Kantakaupungin saneeraus Helsingin vastaus kilpailuun hyvistä veronmaksajista

56 vastausta artikkeliin “Kantakaupungin saneeraus Helsingin vastaus kilpailuun hyvistä veronmaksajista”

1. Mie­lenki­in­toista. Sinän­sähän pihakadul­lakin voisi pysäköidä, kos­ka pysäköi­ty auto ei aiheuta melua eikä meteliä. Vie kyl­lä tilaa…Auttaisi jo paljon, jos toinen puoli kadus­ta olisi pysäköinille ja toinen leikeille.

   Vastaa

2. Olet aivan oike­as­sa. Pihakadut tek­i­sivät kan­takaupungista todel­lisen aar­teen. Vaan tuo ehdot­ta­masi koro­tus, niin esimerk­ki kuin onkin, on näperte­ly­ta­sol­la. Hin­nan pitäisi olla niin kova, ettei turhan paikan/auton pysäköin­ti enää kannattaisi.

   Vastaa

3. Kuten Ode tuo esi­in vas­takkainaset­telu ja asukkaiden jaot­telu vero­ker­tymän perus­teel­la, ja sen käyt­tämi­nen asun­topoli­ti­ikkaa ohjaa­vana tek­i­jänä on tavat­toman kökköä.

   Tarvit­semme mon­imuo­toista asun­torak­en­tamista kaikille väestöryh­mille. Viihty­isä ja ekologi­nen kaupunkiym­päristö (myös esikaupunkialueet) on tule­vaisu­udessa todel­li­nen valt­tiko­rt­ti kun ihmiset val­it­se­vat asuinpaikkaansa.

   Jos halu­amme Helsingis­sä hal­li­ta sitä että joidenkin asuinaluei­den sosi­aaliset erot eivät kas­va liian suurik­si riit­tävä val­tion tuke­ma asun­to­tuotan­to myös uusil­la alueil­la on välttämätöntä. 

   30 euroa/kk olisi sopi­va hin­ta asukaspysäköin­nistä. Edelleen halvem­paa kuin kuukausilip­pu julkises­sa liikenteessä.

   Vastaa

4. Kaupunki­lais­ten tulisi olla samana­nar­voisia, mut­ta näin ei käytän­nössä ole. Liiken­nesu­un­nit­telu eri­ar­vois­taa ihmisiä luokit­tele­mal­la toiset kadut asuinkaduik­si ja toiset kokoo­ja- tai pääkaduik­si. Luokit­telua veruk­keena käyt­täen suosi­taan toisia kaupunki­laisia ja syr­jitään toisia. Jotkut pan­naan kär­simään raskaas­ta läpi­a­joli­iken­teestä (Töölön pääkadut), kun taas toiset vapaute­taan siitä kokon­aan (esim. Ner­van­derinkatu). Pihakatu aja­tus on sinän­sä mie­lenki­in­toinen, mut­ta johtaa juuri täl­laiseen eriarvoisuuteen.

   Vastaa

   1. Tämä eri­ar­voisu­us kuitenkin lisää kokon­aishyv­in­voin­tia, kos­ka ihmi­nen suh­tau­tuu ääneen log­a­r­it­mis­es­ti ja vähän samal­la taval­la mui­hinkin liiken­teen hait­toi­hin. Jos pääkadul­la liikenne kas­vaa 5000 autol­la vuorokaudessa, sitä ei juuri edes huo­maa, mut­ta jos Ner­van­derinkadulle tuo­taisi­in täl­lainen liikenne, ero olisi val­ta­va. Noista poi­hakaduista hyö­ty­i­sivät nekin, jot­ka eivät sel­l­aisen var­rel­la asu, kos­ka he voivat kuitenkin käyt­tää sitä kävelyreittinään.

      Vastaa

5. Vesa Peip­inen kir­joit­ti 12.3.2009 kel­lo 20:34

   “30 euroa/kk olisi sopi­va hin­ta asukaspysäköin­nistä. Edelleen halvem­paa kuin kuukausilip­pu julkises­sa liikenteessä.”

   Siinähän se tuli. Mitä me halu­amme kaupungiltamme. Hyvin toimi­vaa edullista julk­ista liiken­net­tä viihty­isässä kaupungis­sa vai ilmaisia/lähes ilmaisia pysäköin­tipaikko­ja kantakaupungissa.

   Vastaa

6. “30 euroa/kk olisi sopi­va hin­ta asukaspysäköinnistä.”

   Hyvä kyl­lä, kun näitä luku­ja vede­tään ihan hatus­ta. Eikö annet­taisi mielu­um­min markki­noiden hin­noitel­la pysäköin­tipaikat, kuten muutkin resurssit? Mik­si ihmeessä autopaikan pitäisi olla halvem­pi kuin julkisen kuukausilip­pu? Mitä tekemistä näil­lä kahdel­la hin­nal­la on tois­t­en­sa kanssa? Auton pysäköimi­nen olisi edelleen halvem­paa kuin polkupyörä, hyvä viskip­ul­lo tai keski­hin­taiset farkut.

   Minus­ta aluei­den sosi­aal­isia ero­ja ei pidä hal­li­ta. Kaikkien ryh­mien pitäisi saa­da vali­ta asuin­paikkansa vapaasti markki­noil­ta. Julkisen val­lan ei pitäisi rak­en­taa asun­to­ja, kos­ka rak­en­ta­mal­la se yleen­sä pahen­taa ongelmia, ei ratkaise niitä.

   Vastaa

7. Ajon aja­tus siitä, että katu­jen hier­arkia luo epä­tasa-arvoa on ihan älytön. Jokainen on vapaa val­it­se­maan asuin­paikkansa. Jos ei halua asua kokoo­jakadun var­rel­la, voi muut­taa muualle.

   Vastaa

8. Sinän­sä on mukavaa, että tähän kun­tien välisen kil­pavarustelun arse­naali­in tulee muitakin ele­ment­te­jä kuin alhainen veroäyri ja huume­hörhö­jen pois­sao­lo, mut­ta eikö tämä silti ole vain ongelmien siirtämistä tai muille sysäämistä.

   Todel­li­nen ratkaisu on tietenkin kun­tali­itok­set — tai jos se ei houku­ta, vero­tuk­sen jär­jestämi­nen niin, että työ­paikkakun­ta saa vähin­tään puo­let vero­tu­loista. Rupeaisi Espoon lähiössäkin vaikuttamaan.

   Nimit­täin vähän v***ttaa nämä iso­jen kaupunkien vierel­lä makaa­vat nukku­malähiöt, jot­ka silmät kirkkaina selit­tävät, että hyvä men­estys perus­tuu tarkkaan taloudenpitoon.

   Touko Met­ti­nen

   Vastaa

9. Ei voi olla niin, että ihmis­ten luokit­telu ja eri­ar­voisu­us sal­li­taan, jos se kas­vat­taa kokon­aishyv­in­voin­tia. Muuten­han orjakaup­pakin olisi sallittua.

   Vastaa

10. Ihan lois­tavia ehdo­tuk­sia Helsin­gin keskus­tan kehit­tämisek­si! Keskus­ta-asu­jien autot suo­jaan säältä ja ilki­val­lal­ta, jalankulku- ja pyöräi­lymah­dol­lisu­udet paranevat. Myös rahoi­tus ja toteu­tuk­sen eten­e­m­i­nen kuu­lostaa jär­keenkäyvältä. Viihty­isyys ja tur­val­lisu­us kas­vaisi, kun olisi selkeät väylät kevyelle liiken­teelle (nyt en tarkoi­ta kapei­ta pyörä­tien tapaisia), jonne spårakiskot oli­si­vat myös ter­ve­tullei­ta. Pihakaduille alka­isi tul­la kahviloi­ta ym kuin itses­tään. Tämä kaik­ki olisi omi­aan lisäämään keskus­tan vetovoimaa elämisen ja olemisen alueena.

    Vastaa

11. Asun talos­sa, jos­sa asuu ihmisiä laidas­ta laitaan. 

    Jostakin syys­tä hyvä­tu­loisimpi­en rapus­sa on kova trafi­ik­ki, väki muut­taa sisään ja muu­ta­man vuo­den kulut­tua pois.

    Ehkä por­val­liseen hyvä­tu­loisu­u­teen liit­tyy asioi­ta, jot­ka eivät kovasti lisää viihtyisyyttä.

    Minus­ta sekalainen seu­rakun­ta on paras vai­h­toe­hto kun­han perusasi­at ovat kohdal­laan niin, että naa­purisopu säilyy.

    Eiköhän näin ole myös Helsin­gin kaupungissa.

    Vastaa

12. Onko koskaan tehty selvi­tys­tä siitä, monel­lako kan­takaupun­gin taloudel­la on auto? Eli mon­tako pihakatukäveli­jää löy­tyy? Eikö olisi mah­dol­lista vaa­tia yksi­ty­isautoi­hin jotain tarraa/merkintää/tms, jol­la ilmais­taisi­in niiden oikeus ajel­la siel­lä? On tietysti aika sou­vi aluk­si käy­dä asia läpi, mut­ta sehän on aikataulu ja jär­jeste­lykysymys. Täl­löin voitaisi­in ainakin kaik­ki joidenkin mielestä turha työ­mat­ka-ajelu saa­da kuri­in. Aina­han nykytekni­ikalla voitaisi­in hoitaa jotkut erikoistapauk­set. Onhan vihreil­lä vielä matkaa päästä val­tu­us­tossa enem­mitök­si, mut­ta aja­mal­la näitä tämän tapaisia ajatuk­sia voimakkaasti julk­isu­udessa, niin kuka tietää??? Ehkä siihen asti, kun ben­sa mak­saa huna­jaa, ellei sähköau­tot sit­ten muu­ta kuvio­ta. Onnea val­it­se­mal­lanne tiellä.

    Vastaa

13. Mik­si kan­takaupunkia pitäisi eri­tyis­es­ti kehit­tää, kun siel­lä on jo maamme kalleim­mat neliöhin­nat? Eli alue on vetovoimainen. 

    Ylipään­sä Helsin­ki tulee tule­vaisu­udessa ole­maan todel­la vahvoil­la kil­pailus­sa hyvistä veron­mak­sajista. Jätkäsaari, Kalasa­ta­ma ja Koivusaari tule­vat var­masti ole­maan houkut­tele­via aluei­ta. Itä-Helsingis­sä päästään rak­en­ta­maan merenäärelle Kru­unuvuoren­ran­taan ja Östersundomiin. 

    Esim. Karhusaari Öster­sun­domis­sa on jo nykyisel­lään yksi maamme hienoim­mista asuinalueista. Karhusaar­ta huolel­lis­es­ti laa­jen­ta­mal­la saadaan hel­posti houkutel­tua todel­la hyviä veronmaksajia.

    Vastaa

14. Hyvä idea, ja kan­natan ihan esteet­tisenä itseis­ar­vona mut­ta maini­tut alueet ovat suurim­mal­ta osalta niin halut­tu­ja ettei panos­tuk­sel­la oikein saavute­ta kil­pai­lu­mielessä mitään.

    Konkreet­tis­es­ti: Bule­var­di (käve­ly), Uuden­maankatu (kokoojakatu/auto), Iso Roba (käve­ly), Ratakatu (käve­ly), Mer­im­iehenkatu (auto), Johanneksenrinne/tie/kuja (käve­ly), Korkeavuorenkatu (käve­ly), Tarkk’am­pu­jankatu (auto) jne. Ympäristö olisi toki viihty­isämpi, mut­ta miten suh­teelli­nen kil­pailu­asetel­ma oikeas­t­aan muuttuisi ?

    Samaa voi miet­tiä Töölössä vaik­ka välil­lä Temp­peli­aukion kirkko — Nordenskiöldinkatu.

    Kyl­lä ne sato­jen neliöi­den meren­ran­talukaalit pitäisi rak­en­taa täyt­tö­maaran­noille, en oikein ymmär­rä keneltä se olisi pois (pait­si kehyskun­nil­ta, tietty).

    Vastaa

15. Miva, KVG, kyl­lä se luku auton omis­tavista kan­takaupunki­lai­sista löy­tyy. En jak­sa hakea, mut­ta ovat vähemmistö.

    Olen vähän eri mieltä noista pihakaduista. Liiken­teen häir­it­sevyys eli melu riip­puu auto­jen määrästä ja nopeud­es­ta. Ei jol­lain Fle­mar­il­la autot ole niin kum­malli­nen pul­ma, Sturenkadun liiken­nevir­ta taas on iso ongelma.

    Pitäisi miet­tiä koko keskus­ta autoli­iken­teel­lis­es­ti uusik­si. Aloite­taan vaik­ka siitä että pienenkin omakoti­taloalueen läpi­a­jo on kiel­let­ty, mut­ta jostain kum­man syys­tä kan­takaupun­gin mis­sä asuu tuhat ker­taa enem­män ihmisiä ei ole.

    Ydinkeskus­tan läpi kul­kee Rantateiltä Espoille ja siitä edelleen Hieta­lah­den kaut­ta Län­siväylälle kaupunki­mo­tari, jolle on uhrat­tu muun muas­sa kilo­metrikau­pal­la rantavi­ivaa. Ratkaisu tähän on yksinker­tais­es­ti sulkea se keskeltä. Kai­vokatu kiin­ni, samoin ainakin Pohiois­es­pa eli käve­lykeskus­ta. Lisäk­si kiel­letään läpi­a­jo Meche­lininkadul­la pohjoiseen aamu­ru­uhkas­sa ja tois­in­päin iltaru­uhkas­sa. Hark­it­sisin myös ihan vakavasti Hesarin sulkemista Töölön­lah­den kohdalla.

    Se mitä tästä seu­raisi olisi että poikit­tais­li­ikenne siir­ty­isi pohjoisem­mak­si, Teol­lisu­uskadulle, Hakamäen­tielle, Kehille… Espoos­ta tule­vat vai­h­taisi­vat joko Turun moot­tori­tielle tai Län­siväylälle sen mukaan minne päin kaupunkia ovat menos­sa. Län­siväylän ruuhk­ista päästäisi­in kun se oli vain Etelä-Helsin­gin sisäänajotie.

    Väitän ihan pokkana, että tämä olisi ainakin keskus­ta-autoil­i­jan etu. Syy selviää kun kat­soo kart­taa. Helsin­gin niemelle tulee pohjois­es­ta kuusi motaria, ja sit­ten yks koil­lis­es­ta. Tämä äkkiseltään juop­po­hul­lun liiken­nesu­un­nit­teli­jan älyn­väläys tuot­taa ris­te­viä liiken­nve­vir­to­ja Töölössä, keskus­tas­sa, jne. eli ruuhkia. Olisi kiva nähdä tästä mallinnus intu­ition tueksi.

    Vastaa

16. Sanoin tuos­sa yllä: “Rupeaisi Espoon lähiössäkin vaikut­ta­maan.” Anteek­si tau­tolo­gia. Tarkoitin: “Rupeaisi Espoos­sakin vaikuttamaan.”

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

17. Kaupun­gin viihty­isyys paranisi huo­mat­tavasti, jos katu­jen hier­arkia pois­tet­taisi­in. Nythän liiken­net­tä rauhoit­ta­vat ja tur­val­lisu­ut­ta lisäävät toimen­piteet, kuten alhainen nopeus, hidas­teet ja asukaspysäköin­ti, kohdis­te­taan kaduille, jot­ka ovat muutenkin hil­jaisia. Kuitenkin niitä tarvit­taisi­in nimeno­maan vilkkail­la kaduil­la. Samal­la pois­tu­isi asukkaiden luokit­telu niihin, joi­ta liiken­nejär­jeste­ly­il­lä suosi­taan ja niihin, joi­ta niil­lä syrjitään.

    Vastaa

18. Autoti­heys, henkilöauto/asukas(Lähde:Liikkuminen pääkaupunkiseudul­la 2005, YTV, 31.5.2006)

    Muu­ta­ma poim­inta: Helsin­gin keskus­ta 400, Tikkuri­la 390, Matinkylä 410, Espoon­lahti 410

    Kan­takaupungis­sa asu­vien matkamäärät/asukas/arkivrk: Käyn­nistää oman auton­sa 0,98 krt, astuu joukkoli­iken­nevä­li­neeseen 1,16 krt.

    Helsin­gin kam­takaupunkialueel­la liiken­nemäärät ovat samal­la tasol­la kuin 1990. Helsin­gin niemen rajal­la liiken­nemäärät ovat yhtä suuria kuin 1980-luvun puolivälissä.

    Vastaa

    1. Tuos­sa tilas­tossa saat­taa olla suuri virhe. Jois­sakin niistä nimit­täin työ­suhdeau­tot on sijoitet­tu maanti­eteel­lis­es­ti työ­paikkaan, jol­loin Helsin­gin syn­niksi tulee ulkopaikkakun­tien autot. En tunne tuo­ta tilas­toa, mut­ta min­un muis­taak­seni koko Helsin­gin autoti­heys alkaa kolmosella.

       Vastaa

19. Met­tiselle: Van­taa ja Espoo ovat molem­mat jo nyt työ­paikkao­mavaraisia ja työ­paikko­jen määrä niis­sä kas­vaa edelleen, kun taas Helsingis­sä hitaasti vähe­nee. Ihanteel­lista tietenkin olisi, jos työ ja asum­i­nen oli­si­vat samal­la paikkakun­nal­la, mut­ta näin ei aina tietenkään ole. 

    Täl­lä het­kel­lä Helsingis­sä käy työssä noin 40.000 espoolaista, joista kan­takaupungis­sa 29.000 ja heistä suurin osa tulee julkisel­la liikenteellä.

    Vas­taavasti Espoos­sa käy yli 20.000 helsinkiläistä, joista taas suurin osa käyt­tää omaa autoa.

    Seu­raa­van vuosikymme­nen päästä tilanteen olete­taan kään­tyvän niin päin, että use­ampi helsinkiläi­nen käy työssä Van­taal­la ja Espoos­sa kuin vice verse.

    Vastaa

20. Ainakaan täl­läisil­la päätök­sil­lä ei saa­da niitä hyviä veron­mak­sajia Helsinki­in, ain­oas­taan muiden elätettäviä:
    http://www.vihreat.fi/fi/node/3880

    “Vihrei­den puolue­toimis­to toiv­ot­taa vas­taan­ot­tokeskuk­sen ter­ve­tulleek­si Helsinkiin”

    Vastaa

21. Ode:

    “Tuos­sa tilas­tossa saat­taa olla suuri virhe. Jois­sakin niistä nimit­täin työ­suhdeau­tot on sijoitet­tu maanti­eteel­lis­es­ti työ­paikkaan, jol­loin Helsin­gin syn­niksi tulee ulkopaikkakun­tien autot. En tunne tuo­ta tilastoa,
    mut­ta min­un muis­taak­seni koko Helsin­gin autoti­heys alkaa kolmosella.”

    Kuin­ka paljon Helsin­gin kesku­tas­sa muuten on työ­suhdeau­to­ja suh­teessa työ­paikkoi­hin? Kiin­nos­taisi tietää. Ei vält­tämät­tä kovin paljon., sil­lä työ­suhdeau­toon kust­tnnuk­si­in sisäl­tyy myös parkkipaikan kulut, so n. 2500 — 3500 e /v (ilman alvia. Helsin­gin ydinkeskus­tan alla on kyl­lä aikamoinen parkkilu­o­las­to, mut­ta ei niitä paikko­ja ääret­tömän paljon ole.

    Kol­mosel­la alka­va saaat­ta olla real­isti­nen. On help­po nähdä, että nor­maalin asuin­talon eten mah­tuu 4 — 5 autoa eli yksi paik­ka 5–7 asun­toa kohti. 

    On myös hiuolt­poli­iken­net­tä, mm. ktod­in­hoita­jien, kiin­teisön­huol­lon käyn­nit, tavaroiden vien­ti ja liikun­tar­joit­teis­ten kul­jet­ta­mi­nen. Tämä tun­tuu vähän turhan mon­elta unohtuvan.

    Vastaa

22. Kuka, mikä ja mil­lainen on paha veronmaksaja ?

    Vastaa

23. Useim­mat luvut tem­pais­taan hatus­ta, kuten aiem­mis­sa kir­joituk­sis­sa on annet­tu ymmärtää. Tässä asi­as­sa ei kuitenkaan ole tehty niin.
    ‑Osmo esit­ti alus­tuk­ses­saan esimerki­no­mais­es­ti 30 € kuukausi­mak­sua asukaspysäköinnistä.
    ‑Minä hyväksyin ajatuk­sen, mut­ta pidin hin­taa aivan liian pienenä.
    ‑Vesa Peip­inen piti 30 € kk-mak­sua sopi­vana ja perustelu oli, Edelleen halvem­paa kuin kuukausilip­pu julkises­sa liikenteessä.
    ‑Minä taas “tyr­mäsin” tämän totea­mal­la, että Hyvin toimi­vaa edullista julk­ista liiken­net­tä viihty­isässä kaupungis­sa vai ilmaisia/lähes ilmaisia pysäköin­tipaikko­ja kantakaupungissa.

    Sum­ma sum­marum; Asukaspysäköin­nin kuukausi­mak­sun on olta­va selkeästi suurem­pi kuin julkisen liiken­teen kk-maksu.
    Tulos; henkilöau­to liikenne kan­takaupungis­sa vähe­nee ja pihakatu­jen rak­en­tamiseen, kts. Osmon alus­tus, ker­tyy varo­ja edes hie­man nopeammin.

    Vastaa

24. Entä, jos kan­takaupunki­in pyrit­täisi­in saa­maan autot­to­mia asukkai­ta jol­lain porkkanal­la? Ei auto ole mikään elämän ehto. Kep­pi­hän on jo, siinä muo­dos­sa että autopaikat­to­muus kar­sii autol­lisia asunnonostajia. 

    Itse saneer­ausa­jatuk­ses­ta tuli mieleen eräs kun­nan­val­tu­us­toe­hdokas, joka ennen edel­lisiä vaale­ja jakoi mate­ri­aali­aan Sörnäis­ten metroase­man edessä. Hänen vaali­teesin­sä oli, että kaupunki­ti­la kuu­luu kaikille ja että ylei­sistä alueista pitäisi tehdä kaupunki­lais­ten oleskelutiloja. 

    Hieno idea, mut­ta en usko että tuo­ta kukaan Sörnäi­sis­sä osti. Arvaa kak­si ker­taa, halu­a­vatko Kallios­sa ja sörnäi­sis­sä asu­vat sinne näitä oleskelijoita.

    Vastaa

25. “Entä, jos kan­takaupunki­in pyrit­täisi­in saa­maan autot­to­mia asukkai­ta jol­lain porkkanalla?”

    Kaupun­gin talouden kannal­ta olisi parem­pi houkutel­la asukkai­ta joil­la on varaa omakus­tan­teiseen auton­pitoon. Täl­lä het­kel­lä toim­i­taan juuri päin­vas­toin. Kadun­var­ret ovat täyn­nä ilmaispysäköin­nin vuok­si, ja niihin muu­ta­maan luo­laan joi­ta on saatu kaavoitet­tua päästetään pysäköin­ti­op­er­aat­tori rahas­ta­maan niukkuudella.

    Tääl­lä Etelä-Helsin­gin per­ife­ri­as­sa muuten ratio­nal­isoin­ti­in juuri lähiposti kilo­metrin päähän ei-oikein-minkään-matkan-var­relle. Siinä käytän­nön porkkanaa.

    Vastaa

26. Minä löysin kunnat.net ‑sivuil­ta Helsin­gin autoti­hey­dek­si 336.

    Vastaa

27. Oma mielip­i­teeni (asun muu­ta­ma kilo­metri rauta­tien­to­ril­ta) on että keskus­taan, jota varsinkin kesäisin kan­soit­ta­vat lähin­nä tur­is­tit ja soma­l­i­jen­git, on kipat­tu rahaa jo aivan tarpeek­si musi­ikki­taloi­hin, läm­mitet­ty­i­hin katu­i­hin ja Kampin kam­mot­tavaan ostosmekkaan. Nyt pitää saa­da lähiöt kun­toon, viihty­isik­si ja tur­val­lisik­si. Vihreät ja Osmo kan­nat­ta­vat metroa ja raideli­iken­net­tä mut­ta kukaan ei asu Siil­i­tiel­lä, Puoti­las­sa jne. ja käy metrol­la töis­sä joka päivä. Mik­si näin, jos se raideli­ikenne on niin ihanaa?

    Vastaa

28. Kateus on hyvä kan­nustin, jos bus­silipun hin­ta olisi hyvin alhainen, turha autoilu ja autot väheni­sivät oletettavasti.

    Kaupun­gin viihty­isyyt­tä ja vetävyyt­tä lisäisi myös ihmis­ten pukeu­tu­mi­nen ja käyt­täy­tymi­nen yleensäkin.

    Sti­na Ekbald, Dta­matenin näyt­telijä ker­toi haas­tat­telus­sa, että hän ei tunne mis­sään itseään niin vier­aak­si ja vähän ter­ve­tul­l­keek­si kuin Helsingis­sä niin suo­ma­lais­taus­tainen kuin onkin.

    Ruot­salai­sis­sa ohjelmis­sa vinoil­laan suo­ma­lais­ten pukeu­tu­mista. Meil­lähän välin­pitämät­tömyyt­tä ulkonäöstä tun­nu­taan usein pitävän läh­es hyveenä: rumat ne vaat­teil­la koreilee.

    Eli jos yritet­täisi­in saneer­autua myös men­taalis­es­ti urbaaneik­si, mitähän se oikein olisi suo­ma­laise­na versiona.

    Vastaa

29. Helsin­gin autoti­heys on help­po laskea. Kaupungis­sa oli viime rek­isteröi­tynä yli 250.000 autoa, lisäys­tä edel­lis­es­tä vuodes­ta 12.000.

    Kun kaupungis­sa samaan aikaan oli asukkai­ta noin 568.000, niin autoti­heys oli/on — laskekaa!

    Vastaa

    1. Se ei ole noin help­poa, kos­ka luvus­sa taitaa olla mukana muual­la asu­vien, mut­ta Helsingi­is­sä työsken­tele­vien työsuhdeautoja

       Vastaa

30. “Nyt pitää saa­da lähiöt kun­toon, viihty­isik­si ja tur­val­lisik­si. Vihreät ja Osmo kan­nat­ta­vat metroa ja raideli­iken­net­tä mut­ta kukaan ei asu Siil­i­tiel­lä, Puoti­las­sa jne. ja käy metrol­la töis­sä joka päivä.”

    Tuos­ta viimeistä virk­keestä en ymmärtänyt yhtään mitään, Siil­i­tiel­lä ja Puis­to­las­sa asuu paljon väkeä ja he käyvät päivit­täin metrol­la töis­sä. Mitä tuos­sa oikein ajet­ti­in takaa?

    Mut­ta olen ihan samaa mieltä, että lähiöitä pitäisi kun­nos­taa. Aloit­taa voisi vaik­ka paikallisju­nien asemista, yksi­ty­is­tetään, kun­nos­te­taan ja kaavoite­taan niihin liiketi­laa, on käsit­tämätön­tä että esimerkik­si niinkin vilkkaal­la ase­mal­la kuin Huopalahti ei ole edes kiskaa. Sen lähiön keskuk­sen luon­tainen paik­ka on siel­lä mis­sä ihmisvir­ratkin, eli ase­mal­la. Ongel­ma on se että ase­mat omis­taa kaupun­ki tai RHK, oikea omis­ta­ja olisi esim. eläkey­htiö jol­la olisi intres­si kehit­tää tilas­ta mah­dol­lisim­man tuottava.

    Vastaa

31. Tpyy­lu­o­ma,

    Teemu K:n kom­men­tis­sa oli ilmeis­es­ti yksi sana tipah­tanut pois. 

    Eli Teemu Koon mukaan kukaan vihreistä ei asu Puoti­las­sa tai Siil­i­tiel­lä ja kul­je työ­matkaansa metrolla. 

    Teemu kor­jatkoon, jos tulk­itsin väärin.

    Vastaa

32. Tpyy­lu­o­ma,

    Teemu K:n kom­men­tis­sa oli ilmeis­es­ti yksi sana tipah­tanut pois. 

    Eli Teemu Koon mukaan kukaan vihreistä ei asu Puoti­las­sa tai Siil­i­tiel­lä ja kul­je työ­matkaansa metrolla. 

    Teemu kor­jatkoon, jos tulk­itsin väärin.

    Vastaa

33. Eli näin,… öh sori, oli vaan toi vii­va väärässä paikkaa…

    Vastaa

34. Kiitok­sia infos­ta. Suh­teutet­tuna talouk­si­in (ei henkilöi­hin) päästään aika kaiketi mie­lenki­in­toisi­in lukui­hin? Osmo voisi tietysti ker­toa mikä tässä on totu­us. Minus­ta luvut auto/yksilö on nau­ret­ta­va. Kah­den tai use­am­man auton omis­ta­jia toki on, mut­tei se kai nyt ihan taval­lista ole? Ottakaa työ­suhdeau­tot pois, niin mis­sä men­nään? Jos pyritään elämään demokra­ti­as­sa, niin sit­ten kai niin. On todel­la hienoa, että jotkut (vihreät) pyrkivät autot­tomaan keskus­taan ja vähen­tämään ylipäätään autoilua koko Suomes­sa. Olette var­maan ihan hyväl­lä asial­la (?), mut­ta ette kyl­lä kovin hyvin tule men­estymään muual­la, kuin tääl­lä etelässä täl­lä jutul­la. Ihan mie­lenki­in­nos­ta, voisiko täl­lä kohdal­la ker­toa kenel­lä kaikil­la vihrei­den kansane­dus­ta­jil­la. kun­nan­val­tu­uteil­la jne on oma auto tahi työ­suhdeau­to varsinkin pääkaupunkiseudulla.
    Onko hankalaa?
    YT
    Markku

    Vastaa

35. “-Vesa Peip­inen piti 30 € kk-mak­sua sopi­vana jne Minä taas “tyr­mäsin” tämän totea­mal­la, että hyvin toimi­vaa edullista julk­ista liiken­net­tä viihty­isässä kaupungis­sa vai ilmaisia/lähes ilmaisia pysäköin­tipaikko­ja kantakaupungissa.”

    Nyt asukaspysäköin­ti mak­saa 36e/vuosi. 30e/kk taisi olla osa Oden laskel­maa siitä miten autopaikko­jen maanalainen rak­en­t­a­mi­nen kan­takaupungis­sa rahoitet­taisi­in. Vois se olla mun puoles­ta kalli­im­paakin, sijain­nista riippuen.

    Vastaa

36. Man­ner­heim­intien eteläpuolel­la­han on tosi vähän liiken­net­tä muuhun pääkaupunkiseu­tu­un verrattuna.
    Tämä selviää mm. seu­raavas­ta tiedostosta.

    http://www.hel.fi/static/ksv/www/Liikenne/Liikennetutkimus/Liikenteen_kehitys/Esite_Liikennemaarat06.pdf

    Vastaa

37. Mik­si tuo­hon pysäköin­nin hin­taan ei siel­lä saa­da järkeä? Ketkä vas­tus­ta­vat? Mis­sä on Enemmistö? 🙂

    Vastaa

38. Suomes­sa on vähän alle 80.000 työ­suhdeau­toa, joista noin puo­let pääkaupunkiseudul­la. Eri­tyis­es­ti espoolaiset yri­tyk­set suo­si­vat työ­suhdeau­to­ja — heil­lähän on tar­jo­ta näille myös pysäköintipaikka. 

    Eli Helsin­gin yli 250.000:sta autos­ta työ­suhdeau­to­jen osu­us ei voi olla kovin suuri. Jos saisi veika­ta, niin liiku­taan ~15.000 auton tasolla.

    Vastaa

39. Aiem­mas­ta viestistäni oli yksi sana pudon­nut pois, mitä pahoit­te­len. Eli­nan tulk­in­ta oli oikein. Kyl­lä te ymmär­rätte jos halu­at­te ymmärtää.

    Mitä Osmo ja vihreät aiko­vat tehdä keskus­taa ja rauta­tien­to­ria ter­ror­isoiville nuoriso­jengeille? Nythän tämä puolue on tuo­mas­sa keskus­taan uut­ta vas­taan­ot­tokeskus­ta. Täl­lä tavoinko houkutel­laan niitä otsikon hyviä veron­mak­sajia Helsinkiin?

    Vastaa

40. Pysäköin­nin hin­noit­telu saisi toimia kuten julkisen liiken­teenkin. Kuukausilipun saa halvem­mal­la, mut­ta jos matkus­taa vähän, on halvem­paa mak­saa ker­ta­mak­su­ja. Tavoit­teena­han ei pidä olla julkisen liiken­teen (tai pysäköin­nin) mak­si­moin­ti, kos­ka on siitäkin hait­taa ja kustannuksia. 

    Jos julki­nen liikenne toteutet­taisi­in samal­la peri­aat­teel­la kuin pysäköin­ti, pitäisi kaikille kaupunki­laisille mitoit­taa istuma­paik­ka julk­i­sis­sa mihin aikaan päivästä tahansa, ja yhden lin­jan vuosilip­pu olisi 30 euroa vuodessa.

    Vastaa

41. Osmo elää siel­lä Kata­janokan niemel­lä ihan omas­sa eris­te­tyssä ihan­ney­hteiskun­nas­saan. Siel­lä on jopa puistopenkke­jä. Muual­ta kan­takaupungista penkit on pois­tet­tu, kos­ka niistä tulee inhot­tavia ympärivuorokautisia dokau­s­paikko­ja. Kapeas­sa katukuilus­sa ei voi pitää ikku­naa auki, kun kän­nis­ten ördäämi­nen on paljon häir­it­seväm­pää kuin tasaisen humi­se­va liikenne, desi­beleistä viis.

    Sik­si juuri Hakaniemenku­jan asukkaat yksis­sä­tu­umin vas­tus­ti­vat “viihty­isää pihakat­ua”, kos­ka jokainen tiesi että Hakaniemen­torin spurgut siel­lä etupäässä viihty­i­sivät. Kyse ei tosi­aan ollut muu­ta­mas­ta kymmen­estä autopaikas­ta, kuten hesari jo per­in­teek­si muo­dos­tuneeseen hyysäri­tyyli­in­sä valehteli.

    Vastaa

42. Helsin­gin ei kan­nat­taisi yrit­tää ottaa kan­takaupungista irti liian paljon keinotekoisil­la pro­jek­teil­la kuten on Kaisaniemen asun­to­laiva­hanke. Se hyödyt­täisi muu­ta­maa ihmistä mut­ta ajaisi monia pois sekä alueelta että koko kaupungista.

    Alueelle, jos­sa jo nyt on äänekkäitä (esim. hevi met­al­lia) mas­sa­t­a­pah­tu­mia yli oman tarpeen, pitäisi huole­htia, että helsinkiläisil­lä olisi jonk­in­moisia tur­vasa­tamia pae­ta paikalta. Kru­u­nun­haan lap­sil­la, samoin tääl­lä lah­den toisel­la puolel­la on lap­sil­la todel­la huonot oltavat.

    Nimeno­maan parhaat veron­mak­sa­jat näyt­tävät saa­van tarpeek­seen liias­ta hek­tisyy­destä ja muut­ta­vat naapurikuntiin.

    Kaupunkisu­un­nit­telun ei kan­nat­taisi syöt­tää helsinkiläisille mitä tahansa potaskaa alueen elävöit­tämis­es­tä ym. Hol­lan­nis­sa asukkaiden ja lai­va-asu­jien välil­lä on ris­tiri­ito­ja, julkisen ja yksi­tyisen raja on liian epä­selvä. Tosi­asi­as­sa kyseessä olisi ranta-alueen ryöstö ja yksi­ty­istämi­nen, helsinkiläi­sistä viis.

    Luin jostakin, että kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­ton pääl­likkö Tuo­mas Raja­järvi näkee kaupun­gin alueet tari­noina. Minäkin näen, kun tun­tee Kaisaniemen­lah­den ja Pitkän­sil­lan seudun muiden aluei­den his­to­ri­aa, ei ran­nalle saa tari­nan osak­si asun­to­laivo­ja millään.

    Mei­dän tule­van kuninkaamme piti muuten asua lin­nas­sa Yliopis­ton puu­tarha-alueel­la ym. ym.

    http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Jutut/Vapaa-maisema-miellyttaa-Anne-Mattila-Borgin-silmaa

    http://kaisaniemi.blogspot.com/2009/03/muistutus-kaisaniemenlahden-asemakaavan.html

    Vastaa

43. Teemu K sit­ten var­maan seu­raavak­si antaa jotain todis­tu­saineis­toa siitä että vas­taan­ot­tokeskus tuot­taa ter­ror­isoivia nuoriso­jenge­jä. Onnea etsintään.

    Mut­ta MIVa kir­joit­ti jotain mie­lenki­in­toista: “On todel­la hienoa, että jotkut (vihreät) pyrkivät autot­tomaan keskus­taan ja vähen­tämään ylipäätään autoilua koko Suomes­sa. Olette var­maan ihan hyväl­lä asial­la (?), mut­ta ette kyl­lä kovin hyvin tule men­estymään muual­la, kuin tääl­lä etelässä täl­lä jutulla.”

    Ei tämä ole nyt vihrei­den jut­tu sinän­sä, vaan kaupunki­lais­ten jut­tu, puolueet ovat vain väline. Sil­lä onko tälle pitoa jos­sain maal­la ei ole niin väliä.

    Autop­uolueelle on toki suurin edus­tus kokoomuk­ses­sa, mut­ta se on levin­nyt laa­jalle, ja sama kos­kee sen vastapuol­ta. Autop­uolue myös kär­sii jäsenka­dos­ta ihan siitä syys­tä että he ovat yksinker­tais­es­ti väärässä.

    Ihmiset tun­tu­vat halu­a­van ihan nor­maalia kaupunkia, siis sel­l­aista kort­te­likaavaista asu­tus­ta, jos­sa on käve­lyetäisyy­del­lä muu­takin kuin kiska, jos­sa joukkoli­ikenne toimii, jos­sa käy­dään huvikseen käp­päleimässä, jne. Tämä tarkoit­taa suht suuria väestön­ti­heyk­siä ja täl­läi­nen kaupunki­rakenne on myös taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti hyvä.

    Matemaat­tistaloudelli­nen tosi­a­sia yksinker­tais­es­ti on että täl­laises­sa ympäristössä autoilua täy­tyy rajoit­taa joko mak­suil­la tai kiel­loil­la. Autop­uolueel­la ei ole tähän mitään järkevää vas­ta-argu­ment­tia, ja sen takia se yrit­tävät vai­h­taa aihetta:

    Muodikas tapa on liiken­nepop­ulis­mi, esimerkkinä voi käyt­tää vaik­ka Helsin­gin Kokoomuk­sen vaalio­hjel­maa. Kaik­ki liiken­e­muodot ovat tasa-arvoisia: autol­la, pyöräl­lää, metrol­la, ratikalla, bus­sil­la, pyörä­tuo­lil­la ja pomp­pukepil­lä pitää päästä kulke­maan kaikkial­la, ja mielel­lään ilmaisek­si. Mut­ta kun kaupungis­sa keskeinen rajalli­nen resurssi on tila, eli kaupunki­talous ja ‑poli­ti­ik­ka on nimeno­maa tilan talout­ta ja poli­ti­ikkaa. Talot, tiet, parkkipaikat, pyöräti­et, puis­tot, jne. kil­pail­e­vat ihan samoista rajal­li­sista neliöistä. Tilaa voi tuot­taa rak­en­ta­mal­la vaik­ka liiken­nein­fraa maan alle, mut­ta tämän suuret kus­tan­nuk­set pitäisi taas jonkun mak­saa. Keskus­tatun­nelis­sa oli kysymys nimeno­maan tästä.

    Toinen per­in­teisem­pi tapa on vaa­tia että tehdään niin väljää että autotkin mah­tu­vat. Tämä oli ja usein vieläkin on sodan­jälkeisen suo­ma­laisen kaupunkisu­un­nit­telun punainen lan­ka. Käytän­nössä tämä tarkoitaa korkei­ta torne­ja parkkipaikko­jen keskel­lä, malli­in Jakomä­ki, tai har­vaa pien­talo­mat­toa. Niis­sä torneis­sa ei juuri kukaan halua asua jos on varaa vali­ta, ja pien­talo­mat­to taas tuot­taa niin suuria etäisyyk­siä ettei niitä halu­ta ajaa. Täl­läi­nen omakoti­taloa­su­ja halu­aa motarin liit­tymän (n. 30Me kpl) vähin­tään mut­tei paljon yli kilo­metrin päähän talosta, parikym­men­tä kaistaa kehätielle jot­ta pääsee kivasti töi­hin ja ostoskeskuk­seen, ja jonkun muun rahoil­la. Van­hasen puu­tarhakaupungeis­sa oli kysymys nimeno­maan tästä.

    Eli lyhyesti, kaupunkipuoluet­ta ei nyt varsi­nais­es­ti kiin­nos­ta autoilun vas­tus­t­a­mi­nen sinän­sä, laa­jamit­tainen autoilu vaan on epäy­h­teen­sopi­vaa viihty­isän ja toimi­van kaupun­gin kanssa. Se että jos­sain Poh­jan­maal­la auto on ain­oa kulkuneu­vo on irrelevanttia.

    Vastaa

44. Kun kan­takaupungista on tehty halut­tu, voisiko myös val­taosas­ta Helsinkiä saneer­a­ta halutun. 

    Helsin­ki on täyn­nä kuu­tion­muo­toisia möhkäleitä (ker­rostalo­ja), joiden pin­nas­sa kul­kee sel­l­a­sia raito­ja (ele­ment­ti­saumo­ja). Niis­sä äänet kuu­luu ja katossa tömisee yläk­er­ta­lais­ten askeleet. Voisiko näille tehdä jotain, siis sit­ten kun kan­takaupungista on tehty halut­tu? Minus­ta tun­tuu, että näil­lä alueil­la moni saa sel­l­aisen trau­man ker­rostaloa­sumis­es­ta, ettei se enää ole vai­h­toe­hto mikäli on vaihtoehto.

    Muis­tut­taisin, että myös Helsingis­sä on usei­ta erit­täin viihty­isiä pien­taloaluei­ta (esim. Palo­heinä). Näi­den ulkoilumah­dol­lisuuk­sia ei valitet­tavasti voi kan­takaupunki­in tuo­da; ne vähätkin sieltä pikku hil­jaa hupenevat. Kaik­ki kil­pailu ei siis tapah­du Espoon ja kan­takaupun­gin välillä.

    Vastaa

    1. Sha­keemille:
       Ne betoni­hirvi­tyk­set tehti­in aikanaan väli­aikaisik­si. Tarkoi­tus ooi, että ne pure­taan, kun aku­ut­ti asun­top­u­la on hwlpot­tanut. Sik­si esimerkik­si putk­istot muu­rat­ti­in rak­en­teisin niin, ettei niitä voi kohtu­uhin­nal­la korjata.

       Vastaa

45. tpyy­lu­o­ma:
    “Teemu K sit­ten var­maan seu­raavak­si antaa jotain todis­tu­saineis­toa siitä että vas­taan­ot­tokeskus tuot­taa ter­ror­isoivia nuorisojengejä”

    http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1135233947201.jpeg

    Vastaa

46. Tuo­ta, leik­itään nyt sit­ten että tuol­lainen yleinen mamu­jen rikos­ti­las­to on jotenkin mielekäs, ja tode­taan että Helsin­gin ulko­maalaisväestön lisään­tymi­nen neljäl­lä sadal­la tur­va­paikan­hak­i­jal­la nos­taa tuon ryh­män kokoa n. 1%. Tämä tarkoit­taa tuon taulukon logi­ikalla esimerkik­si noin 0,4 “törkeää pahoin­pite­lyä tai tap­pelu­un osal­lis­tu­mista lisää” vuodessa. Kuin­ka sitä uskaltaa enää kaupungille liikkua?

    Vakavasti ottaen, puh­taasti väki­val­tarikol­lisu­u­den kannal­ta type­r­in paik­ka vas­taan­ot­tokeskuk­selle on suo­ma­lainen pikkukaupun­ki, eli mielu­um­min Helsinki­in. Ymmär­rän kyl­lä senkin että moinen keskus kaupun­gin kalli­im­mil­la kul­mil­la herät­tää närää.

    Vastaa

47. Saa nähdä, miten Pekka Puskan tanssi­paviljon­ki Eduskun­tat­alon edessä tulee vetämään ihmisiä. Olisi parem­pi, että ihmiset itse löytäi­sivät ympäristön­sä kuten oli makasi­inien laita.

    Voiko Pus­ka tehdä bisnestä paviljongillaan niin, että se on ensin tanssi­paviljon­ki, sit­ten jotakin muu­ta, rahakkaampaa.

    Per­skän­nit Eduskun­tat­alon edessä olisi kovin suo­ma­laista, meil­lähän täl­laista eukonkato­ment­tal­i­teet­tiä, jos­sa mikään ei ole pyhää eikä mikään pahaa, riittää.

    Sanomat­alon alak­er­ras­ta piti tul­la helsinkiläis­ten olo­huone, mut­ta se tila lois­taa oman koke­muk­seni mukaan tyhjyyt­tään kuten keinotekoiset han­kkeet pakkaa­vat hel­posti tekemään.

    Kansalais­ten aloit­teel­lisu­us ei ole Helsingis­sä kovas­sa kurssis­sa, vaik­ka uskoisin, että aloit­teisu­u­den suosiminen/ sal­lim­i­nen vähen­täisi ongelmia (opit­tu avuttomuus).

    Onhan se tava­ton­ta, jos ihmiset tekevät jut­tu­ja ilman kaupungin­isien ja ‑äitien hol­hoavaa otetta.

    Vastaa

48. tpyy­lu­o­ma: jos ajatel­laan puh­taan ratio­naalis­es­ti niin toden­näköistä tosi­aan on, että vas­taan­ot­tokeskus LISÄÄ rikol­lisu­ut­ta ja tämän ymmärtää jokainen. Muun muas­sa sik­si ihmiset eivät — vaikkeivät sitä ääneen ehkä sanokaan — halu­akaan pako­laisleir­iä naa­puri­in­sa. Ne joil­la on kykyä, muut­ta­vat alueille jos­sa on tur­val­lisem­pi ja yht­enäiskult­tuurisem­pi naa­pu­rus­to. Etnolähiöi­hin ja pako­laisleirien naa­pu­rus­toi­hin jäävät ne jot­ka eivät pois pysty muut­ta­maan. Osmo, vihrei­den jäsen, puhuu tässä miten Helsinki­in saadaan hyviä veron­mak­sajia. Vihrei­den reaalipoli­ti­ik­ka ajaa jotakin aivan muu­ta päämäärää. 

    Ei min­ul­la muuta.

    Vastaa

49. Nyt on kyl­lä HS saanut ideav­inkkiä tältä blogilta. Katsokaapa 

    http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Autopaikan+hinta+karkasi+k%C3%A4sist%C3%A4/1135244321270

    Vastaa

50. # Arto Tuki­ainen kir­joit­ti 15.3.2009 kel­lo 14:18

    “Nyt on kyl­lä HS saanut ideav­inkkiä tältä blogilta. Katsokaapa

    http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Autopaikan+hinta+karkasi+k%C3%A4sist%C3%A4/1135244321270″

    Saataapi olla. Vaan asi­aan. Kyseisessä hesarin artikke­lis­sa aluer­ak­en­tamis­pääl­likkö toteaa mm.
    “Ajatelti­in, että voitaisi­in aloit­taa pienin aske­lin. Ei tavoiteltaisi heti auto­ton­ta kaupungi­nosaa, vaan auto­ton tai ‘vähäau­toinen’ kokeilu­ta­lo sinne, toinen tänne riit­täi­sivät aluksi.”
    Mik­sei niinkin, mut­ta kos­ka on tarkoi­tus ottaa seu­raa­vat “pienet askeleet”? Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin noil­la pie­nil­lä aske­lil­la vesitetään koko asia. Seu­raavien vuosikym­menten aikana jos asia sat­tuu tule­maan esille, voidaan aina esit­tää, että on sitä kokeil­tu, mut­ta ei toi­mi. Ei toi­mi tosi­aan tuol­la taval­la mitä nyt ollaan tekemässä.
    Tilan­net­ta, että raken­netaan kokon­aisia uusia kaupungi­nosia keskustaan/keskustan lähet­tyville l. Jätkäsaari ja Kalaran­ta, ei pitäisi päästää val­umaan käsistä vaan ainakin Jätkäsaari, ehkä myös Kalaran­ta olisi raken­net­ta­va autot­tomik­si kaupunginosiksi.
    Kaikel­la ystävyy­del­lä van­haa tsaari­naikaista virkamies­men­tal­i­teet­tia kohtaan, mut­ta pien­ten askel­ten tak­ti­ik­ka ei toi­mi, tarvi­taan strategiaa.

    Vastaa

51. Minus­ta tuo 30 €/ kk on autopaikas­ta tosi vähän.

    Ensin­näkin ylläpi­tokus­tan­nuk­si­in auto­hal­lis­sa menee suun­nilleen 37–40€ kk. Näin muis­tan min­ulle kerrotun…
    Ja jos ajatel­laan että se taho joka on hallin rahoit­tanut (40 000/ap) halu­aa jotain tuot­toa sijoit­ta­malleen pääo­ma­lle — san­o­taan vaik­ka 5,5%/v — siitä tulee jo n. 185 euron kulu, joka pitäisi sit­ten käyt­täjältä saa­da nyhdet­tyä. Ja osas­tokana­van entisin sanoin: Eikä siinä vielä kaik­ki! kor­jausvelka­akin var­maankin syn­tyy, joten sitäkin pitäisi rahoit­taa. Olete­taan että 25% alku­peräi­sistä investoin­tikus­tan­nuk­sista 10 vuo­den aikana: yksi 85 euroa lisää.

    Eli
    40+185+85= 310 euroa/kk

    20 000 euron autopaikas­ta samaiset luvut ovat hie­man inhimillisemmät:
    40+92+21= 153 euroa/kk

    Ei tai­da kovin moni autoil­i­ja moista vuokra­sum­maa kukkarostaan tätä nykyä kaivel­la. Muis­telisin, että Ara­bi­an­ran­nas­sakin tuo pelkkä ylläpi­toku­lu 40€/kk oli mon­elle auton­o­mis­ta­jalle liikaa, ja auto­hal­li­paikko­ja oli sen vuok­si tyhjil­lään, eri­tyis­es­ti vuokrat­alo­jen kiintiössä.

    Vastaa

52. a m‑b kir­joit­ti 15.3.2009: Saa nähdä, miten Pekka Puskan tanssi­paviljon­ki Eduskun­tat­alon edessä tulee vetämään ihmisiä. Olisi parem­pi, että ihmiset itse löytäi­sivät ympäristön­sä kuten oli makasi­inien laita.

    Kor­jaus: Pekka Niskan ei Pekka Puskan tanssi­paviljongis­ta­han on kyse, kukaan ei korjannut.

    ONKOHAN MEILLÄ SUOMALAISILLA JOISSAKIN ASIOISSA ARVOT PÄÄLAELLAAN, MINUSTA ON. Em. han­ke etenkin, kun ottaa huomioon, miten suosi­tut raken­nuk­set jäivät han­kkeen jalkoi­hin on erikoinen han­ke Eduskun­tat­alon etupi­hal­la. Han­ke ei ole kansan­val­lan ilmen­tymä ottaen huomioon, miten sankoin joukoin makasi­inien purkamista vastustettiin.

    Toiv­ot­tavasti Tanssi­paviljongista ei tule ryyp­päy­s­paikkaa kuten on vähitellen tul­lut Huvi­lateltas­ta. Alus­sa­han huvi­latelt­ta oli kul­turel­li mas­sa­t­a­pah­tuma­paik­ka, joka tosin vei ison osan Tokoin­ran­nan puis­tos­ta. Alueen asukkaat otet­ti­in ilmoit­telus­sa huomioon, nyt huvi­lateltas­ta ilmoite­taan san­tarmi­mais­es­ti käskyt­tämäl­lä ikävässä hengessä.

    Nyt huvi­latelt­ta on mas­sa­t­a­pah­tuma­paik­ka, johon liit­tyy oleel­lise­na osana kal­ja ja joka vie ranta­puis­ton tilan siinä määrin, että puis­toon men­nessään saa kulkea pujotellen hakeutues­saan tilavam­malle alueelle Kaisaniemen rantakaistaleelle.

    Se taas huonol­la onnel­la sosial­isoidaan kaupun­gin verora­hoil­la muu­ta­malle asun­to­lai­va-asukkaalle, uskoisin, kakkosasun­nok­si. Han­ke muis­tut­taa venäläisiä huip­pupoli­itikko­jen datsoja.

    Minus­ta Helsin­ki saisi miet­tiä poli­ti­ikkaansa, ei eri­ar­vois­t­a­mi­nen lisää Helsin­gin viihty­isyyt­tä ja vetovoimaa. Ainakin minus­sa hen­keen ja vereen helsinkiläisyys on rapis­sut kovasti viime aikoina. Niin työ­paikois­sa, per­heessä kuin kaupungis­sakin (yleen­säkin ryh­mis­sä) pitäisi saa­da syn­tymään sosi­aa­li­nen iden­ti­teet­ti suh­teessa ko. ryh­mään, sil­loin piitataan ympäristöstä ja muista ihmisistä.

    Helsingis­sä yhteinen iden­ti­teet­ti taitaa pitkälti puut­tua. Kaupunkisu­un­nit­telun pitäisi edus­taa helsinkiläisiä ja hakea yhteistä etua, mut­ta välil­lä ihmettelee, että ketä kaupunkisu­un­nit­telu mah­taa edus­taa. Mon­en mielessä kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­to on jonk­in­moinen inkvi­s­i­ti­o­laitos, jon­ka han­kkei­ta pelätään.

    Jos han­ke on jos­sakin suh­teessa ikävä, asialle pitäisi olla todel­liset ja paina­vat peruste­lut, ei helsinkiläisiä loukkaavia näennäisperusteluja.

    Vastaa