Kirjoitan tätä Brysselistä, jossa olen seuraamassa vihreän europarlamenttiryhmän seminaaria The Green new deal. Tilaisuudessa ABB-konsernin edustaja kävi kertomassa yhtiönsä suunnitelmista yhdistää Euroopan sähköverkot korkeajännitteisillä tasavirtajohdoilla, joissa tehohäviäötuhannella kilometrillä on vain kolme prosenttia. Tällaiset johdot ovat taloudellisesti hyvin kannattavia. Ne tasaavat sähkön hintaa ja johtavat optimaaliseen tuotantopalettiin. Nämä lisäävät esimerkiksi tuulivoiman kannattavuutta ja käytettävyyttä, koska jossain päin Eurooppaa tulee aina.
Ensimmäisenä suunnitelmissa on vetää tuhti piuha Norjasta Hollantiin. Näin norjalaisen vesivoiman saatökapasiteetti saadaan koko Euroopan hyväksi.
Kuulostaa hyvältä, paitsi suomalaisten sähkölämmittäjien kannalta. Kun norjalaisen vesivoiman säätökapasiteetti on koko Euroopan käytössä, se ei ole meidän käytössämme — tai tarkemmin sanoen, joudumme maksamaan siitä paljon enemmän. Myös suomalaisen vesivoiman säätökapasiteetille on Euroopassa ottajia. Tämä tekee sähkölämmmityksen paukkupakkasina tuottamasta tehopiikistä erittäin kalliin. Sähkön myyjien on otettava tämä huomioon hinnoittelussaan.
Ihmeen kauan vihreillä on mennyt herätä tähän, paremmissa sähkönsiirtoyhteyksissä on valtava kasvihuonekaasujen vähennyspotentiaali, ja investoinnit hoitunee pitkälti markkinaehtoisesti:
Ensinnäkin ero esimerkiksi Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan sähkönhinnoissa on sen verran suuri, että tuollaisten kaapelien rakentaminen on hyvinkin tuottavaa. (Tämän takia puhe kotimaisen sähkön hinnoista, ikäänkuin se olisi vaan Suomesta kiinni, on huvittavaa.) Toiseksi, siirtohäviöt sähkössä on Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa n. 7,5%, jos se on samaa luokkaa Euroopassa yleensä niin tuossa on valtava säästöpotentiaali.
Kolmanneksi, tuuli- ja ydinvoima ei mukaudu kysyntään, siinä että Ruotsissa ajetaan alas ydinvoimaloita sateisina kesinä tai Tanskassa lämmitetään vastuksilla kaukolämpövettä tuulisina kesäpäivinä, kun samaan aikaan Saksassa poltetaan kivihiiltä ei ole mitään järkeä. Neljänneksi, toimivat siirtoyhteydet tekevät niin tuuli‑, aurinko‑, kuin ydinvoimastakin tuottavampaa, eli sitä rakennetaan enemmän.
Isoin poliittinen ongelma tässä on kai se että osa Euroopan maista vastustaa yhteisiä vapaita sähkömarkkinoita?
http://www.stealthunit.net/message.aspx?intBoardID=3&intMessageID=443138
Mikä saa tpyyluoman kuvittelemaan, että vihreät ovat vasta nyt havaitsemassa integroitujen sähköverkkojen edut. Kyllä me olemme olleet sillä kanna pitkään. Vastustus on muualla, koska kyllähän tuo integrointi nostaa sähkön hintaa Suomessa. Postauksen ajatuksena oli kertoa, että pian se tapahtuu.
Tämä johtotyyppi on kai se sama, joista Risto Isomäki on iloinnut. Milloinhan saadaan johdot Saharasta ja Lähi-idästä Eurooppaan?
“Erlangen/Brussels November 28, 2007. Today the Club of Rome presented its white paper “Clean Power from Deserts — The DESERTEC Concept for Energy, Water and Climate Security” to the European Parliament in Brussels. This white paper is based on studies by the German Aerospace Center (DLR) about solar thermal power generation as a safe, clean and cheap power supply for Europe and the MENA region (Middle East and North Africa). The key technologies for the concept are solar thermal power plants with thermal storage for day/night operation and low-loss high-voltage direct current transmission to transport the clean energy from the MENA region to Europe.”
tpyyluoma: “investoinnit hoitunee pitkälti markkinaehtoisesti”
Jos tuosa seminaarin nimestä voi mitään päätellä, niin vihreä europarlamenttiryhmä on varmaan eri mieltä.
Ode, no hyvä, ehkä minä en ole vain kuunnellut.
AB, oletan että isoin ongelma on markkinasäätely, eli se että tällaisiin hankkeisiin ei saada lupaa. Vrt. siirtokaapeli Venäjältä Suomeen. Voin olla väärässä, toivottavasti joku viisaampi korjaa. Sinänsä en pidä tällaisten hankkeiden subventointia kovin pahana, infraa voi rakentaa julkisin varoin.
HVDC tulee ja on kyse vain poliittisista päätöksistä. Kysehän ei ole sinänsä uudesta tekniikasta, mutta tehoelektroniikan kehitys on tehnyt HVDC:n käytöstä kannattavampaa.
Vähänkin pidemmillä siirtoyhteyksillä sähkönsiirto DC:nä on paljon järkevämpäänä kuin AC:nä, jossa tulee yksinkertaisesti tekniset rajoitukset vastaan. DC:ssa tarvitaan myös vähemmän johtoja. Lyhyeille yhteyksille sitä ei kannata tehdä, koska muuttajat (yhteyden molemmissa päissä) maksavat.
Jo pitkään on ollut selvää, että sähköverkot yhdistämällä pystytään poistamaan uusiutuvien energianlähteiden tehonvaihteluiden aiheuttamia haittoja. Ongelma on vain politiikassa: kaikkien valtioiden lyhytaikaisia sähköntuotannon tai ‑kulutuksen intressejä yhteinen sähköverkko ei palvele, koska se muuttaa eri sähköntuotantomuotojen suhteellista kannattavuutta ja yhtenäistää sähkön hintaa.
‚Hyvä uutinen. Puun poltto tulee tosin sitten lisääntymään paukkupakkasilla, onhan useimmissa omakotitaloissa ainakin jonkinlainen tulisija.„„„„„„
Supergridiksi kutsutaan ultra high voltage DC (UHVDC) siirtolinjoja.
Etuna on, alhaisten häviöiden lisäksi, iso kapasiteetti yhdellä siirtolinjalla, mutta tämä on myös ongelma.
ABBn 800 VDC linjalla saadaan siirrettyä (nykytiedon mukaan) 6000 MW per kaapelipari ja konseptikuvien mukaan yhteen linjaan saa kaksi kaapeliparia eli siirtokapasiteetti on 12000 MW per linja.
Sähköjärjestelmän on kestettävä suurimman yksikön äkillinen putoaminen, oli se sitten siirtolinja tai voimala. Tästä ei sattuneesta syystä pidetä paljoa ääntä Suomessa…
6000 MW on jo melkoinen möhkäle monelle järjestelmälle ja vaatii isot määrät häiriöreserviä tuotantona tai irtikytkettävinä kuormina. Jälkimmäisiksi soveltuu mainiosti verkosta ladattavat hybridiautot.
Siemens on myös saanut kaupallistettua UHVDC teknologiansa eli ABB:lla on kilpailuakin.
Yksi virhe Odella on. Paukkupakkasten pahinta hintapiikkiä lisäkaapelit laskevat, koska sähkö virtaa silloin Suomeen päin. Keskimäärin kuitenkin sähkön hinta nousee reilusti, koska lisäsiirtokapasiteetti yhtenäistää eri markkinoiden hintoja.
Tästähän moni sähkölämmittäjä vetää sen johtopäätöksen, että kannattaa äänestää ydinvoiman puolesta.
Missä kaksisuuntainen sähköverkko viipyy? Ihan lyhyilläkin etäisyyksillä toimivasta olisi paljon apua.
Tuulipuistojen ei tarvitsisi olla miljardi-investointeja, jos yksi mylly tuottaisi keskimäärin enemmän kuin maatila käyttää, tai parikymmentä tarjoaisi sähkön tehtaalle.
Investoinnin voisi kuolettaa myymällä käyttämättä jäävää sähköä verkkoon, joten varakapasiteettia kannattaisi rakentaa.
Sähkö voisi olla halvempaa ja ympäristöystävällisempää kuin koskaan.
Näitä HVDC siirtoyhteyksiähän on ollut jo pitkään, esimerkkinä suomen ja ruotsin verkot meren alitse yhdistävä Fenno-Skan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fenno-Skan
En tiedä onko sitten suunnitelmissa rakentaa uusia yhteyksiä, mutta ainakin yksi Norja-Hollanti yhteys on jo rakennettu:
http://www.abb.com/cawp/gad02181/8c5558c304d0eb13c1256f77003a33a1.aspx
http://www.tennet.org/english/tennet/news/veelbelovende_start_voor_nornedkabel.aspx
Ainakin toisen omistajan mukaan ko yhteys on jo ollut olemassa jonkun aikaa, ja tuottanut jopa odotettua suurempaa voittoa.
Käytännössähän tämä sähkömarkkinoiden yhdistäminenhän on ollut EU:n agendalla jo pitkään, ja sitä kautta sähkön hinta tasaantuu eri puolilla Eurooppaa.
Foilhat:lle
joa juttu olisi noin simppeli, niin Suomi olisi täynnä noita tuulimyllyjä.
Aikanaan kysyin tota juttua IVO:n kaverilta, jolloin kuulin, ettei noilla myllyillä voida hoitaa maan isoa juttua, mutta jossain ihan jees. Antakaa viisaammat minulle lukuja? Montako isoa (teho?) myllyä pitää tehdä, jotta niillä korvataan yksi iso ydinvoimalaitos (Viimeisin) koko aikaisesti, eikä vain huipputehon mukaan???
Ei niitä myllyjä ainakaan joka paikassa ihan hyvällä katsota. Tietysti narisijat ovat autollisia, isotuloisia, ydinvoiman kannattajia, omakotiasujia, mökkiläisiä jne.
Ainahan tietysti jotkut joutuvat kärsimään edistyksen puolesta. Kai se on tätä päivää.
Lueskelinpa sitten EU:n alueen sähkönhinnoista. Monessa maassa teollisuuden maksama hinta on paljon kovempi kuin Suomessa. (Teollisuuden sähkön halpuushan oli kai jo tiedossa)
Sen sijaan kotitalouksien hinnoissa Suomi oli ihan keskikastia. Todella kalliita maita oli Kypros ja Malta, joissa sähköä kai pusketaan öljyllä. Isoista maista vain Isossa-Britannissa oli jossain määrin merkittävästi kalliimpi sähkö.
(Toki niin vähän että ei aiheuta ainakaan meillä
toimenpiteitä)
Eikös siirtohävikin väheneminen tuo tavaraa
lisää markkinoille jolloin kallista säätövoimaakin tarvitaan vähemmän. Vai oliko tuossa taas jotain mitä minä en tajunnut?
Eikö tuo ajatus nyt ole hiukan idealistinen. Kuten Elmslie uskon myös että politiikka astuu nopeasti kuvaan ja sähköä aletaan käyttää ulkopolitiikan välineenä. Uskon vakaasti että Suomen kannattaa pyrkiä energiassa omavaraisuuteen. Kannattaako Kemin terästehdasta pyörittää tuulisähköllä joka on virrannut 7 aktiivista ulkopolitiikkaa tekevän maan läpi ?
Ympäristöjuttujen lisäksi vasemmistolainen aivopuoliskoni peräänkuuluttaa myös sähkön hintaa: köyhällä kansanosalla tulisi olla halpaa sähköä koska sähkö on jatkuva menoerä säästi sitä eli ei.
Tällainen HVDC kaapeli laitettiin Helsingin ja Viron välille jokin aika sitten.
Pakkup0akkasilla sähkö virtaa Suomeen, mutta jos sillä (norjalaisella vesivomalla) on ottajia Hollannissa, Suomi joutuu maksamaan siitä enemmän kuin nyt.
Jaa‑a, toivoa sopii että sähköstä ei tule samanlaista politikointivälinettä kuin maakaasusta tuli.
Tai oikeastaanhan se on jo sisäpolitiikan väline.
Olen joskus aiemmin ollut huomaavinani pilkallista asennetta johtuen valtiovetoisesta Espoon Sähkön kaappauksesta. Nyt kun valtio omistaa 51% prosenttia sähköyhtiöstämme on hinnoittelu ollut samankaltaista mielivaltaa mitä hallituksemme muutenkin meidän parhaaksemme sanelee.
Kysehän on pohjimmiltaan “rikkaita” espoolaisia kohtaan asetetusta lisäverosta. Fortum myy vain kallista ekosähköä, ja teollisuudelle se myy toisella kädellä halpaa venäläistä (ydin)sähköä tolkuttomalla katteella.
Näin on julkisivuosasto kunnossa ja katteet samoin. Ilmeisesti vielä päästökaupat tuo lisätuloja (olisi kiva nähdä kuinka paljon ne päästöt on noiden kauppojen ansiosta tippuneet)
Tämä on esimerkki siitä, miten mikä tahansa valtiovetoinen juttu käy kansalaisen kukkarolla — moraalilla ei niin väliä. Eikä sillä miltä tuo touhu näyttää kun kansa kuitenkin äänestää joka kerta samalla tavalla.
Mun mielestä tehtaitten sähköö vois nostaa reilusti ja sit samalla alentaa köyhien hintaa just niinkun se chavets tekee venetsuelassa.. Sossu vois ainakin antaa jotain etu seteleitä meille autottomille et vois maksaa sähkö laskun.
“Yhtiökokoukselle ehdotetaan hurjaa 1,35 euron osinkoa osaketta kohti. Fortum jakaa tuloksestaan omistajille liki 1,2 miljardia euroa. Veronmaksajat eli valtio saa osinkoja noin 610 miljoonaa euroa.”
Siinä ei luonnollisestikaan ole eturistiriitaa, että valtio tekee energiapoliittisia päätöksiä ja omistaa isoimman siivun Suomen energia-alan merkittävimmästä toimijasta.
Suomessa tämä eri tahojen yhteistyö kyllä toimii todella saumattomasti. Jossain tätä sanottaisiin
rumasti *****ptioksi.
Sossu vois ainakin antaa jotain etu seteleitä meille autottomille et vois maksaa sähkö laskun.
Kokoomusnuorten kannataisi keksiä joku parempi myyntikikka ideoilleen. Tämä kun oli siinä määrin oikeasti hauska, että se nauratti.
“Mun mielestä tehtaitten sähköö vois nostaa reilusti ja sit samalla alentaa köyhien hintaa just niinkun se chavets tekee venetsuelassa.. Sossu vois ainakin antaa jotain etu seteleitä meille autottomille et vois maksaa sähkö laskun.”
Aikoinaan pidettiin lähes perusoikeuksina seuraavia:
- Asunto
— Lämpö
— Vesi
Nyt tuosta ollaan luopumassa ja lämmöstä on tulossa raippavero. Ei ole ihan oikeasti realismia se, että kaikki vanhat mummelit kerättäisiin syrjäkyliltä Helsingin lähiöihin ja kaukolämmön piiriin.
Jos ajatellaan tyypillistä sähköllä lämmittäjää, niin se ei ole todellakaan ökyvolvolla ajeleva okt-asuja. (Niitäkin löytyy mutta hinta ei ole heille rikkaalle ollenkaan relevantti, ellei hinta suorastaan satoja prosentteja nouse)
Tyypillinen sähköllä lämmittäjä on syrjäkylillä omassa pienessä talossa asuva ihminen, joka on aikoinaan valinnut sen lämmitysmuodon jossa ei (käytännössä) ole pääomakuluja. Eli siis suoran sähkölämmityksen. Ja tähän on päädytty useimmiten vähien varojen takia.
“valtio saa osinkoja noin 610 miljoonaa euroa”
Eli valtio lyö vähävaraisia raippaverolla energiayhtiökytköstensä kautta.
Tämä superverkkohan kuulostaa ihan hienolta juttulta, kunhan satunnaiset häiriöt eivät aiheuta Yhdysvalloissa koettuja verkon pimenemisiä (lienee kylläkin vain tekninen haaaste?). Ehkä voimme alkaa hyödyntää oikeasti tehokkaalla tavalla esim. aalto‑, tuuli- ja aurinkoenergiaa. Euroopan energiatuotantoa kannattaisi ehkä koordinoida yhteisesti, jolloin kalliista ja haitallisista tuotantomuodoista voitaisiin luopua (esim. tehottomat raskaasti subventoidut tuulivoimayksiköt, öljyn käyttö sähköntuotannossa yms.) keskittäen panokset isoihin ja kustannustehokkaisiin, kokonaisuuden kannalta mielekkäisiin hankkeisiin (tuulivoimapuistot merialueilla, aurinkoenergiaa Välimeren ympärillä). Tietysti alueellisesta huoltovarmuudesta pitää myös huolehtia, mutta kannattaa pitää mielessä, että samalla paneelilla saadaan huomattavasti enemmän energiaa Espanjan tasangoilla kuin esim. talon katolla Rovaniemellä.
Mikalle: Tyypillinen sähkölämmittäjä omistaa asuntonsa (tyypillisesti yli 100 teuroa omakotitalo kuin omakotitalo) eli ei minusta ole lähelläkään köyhää.
“Mikalle: Tyypillinen sähkölämmittäjä omistaa asuntonsa (tyypillisesti yli 100 teuroa omakotitalo kuin omakotitalo) eli ei minusta ole lähelläkään köyhää.”
Köyhyys, tulot ja varallisuus on kovasti suhteellista. On toki niin että mökin mummokin omistaa mökkinsä — mutta tulot voivat olla hyvinkin pienet. Koska mökissä on kuitenkin tullut asuttua koko pieni ikä, ei ensimmäisenä tule se mökin myynti mieleen.
Toki pääkaupunkinäkökulmasta on varmaankin mahdotonta käsittää että omakotitalossa voisi asua pienituloinen ihminen. Syrjäseuduilla se on kuitenkin aivan normaalia, aika vähän peltojen keskelle on noussut kerrostaloja.
“Montako isoa (teho?) myllyä pitää tehdä, jotta niillä korvataan yksi iso ydinvoimalaitos (Viimeisin) koko aikaisesti, eikä vain huipputehon mukaan???”
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W106.pdf
Kts. sivu 29, vuonna 2007 Suomen tuulivoiman keskimääräinen kapasiteettikerroin oli 0.22 (eli keskimääräinen teho 22% huipputehoista vuositasolla), joten esim Olkiluoto 3:n korvaaminen 3 MW myllyillä tuolla 0.22 kapasiteettikertoimella laskettuna olisi 1600MW / 3MW / 0.22 = 2424 myllyä.
Muistelen Osmon maininneen aikaisemman kirjoituksen kommenteissa kuulleensa jostain 2500 tunnin huipunkäyttöaikoja, josta kapasiteettikertoimeksi tulee noin 0.29 (2500 / 8765), eli tuolla laskettuna vaadittaisiin 1839 myllyä.
Totuus lienee jossain 1800–2500 myllyn välissä per ydinvoimala, mutta pitää muistaa, että tuulivoima tuottaa sähköä hyvin vaihtelevasti, mutta ydinvoimala tasaisella syötöllä läpi vuoden.
Keskustelun hiipuessa lienee loppukevennyksen aika. Spede oli jälleen kerran aikaansa edellä…
http://www.youtube.com/watch?v=gxii-nXCqjA
Eli jos olen oikein ymmärtänyt, niin tässä luovutaan Suomen teollisuuden ainoasta kilpailuedusta, halvasta teollisuussähköstä?