tyyppiset tarpeet tulisi hoidettua edullisesti ilman investointia omaan autoon. Vai pitäisikö olla jokin autottomuuteen kannustava kokonaispakettivaihtoehto, johon kuuluisi joukkoliikennelippu, CCC-jäsenyys ja alennusetu autovuokraamoon?
Tosin olen saanut ydinkeskustasta parinsadan metrin päästä kotoa pikkuauton vuokraksi perjantai-iltapäivästä maanantaiaamuun alle sadan euron eli alle 50 euroa kahdelta matkustajalta. Viikonlopun luontoretkelle ei tule liikaa hintaa nytkään.
Mutta kuinka tärkeää on hillitä autoriippuvuutta talouden ensimmäisestä autosta? Helsingin keskustassa siihen on perusteita, mutta onko niin, että tämä taistelu on Suomessa laajemmin jo enemmän tai vähemmän hävitty? Kannattaisiko keskittyä taistelemaan sitä vastaan, että perheessä tarvitaan kaksi (normaalikokoista polttomoottori)autoa? Ikävää, jos näin on, mutta pelkään, että realisti panisi panoksensa tähän taisteluun.
Elina kirjoitti:
“Ja kuten sanoin jo ylempänä, niin autoiluhan saattaa lisääntyä tuon tyyppisen systeemin myötä. Kun on maksanut kiinteät kalliit liittymis- ja kuukausimaksut, niin kynnys lähteä autolla on varmasti matalampi kuin ottaa linjuri tai juna.”
Pitäisi olla helppo ymmärtää että
sekä taloudellisista että mukavuussyistä
kynnys lähteä yksityisautoilemaan on korkeampi omasta autosta luopumisen ja vuokra-autokerhoon liittymisen jälkeen. Samoin oman auton hankkimiskynnys kasvaa, samankaltaisista sysitä. Ymmärtääkseni näistä suurella todennäköisyydellä seuraa yksityisautoilun väheneminen ja joukkoliikennevälineiden käytön lisääntyminen vuokra-autoilun lisääntyessä.
Kulmala,
Oletko varma, että CCC on oman auton omistamisen vaihtoehto?
Pikemminkin väittäisin, että se on autottomuuden vaihtoehto. Ne, jotka kulkisivat pyöräillen ja joukkoliikenteellä ja ehkä joskus taksilla, käyttävätkin sitikaaraa… Eli esim. ilman autoa avioerossa jääneet yksinhuoltajat ja muut epämääräiset ainekset.
Eli ei ole minulle helppo ymmärtää, ellei joku osoita minulle, että CCC palvelee nimenomaan omasta autosta luopumista.
Osmokin on autoton, aina ollut ja tulee mitä todennäköisimmin olemaan. Mutta hän ajaisi vielä vähemmän autoa ilman CCC:a.
Elina,
vuokra-autoilu on ymmärtääkseni nimenomaan oman auton vaihtoehto vain silloin tällöin autoa kipeästi tarvitseville. Mainitsemasi avioerossa auton menettänyt yksinhuoltaja on tällaisesta mainio
esimerkki.
Maaliskuun 2012 alusta näyttää pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle ilmestyneen markkinoille autojen vertaisvuokrausta pilotoiva Kortteliauto-niminen firma, jonka konsepti vaikuttaa kiinnostavalta. Yksityisautojen omistajat voivat palvelun kautta laittaa menopelinsä vuokralle ja tavoitella näin pientä lisätienestiä itselleen. Vuokraajat taas maksavat ajosta käytettyjen tuntien mukaan, mitään erillisiä kuukausimaksuja ei ole.
Äkkiseltään ajattelisi, että tällaisella vertaisverkkoon perustuvalla idealla olisi mahdollisuuksia vaikka millaiseen laajenemiseen, koska tarvittavat autot ja asiakaskunta ovat jo olemassa. Laskeskelin, että jos omalla autolla tekee esimerkiksi puolen tunnin työmatkan aamuin illoin ja ajelee lisäksi joka päivä tunnin reissun vaikka kauppaan tai sukuloimaan, auto on ajossa noin 7% ja parkissa 93% ajasta. Siitä luulisi liikenevän muutama tunti vuokrallekin.
Tamperelaisen autottoman näkökulmasta markkinoilta taas on puuttunut palvelu, jonka kautta auton saisi käyttöönsä muutamaksi tunniksi. Olen usein kaivannut kyytiä esimerkiksi marjametsään, joukkoliikenteen ulottumattomissa asuvan tutun luokse tai isompien tavaroiden ja ostosten kuskaamiseen. Taksilla sellaisten reissujen hinnoista tulee ihan tähtitieteellisiä. Vuokrafirmojen autoja taas ei saa spontaanisti omasta kadunkulmasta ja ne pitää yleensä lunastaa käyttöönsä vähintään vuorokaudeksi. Pääkaupunkiseudulla CCC täyttää ilmeisesti aika hyvin tämän lokeron, joskin kuukausimaksut saattavat muodostua käytön esteeksi sellaisille, joilla auton tarve on hyvin satunnainen.
Mutta mielenkiinnolla odotan, miten tuo pilotti lähtee käyntiin. Yksi isoimmista ongelmista tällä hetkellä on se, että auton vakuuttaminen vuokralla sattuvien vahinkojen varalta lankeaa auton omistajalle, ei palvelun tarjoavalle yritykselle. Vakuutusyhtiöiltä ei ilmeisesti ole löytynyt yhteiskäyttöön soveltuvaa keskitettyä ratkaisua, vaikka muualla maailmassa sellaisia on käytössä.