Jätehuollon oppiriidat ratkaistava markkinoilla

3.3.2009 · Aihe: _ 

Tämä kinastelu jätepolitiikasta saa minut lähinnä vakuuttuneeksi, että nykyjärjestelmä on järkevä vain hyvällä tuurilla. Tässä on säännöstellyssä monopolitaloudessa on aivan liian monta osittaisoptioijaa. Jätteen kuljetuksesta rahansa saava kannattaa kotitalouslajittelua, jätepolttomiehet haluavat suojella omaa reviiriään, Helsingin energia lämpökuormaansa,  ja niin edelleen.

Minun tehtäväni ei ole puolustaa Lassila & Tikanojan liikekonseptia, mutta syyte, että he kuorivat kerman päältä, kun keskittyvät vain helppoon kauppojen jätteeseen tuntuu vähän epäoikeudenmukaiselta. Yritys on yrittänyt saada käyttöönsä myös yhdyskuntajätettä, mutta se on taas kuntien “omaisuutta”.

 Olen muuttanut tässä asiassa kunnan monopolia puoltavan kantani. Tähän mielenmuutokseen on vaikuttanut suuresti YTV:n päätyminen vanhanaikaiseen arinapolttoon antamatta kilpaileville konsepteille mahdollisuutta näyttää, mihin pytyväåt. Tämä pitäisi kilpailuttaa: mikä taho hoitaa jätteet edullisimmin mutta silloin pitää kilpailuttaa kaikki. Kuljetukset, käsittely, lämmön tuotanto ja niin edelleen. Osa jätteistä päätyy aina myös kaatopaikoille, mutta tälle pitäisi kilpailussa panna kova hinta. Yritys, joka pystyy kierrättämään tai hävittämään polttamalla vain pienen osa jätteistä ja dumppaa loput kaatopaikoille, joutuisi maksamaan tästä kaatopaikoille menevästä kaiken, myös sen maankäytön menetyksen, jota kaatopaikan läheisyys aiheuttaa.

 Minulla en sallinen käsitys, että kuuluva, ei kierrätettävä jäte kannattaa polttaa ilman, että sitä sotketaan kaurapuuroon tai muuhun märkään biojätteeseen. Märkää biojätettä ei kannata kompostoida vaan mädättää metaaniksi ja polttaa se.

 Mutta voin olla väärässä. Ratkaisisin asian reilulla kilpailulla, jossa valtiotieteilijät eivät yrittäisi leikkiä insinöörejä. Oikea lopputulos on pragmaattinen, ei ideologinen, kunhan hinnat ovat kohdallaan.

Kommentit

19 Vastausta artikkeliin “Jätehuollon oppiriidat ratkaistava markkinoilla”

  1. Antti kirjoitti 3.3.2009 kello 14:18

    Mitenkäs minulle jäi sellainen kuva että jätteenpolttolaitoksesta jättivät tarjoukset Vantaan Energia – Långmossabergin voimalasta, ja Fortum – Ämmässuon laitoksesta.

    Osmo nyt vaan vaikuttaa myöhästyneen lobbailuistaan, ja mahdollisesti kohdisti sen väärälle taholle. YTV piti hintaa ensisijaisena kriteerinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.3.2009 kello 15:08

    Ymmärsit väärin, en ole lobbaamassa Vantaan laitosta vastaan, koska tiedän, että siitä on jo päätökset. Minulla on vain käsitys, ettei jätepolitiikka mene nyt lainkaan optimaalisesti. Tässä välissä kiville meni myös Tekesin kokonaisvaltainen konsepti optimaalisesta jätepolitiikasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Artturi Björk kirjoitti 3.3.2009 kello 15:32

    jihuu!!!

    Miten olis: Kaatopaikan käyttölle laitettais kustannusperusteinen maksu (ja tähän otettaisi jotenkin huomioon myös ulkoishaitat, eli kasvihuonekaasupäästöt, hajuhaitat, pohjaveden pilaantuminen jne.) ja jätettäis kaikki muu yksityisten yritysten huoleksi, eikä kaupunki kilpailuttaisi yhtään mitään.

    Tietysti olisi mahdollista jättää myös kaatopaikat yksityisille ja pestä kaupungin kädet kokonaan jätehuollosta.

    Miksi jätteen keräyksen pitäisi olla julkinen palvelu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. spottu kirjoitti 3.3.2009 kello 18:56

    “Oikea lopputulos on pragmaattinen, ei ideologinen, kunhan hinnat ovat kohdallaan.”

    Tämä on nyt vähän oxymoron (suomeksi?). Ulkoisvaikutusten hinnoittelu ja kaatopaikkojen normitus on ideologiaa puhtaimmillaan.

    Jos vaikka biojätteen käsittely kilpailutetaan puhtaasti taloudellisin perustein s.e. mittarit eivät huomioi fossiilisten polttoaineiden korvautumista on sekin ideologinen valinta.

    Kokonaisoptiomointi on varmasti osaoptimointia parempi ratkaisu, mutta ennen kuin voidaan rationaalisesti optimoida, pitää ravistaa ideologisesta hihasta optimoitava ominaisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. spottu kirjoitti 3.3.2009 kello 19:24

    OT..toimisikohan (kanta)kaupungissa jäteastioiden siirtäminen pihoilta kaduille ? Molokit ovat oikeastaan ihan sieviä, erityisesti jos myrkkypuu vaihdettaisiin lämpökäsiteltyyn. Nykyisiin 660 litran säiliöihin verrattuna 5 m3 maanalaiset pussit veisivät murto-osan pinta-alasta, ja oletettavasti muuttaisivat syntypaikkalajitellun jätteen keräyskustannusrakennetta oleellisesti.

    Nykyäänhän näitä maanalaisia jäteastioita on sijoitettu puistoihin tahattoman (?) koomisesti aidatulle graniittijalustalle kuin monumentteja ikään, mutta oikeampi paikka kotitalousjätesäiliöille olisi kadunvarsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Pekka Vitikainen kirjoitti 3.3.2009 kello 20:01

    “Osa jätteistä päätyy aina myös kaatopaikoille, mutta tälle pitäisi kilpailussa panna kova hinta. Yritys, joka pystyy kierrättämään tai hävittämään polttamalla vain pienen osa jätteistä ja dumppaa loput kaatopaikoille, joutuisi maksamaan tästä kaatopaikoille menevästä kaiken, myös sen maankäytön menetyksen, jota kaatopaikan läheisyys aiheuttaa.”

    Kyllä. Eikä riitä pelkkä maksaminen, asia on myös pystyttävä valvomaan.
    On täysin järjetöntä, että yksittäinen asukas joutuu käyttämään suuren osan ns. vapaa-ajastaan sokeritoukkien torjuntaan, mikä ei taas lopu koskaan. Mitenkä se voisi loppua kun lokapojat syöttävät toukkia suoraan viemäriin rasvajätteellä minkä pitäisi mennä kaatopaikalle vaan ei mene.
    Muuten olen sitä mieltä, että isännöijien hokema mantra, että niitä on joka paikassa, ei pidä paikkaansa. Mikäli kaupunki tekee oman osansa, kiinteistö omansa ja asukas hoitaa oman kämppänsä, on varmaa etteivät sokeritoukat pysty lisääntymään sillä vauhdilla mitä ne nyt tekevät osissa kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Catilina kirjoitti 3.3.2009 kello 22:14

    Mitä haittaa sokeritoukista nyt oikeestaan on? Paitsi että ne ovat inhan näköisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Vanha juttu kirjoitti 3.3.2009 kello 22:15

    Meillä kävi tänään 50 tonnin jäteauto hakemassa biojätesäiliöstä kolme banaanin kuorta ja naapurin perunan kuoret. Tätä on jatkunut jo kaksi vuotta. Seitsemän asunnon rivarista ei synny merkittävästi biojätettä. Väki on ikääntynyttä ja lapsena on opetettu käyttämää kaikki tarkkaan.

    Kerran puolessa vuodessa jos tuo iso auto kävisi niin ehkä sitten…. paitsi että Valkeakoskella veivät BIOT samaan paikkaan kuin yleisjätteen.

    Nafta on liian halpaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Riitta kirjoitti 4.3.2009 kello 8:30

    Eikös tuollaisessa pienessä rivitaloyhtiössä järkevin ratkaisu olisi taloyhtiön yhteinen kompostori? Varsinkin omakotitalojen pihoissa kunnalliset biojäteastiat näyttävät tosi pöljiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Pekka Vitikainen kirjoitti 4.3.2009 kello 9:01

    Catilina kirjoitti 3.3.2009 kello 22:14

    “Mitä haittaa sokeritoukista nyt oikeestaan on? Paitsi että ne ovat inhan näköisiä.”

    No, kun kysyit niin minä koitan vastata.
    Ensinnäkin tuo jo mainitsemani tolkuton turha työmäärä asunnon puhtaana pitämiseksi. Ei, en minä mikään siivoushullu ole, mutta lukiessani keittiön baaripöydällä Jared Diamondin mainiota teosta Romahdus: Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä, ja kirjan n. 5 senttistä syrjää pitkin kiipeää sokeritoukka lukemalleni sivulle, totesin homman olevan kypsän.
    Harrastan myös kokkaamista ja leivon mielelläni itse käyttämäni leivän. En kuitenkaan yhteistyössä sokeritoukkien kanssa.
    Olen siivonnut raivoisasti viimeiset ½ vuotta ja minulle riitti. Asunto on kyllä ns. toukkavapaa mikäli en valmista keittiössä muuta kuin kahvia ja teetä. Niidenkin nauttimisen jälkeen, siis illalla, keittiö on pestävä. Tiskiainetta, etikkaa ja pesuainetta, niin ja raivoisaa hinkkaamista.
    Mikäli joku saa päähänsä sanoa, että soita isännöitsijälle niin ei kannata. Minä olen soittanut ja reklamoinut kirjallisesti. Kiinteistöpäällikölle, isännöitsijälle ja huoltofirmalle.
    Muuten olen sitä mieltä, että apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri voisi hieman enemmän kiinnittää huomiota myös tänne Herttoniemenrantaan. Eilen, lumen peitettyä, sileän jään, paikallinen nainen oli kaatunut Kerttulinkadun pysäkillä (linja 81). Eikä ihme, täällähän ovat kadut, jalkakäytävät ja bussipysäkit jäässä vuodesta toiseen. Sitä ei tietenkään näe sieltä Pohjoisesplanadilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Arto Tukiainen kirjoitti 4.3.2009 kello 12:21

    “Eilen, lumen peitettyä, sileän jään, paikallinen nainen oli kaatunut Kerttulinkadun pysäkillä (linja 81).” En tietenkään iloitse kaatumisesta, mutta olipa niin hauska kommentti, että nauroin ääneen täällä toimistolla. Vai että “paikallinen nainen” kaatui “Kerttulinkadun pysäkillä (linja 81)”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Marko Hamilo kirjoitti 4.3.2009 kello 13:07

    Biohajoava jäte kaatopaikoilla on tietysti ongelma, koska se tuottaa metaania. Siksi se kannattaa joko ottaa kaatopaikalla talteen ja polttaa, tai mädättää jäte hallitusti ja polttaa kaasu tai sitten polttaa sellaisenaan. Mädätys varmaan on tehokkain.

    Mutta mikä ongelma ei-biohajoava jäte on? Miksi sen kaatopaikkadumppaukselle pitäisi panna kova hinta?

    Muutama hehtaari aikanaan maisemoitavaa kaatopaikkaa jossain keskellä ei-mitään ei ole ehkä Suomen suurin maankäyttöongelma.

    Itse olen päätynyt siihen käsitykseen, että jätepolitiikassa suuret ympäristöystävälliset parannukset on jo tehty (KHK-päästöt jo puolitettu, myrkkyjä ei juuri pääse maahan, veteen tai ilmaan) ja erilaiset poltto-, kierrätys-, kompostointi -yms. vaihtoehdot eivät kauhean suuresti ympäristövaikutuksiltaan eroa toisistaan. Ympäristönsuojelijan kannattaa säästää intohimonsa muihin politiikan osa-alueisiin.

    http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=924&vl=2008

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Pande Gloss kirjoitti 4.3.2009 kello 14:52

    Ihmeellinen sattuma joka sattuu aina sillointällöin että suomalainen yhteiskuntavaikuttaja kirjoittaa jutun samasta aiheesta päivän väliajalla economistin, newyorktimesin tai jonkin vastaavan lehden kanssa. Vielä ihmeellisempää tietysti on jos se suomalainen on päivän edellä;)

    A special report on waste
    Round and round it goes

    Feb 26th 2009
    From The Economist print edition
    http://www.economist.com/specialreports/displaystory.cfm?story_id=13135337

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Pekka Vitikainen kirjoitti 4.3.2009 kello 18:30

    # Arto Tukiainen kirjoitti 4.3.2009 kello 12:21

    “Eilen, lumen peitettyä, sileän jään, paikallinen
    Arto Tukiainen kirjoitti 4.3.2009 kello 12:21
    nainen oli kaatunut Kerttulinkadun pysäkillä (linja 81).” En tietenkään iloitse kaatumisesta, mutta olipa niin hauska kommentti, että nauroin ääneen täällä toimistolla. Vai että “paikallinen nainen” kaatui “Kerttulinkadun pysäkillä (linja 81)”.

    Mjoo, huomasin kyllä, että sanavalinta ei ole niitä parhaita, mutta ei siinä, mukamas aamukiireessä, muutakaan saanut puristetuksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. DI Masa kirjoitti 4.3.2009 kello 22:53

    Ettei hyvin alkanut roskakeskustelu päätyisi insinöörien tekniikalla briljeeraamiseen, on syytä ottaa soppaan mukaan myös vähän juridisia mausteita. Uusi jätedirektiivi edellyttää jäsenmailta kaikelle yhdyskuntajätteelle riittävää kapasiteettia loppusijoituksen ja sekalaisen yhdyskuntajätteen osalta myös energiahyödyntämiseen.
    Loppuvuodesta 2008 esiteltiin Kansallinen ilmastostrategia. Sen mukaan biohajoavien yhdyskuntajätteiden sijoitusta kaatopaikoille tulee vähentää 1 miljoonaan tonniin tästä vuodesta, 2009 lähtien. Vuodesta 2016 biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä pitäisi saada 20 %:n. Ilmastostrategian mukaan vuodesta 2020 kaatopaikoille ei saisi sijoittaa lainkaan biohajoavaa tai palavaa yhdyskuntajätettä. Kerman kuorinnalla näitä tavoitteita ei saavuteta.
    Toisaalta näitä härveleidensä kanssa pelaavia bisnesmiehiä tämä ei kiinnosta, kun jätelain mukaan yhdyskuntajätteestä on vastuussa vain kunta ja elinkeinoelämän, esimerkiksi kauppojen osalta, kukin yksityinen jätteentuottaja itse. Olisikin tehtävä ihan oikeita investointeja jätteiden hyödyntämisinfraan. Tällaisiin investointeihin eivät edes markkinoilla toimivan pörssiyrityksen rahkeet näytä riittävän.
    Tällaisen infran rakentamiseen pystyy vain se, jolla on velvollisuus ja samalla valtuutus asian järjestämisen. Nykyisessä jätelaissa tämä on asumisen ja julkisen palvelun jätteiden osalta kunnilla. Kunnissakaan tätä infraa ei perusteta verovaroilla, vaan rahoitus tapahtuu pelkästään jätemaksuilla – omakustannushintaan.
    Sitä paitsi tuon infran toteutus tapahtuu sopimuksella palveluhankintana, yksityisten yritysten toimesta. Laitoksilla ei ole myöskään omia jäteautoja, muun muassa yksityiset koneurakoitsijat työskentelevät kaatopaikoilla ja nyt jätteiden energiahyödyntämisen palvelu hankitaan julkisesti kilpailuttamalla. Kuntien jätelaitosten operatiiviset tehtävät on kilpailutettu noin 70%:sti. Miten tämä on ristiriidassa ajatustesi kanssa.
    Kilpailutuksessa on hyvin sijaa myös uusille innovaatioille. Yhdyskuntajätteiden hyödyntämishankkeita on esimerkiksi Turussa kilpailutettu julkisena kokonaispalveluna, tuolloin kriteerinä oli hyödyntämisen tavoitetaso, joka oli asetettu 70 %:n. Härvelimiehet eivät tarjonneet.
    Tuo yhdyskuntajätehuollon ratkaisuksi tarjoamasi markkinalähtöinen jätehuoltokin on Euroopassa jo kokeiltu muun muassa Irlannissa. Valtakunnassa on säännöt ja paragraaffit, mutta kenelläkään ei ole velvoitetta hoitaa. Irlannin tapaus onkin jo dokumentoitu hyvin EU tuomioistuimessa numerolla C-494/01. Myös Puolassa ja muissa Itä-Euroopan jäsenmaissa ovat asiat rempallaan. Onhan se hienoa kuulua joukkoon. Meilläkin on tuoreita esimerkkejä nykyisin markkinoille jätetystä lokahuollosta ja purku-urakoinnista. Vai otettaisko jo mallia siitä Länsi-Euroopasta, jossa homma toimii, kun aikakin alkaa käydä vähiin.
    Ihan niin yksinkertaista ei ole kerman kuorinnan jälkeen jäävän kurapuuron ja muun lopputuotteen mädätys tai kompostointi, kuin annat ymmärtää. Tätäkin on kokeiltu eri toimijoiden toimesta. Mädätyksen sopivat parhaiten lietteet ja tuotannon biojätteet.
    Kun sinun nyt pitäisi osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenenä katsoa vain edustamasi yhtiön etua, niin härvelille olisi varmaan myös oikeaa käyttöä, yksityisillekin yrityksille hyvin sopivasta rakennusjätteiden kierrätyksessä. Sillekin kun uusi Jätedirektiivi asettaa 70 % hyödyntämistavoitteen 2020 mennessä. Toivottavasti muuhunkin kuin tienpenkkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Antti Siipola kirjoitti 5.3.2009 kello 9:49

    Hienoa että nähdään vääristynyt tilanne.

    Yhdyskuntien tuottama jäte ei voi olla monopolin hoidossa se vääristää markkinoita. Eihän millään muullakaan alueella hyväksytä monopoleja.

    Yhdyskuntajäte pitää vapauttaa kokonaan vapaalle kilpailulle !

    Sitäpaitsi tällä hetkellä olisi erittäin hyvä antaa työtä yksityisille yrityksille innovoida yhdyskuntajätteen hyötykäyttömenetelmiä.

    On ilmennyt tahoja jotka kertovat että yhdyskuntajäte on sellaista ‘mössöä’ että se on parempi massapolttaa. Mutta tutkikaapa yhdyskuntajätten sisältö ja mahdollisuudet. Kehitys menee vääjäämättä eteenpäin ! Näen että tämä nykyinen kunnan monopoli yhdyskuntajätteelle on vanhanaikasta ajattelua !

    Terve tuloa tutustumaan Turun L&T:n laitokseen !

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Anna-Liisa kirjoitti 6.3.2009 kello 6:54

    Jätettä ne ovat jätevedetkin, joita tämä kommenttini käsittelee.

    Äskettäin tehtiin Suomen hallitukselle kirjallinen kysymys, jossa tiedusteltiin miten hallitus aikoo edistää puhdistamolietteen käyttöä maataloudessa ja viherrakentamisessa. Sekä kysymyksestä että ministerin vastauksesta ilmenee, että Suomessa ollaan lietteen suhteen sinisilmäisen optimistisia:
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_811_2008_p.shtml

    Toivon hartaasti, että puhdistamolietteen kanssa ei höyrähdetä niin kuin höyrähdettiin biojätteen massakompostointiin.

    Ruotsalaisen Chalmersin teknillisen korkeakoulun kemian ja biotekniikan laitoksen kemiallisen ympäristötieteen professorin, Göran Peterssonin uunituoreessa esityksessä varoitetaan jätelietteen käytöstä lannoitteena pelloilla: Miljögifter från slam till åker och livsmedel. Siteeraan sivulta 3: “I vardagen omges vi av 10 000-tals kemiska ämnen från konsumentprodukter. Inget annat fångar upp så många som reningsverkens slam.” (Elämme tavallisessa arjessamme kymmenien tuhansien kulutustavaroista peräisin olevien kemiallisten aineiden keskellä. Mikään muu ei ime näitä aineita niin paljon itseensä kuin jätevedenpuhdistamon liete.) Petersson sanoo, että ainoa turvallinen ja ympäristöystävällinen lietteen hävitystapa on polttaminen (s. 5). Peterssonin esitys osoitteessa
    http://publications.lib.chalmers.se/records/fulltext/90240.pdf

    Suomessa on kiistelty kiivaasti jätteiden poltosta. Luonnonsuojelijat ovat torpedoineet pääkaupunkiseudun polttolaitoshankkeet, jopa suomalaisen innovaatiotekniikan voittokulun (viittaan Martinlaakson kaasuttamohankkeen kohtaloon jokunen vuosi sitten). Luonnonsuojelijat haluavat antaa mielikuvan, että jätteidenpoltto on piittaamattomien pahisten kannattama tuhoisa asia ja että hyvää ja ympäristöystävällistä on ainoastaan muunlainen hyötykäyttö. Peterssonin esiin tuoma kanta antaa toivoa paremmasta, semminkin kun Ruotsia ei yleensä pidetä ympäristöntuhoojavaltiona. Jonkin muunmaalaisen professorin lausumalla ei olisi samanlaista painoarvoa.

    Osmo onneksi kirjoittaa: “Märkää biojätettä ei kannata kompostoida vaan mädättää metaaniksi ja polttaa se.” Blogi-isäntä ei tarkoita puhdistamolietettä, mutta on lohdullista havaita että ylipäätään jätteiden polttaminen ei ole enää kirosana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2009 kello 7:52

    Jotta asiasta ei jäisi väärää käsitystä, Vantaan vihreät kannattivat Martinlaakson kaasuttamohanketta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Lassi Hietanen kirjoitti 6.3.2009 kello 14:52

    Vantaan Energian hinta sekajätteen poltolle oli 49 euroa/tonni ja Fortumin 161 euroa. Ei kellään kellot kilkata? Väitän että Fortum osaa laskea ja niin osaa myöskin Vantaan Energia. Se olisi voinut tarjota täysin turvallisesti voittoonsa luottaen 150 euroa/tonni ja kaikki huomioiden se siis lahjoitti 20 vuodessa Espoolle ja Helsingille miljardi euroa. Miksi? YTV:n piti saada hinta alle L&T:n kierrätyksen keskihinnan eli 80 euron jotta sinne saadaan myös “vapaalta” yrityspuolelta 200 000 tonnia jätettä ja siis kattila täyteen! Tämä kyllä korvataan Vantaalle! Osa jo PKS Ympäristöhuollon (=uusi YTV:n jätehuolto) sisällä ja loput muina etuina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus