Lukioon vai amikseen?

Suomes­sa yli puo­let ikälu­okas­ta val­it­see lukion ammat­tik­oulun sijas­ta. Syy on selvä. Kehi­tys on kohdel­lut duu­nar­i­porukkaa huonos­ti. Yleis­sivistävä koulu­tus on tar­jon­nut tien sosi­aaliseen nousu­un. Sik­si työväen­lu­okkaiset per­heetkin halu­a­vat kas­vat­taa lap­sis­taan her­ro­ja; toisin kuin esimerkik­si Bri­tan­ni­as­sa, jos­sa tätä pide­tään jois­sain piireis­sä luokkapetturuutena.
Duunareil­la ei todel­la ole men­nyt hyvin. Automaa­tio ja glob­al­isaa­tio – tässä järjestyk­sessä – ovat tehneet työ­paikoista selvää. Sopi­van aka­teemisen koulu­tuk­sen saa­neet ovat päässeet vuole­maan kultaa.
Näin ei vält­tämät­tä ole jatkos­sa. Automa­ti­soitavista duu­nar­i­am­mateista suurin osa on jo automa­ti­soitu, ja Kiinaan siir­ret­tävät siir­ret­ty. Tehdas­salit ovat tyh­jen­tyneet, mut­ta mui­ta duu­nar­i­paikko­ja on jäl­jel­lä, ja ne saat­ta­vat olla aka­teemisia työ­paikko­ja varmempia.
Seu­raavak­si nimit­täin automa­ti­soidaan osaamisam­mat­te­ja. Tietotekni­ik­ka ei kor­vaa lääkäre­itä ja opet­ta­jia – kuin osit­tain – mut­ta paljon siitä sym­bo­l­i­ana­lyytikko­jen työstä, joka lisään­tyi räjähdys­mäis­es­ti 90-luvul­la, voidaan siirtää ja siir­retään koneille. Jos 1990-luvul­la Paul Krug­man ennusti, että korkean osaamisen kysyn­tä hiipuu, kos­ka se on automa­ti­soitavis­sa. Samal­la kog­ni­ti­ivis­ten kyky­jen yliar­vos­tus vähe­nee ja muun­laiset taidot ja omi­naisu­udet alka­vat taas saa­da arvostusta.
Sym­bo­l­i­ana­lyytikko­jen työ on myös help­po siirtää Kiinas­ta ja Inti­as­ta Suomeen. Ei tarvitse kiertää Afrikkaa laival­la vaan tuo­tos siir­tyy reaali­aikaises­ti tietoverkois­sa. Seu­raa­va glob­al­isaa­tion aal­to kohtaa korkeasti koulutet­tu­ja. Ei niitä Nokian kän­nyköitäkään kauan voit­top­uolis­es­ti Suomes­sa suun­nitel­la. Jyväskylästähän se jo loppui.
Jäl­jelle jäävät duu­nar­i­ammatit muis­tut­ta­vat palvelu­am­mat­te­ja sil­loinkin, kun ne luokiytel­laan teol­lisu­u­teen, kos­ka ne pitää tehdä asi­akkaan luona tai lähel­lä. Kok­it, remont­tireiskat, autoko­r­jaa­jat etc ovat riip­pu­vaisia asi­akkaistaan. Junan­vaunute­hdas voidaan sijoit­taa minne vain, mut­ta palve­lu­tyyp­piset työt keskit­tyvät sinne, minne asi­akkaatkin. Siis kasvukeskuksiin.
Sym­bo­l­i­ana­lyytikko­jen työ kuu­luu suurelta osin voit­ta­ja vie kaiken maail­maan. Sik­si pitää olla todel­la hyvä men­estyäk­seen. Keski­ta­son mais­tereil­la ei tule ole­maan helppoa.
Jos on luokan toisek­si paras jääkiekos­sa ja keski­vai­heil­la puutöis­sä, on helpom­pi han­kkia elan­ton­sa käden taidoil­la kuin jääkiekkoam­mat­ti­laise­na. Samas­ta syys­tä voi men­estyä parem­min amik­sen kaut­ta kuin lukion kaut­ta, ellei ole luokkansa kärkeä lukuaineissa.

61 vastausta artikkeliin “Lukioon vai amikseen?”

  1. Nykyään 15-vuo­tias vähät välit­tää siitä, mitä van­hem­mat halu­a­vat. Sen sijaan se miet­tii, halu­aako asen­taa viemäriputkea vai harki­ta vielä pari vuot­ta, mitä oikeasti halu­an ja han­kkia siinä ohes­sa parem­mat mah­dol­lisu­udet kaikki­in opiskelupaikkoihin.

    Pes­simistien mielestä Suomes­sa ylik­oulute­taan kestämät­tömästi. Opti­mistien mielestä talous hakeu­tuu koulu­tuk­sen mukaiseen tas­apain­oon eli Suomes­sa talous kohoaa sitä korkeam­malle mitä use­ampi käy esim. lukion. 

    Real­isti kai myön­tää, että rak­en­teel­lista epä­tas­apain­oa voi liian innokkaan koulu­tuk­sen takia syn­tyä, mut­ta, toisaal­ta, his­to­ri­al­lisen todis­tu­saineis­ton mukaan poli­itikko, joka halu­aa nos­taa kansan elin­ta­soa, nos­taa kansan koulutustasoa. 

    Ja hyvä niin, että suo­ma­laiset poli­itikot usko­vat niin, kos­ka tarvit­semme ihmisiä, jot­ka eivät ole jumit­tuneet tekemään sitä, mitä perinne tai pomot käskevät. Suomes­takin on vas­toin kaikkien — pait­si muu­tamien visionäärien — odotuk­sia tul­lut inno­vaa­tiokeskus, jol­la mahtipon­tis­es­ti san­ot­tuna on vas­tu­u­ta muis­takin kuin omista kansalaisistaan.

    Suo­ma­lais­ten tehtävä ei siis ole kor­ja­ta maail­man putkivuo­to­ja vaan suun­nitel­la afrikkalaisille matka­puhe­lin­verkot­tumista ja estää kiinalaisia hukku­mas­ta jätteisiin. 

    En tarkoi­ta niinkään uusia vem­peleitä — vaik­ka niitäkin tarvi­taan — vaan vem­pelei­den ja yhteiskun­nan yhteis­toim­intaa, sosi­aal­isia inno­vaa­tioi­ta. Niis­sä Suo­mi voi toimia yhä enem­män esiku­vana, mut­ta vain siinä tapauk­ses­sa, että kansa on maail­man parhait­en koulutettua.

  2. Tukeeko yhteiskun­ta täl­lä het­kel­lä liikaa aka­teemista koulu­tus­ta? Onko kaik­ki mari­na opin­to­tukien pienu­ud­es­ta oikeas­t­aan turhaa?

    Jos keski­ta­son mais­tereista on yli­tar­jon­taa, eikö sitä pitäisi vähen­tää myös yhteiskun­nan toimen­piteil­lä siten, että sisään otet­tavien määrää vähen­net­täisi­in? Etenkin niil­lä aloil­la, joil­la kysyn­tä työ­markki­noil­la selvästi on vähäistä. Itsel­läni on jo pidem­pää ollut sel­l­ainen fiilis, että tiety­iltä aloil­ta valmis­tuu aivan liikaa “turhia” mais­tere­i­ta, jot­ka valmis­tut­tuaan tekevät aivan muu­ta, kuin oman alansa hom­mia. Toki yleis­sivistäväl­lä koulu­tuk­sel­la on jokin itseis­ar­vo, mut­ta sitä pitää tietysti arvioi­da suh­teessa koulu­tuk­sen kustannukseen. 

    Avokä­tisel­lä opin­to­tukipoli­ti­ikalla ja löysil­lä sisään­pääsy­vaa­timuk­sil­la yliopis­toi­hin hakeu­tuu paljon porukkaa, jot­ka tule­vat sinne lähin­nä sik­si, etteivät ole keksi­neet muu­takaan tekemistä. Duu­nar­in hom­mat ja sta­tus eivät nykyti­lanteessa useimpia kiinnosta. 

    Näk­isin tilanteen ongel­mana, johon yhteiskun­nan on kohta­laisen help­po vaikut­taa. Muu­tos­ta jar­rut­taa ilmeis­es­ti lähin­nä se, että tietyis­sä piireis­sä aka­teemisen koulu­tuk­sen yleis­sivistävyy­delle annetaan liian suuri painoarvo.

  3. Yksi ongel­ma tässä lukio vai amis ‑ongel­mas­sa on se, että yksilön parhain­ta mah­dol­lista suori­tus­ta­soa ihan­noidaan liikaa. Ajatel­laan, että kau­pan kas­sak­si pää­tyvät he, joil­la ei kyky riitä kuin nap­pi­en painelu­un ja hymy­i­lyyn, ja makkaran­pakkaa­jik­si he, jot­ka eivät parem­mas­ta tiedä. 

    Hän, jos­ta olisi aineista sik­si kol­man­nek­si insinöörik­si vasem­mal­ta, on väen väk­isin pyrit­tävä parem­mak­si kuin on, vaik­ka saat­taisi olla kan­nat­tavam­paa pyrk­iä “huonom­mak­si” kuin mitä on. Näin syn­tyy joukko korkeasti koulutet­tu­ja ihmisiä, joiden duu­nit joku tekee Inti­as­sa parem­min ja halvem­mal­la. Näi­den valkokaulus­ten on kuitenkin todel­la vaikea ryhtyä jakelu­au­ton kul­jet­ta­jik­si ja HKL:n lip­putarkas­ta­jik­si, kos­ka “olet vain niin älykäs kuin työsi”-stigma on niin kova.

  4. Keski­ta­son mais­teri on yleen­sä oppin­ut ainakin opiskele­maan, jos ei muu­ta. Lisäk­si keski­ta­son mais­ter­it, jos ovat päässeet työelämään, ovat tot­tuneet pätkätöi­hin ja itsen­sä myymiseen. Tai vai­h­toe­htois­es­ti elämään onnel­lis­es­ti niukkaa hippielämää.

    Maail­ma muut­tuu nykyään use­am­min ja nopeam­min. Uskon että pitkäl­lä tähtäimel­lä itsen­sä sivistämi­nen, maail­man parem­pi ymmärtämi­nen ja laa­ja koulu­tus kan­ta­vat lop­ul­ta pidem­mälle. Mais­terin on aina helpom­paa oppia uut­ta, toisin kuin vaikka­pa hitsaajan.

    Telakoil­la voi olla tule­vaisu­udessa nyky­istä tiukem­paa, jos Amerikkalaisil­la ei ole enää varaa ostaa uusia loistoristeilijöitä:
    http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=a5SrbcYwFi_4&refer=home

    Enkä luot­taisi paljoa paperinkaan tule­vaisu­u­teen. Rak­en­t­a­mi­nen tietysti kan­nat­taa aina, jos vain jol­lain on siihen varaa. 

    Jollei Suomen julk­ista sek­to­ria aje­ta 2010-luvul­la alas (huu­ta­va työvoima­pu­la?), nykyiset nuoret mais­ter­it työl­listynevät sit­ten sinne ennen hit­saa­jia ja mui­ta ammat­ti-osaa­jia. Jotkut mais­ter­it voivat myös ryhtyä vaikka­pa pin­takäsit­telijöik­si, muu­rareik­si tai koneenkul­jet­ta­jik­si. Oleel­lista on vain se, riit­tääkö Suomes­sa järke­viä töitä ja palkanmaksukykyä. 

    Koh­ta seu­raa­va Euroopan töi­den uus­jako ei vält­tämät­tä suosi pul­skaa Suomea.

  5. Automa­ti­soitavista duu­nar­i­am­mateista suurin osa on jo automa­ti­soitu, ja Kiinaan siir­ret­tävät siirretty. 

    Mikä on sinus­ta automa­ti­soitavaa duu­nar­i­työtä ja mikä ei?

    Tehdas­salit ovat tyh­jen­tyneet, mut­ta mui­ta duu­nar­i­paikko­ja on jäl­jel­lä, ja ne saat­ta­vat olla aka­teemisia työ­paikko­ja varmempia.
    Seu­raavak­si nimit­täin automa­ti­soidaan osaamisam­mat­te­ja. Tietotekni­ik­ka ei kor­vaa lääkäre­itä ja opet­ta­jia – kuin osit­tain – mut­ta paljon siitä sym­bo­l­i­ana­lyytikko­jen työstä, joka lisään­tyi räjähdys­mäis­es­ti 90-luvul­la, voidaan siirtää ja siir­retään koneille. 

    Mil­lainen työ sinus­ta “lisään­tyi räjähdys­mäis­es­ti 90-luvulla”?

    Jos 1990-luvul­la Paul Krug­man ennusti, että korkean osaamisen kysyn­tä hiipuu, kos­ka se on automa­ti­soitavis­sa. Samal­la kog­ni­ti­ivis­ten kyky­jen yliar­vos­tus vähe­nee ja muun­laiset taidot ja omi­naisu­udet alka­vat taas saa­da arvostusta.
    Sym­bo­l­i­ana­lyytikko­jen työ on myös help­po siirtää Kiinas­ta ja Inti­as­ta Suomeen.

    Tarkoi­tat “muun­laisil­la taidoil­la” var­maan ihmisen kykyä nav­igoi­da sotkuises­sa ympäristössä. Lasken­tate­hon ekspo­nen­ti­aa­li­nen halpen­e­m­i­nen tekee vähitellen selvää ihmistyön ylivoimaisu­ud­es­ta tuossakin. 

    Hie­man esimakua: 

    http://www.youtube.com/watch?v=W1czBcnX1Ww

    Sym­bo­l­i­ana­lyytikko­jen työ kuu­luu suurelta osin voit­ta­ja vie kaiken maail­maan. Sik­si pitää olla todel­la hyvä men­estyäk­seen. Keski­ta­son mais­tereil­la ei tule ole­maan helppoa.

    Esimerkik­si insinööri­työ ei ole voit­ta­ja vie kaiken ‑työtä, kos­ka tuot­tei­den kir­joa voidaan laa­jen­taa loputtomasti.

    Viime kädessä toki yhtään minkään­lainen työ ei ole tur­vas­sa automa­ti­soin­nil­ta. Sik­si on kolme vai­h­toe­htoa: 1) kaik­ki saa­vat lop­ul­ta potkut ja kaik­ki raha ja val­ta keskit­tyy konei­den omis­ta­jille, 2) kaik­ki saa­vat lop­ul­ta potkut mut­ta kos­ka kaik­ki saa­vat kansalais­palkkaa tms.ja kaikil­la on varaa jäädä ikuiselle loma­lle, tai 3) ihmi­saivo­ja ale­taan inte­groi­da tietotekni­ikkaan, kunnes lop­ul­ta aivomme ovat käytän­nössä sat­apros­ent­tis­es­ti syn­teet­tiset ja työ­markki­na-arvomme pysyy mukana tietotekni­ikan ekspo­nen­ti­aalises­sa kasvutrendis­sä (=busi­ness as usual).

  6. 60-luvul­la val­in­ta tehti­in niin, että ne jot­ka halus Heti Rahaa, meni töi­hin. Itsekin ajat­telin hit­saa­jan uraa, mut­ta Vuosaaren telakalla nähti­in heti, ettei 16-vuo­ti­aas­ta ole hit­saa­jak­si ja oli siis pakko ruve­ta mais­terik­si. Nythän täm­möstä val­in­taon­gel­maa tai ‑mah­dol­lisu­ut­ta ei ole. Ei kukaan mak­sa 16-vuo­ti­aalle palkkaa siitä, että se har­joit­telee työntekoa.

    Muis­tut­taisin myös siitä ikävästä tosi­asi­as­ta, että jos ei käytä oikeut­taan saa­da mak­simik­oulu­tus­ta, luop­uu ilmaisek­si noin 100 tuhan­nen euron jät­tilot­topo­tista, joka muual­la maail­mas­sa tulee opiske­li­jan itsen­sä mak­set­tavak­si. Pelkästään korkeak­oulu­opiske­li­jan bile­tys­tu­ki vaati use­am­man duu­nar­in mak­samat verot.

  7. Hyvä kir­joi­tus. Tässähän on kyse skaalau­tu­van ja ei-skaalau­tu­van osaamisen eroista: voit­ta­ja vie kaiken, jos osaami­nen on skaalau­tu­vaa (muusikot ja kir­jail­i­jat taita­vat olla ääries­imerkke­jä), mut­ta maail­man paraskaan kirvesmies ei ehdi tekemään määräämät­tömästi keski­ta­son kirvesmi­estä enemmän.

    Pitää tosin muis­taa, että myös osa aka­teemisen koulu­tuk­sen vaa­tivista ammateista on ei-skaalau­tu­via, esimerkkinä vaikka­pa lääkärin­toi­mi. (Toki ulkois­t­a­mi­nen voi puraista näitäkin.)

  8. Olen pitkästä aikaa täysin eri mieltä, virk­istävää sinän­sä. Ja syy on henkilöhis­to­ri­as­sa. Niin kuin sen muis­tan, ja liian pitkäsanais­es­ti, vuosilu­vut suuntaa-antavia:

    Vuo­den 1990 kieppeil­lä, tietokonei­den valmis­tus siir­tyi hal­pa­mai­hin. Ker­rot­ti­in että työt lop­puu. Kävi päin­vas­toin, tietokoneet halpeni­vat niin että jokaisel­la oli mah­dol­lisu­us ostaa sel­l­ainen, ja käyt­täjämäärät räjäh­tivät käsi­in. Tämä on olen­nainen taus­tatek­i­jä Internet-buumissa.

    Noin 1995, koodaus alkoi siir­tyä Inti­aan ja mui­hin hal­pa­mai­hin. Ker­rot­ti­in, että Del­hissä on matem­ati­ikan laitok­sen edessä katu joka on vääräl­lään pieniä koodaus­fir­mo­ja, rekry­toin­ti sisään­heit­tope­ri­aat­teel­la. Työt lop­puu, kun ei tääl­lä kan­na­ta mitään koo­da­ta, san­ot­ti­in. Käytän­nössä ruvet­ti­in tekimään mon­imutkaisem­paa sof­t­aa, panos­ta­maan sen suun­nit­telu­un, koulu­tuk­seen, tukeen. Mikä työl­listi ker­talu­okkaa enem­män ihmisiä kuin koodaus koskaan.

    Noin 2000, ylläpi­to­työtä ja tukipalvelui­ta alkoi siir­tyä halvem­pi­in paikkoi­hin, jopa Suomen sisäl­lä perustet­ti­in tukipalvelukeskuk­sia syr­jäseuduille. Työt lop­puu, McDon­ald­skin ulkois­taa dri­ve-inin tilauk­set Inti­aan! Käytän­nössä, entiset tuki- ja ylläpi­to­henkilät siir­tyivät parem­pi­palkkaisi­in hom­mi­in, liike­toim­intatarvemäärit­te­lyyn, ulkois­tus­ketjun hallintaan, inte­groin­ti­in, jne. Näi­hin aikoi­hin alet­taan puhua IT-palveluista, joiden edel­ly­tys oli se että perus­toim­inta oli niin hal­paa, että asi­akkaal­la oli varaa mak­saa hänelle räätälöidy­istä palveluista.

    Ja niin edelleen. Se mis­tä tässä on kysymys on, voidaan ilmaista vaik­ka van­han nyrkkisään­nön avul­la: IT-pro­jek­tien kus­tan­nuk­sista 15% on lait­tei­ta ja toiset 15% ohjelmis­to­ja. Varsinkin lait­tei­den, mut­ta myös sof­t­an hin­ta on laskenut niin paljon, että se on enää tuskin tuo­takaan. Lop­ut on sitä, että saadaan nuo lait­teet ja ohjelmis­tot tekemään jotain hyödyl­listä, esimerkik­si automa­ti­soidaan liiken­toim­intapros­esse­ja tai tuote­taan palvelua jol­la voi julka­ista netis­sä. Tämä sisältää sym­boo­li­ana­lyysiä, mut­ta on perus­lu­on­teeltaan palvelua, ja tämä edel­lyt­tää käyt­tö­tapo­jen ymmärtämistä eli jatku­vaa kom­mu­nikaa­tio­ta asi­akkaan kanssa. Tämän takia IT-alal­la halu­taan ihmisiä joil­la on sekä tekni­ik­ka hal­lus­sa että ns. toimi­alaosaamista. Tietotekni­ikan haas­teet ja lisäar­vo on ihmi­nen-kone rajap­in­nas­sa, nopeam­mat tietokoneet ja parem­mat ohjelmis­tot ovat tässä edis­tymisen vält­tämätön ehto, mut­ta eivät sinän­sä tuo­ta mitään. Ja noidan haastei­den kohdal­la ollaan vas­ta alku­taipaleel­la, keskiver­to IT-palvelu on kaikkea muu­ta kuin riit­tävän hyvä.

    Yleisim­min, se mik­si Osmo menee met­sään, on käsit­teelli­nen harha että jonkun tyyp­pinen toim­inta on omi­nais­laadul­taan tuotan­toa ja toisen tyyp­pinen toim­inta palvelua. Joil­lain aloil­la näin on, vil­je­ly on tuotan­toa ja ruuan­lait­to palvelua. On rajat­a­pauk­sia, olisiko niin että ihmis­ten sis­us­tuk­seen käyt­tämä osu­us tuloista on vakio, eli vaik­ka huoneka­lut oli­si­vat läh­es ilmaisia, niin rahat valuisi­vat sis­us­tus­su­un­nit­telijoille? Mut­ta tekni­ikan kanssa on pääsään­töis­es­ti, Arthur C. Clarkea mukaillen, niin että tarpeek­si kehit­tynyt­tä teknolo­giaa ei pysty erot­ta­maan palvelusta.

    1. En nyt heti ymmärtänyt mis­tä olimme eri mieltä. Glob­al­isaa­tio ei ole sitä, että työt menevät muualle ja lop­pu­vat täältä, mut­ta se on sigtä, että tääl­lä tehtävän työn jakau­ma muut­tuu. Ennen vähenivät duu­nar­i­ammatit. Tästä eteen­päin ne alka­vat olla suo­ja­tumpia. Seu­raavak­si vähenevät osaamisam­matit, jogten siel­lä ei voi­da olla työ­paikoista yhtä luot­tavaisin mielin kuin tähän asti.

      Palvelu­jen ja tuotan­non raja menet­tää kaiken merk­i­tyk­sen­sä. Tärkeämpi raja on jakaa työt niihin, joi­ta ei voi tehdä kaukana asi­akkaas­ta ja niihin jot­ka voi. Tai niihin, joi­ta voi tehdä varas­toon ja niihin, joi­ta ei voi.

  9. Täysin samaa mieltä suurim­mas­ta osas­ta. Putkimiehen osaami­nen on tänä päivänä parem­pi valt­ti työ­markki­noil­la kuin suurin osa mais­terin papereista muu­ta­man vuo­den pätkä­työkoke­muk­sel­la höys­tet­tynä. Yksi asia jäi ihmetyttämään.

    Sanopa Osmo miten tietotekni­ik­ka vähen­tää edes osit­tain lääkärei­den työmäärää kun se tähän asti on vain lisän­nyt sitä. Vas­taan­ot­to­työssä siihen käytet­ty aika on pois diag­nos­ti­ikas­ta sekä hoidon suun­nit­telus­ta ja toteuttamisesta. 

    Ihmis­ten infor­moimi­nen ter­vey­destään tietotekni­ikan kehit­tymisen kaut­ta tehokkaam­min taas lisää ter­veyspalvelu­iden kysyn­tää. Tämän takia ter­veyspalvelui­ta markki­noidaan paljolti juuri tiedottamalla. 

    Toki esimerkik­si radi­olo­giaa voidaan paljolti siirtää ulko­mail­ta suoritet­tavak­si. Luulisi, että nämä mah­dol­lisu­udet olisi silti jo otet­tu käyt­töön. Radi­olog­it ovat sitä­pait­si län­si­mais­sa parhait­en ansait­se­via kli­inikko­ja, mikä kan­nus­taisi etsimään etä­työratkaisu­ja vaikka­pa Inti­as­ta käsin, mut­ta viit­taa siihen, ettei niitä ole löy­det­ty ratkai­se­val­la taval­la. Vaik­ka ilmeis­es­ti osit­tain tätä tapahtuu.

    Halu­aisin Osmo oikeasti kuul­la jos olet jotain uut­ta asi­as­ta oivaltanut.

  10. Yksinker­tais­taisin siten, että niin kauan kuin tiede ja teknolo­gia etenevät, työtä riit­tää. Joitakin ammat­te­ja siir­tyy toisaalle tai käy tarpeet­tomik­si, mut­ta uusia syn­tyy tilalle uusien teknolo­gioiden ja nou­se­vien alo­jen vetäminä (lähi­t­ule­vaisu­udessa ainakin nan­ote­knolo­gia erit­täin merkit­tävänä). Syn­tyvän talouskasvun mukanaan tuo­ma kulu­tus kohdis­tuu paljolti palvelui­hin, eikä hierontaa, rav­in­to­laa, kun­tos­alia tai eloku­vateat­te­ria voi ulkois­taa Inti­aan. Toden­näköis­es­ti myös mm. siivous­palvelu­iden käyt­tö lisään­tyy väestön vanhetessa.
    Ainakin oma­l­la isoäidil­läni käy siivoja.

    Kun­han ter­vey­den­hoidon työ­paikat saadaan täytet­tyä, niin ennus­taisin ettei Suomen työ­markki­noil­la pitäisi olla suurem­paa pidem­män aikavälin ongelmaa.

  11. Joka tui­jot­taa tämän päivän tilas­to­ja, ennustei­ta, ja näkymiä, vai­h­taa uraa ja alaa vuo­den välein. 

    Nuoren kan­nat­taa alkaa pyrk­iä siihen suun­taan, mihin on edel­ly­tyk­siä ja mikä eniten kiinnostaa. 

    Nyky­maail­mas­sa työu­rat ovat pitk­iä. Vielä 50-vuo­ti­aana ehtii uudelleenk­oulut­tau­tua hiero­jak­si tai perus­taa pyöräkorjaamon. 

    Se on tot­ta että Suomen kult­tuurper­imässä arvoste­taan koulu­tus­ta turhan paljon. Ja ilmeis­es­ti vasem­mis­to-ide­ol­o­gi­sista syistä meil­lä koulute­taan liikaa väkeä korkeak­ouluis­sa ja yliopis­tois­sa, kun halu­taan että kaikil­la on mah­dol­lisu­us “hienom­pi­in” hommiin.

    Aivan kuin hul­lu­tus ei olisi tarpeek­si räikeä jo muutenkin, niin nythän suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la koulute­taan ilmaisek­si väkeä muual­takin maailmasta.

  12. Ja minä kun jo luulin että ollaan eri mieltä. Pentele.

    Mut­ta en nyt oikein ymmär­rä mik­si nimeno­maan duu­nar­i­ammatit oli­si­vat suo­ja­tumpia? Jos­sain tieteel­lisen tutkimuk­sen aloil­la voi olla voit­ta­ja vie kaiken tilantei­ta, en tiedä, mut­ta keskiver­to asiantun­ti­jatyö on aika ark­ista puur­tamista, joka ei sitä­pait­si vaa­di mitään “huip­pu­osaamista”. Yleen­sä se on tiedon soveltamista ja muut­tamista jonkun muun ymmärtämään muo­toon, eli tehdään lähel­lä asiakasta.

    Jos min­un pitäisi arva­ta seu­raa­va ala jol­la käy iso kato työ­paikoista, niin veikkaisin logis­ti­ik­ka-alan haalar­i­hom­mia. Kehi­tys on hidas­ta ja poukkoil­e­vaa, sähköiset tun­nis­teet ja toimin­nanoh­jausjär­jestelmät ovat kaikkea muu­ta kuin ongel­mat­to­mia, mut­ta automaa­tio pus­kee eteen­päin. Veikkaan että joskus 2020-luvul­la jos­sain Keskon varas­tossa ei ole ketään töis­sä, koneet lajit­tel­e­vat tavarat ja kul­je­tuk­set hoitu­vat isom­mil­la ja/tai automa­ti­soiduil­la kulkuneuvoa. 

    Tavaran liikut­tamisen kysyn­tä on rajalli­nen, eli tehokku­us karsi­nee työ­paikko­ja. Ja muut­taa niiden raken­net­ta, tuon logis­ti­ikkaketju työl­listänee sil­loinkin aika suuren määrän valkokaulustyöläisiä.

  13. “Sanopa Osmo miten tietotekni­ik­ka vähen­tää edes osit­tain lääkärei­den työmäärää”

    Asiantut­nit­ja­jär­jestelmä tekemässä diag­noosin, robotti/nanorobotit tekemässä leikkauk­sia. Toisaal­ta myös netin tietolähteet.Asiantuntija en ole, mut­ta nuo tuli mieleen.

  14. Oden väite “Automa­ti­soitavista duu­nar­i­am­mateista suurin osa on jo automa­ti­soitu, ja Kiinaan siir­ret­tävät siir­ret­ty.” ei mielestäni pidä paikkaansa, aina löy­tyy joku jut­tu joka voidaan ohit­taa, automa­ti­soi­da tai siirtää Kiinaan. Mieleen tulee kliseek­si noussut: 

    “I think there is a world mar­ket for maybe five com­put­ers.” Thomas Wat­son, chair­man of IBM, 1943

    Suomen men­estys tekni­ikas­sa ei johdu siitä että mei­dän insinöörimme oli­si­vat teknis­es­ti parem­pia kuin vaikka­pa Kiinalaiset insinöörit, vaan siitä että yhteiskun­tamme opet­taa mei­dät pelaa­maan yhteen, kan­ta­maan vas­tu­u­ta, ajat­tele­maan ja kyseenalais­ta­maan val­lit­se­via ratkaisu­ja. Matemaat­tis­es­ti ajatellen Kiinas­ta valmis­tuu var­masti vuodessa enemän huip­puta­son insinööre­jä kuin Suomes­sa on, mut­ta siltikin inno­vati­iviset kiinalais­tuot­teet on aika harvassa. 

    Globaalis­sa teknolo­giat­aloudessa men­estymisessä on kyse kyvys­tä yhdis­tää luovu­us ja kova tekni­ik­ka ja antaa niille hyvä kasvualus­ta. Luovu­us on taidet­ta, kyky antaa teknolo­gialle sielu. Luovu­ut­ta (taidet­ta) ei voi­da ulkoistaa. 

    Mielestäni nuoren kan­nat­taa miet­tiä hyvin huolel­lis­es­ti kan­nat­taako paa­lut­taa oma tule­vaisu­us heti perusk­oulun jäl­keen men­emälä amik­seen vai ottaa vielä 3 vuot­ta aikaa ja etsiä itseään ja omaa luovu­ut­ta. Nuo muu­ta­mat vuodet saat­ta­vat hyvinkin olla sen arvoiset. Duu­narik­si pääsee hel­posti myöhem­minkin, Suomen rak­soil­la työsken­telee mon­ta maisteria.

  15. Voisi kai sanoa, että “osaamisam­matit” (Osmon ilmaisu), mukaan lukien sym­bo­l­i­ana­lyytikko­jen hom­mat, ovat mon­esti palvelu­am­mat­te­ja, jois­sa pitää olla paikalla, lähel­lä asi­akas­ta. Sitä tpyy­lu­o­ma ehkä tuos­sa yrit­ti viestiä. Mainit­se­masi kän­nyköi­den suun­nit­telu ei tosin tai­da kuu­lua tähän kategoriaan.

  16. Ei yleis­sivistys ole pahas­ta. Esim. Rooman tak­sikuskien on san­ot­tu ole­van (ainakin aiem­min ja ehkä hie­man liioitellen) hyviä arkkite­htu­u­ri­op­pai­ta, kos­ka puo­let heistä on opiskel­lut paikallises­sa arkkite­htik­oulus­sa ja pudon­nut sieltä ennen valmis­tu­mista. Jois­sakin Euroopan mais­sa korkeak­oului­hin on suh­teel­lisen help­po päästä, mut­ta opiske­li­joi­ta kar­si­taan joka vuosi. Suo­ma­lainen tehokku­usa­jat­telu ei täl­laista voi käsit­tää, mut­ta opi­tus­ta voi olla iloa ja hyö­tyä elämässä vaikkei valmistuisikaan.

  17. “Mut­ta en nyt oikein ymmär­rä mik­si nimeno­maan duu­nar­i­ammatit oli­si­vat suo­ja­tumpia? Jos­sain tieteel­lisen tutkimuk­sen aloil­la voi olla voit­ta­ja vie kaiken tilantei­ta, en tiedä, mut­ta keskiver­to asiantun­ti­jatyö on aika ark­ista puur­tamista, joka ei sitä­pait­si vaa­di mitään “huip­pu­osaamista”.”

    Mikään ammat­ti ei ole nää suo­jas­sa. Tietokonei­den kap­a­siteetit kas­va­vat Mooren lain mukaan ja 10 vuodessa tietokoneen kap­a­sit­teti ohit­taa ihmisen.
    Siitä 10 vuot­ta eteen­päin ja tietokoneen etu­mat­ka on kas­vanut niin suurek­si, että ne kykenevät siirtämään ihmisen eläin­tarhan ihmeeki

  18. Antero Kos­ki kirjoitti:

    “Asiantut­nit­ja­jär­jestelmä tekemässä diag­noosin, robotti/nanorobotit tekemässä leikkauk­sia. Toisaal­ta myös netin tietolähteet.Asiantuntija en ole, mut­ta nuo tuli mieleen”

    Nythän tilanne on jo käytän­nössä sel­l­ainen, että älykäs ihmi­nen pystyy netin avul­la “diag­nosoimaan” itsen­sä monien pien­ten vaivo­jen osalta melko tehokkaasti ja lääkäris­sä joutuu käymään lähin­nä sik­si, että tarvit­see reseptin. 

    Itsel­läni on muu­ta­man ker­ran käynyt niin, että on ollut jokin pieni vai­va, johon olen netin kaut­ta selvit­tänyt mah­dol­liset hoito­vai­h­toe­hdot ja sit­ten varan­nut lääkäri­a­jan resep­tiä varten. Sit­ten vas­taan­otol­la lääkäri on kaivanut sen Fen­ni­cansa esi­in, pähkäil­lyt het­ken aikaa ja pää­tynyt suosit­tele­maan samaa lääket­tä, johon itse päädyin net­tilähtei­den perus­teel­la. Ja lääkärin höpinöistä on ollut hel­posti pääteltävis­sä, että tietoa kyseis­es­tä asi­as­ta oli toden­näköis­es­ti vähem­män kuin min­ul­la muu­ta­man tun­nin net­tipere­htymisen jälkeen. 

    Yhteiskun­nan kannal­ta on jär­jetön­tä tuh­laus­ta, että jokaista automaat­tis­es­tikin myön­net­tävää resep­tiä varten joutuu varaa­maan lääkäri­a­jan, ainakin jos kyse ei ole van­han reseptin uusimis­es­ta. Ja toki uusimises­sakin jokin kus­tan­nus on ja sitä onkin ilmeis­es­ti kaavail­tu hoita­jien vas­tu­ulle osittain. 

    Jos yhteiskun­ta koos­t­u­isi pelkästään “älykkäistä ihmi­sistä”, huo­mat­tavasti pienem­män osan lääkkeistä tarvit­sisi olla reseptin alaisia. Valitet­tavasti enem­mistö porukas­ta on näitä “heikko­lah­jaisia”, joiden takia mitään lääkkeitä ei voi­da myy­dä ilman resep­tiä. Tästä kuitenkin joutuu kär­simään jatku­vasti se osa ihmi­sistä, joka ei tätä mak­si­maal­ista hol­hous­ta tarvitsisi.

    Ehkä tule­vaisu­udessa jär­jestelmää voisi kehit­tää sel­l­aiseen suun­taan, että pinem­pi­en vaivo­jen suh­teen resep­tien myön­tämi­nen voisi tapah­tua netin väl­i­tyk­sel­lä tms…

  19. Lukio-amis-pohdin­nois­sa ei pidä uno­htaa nuor­ta itseään. Kat­so­taan­pa ensin, mil­laises­sa ympäristössä luki­o­lainen puurtaa: 

    Nykyi­nen luoka­ton lukio vaatii opiske­li­jal­ta paljon vas­tu­unkan­toa ja kykyä opin­to­jen suun­nit­telu­un. Lähio­h­jaus­ta on vähän. Luokan sosi­aa­li­nen tuki puut­tuu kokon­aan tai osit­tain. Tutkielmien yms. kir­jal­lis­ten töi­den run­sas­tu­mi­nen on tehnyt opiskelus­ta kuor­mit­tavam­paa kuin muinoin luokallisen lukion aikoi­hin. Lisäk­si opiskelu on hyvin teo­reet­tista eikä käytän­nöl­lis­es­ti suun­tau­tuneille juurikaan ole tar­jol­la onnis­tu­misen paikkoja. 

    Täl­lainen lukio on epäilemät­tä hyvä koulu — joillekin, ehkä hie­man alle puolelle ikälu­okas­ta. Nyky­isin kuitenkin enem­mistö tunge­taan lukioon, mikä näkyy venyv­inä opiskelu­aikoina ja hyvin heikkoina tuloksi­na lukiois­sa, jois­sa keskiar­vo­ra­ja on mata­lal­la. Jos TKK:lla joudu­taan ker­taa­maan lukion matikkaa L:n yliop­pi­laille, voi hyvin kuvitel­la, mitä A:n yliop­pi­las osaa.

    Etenkin heikom­mis­sa lukiois­sa on paljon nuo­ria, jot­ka ovat epä­mo­tivoitunei­ta ja suo­ras­taan onnet­to­mia. Lukioon on men­ty, että äiti saisi pitää kivat juh­lat suku­laisille. Niin ja kunta/valtiokin säästää kus­tan­nuk­sis­sa, sil­lä iso­jen ope­tus­ryh­mien lukio on hal­paa kuin makkara ainakin amik­seen verrattuna. 

    Mon­taa lah­jakas­takin nuor­ta teo­ri­an pyörit­te­ly turhaut­taa, kun pitäisi päästä tekemään. Jois­sain kaupungeis­sa tilanne on kuitenkin se, että lukioon joudu­taan, kun amik­seen ei mah­du. Lukio ei ymmär­ret­tävästi täl­laisille nuo­rille maistu. 

    Olen lukenut selvi­tyk­ses­tä, jon­ka mukaan lukios­ta ammatil­liselle siir­tyvät ovat pääsään­töis­es­ti lukioiden­sa heikoimpia mut­ta amis­ten­sa parhai­ta — kun saa­vat opiskel­la käytän­nöl­liseen ori­en­taa­tioon­sa sopivia asioi­ta. Kuin­ka mon­ta huip­pu­lu­okan sähkömi­estä hukataan vält­täviksi AMK-insseiksi? 

    Ammatil­liseen koulu­tuk­seen liit­tyy jonkin­lainen sosi­aa­li­nen stig­ma, jos­ta pitäisi päästä. Osaltaan stig­ma on syn­tynyt siitä, että monil­la aloil­la ja seuduil­la ammatil­lisen paikoista ei ole kil­pailua, eli ne miel­letään jämä­paikoik­si. Osaltaan kyse on näistä sosi­aalisen nousun saduista. Nyky­isin kuitenkin myös ammat­tik­oulus­ta valmis­tunut voi jatkaa vaik­ka tohtorik­si, jos se nyt hyvin tien­aavaa putkaria kiinnostaa.

    Ratkaisu voisi olla vähen­tää lukioiden aloi­tu­s­paikko­ja niin, että 40 % menisi lukioon ja 50 % ammatil­liseen. 10 % jäisi joka yhteishaus­sa ilman paikkaa. Näin lukiois­sa oli­si­vat ne, joil­la on edel­ly­tyk­set ja moti­vaa­tio, ja samal­la ammatil­lisen arvos­tus kas­vaisi nuorten kesku­udessa. 10 % ilman paikkaa ei ole mitenkään vaka­va murhe ver­rat­tuna nyky­isi­in koulupudokkaisiin.

  20. Janne Korho­nen: “Pitää tosin muis­taa, että myös osa aka­teemisen koulu­tuk­sen vaa­tivista ammateista on ei-skaalau­tu­via, esimerkkinä vaikka­pa lääkärintoimi.”

    Joitakin lääkäre­itä var­maan tarvi­taan, mut­ta tilas­tolli­nen ana­lyysi on lääkäre­itä parem­pi tekemään diag­noose­ja ja määräämään hoitoja.

  21. Itseasi­as­sa kän­nyköitä on voin­ut suun­nitel­la Suomes­sa sik­si, ettei ole tarvin­nut olla lähel­lä asi­akas­ta. Jos joku idea tai ratkaisu on todet­tu hyväk­si toimi­vak­si Jyväskylässä, niin se on toimin­ut yhtä lail­la esimerkik­si Kiinas­sa, Inti­as­sa ja muil­la isoil­la markkina-alueilla.

  22. Lukioon vai ammat­tik­oulu­un? Sekä että.
    Ammat­tik­oulu­un mis­sä tar­jo­taan riit­tävän laa­ja yleis­sivistävä koulutus.
    Koulu­tus tietenkin kestää kauem­min kuin puh­taas­sa ammat­tik­oulus­sa, mut­ta tulos on myös jotain aivan muuta…
    Esim. raken­nusalan ammat­ti­lainen jol­la on laa­jat l. lukion yleis­sivistävät tiedot. Pystyy halutes­saan hakeu­tu­maan töi­hin EU:n sisäl­lä läh­es minne vaan. Toisaal­ta, mikäli suo­ra duu­naami­nen ei tun­nu oma­l­ta, oma yri­tys ehkä tun­tuu. Kol­man­nek­si; mikäli kumpikaan noista ei pelas­ta 5 — 10 vuot­ta raken­nusalal­la ollut­ta, alan vai­h­to tai luke­maan yliopistoon.

  23. Osa kuusi­toista vuo­ti­aista ei yksinker­tais­es­ti tiedä mitä tek­isi elämäl­lään ja on help­po vali­ta lukio ja päästä sinne miet­timään, mitä tekee ja ken­ties vähän van­hempi­en tms sel­l­aisen pain­os­tuk­ses­ta (ja onhan lukios­sa kivo­ja bileitä, kuten van­ho­jen päivä ja penkkar­it ja lakkiaiset).

    Se osa, joka ei tietää, että heistä ei ole lukioon, tulee amik­seen ehkä vähän hakuam­munnal­la ja parhaassa/pahimmassa tapauk­ses­sa peri­aat­teel­la, että jon­nekin on pakko men­nä. Amis­lais­ten joukos­sa on toki paljonkin nuo­ria, jot­ka tietävät mitä halu­a­vat. Mut­ta paljon on toisinkin.
    Esimerk­ki elävästä elämästä tältä lukukaudelta — 18 opiske­li­jaa, joista kak­si siir­tyy heti alku­un­sa muualle. Kolme opiske­li­jaa, joil­la on hälyyt­tävän suuret pois­sao­lo määrät(mahdollisesti kiinos­tuk­sen puute). Lisäk­si joukos­sa on neljästä kuu­teen sel­l­aista opiske­li­jaa, jot­ka hakeu­tu­vat muualle ensim­mäisen vuo­den jäl­keen. Lopuista ehkä kahdes­ta on alan ammat­ti­lais­es­ki ihan tosis­saan, muut yrit­tävät “räpis­tel­lä” koulu­tuk­ses­sa ja toden­näköis­es­ti pää­tyvät jollekin ihan toiselle alalle tai työttömiksi.

  24. Tule­vaisu­u­den rahantekoih­misen tulee olla sekä teknis­es­ti että sosi­aalis­es­ti lah­jakas. Liian usein koroste­taan teknistä puol­ta sosi­aalisen kustannuksella.

    Perusk­oulus­ta saak­ka tulisi olla väit­te­ly- kursse­ja tai vas­taavia, jois­sa har­joiteltaisi­in viestin­tää. Opiskelu­a­jan voisi aivan hyvin lohkaista perusk­oulun ja lukion äidinkie­len kieliop­pi­opetuk­ses­ta, joka ei siis olisi pois luon­non­ti­eteel­lisiltä aineilta.

  25. “Kehi­tys on kohdel­lut duu­nar­i­porukkaa huonos­ti. Yleis­sivistävä koulu­tus on tar­jon­nut tien sosi­aaliseen nousuun.”

    Eikös tuo nyt kuitenkin ole ollut juuri päinvastoin?

    Mon­et insinöörik­si tai mais­terik­si koulut­tau­tuneetkin ovat joutuneet totea­maan, ettei palk­ka vas­taakkaan odotuk­sia ja ettei työtä tah­dokkaan löy­tyä, kun taas mon­et ammat­tik­oulus­ta valmis­tuneet ovat keren­neet tehdä töitä jo vuosia ja mah­dol­lis­es­ti jo han­kki­maan omakoti­talon samal­la, kun kaver­it vielä aher­ta­vat yliopistossa.

  26. “Osa kuusi­toista vuo­ti­aista ei yksinker­tais­es­ti tiedä mitä tek­isi elämäl­lään ja on help­po vali­ta lukio ja päästä sinne miet­timään, mitä tekee ja ken­ties vähän van­hempi­en tms sel­l­aisen pain­os­tuk­ses­ta (ja onhan lukios­sa kivo­ja bileitä, kuten van­ho­jen päivä ja penkkar­it ja lakkiaiset).”

    Parem­pi olisi sanoa, että 95 % 16-vuo­ti­aista ei tiedä mitä teke­sivät elämällään.
    Tuos­sa iässä van­hempi­en kas­va­tustyö alkaa olla ohi ja muut ympäristötek­i­jät vaikut­ta­vat enem­män nuoreen.
    Nuori kas­vaa koke­musten­sa mukana ja lop­ullista tulosta ei voi ennustaa.
    Yleen­sä 25-vuo­ti­aana on sit­ten selvil­lä, mitä nuores­ta tulee.
    Koulumen­estys riip­puu oikeas­t­aan kahdes­ta tek­i­jästä : Laps­es­ta itses­tään ja äidin sosi­aalis­es­ta ase­mas­ta. Koulumen­estys riip­puu 70 % näistä kahdes­ta tek­i­jästä, äidin sosi­aalisen ase­man ja koulu­tus­ta­son perus­teel­la voi ennusstaa 90 % lapsen koulumenestyksen .
    Opet­ta­ja, koulu , luokkakoko selit­tää vain 5 % oppi­laan koulumenstyksestä

    Lop­pu on sit­ten vai­hte­laa­va : tover­it, harras-
    tukset,

    Tämä näkyy koulu­tu­loskissakin: Alim­man tulolu­okan erit­täin lah­jakkaistakin lap­sista yli puo­let men­estyi huonos­ti koulussa.

    Sen sijaan ylim­män tulolu­okan vähiten lah­jakkaatkin men­estyivät vähin­tään keskinkertaisesti.Selittää mik­si Bush pääsi läpi koulunsa

    Selit­tävin tek­i­jä on kielelli­nen ero; alim­mis­sa tulolu­okissa puhutaan slangia,ylemmissä tulolu­okissa oppikir­jo­jen kirjakieltä.

  27. Olen itse sitä ikälu­okkaa, joka aina ymmär­si mitä työtä lääkäri, juristi, opet­ta­ja, insinööri, pap­pi, jne tekevät. Ikuinen kysymys jäänyt mieleen kaiken­maail­man mais­tereista. Tietämät­tömyy­den myön­ny­tys. Esimerk­ki, jos luet itsesi val­ti­oti­etei­den mais­terik­si (mun aikanani se oli paik­ka, johon “raak­it” menivät), niin mihin työhön se valmis­taa? (Poli­ti­ikkaa en tähän laske). Voin kuvitel­la jotain matematiikka/fysiikkaa/kemiaa luke­neelle yliopis­ton ihmiselle hyvää duu­nia, mut­ta mihin ne lop­ut mais­ter­it menee hom­mi­in? Myön­nän tietämyk­seni tästä asi­as­ta surkeaksi.

  28. “Automa­ti­soitavista duu­nar­i­am­mateista suurin osa on jo automatisoitu…”

    Tämä ei kyl­lä pidä ollenkaan paikkaansa. Tekni­nen kehi­tys ei ole pysähtynyt, eikä pysähdy. Automaa­tio ete­nee ja uut­ta automa­ti­soitavaa syn­tyy koko ajan.

    “…ja Kiinaan siir­ret­tävät siirretty.” 

    Valitet­tavasti tästä ei ole mitään takei­ta. Sijoi­tu­s­paikkak­il­pailu on edelleen armo­ton­ta, ja voit­ta­jista ei kukaan voi olla etukä­teen varma.

    “Tehdas­salit ovat tyhjentyneet…” 

    Ainakaan teknolo­gia­te­ol­lisu­udessa tämä ei ole tot­ta. Alan työn­tek­i­jöi­den määrä Suomes­sa on pari­na viime vuon­na ollut korkeampi kuin koskaan. Työn sisältö ja työn­tek­i­jöi­den koulu­tus­ta­so ovat hil­jalleen muut­tuneet, mut­ta tehdas­salit eivät mis­sään tapauk­ses­sa ole tyh­jen­tyneet. Koko teol­lisu­u­den työn­tek­i­jöi­den määrä on kyl­lä 20 viime vuo­den aikana laskenut parisenkym­men­tä pros­ent­tia (100 000).

    Mitä lähivuodet tuo­vat tul­lessaan on sit­ten toinen juttu.

    “Seu­raavak­si nimit­täin automa­ti­soidaan osaamisammatteja.”

    Niin, mut­ta kuten joku jo edel­lä tote­si, samal­la syn­tyy uusia osaamisam­mat­te­ja. Esimerkik­si teol­lisu­u­den pros­es­seis­sa ja palveluis­sa käytet­tävä tietotekni­ik­ka kehit­tyy huimaa vauh­tia, ja uudet osaamiset kor­vaa­vat van­haa tarpeet­tomak­si jäävää.

  29. Kysyt­ti­in, miten tietotekni­ik­ka vähen­tää lääkärin työtä. Var­maankin jonkun ver­ran, mut­ta merkit­tävämpi muu­tos on koko lääkäri­ase­mal­la, kun hoit­su­ja ja eri­laisia apu­laisia tul­laan tarvit­se­maan yhä vähemmän!

    Ajat varataan netis­sä, lääkäri print­taa liput ja laput koneelta ja ei tarvi­ta erik­seen sanelukoneen purka­jaa. Labrat näkee suo­raan koneelta eikä tarvitse soitel­la ja kysyä tai tila­ta sisäisessä postis­sa. Lasku annetaan mukaan. Var­masti moni lääkäri kyl­lä kai­hol­la muis­telee aiko­ja, jol­loin ei tarvin­nut tehdä itse paper­itöitä! Sor­ry, maail­ma muut­tuu. No, ainakin resep­tien uus­in­ta saadaan pian hoitajille.

    Tässä nähdään, että kov­in­ta kärkeä asi­akas­ra­jap­in­nas­sa ei automatisoida/siirretä ensimmäiseksi.

  30. Duu­nari on ja pysyy muiden heit­tok­int­taana ellei duu­nar­ien koulu­tus­ta­soa ryhdytä paran­ta­maan. Ei 2 vuo­den käsil­lään oppimisen kanssa saa­da mitään aikaan.

    Olen aivan var­ma siitä, että tule­vaisu­u­den duu­nari tarvit­see vähin­tään lukio­ta­son englan­nin kie­len oppimäärän ja lisäk­si yrit­täjyy­des­ta oppia.

    Varakkaim­matkin per­heet ovat sen tien­neet, että kun vesas­ta ei ole oppi­jak­si, niin ensin tie vie duu­narik­oulu­un ja sit­ten kaup­paopis­toon oppi­maan kaup­paa. Kaik­ista varkakkaimat lähet­tävät vesansa ulkoimaille kaup­paopis­ton tasoiseen oppi­in. Vaik­ka oppia ei tulisi, niin kieli­taito karttuu.

  31. tpyy­lu­o­ma:
    “Jos­sain tieteel­lisen tutkimuk­sen aloil­la voi olla voit­ta­ja vie kaiken tilantei­ta, en tiedä, mut­ta keskiver­to asiantun­ti­jatyö on aika ark­ista puur­tamista, joka ei sitä­pait­si vaa­di mitään “huippuosaamista”.Yleensä se on tiedon soveltamista ja muut­tamista jonkun muun ymmärtämään muo­toon, eli tehdään lähel­lä asiakasta.”

    Ainakin bioalan mais­tereille ja tohtor­eille tuo­ta keskiver­toa asiantun­ti­jatyötä on vaan valitet­ta­van vähän tar­jol­la. Aka­teem­i­nen track tar­joaa haas­ta­vat ja mie­lenki­in­toiset uranäkymät niille, jot­ka ovat riit­tävän lah­jakkai­ta ja valmi­ita paina­maan pitkää päivää keskinker­taisel­la pal­ka­lla sekä mah­dol­lis­es­ti asumaan muu­ta­man vuo­den elämästään ulko­mail­la. Moni “nor­maalimpaa” elämää kaipaa­va pää­tyy uudelleenk­oulut­tau­tu­maan lähel­lä oleville aloille esim. far­maseu­tik­si tai vai­h­ta­maan alaa kokonaan.

  32. Itse olen opet­tanut lap­sille, ettei duu­narik­si kan­na­ta alkaa. Suomes­sa duu­nari las­ke­taan ä yhteiskun­nan pohjasakkaan.

    Palk­ka on huono, irti­sanomi­nen ja lomau­tus jokapäiväistä, työssä sin­ua kyylää työ­nan­ta­ja, työt­tömänä etu­jasi ja tile­jäsi kyylätään suurennuslasilla.

    Duu­nar­il­ta vaa­di­taan ääretön­tä jous­toa, kiireaikana pitäisi repiä 24/7 ja hil­jaisi­na aikoina olla työ­paikalla päivys­tämässä ilmaisek­si josko sat­tuisi tule­man tilauksia.

    Palka­s­sa pitäsi tyy­tyä siihen niihin murusi­in mitä työ­nan­ta­jan pöy­dältä tippuu 

    Työ­suo­jelua ollaan siirtämässä kokon­aan duu­nar­in vas­tu­ulle: Mitäs teit väärän liikeen, kan­na- vastuusi-periaattelle.

    Ja jos yrität pitää puo­liasi niin olet murhaa­jaa suurem­pi rikolli­nen, jota pitää sakot­taa ja pamputtaa .

    ja kun tulet van­hak­si niin otat haulikon ja menet tallin taakse ja lopetat itse itsesi

    Täl­lainen asenne huokuu nykya­jan eli­itin kirjoituksista.

    Kuka­pa täl­laista lapselleen haluaa

  33. Duu­nar­il­ta vaa­di­taan ääretön­tä jous­toa, kiireaikana pitäisi repiä 24/7 ja hil­jaisi­na aikoina olla työ­paikalla päivys­tämässä ilmaisek­si josko sat­tuisi tule­man tilauksia.

    Tämä ei eroa nykypäivänä “her­ro­jen”, esimerkik­si teol­lisu­u­den toim­i­henkilöi­den, tilanteesta mitenkään. Duu­nar­ille lisäk­si ainakin mak­se­taan siitä, jos hän joutuu matkus­ta­maan, her­roille ei.

  34. Varoi­tus: seu­raa täyt­tä mutua.

    Suo­ma­lainen yhteiskun­ta oli ehkä 60-luvulle saak­ka jol­lakin tavoin jatku­mo, vaik­ka samal­la olikin luok­ka- ja sääty-yhteiskunta.

    Jos päätä oli mut­ta kodil­la ei ollut varo­ja — tai jos kog­ni­ti­ivisia taito­ja oli mut­ta ei lukuhalu­ja — löy­tyi väyliä pait­si kohtu­ulliseen ansio­ta­soon myös kohtu­ullisen “statuk­seen”.

    Täl­laisia oli­vat eräät raken­nusalan parhaat palat. Mik­sei muu­rarimes­tarikin, mut­ta esim. lukkosep­pä. Samoin jotkin kaup­palaivas­ton tai rautatei­den parhaat ura­putket. Maantieli­iken­teessä ei niinkään.

    Samaan aikaan oli valkokaulusam­mateis­sa jopa kansak­oulupo­h­jaisia ihmisiä (sem­i­naarin käyneet kansakoulunopettajat). 

    Kun sit­ten koh­dat­ti­in vaikkapa…kauppalan val­tu­us­tossa, taloy­htiön hal­li­tuk­ses­sa tai lapset alkoi­vat seu­rustel­la keskenään, ei esimerkik­si vankan tan­ner­i­laisen veturikuskin ja ståhlbergi­laisen kansankynt­tilän välil­lä ollut suurem­pia ongelmia.

    Osa ns. siwistyneistöstä oli sit­ten erik­seen. Mut­ta vain osa.
    Tässä Suo­mi erosi Osmon mainit­se­mas­ta Englannista.

    Tot­ta kai oli sit­ten val­ta­va joukko sekatyöläisiä, vai­hetyöläisiä ja maat­aloustyöväkeä, joi­ta myös “työläis­aris­tokra­tia” kat­soi alaspäin.
    Ja luokkara­jat esimerkik­si pros­es­si- tai tek­sti­ili­te­ol­lisu­u­s­paikkaku­nil­la oli­vat suuret ja jyrkät ja meno “englan­ti­laista”.

    Nyky-Suomen pitäisi olla noi­hin aikoi­hin ver­rat­tuna kovin demokraat­ti­nen ja keskilu­okkaistunut ja mitä kaikkea. Minus­ta se on parem­minkin kuin kolme- tai neli­pal­loinen lumiukko. Siis jos tuo enti­nen ver­sio, jota en todel­lakaan mitenkään ryhdy kul­taa­maan, oli jatku­mo. Kaikesta huolimatta. 

    Miten nuoret saataisi­in koke­maan, että ammat­tik­oulus­ta ei joudu siihen lumiukon alimpaan pal­loon? Ovatko hei­dän epälu­u­lon­sa aiheet­to­mia? Tai onko jonkun mielestä joku toinen pre­des­ti­noitu sinne?

  35. ” Duu­nar­ille lisäk­si ainakin mak­se­taan siitä, jos hän joutuu matkus­ta­maan, her­roille ei.”

    Duu­nari ei yleen­sä matkustele mihinkään, har­va läh­tee hih­nan äärestä matkoille tai kau­pan kassalta

  36. “Tämä ei eroa nykypäivänä “her­ro­jen”, esimerkik­si teol­lisu­u­den toim­i­henkilöi­den, tilanteesta mitenkään. Duu­nar­ille lisäk­si ainakin mak­se­taan siitä, jos hän joutuu matkus­ta­maan, her­roille ei.”

    Siir­tymävelvol­lisu­u­den piiris­sä ole­va duu­narikin saa päivärhaa ja matkako­r­vauk­sia vain ns ensim­mäiseen vier­aaseen kohteeseen

  37. “Asiantut­nit­ja­jär­jestelmä tekemässä diag­noosin, robotti/nanorobotit tekemässä leikkauk­sia. Toisaal­ta myös netin tietolähteet.Asiantuntija en ole, mut­ta nuo tuli mieleen.”

    “Joitakin lääkäre­itä var­maan tarvi­taan, mut­ta tilas­tolli­nen ana­lyysi on lääkäre­itä parem­pi tekemään diag­noose­ja ja määräämään hoitoja.”

    Ei lääkärin työai­ka siihen kulu kun hän kaiken rel­e­van­tin tiedon saat­u­aan istuu, tui­jot­taa seinään ja pohtii diag­noosia ja hoitoa, minkä asian tuo “diag­noosikone” kor­vaisi. Itseasi­as­sa työmäärä kas­vaisi kun suuri määrä tietoa pitäisi siirtää ohjel­maan. Esimerkik­si kos­ke­tuk­sel­la saatu tieto olisi suh­teel­lisen han­kala saat­taa ohjel­maan. Mah­dol­lista tietenkin.

    Tekoä­lyl­lä toimi­vat leikkaus­ro­bot­it ovat vielä aika kaukana tule­vaisu­udessa. Kai niitä joskus tulee. Sitä ennen on kyl­lä robot­tipros­ti­tuoitu­ja, kovan rahan touhua sekin, mut­ta miljoona ker­taa helpom­pi toteuttaa.

    Netin tietoläh­teet lisäävät ter­veyspalvelu­iden käyt­töä. Mitä enem­män ihmiset tietävät ter­vey­destään ja kykenevät han­kki­maan tietoa inter­netistä, sitä enem­män he käyt­tävät lääkäri­palvelu­ja. Ter­veyspalvelukon­ser­nit markki­noi­vat palvelu­jaan ker­toma­l­la, miten ITSE voit tarkkail­la ja hoitaa terveyttäsi. 

    “Kysyt­ti­in, miten tietotekni­ik­ka vähen­tää lääkärin työtä. Var­maankin jonkun ver­ran, mut­ta merkit­tävämpi muu­tos on koko lääkäri­ase­mal­la, kun hoit­su­ja ja eri­laisia apu­laisia tul­laan tarvit­se­maan yhä vähemmän!”

    Apu­lais­ten määrän lask­ies­sa lääkärin työ on jo lisään­tynyt. Paper­i­työ on jo mas­si­ivis­es­ti kas­vanut. Yksi­tyisel­lä puolel­la paper­i­työn määrä lääkärin tekemänä min­i­moidaan, kos­ka sen voi tehdä joku toinen halvem­mal­la. Suh­teel­lisen fik­sua­han se on.

  38. Liian van­ha: liioit­telun makua. Katkeru­us pais­taa läpi. Ei se oikeasti noin mene.

  39. “Seu­raa­va glob­al­isaa­tion aal­to” tulee 5 min­uutin kulut­tua ja sitä seu­raa­va kymme­nen. Vai menikö se jo tätä kirjoitettassa?

    Uskon asian ole­van niin, että kansalais­ten koulu­tus- ja sivistys­ta­sos­sa korkeampi on aina parem­pi. On näköharhaa kuvitel­la että juuri nyt olisimme sel­l­aises­sa tilanteessa että koh­ta “pitkää koulu­tus­ta vaa­ti­vat” työt väheni­sivät dra­mat­tis­es­ti, saati että ihmis­ten oppimiska­p­a­siteetis­sa olisi saavutet­tu joku mak­si­mi. Joskus kuulee sel­l­aista nos­tal­giaa että “nykyään vaa­di­taan kouluis­sa liikaa” tai että “tämä kasvua­jat­telu on kouluis­sa tul­lut tien­sä päähän”. Vas­takysymyk­senä esitän että minä vuon­na his­to­ria lop­pui ja vaa­timus­ta­so sekä oppi­sisältö oli­vat mielestänne oikeal­la tasol­la? 1975? 1938? 1845? 1680?

    Mak­simil­la tarkoi­tan myös sel­l­aista ajat­telua, että nykyisel­lä opiskelu­paikko­jen taso­jaol­la kutakin ryh­mää koulutet­taisi­in jo mak­simika­p­a­siteetil­la, eli että “yliopis­tokelpoisia” opiske­li­joi­ta ei olisi edes sitä määrää mitä nykyään ote­taan sisään. Ei näin, raja on aivan keinotekoinen.

    Eli uskon että koulu­tus­ta­soa sinän­sä, mitä se nyt tarkoit­taakaan, ei mis­sään tapauk­ses­sa pidä tavoitel­la pysäytet­tävän saati laskettavan.

    Tämä ei tarkoi­ta kuitenkaan sitä, että koulu­tus­rak­en­teemme olisi mis­sään määrin ongel­ma­ton tai että yliopis­to­jen sisäänot­to­jen lisäämi­nen toisi automaat­tis­es­ti konkreet­tista hyvää nimel­lisen oppi­ar­vokasvun sijaan. Ja kään­täen ei siitäkään hyvää seu­raisi jos nyt kohkat­taisi­in että käytän­nön tek­i­jöistä tulee pulaa ja rus­tataan kolmelle neljä­sos­alle ikälu­okas­ta aloi­tu­s­paikko­ja lähi­hoita­jik­si tai putkiasentajiksi.

    Koulu­tuk­sen yhteiskun­nal­lisel­la kohtaan­nol­la tarpeisi­in on mah­dol­lisu­us ja melkein väistämät­tömyyskin olla itseään kor­jaavaa, mut­ta se voisi olla sitä vielä enem­mänkin. Tässä pitäisi pikem­minkin suosia markki­nae­htoisu­ut­ta ja jous­tavaa koulu­raken­net­ta kuin min­is­ter­iön aloi­tu­s­paik­ka-allokoin­tia jäykki­in amis-lukio-amk-yliopis­to ‑lokeroi­hin tai niiden sisällä.

    Polt­tavim­man koulu­tu­songel­man pitäisi mielestäni olla se osu­us nuorista joka ei käytän­nössä opiskele mitään, san­o­taan nyt vaik­ka harhais­es­ti että ei “edes” amiksessa.

    Ongel­maan pääsee kiin­ni ala-asteen viimeis­inä ja yläas­teen ensim­mäis­inä vuosi­na jos pääsee, ysil­lä val­in­to­ja tehdessä on jo myöhäistä. Ja tästä seu­raa osin myös mielestäni amis-lukio ‑vas­takkainaset­telun turhuus. 

    Ajat­te­len aika pitkälti niin, että kol­men vuo­den erilli­nen kaikille saman­lainen perusk­oulun yläaste on huono jär­jestelmä. Ainakin vuo­den voisi lait­taa lisää oppivelvol­lisu­u­teen, mut­ta niin että kaht­e­na viimeisenä vuon­na olisi jo tasokursse­ja. 5–7 ‑luokil­la pitäisi vielä olla “luokat” (ja koulu-uran pien­im­mät ope­tus­ryh­mät) mut­ta sen jäl­keen voisi eriyt­tää askel askeleelta eikä sym­bol­isel­la joko-tai ‑ker­tarysäk­sel­lä ysin jäl­keen. Kymp­pilu­ok­ka voi tun­tua joillekin hyvin hyödyl­liseltä, mut­ta on vain jäykkä lääke ongel­maan jota voitaisi­in hoitaa parem­min aikaisemmin. 

    Toki nykyään voi jo ottaa kursse­ja ris­ti­in. Mut­ta ei tarvit­sisi olla täl­läkään tasol­la niin, että duu­nar­it yhdestä paikas­ta ja sym­bo­l­i­ana­lyytikot (!) tois­es­ta. Eikä niin että koul­u­lais­ten, van­hempi­en ja yhteiskun­nal­lis­ten ään­i­torvien pitäisi kovasti arvail­la tule­vaisu­u­den kulkua joko-tai ‑akselil­la.

  40. “Liian van­ha: liioit­telun makua. Katkeru­us pais­taa läpi. Ei se oikeasti noin mene.”

    Var­maankin liioittelua,mutta kun lukee puoluei­den johdon, korkeimpi­en virkami­esten, EK:n ja Yrit­täjien , yri­tys­ten johdon ja valkokaulusköy­hien kir­joituk­sia niin täl­lainen ase­nen huokuu läpi.

    Kuka­pa kansakun­nan sylkykupik­si haluisi , kun siitä ei ole edes suur­ta hyötyä .

    Van­hasen ymmärtää siinä val­os­sa, että hänet palk­i­taan hyvä­palkkaisel­la eläke­vi­ral­la likai­sista töistään.

  41. Help­po on olla sylkykup­pina mais­teri­nakin, jopa tohto­ri­na, kun on alal­la jol­la töitä ei sit­ten löy­tynytkään. Opin­to­lainat pitäisi vaan sit­ten mak­saa jostakin perus­päivära­has­ta kun korkotuet on lop­pu. Eikä lat­ti­ata­son hom­mi­in mais­tere­i­ta huolita. 

    Mil­tei ajat­telin tänään kir­joit­ti minus­ta täyt­tä asi­aa. Pitäisi panos­taa ammatil­lisi­in lukioi­hin. Ei automekaanikko tule­vaisu­udessa pär­jää ilman hyvää englan­nin­taitoa, ja human­is­ti­mais­ter­ille olisi hirveän hyvä hätä­vara osa­ta joku selkeä käytän­nön ammatti.

    Ettei kävisi niinkuin minulle.

  42. Liian van­ha:
    Tästä maas­ta ei sem­moista ryh­mää löy­dy, joka ei omas­ta mielestän­sä olisi aliar­vostet­tu tai palkat­tu. Oma­l­la vuorol­laan niin duu­nar­it, hoit­sut, yrit­täjät, eläkeläiset kuin insinööritkin esit­televät taulukoin ja numeroin tai mielipi­demit­tauksin, miten juuri hei­dän ammat­tiryh­män­sä on tärkein/arvostetuin/tuottavin, mut­ta silti ansait­see kaik­ista vähiten arvostusta/palkkaa/huomiota ja on aina ensim­mäisenä leikkausten/haukkujen/irtisanomisten kohteena.

  43. Liit­tyen siihen mitä Mil­tei ajat­telin tänään ja Mir­ka ylem­pänä kir­joit­ti­vat: miten olisi Karahvikoulu?

    Osmo lanseerasi aikoinaan uud­is­sanan karahvi­työai­ka. Joka selit­tänee itsensä.

    Mitä seu­raisi jos meil­lä olisi karahvilukio ja karahviamis?

    Fik­ti­ivi­nen esimerk­ki: opiskele
    ‑autonasen­ta­jak­si (myös sähköpuoli)
    ‑kir­jan­pitoa
    ‑englan­tia ja ran­skaa tai sak­saa (tai…)
    ‑jonkin ver­ran uusim­man ajan his­to­ri­aa, eri­toten teol­lis­tu­misen ja liiken­teen osalta.
    ‑markki­noin­tia

    Ja perus­ta autoen­tisöin­tifir­ma joka kun­nos­taa van­ho­ja Jagge­ja tms. niille joil­la on fyrkkaa mut­ta peukalo.…

    Joku saat­taisi pon­tev­asti vaa­tia, että yliop­pi­laik­si noi­ta ei ainakaan kut­su­ta. Tuskin sil­lä asianomaiselle itselleen olisi suur­ta merkitystä.

    Joidenkin mielestä tuol­lainen koulu ei var­maan olisi tarpeek­si “yleis­es­ti sivistävä”. Noh, riip­puu mihin ver­taa. Todel­lisi­in vaihtoehtoihinko
    (nyky­lukios­sa tai nykyamik­ses­sa val­u­mi­nen) vai johonkin saavut­ta­mat­tomaan täydellisyyteen.

  44. Onko­han nämä kysymyk­set vääri­nasetet­tu. Toisaal­ta on kyl­lä ihan hyvä, että halutes­saan nuori voi käy­dä lukion, vaik­ka ei tähtäisikään aka­teemiselle alalle (kuten useim­mat eivät tähtää tai pääse).Yhteishkauun kyl­läkin saat­taa liit­tyä paljon epäko­htia, mut­ta näitä kys­myk­siä en tunne

    Ammat­tik­oulu­opin­not vievät kuten lukiokin 3 vuot­ta (120 ov). Niihin sisäl­tyy 16 ov yleisivistävää aines­ta, kuten kieliä. Englan­nin perus­teet on opit­tu jo perusk­oulus­sa, ja ammat­ti­sanas­to (ei mikään vähäi­nen määrä) opi­taan käytännössä.

    Sähkasen­ta­jan perus­palk­ka (muu­ta­ma vuosi siten 10 e /t eli 1700 e/kk) vas­tasi perus- tai sairaan­hoita­jan perus­palkkaa. Riip­puen tai­dos­ta ja tar­mos­ta pääsee ihan hvy­ille tuloille.

    Tut­tuni poi­ka on sähkösen­t­ja, ja todel­la taita­va ja nopea hom­mis­saan. Nyt taitaa olla jo tulos­sa Etelä­man­tereelta Aboa-ase­mal­ta kuukau­den huoltokeikalta.

    Yliop­pi­lai­ta on koulit­tu 70-luvun puo­livälistä ähiten likimäärin 30.000 /vuosi. 90-luvun alus­ta läh­tien he ovat käsit­täneet run­saat puo­let ikälu­okas­ta. Lukioon menee tytöistä 60 ja pojista 40 % ikälu­okas­ta. Ikävä, mut­ta pakko sanoa, että näistä kaikil­la ei ole todell­si­ia edel­ly­tyk­siä suorit­taa yo-tutk­in­to kunnolla.

    10-luok­ka tun­tui hvyältä kom­pro­mis­sil­ta. Vaikut­taa vain siltä, että se pääsi vai­h­toe­htona haipumaan laman aikana.

    ammat­ti-yo-tutk­in­to vie 5 vuot­ta. Sekin voi jois­sain tapauk­sis­sa olla toimi­va ratkaisu, mut­ta aina yhdis­tel­n­mä­tutk­in­toa suorit­ta­vat eivät kyl­lä lukion oppimäärää kun­nol­la omak­su. Tätä ei vain saa ääneen sanoa. Ja 5 vuot­ta on siinä iässä todel­la pitkä aika

    Asen­teet ovat muut­tumas­sa. Tutun aka­teemisen per­heen 2 las­ta luki ammat­tik­oulun. Poi­ka kokik­si ja on nyt töis­sä nimekkääsä raflas­sa. Tyt­tö puusepänopis­sa. Lukion jäl­keen men­nään esim. kon­ser­vaat­torin koulutukseen.

    Niin. ja suurin osa ammateista on käytän­nöl­lisiä Sairaan­hoita­jan ammat­ti tulee ensim­mäsienä mieleen. Mut­ta lääkärin työ — varsinkin ham­maslääkärin — on mitä suurim­mas­sa määrin käsityöläisammatti.

  45. Olenko minä tääl­lä ain­oa jon­ka mielestä ihmisil­lä on moraa­li­nen velvol­lisu­us han­kkia korkein sivistyk­sen taso jon­ka pystyvät saavut­ta­maan? Vaikkeivät koskaan käyt­täisi sitä työelämässä?

  46. “Olenko minä tääl­lä ain­oa jon­ka mielestä ihmisil­lä on moraa­li­nen velvol­lisu­us han­kkia korkein sivistyk­sen taso jon­ka pystyvät saavut­ta­maan? Vaikkeivät koskaan käyt­täisi sitä työelämässä?”

    Olen myös sitä mieltä, että sivistys on itseis­ar­vo, jota on eet­tistä tavoitel­la. Eet­tistä ei ole kuitenkaan tuot­taa pahoin­voin­tia koulu­tus­mah­dol­lisuuk­sien ja työ­paikko­jen epä­suh­dal­la. Sivistys­tä voi han­kkia muutenkin kuin opiskele­mal­la pää­toimis­es­ti kolmekymp­pisek­si. Sitä pait­si suuri osa aka­teemi­sista koulu­tuk­sista ei tuo­ta mitään sivistys­tä. Arne Nevan­lin­na määrit­teli sivistyk­sen suh­teel­lisu­u­den­ta­juk­si. Sitä ei Aal­to-yliopis­tos­ta saa.

  47. eggo:
    “Sitä pait­si suuri osa aka­teemi­sista koulu­tuk­sista ei tuo­ta mitään sivistys­tä. Arne Nevan­lin­na määrit­teli sivistyk­sen suh­teel­lisu­u­den­ta­juk­si. Sitä ei Aal­to-yliopis­tos­ta saa.”

    Käy aika yksi­toikkoisek­si tämä jatku­va muodikas Aal­to-yliopis­ton mol­laus. Ei sivistys ole human­istien yksi­noikeus. Aal­to-yliopis­ton edeltäjästä se Nevan­lin­nakin on sivistyk­sen­sä perustei­ta han­kkin­ut (arkkitehti/TkL).

  48. “Ei sivistys ole human­istien yksinoikeus.”

    Sivistys ON human­istien etuoikeus. Sivistyk­sen käsitekin on lop­ul­ta human­is­min tuote. Human­is­mi ei taaskaan liity suo­raan koulu­tuk­seen. Ekono­mi, lihakaup­pias tai insinööri voivat olla human­is­te­ja aivan yhtä lail­la kuin joku FT. 

    Suh­teel­lisu­u­den­ta­ju sen sijaan tun­tuu ole­van hukas­sa Aal­to-yliopis­ton kuviois­sa. Esimerkkinä tästä voidaan maini­ta se, että kolmes­ta keskinker­tais­es­ta yliopis­tos­ta ei yhdis­tämäl­lä saa huip­puyliopis­toa vaan kolme ker­taa suurem­man keskinker­taisen yliopis­ton. Siihen viittasin.

  49. eggo:
    “Arne Nevan­lin­na määrit­teli sivistyk­sen suhteellisuudentajuksi.…Sivistys ON human­istien etuoikeus.”

    Hmm­mm… eli täl­lä määritelmäl­lä esimerkik­si fysi­ikan, tähti­ti­eteen ja biolo­gian alaan kuu­lu­vien perusilmiöi­den ymmärtämi­nen ei kuu­luisi sivistyk­sen piiri­in. Ilman näitä luon­non­ti­eteitä ihmi­nen kuvit­telisi edelleen ole­vansa Jumalan kuva ja asu­vansa paikas­sa, joka on maail­mankaikkeu­den keskip­iste. Eli se siitä suhteellisuudentajusta…

  50. Jot­ta ihmisel­lä on suh­teel­lisu­u­den­ta­jua — eli kykyä sijoit­taa ilmiöitä ja niiden välisiä suhtei­ta tiet­tyyn haarukkaan — pitää hänen toki oma­ta tietoa. Sivistynyt ihmi­nen osaa siis arvioi­da asioiden paikan havain­to­jemme kentässä. 

    Erit­täin osu­va määritelmä Nevan­linnal­ta minusta.

    Voin epäröidä, onko jokin maalaus Edelfeldtin vai Gallen-Kalle­lan, mut­ta en usko, jos joku väit­tää sen ole­van Walt Dis­neyn nuoru­u­den teos. Min­l­la on taju siitä, mis­tä on kyse.…ie. sivistys. 

    Puhun nyt röyhkeästi Nevan­lin­nan puoles­ta, mut­ta uskon hänen tarkoit­ta­van, ettei ole ole­mas­sa mitään yksiselit­teistä tieto­joukkoa, jon­ka hal­lit­sem­i­nen takaisi ihmisen sivistyksen.

    Sivistys­tä ei voi määritel­lä latele­mal­la, mitä ihmisen pitäisi tietää.

  51. No niin.… jäi sit­ten lati­nankielis­es­tä lain­auk­ses­ta piste pois eli tarkoi­tus oli olla i.e., id est. 

    Täl­laista se on sit­ten kun kaiken maail­man sivistymät­tömät tol­lot kir­joit­tel­e­vat älykköblogille. 🙁

  52. “Hmm­mm… eli täl­lä määritelmäl­lä esimerkik­si fysi­ikan, tähti­ti­eteen ja biolo­gian alaan kuu­lu­vien perusilmiöi­den ymmärtämi­nen ei kuu­luisi sivistyk­sen piiriin.”

    Human­is­mi on ihmisen ain­utk­er­taisu­u­den ja eri­ty­is­lu­on­teen tun­nus­ta­va maail­mankat­so­mus. Se ei liity suo­raan minkään eri­ty­isti­eteen osaamiseen. On mah­do­ton­ta kuvitel­la sivistys­tä ilman human­is­mia, kos­ka sivistys on ihmis­ten toi­sis­saan tun­nus­ta­ma eri­ty­is­laa­tu­inen omi­naisu­us ja siten human­is­min lapsi.

  53. Mä oon samaa mieltä eggon kanssa siitä mitä sivistys on. En tosin ymmär­rä, että miten tästä sivistyk­sen määritelmästä voi seu­ra­ta se, että muil­la ihmisil­lä on moraa­li­nen velvol­lisu­us han­kkia korkein mah­dolli­nen sivistys. Minus­ta human­is­mista seu­raa se, että ihmisil­lä ei ole mitään mui­ta velvol­lisuuk­sia kans­saih­misiä kohtaan, kuin antaa hei­dän tehdä mitä haluavat.

  54. eggo:
    “Human­is­mi on ihmisen ain­utk­er­taisu­u­den ja eri­ty­is­lu­on­teen tun­nus­ta­va maailmankatsomus.”

    Juu, niin on. Ihmi­nen on kaut­ta aiko­jen ollut hyvä sijoit­ta­maan itsen­sä maail­mankaikkeu­den keskip­is­teek­si ja luo­makun­nan her­rak­si. Lisäk­si hänelle on luon­teeno­maista pitää itses­tään­selvyytenä, että hän on älykkäin olen­to koko maail­mankaikkeu­den his­to­ri­as­sa. Siitä, mitä täl­lainen maail­mankat­so­mus ker­too yksilön suh­teel­lisu­u­den­ta­jus­ta, voidaankin sit­ten olla mon­taa mieltä. 

    Olen samaa mieltä, että minkään eri­ty­isalan syvälli­nen osaami­nen (oli se sit­ten taide­his­to­ria tai ydin­fysi­ik­ka) ei sivistys­tä takaa. Mut­ta jos sivistys määritel­lään nimeno­maan suh­teel­lisu­u­den­ta­juk­si, min­un on vaikeaa nähdä, että ihmi­nen, jol­ta puut­tuu ymmär­rys esim. omas­ta kehi­tyshis­to­ri­as­taan, olisi kovinkaan sivistynyt. Tai ihmi­nen, jol­ta puut­tuu ymmär­rys maail­mankaikkeu­den iästä ja koos­ta. Tot­takai me voimme leikkiä määritelmil­lä ja määritel­lä sivistyk­sen siten, että se käsit­tää ain­oas­taan human­is­min. Siinä tapauk­ses­sa mei­dän tulee kek­siä uusi sana kuvaa­maan sel­l­aista sivistys­tä, joka käsit­tää myös esim. yksilön kyvyn ymmärtää ja suh­teut­taa niitä maail­mankaikkeu­den ilmiöitä, joil­la ei ole mitään tekemistä Homo sapi­ens ‑lajin kanssa.

  55. Kova vaa­timus tämä “ymmär­rys maail­mankaikkeu­den iästä ja koosta”. 

    Voin tietää luku­ja, mut­ta ymmär­rys onkin jo toinen jut­tu. Min­ulle ainakin maail­mankaikkeus on täysi mys­teeri. En ymmär­rä mis­tä siinä on kyse. 

    Sivistymätön?

  56. OPPIA VOI MUUALLAIN KUIN KOULUSSA

    Pidän hyvää ylei­sisvistys­tä itseis­ar­vona. Mut­ta eihän opiskelun ole tarkoi­tus päät­tyä koulu­un tai yliopis­toon vaan alkaa siitä.

    Maail­mankaikkeu­den arvoituk­sista voi halutes­saan saa­da hyvää tietoa TV:n luon­to-ohjelmista ja mmm. Kirkkon­um­mel­la tähti­ti­eteellsien yhdis­tyk­sen Komee­tan yleisöluen­noil­ta. Kaik­ki voat ter­ve­tullei­ta, ja paikalla onkin kaiken­laista väkeä koutu­taus­tas­ta riippumatta.

  57. Eli­na, mit­takaaval­taan suurten/pienten tai pitkäkestoisten/lyhytkestoisten asioiden ymmärtämi­nen intu­iti­ivis­es­ti on ihmisille vaikeaa, kos­ka siinä “arki­maail­mas­sa”, jos­sa kog­ni­tiomme on kehit­tynyt, ei sel­l­aisia asioi­ta ole (tai siis emme ole kyen­neet niitä ais­ti­maan). Ymmär­rämme parhait­en asioi­ta, jot­ka ovat mit­takaaval­taan samaa luok­ka kuin me itse, joten jo tämä rajoite aiheut­taa aikamoi­sen biak­sen maailmankatsomukseemme. 

    Tietenkään kukaan ei täysin ymmär­rä maail­mankaikkeut­ta, mut­ta jotkut ymmärtää parem­min kuin toiset. Ainakin minä kok­isin ole­vani sivistyneem­pi, jos ymmär­ryk­seni olisi samal­la tasol­la kuin vaik­ka Stephen Hawkingilla. Toisaal­ta kok­isin ole­vani vähem­män sivistynyt, jos se olisi sil­lä tasol­la kuin keskiver­toih­misel­lä tuhat vuot­ta sitten.

  58. “Näin ei vält­tämät­tä ole jatkos­sa. Automa­ti­soitavista duu­nar­i­am­mateista suurin osa on jo automatisoitu”
    tais men­nä vähän perseelleen tämä ennustus

Vastaa käyttäjälle Rotwang Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.